Vapaus, October 16, 1924

              Torstaina, lokak. 16 n, — Thiir^ Oct 16tii, 1021
VAPAUS
tyy Sodbnrys!a,.Ont., joka tastai, t o r ^ ^^jg^***"
ONNI SAABI, toimitnsapoMpea.
vastaava.
VAPAUS (Liberty).
The only organ of Finnish Workers m Canada. Pnb-lisbed
in SudbS, Ont, every Toesday. Tfaursday and
Satnrday. •
Advertising rates 40e per coL mch. Minimnm charge
for single insertion 75c Discount on standing advcrtise-ment
The Vapa^^ is the best advertismg medium
aroong the Finnifh People in Canada.
TILAUSHINNAT: .
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. 12.25, kolme kk.
11.5Y0 hdjyas vyaklstoi ihkikn . j7a5 Scu omeen, yk, s.i v,k . |5.c50n, puolii- v ik..
13.00 ja kolme kk. $1.75. '
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
p i t s i asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 4ec
palstatnumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-
«sta, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 60c
lisää jokaiselta muisto värssy Itä. Nimenmuuttoilmoituk-
»ct 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoituksei
12.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
f 1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta.,$1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. .
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. •
Kegistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. ,
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Maailmanpituinen valhe
Huonon asian puolesta taistellessa joutuu aina vas­ten
enakkoaikomuksiakin käyttiimään huonoja aseita.
Tämä on taas käynyt toteen O.B.U:n organiseeraajan
: Legeren toiminnassa Nova Scoliassa.
: Sen johdosta kun Canadan siirtolaisviranomaiHet
ovat uhanneet karkottaa Legeren Canadasta, on Legere
lähtenyt julkisuudessa uskottelemaan kuinka muka
Kommunistipuolueen organiseeraäja tqv.- Bruce olisi
jossakin yksityisessä keskustelussa vakuuttanut, että
«hän tulee pitämään huolen siitä, että Legerelle tulee
lähtö Nova Scotiasta.» Tällä Legere on suoraan anta«
nut -ymmärtää, että tov. Bruce, joka viime aikoina on
taistellut O.B,U:n hajolushommia vastaan Nova Scolian
mainarien keskuudessa olisi lähteny' viranomaisten
avulla raivaamaan Legereä pois tieltään.
- T o s i a s i a t puhuvat kuitenkin toista. Niin pian kuiii
Jpv. Bruce ali saanut kuulla Legeren pidättämisestä,
oli hän rientänyt personakohtaiseäH^hänen luokseen ja
lianen vaimonsa ja erään tuttavansa läsnäollessa ha-
;;lumiut tietää mitä hän mahdollisesti voisi tehdä Lege-wnj
hyväksi. ^ Bruce ;oU samalla sanonut, e
kin hän on taistellut ja taistelee edelleenkin Legeren
toimintaa vastaan työläisten keskuudessa^ hän tulee'ilo-
[inielellä taistelemaan hänen puolestaan kapitalististen
voimain hyökkäyksiä vastaan. Tov Bruce mitä läm-pimommin
kannattaa eitä kaikkien rehellisten työläis-ten
periaatetta, että missään keskenäisissö erimielisyyk­sissä
eikä työläisten asioissa saa kääntyä porvarillisten
virkailijain ja laitosten puoleen. Sellaiiien on rauk­kamaista;
ja kaikissfif tapauksissa tuomittavaa.
^ - Ja lähemmin Nova Scotian asemaa tarkastaessa tov.
Brucella ja meikäläisillä yleensä ei ole ollut mitään
eriköisempao syytä käyttää Legereä vostoan mitään al­haisia
keinoja. He ovat esiintyneet usein yhteisissä
kokouksissa, puhuneet asiastaan ja jättäneet kaivosmies-ten
mietittäväksi ja päätettäväksi mitä heidän järjes­tönsä
suhteen on tehtävä. Hiilenkaivajat ovat yleen-jsav
valtavalla enemmistöllä kannattamaan tov. Brucea
ja heidän vanhaa koeteltua taisteluveteraaniaan tov.
MadLachlania. Vain mitättömät vähemmistöt ovat
lopputingassa eksyneet Legeren kannattajiksi, '
Sikäli kun «lähdön ,antamisesta» Legerelle Nova
Scotiasta on kysymys, ovat järjestyneet mainaril an-
, taneet hänelle jo tarpeeksi lähtöä. Hänen kiihkoiluun­sa
vanhan union hajottamisesta ovat mainarit vastan­neet
asettumalla edelleenkin tiukasti entisen järjestön­sä:
riveihin. Tämän kannon valitsemisessa heille an­toa
uutta Rohkeutta tieto siitä, että hiilenkaivajain paa­v
i järjestön, keltaisen virkakoneiston on täytynyt palaut­taa
itsemääräomisvalta Nova Scotian piirijärjestölle^
niin että sen jäsenet ovat taasen tijaisuudessa valitse­maan
omat virkailijansa ja käyttämään muutenkin oi­keuksiaan,
jotka virkavaltainen Lewis heiltä toista
vuotta sitten riisti.
Aseman käytännölliset puolet Nova Scotiassa ovat
vahvistumassa sib kaikin puolin siihen suuntaan, jo­honka
meikäläiset ovat kaikin voiminsa asioita siellä
kehittäneet. Sen sijaan Legeren ja hänen apuriensa
ponnistelut raukeavat tyhjiin ja siksi koettavat he
turvautua halpa-arvoisiin keinoihin menetetyn asiansa
puolesta.
matta oleva Itämeren probleemi eli taistelu yliherruu-desta
Itämerellä.
Joka kerta ovat asianomaiset pukeutuneet errväri-siin
vaatteisiin. Milloin'he muka puoltivat kansojen
itsemääräämisoikeutta, voidakseen laajentaa valtaansa
Itämerelle. Etenkin Ruotsin hallitus ajoi tarmokkaasti
tällaista suurvaltapolitiikkaa Ahvenanmaankysymyk-sen
yhteydessä vuonna 1920 ja 21. Englanti asettui
kumminkin väliin, kun Ahvenanmaanasiaa käsiteltiin
kansainliitossa, sillä tämä maa tahtoi kernaasti itse
saada Ahvenanroaansaariston sotalaivastonsa tukikoh­daksi
sekä hiilivarastoksi. Ranska, joka tuki Puolan
Itämeren politiikkaa, vastusti sitä. Niin jäi asia en­nalleen
— Ahvenanmaa Suomelle. — Nyttemmin salai­set
diplomaatit puuhaavat - Itämeren konferenssia. Pu­hutaan
Itämeren «neutralisoimisesta», merivoimien su­pistamisesta
ja määrittelemisestä tällä vesistöllä. Ja
ei ole sattuma, että kysymys juuri näinä kriitillisinä ai­koina
työnnetään esille.
Itämeren kysymyksen yhteydessä näkyy pieni Suo­mikin
erikoisemmin puuhailevan. Ei rauhanmielessä,
vaan sotaisessa hengessä. Suomen «puolustustarkotuk-sessa
» askaroidaan armeijan ja oikein muka suomalai­sen
sotalaivastonkin rakentamiseksi. Srrojeluskunta-hengellä
täytetty porvaristo koettaa kaikin tavoin liet­soa
sotainnostusta kansan keskuudessa. Suomikin voisi
muka jotain tehdä omalla armeijalla ja laivastollaan.
Näissä toimissa haudotaan yhteisiä Juonia rajamaiden
kanssa. Ja samalla kertaa ajatellaan militaristisen voi­man
käyttämistä oman maan. vallankumouksellista työ­väestöä
vastaan. Porvaristo ei nykyipäivänä voi ajatel­lakaan
mitään toimenpidettä ilman aseellisten voimien
apua. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka se epämää­räisesti
tuntee kohdalleen lankeavan Natsaretin kirves­miehen
tunnetun ennustuksen: Joka miekkaan rupee,
se miekkaan hukkuu.
hsnMmj^ taMelfaeD aseina
Uskosta toimintaan
Usein^kuuluu semmoisia lauseita kuin: «uskoani
aatettamme kohtaan ei kukaan kykene hävittämään!»
Hyvä lauseparsi kylläkiii, mutta ontto. Ei riitä se,
että uskomme jaloihin aatteisiin. Täytyy osata selit­tää
ja perustella, mitä me uskomme. Uskoa työväen­aatteen
lopulliseen voittoon on valveutuneen työläisen
ainoa oikeutettu «usko-asia.» Se on siis sitä, jota luok-kataistelija
uskoo. Mutta hänen täytyy — kuten sa­n
o t t u— myöskin osata selvittää uskonsa perusteita.
Tämä merkitsee: usko työväenluokan voittoon kapita­lismista
edellyttää paljon enemmän kun tavanmukai­nen,
jokapäiväinen vakuutus: «minä uskon, taikka me
uskomme!» Meidän pitää 'todistaa käytännössä, että
me uskomme sosialismiin. Sillä sosialismihan on tie­de,
joka tosiasialliseti opettaa meille, millä tavalla työ
väenluokan vapautuminen tapahtuu.Opettaameile kapita­lismin
synnyn ja luokkataistelun luonnolliseir olemas­saolon
luokkajaon takia. Sosialismi on tiede, jonka
työväenluokka omaksuu omaksi yhteiskiinnalliseksi tie-teekseen
ja jonka, toteuttaminen kuuluu proletariaatin
historiallisiin, jokapäiväisiin tehtäviin. Pieninkin teh
tavä suoritettuna luokkamme hyväksi ja luokkaetujen
mukaisesti voidaan laskea voitoksi sosialismille. Siksi
toimikaamme elävässä elämässä työväen taloudellisen
ja henkisen elämän kohottamiseksi sekä vapauttami­seksi.
Tämä taasen vaatii järjestäytymistäj työnjakoa
eri työväenosastojeh ja jäsenten keskuudessa. Lisäksi
työvelvollisuuden käytäntöönpanoa kaikkialla.: Kers­kata
uskollansa voi jokainen, mutta toimimisen monet
jättävät sittenkin tekemättä. Vasta toiminnan kautta
pääsemme eteenpäin. Vasta tietojen avulla osaamme
ottaa osaa \toimintaan eikä vain vaistomaisen uskon
kautta. Luokkatietoisuus herättää myöskm lihrautuvai-suushalun
oman ja kaikkien työläisten asioiden puoles
ta. Uskallus ja uhrautuvaisuus työssä on välttämätön.
"Isvestija" julkaisee Venäjän ra-ha-
ariain komissariaatin valuutta­hallinnon
johtajan, prof, L. Jnrovs-kin
lausunnon Venäjän raharefor-mista.
Jurovskin mielestä on puo-
Ien vuoden kokemus osoittanut, et­tä
reformi on onnistunut odottamat­toman
hyvin. Menestys osoittaa,
että edellytj'kset, joille uudistus pe­rustui,
vastasivat todellisuutta. Ko­kemus
on osoittanut, että varma r a ­ha
siirtyy hitaammin kädestä kä­teen
kuin huono raha. Jos siis
huonon rahan neuvostosctelien si­jaan
asetettiin hyvää rahaa, sete­leitä,
joiden arvo oli määrätty kul­lassa
j a jotka olivat samanarvoisia
tshervonetsien ja hopearahan kans­sa,
niin se merkitsi rahojen liik­keeseen
laskemisen mahdollisuuden
suurenemisesta. Tämä otaksumi­nen
osoittautui oiKeaksi. Maalisk.
1 p:nä oli liikkeessä kaikenlaista
rahaa 357 milj. ruplaa, syysk. 1
p:n3 577 milj. Täten kävi mahdoL
liseksi korvata vajaus viime puo-lenvuoden
budjetissa ilman että r a ­han
kierto olm huonontunut.
Toinen edellytys oli se, että Ve­näjän
valtion talous vähitellen yhä
paranee, ja tämäkin otaksuminen
piti paikkansa. Heinäkuusta alkaen
ei budjetin vajauksen peittämiseksi
lasketa liikkeeseen seteleitä, vaan
hopearahaa. Heinäkuussa laskettiin
budjetin takia hopeata liikkeeseen
15 milj. 1924—25 v:n budjetissa
on edellytetty hopeaa laskettavan
liikkeeseen 80 milj., mikä summa
käytetään jalojen metallien ostoon
Kolmantena otaksumisena oh
kauppataseen aktiivisuus,' ja sekin
pitää Jurovskin mielestä paikkansa,
samoin maatalouden ja teollisuuden
kehitys, niin että kankaiden, rau­dan
ja hiilen hintaa on voitu alen­taa.
Kurssin horjuvaisuuteen pe
rustuva keinottelu on loppunut.
Kansaiflvälinen rikosliiga
Vuosien kuluessa on fascismin
todellinen olemus selvinnyt niille­kin,
jotka aikaisemmin ovat myötä-tunriölla
suhtautuneet siihen. Tä.
män selviämiseii tuloksena on fas­cismin
päämaassa Italiassa huomat­tavissa
voimakas virtaus fascismis-ta
poispäin. Pikkuporvaristo, joka
ei saanutkaan fascrsmilta n^uuta
kuin mielivaltaa, joka ilmeni yhtä­mittaisesti
toistuvina hävityksinä,
rosvouksina ja ihmlsteurastuksena
teisrintamaan vastaansa. Saksas
sa, jossa fascismi tällä kertaa elää
"laillisuuskautta", on se suuri ky­symysmerkki,
josta ei voi sanoa,
häviääkö se sulautumalla parla-menttaarista
toimintaa harrastavaan
porvaristoon vai saako se loppunsa
vasta epäonnistuneen kaappausyri­tyksen
jälkeen työläisten lähettämis­tä
kuulista.
/Vaikka fascismin asiat sen pää
maissa ovatkin näin huonoP.a kan­alkaa
myötätunnolla katsella työ- nalla, palaa fascismin "aate„" kui
väen luokkataistelua. Fascistiset tenkin korkeana roihuna Venajan
Itämeren kysymys
Itämeren probleemi on jälleen päiväjärjestyksessä.
Ja niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, tapahtuu
tämä Englannin hallituben alolteesta. . Tämä ei ole
sattuma. John Bullin käsi ei ensi kertaa pitele oh­jauspyöristä
kiinni Itämeren politiikan «suunnanvedos-sa.
» Sama koskee myöskin Ranskaa. Tuoreessa muis-lossa
lienee kai Itämeren saarto, joka «London Cityn»
käskystä pantiin käyntiin v. 1918, kukistaakseen Ve­näjälle
syntyneen lyöläisvallan. Englanti ja Ranska
toivat sotalaivastonsa Itämerelle sitä varten. Suomen
viranomaiset ja reunavaltioiden käpitalislihallituksel
/'auttoivat, ^voimiensa mukaan ylläpitämään kaiippa- ja
nälkasaartöa Neuvosto-Venäjää vastaan. — Olihan
Englannin Pohjanmeren rannikkojen saarto maailman­sodan
aikana hyvin tehöUcaasti vaikuttanut liittovalto-jen;
voiUoon. v>Huolu^ kokemuksista j a pus-ininva
^ avunannosta epäonnistui sulku Venä-
\n3iden^pSiita iietkesta syntyi nykyinen ratkaise-
Kivihiilen hinta työläisten veressä
^ ^ tilastotoimisto julkaisee seuraavan
kaamean tilaston Yhdysvaltain • kivihiilikaivannoissa
surmansa saaneista kaivantomiehistä:
«Yhdysvalloissa viime elokuun aikana kaivettu kivi­hiili
maksoi 166 miestä kaivosonnettomuuksissa sur­mansa
saaneissa. Tämä nosti kivihiilikaivantojen siir-matilaston
kahdeksalta ensimäiseltä kuukaudelta tänä
vuonna 1,628 mieheen.
Liittohallituksen kaivostoimisto selittää, että tämä
merkitsee» että kukin kaivettu miljoona tonni kivihiiltä
maksoi elok. 3,97 miestä kuolleitten veressä lasketlun
5.46 miestä ja viimeisen kymmenen vuoden kuluessa
on hinta veressä laskettuna elokuun aikana ollut 4.17
miestä.
Kovan kivihiilen kaivatus maksoi viime elokuussa
4.94 miestä miljoonaa tonnia kohden ja pehmeä, kivi­hiili
3.77 miestä. Ja kaikki kahdeksan kuukautta huo-mibon
otettuna maksoi jokainen miljoona tonnia 4.58
miestä kuolleissa, jota vastoin edellisenä vuonna 4.12
miestä.
Elämän koulu
Elämä opettaa meitä välittömästi; Me saamme tun­tea
luokkaristiriidat, sorron ja puutteen. Mutta mei­dän
pitää oppia enemmän. Toistenkin kokemuksista.
Tulee oppia ymmärtämään kapitalismin yleiset lait,
tuntea hiukan historiaa, taloustiedettä-ja yhtä ja tois­ta
yhteiskuntaopin alalta. Marx selitti tämän ihan
välttämättömäksi nykyaikaiselle työväestölle. Hän se­litti,
että proletariaatti kohoaa hallitsevaksi luokaksi
juuri yhteiskuntataloudellisen merkityksen j a henkisen
etevämm>7tensä kautta. Siksi hän painosti oppimisen
välttämättömyyttä. Hän korosti itseopiskelua, selitd
;n ]a kouluopetuksen keskinäisiä suhteita'ja velvoitti
työläiset, jotka päivän työssä käyvät harrastamaan
luokkansa etua keskinäisten luokkavalistusharrastuksien
kautta.
Ilman luokkasivistystä on työväestö voimaton. Se
ei voi organiseerata itseään, ei järjestää taistelujaan,
ei voittaa eikä hallita.
ammattiyhdistykset ovat hajaantu-mistilassa,
ei edes pakkokeinoilla
saada työväkeä niissä pysymään.
Itse fascistipuolueen keskuudessakin
vallitsee riita .j*a sekasorto, joka
ennustaa lopullista häviötä. Fas­cismin
hauta Italiassa on valmiiksi
kaivettu ja keinotekoisesti pystyssä
pidetty ruumis hoippuu haudan par­taalla
soperrelle;!: "ollako vai eikö
olla?"
Muissakaan maissa eivät fascis.
min asiat ole loistavassa kunnossa.
Espanjassa hävittää se itsensä ja
samalla koko maan voimat hyödyt­tömään
sotaan Marokossa. Bulga­riassa
on fascismin "onnistunut"
yhdjstää talonpojat ja työläiset yh-rajamaissa
Virossa ja Suomessa se
kä "pienessä ryhmässä länsimaiden
kiihkoporvarillisia aineksia. Eri
maissa on perustettu valenimillä
esiintyviä fascistijärjestöjä, kerät­ty
niihin kaikenlaista hylkyainesta
jäsenistöksi, jota niissä sitten valr
mistellaan tulevan "suuren" esiin
tjrmisen, s.o. vallankaappauk.^en ja
työläisten joukkomurhaamisen va­ralle.-
. .
Tänä kansainvälisyyden .«ikana
täytyy tietenkin fascististen järjes
töjenkin yhtyä, kansainväliseksi r i
kosjärjestöksi. Tällaisen järjestän
perustamispuuha on jo ollut pitkän
aikaa vireillä ja lienee järjestö nyt­temmin
jo' muodollisestikin perusr
tettu. V ,
Legeren karkottamisyritykseii joUosta
. Maasta karkottaminen on yksi
Pohjois-Amerikan- kapitalistien mie-liaseita
' työväenliikkeen toimihenki­löitä
kohtaan. Se on sangen ylei­sesti
käytännössä Yhdysvalloissa ja
käytetään sitä erikoisemmin työ­väenliikkeen
vasemmistotoimitsijoi-ta
vastaan. Sitä' käytetään myös-kin
Canadassa, ,jonka siirtolaislait
ovat siten laaditut, että hallituksel­le
on mitä helpoin asia niiden''pe­rusteella
karkottaa maasta työväen­liikkeen
toimihenkilöt..
Ben Legere nimisen miehen kar-kottamikyritys
Nova Scotiasta Y h ­dysvaltoihin
on Canadan hallituk­sen
viimeisimpiä työläisten karko-tustoimenpiteitä.
Liittohallituksen
siirtolaisvirkailijat ovat tutkineet
häntä sen syyn perusteella että hä­net
oli vangittu Lawrences8a, Mass.i
ja huomattu syylliseksi "moraali-seen
hävyttömyyteen" ja sentähden
voidaan hän Canadan siirtolaislaki­en
mukaan karkottaa. •
Karkoitustoimenpide on epäile­mättä
saanut alkunsa novascotialai-sen
British Empire Ste^t Corporatio
nin taholta. Tällä mahtavalla kor-poratsionilla
on kiistämätön ylival-ta
Nova Scotian maakuntahallituk­sen
y l i ; sillä on myöskin huomat­tava
vaikutusvalta- Ottawassa ole­vaan
liittohallitukseen, koska ker­ran
Liberaalipuolueen johtomiehiä
on tuon samaisen korporatsionin
johdossa. Se oli juuri tämä sama
korporatsioni, joka huhtikuulla v.
Ja kilpailevia unionistisia liikkeitä jot
ka johtavat ainoastaan- työväenliik­keen
tuhoamiseen ja: taantumuksel­listen
aineksien voitolle pääsemi.
seen, taantumuksellisten, jotka tais­televat
tämän mantereen järjesty­neiden
työläisten pohjajoukkojen
edistysmielisiä toimenpiteitä', • vasr
taan.
Kerran jö sanoimme että Legere
yritti hajottaa Nova Scotian kai­vosmiesten
rivejä, yllyttämällä kai­vosmiehet
luopumaan siitä järjes­töstä,
jonka he olivat kovilla pon­nistuksilla
rakentaneet. Ja myös­kin
koetti hän saada kaivosmiehet
luopumaan taistelusta taantumuk.
sellistä Lewisin -; hallituskoneistoa
vastaan. Legere osotti vihallaan
kommunisteja ja heidän järjestö-jään
vastaan, että hän siinä «uhr
teessä seisoi samassa linjassa ka­pitalistien
j a heidän taantumuksel­listen
työväenluutnanttiensa, am-mattiuniojen
byrokraattien kanssa.
. Näistä syistä me vastustamme Le­geren
katsantokantaa ja taktiikkaa;
Mutta samalla kertaa me vaadim­me
kaikkien 'militanttien j a kom­munististen
työläisten vastustamaan
Canadan hallituksen ottamia toi.
menpiteitä Legeren karkoittamisek-si.
Legeren karkottaminen on sa­malla
hyökkäys koko työväenluok­kaa
ja erikoisesti sen radikaalista
osaa vastaan. Kapital^tihallltus
käyttää karkottamista aseenaan työ­väenliikettä
vastaan.' -Karkottaes-
1923 aikaan sai Alex Howatin kar- saan työväenliikkeen toimivia jäse-kottamisen
Canadasta, kun hän o l i ' niä tekee kapitalistinen hallitus suo-matkalla
Nova Scotiaan, jossa hä-'ran hyökkäyksen koko työväenluok-nen
piti puhua kaivosmiesten Vap-pumielenosotuksessa.
Ben Legere on viime toukokuus­ta
saakka ollut ahkerassa toimin-nassa
Nova Scotian kaivosmiesten
keskuudessa winnipegiläisen O. -B.
U:n organiseeraajana koettaen saa-da
kaivosmiehet eroamaan U. M .
W. of A. ja muodostamaan O. B.
U:n "unitteja.'^ Canadan Kommn^
nistipuolueen jäsenet j a Ammatti-uniojen
Valistusliiton •kannattajat
kävivät ankarasti. vastustamaan Le­geren
narrimaista j a rikollista toi­mintaa,
jonka onnistumisesta oliä
ollut seurauksena: Nova Scotian kai-vosmiesten
järjestön tuhoutuminen.
Ammattiuniojen Valistusliiton Kan­salliskomitea
nousi kirjottamallaan
julistuksella vastustamaan Legeren
j a OBU:n hajotustaktiikkaa.' Yalis-tijsliitpn
menettelytapana on ehdot­tomasti
vastustaa kaikkia hajottavia
kaa vastaan ja sentähden on - sitä
vastustettava.
. Legeren karkottamisyritys tuo
mahdollisimman selvääii esiin luok.
kataistelun olemassaolon j a var­mentaa,
epäileväin työläisten käsit­teitä
siitä, että kapitalistisen valti­on
tehtävänä on palvella ykdno-maan
hallitsevaa luokkaa. Tätä
erikoista laillista koneistoa käyte­tään
ehdottomasti työväenluokkaa
vastaan. Ei ole mitään väliä silla
vaikka työläidllä olisikin mielipide-eroavaisuuksia,
niin siitä huolimatta
saavat he kaikki, valtion rautanyr-kin
niskassaan.
Tässä lepää pohjasyyt ' kaikkien
työläisten'tyfateisrintaman muodos­tamiselle
j a Le^renkarkottamisyp-tya^
vaan taasen todistaa kommnnis-tien
ajaman yhteisen rintaman ja
Ammattiuniojen . Valistusliiton tar-lÄellisuuden.
Meidän täytyy vas-trutaa
JapitäiisGhamtaksen kaikeo-laisia
työliisvsinojs vslitt3nata
täitä kak» kulloinkin on heidän
byökkayksenaä alaisena.
Ottakaa tämä asia ka^teltiiväkd
paikalliBunioseaane, työliistoverien-ne
kesken kaivannoissa ja tehtaissa.
Pitäkää kokouksia ja tehkää niissft
ponsilanselmia joilla vastustetaan
hallituksen vainotoimenpiteitä työ­väenjärjestöjä
vastaan ja lähettä­kää
niitä Canadan hallituksen siir*
tolaisdepartementille (Pepartment
of Immigration) Liberaalihallitnksen
pääministerille W. L. MacKinzielJe,
joka on saanut harjotuksensa työ.
väen järjestöjen vainoamisessa Boc-kefellerin.
koulussa' Coloradon veri­löylyn
aikana.
Ammattiunioiden Valistusliiton
Kansalliskomitea.
Tim Buck, sihteeri.
Ke»ki-. j a Lansi-Ontarion otostoille,
Tov. A. T» Hill puhuu seuraavil­la
paikkakunnilla Keski- ja^ Länsi-
Ontariossa ^
•Fort Wiiriam 18 p. C
Port Arthur 19 p. ' ^
Kanitistikwia 20 p. /
-Conmee 21 p.
Fort Frances 22 p.
Kuten tunnettua on i;ov. SiU
juuri - palannut Neuvosto-Venäjältä,
jossa hän oli läsnä Kolmannen Kan­sainvälisen,
Punaisen' Taloudellisen
Kansainvälisen sekä' Kommunisti­sen
Nuoriso-Intemationalen kon­gresseissa.
. Naiden v kommunistis­ten
maailmankongressjien tärkeim­pien
päätöksien selostaminen ja
Neuvosto-Venäjällä tekemistään ha­vainnoista-
kertominen tulevat ole.
maan tov. Hiirin puheiden aineina.
Toimeenpaneva komitea ei voinut
järjestää tov. Hiirille puhetilaisuut­ta
jokaiseen Keski- j a Länsi-Onta­rion
osastoon, joten on toivottavaa,
että niiden osastojen jäsenet, joilla
ei ole tilaisu:|citta kuulla puhujaa
omalla paikkakunnallaan, saapuvat
mahdollisiihman . runsaslukuisina
kuulemaan puheita jollakin yllämai­nituista
paikoista. '
Mainituilla^ paikkakunnilla^_,)imi-vien
osastojen tulee ilmottaa tilai-r
suuksista hyvin} jotta puheita kuu­lemaan
saadaan m^doUislmman
paljon paikkakunnalla ja ^hiyinpä-xistöllävoleyia-.
järjestön jäseni^. • ja
työläisiä,' '"-^ Toimikaa ' siis" ripeästi
näiden puhetilaisuuksien onnistumi­seksi!
Toverillisesti,
Canadan K; S. Järjestön Toiojsen
paneva komitea, .
k'.tta S. G i , N E I L , sihteeri.
Pöytäkirja
iCanadan Suomalaisen Jär­jestön,
laillistettu, toimeen­panevan
komitean kokouk­sesta
lokak. 3, 1524.
Saapuvilla olivat -toimeenpane­van
komitean jäsenet Jokela, Latva^
Ahlqvist, J . Hill, A. T. Hill, K a ­hila
V ja: sihteeri-arahastonhoitaja
Neil. Puheenjohtajana toimi J . W
Ahlqvist, j
Lupakirja-anomuksia olivat lähet­täneet
Warspiten, Alta., Kaministik-vrian,
lOnt." ja iFinland, Ont., osastot,
joillö sihteeri ilmotti lähettäneensä
lupakirjat ja tarpeelliset -selostuk­set
toiminnan' järjestämiseksi. Sih­teerin
toimenpiteet hyväksyttiin,
Koe-tasaus 'Vapauden . lehtiliik-keen
tileistä 'elokuulta tarkastet­tiin
j a hyväksyttiin tilintarkastajan
laiisunnon perusteella. ; f
Vapaoden lehtiliikkeen johtokun
nan kokouksien pöytäkirjat elokuun
28 ja syyskuun 2ö ; päivältä luet­tiin.
Eivät antaneet aihetta toi­menpiteille.
Samalla luettiin lehti-iikkeiden
Välistä kirjevaihtoa,; joka
ei antanut aihetta keskustelulle.
• Pöytäkirjan >^ tarkastajiksi valittiin
J . Kahila j a O. K. Jokela. ^
Kokous. lopetettiin.
Vakuudeksi,
S. G. NEIL,
Sihteeri-rahastonhoitaja.
Olemme tarkastaneet ' j^äolevan
pöytäkirjan j a huomanneet sen ko-couksen
päätöksien mukaiseksi; i
John Kahila ' O- K. Jokela.
(Pöytäkirjan tarkastajat.)
•' ö 'l:"-'l.'^<-.^^-^-.:;/^
Pöytäkirja
Canadan K. S. Järjestön Toi
- meenpanevan komitean ko­kouksesta
lokakuun 6 p.,
1 1924.
Saapuvilla olivat toverit Ahlqvist,
Latva, Jokela, J . Hill, Kahila, A.
T. Hill ja aihteeri. Puheenjohta­jana
toimi tov. Ahlqvist. '" •
LnettiiB Beaver Laken osaston
valitseman, komitean , kirje^ y koslden
VLome Farmers* Yhdistyksen,. lail­listettu,
perustamista paikkakunnain
osaston, -jäsenten. •,toimesta, ja
osaston ^omaisuuden. dirtSmistä• sille
j a Keski-Ontarion piirin sihteerin
selostus kokouksesta, jossa mainitun
osaston jäseöet "olivat' päättäneet
f»tä että kokoxisSf h ! ? ^
jertöa s i h t e e r i T S S » ?^
€ttä sellaisella
jakokouksen o m a i ^ ^ « « a - -
^ m a a _ päätöstä,
tun kopiot niistä kiriS-^ ^ "
«hteeri oU vastannurS •
yenen. "Canadan l^oSä?^^^^
jestoön, laillistettu" i S S l "
keviin kysymyksiin j a l ^ ^ ^ :
taja vastauksia BeaterlS»^''
ton komitean kirjeessä^
epäsuoriksi Sihteerin .
katsottun asianmnkaiiia
massa yhteydessä todett^ eS?
Beaver Laken osasto o l l a t i i , ! ? ''
nut toimeenpanevalle komiteST^?'
menpiteistään paikallisen t j j ^
sen perustamiseksi. Asian
päätettiin, että Beaver Laken"^-
ton tulee jättää Canadan s-Sf^-
laiseUe Järjestölle, laillistetoT''
kemus lupakirjan saamiseksi «LZ;-;
kuukauden sisällä ja siirtää osj^
omaisuus juuri perustetulta
tykseltä Canadan Suomalabej}»
jestön osastolle. ' r*'; v
Lnentoknrstien järjestämistä W
kevia suunnitelmia laatimaaa rzSiJr
tu komitea esitti kokoukselle
porttinsa, joka tarkastettiin ja g}"
nä tehdyt esitykset luennoitäjaijy
matkaohjelman,. luentoaineidea 0
lähdekirjojen suhteen hyvälsjtfej^
Matkaohjelman oli komitea laatiKit'
piirejä 7 miäs, 6:des, 5:des ja l a a '^
varten. Matkaohjelman laa8an»a; •
"Etelä-, Keski- ja Länsi-Ontarionpa- ^
rejä varten päätettiin jättää tisiu' ;
nemmaksi. Asiasta julaistaan ith-dessä
yksityiskohtainen selostaj. l
Luennoitsijoiksi päätettiin palht»-^
toverit Alf. Hautamäki ja A. t .
Hill, jotka lupautuivat ottaaiaia^4
toimen vastaan $40.00 ii-iikkopal-kalla.
: Kurssien ja puhnjain läit-kojen
rahastamiseksi tulee piiriei -
luovuttaa kassoistaan seuraavat
erät: piiri 7, 250.00 piiri 5, Dnn-''
blanen aluepiirin $100.00 ja Red •
Deer'in aluepiirin ?100.00; päj :
1, $150.00; piiri 4, $100.00; piiri
2, $250.00 ja piiri 3, $200.00 Niiy|
lä paikkakunnilla, joilla pidetään |
varsinaiset kurssit, tulee järje«täa
alkajais- ja päättäjäisjuhlat, joista:;
kertyvät varat käytetään samaan"^
tarkotukseen.
~ Luettiin C. K. S. Järjestön ää­nenkannattajan
toimitusta varten ^
laaditut, ohjesäännöt ja hjr/äksjt-tiin
sellaisenaan.
^ Tov. A. T. «iirin matkaolijel.:
maan päätettiin tehdä piem mnn-tos,
jotta hän voi matkallaan käy-dä
Kaministikwiassa ja C«nmeessa.v
.Samalla -päätettiin-hänet veh-ottJA
neuvottelemaan sikäläisten • osasto-,
jen kanssa Rowan entisen osasten •
rahaston jakamista koskevista se}-:|
koista.
Luettiin Conmpen osti-^m kirje,';
jolla se tiedusteli, josko toimeen-*
panevakomitea tietää mistä he voj-;:
sivat lainata rahaa. Kirje jätetVi
tiin sihteerin vastattavaksi. ;
Yhdysvaltain W. P. S. Jäiyestöa^
toimeenpanevan komitean kokoni-;
sen pöytäkirja luettiin, .• i
Sihteerin raportti puolueen toi.^
meenpanevan komitea kokoubesti^.
ja toimenpiteistä; ei antanut aihet-|
ta toimenpiteille. *
\Pöytäkirjan tarkastajiksi vaUttiaj
O. K. Jokela ja J . Kahila. • .
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
S. G. NEIL, sihteeri.
: Olemme tarkastaneet edellä ole-van
^. S, J:n toimeenpanevan i^/
mitean kokouksen pöytäkirjan i»=f
hyväksymme sen sellaisenaan.
John Kahila 0. K. Jokela
(Pöytäkirjan tarkastajat.) .;
nöVÄENURM?
Työväen olympialaisetl
kisat ja Punainen U^ |
heiluinternationale |
Työläisuriieilijoita alkaa kibncg
taa tulevat työväen o\y^m^.
kisat, joiden valmisteluja on tefl^|
io imn vuotta. ^rheM^s
ivat useampaan otteeseen kokoo^ ^
neet käsittelemään kisojen tewu^ ,
siä kysymyksiä ja «"kin JO P^a^J
-pitkäUeV varsinaisten kihojen j _
myöskin talvi-,plympialaisten ™^
mfstelussa. TeUaseltä
katsoen alkaa kisojen ,^J^^ i
la kunnossa. M. m. on o h j ^
soihin jo täydellisesti h y v ^ ,
joskin ohjelman suhteen on
muistutettavaa. Kesb-E^oP^
ovat edeUeen lujasti ^ ^ J ^ ^
ni siitä,- että kisojen « ' ' J f " ^ ,
lee eräitä Keski-Europas^ ^ ^
,5ssä olevia,
urheilulajeja. Tasta a ^ ^
kisojen tekniUisen P ^ ^ ^ ^ ^ s - -
lyyn ole erikoisempaa inainit^
ta.
sveuns taskijaatasnoj a«Une hhiemiaen ^ » » ^^
Tuntuu kummalliselta, en« ^
tähänastisten , f ^^J^^jtetty, kot'-^
ole vielä lopullisesti ^-
ka saavat ottaa osaa ^
ka asian pitäiä olbije^.^^
sessä Suomen Työwea