Vapaus, December 3, 1925

              :4
III'l#r%'
mli M mm
sv.
11*
mmmm U
I t i ^ '«V^ f »
mi.
I l i J v n
» 1
4 mi
'i fis
mM
i f
- ««F
^sSbSSTont.. joka tiistai, torstai j a lauaotm.
' T o i m i t t a j a t:
a G. N E I L . . ABVO VAARA.
V A P A V S (liberty)
Thfl only organ of Finmsh WorkerB io Canada. P n l ^
S l E ^ f a S c d b ^ . O n t . every Tuesday, Thureday and
^ * ^ ^ e d at the Post Office Department. Ottawa,
es second class niatter. — V-'- ',:
Gcnera! advertising rates 75c per coL inch.^ M i -
kansainvälistä eheyttä, joka'on paljoa t^oisampi ase
Botia vastaan, kuin Amsterdarntn paperilupaukseL Ja
liittykää Kommunislipuolxieeseen, työväenluokan puo­lueeseen,
joka on imperialistisia sotia vastustavan Iiik<
keen sielu j a työskentelee sotia synnyttävän kapitalisti-sen
järjestelmän kukistamiseksi
la the, best advertising
People'in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoU vk. $2.25, kolme kk.
^ ' • % i ? Ä i h h ; j a suomeen, yksi ^ $5.50. puoli vk.
''•%iSÄi'te ef^euk. r . b a . el tofla lähettämään.
jiaitd asiamiesten Joilla on takaulcpet
ILM0ITUS5INNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Av^oUittoonmerioilmotokset 60c palstatuuma.
NKm^ Ä m o t u k s e t 50c kerta.Jl.OO 3 kertaa.
Sratymailmotnkset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa,
A^oSotukset $2.00^kerta.J3.00_^^^^
Kuol«manilmotuk8et $2.00 kerta. $50c lisämaksu
jiitodauseelta tai muistoväresyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
****°lS£amottajien ja flmotusakenttuurien on, vaa-
/Hftnflsaa. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
. Vapauden konttori j a toimitM: L f t e r ^ f^^S^^^l
BL PnhPiin 1038. Postiosote: Box 69. Sndbury, Ont.
TiiRtain lehteen aijotutUmoitukset pitää oUa kont-iorlBsa
lauantaina, torstain lehteen tustaina ja lauantain
lateen..torstaina kello 3.
T»v« Mt0 mii* «in tahansa saa vastausta ensimaiseen
«rjeSeenne. k Ä Ä uudelleen liikkeenhoitajan
persoonaUbella ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^.^^^eenhbitaja.
Vihollistemme leiristä
Konservatiivinen* piiölue on mitä imperialistisin
järjestö ja sen vaökinpana tukena ovat Ontarion
«Orange lodge't5>, joita on jokaisella pienemmälläkin
paikkakunnalla. ' Multa se on . pakotettu; yrittämään
saada taakseen myös Quebecin inaakunta.^ vKonserva
tiivit näkevät, että heille on mahdotonta saada enemj,^^^ työtätekeyää kansaa. Sosialidemokratia >it'ää
misto Jiittopariamenttiin, elleivät he kykene valtaa- iQ.pi^senttisesta pääomaverotuksesta. Se
maan Quebecin maakuntaa liberaaleilta.; Heti yleisten N - .. ^ • ^
vaalien »jälkeen julkasi Toronto Telegram-lehti sarjan
kirjotuksia, joissa tämä todettiin ja osoteltiin, miten
liberaalit kalastivat ääniä Quebecissa, pitämällä suuria
ääntä Meighenin imperialistisuudesta.; Nyt ovat kon­servatiivit
ampuneet ehsimäisen laukauksen siinä kamp­pailussa,
joka on alettu Quebecin vallottamiseksi. ^
Hamiltonissa pitämässään puheessa itse IVieighen
, kosi > Quebecia. «Milloinkaan», sanoi Meighen,
«ei «suuri» puolue ole alentunut käyttämään niin epä­rehellisiä
ja vaarallisia keinoja, kuin liberaalipuolue
käytti Quel^issa». Quebecin maakunnan liberaalisen
hallituksen pääministeri Tastheröaun- puheesta kertasi'
Meighen seuraavaa:
«Nykyisissä vaaleissa täytyy teidäh> valita' kahdesta
miehestä, jotka ovat Mr. King ja Mr. Meighen.' Minä
kunnioitan kristillisiä hyvänlahtoisuutta; ^ mutta-^inä
uskon, etten minä tee v^ärin^ ki|r^, 8anon„ että Mr.
Meighen on pakoUi^nsotapalveluksen mies; se oli hän,
joka lähetti meidän 'miehemme FlattdCTyi taistelukeii-tille.
Se on hän, joka pakollisella sotapalveluksellaai^
täytti Flanderin hautausmaat • 60,000 canadalaisella..
Onko hän tullut paremmaksi sep jälkeen? Onko hän
parantunut? Onko hän tehnyt täydellisen katumuksen?
Ei!», , . • • . /
No,- mitä aikoo Meighen tehdä, ottaakseen tuulen
pois liberaalien niyllystä? «Tulevaisuudessa»,, sanoi
hän kuulijakunnalleen, «on parempi kaikille, että kan-
) saii' tahdosta otetaan selvä, ennenkun hallitus ottaa
sellaisen 'askeleen, kuin: on sotilaitten lähettämin.en
maasta.» Me tulemme pitämään mielessämme Meighe­nin
lupauksen. Mutta me emme luota siihen yhtään.
' Eikä siihen pidä kenenkään luottaa. Meighen, pakolli­sen
sotapalveluslain. tekijä, antaa vain seuraajilleen
tällaisen valtin seuraavien vaalien varalta. Sillä-erään
'sodanuhan aikana lauloi hän toisella nuotilla^ j ;
«Minun kantaani nähden ei pidä olla minkäänlaisia
'epäilyksiä», kertoo:Mail and Empirerlehti hänen sa­noneen
«patrioottisen innostuksen osotuksen»'keskellä.
«Kun Britannian kutsu tulee, on .Canadan sanottava:
^Valmiina, valmiina- ^j^emme; ja seisomme rinnallasi'.^
Vaikka kansan tahtoon vedottaisiinkin; niin tultaisiin
' 'se tekemään^imperialistisiire sotaintoilijoille suotuisten
olosuhteiden alaisena.- ,Meighen sanoi:_ «Jostulisi ai­ka,
jolloin, vuoden 1914 kummitus uudelleen ilmestyisi,
niin minä-Uskon, että hallituksi päätos^-mikä/on. tie-tj-
sli tehtävä viipymättä, solisi alistettava kansan hyväk»
syttäväksi.» Toisin äaAöen, äänioikeuden kieltäminen
- ulkömaaiaissyntyisiltä, ajojahti «pasifisteiaS> jastaan,
Kommunistipuolueen laittomaksi ju|istaminen^ opposit*
sionin suun tulddminehj j a «kansan.yleisäänestys» sen
jälkeen, kun hallitus ^-olisi päättänyt sodan pjaolesta.
Siinä ftuta tapahtuisi. ' ^
' Locarnon «turvallisuussopimus» merkitsee sotaa.
Jos Canadan työtätekevät joukot^ työläiset ja maanvil-
• ^>jelijät^ eivät-faalua itseään käytettävän" seuraavassa'iin^
' "perialisdsessa sodassa, niin nyt on aika vairusfautuä' seni
varalta. Ktng ja'Meighenin lupauksiin ei saa luottaa
.;^r.Yahääään. Ci^adanljaiisa ei halua sotaa. YksinW-
- i i l a i s e t l caha^jalaistrai^kaläiset ,jqukot yihaavat ^otaa.
-n^Työlaise}; 1 eivät- halua,jsotaa.- Lännen maanviljelijät. ei-
;^^^*\-ät liioin'halua sötaau-;^ Joihin Canada vof tulla
H&ä^yä<"-päätfSa 3ritann se teki Lofcahibssa.
Ranskan hallituskriisi
Ei ole mikään sattuma, että nykyinen Ranskan hal­lituskriisi,
joka on vaikein kaikista sodan jälkeisistä
hallituskriiseistä, johtuu finanssipulmasta. Päinvastoin
on se varsin tilanteenomainen. Kieltämätön valuutan
huononnuskummitus pelottaa Icaikki porvarilliset puo­lueet
vastuusta. Ranskan kotimainen ja ulkomainen
velkaantuminen on saavuttanut kohdait^ mitä on seurat­tava
tuntuva romahdus. Frangin toistuva putoileminen,
epäonnistuneet lainanotot ja ratkaisemattomat velka­suhteet
Yhdysvaltain kanssa merkitsevät vaaran hälyy-tystä.
Valtiokassa on tyhjä, amerikalaiset velkamiehet
käyvät päälle, eivätkä englantilaiset kironkiskurit suin­kaan
ole kainompia, ryövärisota Marokossa ja Syyrias­sa
nielee suunnattomia rahamääriä, mieletön kilpava-rustus
on kaiken tämän kiddkurana, ja Randcan. porva­risto
on, yhtä vähän kuin Saksapakaan, taipuvainen
maksamaan suuria veroja, Koko kapitalistinen «jäl­leenrakentaminen
»', sotavarustelut ja siirtomaasodat ka­sautuvat
työtätekeväin joukkojen harteille, ja näiden
on omistavain käsityki^en mukaan edelleenkin kaimet-tava
tätä kasvamistaan kasvavaa taakkaa. Randcan
porvariston parhaimmaksi finanssielcspertiksi ja «pe­lastajaksi
» huuttu Caillaux on surkeasti epäonnistimut
pelastussuunnitelmissaan.. ^ '
Päällisin puolin koskee taistelu nk. pääomaverotus­ta'
Toiset väittävät ^junnattavansa sitä, toiset ovat sitä
vastaan. Todellisuudessa ei yksikään porvarillisista
puolueista, ei edeä sosialidemokratia, halua olla muka­na
minkään jyrkemmän kapitaalin verotuslain laatimi­sessa,
lain, jonka nojalla voitaisiin vähänkään syvem­pään
kahmaista kapitalistien rahamassiin. Miitta sos-demit
ja pikkuporvarilliset vasemmistopuolueet pelkää­vät
valitsijäjoukkojaan, eivätkä.uskalla avoimesti sanoa
näille, että;uudet verotaakat, rahallinen Valtiovararikko
ja valuutanhuononnus kohtaa näitä, nimittäin keskiluok
tietää varsin hyvin, ettei tällainen verotuS millään la­oin
estäisi valuuhahupnonnusla ja rahallista vararik­koa,
vaan tarjoisi; korkeintaan pienen lykkäyksen; Sa­moin
tietää sosiMidemokratia, ettei pikkuporvarillinen
hallitus- oihaa mitääjn mahtikeinöä ajaakseen läpi tällai-set
toimenpiteet Jiorvaristön taihtöa vastaan. Mutta sos-demit
haluavat säilyttää varjon, että «vaativat uhraus­ta
kapitalisteilta», paikka oikeammin sanden, «myös ka­pitalisteilta
». Painleve selitti edustamansa teollisuus^'
pankkiryhmän puolesta, että hän tosin pitää sos^tmeid
tukea arvokkaariii, — varsinkin siirtomaasotiin i^h&n
: mutta ettei hän silti voi hyväksyä tällaista päaoma-verotääta.
ySosdemit; koettavat nyt kiemurtaa .esiii| jon-
Ikinlaisen ;^'omprpmissisppimuk8en, mihin-vois^v^,voi*
tonriemuisina viitata valitsijoilleen. Miilta vaikl^ he
tässä onnistuisjvatkin; ei se merkitsisi mitään, /Valuu­tanhuononnus
kun tulee jatkiimäan saatiinpa tällainen
«kapitaaliverotus» aikaan taikk^ ei. ^
Painleyen hetllitus kukistui. •Mutta saipa lähin hallitus,
minkä kokodnp^hön tahansa, tulee siitä yhtäkaikki avoi%
men<^ inflationin ja rahallisen vararikdn hallitus. Se
tulee 'edelleen^valmistamaan alistumista amerikalaisen
kapitaalin valtaan ja<;;^täydentämään keskiluokan ja
työtätekevän 1(änsän nyljehlää. f
, Vain §apskan lupkkät^ työläiset näkevät .'iase-i-man
selvänä:, hö ovat aikoja sitten sanoneet joukoille,
eitä tällainen* tilanne on syntyvä. He ovat m y i k in
sanoneet, että sosdemien retormisuunnitelmat ovj^t te­hottomia
ja herättävät vain '^hyodyttömiä kuvitelmia.
Caillauxiiji, fiasko on ;jo hälventänyt monia tällaisia.
Kommunistit iyaativat pankkien kansallistuttamista;
työväen tuotantoköntrollia ja suurten omaisuuksien ta­kavarikointia-
valtion raha-asiain tervehdyttämiseksi,
^utfä porvarillinen valtio ei toteuta tällaisia toimen­piteitä.
Lähikuukausien k^imppailu jä. reformististen
tinanssisuunnitelmakuyitelmat tuleyat täydellisellä ro*
mahdukseyaan johtamaan joukot siiuren, askeleen lä­hemmäksi
Ippullista ratkaisutaistelua. . i; •
Marraskuun 7 p. on päivä, jol­loin
luokkatietoiset työläiset kautta
maailman ylpeydellä ajattelevat Ve­näjän
työläisten ja talonpoikain
voittoa, kun sen sijaan marraskuun
9 päivä. Saksan vallankumouksen
päivä, on häpeän ja petoksen, kir-jottaa
muuan saksalainen toverileh-tL
Kiroten palauttaa Saksan -pro­letariaatti
mieleensä tämän päivän,
jolloin kurjan petoksen kautta las­kettiin
tehostetun nyljentädiktatuu-rin
perustuskivi,
Saksan ppol4tariaatti ui^oi mar-rask.
9 p:nä 1918 sosialidemokratian
lupauksia, että kaikki työtätekevät
saisivat vapauden, rauhan j a leipää.
Edelleen pani työläisten enemmistö
luöttamukseniä sosialidemokraatti­seen
johtajistoon. Seitsemän vuot­ta
"vallankumouksen" jälkeen on
Saksan työväestön myönnettävä, et­tä
vallankumous, merkifsi sosialide­mokraattisen
johtajiston liittoa taan­tumuksen
kanssa vallankumouk­sen
murskaamiseksi.. Vastavallanku­moukselliset'
pahantekijäjoukot niit­tivät
(Nosken johdolla ^tuhansia ja
jälleen tuhansia työläisiä maan. pääl­tä.
Karl Liebknecht jä Rosa L u ­xemburg
salamurhattiin sos.-dem.
johtajain käskystä.' Sadottain u r ­heita
kumoustaistelijoita viskattiin
kuritushuone- ja vankilamuurien
taa. Ja hätä jä kurjimus kasvoivat
Saksassa yhä suuremmaksi.
Vapaus ulottui vain monarkisti­siin
murhaajiin.-. Rauha oli jbtakin,
missä kapitalistit. saattoivat mielin-määrin
nylkeä työläisiä, Leivän isi-jasta
saivat nälissään nousseet työ­läiset:
kumipamppua, ja lyijyherneita,
, . Viimeisenä taakkanaan järjestyk­sessä
on Salaan. p'XletariaiBtilla ny­kyisin
I)awessUunnitelma. On Hal-käpaikbilla
aherrettava 9-^12 'titn-tia.
Sösialideiöfiilcräättii^n ättiiiiät-
.iiyMistyJäjohto löii, särkemällä- afik
mattiliitöt 3ä'^ol4iriälla yhteistoimin­nassa
työnantajistoh kanssa^ tehhyt
tälle kalliita palNräuksia. '-Parast^ai-
Kaa oh työnahtääisto', hyökkää
Tuhansia työläisiä potkaistaan , ka­dulle';
KymmeniMuhansIeiri ^'n työs­kenneltävä
lyh(|nhetyllä . työajalla.
Kaikesta tästä huolimatta ei am-mattiyhdlstysbyrokratia
tee mitään
estääkseen proletariaatin täydellistä
kurjistumista, vaiauttaakseen työ­läisten
olemassaolon. Ja ammatti­yhdistykset
tulijat -.edelleenkin
"kansan^onsdemokratian!' korulau­seen
varjolla toimimaan kapitalisti­sen
talouden välikapp^eena.
Saksan proletariaatti viettää siis
nälässä jä kurjuudessa "vallanku-mouspäiväänsä*'.
.Porvaristasavallan
lipun alla pitävät sps.-dem. johtajat
puheita takoakseen työläisten päihin
uusia harhakuvitelmia. Sos.'-dem.
kellokkaat kuvailevat porvaristasi-vallan
"työläisten valtioksi". Näi­den
johtajain matkassa on vielä
paljon harhaanjohdettuja .työläisiä.
Mutta suuret työtätekevät joukot
tietävät jo" tänään, mikä ääretön-ero"
on proletaarisen Venäjän ja
kapitalistisen Saksan välillä. Yksin­kertaiset
sosialidemokraattiset työ­läiset
ovat omin silmin tulleet va-
•kuutetuiksi, initä" valtaista ' raken­nustyötä
Venäjän ' työläiset ja ta­lonpojat
yhteisin voiinin suorittavat.^
Saksan työ Väen valtuuskunta on pal-^
jästaniit porvarillisten ja sos.-dem.
lelitien Venäjän valheet. Työläiset
tuntevat yhä selvemmin, että ajo­jahti
työväenvaltaa vastaan on pan­tu
käyntiin vain Saksan proletariaa­tin
pidättämiseksi • luokkataistelusta,
taistelusta Saksan porvarillista j a
sos.-dem. väkivaltajärjestelmää vas­taan.
. -x : •
Mutta Venäjän proletariaatin, votr
tokkaan vallankumouksen 8-vuotis-päivänä
j a Saksan taantumuksen
vallan, vahvistuf^isen 7-vuotispäivär
nä .vannovat sadattuhannet saksa­laiset
proletaarit . ponnistavansa
kaikkine . voimineen _ yhteisrintaman
aikaansäamispksi Venäjän proletari-;
aatin kanssa. Saksalaiset .työtöte-'
kevät tulevat venäläisten työtäteke­väin
kanssa taistelemaan Locarnoh
sotasöpimustä vastaan, j a Saksan
proletariaatti ei tule enää sallimaan
äos.-dem. johtäjäklikin ' vääriiUcäy-ton
velvollisuus kykyjensä mxfkasm
avustaa toveri H i l l i n matkaa aineel­lisesti
iltamien j a kolehtiea avulla '
Järjestäjä-toimikunnan puolesta
A L F . HAUTAMÄKI
Pttblaesoaston •varsinainen kokotu
on sunnuntaina, joulukuun 6 päi­vä,
alkaen kello kahdeksan illalla.
Tilaisuudessa on useita tärkeitä a -
sioita, joten mahdollisimman run­saslukuisina
~olisi •'jäsenten oltava
saapuvilla. Samassa tilaisuudessa
töksiä, Vaan notise^^se yhtenäiM
luokkataisteläun jflemassaolonsa tur­vaamiseksi
ja työväenvallan•luomi­seksi.
,' • •.
on .'Varmasti tavja1;tavissa'puolueosas­ton
jäsenicirjuri ja Suomalaiseen
Järjestöön kuuluvan osaston jäsen-kirjuri,
jotka" molemmat - toivovat
niiden toverien, joiden jäsenmaksut
eiyät vielä ole vuodeh loppuun mak­settu,
saapuvan tilaisuuteen j a te-kiev^
suorituksen. Molemmat j ä -
senkirJurit ovat ainakin vuoden
loppuun tavattavissa kaikissa tilai­suuksissa,
joita toimeenpannaan
suomalaisten keskuudessa . osaston
huoneustolla, kuten yleisissä ilta­missa,
tahssitilaisuukisssa jä ohjel-makokouksissä,-
joten kenenkään ei
tarvitse- jät*Sa jäsenveroäah suorit­tamatta
sillä, ettei^ ^ ole. saanut; taV
vata verdnkantomiestä.
Ohjjelma- ja tanssi-iltaman toimii
osaston näytelmäseura; osaston: huo-neustollä;
läuantai-illalla, ^joulukuun
5 päivänä, alkaen keJUo 8.15,; Ti­laisuudessa
on monipuolinen ja
hauska ohjelma kupletteineett ja
riittävästi tanssia hyvällä soitolla.
Saapukaamme : siis' monilukuisesti. i
/^'Näytelmää Kellpjen soidjessa har-jotteiee
näytelmäseuramme parast­aikaa.
Se esitetään joulukuun 12'
päivänä. - Näytelmä on, saaristolais-jelämää
kuvaava •-monine kauniine
lauluineen, j joista, .^ähemniih tuöii-nempana.
Tämä vaan sillä, että
häytelmäesityksjlä seuraava patkka-kqniian
yleisö saa aikoinaan tietSion-sa,
.mikä on seuraava ensi ilta j a
ett^; tietävät varat^ itsellensä tilai-
.suuden nähdä raivokasta, j a uutta-kauniiseen
jöiiotoön pu',ettua ; h
teimää Kellojen soidessa.
kokouksessa yhtyi / ^ . j f ^
.seuraavat uudet JäseS
Lemonen, Karl Salmela. L y d i a S .
Eauha j a AnrTd 'ViSän^T f'''
jäsenyydestä, täydellistä tovfinW
toa nauttivaksi siirtyi
lyla. Tervetuloa rintamalle. a i W
me, vaata; työläisten J ä r j e s t ä ^:
ta.. Joko olet sinä. ken U e n S
b i t ^ y t taistelevaan
SiUa aikamme vaatiL HereiUe joa.
;.,-Kokouksessa luetuista komiteain
raporteista oli meiltä innostavia ra
portti kaupungin eri kieKosastoJen
yhteisestä neuvottelukokouksesta.
Yhtemen rintama ilman kielieroavai
suuksia on. käynnissä. Siis yksimie­lisyys
ön voimaa. Tov, E. Saari ve-
Uttiin tov. Hermansonin tilalle pao!
lueen kaupunkikomiteaan.
Entisen.S. J : n 7:nnen piirijärjej.
tönrtilejä tarkastaan valittaa tov'
Helle ja Tabell.
Osaston johtokunta ja huvitoiii-.'
kunta valittiin täysilukuiseksi:' s^.
jestysmiehiksi. saatiin kaksi ijiljösta •'
mutta samalla "vaarallista" 'tovöik'
Hiivipnolesta.-f Espanjan iKärpä-nen''
.lentää • Mertomatkaansa, pyj'
sähtyen haalimme'näyttämöllä § p,
jouiuk, • Seri .vain. tiedän, että sa­loin
työläisenkin vatsanahka phigot-tuu,
ei ruoan, vaan naurun v ^ .
tuksesta.
Sitten se; tohina • ja hoppu, mikä
on kaalilla joulun aikana. 24 p:nä
vasara paukkuu, kun naisä käsii
töillään toivpyat tyydyttää •yieispu
mieliä." 25 pmä torvet ja rummut
rämisevät sekä lauluköörin • sävelet
hivelevät paksuksi käyneen "jipon"
kdWalehtiä. • 2^^ p:nä lattia tömisee
tanssin tahdissa. Ja sitten loppujen
Ibpulcsi 27 periä, kun "Pohjolaiset"
saapuvat näyttämölle, niin sUloin
Smonen neidon rintaa rakkaus hrre-ee
j a monen -pojan kädet puristavat
nyrkkiin tappelun tehdista;: Jotta
kovahan olet, jos' et jonkinlaisen
liikutuksen virtaukseen joudu.:^Se-
^ä nähdään; : ' ; •
Uuden vuoden kemut vielä siihen
päälle pjBSuksi, niin luulen, ,^ttä ker­rankin
tftas^ metsään mentyä • on
muistelemista muustakin ^k^ ai-
.s,., . , .lioastaan^ peliluolista ja koiratorpi^
'Toronton LaborTempIe Cotnvjo-;! taj
Porvariston korkeitaveisujas^^^
f ^ iidemoldraat^ist^;
<Ovat ehkä '^^imäisinä vaUiinsarvellä kumous ^
Sosialideirtökratiäh porvarillistuinineri öh -Iraikissä
maissa . yhä selvemmäksi käyvä iimiöl " Porvarilliset
lehdet toteavat tämän toisensa jälk^ JViinpä |cirjotti
ruotsalainen-JjCarlstajgs .Tidnm^ ..
- «Sosialidemokraattien; oikeausk<)isuutta seuran­nut
raritis pör\'ari|iiiien tuiiiie.' PöfvärilliiiOT yh^dsl^un
ta, jota aikaisemmin. p^idettlin. niin hirvittävän puutteel­lisena
J a römahdusvalmiina, on osottautunut rc^prmi-kuntoiseksi.
Sosialidemokraatit, jotkaxivat olleet Hik-
..^&n> bylkaa,mpn^-British JV'orth.^Americai,A<^ ^qUat^-Ca
'-.^tiada dnrsidofin-Britanniaan. ^ Sdi»ntakaa vasen^ siipi
sitdutuaM' j ^ ^ * ^ ^ " " ^ sodan puhjetfös^ IriittykSa nii
i^CT j<} edistävät annnatillisen • lukkeen
mieJ^et ovat saäiieet^ukayamplä toiuGiialJJiildca'^
taan vaivattomia .tuloja.. H?. pitayat, n^ikj^aäii.lunäkin
sisimmässään tätä yhteiskutitaa varsin oivallise|i^< Jqs
tulee kysyihyl^en sra mullistaniinen, ovat hev^i^^ eii-simaisina.'
vällin!^^lla kumöus>rmehiä Vastassa;* = •
T . T^män. Joiid<»ta^ lausahtaa . huomattayjampi' pprya*
rillinen- lehliv>§vötöka Dagbladet: • ^ - ^r^:: - 4, ^
\ «Tällaista olettamusta VsötaM^
•tää* Joufckoi
kesta ^'d^^tään.poK-ariliisiavV^^^ |a
n&o&Mvat >h(r /vanncu^
' ' '^iillfdönokwäti^ öVat tättnr^päSsseer^ystikpj^^
hiläissaail^iitiii pitkälle!, että heitä p i d ^ ^ ^ atoiyui^
vastavallankumoidcsellieina.
* Ruotsalainen' t&verirunoilijä-Ture
Neririän'/Tdrjottal,;€ttei ^äkMlSisellä
sosdemien päd^nenkännattajalla
ole ollut \ MussolJnin uusiinman im-kivaltäoiiielmari
JShdostä sänotrfcävä'-
näiniiu^ k^in J f t a "fasbikmin'^kbU
mas kausi on alkanut". Lehti -'to-tgää
Mussolinin''^ahtik'e^^^^^
-(Bi ^tj^öläisten. '' f iSösialidfömoki-ätian
'joht^ät ;^ivätj ojia^ I m n k ^
että ttaliässa ori | miljooiilä''.ti^oläi-sia,
jotka voitaisiin nostattaa' kyiöp-päiluun,
"minkä Icauttä fascisniiyälta
laastaisiin maan päältä; mikäli sös.-
dem.: johtajat uskaltaisivat nostati
taa nuo miljoonat jaloilleen.. JSIut-ta
tätä eivät he jiskalla, vaikka hei­dän
oimä miehiään murhataan ja
heidän 'järjestönsä -^tuhotaan, sillä
kysymyksessä olisi: . työväenluokan,
vällankuihouksellln^n voitto, ja tä­tä
pelkäävät- sosialidemokraatit yh­tä
.paljon kuin Mussoliniakin. So-sialij|
emoJa:ätia^ näet ole.-.työväen-lUokan
esitaistelija..
Mutta ei myöskään ylen moraali­nen
;ja~yleil deriiökräätj;irien porva­risto
pan© pahaks^h Mussolinin
uutta väkivaltaaja uusia konnan-suunnitelnlia./
^räässäkin ^huoma-tuss^
ruotsajaki^ä porVarisIehde^
julkhstiin sosialidem^bloraatti '^^äno-boniksen
yäitetyn at^ntaättiäutinni-telmän
yhteydessä seuraavaa:''^
"Muuan fäscisftilebti- selittää kan-sainvallsen
- vapaamuurarijärjedtön
yastuunalatsekä murhasuunnitelmas-t
a ja lausuuV- enä- ,jos attentaatti
olisi suoritettu, rolisi- Italian kan­sa
kostanut hirvittavBsti sosialisteiK
le, . vapaamuurareille^^tjija kaikille
ihuiUe. fa8cismin'<vast\fötäjille^ Siitä,
ei biisi ^koitunut Perttulinyo, ^ vaan.
P e r t t u l i n v u o s i . ' V •
tällaiseen hirvittävään paljastuk­seen
suhtautuu mainittu^
lehti;,'kuien porvärislehdet ylipäänr
säkin,'- täysin IcylmSsti.' . C i - sanäar
kaan • suuttumulÄeri ': j a tuomi^mir^
sen ilmäisukäi^ Siivdttdmuug julkas-^
taan lehdessä jonakin täysin^-'tuon-t^
hoinsena,^ jonakift;-^ j o k a päinvastoin
oh jokseenkin ]^äU£gnaaii.;^,jMn
n ^ j f ( | ; : ^ B S ^ o r y ^^
tiäuoä^; r ( F i i s d i ^ oh porvarillisen
periieen^^väöhih' ' ^ i k ä i " •Myöff per­heen-
Siti - Ja h^noii ^-Inenot, ^ feivis-^
tyneet'tT^^e-^likasiavat j a juma^
r0l>Ä.^t|ta-:;*änhihta'¥öikad--kdk^
liSnen feo^ss^'- ^^'^
•uhkaa kokonaiseUa-verilöylyjen vuo-:
della, j a kapsainvälisen porvariston
suhteen, joka kohottaa suojelevan
kätSnsä murhaajien ylle, on sosia­lidemokratia
kaikkea, voimaa vailla^
kyvyttömänä, suunniltaan äimisty­neenä^.
Mutta, huolimattoa sosialide-nfokratian*
kurjista johtajista,'joiden'
raukkamaisuus on suorastaan tuke­massa
Mussolinia, kuten se . auttoi
hänet valtaan, kas,vaa ijiiokkatietoi-suus
Italian työväenluokah-Ikeskuu-dessa,
itse, f asöistiväkivalta; kiin ha-vauttaaj
joukot sosialideniokräätti-sesta
hämäyksestä, jä kansan kosto-päivä
lähenee. Terrori' oh heikkou­den
tnerkki. ' Mitkään korulauseet
eiyät, enempää kuin joukkomurhat­kaan,
saata salata, että fascismi on
liihistustlellä, saniaah aikaan kun
kansainvälinen proletariaatti on he­räämässä
j a yhtymässä päivä päi­vältä^
lausuu'kitjottäja.
Puolueeii virallisia
tiedoEaii
Piihi^an ja^ järjestäjän
* vioiijeiiiia J ;^
jan suhteen - ~ Tastastajön. joka
- • Jottl^ukuulla :
Espetib, :Alta, : 7^
E k ^ U e , : . A I t a . . . j ; . ^ , , / . .
^ ; ^ i g t o B r , ; . A l t a .
Trodj^u^Altar ^44^
Bowie:^/B. C.^..,Z !,........;i7-rlÖ
Salmon, A r m , ' Ö..^ C.
lIHiite^La^^ B,^p. ^..,,........,....„...2fl
o ^ ? ^ » ",• •21.
JSicaniouB,j3., /C.^^ i22
Canmbre,' .Aito: ..23-rr-24
.Clöleman, .........y..........
^ « y ^ ^ e s , . ÄJta^^»^^,.,...^;.^^.^80
Kummola,: Sask^ ' ^
ihUsasUiien toivotaan- tekesrSn pax>
• a • • 31
Tammik.' i
kihiyanhoillihen. johtaja' iloitsee ja
ilvehtii, miten :,Toronton punaiset
ovat useita vuosia pyrkineet sanp-tun;
Temppeliiif kön]trollita Mutta
nyt -tulevat vedettyä,
ulos ikqkp ' Tenippelistä muka' sillä;
että Ämerikäh ^^eäeration tuiefe
vuonna 1926.tekemään ','hiljaiseksi"
eli toisin sanoen, tulee erottamaan
Kpmmunistipuolueen jäsenet tälou^
dellisista järjestöistä. , ..Ottakaapa
huomioon kansalaiset, jotka oletti
jovtaloudellisissa järjestöissä j a ot­takaa
osaa jokaiseen unio-osastonne
toimeenpanemaan kokoulgseen.r) jois­sa
ainakin äänestyksissä voitlie vai­kutta^
huomattavalla tavalla tällai­sia
Juudaksen' päätöksiävastfaan,
joita nämä Vanhoilliset unionistisen
liikkeien johtajat aina hautovat
piäässään.: j a saavat toteutettuakin,
kun vään harvat ottavat osaa ko­kouksien
. .^päätöksien . tekooh. ' Sa­moin
"ne kansalaiset, jbtka' paikka­kunnalla.,
. ovjät erilaisissa ammatti­töissä,
mutta eivät kuitenkaan. kuu­lu
ammattialansa uhiobn, että vii­pymättä
pyrkivät niiden yhteyteen,
sillä :vaan niiden kautta pääsee kos­ketuksiin
toisten ^ ammattialansa
työläisten kanssa, jotka ovat.. jär­jestyneitä,
j a siten voi' vaikuttaa
työpaikallaan n ilmeneviin -epäkoh--
tiln jä samalla taloudellisen liikkeen
uudistuspolitiikkaan, jota , me ..suo-malaiset
työläiset miltei yksimieli­sesti
toivoWme. >; y
Canadan Kansallinen rautatie •• on
jo kohta vtt^en. puuhännhi, talon
rakentamista, josta talosta pitäisi
tulla korkein mitä Torontossa' vielä
on^ mfitta ei ole vielä jpäas^yt kun.:
nolleeft alkuunkaan, :v Nyt ihnoie'
taan, että.40-^50 päiVän sisällä tul^
laan' paikalla; olevien.;vanhojen^ra^
kennuksiien aläsottamiheh - suoritta­maan;
jonka jälestä alkaa pcnif^tuki;:
sieÄ tekö'uudelle, v ^ , - >
T'^*!^^. ]hno Torontoa o.s^toa
2g , v ? S ' ^ K " niiden os^ön-jäseötjBHi^
jöillä. suinkin on' JÄäliäbÖistibttä, on
KirjaJlisuuttä on saatavana'pai­kallisilta
asiamiehiltä koko juhlain
ajan.
: Työmaitta. Kun. tySmarikindilla
drjäkauppiaitten ympäriHä Oderrel-lessä
> viycjaisgetauluj^/ ,niin, > initä
huomaat? -"paljasta -"Efo6ta'\/Tau­lut
ovat mustana, konttoiit ja ka­dut
on mustana liikkuvasta työläis-mässastÄ
Talvi tulee olemaan mo­nelle
t^läiselle kurja j a katkera.;
AavikkomaaliUnnista aikuinen talvi
sysäs tänne kesämaahan joukon ra­hattomia
työläisiä, joiden pintaa ei
90 asteen pakkaset purista, vaan
M i k a on armoton täälläkin. -
'SaoBaalaiaia pienbisnestäjiä on
täälläkin useampia: Monenko Kike- \
ilmotuksia on Vapaudessa julaista-
Vana'' ollut. • iCannattajajonkko voi
fcysästä tästäkin- liikettä tfehdessä..
"Tebby".
1-"
•V, Eri
TIMMINS, ONT.
' Aake! eteenpäin. Marraskuun 9
p:nä pidetys^ ompeluseura koko­uksessa
päätettiin • perustaa naisja­osto,
jonka kokoukset tullaan^
määh joka toinen maanantai keuo
% 8. Näihin kokouksiin on terte-tuliut
jokainen nainen, kuulnip»
osastoon täi ei. . -
Naiajaoitori a.ioita n i a r r a^
päiVair'kokouksesta; Luettun-kes-kusvirastosta
tullut kirje, sisätoen
ohjeita, naisjaoston toiminnalle., iur-jeessä
• e i . kuitenkaan ilmennyt ptf- 4
joakaan:'uutta, sill.^ olemme jo osi>
.tain jäljestäneet,toimintannne sa­moille
perusteille. V ,v.rv.
Valittiin Vapaudelle . cvatoto°f
:kirjeenÄtaja; joksi, tuli :^letofl^-
tanut toverittarelle valitaan k«-
Isaiideksl kerrallaan ja seuraa
;kuiiikandeksi tuU Alno.EllTMn.;.
keskustelukysymyksen
raavassa koiiouksessa. Hänna.,,^
:jäiä ; ä i w e s t ^ " ' ' ' Ä > ° » ^ ? ^ , ;:
; n JCo".!».Jottlukiii.on niin läh.el^
vielä :jiii^,:h3^1ft.. P«oM»-ig;!^
-.-4jaostokin.ottamit ?eii.,.hu«58S8W«
jestämallar.käsityönayyJäifiet^J
enneni^ijfijilua,, jolloin, op- W^
seo-se
«nrmstamiseksi-.'i ^ Toöreri-" JHill: .tulee
seKttamäSn.^keitä^ uudelleenjafi»
jestamisky^yn^ksiS^ jbideU'j^o^dif
^ ^ ^ ^ _ ymmlUrtäminöi^ton^;äBQr^t8l^
Ja'^Ö^jdiär^5ma!s;§ti->^^ jokaiselle . puolue jäsenelle.'
Samalla k^taa ott>: jokaisen o§ias-la.
Siellä on.vsiUoinv tSTlsä «aali-.
h^,p!ihe...ja.-kokQuatilaisnj»k8ien.
^^i^—.-~.T~r . m ^ , — . T . . . > . rkään täytyisi Icoftmunistien-" olla*
» 1 1 - ^ » 1 A - » n ^ t * • • . • •
- A l t - Hatttamaki
leenf tj läa ullkKkKoOjejenn eeuuk»o"i»ll*e^en-^.,' .j-a . . * ^ ,
päinvastpinkin,;,;a.tateepa^
kutöiv naisten vienti . ^ J ? ^
i f ä . ^ t t e , Ä r k o m ? « s t ^ . P ^ g
n^osldn ildipailla^Sv
aie.hei^T^-^vat,.,ukot ^^^^
.Onpa.jtilättu.fcom??.-lahl^^ ^
i»»tosta.i^/.-.b€nlal5^ L«!|^^
Jeexrk&Uff 8 soiton tahdiUa.