Vapaus, December 13, 1921

              f1 •f'*'.
•AH'
fiistsiiia, JouluL 13 p. ^-Taesdsy Pec
IS-
»liuun
niseitS.
{leriassa
a lipi-iämims-
3ta, kan
Alkoina
avampia
käsittä.
>stelmän
a sorto­ja
hai.
,ty kaik-isiin
ra-r
sellisen)'
On ju-rsvallalle,
taa huol-ja
ennen
ägitaatto-ikin
aihe
t. Sellai.
11a'Jap^-
uttamaan
ta mikäli
iukset se-a
toimen-etariaatin
lanin työ-is
on ke-äii
huip-lessa
huo­man
ja sen
tä tyoläi.
on syynä
n yhä har-rpääoman
iteet japa-assa
Sipe.
iän\ palve-
, ja ovat
, ovat sin-
; olevansa
läpitanke-alottaneet
ajamisen
7at selittä-ien
sotilait-attava'
osa
oppeja ja
ssa tufevat
1 aatteitten
isviljefi
(eiiiiii
nutlBasukf
tolaiset pa.
keihin, kot-aan
työttö-oi
Canadan
onton iont-
Meath,.että
tä siirtolai-hallituksen
. on Tculje-thin
ja var-lyiljelijoiksi,
»la ja muut.
lään työtä,
tttömyydestä
nattavimmin
ja äskettäin
fcolaiset, Mo-at
Ganadaan
nnian halli-tusneuvoston
at olleet re-jssa
työväli,
la saada jo-jyksessäole-johtaJBi
miltei, poik-heineen,
tar.
emällä saada'
«ttuaan maal-naamaan,
et-iista
er mak-ei
ole ollut
»Ikeutua kau.
läonnistuneen
VesajS joUata^. Geneveua losjlitan
: Ahvenanmaan sopimakMn v iait&t«
' toiäalui; koska sopimuBta laatL
ossa ei ole otetta hoomioon sVe*
.''-'..Aijaa."''' '
kuin viime
\ tyottömyys-wiMeath,€
t.
Tioden aikana
aomattavampi
iime vuonna.
^ syynä ole-^
'arateollisnos,
f^a oli Yenat
, miltei kiko-
•Moastaan hy*
esim. Ontari.
'vuoteen on
N e U VO s t o -Venäjän, Helsingin
edustajisto on kääntynyt Suomen
hallituksen puoleen seuraavalla noo­tilla:
Hallitukseni määräyksestä otan
kuhhiah , ilmoittaa • seuraavaa: "Ve.
näjän hallitus on saanut. ihmeek­seen
tietää länsi-europalaisesta sa-nomal^
distostä, että lokakuun 20
p:nä on Genevessä. allekirjoit«ttu
konventsij^i Ahvenanmaan jurid'
seata asemasta. Alkaen lokakuun
p atä V. 1919 on Venäjän hallitus
useita kertoja ilmoittanut ententen
valloille, kuten rayos Ruotsin Ja
Suomen hallituksille, ettei sen jm
Iestä Ahvenanmaan saariryhmän
kohtaloa voidaan laillisessa järjes­tyksessä
ratkaist^ ilman Venäjän
osanottoa. Venäjän hallitus on ju
lis^anut jyrkän vastalauseen enten
ten "valtojen aikomusta vastaan ot­taa
itselleen heille kuulumattoman
oikeuden ja käyttää alueita ilman
asianomaisten kansojen työtätekevi­en
luokkien suostuihusta ja niiden
tietämättä. T Kesäkuun 28 p. 192Ö
ilmoitti Venäjän hallitus vielä ker.
ran, ettei se tule tunnustamaan vai
tojen päätöksiä tai mitä tahansa
ryhmityksiä Ahvenanmaan suhteen
joita hyväksytään ilman sen osan
ottoa asianomaisissa neuvotteluissa,
Tunnustettuaan Ahvenanmaan Suo
men tasavaltaan kuuluvaksi osaksi
on Venäjän hallitus useita kertoja
ilmoittanut, ettei' ilman sen osan-ottoa
voi muuttaa tämän saariryh
män juridista asemaa. Heinäkuun
22 p:nä Venäjän hallitus ilmoitti
Suomen: Ja Ruotsin hallituksille vas­talauseensa
Ruotsin hallituksen aiko­muksen
johdosta kutsua^ konferens
si Ahvenanmaan neutralisoimista
varten, ja tällöin se osotti myös,
että' jos valmistetaan uutta, päätös­tä
tämän saariryhmän oikeudellisen
aseman suhteen, niiny" huom'auttaa
Venäjän hallitus uudestaan omista
oikeuksistaan, ja ettei ilman Venä­jän
osartottoa voida hyväksyä' mitään
laillista päätöstä- saariryhmän kan­sainvälisestä
asemasta. Venäjän hai.
litus siksi' ilmoittaa, ettei mitään
ententen valtojen •• Ahvenanmaan
'saariryhmäoikeudellista asemaa kos­kevaa
päätöstä, joka on hyväksytty
vastoin Venäjän tahtoa ja sen tie­tämättä,
s.' o. tässä tapauksessa'kon-,
ventsionin päätöstä lokakuun 20
p:ltä, voida pitää lainvoimaa omaa.
vana. Vei^^äjän hallitus ei iunnusta
tämän konventsionin päätöksiä ja
ilmoittaa, että se ei millään tavalla
pidä näitä päätöksiä itseensä näh­den
sitovina ja tulee tekemään kaik-
Jci tästä seikasta johtuvat johtopää^
tökset harkintansa mukaan. Venäjän
hallitus ei anna laillista oikeutta
päätöksille' visseistä oikeuksien ra-joituksista
AhVenanmaan saariryh­män
alueella,' eikä myöskään näi­hin
rajoituksiin tehtyjä poikkeuksia
koskeville päätöksille. Venäjän hal­litus
erittäin vastustaa sitä, että
sille tuntematon kansojen yhtyjnä
ottaa itselleen oikeudet Ahvenan.
maan alueen suhteen. Rannikkoval­tiona,
joka ulottuu Itämereen, Ve­näjä
katsoo, että sitä erittäin kos­kee
jokainen muiden valtojen toi.
raenpide Ahvenanmaan saari^hmäri
oikeudellisen aseman suhteen, ja; il­moittaa
vielä kerran, että katsoen
siihen erikoiseen etuun, jonka tämä
saariryhmä maantieteellisen aseman
sa • puolesta^ tarjoaa Venäjän työtä­tekeville
joukoille^ Venäjän hallitus
naiden joukkojen tahdon tulkitsija
na pitää eittämättömänä oikeute­naan
olla f sallimatta mitään muu­toksia
Ahvenanmaan saariryhmän oi^
keudellisessa asemassa ilman omaa
suostumustaan. Venäjän ^ha^itus to.
teaa, että sen-syvän vakaumuksen
mukaan tällaiset päätökset, jotka
ovat hyväksj^ ilman sen osanot-
Drnryko Oiatarion Libe-mlien
johtajaksi
Toronto. ~ Täällä on olemassa
sangen itsepintaisia huhuja siitän
miten Ontarion pääministeri Drury,
tultaisiin hlierashen tahotta nimit­tämään
maakunnan liberaalien joh­tajaksi,
entisen 1)eward»in tiTalte.
Tämän yhteydessä' sanotaan, että
pääministeri Orury on entinen II,
beraali,- jonkav mielipiteet vieläkin
ovat aamoja 'kuin liberaahen, joten
hänen nimittämisensä liVeraalien
johtajalcsi ci olisi puolueelle; vahin­goksi.
Onkohan liberaaleilla tarkoi­tus
saada tuollaisella vippakonstilla
kannattajajoukkoa farmarien kes­kuudessa,
jos nimittäin huhuis^ on
ollenkaan pgraä.
Kolmivuotista demok­ratiaa
«NeBT0st9>V«nSJBB v tnmaMpuva»
Kintain kalleutta, ^valtiovararikkoa,
herruutta ja orjuutta Itävallasta.
Kolme vuotta sitten romahtivat
Habsburgien ja Hohenzollerien val­tiot
omaan häpeäänsä ja viheJiäisyy.
teensä. Kolme vuotta sitten olisi,
näiden kummankin maan proleta^
riaatti voinut hävittää taantumuk­sen
juurineen^ ottaa vallan ja :ryh-tyä
yhteiskuntainsa uudellenraken.
tamistyöhön. Mutta molempien mai­den
työläiset luovuttivat kiitoskaur
palla vallan kapitalistiluokille. Ja
nyt on Saksa melkein moprkia:
Stinnes hallitsee ja työväenluokka
kantaa sodan jälkeisen taakan.
Entä Itävallassa: elintarpeet ovat
kohonneet 20--26, tuhannella pro-toa,
eivät voi olla pysyväisiä. Venä­jän
liallitus ei tah^o •e'aes käsitellä
niahdolli3UU|;]ka' myöhemmästä Bopi-piuksesta
' muiden • sopimuspuolten
hyväksymien päätösten suhteen ja
ilmoittaa, ettei lokakuun 20 p:än
konventsiota yksinkertaisesti ole ole-massa
Venäjään nähden. Venäjän
hallitus katsoo oikeukseen lausua
kummastuksensa sen johdosta, että
Suomen hallitns, joka on sidottu
sen kanssa rau^nsopimn^ella, ys-tävyyssiteilS
ja keskinäisellä tois­tensa
oikeuksien kunnioittamisella^
on voinut ottaa osaa Venäjän osan*
sentillä. 1,200 nykyistä palkkakriiu.
nua vastaa yhtä rauhanaikaista kruu­nua.
Rautatiepiletit kalHstoetaan
kohta kolmenkertaisesti, matkatava-räin
rahti nelinkertaisesti, tavarain
kuljetusmaksut 200 pros,, koko räu.
tatietariffikorotuksen' merkitessä 82
miljoonaa kruunua, /mikä taas vitor
rostaan merkitsee: vastaavaa tava­rain
kallistumista. Juuri on •niin.
kään säädetyt 7 l / 2 ~ miljaardin
juomavero. Sosialidemokraattinen
lallitus suunnittelee lisäksi vuoki
räin korotusta nelikertaisiksi, Wie­nin
sosialidemokraattinen valtuusto
kolmenkertaiaeksj. Monopoligoldun'
upakan hinnat -'kohotetJ^n viiden,
certaisiksi, vaikka tupakkasäännös
tely jo nyt tuottaa 5 ja puoli' mlK
aardia! Posti.,, lennätin- ja puhe-nmaksut
kohoavat kolmenkertaisik­si.
Jo nyt on hallitus ja valtuustot
larjoittaneet mitä hävyttöminta
ciskomista ja-kiristystä,, mutta silti
on valtiorahaston vajaus 165 mil-
; aardia, valtiovelat 670 miljaardia.
Ja jos Itävallan taloudellinen ti.
a työväenluokkaan nähden on kur­ja,
on poliittinen tilanne sitäkin tu-calampi.
' l;
Taantumus on aseistettu, työväeni
luokka aseeton. Hallituksessa, viras­toissa,
armeijan upseereina hääri­vät
moliarkistit, jotka etujensa ta
kia ^teeskentelevät olevansa tasaval.
talaismielisiä. .Itävaltaa ympäröivät
joka taholta vpatataantumuksellise
valtiot, ja itse omassa maassa odo<>
taa taantumus vain hetkeä, jolloin
se katsoo voivansa astua maan oh'-
jaksiin. Horthj-n pyövelijoukkojen
värvääjät saavat esteettä harjoittaa
af ääriään maassa. Missään ei kir­kolla
ole sellaista sananvaltaa kuih
Itävallassa. Maan häpeäksi vallitsee
Itävallassa katoolinen avio.oikeus,
: a koulut palautetaan jälleen kirkon
silmälläpitoon.
Kas tälla^elta näyttää maassa koi
me vuotta «vallankumouksen» suori^
uksen jälkeen. Näin^ i)itkälle on
päässyt puhtain kautskyläinen de­mokratia.
Ja lisäksi tulee kiristys,
minkä työväestö on saanut vallanku.
mouksellisena autuutena täjrttämättä
jätettyjen pyhien lupausten sijasta.
- Sosialismista ei jälkeäkään. Kapi­talismi
on vallanpäällä : johtamassa
koko kansan: anarkiallaan: ja silmit­tömällä
voitonjanollaan perikatoon.
«Demokratian» tiekö siis oli oi-:
kea? kysyy wieniläinen toverilehti:
o
Venäjän vallankumouftseny^-vuo-tispäivän
johdosta kirjoittt Wienin
Rota. Fahne:
Neljä vuotta; on kulunut päiväs-ta,
jolloin mailman toiseksi suu
rimman valtakunnan ' proletariaatti
valtasi' itselleen' valtiovallair, : hävit*
ti juurineen monarkismin; tekiitj^
jaksi kapitalistien luokkaylivullän ja,
voimallisten ja lukemaitomain vi.
hollisten uhkaamana, rohkei^i: ryh­tyä
uuden järjestyksen^ luomistyö­hön,
rohkeni ruveta raivaamaan tie­tä'
sosialistiselle, kommunfetiselle tu;
levaisuudelle. Joidenkin päivipn,
viikkojen tai kuukausien kuluttua,
niin ennustelivat kaikkien tnalden
Ikapitalistit ja sosialidemokraatit, pi­ti
tämän uuden valt&n luhistua ja
tySläiäten tunnustaa, etteivät kyke-niäi
puoltakaan vuotta yksin ja i l ­man
porvarillisten . apua., hallitse­maan
valtiota. Ja nyt on kulunut
neljä vuotta ja
Neuvosto-Venäjä seisoo horjumat»
• tomana'.""':''-'.'''.'
Belirian kommiuiistieiii
n kommunistit ovat päät*
täneet, ottaa osaa edessäoteviin vai-ttollisiin
vaaleihinl. VaalQulbtukses-saan
lausuvat nämä; etta esittäVs;
sSSn omat ehdokkaansa veivät he
pyri herättämään mitSSn porvarillis­ta
parlamenttia kosksriB harhaluu
loja, koska he ovat tietoisia aiitä,
että proletariaatti vot saavuttaa po­liittisen
määräysvallan vain kukia.
tamalla: kapitalisti&en järjestelmän
ja pystyttämällä tilalle omansa, vaan
käyttääkseen hyväkseen pariamentiU
pnhujalavaa, ' miltä voi parhaiten
•tehd^' tuhfteti:flt8i porvariston ri
kollisuuden ja kyvyttömyyden sekä
tuoda jnlki proletariaatin vaatiimuk-set.
Vaalitaistelun välittöminä vaa.'
imuksina, esittää Belgian kommu­nistipuolue
seuraavat: •
1) l^oliitttaten ja talowfollisien
suhteiden solmiaminen N.e«708to]/Ve-näjän
kanssa.
2) Elinkustannuksia vastaava elä.
ke kaikilte 50 v.uotta täyttäneille
työläisille ja. kaikille- niille, jc^tka
ruumiin Vamman taikka sairauden
, ohdosta ovat työhöJi kykenemättö­miä.
•
vaikka kaikki sotahelvetin hirmu-henget
on laskette sen kimppuun,
vaikka sosialidemokraatit;: ovat Ult-tyn^
eet kapitalistien ja monarkistien
kanssa romahduttaakseen neuvosto­vallan
kapinoilla, vaikka valheella ja
panetteluilla on koetetjtu vieroittaa
muiden maiden työläiset Neuvosto-
Venäjästä ja estää ^näitä antamasta
sille apuaan ja vihdoin vaikka yk-sin
luontokin lähetti kuivuuden ja
kadon Neuvosto-Venäjän vihollisten
apureiksi! Kaikesta tästä huolimat­ta
täytyy jopa NeuvOsto-Venäjän vi­hollistenkin
myöntää, että Venäjän
neuvpstovalt^ on nyt, neljin vuo­den
kuluttua, en|tistä lujempi. ''
Huonon täytyy sen työläisen pää­nupin
olla, joka ei tänään tule ap;
rikoineeksi, mistä johtuu> että, työ­läiset
ovat Venäjällä määrääjil^j
mutta muualla orjia? .
Mutta eivät Venäjänkään työläi­set:
löytäneet heti kohta ainoata
mahdollista vapautuksen : tietä, jää-väämättömän
diktatuurin tietä. Ve^
näjänkin proletariaatti antoi aluksi
porvarillisen demokratian harhain
hämätä itseään. Mutta sillä oli
alemmasta kulttuurikannastaan hu</
limatta rikkaampi vallankumoukse
linen kokemus takanaan ja löysi sen
takia pikemmin ja astui päättäväm-min
oikealle tielle. Juuri koska Ve
näjällä sattui porvarillinen vallanku
mous paljon myöhempään ktiin Itä
vallassa, suoritti myös proletariaatti
siinä paljon tärkiemmän osan. Itä­vallan
vuoden 1848 kumouksessa oi
maan proletariaatti vasta kehityk.
sensä alussa, vailla järjestöjä, vail­la
selvyyttä. Vuonna 1905, ensi
maisessa Venäjän vallankumoukses­sa,
oli proletariaatti jo sen varsi,
nainen suorittaja. Jo silloin oli Ve­näjällä
työväen- ja sotilasneuvosto­ja,'
mutta tällöin oli Venäjän pro.
letariaatin pidettävä hyvänään hir­vittäviä,
verisiä tappioita^ joista se
sai kallista opetusta, mistä keski-europalaiset
työläiset pääsevät nyt
vasta osalliseksi. • Silloin, kuusitois­ta
vuotta sitten, alkoi Venäjän pro.
etariaatti, tappioidensa kouluutta-mana,
luoda itsellensä, aluksi kyllä
pientä,- mutta
selvää ja lujaa 'reformittivapaata
kommunistipuoluetta. ,,
Maailmansodassa romahti tsaristi^
nen järjestelmä. Jälleen ilmestyi
cäikkialie vtyöväien-'ja sotiläsneuvö
toja, mikä oli pettämätön 'pi^^^^^
risen ; • vallankumouksen ' nöUsun
'merkki. Multa tsarismih vuosisa­toja
verisesti soriiämäkansä^^^
että riittäisi, jos poistettaisiin mo
narkismi,, jos saa^
nioikeus, jos toteutettaisiin porva­rillinen
demokratia, niitkä johteisivsit
vapauteen, sosialismiin, uudelleehra-kehnUstyohön.
Väifi pieni. koinmui
riisHpbölue, laustii ty6läisille,^^:^to
derii sarioi-heille/ että*«demok^
yhteistoimiri)tä porvarillisteh^^
ei'Johtaisi sosialismiin vaan ' kapi
talismin lujittamiseen, proletariaar
ottoa välttämättä vaativaan konvenj» tiii mahtiasemain ja oikeuljsien me,,
tsioniin/ottamatta huomioon Venä- netykseen yhden toisensa jälkeen ja
, än oleellisia oikeuksia ja elinehtoja, että vain diktatuuri^ saattoi valvoa
io^taön rikottu siten, että Venä- työläisten ja talonpoikain etua; Mut-
S) Palkkain väöllisen taikka vär
littomän verotuksen lakkauttaminen.
4) työttömille ryhmätöitä taikka
palkkaa vastaava avustus.
5) Asuntoja varattava työläisille
takavarikoimalla kaikki asunnot, jot­ka
eivät ole välttämättömässä käy-tössä
ja rakentamalla 120,000 uutta,
koko väestölle tarkoitettua asuntoa,
mitä varten on muodostettava 8 mil-jaardin
erikoisrahasto.
6) Työläisten teolUsuuskontrolH.
7) Vapaa opetus kaikissa asteis­sa
ja aloilla, ja oi»p!laiden maksu
ton ylläpito.
8) Kirkon täydellinen eroittami,
nen valtiosta. \
9) Flaamilaiselle proletariaatille,
täydellinen vapaus järjpiitjm opetus­toimensa
' ja halliltansa toiveitaan
vastaavallf^ tUVftHft.
40) Seisovan armeijan lakkautta­minen
ja paikallismiliisin muodosta-,
minen valituilla päälliköillä.
11) Salaisen diplomatian lakka
uttaminen.
Tässä kommunistien ohjelma, jo
ka on omiaan yhdistämään kaikki ne
proletariaatin* ainekset, jotfea. tahta-vat
tuoda kuuluville,äänensä sosia­lidemokraatti,,
f 1 a m i l a i svainoö,
Vanderveldeä ja muita Belgian ku
ninkaallisia sosialisteja vastaan.'
Äsäelstan ranrojoBkkojoa EySkltays-
KarjalMm eelitetaSn olbvan mlia'
jdkeiata svtnhansopitaalisen ril^
nbta.
Helsink?. — Neuvosf».Venäjän tä­käläinen
edustajisto on käi£ntynyt
Suomen hallituksen puoleen Seuraa­valla
nuirraskuun 16^ pmä päivätyl-lä
nootilla;
Suomen alueellb kokoontuneet ja
aseistetut : Tosv&jbij^ot hyökkäsivät
lokakuussa fluomalaisten upseerien
johdulla ja Suomen viVanomafsten
avustuksella Kisrj&laan, sen vSbem
mäa asutusta ja tiettSmimässä osas
sa ja tunkciutuivat Tunkuan kun
taan.
Käyttäen hyväkseen teiitten puu
tetta ja yleensä kaiken yhteyden
puutetta tämän paikkakunnan kanB-sa,
terrorisoivat hyökänneet joukkii-ot
jo pitkän ajan kuluessa tämän
Kajij&län osan rauhallista väestöJt
D» Vefera imtoOBt fisnsUI» jnlf».
raoaitella Enftannrit Ja Maonick
«^estajala «HäUiim^ttamtta sopi.
' raosta Iyy<iä^wav8c8;
tosivat demokratialta, «kaiken yh­denvertaisuudelta
» kaikkea hyvää
ennen kaikkea sosialisointia. Ja tar­vittiin
mitä raskaimpia pettymyksiä
ennenkuin älyttiin, että bolshevil{^it
sittenkin olivat oikeassa. Sosialisoin
nista ei näkynyt jälkeäkään, taantu
mus paisui, aseistui, tuli julkeaks
ja uhkasi «demokratiaa» Kornilov
ceikauksella, aivan samoin kuin
Saksassa Kappin hulinalla ja Itäval
assa Habsburgin ja Horthyn valko-caartilaishälinöillä.
Kurjuus tuli yhä
suuremmaksi, riisto yhä haikailemat,
mammaksi ja sosialidemokraatit se
ittivät työläi^sille. aivan kuin Itä­vallassa
Adlerit ja Rennerit, että
casvavaa kurjuutta vastaan ei.saa.
nut taistella, koska tämä taistelu
, ohtaisi iikaaokseen?,
Vain kommunistit faiitelivat
~ Harkovin uuteen neuvostoon on
valittu 879 jäsentä, joista on 676
kommunistia ja 203 puolueetonta,
Muiden puolueiden ehdokkaista ei
valittu yhtäkään. Valituista on työ­läisiä
654, talonpoikia 124 ja si-vistyneistöä
101.
jä oh syijäytetty/ tästä konferen»:
sista. Tällainen Suomen hallituksen
menettely on epäilemättä «hamieli-syyden
teko Venäjää vastaan,-
ta' työtätekeväin suuret joukot kal­listivat
korvansa silloin vielä, kuten
tällä haavaa Itävallassa, sosialide­mokraateille,
menshevikeille. Ja rar.
:yöläisten etujen puolesta. Kaikki
nämä surulliset pettymykset ja ko­kemukset
johti työläiset sosialide­mokratian
tieltä bolshevismiin. Ka­pitalistien
kanssa liittoutuneet so­sialidemokraatit
turvautuivat mitä
verisimpään ja julmimpaan terroriin
estääkseen belshevismin varttumi­sen.
Johtajat ja lukemattomia, työ-
Iäisiä teljettiin lukkojen taakse'taik­ka
murhattiin, taantuksellinen leh­distö
tuli koskemattomaksi vallan,
kumouksellinen lehdistd sitävastoin
kuristettiin. Työläiset riisuttiin
aseisto; ne sai taantumus. Mutta
kaikki kurist)!istoimet lujittivat vain
bolshevismia^ Ja lisäksi tuli sodan
jatkuminen; «Demokratia» oli mie­leltään
yhtä kiihkoisänmaallista^ja
imperialistisi kuin konsaan tsaris-mi.
Kunnes suurten kansanjoukko,
jeij maltti vihdoinkin petti, ja kom
munistipuolue, päästyään selville,,et^
tä sillä oli takanaan työläisten enem.'
mistö, johti proletariaatin voittoi­saan
rynnistykseen, joka täten on
taannut sille jo neljä vuotta kestä­neen
mahtiaseman Venäjällä.
Jättäen; Suomen hallituksen kan­nettavaksi
kaifken deesvastuun,, avair
ranaisella Suomen viranomaisten
avustuksella ja suomalaisten upsee­rien
osanoton^ toimeenpannusta jit
aseellisesta hyökkä};k80stS Kai<jalun
alueelle, kaikenlaisesta hyJ^nnc^en
; oukkioiden maan rauhallisen väes.
;ön suhteen hTJolttamasta väkival­lasta
ja terrorista sekä sam.oijin myös
mainitusta hyökkäyksestä mahdolli­sesti
johtuvista saijrftuksista, Venä
jän hallitus panee jyrkän Vastalau.
seensa rauhansophnukson näin sie­tämättömän
rikkomuksen johdosta
Suomen hallitukeen taholta ja vaa-^
tii,'^ että Suomen ' hallitus ryhtyisi
tarmokkaisiin ja tehokkaisiin toimen-^
piteisiin, jotta heti ja täydellisesti
lopetettaisiin molnjttujqn rosvojouk­kojen
uudet hyäkkäykset Karjalaan^
sekä'^äopetettalsiin samalla kaiken-;
lainen Karjalaan jo hyökänneiden
ja siellä toimivien joukkjoMen toir
minnan suoranainen tai välillinen
avustaminen, tapahtuipa se kenen
taholta tahonsa.! Samalla Venäjän
hallitus ilmoittaa» että, pitäen Suo­men
hallitusta kokonaan vaatuutt-alaisena
ylläesitetyistä tapahtumis­ta,
se jättää Suomen hallituksen
kannettavaksi- kaiken edesvastuun
niistä vahingoista, joita Karjalalle
on tuottanut mainittujen rosvojouk­kojen
flseelJinen hyökkäys Suomesta
käsin Karjalaan.
Pelastuneiden unkari­laisten
tervehdys
Lontoo. ^ Engfannin hallituksen
ja Irlannin) tasavftllian eifuistajain ai.
lekirjoittffma sopimus, jonka mu­kaisesti
Irlannille taataan samalla!*
set oikeudet Kuin Canudalla, Aust>|
ralialla^IJUdiellt^Seelannilla'ja Etelä.'
Afrikalht ei osoita saaneen Irlanninv
kansan yksimitelistä kannatusta. Sin
Feioerien tunnett\i johtaa EamonS
de Valbra, on jopimuksen johdosta
laatihut jblistukseri, jossa hän sa-v
noo oi voivanpa suositella Dali ;Et-reanlUe;
(Irlannin parlamentti) ,
enempää kuin Irlannin kansalfeftaani;
kysymyfciessä: olevan sopimuksen ,,|
hyväksymistä sellaisenaan, sitlä jhä-»
tien mielesfääin siihen ei sisälly: Ir.
lännin kansan hartaan totvomuksen^'
toteuttiminen. Iriannitt sanomaleh» ;
diistön sanovat tiedonannot olevan'
sopimu)(sen hyväksymisen kannalla:
ja selittävät suoraan Iriannisaaolev:
van kolme jokaista yhtä vastaan^^äels >
laisia, jotka^ tulevat aikaansaadun
sopimuksen hyväksymään. <
Tunnetuimmista Iriannin Johtajls.
ta ovat Griffith, Öolltns, Barton ja
Cosgrave, jotka myäskh ovat oi.
leet Irlannin edustajina sovhitoa hie- ;
romassa sopimuksen kannalla» jota» y
vastoin Eamon de Valera,, Burgess
ja Stack ovat sopimusta vastust^,
valla kannalla, - ,
\Sopimukien vastustominen kasvaa, f
Lontoo. «-Viimeisimpien tietojen
mukaan nlMen lukumäärä ja vojma,
jotka ovat ««lettuneel;, Valera^
Icannattartman hänen vastustaeasaan
sophnusta näyttää yhä kasvavan, jO',
ten on ennenaikaista oltkeostaan sa- •
noa onko Iriannin kysymys' niin "
vain ratkaistu. Mutta samalla kun <
sopimuksen vastustaminen voimis.'
tuu tehdään ' toisellapuolön myös.
kin kiivaasti työtä/ tarkotuksella
siinda Iriannin pariamentin enem­mistö
e9p)mHk9?n tagksg, De VPIQ.
>an vastustuksen taki» 'ovat vasta,
puoluelaiset alkaneet hyökkäykset^
häntä vastaan, selittäen että de Va­lera
ei olekaan iriahtllalnen ja
niin muodoin voi katsoa Iriannin pa­rasta,
i
Neuvosto-Venäjän hallituksen vä-iintulon
avulla Unkarin kidutus,
cammiolsta ja teilauslavoilta pelas-uneet
unkarilaiset toverit ovat
Moskovasta lähettäneet Saksan kom-munistipiiolucen
keskukselle jgcUraa.
van tervehdyksen.
Rakkaat toveriti
Me allekirjoittaneet Hortby.Uri-carin
helvetistä pelastunefet työläiset
ja kommunistit lausumme täteh teil-saksalaisille,
työläisveljillemme,
otka autoitte ja kohtelitte meitä
in sydämellisesti matkan varrella^
' mpölsimmän, sydämenpohjasta läh­teneen
toverillisen ' kiitoksemme.
Tämä koskee etupäässä kommunis-overejammc
Saksissa, Dresdenjssä
Stettinissä, joiden veljellinen soli­daarisuus
oli niin suureksi siunauk­seksi
meille, unkarilaisille kommu­nisteille,
joista suurin osa pelastui
hirsipuusta tai elinikäisestä vankeu­dessa
Venäjän ja kansainvälisen pro.
letariaatin vallankumouksellisen so­lidaarisuuden
avulla. Vaikka olem';
mekip vielä sanattomia ilosta, mi­kä
kohtasi meitä päästyämme kan.
sain välisen proletariaatin kansain­väliseen
kotimaahan ja mailmanval-lankumouksen
sydämeen, "Mosko­vaan,
; i pidämme kuitenkin velvoUi.
suutenamme' lähettää lämpöisen kä­denpuristuksen
solidarisuutenne joh­dosta
ja pyydämme me Saksan kom­munistipuoluetta
osoittamaan rakds;
tettavaa tomeruuttaan myös myö­hemmin
valkoisen Unkarin' helveistä
lähteville tovereille.
Kommunistisella tervehdyksellä va­pautuneiden
työläisten ja kommu­nistien
nimessä: /
Nylsztor,
ent, maatalouden kansan.
Eroaa toimestaan: jos, «opimur
hyvKksytäSn. ^
De Valera on selittänyt, että jos"
kysymyksessä dleva sopimus tulee i
hyväksytyksi sellaisena kun se on
edustajain taholta allekirjoitettu,
niin hän tulee Jättämään paikkansa.
«Minä olen uhrannut *mlltei- koko
elämäni taistellakseni Männille va­pauden
ja minä tahdon edelleenkin '
taistella, mutta jos Irlannin kansa
tulee hyväksymään sopimuksen, jo­ka
ei takaa 'Iriannille niitä vapauk.
318 mitä alunpitäen on'etsitty, niin
minä en myöskään vo| olla tolmcs- . '
sani Iriannin tasavallan president­tinä
», sanotaan de Välerah Julista»"''
neen. ' ' -
Idysvailat avu§ta?at;^ \
vt ••••• ' I «« • •*•
Venajan msm
Senaatti hyväksynyt presidentin esi.
tyksen, jonka, mukaan Venäjän
katoalueille toimitetaan iääkeavus-tusta.
komissaario.
Washington. — Seurauksena pre--,
sidentti Hardingin. esityksestä avu?-;
taa Venäjän hätää kärsiviä, on Yh-dysvaltain
senaatti päättänyt laatia
lain, jonka mukaan sotasihteeriä
keholtetaan antamaan ylitsejäämät
lääke- ja haavuritarpeet Venäjän
katoalueilla kärsivien hyväksi.
Senaatti hylkäsi marylandilaisen
senaattori Francen kaikki yrityk­set
saada aikaan erikoinen komis­sioni
Venäjälle ja myöskin, että.
päätetty avustus olisi sisältänyt
muitakin tarvikkeita' kuin lääkeai- ^
neita. - '<
Senaattori France, joka juuri on
saapunut tutkimusmatkaltaan Venä- <
jjiltäi sanoi että «hän luottaa
hen, että hallituksen politiikka Ve-näjään','
n2hden tulee vähän ajan Itu-lutttfa
Imriuttumaan».
Yhdysvaltain hallitun ori yhteoäSn
kieltäytynyt tunnuatamstä Neuyos- '
tohallltusta. > ..^ ''