Vapaus, December 24, 1966

              1
Sivu 2
I
t
I
I
<
r
o
li
tl
»
Is
n
k
V
il
H
k
k
Id
Pi
R
ni
ri
ra
ai
ti
Lauantaina, Jo,.uk. 24 p. - Satoday, Dee, 24,1966 ^ g S f O ^ | N |LI NTARVIKEM©lNOPOLI -
MAAlLMANUAJUIfliN KEI^^^ X T A A TT O INDEPENDENT LÄBOROROAN
V M P Ä U ö PINNISH CANADIANS
(Il BERT-» l^8t,WlttM^
EL. «>R! W. EKLUND ...M^^
TELEPHONE: OFFICB ÄNp.^0IT.Qli|,flr^<j7<»:^rft4\;^
Mam5g,.Aö<lre88: ^
AdverUslng rates upoa appllc^tion, tx&l)^a^m\^^
ATithörized as second clajss njall by the Pwt Öfflöeipepar^^
and for payment oi pof.toffBln
vcn..or.. .h, CA N A DIA N X A N GuAG E • F fi c SS C i U 8
TILA1JS^|NNA,T> T
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. »4.75 ? S A : ^ . * "St JS- S™
8 suämeuMi: 1 vt* 10,60, 6 kk. 8.75
Joulufipyhien vuoksi Vapauden seuraava numero
ilmestyy torstaina, joulukuun 29 päivänä.
Joulutervehdys
^ Valmistuessammje viettämään; joulua lehtemme haluaa
esittää sydän;elliset kiitoksensa Vapauden lukijakimnalle
yleensä sekä lehden äsiamiehUle, -naisiUe, ja kirjeen.;vaihta-iille
siitä hyvästä yhteistyöstä ja kannatuksesta, mitä il­man
Vapaus ei olisi voinut kitkattomasti.Umestyä ja luki­jakuntaansa
tyydyttää. Vain kannattajain ja avtistfajain it-seuhrautuvan
työn ja toiminnan ansiosta voitiin julkaista
viimeksikiluneen vukon aikana Vapauden siiuitet joulunu­merot,
jotka varciavat ajankohtaista luettavaa kansalaisil­lemme
yleensä ja lehdellemrpe tuiki t ä r k e ä s t i tarvfittavia
lisätuloja alati kasvaVien painatuskustannuksien maksami­seksi.
•'
Me toi-vomme, että tämä h y v ä yhteifiyniDQärry^ ja yh­teistoiminta
jatkuisi talevana viuonnä Vapauden;lukijakun­nan
ja työhuonekunnan välillä. ScT on paras taersiitä,:-e^^^
työvoimapuutteesta, kireästä talpustilaiit^cstä. ja-muisfa- yäi-
Ikeuksista huolimatta voimme lähteä rohkein , mlielin uu­delle
vuodelle, mikä muun lisäksi on Vapauden: kultavuosi,
jolloin voimme, koko vuoden viettää Vapauden 50-vuotisjuh­laa.
' • . '
' Kiittäessämme Vapauden lukijakuntaa, hyvästä yhteis­toiminnasta
me haluamme itänä jouluaattona toivottaa kai­kille
täkäläisille kansalaisillemme hyvää ja v i r k i s t ä v ä ä jou­lua.
.
Tulkoon tästä joulusta tilaisuus, mikä vetää meitä kans­saihmisinä
toinen tpisemme läheisyyteen, .kaikkien yhtei­seksi
hyväksi ja yhteisesti omaksumiemme tavoitteiden ja
toivomusten täyttämiseksi.
Siis hyvää joulua, Vapauden lukijat ja muut täkäläiset
kahsalaisemme! -
y Garfield Weslonin maailmanlaa­juinen
elii^tarvlkkeiden yaUakunt^
joka sai alkunsa Länsi-Torontossa
olevaista leipomoliikkeestä, on ny-kjffiän
toisella tilalla myynneissään
kaikki tavaraliikkeet mukaanluettui­na
ja kolmannella tilalla .voittojen
h.ankinnassa.
Ainoastaan Sears, Roebuck and
Co, kuuden miljardin dollarin vuo-tuisine-
jmyynteineen hanklcii enem-män
rahaa kuin Weston ylitymä
jonka vuotuiset myynnit nouseval
4.2 miljardiin dollariin. Kauppaliilc.
keistä'^Vestoiiln vuotuisen $72 mil­joonan
liikevoiton ylittävät ainoas
taan Sears, Roebuck and Co. sekä
Great Atlantic and Pacific Tea Co.
(A and P ) .
Nämä ja toiset laskelmat Westo-nin
valtakunnan vähän tunnetusta
laajuudesta on laatinut British In­ternational
Finance (Canada) Ltdiii
sijoitusasiain erkoistuntija J. Do.
nald Tigert, joka on pitkän aikaa
tutkinut Weston-Loblaw komplek­sia."
.
"Tämän valtakunnan kehittämi
nen on erään canadalaisen huomat­tava
saavutus," sanoi mr. Tigert.
"Minä uskon, että tulisi saattaa ca-nadalaisten
tietoon nämä mahdoUi.
suudet, jotka ovat avoinna jokaisel­le
selvänäköiselle ja päättäväiselle
henkilölle."
George Westonin Limitedin ca-nadalaisten
ja. amerikkalaisten yh­tiöiden
omaisuudet annettiin ylei­sön
tietoon ensi kerran joulukuun
8;tena päivänä, yhtymän myöntyes-sä
kuluttajain hintoja ja luottoa tut­kivan
senaatin ja alahuoneen yhtei­sen
komitean pyyntöön.
Näitten yhtiöitten yhdistetyt
myynnit ovat vähintäin kolme mil­jardia
dollaria kun vielä yiidistä.
mättömät Sobeys Stoies Ltd. ja
Sayvette Ltd. lasketaan mukaan;
(Weston-Loblaw ryhmän hallus.sa
on jo 40 prosenttia Sobeyn osakkeita
j a on valmistautunut hankkimaan
lisää; sillä on myös oplional oikeus
ottaa haltuunsa Sayvette yhtiön
kontrolli).
. Garfield VVeston. leipuri GeoiKc
VVestonin poika, on ollut toiminnas­sa
Britannias.sa ja kansojenyhteisön
muissa osissa sekä mannermaalla
sitten vuodesta 1934. Kaupalli.set
liiketoimet yhteisesti näillä alueil
la tuottavat myynneissä 1.2 mii
jardia dollaria lisää vuosittain.
Näitten merentakaisten yhtiöitten
kontrollikeskukse.ssa toimivat Asso-^
viated British Foods Ltd.. joka hal­litsee
950 miljoonan dollarin vuotui­sia
myyntejä sekä Fine Fair
Itii
Vanhaa ja uutta L-Saksasta
Länsi-Saksan uuden liittokansleri Kurt Georg Kiesin-gerin
viikko sitten antama hallituksen ohjelmajulkaisu antoi
ensimmäisen virallisen merkin siitä, 'minkä verran "suureen
kokoomukseen" liittyneellä sosialidemokraattisella puolueel­la
on vaikutus-ja sanavaltaa hallituksessa.
Myönteistä siinä on se, että Kie^ngerin hallitusjulistus
"romuuttaa pahamaineisene Holsteinin opin korostamalla
diplomaattisten suhteiden solmiamista- Itä-Euroopan maiden
kanssa. Tietä näille suhteille raivatsjan nim. hylkäämällä
Hitlerin-Chämberlainin häpeäsopimus Mynchejaissa vuodel­ta
1938. Sen sijaan hallitusohjelmassa ei tunnusteta Oider-
Neissen-linjan-rajaa, mikä jää ed.elleen tulevaisuuden teh­täväksi.
Kuitenkin on huomioitu, että Kiesinger ei enää
käytä Erhardin jyrkkää sanontaa —joka aikoinaan vannoi
Saksan vuoden 1937 rajojen nimeen. Nyt jätetään itäisen
rajan ongelma avoimeksi, kunnes "yhdistynyt Saksa"
asian määrittelee. Sanonta ei ilmeisesti miellytä esim. Puo­laa,
mutta merkitsee kuitenkin pienoista lievennystä enti­seen
kantaan.
Varovainen tosiasiain kiertely ilmenee myös ydinasekysyr
myksessä, joka ilmeisesti on ollut paha erimielisyyden aihe
sosialidemokraattien ja kristillisdemokraattien kesken, siksi
jyrkästi Willy Brandt vaati ydinaseiden hylkäämistä ennen
hallituksen muodostamista. Niinpä^Kiesinger tyytyi ohjel­majulistuksessa
puhumaan vain siitä, ettei Länsi-Saksa ha­luaa
saada ydinaseita kansalliseen omistukseen. Miten se
suhtautuu NATO-maiden yhteisiin ydinasepuuhiin, jätettiin
sanomatta.
Erikoisella painolla Kiesinger puhui suhteiden lisäämi­sestä
Ranskaan. Ilmeistä kuitenkin on, että nämä puheet
heijastavat enemmänkin halua olla välittävänä renkaana
Ranskan ja USAn suhteissa kuin liittoutua degaullelaiseen
eurooppalaiseen politiikkaan Yhdysvaltoja vastaan. Mikäli
de Gaulle ei perin pohjin juuri kääimä kelkkaansa, epäi­lemme
Kiesingerin haukkaavan tyhjän palan Pariisin suun­nalla.
Tässä yhteydessä kiintyy huomio myös ulkoministeriksi nollisesti jotakin sellaista, mis-nimitetyn
sosialidemokraattisen puolueen johtajan, Willy tä voidaan puhua vain "ehdöit-
Brandtin Länsi-Euroopan Unionin ministerien konferenssis- ia äntautumisvaalirnuksen"
sa viime maaanlaina pitämään "omaan" puheeseen minkä
yhteydessä hän sanoi kannattavansa sotavoimien ja ydin­aseiden
vähentämistä Euroopassa, mutta puhui' erikoisesti
Keski-Euroopan ydinaseetonta aluetta vastaan. Brandtin se­lityksen
mukaan ydinaseiden kieltämispäätöksen alaiseksi
Euroopassa pitäisi tulla "koko mantere, eikä vain Keski-
Eurooppa", kuten New York Times Service kertoo hänen
sanoneen.
Jotta mitään ei jäisi epäilyn varaan, mr. Brandt toisti
vielä, että ydinaseettomat alueet ovat hyväksyttäviä Lati­nalaisessa
Amerikassa ja Afrikassa — mutta Euroopassa
vallitsee kokonaan toisenlainen tilanAc — "Suurten asevoi­mien
hetikohtainen konfrontaation mahdollisuus luonnotto­malla
jakorajalla."
Tämä sellaisenaan osoittaa, laiinka paljon Brandt )tää sen kuitenkin sellaisessa
hallitukseen liittymisen hinnaksi joutunut luopumaan ydin- muodossa, minkä hän tietää tu-aseiden
va.stustamiskannasta, ja myös sen, miten kielteisesti
Kiesingerin hallitus suhtautuu esimerkiksi astcettaiseen
ydinaseistuksen vähentämiseen.
Asiallisesti puhuen^ mr. Brandtin koko Euroopan man­nermaata"
käsittävään ydinasekieltoon sisältynee ajatus,
että Neuvostoliitonkin pitäisd luopua ydinaseista, joita sen
jälkeen jäisi pääasiassa vain Yhdyjsvalloille? Tämä on luon-
OLYMPIALAISIIN
; Eivätpä ole urheilukärpäsen pu­remat
edes kiitosta huomanneet
antaa, vaikka lehdissämme annet­t
i in hyvät vihjeet olympialaisten
katselemiseen TVi-stä. Eihän; sitä
tosin kiitoksen takia lehtiinkään
panna, mutta luulisi tuollaisen
dokumenttifilmin — jonka valmis­tamisessa
lisäksi on suomalaisten
keskuudessa niin tunnettu mies —
saavan jonkin tarttumaan kynään,
jos ,ei muuten niin ainakin kerto-mafia
kuinka hyvä se ohjelma on,
e t t ä toisetkin osaavat pitää varan­sa.
. • .
Siellä nähtiin jo Helsingin juh­lat
ja viimeksi, Melbournen. mut­ta
jos ennakkotiedot pitävät paik­kansa,
niin "vielä on jälellä kaksi
hyvää urheiluohjelmaa, joten mat­timyöhäisetkin
ehtivät mukaan
lauantaina kello 2 ip. alkayaa
ohjelmaa seuraamaan.
J a suurkiitos lehdillemmc siitä
kun ilmoittivat palstoillaan tällai­sen
arvokkaan ohjelman tulosta,
joten on siellä "töllöltimessä"
mukavaakin katseltavaa kunhan nc
vaan löytää ajallaan.
Penkkiurheilija
puitteissa —^ ja kun~Saksan
militaristit eivät aloittamaan­sa
toista maailmansotaa voitta­neet,
vaan hävisivät sen, niin
siitä historiallisesta tosiasiasta
johtuu, ettei heillä ole mitään
mahdollisuuksia toteuttaa eh­doitta
antautumisvaatimuksi-aan.
Ydinaseistusta onnen halli­tukseen
"pääsyään" vastusta­nut
Willy Brandt ci nytkään
vastusta ydinaseistuksen rajoi­tusta
sellaisenaan, mutta esit-levan
varmasti hyljätyksi. Toi­sin
sanoen, käytännön kannal­ta
hän vastustaa ydinaseistuk­sen
rajoittamista ja kieltämis­tä,
vaikka puhuukin leveästi
"mannermaivscsta" ydinaseis­tuksen
kiellosta.
(Holdings) Ltd., $250 miljoonaisil-la
myynneillään. Molemmat yhtiöt
sijaitsevat Lontoossa.
A B F yhtiöitä kontrolloi George
W6ston Hpldings Ltd, eräs per­heen
Britanniassa oleva sijoitus,
trusti. Fine Fair (Holdings) Ltd:tä
kontrolloi Dicoa Ltd. of Toronto
yhtiön kautta Wittington Invest-menls
Ltd., j a se on George Weston
Ltd, of Toronto optionin alaisuu
dessa vuoteen 1988.
(Wittinglon ja W. Garfield Wes-ton
Charitable Foundation of Toron-to
omistavat ;52 prosenttia George
Weston_Ltd. osakkeistaj^
"Näyttää, e t t ä Fine Fair Westonin
pää-asiallisin Britanniassa oleva
ketjukauppaliike on tehnyt hyvin
huomattavan muutoksen," sanoi mi-v
Tigert.
"Vuonna 1963 tämän yhtiö-ra-porteerasi
$6 miljoonan liike tap­pion,
ja se myytiin "yläkertaan"
Westonin perheyhtymille. .
"Mutta talousvuoden päätyttyä;
huhtikuun toisena päivänä vuonna
1966, Fine Fair ilmoitti $5.4 mil­joonan
liikevoitosta, ennen veroja
voiton ollessa $2.1 miljoonaa, näyt­täen
jatkuvaa suuntaa ylöspäin
myyneissä ja voitoi.ssai Se on aloit­tanut
uuden suuren laajennusohjel-man.
;
"Canadalaisilla osakkeenomista­j
i l l a ei ole nykyään osuutta euroop­palaisissa
j a kansojenyhteisön ryh­missä,
mutta tämä tilanne voi muut
tua. •
"George Weston of Toronto tulee
lodcnnäköi.sesti käyttämään option,
oikeutta hankkiakseen Dicoa Ltd:in
kautta Fine Fair Ltd:in kontrollin.
Koska tämä tapahtuu, luultavasti
vuonna 19C8. Minä olen arvioinut
että se tulisi lisäämään George
Westonin Ltd: yhdistettyjen yritys.
Ien myyntejä $3()() miljoonaa ja
$1.5 miljoonaa sen nettovoittoja.
Mr. Tigert arvioi George Westo-n
i n yksityiset kiinnitykset kolmessa
tärkeimmässä yhtiössä' olevan $25.'i
miljoonaa:
— $200 miljoonaa edustettuna
200 miljoonalla osakkeella Associa­ted
British Foods yhtiössä;
— $42 miljoonaa edustettuna
2.2 miljoonalla osakkeella George
VVtvston Ltd. Yhtiössä; Arvoltaan
S19 osake.
— $13 miljoonaa, edustettuna yk­sityisomistus-
oikeudella Fine Faii
( h o ! d i n g s ) L t d : i n ostohinnasta.
— $42 miljoonan 'sijoituksella
Garfield Weston kontrolloi Pohjois-
Amerika-ssa yhtiöitä, joiden myynnit
nousevat $3 miljardiin, sanoi mr
Tigert.
'•Suiircmmalla. $213 miljoonan
sijoituksella hän kontrolloi euroop­palaisia
ja kansojenyhteistön maissa
olevia yhtiöitä,' joiden vuotuiset
myynnit nousevat $1.2 miljardiin.'
Mr. \Vcston, leipurin poika, on
asunut yli 30 vuqtta Englannissa,
missä hän on ollut läheisessä yh­teydessä
Wcstonin liikeyritysten
kanssa ympäri maailman. Hänen lä-heisimpiä
avustajiaan on 62-vuotias
Georgt G. Metcalf, joka aloitti
uransa kauppa-apulaisena William
Neiison Ltd:ssä, joka toimi makeis­ten
ja j ä ä t e l ö / tekijänä, kohoten
presidentti-tasolle suurimmissa Poh
jois-Amerikas.sa olevissa yhtiöissä
George VVeston Ltd., Löblaw Co.
Ltd. sekä Loblavv Groceterias Co.
— ryhmissä.
Mr. Tigertin tutkimukset Wes-tonin
valtakunnasta antoivat myös­kin
selvyyden seuraaville seikoil.
le:
— Canadassa tämän ryhmän kä­sissä
on 30 prosenttia elintarvikkei­den
vähittäismyynnistä ja .50 pro­senttia
leivän, kaakun, piirakan ja
keksien.
— Yhdysvalloissa ryhmän ketju-liikkeet
käsittelevät 2 prosenttia
kaikista elintarvikkeiden vähittäis.
myynneistä. Tämä alue on hyvin
merkityksellinen Westonin laajentu-miselle
tulevaisuudessa.
— Britanniassa Weston omistaa
304 kaikkiaan 22000:sta nykyisin
toiminnassa olevasta ketjuliikkeestä
Sen $180 milj. arvoiset leivän myyn­nit
edustavat 23 prosenttia koko
Britannian leipämyyneistä ja $80
miljoonaiset keksimyynnit 15 pro­senttia
koko maan kaupasta.
— Länsi-Saksassa Westoa omis­taa
45 prosenttia johtavasta ketju-liikkeestä
Duetscher Supermarket
Gmbh jolla on 100 myymälää arvi.
oidut vifoden 1966 myynnit ovat
$80 miljoonaa.
— - E t e l ä - A f r i k a s s a Weston omis­taa
suurimman myllyn ja leipomq-yhtipn,
yalmistsiipa y l i puolet tasaval­lan
jauho- j a leipätuotteista.
— Australiassa Weston.ryhmä
laajenee.|aopeasti jauho- ja leipä-tuoteideh
alalla.
— Associated B i i t i s l i Foods on
suurin leipomoliike Ja yksi suurim­pia
yhtiöitä: maailmassa.
WE»TONIN VALTAKUN.TA
Vuosittaiset myynnit $4,205,000,000
Vuosittaiset voitot— $72,000,000
Kiintelmlstöt $1,272,000,000
Sijoitettu pääoma . . $508,000.000
Työläisiä 153,000
Ketjuliikkeitä _ 2,327
Y b t y n ^ p l i i k k e i t ä 3 , 5 2 9
Tavarataloja——..- 9
Tebtaita 164
Miiita leipomoliik. _ 156
Myllyjä _ 94
Missä tapahtua Westoiiin mjTiudt
ÄiuefUaln "%
Yhdysvallat . . - $1,550,000,000 36^8
Canaija l, 4 5 5 Ä O 0O 3i6
Britaniiia — - 823;000,000 19.6
Etelä-Afrikka — 207,000,000 io
Australia ' - . 8 7 ; Ö 0 0 , 0 M
Saksa . . . . . . . . 8O,O0O,()0O ll9
R a n s k a — — - - S^OOO.OOO 0.1
Myyntien laatu %
Buokatavaiain
vähittäiskauppa $2,525,000,000 60.0
Ruokatavarain
tehdastuotanto . 1,000,000,000 23.8
Ruokatavarain
tukkuj^auppa . - .561,000,000 13,4
Käärepaperi ja
p a k k a u s — . - . 76,000,000 1.8
E i ruokatavarat
j a lääkkeet . 44,000,000 LO
Dmitri Gudkov:
SININEN KIRM SAKSAN JAOSTA
Länsi-Saksan lehdissä on hallitus,
ohjelmaa pohdittaessa jälleen esiin,
tynyt lausuntoja, joissa yritetään
vierittää syy Saksan jaosta Neuvos­toliitolle.
Tästä tehdään johtopää­tös,
että Moskovasta siis riippuukin
kokonaan Saksan yhtenäisyyden pa­lauttaminen
liittyvän ongelman rat­kaisu.
Tällaiset lausunnot on voitu kohr
distaa vain niille henkilöille, jotka
joko . ovat unohtaneet sodanjälkei^
sen historian tai saaneet siitä pro
pagandan avulla virheellisen käsi­tyksen.
Tärkeä merkitys totuuden
selvittämisessä on Saksan jakoa
koskevalla Sinisellä karjalla, jonka
Saksan demokraattisen tasavallan
ulkoministeriö on julkaissut
"Siniseen kirjaan" on koottu asia-kirjat
yli 20 vuoden kaudelta aina
Hitler-Saksan kukistumisesta mei­dän
päiviimme. Ne eivät jätä pie
nintäkään epäilyä siitä, kuka on
syypää Saksan jakoon. Tässä muu­tamia
tosiseikkoja.
Ensimmäisenä askeleena erillisen
Länsi.Saksan valtion perustami­seen
oli .sopimus USAn ja Englan.
nin michitysvyöhykkeiden taloudel-lisesia
yhdistämisestä. Tämän sopi­muksen
allekirjoittivat New Yorkis­sa
joulukuun 2. päivänä 1964 USAn
ulkoministeri Burns ja Englannin
ulkoministeri Bevvin. Silloin oli ku­lunut
vain neljä kuukautta Potsda­min
sopimuksen allekirjoittamises.
ta, joissa edellytettiin Saksan muo­dostavan
yhden kokonaisuuden.
Kaksoisvyöhykkeen jälkeen syn­tyi
kolmoisvyöhyke. Maan talou­dellinen
jakautuminen tapahtui ke­sällä
1948. Kesäkuun 18. päivänä
vuonna IfMÖ kello 18 Länsi-Sak.san
radio välitti yllättäen USAn, Eng­lannin
ja Kan.skan «otilaskuvernöö-rien
tiedonannon siitä, että kolmel­la
läntisellä miehitysvyöhykkeellä
on suoritettu rahanuudistusta. Tä­mä
teko oli taloudellista miinoitus-ta
Itä.Saksan saattamiseksi vaike­uksiin.
Kuuden päivän kuluttua
suoritettiin myös itäisellä miehitys-vyöhykkeellä
suojatoimenpiteenä ra"
hanuudistus.
Hinnan taloudellisen jaon kans-
.sa valmisteltiin myös erillisen Län­si-
Saksan valtion perustamista. E i
ole suinkaan sattuma, e t t ä ns. "par-lamenttincuvostoa'*,
jonka tehtävä
nä oli valmistella uutta perustusla­kia
suunnitellulle Bonnin tasaval­lalle,
johti Reinin separatisti Kon­rad
Adenauer. Jo 20-luvun alussa
keisari-Saksan luhistuttua Adenau
er esitti suunnitelman Reinin tasa­vallan
perustamisesta palvelemaan
taantumuksen tukilinnakkeena val=
lankumousliikkeen valtaamia maan
muita osia vastaan. Hitlerin valta­kunnan
kukistuttua Adenauer otti
j ä l l e en vanhat suunnitelmansa ja
uudistettuaan ne ajan vaatimu.sten
mukaisesti esitti ne länsivaltiollc.
•"Sinisessä kirjassa" on ote Ade-nauerin
äskettäin julkaisemista
suunnitelmista. Adenauer muistelee,
eitä ensimmäisen kerran hän enem­män
tai vähemmän yksityiskohtai­sesti
esitti suunnitelman erillisen
Saksan valtion perustamisesta
kolmen läntisen miebitysvyöhyk
keen pohjalle lokakuussa v. 1945
Duisburgin ylipormestarille osoit
lamassaan kirjeessä. Neljän vuo­den
kuluttu^, syyskuussa 1949
Konrad Adenauerista tuli erillisen
Bonnin yaUion ensimmäinen liit-tokansleri.
Tärkeä on muistaa, että Saksan
demokraattinen tasavalta syntyi
vasta kuukautta myöhemmin, loka
kuussa 1949, vastauksena länsivalto.
jen ja Länsi-Saksassa valtaa' pitä­vien
suorittamaan Saksan kahtiaja­koon.
Politiikkaa puolueettomasti tark-kaileville
ei noihinkaan aikoihin ol­lut
epäilyjä siitä, kenen syytä on
maan jakaminen. Neljän vallan
miehittämän Itävallan ulkoministe-r
l totesi tuolloin Bonnin johtavaa
eliittiä tarkoittaen: "Ensin he per
rustivat kohnen-länsivallan kanssa
oman tasavaltaasa. Tätä tietä minä
olen jatkuvasti vastustanut ja sano­nut:
joko kaikkien neljän tai ei ke­nenkään
kanssa. Minä en voisi ot­taa
vastuulleni maan jakamista
kahtia". LänsiTSäk.san johtavat pii­rit,
ryhtyivät maan jakoon omien
ahtaitten luokkactujensa vuoksi.
Kaikkien näiden vuosien aikana
NeuvostoliiUo vastusti jyrkästi
länsivaltojen jakoon tähtääviä toi
menpiteitä. Jopa silloinkin, kun
kahden Saksan valtion olemassaolo
oli j o tapahtunut tosiasia, Neuvosto­liitto
toimi yhä Saksan yhdistämisen
puolesta. Niinpä se vuonna 1952
esitti luonnoksen Saksan rauhanso­pimuksesta,
joka edellytti maan yh­tenäisyyden
palauttamista. Länsi­valloilla
oli kuitenkin tässä asiassa
omat suunnitelmansa.
No kävivät erityisen ilmeisiksi
Länsi-Saksan liityttyä NATOn jä­seneksi.
Washingtoni.ssa ja Lon:
toossa Bonnin valtiolle annettiin
muurinsärkijän tehtävä strategiassa
joka tähtäsi sosialististen maiden
nujertamiseen. Voimakeinoin päät-ti
ratkaista kansallisen kysymyk­sen
myös Bonnin hallitus, vaikka
sen täytyisi olla selvillä siitä, että
Sak.san liittotasavallan liittyminen
NATOon syvensi jyrkästi. Saksan
jakoa.
Saksan liittotasavallan liityttyä
NATOn jäseneksi perustivat Euroo­pan
sosialistiset maat Varsovan
liiton. Siihen liittyessään Saksan
demokraattisen tasavallan hallitus
esitti kuitenkin erityisessä julistuk-
SYNTYMÄ- ^
PÄIVIÄ
sessaan varauksen, että "yhdistet.
ty Saksa tulee olemaan, vapaa vel­voituksista,
jotka jompi kumpi Sak-san
osa on ottanut kantaakseen niis­sä
sotilaallis-poliittisissa sopimuk­sissa,
jotka on solmittu ennen s än
yhdistämistä". Tämä seilgka osoiiliaa
jälleen kejjran, että sosialistiset
maat ovat jättäneet tien vapaaksi
Saksan yhdistämiselle.
Kuten havaitsemme neuvostoliit­to
ei ole kieltänyt eikä aio kieltää
Saksan kansalta oikeutta yhdistyä
vaikka eräät länsisaksalaiset polii­tikot
spekulointia harjoittaessaan
yrittävätkin niin väittää. Se oh
kuitenkin sta mieltä, että lie yhdis^~
tämiseen kulkee kahden Saksan
valtion välisten suhteiden nornaalii
soinnin ja yhteisymmärryksen kaut­ta
kansainvälisen jännityksen ylei­sen
lievenmisen prosessissa. Ja yh­distymisen
tulok.sena syntyy todella
demokraattinen ja todella rauhan­tahtoinen
Saksan valtio. Juuri tä­t
ä tietä kulkee Saksan Demokraat.
tisen tasavallan hallitus, joka on.
laatinut konkreettisen ohjelman
kahden Saksan valtion lähenemi­sestä.
: • ••
Kukaan ci väitä, että tämä ti6
veisi nopeasti njaan yhdistämiseen,
muuta tietä ei ole. Saksan kysy­mys
on ratkaistava rauhallista tie­tä,
todetaan "Sinisessä kirjassa",
sillä mikä tahansa voimakeinoin ta­pahtuva
ratkaisu Saksassa johtaisi
nykyisen poliittisen tilanteen valli­tessa
väistämättä maailmansotaan.
Toivottavaa on, että myös. Bonnissa
pääsisi vallalle realismi iiaettaessa
tietä yhdistämiseen.
Oscar Hauta, Dinsmore, Sask
täyttää tiistain^, joulukuun"^? p nä
75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta
vain onnenloivotuksiia.
Oikeuiksia ]M>is
Venezuelassa
Caracas. — Venezuelan hallitus
peruutti viime viikolla osittain kan­salaisten
siviilioikeudet, kun sissit
olivat surmanneet erään sotilas-tuomioistuimen
jäsenen Francisco
Astudillo Suarezin ja haavoittaneet
puolustusvoimien yleisesikun^ian
päällikköä kenraali Roberto Mo-reania.
Määräykset suovat viranomaisil­le
valtuudet suorittaa kotitarkas-.
luksia ilman ennakkoilmoitusta se­kä
avata kirjeitä. Ne rajoittavat
sananvapautta ja kokoontumisoi-keutta.
Varkauksia, aseellisia hyök*
käyksiä j a henkilörikoksia; koskeva
tiedotustoiminta OQ kielletty. •
Talousministeri Sveitsin
presidentiksi
Bern. — Talous- ja tuUiminis-teri
Roger Bonvin valittiin ensi
vuodeksi Sveitsin presidenjtiksi parr
lamentin molempien kamarien yh­teisistunnossa
Bernissä.
Ulkoministeri Willy Spuchler va­littiin
varapresidentiksi. Sveitsin
vaalitavan mukaan näihin virkoi­hin
valitaan maan hallituksen j ä ­seniä
vuorotellen.
PÄIVÄN PAKINA
JOULUAATTONA
Tänä lauantaina, siis lehtemme naapureissa, haaleilla, kirkoissa
virallisena ilmestymispäivänä on jne. —
jouluaatto. —^ Iloksemme näemme, että tässä
Ja kuten aina, "aalto on juh- maa.ssa syntyneet ja kasvaneet
lista-^jaloin", nuoret sukupolvet kunnioittavat
Ei siis muuta kuin hausk(aa' ^ n ä i t ä -vanhoja perinteitä; käyvät
joulua! vanhempiensa luona aattoiltana
Vanhojen perinteiden mukaan "jouluaterialla" ja tykkäävät ko-aatto
on joulupukin ja joulu- vasti omalaatuisista herkuistam-kuusen
päivä.
Muuten se on hieman merkil­linen
Juttu. Jotkut meistä olem­me
olleet täällä "kanaloissa"
kymmeniä vuosia. Toiset hieman
vähemmän. Mutta meillä kaikilla
on kuitenkin paljon Vanhoja Po­rinteitä
ja vanhoja tapoja, joista
on ^Vaikea luopua ja joista totta
puhuen emme haluakaan luopua.
Ottakaamme vaikka esimerkiksi
joululahjojen jakotapa. Eikö ole
totta, että joulu on silloin pilal­la,
ellei joululahjoja jaeta aatto­iltana?
Aattoiltana pidetään perlicjuh-iia
— ollaan kotosalla. Mutta jou­luna
ehditään jo kyläilemSän
me, erikoisesti kalkkunasta, lant­tulaatikosta
ja sillisalaatista, mut­ta
nyrpistävät usein nenäänsä l i ­peäkalalle,
mikäli sellaisia herk­kuja
voimme muiden lisäksi
hankkia.
Tänia ei tietenkään estä nuor­ta
polvea seuraamasta maan vai'-
sinaisia tapoja, joiden mukaan
aatto on vain aatto ja itse joulu
— esimerkiksi lahjojen jaon kan­nalta
katsoen ainakin lapsille se
etu, että isovanhempien joululah­jat
tyydyttävät pikkuvesojcn suu­rinta
uteliaisuutta aattona ja Jou­luaamuna
on ilo toisen kerran
ylimmillään kun oman perheen
"pukilta" on tullut uudempi an­nos
lahjoja.
Jouluaatto onkin siitä erikoi­nen,
'eUä silloin saadaan ja an­netaan
lahjoja.
Meidän työtätekevien lahjat
ovat usein' mclko vaatimattomia.
Harvoin me ostamme uusia auto­ja,
moottorikelkkoja tai huvipur­sia
rakkaimmillcmmc.'
E i silti, etteikö ' halua siihen
olisi. Mutta kun varat eivät
anna myöten, niin meikäläisten
joululahjat ovat, kuten sanottu,
toisinaan hyvinkin ^vaatimattomia.
Mutta kun nämä lahjat tule­vat
"hyvästä sydämestä" kuten
Sanotaan, niin nc ovat. sittenkin
se varsinainen juhla, jolloin lap- ainakin yhtä arvokkaita kuin ra­harikkaiden
kalliit vekottimet,
joiden hyväksi ei ole tarvinnut +
*set saavat herätessään nähdä mi­tä
vanha hyvä joulupukki on suk^-
kiujn ja kuusen alle heidän nuk­kuessaan
tuonut. .
Sellaista -— kaksitahoista ,—
Oli joulun vietto monessa tunte­massamme
perheessä ja siinä on
työtä tehdä eikä hikoilla.
Tässä mielessä on töllin asukas
ainakin yhtä "/ikas" kuin palat­sinkin
omistaja, sillä kaikkia ar­voja
ci loppujen lopuksikaan voi­da
mitata rahalla.
Sauna.ssa käytyämme, joulupuun
"lakennettuamme" ja joululahjat
valmiiksi käärittyämme muistuu
jossakin välissä mieleen se tosi­asia,
että tuhansia ihmisiä on L_
jouluaattonakin työssä. HeitS on
sellaisissa välttämättömissä tehtä^
vissä, joita ci voida joulunakaan
j ä t t ä ä oman onnensa nojaan. ••—-
On myös sellaisia ihmisiä, j o i l ­la
ci ole joulunakaan mitään ilon_
aihetta — ei edes paikkaa, minne
päänsä kallistaa ja mistä saisi ra­vitsevan
lämpimän aterian.
On ihmisiä, joiden kodit, kou­lut,
sairaalat, liikennevälineet ja
muut laitokset on hävitetty vie­raan
maan säälimättömien pom­mittajien
toimesta.
Meidän myötätuntomme on hei­dän
puolellaan. Me toivomme,
että tämä olisi heidän viimeinen
koettelemusten joulunsa, ja että
elämän ja toivon päivä paistaisi
heille paljon kirkkaammin aina- -
k i n j ö ensi jouluna. ||
Hyvä on jos voimme (rainakin
jouluksi heittää huolet pois.
Nyt on siis jouluaatto. Sitä
seuraa joulu ja tapaninpäivä.
Siis, hauskaa joulua liaikiUc! -r-
Känsäkoura.
•yi