1951-06-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 23 p. —.Saturday, June 23,1951 lUDBEBTF) Independent Labor Otgan of Ftnnlsh Canatflaiu. -Es- «atdlsbed Nov; 6, 1917. AuUunrized as second dass mail by the Post Office'Department,•Ottawa.'> Pub* lisbed- thrlce «reeUy: Tuesdays. muindays and Saturdays by Vapaus PnbUsbing Ck>mpany Ltd., at 100ol02 Elin 8 t W., Sudbury, Ont., Canada, Telephones: Business Office 4-42^ Edltorlal Office 4-4265. BIsnsger E. SulcsL Editor W, Eklund. Mailing addrm Box 09, Sudbuiy, Ontario, Adrertising rates upon appUcatlon. Translatlon free of chaige, : TELAU6HXNNAT: Canadassa: i vk. 7X)0 6 idc 3.75 3 kk. 2^ YhdysvaUolssa: 1 Tk: 8.00 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75 Kymmenen vuoden takaa ' Kymmeneni vuotta sittein, tarkemmin sanoen kesäkuun 22 pnä 1941, vavahdutti maailmaa Adolf Hitlerin pöyhkeilevä karjunta, että J^fsotahi^^ suurin" armeija on sodanjulistusta antamatta ja ilman - .minkäänlaista muodollistakaan syytä etsimätö hyökännyt Neuvostoliiton kimppuun. Silloista tilannetta kuvaavana sek| suomalaisia ja peloittaneena seikkana saatiin myös todeta kuinka hultlttomasti ja maanpetoksellisesti Suomen valkoiset hallitsijat, Rydit, Tannerit ja Mannerheimit olivat tuhatjärvien kaunistaman syn- • nyinmaamn»e itsenäis^^ puolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan! ' • K y m m e n e n vuotta si natsihyökkäys Neuvostoliittoa vastaan on sekä käytännöllinen opetus että vakava varoitus mennei*^ syydestä. Kuten Wall Streetin sotahullut nyt, Saksa "puolusti" silloin "koko • Eurooppaa kommunismilta". Kuten Wall Streetin kerskuvat kenraalit puhuvat nyt Neuvosto- ;'Uitosta helposti saatavasta voitosta, Hitler julisti kymmenen vuotta ^ .sitten, että natsiarmcijat kukistavat Neuvostoliiton kuukaudessa. / ' K u t e n tekopyhä kenraali AlacArthur piti Koreassa erään rau- '^r-nioitetnn -kaupungin nähtyään Isämeidän rukouksen, Hitler sanoi kymmenen vuotta sitten pitämässään puheessa: "Auttakoon kaikki- "'•voipa' Jumala meitä tässä taistelussa." Me tiedämme miten käV! Hitlerille ja hänen liittolaisilleen siinä sodassa. Me muistamme vielä sen, miten koko demokraattinen maa- ^iiikna, aina Winston Churchillia ja presidentti Rooseveltia myöten lin- • joittui Neuvostoliiton puolelle natsi-Saksaa ja sen IiittoIais'a vastaan, -Kukaan ei öle liioin unhoittanut sitä suurta kansainvälistä väittelyä mikä silloin käyti'n siitä, että voittaako kerskuva Nafsi-Saksa, vai voittaako Neuvostoliitto ja sen liittolaiset. Vaikka "hyttysen ääni;ei kuulukaan taivaaseen", niin muistaa sopii myös, että samalla kun 'esim. Toronton Vapaa Sana puhui "lakklreuhkan korville" vetämi. sestä, "savijalkaiseen.jättiläiseen-verrattavasta Punaisesta armeijasta jne, sekä lupasi ruveta Vapauden kirjoitusten uskojaksi, jos "ilifler ja »Mannerheim eivät valloita Leningradia, niin meidän vaati- ^'matonVapaus-lehtemme liittyi alusta pitäen niihin voimiin jotka kat- ~ soivat, ensinnäkin, että Hitlerin Saksa oli syyllinen .tämän sodan alkamiseen, ja että Saksa kärsii siinä sodassa auttamattoman häviön. -^^ Tämä ajatus ilmeni jo kesäkuun 24 pnä julkaistuista Vapauden etu- * sivun uutisten otsikoista. "Saksa aloittanut sodan -Neuvostoliittoa ii vastaan", julistettiin silloin lehtemme ylisivun otsikossa ja sen allani olleissa toisissa kahden palstan otsikoissa: "Punainen armeija lyo ••'^ takaisin petomaisen hyökkäyksen - - M o l o t o v ; Ennustaa Hitlerille samanlaista kohtaloa mikä tuli Napoleonin osaksi Venäjällä; kansa tukee (Neuvostoliiton) hallituksen toimenpiteitä." Ja saman päivän «toimituskirjoituksessamme sanottiin mm: "Turhaa on väitellä siitä, »«^^ kuinka kauan tämä sota mahdollisesti kestää, sillä niin suuria maa-alueita kuin natsit ovat va1k>:Itäneetkin ja niin suunnaton sotakoneisto' ;K kuin- heillä onkin/ niin selvääon, että natsismin päivät ovat luetut, j*; kestäköön sota sitten kuukauden tai kymmenen vuotta^^^..." i Kymmenen vuotta sitten julkaistut suurempien ja pienempien ^; lehtien kirjoitukset natslarmeijan hyökkäyksen suhteen antaisivat' 1 meille, ei vain historian, opetuksia siitä mitä mahdollisuutta on niillä ' V jotka nyt aikovat sosialistisia aatteita jälleen tuhota m-ekan ja keski-r tysleirien voimalla, vaan myös hyvin kiitollista ainehistoa Vapaudeo ^ asiamiesten käytettäväksi. r » • • « . Mutta luvun erikseen ansaitsee Rydin, Tannern ja Manner- ^. heimin "ricmusota", joka alkoi siten, että 'Hitler julisti kymmenen 2 vuotta sitten sodan Suomenkin puolesta. Se vaati muun ohella täkä- 1 Iäiset maanmiehemmckin määrittelemään tiukassa paikassa kantansa ' " j o k o demokratian ja Suomen kansan puolesta Hitleriä ja Mannerhei-miä vastaan tai Hitlerin ja Mannerheimin fasismin puolesta demo- > kraattista maailmaa vastaan yleensä ja erikoisesti Suomen kansan parhaita etuja vastaan. i Silläkin uhalla, vaikka jotkut sotaisimmat entiset sos'alistit syytit taisivat meitä uudelleen 'pullistelemisesta" rohkenemme todeta en- ; sinnäkin seuraavaa: Heti ensimmäisessä numerossaan (kesäk. 24 pnä : 1941) sen jälkeen, jolloin Hitler oli julistanut sodan Suomen puolesta 'Neuvostoliittoa ja samalla koko demokraattista maailmaa vastaan, ' meidän lehtemme Vapaus kirjoitti toimituspalstallaan: "Suomen hai-clitsijain suhtautumisesta tähän taisteluun on saapunut ristiriitaisia, T toistaiseksi vahvistamattomia tietoja. Hitler sanoo, että marsalkka i Mannerheimin ja 'Rydin hallitus on hänen liittolaisenaan . . . : Joka- ! tapauksessa näyttää, että Suomen kansaa on kohdannut jälleen j hirveä onnettomuus . . . Me uskomme, että valtavan suuri enemmistö 1 canadansuomalaisista yhtyy meihin sanoessamme uudelleen Suomen J valtapiireille: Pysykää pois tästä tuhoa tuottavasta seikkailusta! An- > tautumalla-täydellisesti natsien quislingeiksi teitä odottaa oman kanssanne ankara tuomio." * % Muutaman päivän kuluttua yllämainitusta saatiin ratkaisevat . todisteet siitä, että Hitler o]i valtuutettu julistamaan Rydin, Tanne- ^ r i n ja Mannerheimin jjuolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan: S^ l hallitus tosin tekeytyi "muodon" vuoksi vieläkin puolueettomaksi, * imutta kuten on myöhemmin todettu, esim, Vilho Helanen, Suomen ). valtion tiedoituslaitoksen osastopäällikön ominaisuudessa sanoi kesä- « kuun 25 pnä 1941 tiedoituslaitoksen virkailijoille pidetyssä puhutte-slussa mm. seuraavaa: "Propagandaa toistuvista rajalöukkauksista ja - r pommituksista kirjoitettava valmiiks', toistaiseksi ei vielä lehtiin." ' T ä m ä osoittaa, kuten S K D L : n äänenkannattaja Vapaa Sana toteaa, ; että "sodan valmistelun jä sotapropagandan tekniikka, oli kymmenen •vuotta sitten kehitetty, jos moraalia ei oteta huomioon, verrattain kor- ; kealle tasolle . . . " Kaikista tunnetuista tosiasioista huolimatta Toronton Vapaa Sana "ymmärsi"', "selitti" ja yritti sekä soutaa että huovata Rydin, Mannerheimin ja Tannerin sotaseikkailujen puolesta. 'Niinpä esim. kesäkuun 24 pnä 1941 mainittu lehti kirjoitti: "Meille suomalaisille I Canadassa, tämän sodan laajeneminen toi käänteen, jota on nyt käy- ; tävä kylmäverisesti ymmärtämään ja sen mukaisesti siihen suhtautu-i maan . . ." Viitattuaan siihen kiusalliseen tosiasiaan, että "demokratian" esikuvaksi omaksumansa Rydin hallitus osoittautuikin Hitlerin natsismin liittolaiseksi. Toronton Vapaa Sana paljasti omatkin maa-ilmankatsomuksensa "selittämällä" ja"ymmärtämällä" Hitlerin liit- ' tolaisuutta seuraavasti: "Suomen sankarillinen taistelu vapautensa ja 1 itsenäisyytensä, sekä kansanvaltaisen järjestelmänsä puolesta, ("Tal- ' visotä") on kuitenkin sellainen valopilkku kansamme historiassa, että ' sen ei olisi sallittava tahraantua sellaisilla ajatuksilla, että siitä kan-, sasta olisi kädenkäänteessä tehty natsilainen kansakunta. Jos näin olisi toistaiseksi käynyt, niin on ymmärrettävä se oikea asema mihin SYNTYMÄPÄIVIÄ Sfrs. Bisry Stitmaa, Cobalt« Ont., täyttää 76 vuotta tk. 24 pnä. 'yhdymme onnentofvotuksUn! Mitä muut sanovat ASfEEIKKALAISTEN PITÄISI ITSEKIN YRITTÄÄ AUTTAA ITSEÄÄN POIS TUBMIOSTA N i i n monta kenraalia! (IHidys-valtain julkisissa kuulusteluissa ' r - Vapaus) Amerikan tasavallan tunnettu ullcoasu on aina ollut siviiliä muistuttava, mutta . . . nyt me näemme upseerin laftin. Kenraalit esiintyvät siviUi-fiimistenedestö ja esiintyvät hyvin korektlsti käyttäen "sir" titteliä kaikille senaattoreille puhuessaan. Mutta kenraalit määräävät tahdin, ja ilman kenraalien suostumusta mitään ohjelmaa ei saa arvostella tai puolustaa. m i l i t u k s e n kaikkein valkutusvaltai-simpana todistajana esimtyy mr. (kenraali) Marshkll, kenraali Vanden-berg. kenraali Bradley j a lopuksi, n i in otaksutaan, kenraali Eisenhower; opposition todistajaina esiintyy kenraal i MacArthur j a kenraali Wedemeyer; ja siviill-ttuniset kuuntelev&t kunnioittavasti keskustelua ulkopolitiikasta mikä pohjautuu kokonaan kenraalien strategisiin arviointeihin jokaisen kenraalin toistaessa lausunnon, että hänen tarkoituksenaan on sodan välttäminen, mutta jotka kaiklki, koska he ovat kenraaleja, ja sota heidän ammattinaan, voivat ajatella vain sodan termeissä... l&Cutta kuten kongresslmies Thomas H. lÄferdel . . . sanoi: " . . . Me olemme Amerikassa tuUeet siihen kauheaan aikaan missä meillä on korkein Yleis-esikimta — joka pyrkii xnilitaariseen kontrolliin teollisuuden, työväen, kaikkien sotilaallisten laitosten, ekonomian j a sanomalehdistön suhteen." . . . Ja kun hallituksen paikka siir. tyy Capitol «Ulilta j a White Houselta Pentagoon (tarkoittaa siviilihallitukselta armeijan päämajaan). Jumala auttakoon silloin Amerikan tasavaltaa! — Dorothy Thompson. Rauhatntähdon toteuttamista ei voida ntlliään KIRJ. A. KORZIN 2foallmanlaajuinen rauhanliiice ivaavaa ja voimistuu. Maailmgn Rauhanneuvoston cmaksiunaa tehtävää ta. män'historian suurimman liikkeen MELKEHy KOKONAISUUt>ES-SAAN" YKSITYISTEN TASKUUN. (Hyväntekeväisyyskaupalla. on hankittu varoja moniin ensiarvoisen tärkeisiin tarkoituksiin.. On rakennettu sairaaloita, lastenkoteja, vanhainkote- ,ja, kouluja j a iklrkkoja.. Helsinkiin ja Kuopioon on rakennettu lastenlinnat Ja eri puolille maata on rakennettu n. 400 terveystaloa, joiden rakentamiseen käytetyt varat on huomattavalta osalta hankittu hyväntekeväisyyskaupalla. Toisaalta on todettava, että hyvänte-keväisyyskaupassa on ollut paljon kielteistä, .il^äntekevälsyyskaxipan valvonnassa ilmenneet puutteellisuudet ovat tehneet monenlaiset väärinkäytökset mahdolUsiksi, jopa siinä määrin, että hyväntekeväisyyskaupas-ta kertyneet varat melkein kokonaisuudessaan ovat joutuneet näissä t a. pauksissa mukana olleiden välittäjien hyödyksi. Näin todetaan kansanedustaja Viljo Rantalan puheenjohdolla toimineen hyväntekevälsyyskaup-paa tutkineen komitean juuri valmistuneessa mietinnössä. — Suomi-Seura. (Kqska asla kiinnostaa monessa mieleccä myös Canadan suomalaisia. Vapaus Julkaisee tästä päivästä alkaen kirjoitussarjan, Joka valaisee vielä yk-sltylskohtalseromln näitä •^yvänfeke-välsyyskauppoja** Ja sitä, mihin ovat menneet hyvinkin arvovaKsBten i h - misten "avnstnsmyyntitalot".) laajentamiseksi toteutetaan menestyksellisesti. Vetoomus viiden -vallan rauhansopimuksen puolesta on vetänyt rauhanpuolustajain rinnalle lisää miljoonia, jotka Stäyvät /päättävää taistelua sodanlietsojia vastaan.::: Impefiällstit. Jotka imeksuvat maailmanherruuden . saavuttamisesta;, mer nevat yhä pitemmälle hyökkäyssodan valmistelun' tiellä. He Jatkavat rikollista sotaa Korean urheata kansaa vastaan Ja hy<H£lcäystoimenpiteitä K i i nan Kansantasavaltaa vastaan. K a a hattuaan Y K :n Yleiskokouksen .läpi sen häpeällisen j a laittoman päätöslauselman, mikä määrittelee kauppasaarron Kiinaa Ja Koreaa vastaan, Amerikan hallitsijat aikovat laajentaa hyökikäystä Kaukoidässä. (Miaailman Rauhanneuvoston Kö-penhaminan kckouksefsa toukokuussa hyväksymässä päätöslauselmassa julistetaan, että "maailmanlaajuinen kampanja viiden vallan rauhansopimuksen puolesta, mihin voivat kaikki maat liittyä/ voi kääntää tasapainon rauhan hyväksi." , Maailman RaohannenVosfo ke., holtti kaikkia kansan^rjcstöjä, kaikkia yleisiä järjestöjä, fcnlUuu-rlJärjestöjä j a nskonnollisia seuroja aktiivisesti auttamaan tätä maailmanlaajoista kampanjaa ' viiden vallan raohnsopimnksen puolesta sillä tavalla mikä parhaiten sopii eri Järjestöille,. Banhannevvosto . kehoitti myös miljoonia hjryäntah-don miehiä Ja naisia henUiökoh-talsestt tukemaan tätä rauhanve-toomnsta Ja lilitämään allekirjoituksensa siihen, siten osoittaakseen kansanjoukkojen . horjumatonta tahtoa rauhan puolesta. 'Nimieiikeräyksen tulokset tämän^ vetoomuksen hyväksi osoittavat,- että" Maailman Rauhanneuvoston ylevä vcr toomys cn tunkeutunut kaikkien oi-' keamielisten miesten j a naisten öyda-miln. Nimienkeräyskampanja on saanut valtavat mittasuhteet K i i n a n iSansan-tasavallassa, missä yli 234 miljoonaa IhmistäsOn jo äänestänyt ratÄansopi-muksen puolesta Ja Japanin uudelleen militarisointia vastaan. ' Kansalliset yleisäänestykset rauhan puolesta ovat Euroopan kansandemok. ratianmaissa Puolassa, Rumarilassa, Unkarissa, Bulgariassa Ja Albaniassa saaneet hyvän kannatuksen. ' > Puolan rauhanneuvosto- tiedoittaa. että toukokuun 17 päivänä aloitettu kansallinen rauhanäänestys on menestyksellisesti L loppuunsuoritettu. iK^mmenen päivän aikana Puolan rauhanneuvosto sai vastaanottaa y li 18 miljoonaa allekirjoitettua lausuntoa. Joissa vaaditaan tämän rauhansopimuksen allekirjoittamista. . Maailman Rauhanneuvoston vetoomuksen allekirjoittajiksi saatiin yli 9 miljoonaa henkeä Rumaniassa; B u l gariassa y l i 5 miljoonaa ja Albaniassa noin 800,000. Myös kapitalistimaiden hyvää tarkoittavat Ihmiset vaativat r a n - hansoplmusta. Ranslmsta, Austraa-liasta. Italiasta, BrazIliasU, Intiasta, Itävallasta, Iranista, Norjasta Ja Canadasta — kaikkialta kuuluu voimakkaita ääniä rauhan puolesta. Mainituissa maissa aloitettu kampanja rauhansopimuksen puolesta saa yhä laajempaa kannatnsl ta. Bocmasta tulleet C l e ^ tä eri väestökerroksia edustaneiden henkflOiden joukkokokous pidettiin siellä toukokuun 27 pnä, jolloin aloitettiin kampanja nimien keräämiseksi raubansopimusvaatimu&sen alle. Italian ratAanneuvoston puheenjohtaja senaattori Serenin pitämän puheen Jälkeen tiedoitettlin, että muutaman päivän aikana on kerätty ,97.500 allet kirjoitusta Rooman tehtaista, liikkeistä j a laitoksista. .Viik<Hi aikana perustettiin 290 uutta rauhankomiteaa, v Nimienlceräyskampanja' on edistynyt Italian muissakin kaupungeissa. Kymmenen päivän aikana'on kerätty 140,000 allekirjoitusta R«ggiö Emilia maakunnassa j a 116,000 allekirjoitusta Modenassa. Ferrarassa saatiin 70,000 allekirjoitusta, Grossetossa 50,000, R o - vigossa 100,000 j a Sienassa 140,000 a l lekirjoitusta. - Ranskassa nimlenkeräyskampanjan rinnalla suoritetaan valmistelua P a r i i sin rauhankokousta varten mikä p i detään heinäkuun 15> pnä. Ranskan 90 departmentlsta on jo 24 depart. menttla päättänyt lähettää- mainittuun rauhankokoukseen 310,000 edustajaa. Selne-et-Oise departmentti, mlAa ensimmäisinä päivinä kerättiin 22,000 allekirjoitusta rauiiansppimUs-vaatlmuksen aHe, on jo pidetiy 400 yleistä koikousta, mistä on valittu 870 edustajaa Pariisin rauhankokoukseen. Tähän mennessä on kaikista maista kferätty jo lähw 300 mfljoonaa allc-klrjoliusta. Vaatiessaan viiden vallan rauhansopimusta maaihnan kaikki Hqrvää tarkoittavat ihmiset: vaativat myös saa rikollisen sodan lopettamista mitä Imperialistit käyvät Korean kansaa vastaan.^ Taistelu Korean Kansantasavallan puolustamiseksi on tulossa yhä riCtkai^ammaksi. Nääcyvänä merk-" klnä''tästä on' amerikkalaisen senaat. tori ^'Johnsonin senaatille esittämä päätöslauselmaehdotus missä vaaditaan Korean sodan lopettamista j a u l komaiden : sotajoukkojen poistamista Koreasta. ^Johnsonin päätöslauselma sai laajaa kannatusta Amerikan kansan kaikkien osien keskuudessa.; ^. Jomson sanoo, että hän on saanut lukuisia puhelinsoittoja Ja tuknt- ;>ain sähkeitä Ja kirjeitä kirkkolai-sUfa. nnloiohtajllta Ja tavidllsUto Jofks balnavat tämän (Konean) ttfäma koettamista. •MOnet teollisuusuniot ja, muut Y h dysvaltain järjestöt ovat jo luvanileet tukensa Johnsonin päätöslaoselmaefa-dotukselle. Detroitin autotyölälsten imion neljä johtajaa on lähettänyt Johnsonille' säldceen missä luvataan tukea hinen päätöslauselmaefadotus-laan. Samaan aikaan Pordlh unlo-osaston johtajat, J 9 ^ edustavat 65,- 000 työläistä., lähettivät (Miäilganin senaattoreille Mundtille ja Perguso-nllle sähkeen kehoittaen heitä ei vain kannattamaan Johnsonin päätöslauselmaehdotusta vaan huOläitinaaan myös siitä, että tästä ehdotuksesta keskustellaan viivyttelemättä senaatin ulkoasiain valiokunnassa. . Rauhansopimuksen, alleklrjolttami. nen. Saksan Ja Japanin uudelleen m i - iitarisoimisen estäminen, sodan lopettaminen Koreassa — tässä ovat k a n sanjoukkojen vaikuttavat vaatimukset. Tämä vaatimus on tulossa entistä päättävämmäksi. Siitä nälö^ k a n sanjoukkojen horjumaton rauhantahto, eivätkä Imperialistit voi estää maailman kansojen rauhantahdon toteutumista. •SITÄ: :TÄtÄ PANTnLAINAAÄOssi Mies käveU panttilainaaooo, otti ulos ripustetun «i6 nafa, htonoitetun takto käslvan^^ "Paljonko tämmöinen , saa?" hän kysyi omistajalta. "Kuusi dollaria, ei yhtään . pää." * "Hyvä on, minä otan sen" r. mies. ' "Mitälhmfettä Minähän hniB tä olette myymässä sitä", häti mistaja. TBESI MYÖS JOTAKIN Perheessä odotettiin pian l i Ja Isä kutsui pikkupojan SVTKJ puheli talle: /'Oletko huomannut"; hän a tärkeännäkölsenä. "että halJtMs ka tuo pikkulapsia, oh lenneUyt ympäristössä, ja ehkä . . ." "Niinkö! kiirehti pikkupoika taamaan."kunhan ei vain pefej äitiä, joka saa pian lapsen, nijr tiedät, isä." "Näimme täällä vapaan onnellisen kansan . . Toukokuun 12 päivänä "Trud" lehden toimituksessa oU Järjestetty amerikkalaisen anunattiUittoval-tunsknnnan Ja neuvostolehdistön edustajain tapaamlstHalsuus.. Valr tnuaknnta, Johon kuului 17 Tuotannollisten ammattiyhdistysten kongressin (CIO) osastojen, Arne-rikan työfederatlon Ja vapaiden . ammattniittojen edustajaa,; saapui N e u v o s t o liittoon vappujuhlien edellä Ja kävi senjälkeen Leningradissa, Pushkinissa, Stallngra-dissa Ja Sotshissa. Valtuuskunnan johtaja Ester Gold-herg esitti koko valtuuskurman: nimissä lausunnon Neuvostoliiton matkana saaduista vaikutelmista. "Olemme tutustuneet Neuvostoliiton oloihin tyypillisten amerikkalaisten trade-unlonistlen, näkökannalta, — - sanotaan lausunnossa. —^ Edustamme erilaisia poliittisia mielipiteitä' ja Amerikan työväenluokan eri kerroiksiko- työväenluokan, joka on Järjestäy-t3myt Amerikan-'työfederatloksly Tuotannollisten ammattiyhdistysten kongressiksi Ja riippumattomiksi ammattiliitoiksi. Saavuimme tänne monenlaisin Amerikan elämälle tyypilllshi ennakkoluuloin. "Enxme ole tavanneet minkäänlaisia vaikeuksia Neuvostoliitossa oleske-lunune. alkana. Se on tuhonnut " r a u - tae^ippu"-teorian>' Koko 'aikana, jonka olemme täällä olleet, el kukaan ole.koskaan^tänyt imeltä näkemästä mitään tai puhumasta haluamienmie henkilöiden kanssa." Kerrottuaan vaikutelmista, joita valtuutetut olivat saaneet eri tuotanto- ja kulttuurilaitoksissa vieraillessaan Goldberg jatkoi: "Meihin on tehnyt voimakkaan ^vaikutuksen keskeytymätön tuhoutuneiden talojen ja tehtaiden kunnostaminen. Olemme nähneet, että kaikkialla rakennetaan uusia taloja: Olemme nähneet kokonaan uudelleenrakennettuja tehtaita. K a i k k i a l l a Ihmiset askartelevat rauhanomaisen rakennustyön parissa. Emme ole missään nähneet ainoatakaan merkkiä sotavalmisteluista. Sotshi oli oikea työläisten paratiisi. "Olemme nähneet runsaan teollisuustuotannon, mutta emme ole missään nähneet hiostusmenetelmiä. Olemme nähneet, että ilunlset ovat hyvin pukeutuneita-ja otmellisia, h e i l lä on hyvät asunnot ja nmsaasti elintarvikkeita. Kaikissa kaupoissa oli runsaasti tavaroita j a ihmisillä r i i t tävästi, rahaa ostoksiin. Kaikki ovat kertoneet, että heillä on täydellinen mahdollisuus työskennellä, kohottaa ammattitaitoaan , Ja , slvistystasoaan. Nuorison mahdollisuudet ovat.suoras-täan .valtavat ja ylittävät kaikki odotukset, "Matkamme aikana näinune kaikkialla voimakkaan rauhantahdon sekä pyrkimyksen ystävyyteen kaikkien työläisten mm. Amerikan työläisten kanssa. "Olemme kohdanneet täällä va- ' paan Ja onnellisen kansan. Joka rakentaa rauhaa varten Ja taistelee rauhan-puolesta.; Olemme varmoja,- että kun kerronutte nämä - tosir asiat kotimaassamme,' ammatillisissa Järjestölssänune, Amerikan kansä~ ottaa ne ilolla vastaan". .NeWi Jerseyn valtion sähkö- j a r a - dioteoUisuustyöväen ammattiliiton aluesihteeri William Walles ja Ne*r Yorkin' maalarien ammattiliiton pair kallisosaston sihteeri Prank Weddle kextplvat; Amerituin työtätekevien taistelusta rauhan puolesta j a Yhdys-ivaltojen; Koreaan suorittamaa agres-slota vastaan. K a i k k i , mitä olemme täällä nähneet, rakennustyöt, teollisuuden kehitys, lausui Frank: Weddle, uusien talojen uu.«!len kastelukanavaverkostojen ja suojametsälstutusten luominen, — kalkki tämä todistaa sijmhinähtäväs-ti; että neuvostokansa'pyrkii rauhanomaiseen rakennustyöhön. ^valtuuskunnan jäseniltä kysyttiin kohtaavatko he USArssa vaikeuksia ryhtyöä!sään kertomaan Neuvostoliitossa näkemäänsä. 'Vastatessaan kysymykseen lastaaja John F.' Golderon lausui: Mitä tulee Amerikan työfederatlon (APL) johtoon, n i in se poikkeuksetta vastustaa Tauhantaistelua ja pyrkii estämään sen. Tunnen Amerikan työfederatlon. Se on osa Amerikan sotalaitosta ja pyrkii saamaan työläiset tukemaan tuota laitosta. Meillä työlälsUlä ei öle lehdistöä, yleisradiota, eikä elokuvia. Tulemme järjestämään, kokouksia, julkaisemaan kirjasia ja lehtisiä. Joissa kerromme kaikesta täällä näkemästämme. El ole epäilystä siltä, että Ammattlyhdistyskeskusten johto y r i t tää estää esiintymisemme. Mutta me löydämme keinot kertoaksemme Amer i k a n työlälsUle totuuden Neuvostoliitosta.' , • . •> • Valmistuttava 100 vuoden sotaan/ sanoi Johnson Washlngtonlssa ovat senaattorit •McMahon (D.-Conn.) ja Flanders (R.-Vermont) esittäneet, ^ yhteisen päätöslauselman. Jossa kutsutaan y l e i seen aseistariisumiseen kautta maa-ilman. • 'Samaan.aikaan senaattori Johnsonin päätöslauselma, jossa kehoitetaan lopettamaan Korean sota kesäk. 25 pnä j a tuomaan k a i k k i ulkomaalaiset joukot pois Koreasta ennen joulukuun 31 päivää, saavuttaa yhä laajempaa kannatusta. Senaattori Johnson sanoi äskettäin: "Jos me emme kykene sovittamaan tätä yhteentörmäystä nyt kun tilanne siihen on kypsä, niin meidän täytyy tunnustaa kykenemättömyytemme rauhalliseen sovitteluun misSään. Jos me jäämme : odottamaan ehdotonta antautumista ennenkuin ryhdymme valmistamaan rauhanehtoja, n i i n s i l loin meidän on parasta valmistautua •100 vuoden sotaan." : HALPUUDEN VUOKSI Mies heräsi kolmen aikana puhelimen kilinään ja kiirehti mH vastaamaan. "Halloo, halloo!" ilmoitti mie sensä. "Pitkän matkan puhelu", ^ keskuksen ilmoitus. Sitten seurasi seuraava kpskns "Halloo." "Halloo." "Mitä te haluatte?" " E i mitään." "Ette mitään! No mitä flm varten te 'herättelette ihmisiä; soitollanne?" Katsokaas, yöllä ovat puhellnii sut halvempia." — Neuvostoliitossa maksavat säh-köjääkaaplt 880 ruplaa Ja televisionse-tlt 1,200 ruplaa. Joten ne ovat keskinkertaisesti palkattujen työläisten' saatavissa. Italian sosdemit tanssivat US:n soiton mukaan Rooma. — Italian pieneksi kuti neen . sosialldemcikraattisen puoi Johtaja Giuseppe Saragat ilmot että hänen puolueensa tärkeät Jo Japaikat ovat englantilaisten Ja i rikkalaisten asiamiesten käsissä, ragat teki tämän paljastuksessa fialidemokraattisessa "La Sqnil lehdessä julkaistussa haastattelu sunnossaan, joka on aiheuttanut tavan hämmingin puolueen siss kaan piirissä. Korostettuaan, että "sosialismi e mikään Maffia (Salaseura)'' San totesi, että "valitettavasti kuita monet sosialidemokraatit ovat Tl taneet periaatteellisen sosiaUsmin nien henkilökohtaisten kysymysb palvelukseen.'-' •Me olemme taistelleet englantil ten asiamiesten poistamiseksi pm eestamme, emmekä me tule IHTPSI sallimaan tiedossamm: olevien amerikkalaisten agentin valtaup syä puolueessamme, kertoi Sm edelleen. Neuvostoliiton-Kiinan kesken uusi kauppasopimus Lontoo. — Tassin "uutistoimistot doittl torstaina, että Neuvostoliitai Kiinan kesken on kesäkuun 15 [ allekirjoitettu uusi kauppasopima K i i n a n kauppavaltuuskunta pii keskiviikkona kotimaahansa lentob se. •Uuden sopimuksen mukaan iBiö huomattavasti kauppavaihtoa ji pohjautuu V. 1950 allekirjflitd kauppasopimuksen perusteelle. Suomi joutui Venäjän ja Saksan suhteiden kärjistyessä ilmisötaan. Toivoisimme, että Britannia ja Yhdysvallatkin käsittäisivät tämän, jonka ne hyvin mahdollisesti tekevätkin." Hienoa luettavaa kymmenen vuoden takaa, vai mitä? Toisin suhtautui asiaan Vapaus, kuten niin hyvin muistetaan. Meidän lehtemme viittasi Suomen valkoisten hallitsijain aikaisempiin rikoksiin aina luokkasodan päivistä Karjalan valtausyrityksiin ja 'Hal-visodan'' seikkailuihin asti. Vastauksena niille^ jotka täällä puolustelivat niin Canadan kuin Suomenkin kansan pään menoTcsi Rydin, Mannerheimin ja Tannerin rikollista liittoa Hitlerin kanssa, Vapaus julkaisi kesäkuun 28 pnä loimituskirjoituk^n jossa viitataan siihen tosi-: asiaan, että "Ryti tiedoitti jo aikoja sitten, että hänen haliituksensa hyväksyy Hitlerin 'uuden järjestyksen'. Edelleen totesimme silloin, että jo (Edellisenä syksynä oli Suomeen tuotettu salaisten sotasöpi-musten peruskella saksalaisia miehitysjoukkoja ja viittasimme Rydin antamaan remukkäaseen lausuntoon: " X y t me emme ole yksin. Suuri Saksa, kansien Hitlerin johdolla, on päättänyt käydä sotaa Xeu-vostoliittoa vastaan ja toiset vallat ovat päättäneet liittyä Saksaan • • •" Lopuksi Vapaus kehoitti Canadan suomalaisia omksumaan päättävän kannan SiJpmen ja Canadan kansan vihollista, Hitleriä ja hänen suomalaisia palkkarenkejään, Rytä, T ^ ja Mannerheimia vastaan, sillä, kuten silloin kirjoitimme: "Suomen valkoinen hallitus on hoitanut 'itsenäisyyttään' sillä tavalla, ettei sen tarvinnut enää itse huolehtia sodanjulbtuksestakaan. Diktaattori .\dolf H:tler, Saksan natsihallituksen päämies, antoi Suormen puolesta sodanjulistuksen jo viime^suniiuntaina: Suomen hallituksen tehtäväksi jäi vain . . so- . tavormien mobilisoiminen!" Kukaan järkevä ihminen, joka haluaa elää itse ja antaa toistenkin elää, kukaan hyvää tarkoittava ihminen, vaikkei hän täysin olvaltaisi-kaan historian antamia opetuksia ja varoituksia, ei haiua mitään muuta niin hartaasti kuin sitä, etteivät nämä kymmenen vuotta vanhat asiat enää koskaan uusiintuisi. ' , Ja jos-meidän lehteämme taas moititaan ylläoIe\'ieh lainausten johdosta "puUistilijaksi", nin me puolestamnne esitämme kaikessa vaatimattomuudessamme, että sopii Canadan suomenkielisten toistenkin lehtien kaivaa esiin kymmenen vniotta vanhat artikkelinsa, ja pullistella niiden perusteella niin paljon kuin on "värkissä varaa". PÄIVÄN PAKINA Korean sodan vuosipäivän jolidosfa Ensi maanantaina tulee kuluneeksi vuosi siitä kun Wall Streetin imperialistien tukemat fasistisen Syngman Riieen hallituksen joukot aloittivat sodan Koreassa hyökkäämällä Poh-jols- Korean alueelle. Yhdysvaltain hallitus omaksui heti tämän sodan omakseen Jä ryhtyi pikaisiin toimenpiteisiin saadakseen . Y K : n : siunauksen toimenpiteilleen, joihin oli Ilmeisesti ryhdytty jo hyvissä; ajoin eimen ^.kesäk; ,25 ^ p ä i v ä ä ; ' ; . ' . y ' ; •^^r,,' Eliel YhdysvaUat olisi sekaantunut tähän, sotaan olisi se: pysynyt " p u h taasti kansalaissotana, eikä saanut s i tä ' imperialistisin hyökkäyssodan luonnetta mikä sillä nyt on. jos korealaiset olisivat saaneet tapella keskenään, olisi Korean kansa pitänyt pikaisessa järjestyksessä huolen siltä, että sota olisi päättyityt varsin pian sillä valtava enemmistö korean kansasta oli kyllästjrnyt Syiigmaan Rheen fasistiseen. j a kaikin puolin mätään komentoon. Mutta Korean sisäisten asioiden ratkaiseminen el kuulu Wall Streetin käsityksen mukaan Korean kansalle koska se olisi merkirmyt demokratian voittoa. Taantumus oli p i dettävä hinnalla inillä tahansa vallassa Etelä-Koreassa Ja siitä syystä Yhdj^valtain haUitus ryhtyi Syngman Rheen avustajaksi sen taistelussa K o rean kansaa vastaan. Tarkoituksena oli ja on yhä edelleenkin myöskin Pohjois-Korean alistaminen Syngman i i h e c n ikeen alaiseksL 'Samalla saataisiin myöskin Yhdysvaltain Imperialismille sillanpääasema K i i n a n kansantasavallan pohjoiselle rajalle suunniteltua hyökkäystä varten Kiinan kansaa vastaan. Korean sotaa on käytetty kallckialla maailtnassa, mutta erikolsesttkln tällä «narxtereella, valtavan sotahysterian kehittämiseksi konuhunismia vastaan. Erinäisten l ^ ^ sotaeks-pe^ tlen mielestä on Korean sota epä-pnrdstunut sotilaallisessa suhteessa Ja sen pääasiallinen arvo on tähän ,men-n^ sä heidän mielestään ollut sen a n tama tilaisuus sotahysterian lletso-nilseen, joka pn tarpeellinen sitä v a l tavaa sotaan varustautumista varten, joka on parhaillaan käynnissä Y h dysvalloissa. Yhdysvaltain sotavoimien komenta-jaM' K l i n a s s a varhaisempina vuostoa tolihlnut' kenraali Wedemeyer oU äskettäin seiiaatin komitean. kuulusteltavana Washingtonissa. Hänen miel i t ä än ^'mieidän pitäisi lähteä pois Koreasta . . . Me äienetämme siellä parhaita miehiämme. Meillä on siellä päättymätön peli, joka huolestuttaa miniia loppiunattoniiin.'' Kenraali sanoi Koslasta lähtemisen merkitsevän tappiota mutta hän sanoi, että seij'johdosta olisi ryhdyttävä vastasiirtoihin muualla. Bäa selitti nä-niä vastasiirrot seuraavalla tavalla: "Minä rikkolsUi diplomaattiset suhteet (Neuvostoliiton j a kansandemokratioiden kanssa). Minä ryhtyisin täydelliseen mobilisointiin . . . M i nä lähtisin kaiten tämän todellista a i heuttajia vastaan sillä ne eivät ole korealaisia — koska kaiken tämän n a pana on KremlL" Tämä sotaherra oli avoimesti sitä mieltä, että ennemmin tai myöhemmin, sitten kun on ehditty varustautumisessa tarpeeksi pitkälle. kUn esim. Yhdysvaltain anneijassa on kolme ja puoli miljoonaa miestäf. olisi ryhdyttävä pyhään sotaan kommunismia vastaan. Sama henki vallitsee suur i n piirtein puhuen Yhdysvaltain Ja Canadan hallituksessa Ja tämän mantereen sanomalehdistössä. Mikä todistaa varsin Sehrällä tavalla, että sotaan varustautuu kapitalistinen maailma Yhdysvaltain johdolla. Siltä ei ole epäilystäkään. On turhaa syyttää sosialistisia maita tai kommunismia sodalla uhkaamisesta. Sosialismin maat -haluavat ennenkaikkea rauhaa voidakseen suorittaa sosialismin rakennustyötään mahdollishnman tehokkaalla tavalla. Eikä tässä yhteydessä pidä unohtaa sitä, että todelU-set sosialistit Ja kommunistit ovat aina sotaa vastaan ja että se ori Juuri kapi-taliani mikä haluaa sotaa koska sota kuuluu eroittamattomana osana kapitalismin okmukseen Ja luonteeseen. Me voisimhme lainata tässä sadot- U i n eri kapitalistimaiden "hälUtiis-nnlesten y j n . lausuntoja siltä, että on varustauduttaya sotaan s o s i a l l ^n irialta ja kommunismia vastaan — mutta kuka voi esittää yhden ainoan sosialistisen maan hallltusmliesten l a u sunnon, jossa on keholtettu ryhtymään sotaan kapitalismia tai kapitalistisia nialta vastaan; Tosiasiassa, näissä maissa on kaikenlainen sodan lietsonta jtdlstettu rikokseksi, josta voi joutua ristikkojen taakse miettimään sodan Ja rauhan merklty.stä. Kapitall8timfli8.sa on asla Ihan päln-vastolri. Mitä enemmän lietsot sotaa sitä korkeammille paikoille onÖ suus kivuta Ja sitä suuremmat la dollisuudet on saada rahallista l3 tyä sotaan varustautumisesta. _ Tämän Korean sodan vuosipi" Johdosta on muistettava. e^t^M sodasta-ja rauhasta riippuu lopi» dessä suurista kansanjoiikoisU t kapitalistit Ja heidän hallitusmle» käsittävät varsin hyvin, cttä^ varten tarvitaan kansan tom» Vaikka suuret kansanjoukot nfflj £ä maassa kuin rajan eteläpo* kln ovat sotaa vastaan ja rauhan» nalla n i i n ne eivät ole kultedj^ slttärieet Korean sotaa mäaUmansödan vaaraa ky™ w valta kannalta. Joku alia äm^ mitetut , mielipidetutklmijat, osoittaneet, että esim. kaksi, osaa Yhdysvaltain ^ ' ^ ^ ^ ^ '^ mieltä, että Yhdysvaltain «oUTj^ olisi poistettava KoreasU ja tää paikkansa myöskin täinan ^ Väestöön nähden: Vaikka rfJö'» on julkaistu sanomalehdisj^ varsin hyvin hallitusherratoB^ n i in kaikesta väitetystä " d e»D^ ta'- huolimatta el ole toimitta p j mielipiteen mukaisesti v a »^ päinvastaisella tavalla - entistä enemmän vettä s o d »^ rian kiukaalle, että kansa ^ kilholtetuksl sotahysterianpa*^ Asla on nähkääS siten, e t » » ^ herrat eivät väUtä kovtalou^J^ kansanjoukkojen mieiipi^^^ ellei sitä lUnaista hyvin r tavalla — Järjestettynä rauhan puolesta. Yhtenä Järjestettynä toimintana oo «^1 toomuksen allckirjoittafflin»JJ vaaditaan viiden suurvallan sopimusta. .j,ndö» Mitä olet. anolsfllukiji^»*«J^ hanaslan hyväksi?-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 23, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-06-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510623 |
Description
Title | 1951-06-23-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 23 p. —.Saturday, June 23,1951
lUDBEBTF) Independent Labor
Otgan of Ftnnlsh Canatflaiu. -Es-
«atdlsbed Nov; 6, 1917. AuUunrized
as second dass mail by the Post
Office'Department,•Ottawa.'> Pub*
lisbed- thrlce «reeUy: Tuesdays.
muindays and Saturdays by Vapaus
PnbUsbing Ck>mpany Ltd., at 100ol02
Elin 8 t W., Sudbury, Ont., Canada,
Telephones: Business Office 4-42^
Edltorlal Office 4-4265. BIsnsger
E. SulcsL Editor W, Eklund. Mailing
addrm Box 09, Sudbuiy, Ontario,
Adrertising rates upon appUcatlon.
Translatlon free of chaige, :
TELAU6HXNNAT:
Canadassa: i vk. 7X)0 6 idc 3.75
3 kk. 2^
YhdysvaUolssa: 1 Tk: 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75
Kymmenen vuoden takaa
' Kymmeneni vuotta sittein, tarkemmin sanoen kesäkuun 22 pnä
1941, vavahdutti maailmaa Adolf Hitlerin pöyhkeilevä karjunta, että
J^fsotahi^^ suurin" armeija on sodanjulistusta antamatta ja ilman
- .minkäänlaista muodollistakaan syytä etsimätö hyökännyt Neuvostoliiton
kimppuun. Silloista tilannetta kuvaavana sek| suomalaisia
ja peloittaneena seikkana saatiin myös todeta kuinka
hultlttomasti ja maanpetoksellisesti Suomen valkoiset hallitsijat, Rydit,
Tannerit ja Mannerheimit olivat tuhatjärvien kaunistaman syn-
• nyinmaamn»e itsenäis^^
puolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan!
' • K y m m e n e n vuotta si natsihyökkäys Neuvostoliittoa
vastaan on sekä käytännöllinen opetus että vakava varoitus mennei*^
syydestä.
Kuten Wall Streetin sotahullut nyt, Saksa "puolusti" silloin "koko
• Eurooppaa kommunismilta".
Kuten Wall Streetin kerskuvat kenraalit puhuvat nyt Neuvosto-
;'Uitosta helposti saatavasta voitosta, Hitler julisti kymmenen vuotta
^ .sitten, että natsiarmcijat kukistavat Neuvostoliiton kuukaudessa.
/ ' K u t e n tekopyhä kenraali AlacArthur piti Koreassa erään rau-
'^r-nioitetnn -kaupungin nähtyään Isämeidän rukouksen, Hitler sanoi
kymmenen vuotta sitten pitämässään puheessa: "Auttakoon kaikki-
"'•voipa' Jumala meitä tässä taistelussa."
Me tiedämme miten käV! Hitlerille ja hänen liittolaisilleen siinä
sodassa. Me muistamme vielä sen, miten koko demokraattinen maa-
^iiikna, aina Winston Churchillia ja presidentti Rooseveltia myöten lin-
• joittui Neuvostoliiton puolelle natsi-Saksaa ja sen IiittoIais'a vastaan,
-Kukaan ei öle liioin unhoittanut sitä suurta kansainvälistä väittelyä
mikä silloin käyti'n siitä, että voittaako kerskuva Nafsi-Saksa, vai
voittaako Neuvostoliitto ja sen liittolaiset. Vaikka "hyttysen ääni;ei
kuulukaan taivaaseen", niin muistaa sopii myös, että samalla kun
'esim. Toronton Vapaa Sana puhui "lakklreuhkan korville" vetämi.
sestä, "savijalkaiseen.jättiläiseen-verrattavasta Punaisesta armeijasta
jne, sekä lupasi ruveta Vapauden kirjoitusten uskojaksi, jos
"ilifler ja »Mannerheim eivät valloita Leningradia, niin meidän vaati-
^'matonVapaus-lehtemme liittyi alusta pitäen niihin voimiin jotka kat-
~ soivat, ensinnäkin, että Hitlerin Saksa oli syyllinen .tämän sodan
alkamiseen, ja että Saksa kärsii siinä sodassa auttamattoman häviön.
-^^ Tämä ajatus ilmeni jo kesäkuun 24 pnä julkaistuista Vapauden etu-
* sivun uutisten otsikoista. "Saksa aloittanut sodan -Neuvostoliittoa
ii vastaan", julistettiin silloin lehtemme ylisivun otsikossa ja sen allani
olleissa toisissa kahden palstan otsikoissa: "Punainen armeija lyo
••'^ takaisin petomaisen hyökkäyksen - - M o l o t o v ; Ennustaa Hitlerille
samanlaista kohtaloa mikä tuli Napoleonin osaksi Venäjällä; kansa
tukee (Neuvostoliiton) hallituksen toimenpiteitä." Ja saman päivän
«toimituskirjoituksessamme sanottiin mm: "Turhaa on väitellä siitä,
»«^^ kuinka kauan tämä sota mahdollisesti kestää, sillä niin suuria maa-alueita
kuin natsit ovat va1k>:Itäneetkin ja niin suunnaton sotakoneisto'
;K kuin- heillä onkin/ niin selvääon, että natsismin päivät ovat luetut,
j*; kestäköön sota sitten kuukauden tai kymmenen vuotta^^^..." i
Kymmenen vuotta sitten julkaistut suurempien ja pienempien
^; lehtien kirjoitukset natslarmeijan hyökkäyksen suhteen antaisivat'
1 meille, ei vain historian, opetuksia siitä mitä mahdollisuutta on niillä
' V jotka nyt aikovat sosialistisia aatteita jälleen tuhota m-ekan ja keski-r
tysleirien voimalla, vaan myös hyvin kiitollista ainehistoa Vapaudeo
^ asiamiesten käytettäväksi.
r » • •
« . Mutta luvun erikseen ansaitsee Rydin, Tannern ja Manner-
^. heimin "ricmusota", joka alkoi siten, että 'Hitler julisti kymmenen
2 vuotta sitten sodan Suomenkin puolesta. Se vaati muun ohella täkä-
1 Iäiset maanmiehemmckin määrittelemään tiukassa paikassa kantansa '
" j o k o demokratian ja Suomen kansan puolesta Hitleriä ja Mannerhei-miä
vastaan tai Hitlerin ja Mannerheimin fasismin puolesta demo-
> kraattista maailmaa vastaan yleensä ja erikoisesti Suomen kansan
parhaita etuja vastaan.
i Silläkin uhalla, vaikka jotkut sotaisimmat entiset sos'alistit syytit
taisivat meitä uudelleen 'pullistelemisesta" rohkenemme todeta en-
; sinnäkin seuraavaa: Heti ensimmäisessä numerossaan (kesäk. 24 pnä
: 1941) sen jälkeen, jolloin Hitler oli julistanut sodan Suomen puolesta
'Neuvostoliittoa ja samalla koko demokraattista maailmaa vastaan,
' meidän lehtemme Vapaus kirjoitti toimituspalstallaan: "Suomen hai-clitsijain
suhtautumisesta tähän taisteluun on saapunut ristiriitaisia,
T toistaiseksi vahvistamattomia tietoja. Hitler sanoo, että marsalkka
i Mannerheimin ja 'Rydin hallitus on hänen liittolaisenaan . . . : Joka-
! tapauksessa näyttää, että Suomen kansaa on kohdannut jälleen
j hirveä onnettomuus . . . Me uskomme, että valtavan suuri enemmistö
1 canadansuomalaisista yhtyy meihin sanoessamme uudelleen Suomen
J valtapiireille: Pysykää pois tästä tuhoa tuottavasta seikkailusta! An-
> tautumalla-täydellisesti natsien quislingeiksi teitä odottaa oman kanssanne
ankara tuomio." *
% Muutaman päivän kuluttua yllämainitusta saatiin ratkaisevat
. todisteet siitä, että Hitler o]i valtuutettu julistamaan Rydin, Tanne-
^ r i n ja Mannerheimin jjuolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan: S^
l hallitus tosin tekeytyi "muodon" vuoksi vieläkin puolueettomaksi,
* imutta kuten on myöhemmin todettu, esim, Vilho Helanen, Suomen
). valtion tiedoituslaitoksen osastopäällikön ominaisuudessa sanoi kesä-
« kuun 25 pnä 1941 tiedoituslaitoksen virkailijoille pidetyssä puhutte-slussa
mm. seuraavaa: "Propagandaa toistuvista rajalöukkauksista ja -
r pommituksista kirjoitettava valmiiks', toistaiseksi ei vielä lehtiin."
' T ä m ä osoittaa, kuten S K D L : n äänenkannattaja Vapaa Sana toteaa,
; että "sodan valmistelun jä sotapropagandan tekniikka, oli kymmenen
•vuotta sitten kehitetty, jos moraalia ei oteta huomioon, verrattain kor-
; kealle tasolle . . . "
Kaikista tunnetuista tosiasioista huolimatta Toronton Vapaa Sana
"ymmärsi"', "selitti" ja yritti sekä soutaa että huovata Rydin,
Mannerheimin ja Tannerin sotaseikkailujen puolesta. 'Niinpä esim.
kesäkuun 24 pnä 1941 mainittu lehti kirjoitti: "Meille suomalaisille
I Canadassa, tämän sodan laajeneminen toi käänteen, jota on nyt käy-
; tävä kylmäverisesti ymmärtämään ja sen mukaisesti siihen suhtautu-i
maan . . ." Viitattuaan siihen kiusalliseen tosiasiaan, että "demokratian"
esikuvaksi omaksumansa Rydin hallitus osoittautuikin Hitlerin
natsismin liittolaiseksi. Toronton Vapaa Sana paljasti omatkin maa-ilmankatsomuksensa
"selittämällä" ja"ymmärtämällä" Hitlerin liit-
' tolaisuutta seuraavasti: "Suomen sankarillinen taistelu vapautensa ja
1 itsenäisyytensä, sekä kansanvaltaisen järjestelmänsä puolesta, ("Tal-
' visotä") on kuitenkin sellainen valopilkku kansamme historiassa, että
' sen ei olisi sallittava tahraantua sellaisilla ajatuksilla, että siitä kan-,
sasta olisi kädenkäänteessä tehty natsilainen kansakunta. Jos näin
olisi toistaiseksi käynyt, niin on ymmärrettävä se oikea asema mihin
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Sfrs. Bisry Stitmaa, Cobalt« Ont.,
täyttää 76 vuotta tk. 24 pnä.
'yhdymme onnentofvotuksUn!
Mitä muut sanovat
ASfEEIKKALAISTEN PITÄISI
ITSEKIN YRITTÄÄ AUTTAA
ITSEÄÄN POIS TUBMIOSTA
N i i n monta kenraalia! (IHidys-valtain
julkisissa kuulusteluissa ' r -
Vapaus) Amerikan tasavallan tunnettu
ullcoasu on aina ollut siviiliä muistuttava,
mutta . . . nyt me näemme
upseerin laftin. Kenraalit esiintyvät
siviUi-fiimistenedestö ja esiintyvät
hyvin korektlsti käyttäen "sir" titteliä
kaikille senaattoreille puhuessaan.
Mutta kenraalit määräävät tahdin, ja
ilman kenraalien suostumusta mitään
ohjelmaa ei saa arvostella tai puolustaa.
m i l i t u k s e n kaikkein valkutusvaltai-simpana
todistajana esimtyy mr.
(kenraali) Marshkll, kenraali Vanden-berg.
kenraali Bradley j a lopuksi, n i in
otaksutaan, kenraali Eisenhower; opposition
todistajaina esiintyy kenraal
i MacArthur j a kenraali Wedemeyer;
ja siviill-ttuniset kuuntelev&t kunnioittavasti
keskustelua ulkopolitiikasta
mikä pohjautuu kokonaan kenraalien
strategisiin arviointeihin jokaisen
kenraalin toistaessa lausunnon, että
hänen tarkoituksenaan on sodan
välttäminen, mutta jotka kaiklki, koska
he ovat kenraaleja, ja sota heidän
ammattinaan, voivat ajatella vain sodan
termeissä...
l&Cutta kuten kongresslmies Thomas
H. lÄferdel . . . sanoi: " . . . Me olemme
Amerikassa tuUeet siihen kauheaan
aikaan missä meillä on korkein Yleis-esikimta
— joka pyrkii xnilitaariseen
kontrolliin teollisuuden, työväen, kaikkien
sotilaallisten laitosten, ekonomian
j a sanomalehdistön suhteen."
. . . Ja kun hallituksen paikka siir.
tyy Capitol «Ulilta j a White Houselta
Pentagoon (tarkoittaa siviilihallitukselta
armeijan päämajaan). Jumala
auttakoon silloin Amerikan tasavaltaa!
— Dorothy Thompson.
Rauhatntähdon toteuttamista
ei voida ntlliään
KIRJ. A. KORZIN
2foallmanlaajuinen rauhanliiice ivaavaa
ja voimistuu. Maailmgn Rauhanneuvoston
cmaksiunaa tehtävää ta.
män'historian suurimman liikkeen
MELKEHy KOKONAISUUt>ES-SAAN"
YKSITYISTEN TASKUUN.
(Hyväntekeväisyyskaupalla. on hankittu
varoja moniin ensiarvoisen tärkeisiin
tarkoituksiin.. On rakennettu
sairaaloita, lastenkoteja, vanhainkote-
,ja, kouluja j a iklrkkoja.. Helsinkiin ja
Kuopioon on rakennettu lastenlinnat
Ja eri puolille maata on rakennettu n.
400 terveystaloa, joiden rakentamiseen
käytetyt varat on huomattavalta osalta
hankittu hyväntekeväisyyskaupalla.
Toisaalta on todettava, että hyvänte-keväisyyskaupassa
on ollut paljon
kielteistä, .il^äntekevälsyyskaxipan
valvonnassa ilmenneet puutteellisuudet
ovat tehneet monenlaiset väärinkäytökset
mahdolUsiksi, jopa siinä
määrin, että hyväntekeväisyyskaupas-ta
kertyneet varat melkein kokonaisuudessaan
ovat joutuneet näissä t a.
pauksissa mukana olleiden välittäjien
hyödyksi. Näin todetaan kansanedustaja
Viljo Rantalan puheenjohdolla
toimineen hyväntekevälsyyskaup-paa
tutkineen komitean juuri valmistuneessa
mietinnössä. — Suomi-Seura.
(Kqska asla kiinnostaa monessa
mieleccä myös Canadan suomalaisia.
Vapaus Julkaisee tästä päivästä alkaen
kirjoitussarjan, Joka valaisee vielä yk-sltylskohtalseromln
näitä •^yvänfeke-välsyyskauppoja**
Ja sitä, mihin ovat
menneet hyvinkin arvovaKsBten i h -
misten "avnstnsmyyntitalot".)
laajentamiseksi toteutetaan menestyksellisesti.
Vetoomus viiden -vallan
rauhansopimuksen puolesta on vetänyt
rauhanpuolustajain rinnalle lisää
miljoonia, jotka Stäyvät /päättävää
taistelua sodanlietsojia vastaan.:::
Impefiällstit. Jotka imeksuvat maailmanherruuden
. saavuttamisesta;, mer
nevat yhä pitemmälle hyökkäyssodan
valmistelun' tiellä. He Jatkavat rikollista
sotaa Korean urheata kansaa
vastaan Ja hy pnä. Ranskan
90 departmentlsta on jo 24 depart.
menttla päättänyt lähettää- mainittuun
rauhankokoukseen 310,000 edustajaa.
Selne-et-Oise departmentti,
mlAa ensimmäisinä päivinä kerättiin
22,000 allekirjoitusta rauiiansppimUs-vaatlmuksen
aHe, on jo pidetiy 400
yleistä koikousta, mistä on valittu 870
edustajaa Pariisin rauhankokoukseen.
Tähän mennessä on kaikista maista
kferätty jo lähw 300 mfljoonaa allc-klrjoliusta.
Vaatiessaan viiden vallan rauhansopimusta
maaihnan kaikki Hqrvää tarkoittavat
ihmiset: vaativat myös saa
rikollisen sodan lopettamista mitä Imperialistit
käyvät Korean kansaa vastaan.^
Taistelu Korean Kansantasavallan
puolustamiseksi on tulossa yhä
riCtkai^ammaksi. Nääcyvänä merk-"
klnä''tästä on' amerikkalaisen senaat.
tori ^'Johnsonin senaatille esittämä
päätöslauselmaehdotus missä vaaditaan
Korean sodan lopettamista j a u l komaiden
: sotajoukkojen poistamista
Koreasta.
^Johnsonin päätöslauselma sai
laajaa kannatusta Amerikan kansan
kaikkien osien keskuudessa.;
^. Jomson sanoo, että hän on saanut
lukuisia puhelinsoittoja Ja tuknt-
;>ain sähkeitä Ja kirjeitä kirkkolai-sUfa.
nnloiohtajllta Ja tavidllsUto
Jofks balnavat tämän
(Konean) ttfäma koettamista.
•MOnet teollisuusuniot ja, muut Y h dysvaltain
järjestöt ovat jo luvanileet
tukensa Johnsonin päätöslaoselmaefa-dotukselle.
Detroitin autotyölälsten
imion neljä johtajaa on lähettänyt
Johnsonille' säldceen missä luvataan
tukea hinen päätöslauselmaefadotus-laan.
Samaan aikaan Pordlh unlo-osaston
johtajat, J 9 ^ edustavat 65,-
000 työläistä., lähettivät (Miäilganin
senaattoreille Mundtille ja Perguso-nllle
sähkeen kehoittaen heitä ei vain
kannattamaan Johnsonin päätöslauselmaehdotusta
vaan huOläitinaaan
myös siitä, että tästä ehdotuksesta
keskustellaan viivyttelemättä senaatin
ulkoasiain valiokunnassa. .
Rauhansopimuksen, alleklrjolttami.
nen. Saksan Ja Japanin uudelleen m i -
iitarisoimisen estäminen, sodan lopettaminen
Koreassa — tässä ovat k a n sanjoukkojen
vaikuttavat vaatimukset.
Tämä vaatimus on tulossa entistä
päättävämmäksi. Siitä nälö^ k a n sanjoukkojen
horjumaton rauhantahto,
eivätkä Imperialistit voi estää maailman
kansojen rauhantahdon toteutumista.
•SITÄ:
:TÄtÄ
PANTnLAINAAÄOssi
Mies käveU panttilainaaooo,
otti ulos ripustetun «i6 nafa,
htonoitetun takto käslvan^^
"Paljonko tämmöinen ,
saa?" hän kysyi omistajalta.
"Kuusi dollaria, ei yhtään .
pää." *
"Hyvä on, minä otan sen" r.
mies. '
"Mitälhmfettä Minähän hniB
tä olette myymässä sitä", häti
mistaja.
TBESI MYÖS JOTAKIN
Perheessä odotettiin pian l i
Ja Isä kutsui pikkupojan SVTKJ
puheli talle:
/'Oletko huomannut"; hän a
tärkeännäkölsenä. "että halJtMs
ka tuo pikkulapsia, oh lenneUyt
ympäristössä, ja ehkä . . ."
"Niinkö! kiirehti pikkupoika
taamaan."kunhan ei vain pefej
äitiä, joka saa pian lapsen, nijr
tiedät, isä."
"Näimme täällä vapaan
onnellisen kansan . .
Toukokuun 12 päivänä "Trud"
lehden toimituksessa oU Järjestetty
amerikkalaisen anunattiUittoval-tunsknnnan
Ja neuvostolehdistön
edustajain tapaamlstHalsuus.. Valr
tnuaknnta, Johon kuului 17 Tuotannollisten
ammattiyhdistysten
kongressin (CIO) osastojen, Arne-rikan
työfederatlon Ja vapaiden
. ammattniittojen edustajaa,; saapui
N e u v o s t o liittoon vappujuhlien
edellä Ja kävi senjälkeen Leningradissa,
Pushkinissa, Stallngra-dissa
Ja Sotshissa.
Valtuuskunnan johtaja Ester Gold-herg
esitti koko valtuuskurman: nimissä
lausunnon Neuvostoliiton matkana
saaduista vaikutelmista.
"Olemme tutustuneet Neuvostoliiton
oloihin tyypillisten amerikkalaisten
trade-unlonistlen, näkökannalta, — -
sanotaan lausunnossa. —^ Edustamme
erilaisia poliittisia mielipiteitä' ja
Amerikan työväenluokan eri kerroiksiko-
työväenluokan, joka on Järjestäy-t3myt
Amerikan-'työfederatloksly Tuotannollisten
ammattiyhdistysten kongressiksi
Ja riippumattomiksi ammattiliitoiksi.
Saavuimme tänne monenlaisin
Amerikan elämälle tyypilllshi
ennakkoluuloin.
"Enxme ole tavanneet minkäänlaisia
vaikeuksia Neuvostoliitossa oleske-lunune.
alkana. Se on tuhonnut " r a u -
tae^ippu"-teorian>' Koko 'aikana,
jonka olemme täällä olleet, el kukaan
ole.koskaan^tänyt imeltä näkemästä
mitään tai puhumasta haluamienmie
henkilöiden kanssa."
Kerrottuaan vaikutelmista, joita
valtuutetut olivat saaneet eri tuotanto-
ja kulttuurilaitoksissa vieraillessaan
Goldberg jatkoi: "Meihin on
tehnyt voimakkaan ^vaikutuksen keskeytymätön
tuhoutuneiden talojen ja
tehtaiden kunnostaminen. Olemme
nähneet, että kaikkialla rakennetaan
uusia taloja: Olemme nähneet kokonaan
uudelleenrakennettuja tehtaita.
K a i k k i a l l a Ihmiset askartelevat rauhanomaisen
rakennustyön parissa.
Emme ole missään nähneet ainoatakaan
merkkiä sotavalmisteluista.
Sotshi oli oikea työläisten paratiisi.
"Olemme nähneet runsaan teollisuustuotannon,
mutta emme ole missään
nähneet hiostusmenetelmiä.
Olemme nähneet, että ilunlset ovat
hyvin pukeutuneita-ja otmellisia, h e i l lä
on hyvät asunnot ja nmsaasti elintarvikkeita.
Kaikissa kaupoissa oli
runsaasti tavaroita j a ihmisillä r i i t tävästi,
rahaa ostoksiin. Kaikki ovat
kertoneet, että heillä on täydellinen
mahdollisuus työskennellä, kohottaa
ammattitaitoaan , Ja , slvistystasoaan.
Nuorison mahdollisuudet ovat.suoras-täan
.valtavat ja ylittävät kaikki odotukset,
"Matkamme aikana näinune kaikkialla
voimakkaan rauhantahdon sekä
pyrkimyksen ystävyyteen kaikkien
työläisten mm. Amerikan työläisten
kanssa.
"Olemme kohdanneet täällä va-
' paan Ja onnellisen kansan. Joka
rakentaa rauhaa varten Ja taistelee
rauhan-puolesta.; Olemme varmoja,-
että kun kerronutte nämä - tosir
asiat kotimaassamme,' ammatillisissa
Järjestölssänune, Amerikan
kansä~ ottaa ne ilolla vastaan".
.NeWi Jerseyn valtion sähkö- j a r a -
dioteoUisuustyöväen ammattiliiton
aluesihteeri William Walles ja Ne*r
Yorkin' maalarien ammattiliiton pair
kallisosaston sihteeri Prank Weddle
kextplvat; Amerituin työtätekevien
taistelusta rauhan puolesta j a Yhdys-ivaltojen;
Koreaan suorittamaa agres-slota
vastaan.
K a i k k i , mitä olemme täällä nähneet,
rakennustyöt, teollisuuden kehitys,
lausui Frank: Weddle, uusien talojen
uu.«!len kastelukanavaverkostojen ja
suojametsälstutusten luominen, —
kalkki tämä todistaa sijmhinähtäväs-ti;
että neuvostokansa'pyrkii rauhanomaiseen
rakennustyöhön.
^valtuuskunnan jäseniltä kysyttiin
kohtaavatko he USArssa vaikeuksia
ryhtyöä!sään kertomaan Neuvostoliitossa
näkemäänsä.
'Vastatessaan kysymykseen lastaaja
John F.' Golderon lausui: Mitä tulee
Amerikan työfederatlon (APL) johtoon,
n i in se poikkeuksetta vastustaa
Tauhantaistelua ja pyrkii estämään
sen. Tunnen Amerikan työfederatlon.
Se on osa Amerikan sotalaitosta ja
pyrkii saamaan työläiset tukemaan
tuota laitosta. Meillä työlälsUlä ei
öle lehdistöä, yleisradiota, eikä elokuvia.
Tulemme järjestämään, kokouksia,
julkaisemaan kirjasia ja lehtisiä.
Joissa kerromme kaikesta täällä näkemästämme.
El ole epäilystä siltä, että
Ammattlyhdistyskeskusten johto y r i t tää
estää esiintymisemme. Mutta me
löydämme keinot kertoaksemme Amer
i k a n työlälsUle totuuden Neuvostoliitosta.'
, • . •> •
Valmistuttava 100
vuoden sotaan/
sanoi Johnson
Washlngtonlssa ovat senaattorit
•McMahon (D.-Conn.) ja Flanders
(R.-Vermont) esittäneet, ^ yhteisen
päätöslauselman. Jossa kutsutaan y l e i seen
aseistariisumiseen kautta maa-ilman.
•
'Samaan.aikaan senaattori Johnsonin
päätöslauselma, jossa kehoitetaan
lopettamaan Korean sota kesäk. 25
pnä j a tuomaan k a i k k i ulkomaalaiset
joukot pois Koreasta ennen joulukuun
31 päivää, saavuttaa yhä laajempaa
kannatusta. Senaattori Johnson
sanoi äskettäin:
"Jos me emme kykene sovittamaan
tätä yhteentörmäystä nyt kun tilanne
siihen on kypsä, niin meidän täytyy
tunnustaa kykenemättömyytemme
rauhalliseen sovitteluun misSään. Jos
me jäämme : odottamaan ehdotonta
antautumista ennenkuin ryhdymme
valmistamaan rauhanehtoja, n i i n s i l loin
meidän on parasta valmistautua
•100 vuoden sotaan."
: HALPUUDEN VUOKSI
Mies heräsi kolmen aikana
puhelimen kilinään ja kiirehti mH
vastaamaan.
"Halloo, halloo!" ilmoitti mie
sensä.
"Pitkän matkan puhelu", ^
keskuksen ilmoitus.
Sitten seurasi seuraava kpskns
"Halloo."
"Halloo."
"Mitä te haluatte?"
" E i mitään."
"Ette mitään! No mitä flm
varten te 'herättelette ihmisiä;
soitollanne?"
Katsokaas, yöllä ovat puhellnii
sut halvempia."
— Neuvostoliitossa maksavat säh-köjääkaaplt
880 ruplaa Ja televisionse-tlt
1,200 ruplaa. Joten ne ovat keskinkertaisesti
palkattujen työläisten'
saatavissa.
Italian sosdemit
tanssivat US:n
soiton mukaan
Rooma. — Italian pieneksi kuti
neen . sosialldemcikraattisen puoi
Johtaja Giuseppe Saragat ilmot
että hänen puolueensa tärkeät Jo
Japaikat ovat englantilaisten Ja i
rikkalaisten asiamiesten käsissä,
ragat teki tämän paljastuksessa
fialidemokraattisessa "La Sqnil
lehdessä julkaistussa haastattelu
sunnossaan, joka on aiheuttanut
tavan hämmingin puolueen siss
kaan piirissä.
Korostettuaan, että "sosialismi e
mikään Maffia (Salaseura)'' San
totesi, että "valitettavasti kuita
monet sosialidemokraatit ovat Tl
taneet periaatteellisen sosiaUsmin
nien henkilökohtaisten kysymysb
palvelukseen.'-'
•Me olemme taistelleet englantil
ten asiamiesten poistamiseksi pm
eestamme, emmekä me tule IHTPSI
sallimaan tiedossamm: olevien
amerikkalaisten agentin valtaup
syä puolueessamme, kertoi Sm
edelleen.
Neuvostoliiton-Kiinan
kesken uusi kauppasopimus
Lontoo. — Tassin "uutistoimistot
doittl torstaina, että Neuvostoliitai
Kiinan kesken on kesäkuun 15 [
allekirjoitettu uusi kauppasopima
K i i n a n kauppavaltuuskunta pii
keskiviikkona kotimaahansa lentob
se.
•Uuden sopimuksen mukaan iBiö
huomattavasti kauppavaihtoa ji
pohjautuu V. 1950 allekirjflitd
kauppasopimuksen perusteelle.
Suomi joutui Venäjän ja Saksan suhteiden kärjistyessä ilmisötaan.
Toivoisimme, että Britannia ja Yhdysvallatkin käsittäisivät tämän,
jonka ne hyvin mahdollisesti tekevätkin." Hienoa luettavaa kymmenen
vuoden takaa, vai mitä?
Toisin suhtautui asiaan Vapaus, kuten niin hyvin muistetaan.
Meidän lehtemme viittasi Suomen valkoisten hallitsijain aikaisempiin
rikoksiin aina luokkasodan päivistä Karjalan valtausyrityksiin ja 'Hal-visodan''
seikkailuihin asti. Vastauksena niille^ jotka täällä puolustelivat
niin Canadan kuin Suomenkin kansan pään menoTcsi Rydin, Mannerheimin
ja Tannerin rikollista liittoa Hitlerin kanssa, Vapaus julkaisi
kesäkuun 28 pnä loimituskirjoituk^n jossa viitataan siihen tosi-:
asiaan, että "Ryti tiedoitti jo aikoja sitten, että hänen haliituksensa
hyväksyy Hitlerin 'uuden järjestyksen'. Edelleen totesimme silloin,
että jo (Edellisenä syksynä oli Suomeen tuotettu salaisten sotasöpi-musten
peruskella saksalaisia miehitysjoukkoja ja viittasimme Rydin
antamaan remukkäaseen lausuntoon: " X y t me emme ole yksin.
Suuri Saksa, kansien Hitlerin johdolla, on päättänyt käydä sotaa Xeu-vostoliittoa
vastaan ja toiset vallat ovat päättäneet liittyä Saksaan
• • •" Lopuksi Vapaus kehoitti Canadan suomalaisia omksumaan päättävän
kannan SiJpmen ja Canadan kansan vihollista, Hitleriä ja hänen
suomalaisia palkkarenkejään, Rytä, T ^ ja Mannerheimia vastaan,
sillä, kuten silloin kirjoitimme: "Suomen valkoinen hallitus on
hoitanut 'itsenäisyyttään' sillä tavalla, ettei sen tarvinnut enää itse
huolehtia sodanjulbtuksestakaan. Diktaattori .\dolf H:tler, Saksan
natsihallituksen päämies, antoi Suormen puolesta sodanjulistuksen jo
viime^suniiuntaina: Suomen hallituksen tehtäväksi jäi vain . . so- .
tavormien mobilisoiminen!"
Kukaan järkevä ihminen, joka haluaa elää itse ja antaa toistenkin
elää, kukaan hyvää tarkoittava ihminen, vaikkei hän täysin olvaltaisi-kaan
historian antamia opetuksia ja varoituksia, ei haiua mitään muuta
niin hartaasti kuin sitä, etteivät nämä kymmenen vuotta vanhat
asiat enää koskaan uusiintuisi. '
, Ja jos-meidän lehteämme taas moititaan ylläoIe\'ieh lainausten johdosta
"puUistilijaksi", nin me puolestamnne esitämme kaikessa vaatimattomuudessamme,
että sopii Canadan suomenkielisten toistenkin
lehtien kaivaa esiin kymmenen vniotta vanhat artikkelinsa, ja pullistella
niiden perusteella niin paljon kuin on "värkissä varaa".
PÄIVÄN PAKINA
Korean sodan vuosipäivän jolidosfa
Ensi maanantaina tulee kuluneeksi
vuosi siitä kun Wall Streetin imperialistien
tukemat fasistisen Syngman
Riieen hallituksen joukot aloittivat
sodan Koreassa hyökkäämällä Poh-jols-
Korean alueelle. Yhdysvaltain
hallitus omaksui heti tämän sodan
omakseen Jä ryhtyi pikaisiin toimenpiteisiin
saadakseen . Y K : n : siunauksen
toimenpiteilleen, joihin oli Ilmeisesti
ryhdytty jo hyvissä; ajoin eimen
^.kesäk; ,25 ^ p ä i v ä ä ; ' ; . ' . y ' ; •^^r,,'
Eliel YhdysvaUat olisi sekaantunut
tähän, sotaan olisi se: pysynyt " p u h taasti
kansalaissotana, eikä saanut s i tä
' imperialistisin hyökkäyssodan
luonnetta mikä sillä nyt on. jos korealaiset
olisivat saaneet tapella keskenään,
olisi Korean kansa pitänyt
pikaisessa järjestyksessä huolen siltä,
että sota olisi päättyityt varsin pian
sillä valtava enemmistö korean kansasta
oli kyllästjrnyt Syiigmaan Rheen
fasistiseen. j a kaikin puolin mätään
komentoon. Mutta Korean sisäisten
asioiden ratkaiseminen el kuulu Wall
Streetin käsityksen mukaan Korean
kansalle koska se olisi merkirmyt demokratian
voittoa. Taantumus oli p i dettävä
hinnalla inillä tahansa vallassa
Etelä-Koreassa Ja siitä syystä
Yhdj^valtain haUitus ryhtyi Syngman
Rheen avustajaksi sen taistelussa K o rean
kansaa vastaan. Tarkoituksena
oli ja on yhä edelleenkin myöskin
Pohjois-Korean alistaminen Syngman
i i h e c n ikeen alaiseksL 'Samalla saataisiin
myöskin Yhdysvaltain Imperialismille
sillanpääasema K i i n a n kansantasavallan
pohjoiselle rajalle suunniteltua
hyökkäystä varten Kiinan
kansaa vastaan.
Korean sotaa on käytetty kallckialla
maailtnassa, mutta erikolsesttkln tällä
«narxtereella, valtavan sotahysterian
kehittämiseksi konuhunismia vastaan.
Erinäisten l ^ ^ sotaeks-pe^
tlen mielestä on Korean sota epä-pnrdstunut
sotilaallisessa suhteessa Ja
sen pääasiallinen arvo on tähän ,men-n^
sä heidän mielestään ollut sen a n tama
tilaisuus sotahysterian lletso-nilseen,
joka pn tarpeellinen sitä v a l tavaa
sotaan varustautumista varten,
joka on parhaillaan käynnissä Y h dysvalloissa.
Yhdysvaltain sotavoimien komenta-jaM'
K l i n a s s a varhaisempina vuostoa
tolihlnut' kenraali Wedemeyer oU äskettäin
seiiaatin komitean. kuulusteltavana
Washingtonissa. Hänen miel
i t ä än ^'mieidän pitäisi lähteä pois
Koreasta . . . Me äienetämme siellä
parhaita miehiämme. Meillä on siellä
päättymätön peli, joka huolestuttaa
miniia loppiunattoniiin.''
Kenraali sanoi Koslasta lähtemisen
merkitsevän tappiota mutta hän sanoi,
että seij'johdosta olisi ryhdyttävä vastasiirtoihin
muualla. Bäa selitti nä-niä
vastasiirrot seuraavalla tavalla:
"Minä rikkolsUi diplomaattiset suhteet
(Neuvostoliiton j a kansandemokratioiden
kanssa). Minä ryhtyisin
täydelliseen mobilisointiin . . . M i nä
lähtisin kaiten tämän todellista a i heuttajia
vastaan sillä ne eivät ole
korealaisia — koska kaiken tämän n a pana
on KremlL"
Tämä sotaherra oli avoimesti sitä
mieltä, että ennemmin tai myöhemmin,
sitten kun on ehditty varustautumisessa
tarpeeksi pitkälle. kUn esim.
Yhdysvaltain anneijassa on kolme ja
puoli miljoonaa miestäf. olisi ryhdyttävä
pyhään sotaan kommunismia
vastaan. Sama henki vallitsee suur
i n piirtein puhuen Yhdysvaltain Ja
Canadan hallituksessa Ja tämän mantereen
sanomalehdistössä.
Mikä todistaa varsin Sehrällä tavalla,
että sotaan varustautuu kapitalistinen
maailma Yhdysvaltain johdolla.
Siltä ei ole epäilystäkään. On turhaa
syyttää sosialistisia maita tai kommunismia
sodalla uhkaamisesta. Sosialismin
maat -haluavat ennenkaikkea
rauhaa voidakseen suorittaa sosialismin
rakennustyötään mahdollishnman
tehokkaalla tavalla. Eikä tässä yhteydessä
pidä unohtaa sitä, että todelU-set
sosialistit Ja kommunistit ovat aina
sotaa vastaan ja että se ori Juuri kapi-taliani
mikä haluaa sotaa koska sota
kuuluu eroittamattomana osana kapitalismin
okmukseen Ja luonteeseen.
Me voisimhme lainata tässä sadot-
U i n eri kapitalistimaiden "hälUtiis-nnlesten
y j n . lausuntoja siltä, että on
varustauduttaya sotaan s o s i a l l ^n
irialta ja kommunismia vastaan —
mutta kuka voi esittää yhden ainoan
sosialistisen maan hallltusmliesten l a u sunnon,
jossa on keholtettu ryhtymään
sotaan kapitalismia tai kapitalistisia
nialta vastaan; Tosiasiassa,
näissä maissa on kaikenlainen sodan
lietsonta jtdlstettu rikokseksi, josta
voi joutua ristikkojen taakse miettimään
sodan Ja rauhan merklty.stä.
Kapitall8timfli8.sa on asla Ihan päln-vastolri.
Mitä enemmän lietsot sotaa
sitä korkeammille paikoille onÖ
suus kivuta Ja sitä suuremmat la
dollisuudet on saada rahallista l3
tyä sotaan varustautumisesta. _
Tämän Korean sodan vuosipi"
Johdosta on muistettava. e^t^M
sodasta-ja rauhasta riippuu lopi»
dessä suurista kansanjoiikoisU t
kapitalistit Ja heidän hallitusmle»
käsittävät varsin hyvin, cttä^
varten tarvitaan kansan tom»
Vaikka suuret kansanjoukot nfflj
£ä maassa kuin rajan eteläpo*
kln ovat sotaa vastaan ja rauhan»
nalla n i i n ne eivät ole kultedj^
slttärieet Korean sotaa
mäaUmansödan vaaraa ky™ w
valta kannalta. Joku alia äm^
mitetut , mielipidetutklmijat,
osoittaneet, että esim. kaksi,
osaa Yhdysvaltain ^ ' ^ ^ ^ ^ '^
mieltä, että Yhdysvaltain «oUTj^
olisi poistettava KoreasU ja
tää paikkansa myöskin täinan ^
Väestöön nähden: Vaikka rfJö'»
on julkaistu sanomalehdisj^
varsin hyvin hallitusherratoB^
n i in kaikesta väitetystä " d e»D^
ta'- huolimatta el ole toimitta p j
mielipiteen mukaisesti v a »^
päinvastaisella tavalla -
entistä enemmän vettä s o d »^
rian kiukaalle, että kansa ^
kilholtetuksl sotahysterianpa*^
Asla on nähkääS siten, e t » » ^
herrat eivät väUtä kovtalou^J^
kansanjoukkojen mieiipi^^^
ellei sitä lUnaista hyvin r
tavalla — Järjestettynä
rauhan puolesta. Yhtenä
Järjestettynä toimintana oo «^1
toomuksen allckirjoittafflin»JJ
vaaditaan viiden suurvallan
sopimusta. .j,ndö»
Mitä olet. anolsfllukiji^»*«J^
hanaslan hyväksi?- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-23-02