Vapaus, June 23, 1951

              Sivu 2 Lauantaina, kesäkuun 23 p. —.Saturday, June 23,1951
lUDBEBTF) Independent Labor
Otgan of Ftnnlsh Canatflaiu. -Es-
«atdlsbed Nov; 6, 1917. AuUunrized
as second dass mail by the Post
Office'Department,•Ottawa.'> Pub*
lisbed- thrlce «reeUy: Tuesdays.
muindays and Saturdays by Vapaus
PnbUsbing Ck>mpany Ltd., at 100ol02
Elin 8 t W., Sudbury, Ont., Canada,
Telephones: Business Office 4-42^
Edltorlal Office 4-4265. BIsnsger
E. SulcsL Editor W, Eklund. Mailing
addrm Box 09, Sudbuiy, Ontario,
Adrertising rates upon appUcatlon.
Translatlon free of chaige, :
TELAU6HXNNAT:
Canadassa: i vk. 7X)0 6 idc 3.75
3 kk. 2^
YhdysvaUolssa: 1 Tk: 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75
Kymmenen vuoden takaa
' Kymmeneni vuotta sittein, tarkemmin sanoen kesäkuun 22 pnä
1941, vavahdutti maailmaa Adolf Hitlerin pöyhkeilevä karjunta, että
J^fsotahi^^ suurin" armeija on sodanjulistusta antamatta ja ilman
- .minkäänlaista muodollistakaan syytä etsimätö hyökännyt Neuvos­toliiton
kimppuun. Silloista tilannetta kuvaavana sek| suomalaisia
ja peloittaneena seikkana saatiin myös todeta kuinka
hultlttomasti ja maanpetoksellisesti Suomen valkoiset hallitsijat, Ry­dit,
Tannerit ja Mannerheimit olivat tuhatjärvien kaunistaman syn-
• nyinmaamn»e itsenäis^^
puolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan!
' • K y m m e n e n vuotta si natsihyökkäys Neuvostoliittoa
vastaan on sekä käytännöllinen opetus että vakava varoitus mennei*^
syydestä.
Kuten Wall Streetin sotahullut nyt, Saksa "puolusti" silloin "koko
• Eurooppaa kommunismilta".
Kuten Wall Streetin kerskuvat kenraalit puhuvat nyt Neuvosto-
;'Uitosta helposti saatavasta voitosta, Hitler julisti kymmenen vuotta
^ .sitten, että natsiarmcijat kukistavat Neuvostoliiton kuukaudessa.
/ ' K u t e n tekopyhä kenraali AlacArthur piti Koreassa erään rau-
'^r-nioitetnn -kaupungin nähtyään Isämeidän rukouksen, Hitler sanoi
kymmenen vuotta sitten pitämässään puheessa: "Auttakoon kaikki-
"'•voipa' Jumala meitä tässä taistelussa."
Me tiedämme miten käV! Hitlerille ja hänen liittolaisilleen siinä
sodassa. Me muistamme vielä sen, miten koko demokraattinen maa-
^iiikna, aina Winston Churchillia ja presidentti Rooseveltia myöten lin-
• joittui Neuvostoliiton puolelle natsi-Saksaa ja sen IiittoIais'a vastaan,
-Kukaan ei öle liioin unhoittanut sitä suurta kansainvälistä väitte­lyä
mikä silloin käyti'n siitä, että voittaako kerskuva Nafsi-Saksa, vai
voittaako Neuvostoliitto ja sen liittolaiset. Vaikka "hyttysen ääni;ei
kuulukaan taivaaseen", niin muistaa sopii myös, että samalla kun
'esim. Toronton Vapaa Sana puhui "lakklreuhkan korville" vetämi.
sestä, "savijalkaiseen.jättiläiseen-verrattavasta Punaisesta armei­jasta
jne, sekä lupasi ruveta Vapauden kirjoitusten uskojaksi, jos
"ilifler ja »Mannerheim eivät valloita Leningradia, niin meidän vaati-
^'matonVapaus-lehtemme liittyi alusta pitäen niihin voimiin jotka kat-
~ soivat, ensinnäkin, että Hitlerin Saksa oli syyllinen .tämän sodan
alkamiseen, ja että Saksa kärsii siinä sodassa auttamattoman häviön.
-^^ Tämä ajatus ilmeni jo kesäkuun 24 pnä julkaistuista Vapauden etu-
* sivun uutisten otsikoista. "Saksa aloittanut sodan -Neuvostoliittoa
ii vastaan", julistettiin silloin lehtemme ylisivun otsikossa ja sen alla­ni
olleissa toisissa kahden palstan otsikoissa: "Punainen armeija lyo
••'^ takaisin petomaisen hyökkäyksen - - M o l o t o v ; Ennustaa Hitlerille
samanlaista kohtaloa mikä tuli Napoleonin osaksi Venäjällä; kansa
tukee (Neuvostoliiton) hallituksen toimenpiteitä." Ja saman päivän
«toimituskirjoituksessamme sanottiin mm: "Turhaa on väitellä siitä,
»«^^ kuinka kauan tämä sota mahdollisesti kestää, sillä niin suuria maa-alueita
kuin natsit ovat va1k>:Itäneetkin ja niin suunnaton sotakoneisto'
;K kuin- heillä onkin/ niin selvääon, että natsismin päivät ovat luetut,
j*; kestäköön sota sitten kuukauden tai kymmenen vuotta^^^..." i
Kymmenen vuotta sitten julkaistut suurempien ja pienempien
^; lehtien kirjoitukset natslarmeijan hyökkäyksen suhteen antaisivat'
1 meille, ei vain historian, opetuksia siitä mitä mahdollisuutta on niillä
' V jotka nyt aikovat sosialistisia aatteita jälleen tuhota m-ekan ja keski-r
tysleirien voimalla, vaan myös hyvin kiitollista ainehistoa Vapaudeo
^ asiamiesten käytettäväksi.
r » • •
« . Mutta luvun erikseen ansaitsee Rydin, Tannern ja Manner-
^. heimin "ricmusota", joka alkoi siten, että 'Hitler julisti kymmenen
2 vuotta sitten sodan Suomenkin puolesta. Se vaati muun ohella täkä-
1 Iäiset maanmiehemmckin määrittelemään tiukassa paikassa kantansa '
" j o k o demokratian ja Suomen kansan puolesta Hitleriä ja Mannerhei-miä
vastaan tai Hitlerin ja Mannerheimin fasismin puolesta demo-
> kraattista maailmaa vastaan yleensä ja erikoisesti Suomen kansan
parhaita etuja vastaan.
i Silläkin uhalla, vaikka jotkut sotaisimmat entiset sos'alistit syyt­it
taisivat meitä uudelleen 'pullistelemisesta" rohkenemme todeta en-
; sinnäkin seuraavaa: Heti ensimmäisessä numerossaan (kesäk. 24 pnä
: 1941) sen jälkeen, jolloin Hitler oli julistanut sodan Suomen puolesta
'Neuvostoliittoa ja samalla koko demokraattista maailmaa vastaan,
' meidän lehtemme Vapaus kirjoitti toimituspalstallaan: "Suomen hai-clitsijain
suhtautumisesta tähän taisteluun on saapunut ristiriitaisia,
T toistaiseksi vahvistamattomia tietoja. Hitler sanoo, että marsalkka
i Mannerheimin ja 'Rydin hallitus on hänen liittolaisenaan . . . : Joka-
! tapauksessa näyttää, että Suomen kansaa on kohdannut jälleen
j hirveä onnettomuus . . . Me uskomme, että valtavan suuri enemmistö
1 canadansuomalaisista yhtyy meihin sanoessamme uudelleen Suomen
J valtapiireille: Pysykää pois tästä tuhoa tuottavasta seikkailusta! An-
> tautumalla-täydellisesti natsien quislingeiksi teitä odottaa oman kan­ssanne
ankara tuomio." *
% Muutaman päivän kuluttua yllämainitusta saatiin ratkaisevat
. todisteet siitä, että Hitler o]i valtuutettu julistamaan Rydin, Tanne-
^ r i n ja Mannerheimin jjuolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan: S^
l hallitus tosin tekeytyi "muodon" vuoksi vieläkin puolueettomaksi,
* imutta kuten on myöhemmin todettu, esim, Vilho Helanen, Suomen
). valtion tiedoituslaitoksen osastopäällikön ominaisuudessa sanoi kesä-
« kuun 25 pnä 1941 tiedoituslaitoksen virkailijoille pidetyssä puhutte-slussa
mm. seuraavaa: "Propagandaa toistuvista rajalöukkauksista ja -
r pommituksista kirjoitettava valmiiks', toistaiseksi ei vielä lehtiin."
' T ä m ä osoittaa, kuten S K D L : n äänenkannattaja Vapaa Sana toteaa,
; että "sodan valmistelun jä sotapropagandan tekniikka, oli kymmenen
•vuotta sitten kehitetty, jos moraalia ei oteta huomioon, verrattain kor-
; kealle tasolle . . . "
Kaikista tunnetuista tosiasioista huolimatta Toronton Vapaa Sa­na
"ymmärsi"', "selitti" ja yritti sekä soutaa että huovata Rydin,
Mannerheimin ja Tannerin sotaseikkailujen puolesta. 'Niinpä esim.
kesäkuun 24 pnä 1941 mainittu lehti kirjoitti: "Meille suomalaisille
I Canadassa, tämän sodan laajeneminen toi käänteen, jota on nyt käy-
; tävä kylmäverisesti ymmärtämään ja sen mukaisesti siihen suhtautu-i
maan . . ." Viitattuaan siihen kiusalliseen tosiasiaan, että "demokra­tian"
esikuvaksi omaksumansa Rydin hallitus osoittautuikin Hitlerin
natsismin liittolaiseksi. Toronton Vapaa Sana paljasti omatkin maa-ilmankatsomuksensa
"selittämällä" ja"ymmärtämällä" Hitlerin liit-
' tolaisuutta seuraavasti: "Suomen sankarillinen taistelu vapautensa ja
1 itsenäisyytensä, sekä kansanvaltaisen järjestelmänsä puolesta, ("Tal-
' visotä") on kuitenkin sellainen valopilkku kansamme historiassa, että
' sen ei olisi sallittava tahraantua sellaisilla ajatuksilla, että siitä kan-,
sasta olisi kädenkäänteessä tehty natsilainen kansakunta. Jos näin
olisi toistaiseksi käynyt, niin on ymmärrettävä se oikea asema mihin
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sfrs. Bisry Stitmaa, Cobalt« Ont.,
täyttää 76 vuotta tk. 24 pnä.
'yhdymme onnentofvotuksUn!
Mitä muut sanovat
ASfEEIKKALAISTEN PITÄISI
ITSEKIN YRITTÄÄ AUTTAA
ITSEÄÄN POIS TUBMIOSTA
N i i n monta kenraalia! (IHidys-valtain
julkisissa kuulusteluissa ' r -
Vapaus) Amerikan tasavallan tunnet­tu
ullcoasu on aina ollut siviiliä muis­tuttava,
mutta . . . nyt me näemme
upseerin laftin. Kenraalit esiintyvät
siviUi-fiimistenedestö ja esiintyvät
hyvin korektlsti käyttäen "sir" titte­liä
kaikille senaattoreille puhuessaan.
Mutta kenraalit määräävät tahdin, ja
ilman kenraalien suostumusta mitään
ohjelmaa ei saa arvostella tai puo­lustaa.
m i l i t u k s e n kaikkein valkutusvaltai-simpana
todistajana esimtyy mr.
(kenraali) Marshkll, kenraali Vanden-berg.
kenraali Bradley j a lopuksi, n i in
otaksutaan, kenraali Eisenhower; op­position
todistajaina esiintyy kenraa­l
i MacArthur j a kenraali Wedemeyer;
ja siviill-ttuniset kuuntelev&t kunni­oittavasti
keskustelua ulkopolitiikasta
mikä pohjautuu kokonaan kenraalien
strategisiin arviointeihin jokaisen
kenraalin toistaessa lausunnon, että
hänen tarkoituksenaan on sodan
välttäminen, mutta jotka kaiklki, kos­ka
he ovat kenraaleja, ja sota heidän
ammattinaan, voivat ajatella vain so­dan
termeissä...
l&Cutta kuten kongresslmies Thomas
H. lÄferdel . . . sanoi: " . . . Me olemme
Amerikassa tuUeet siihen kauheaan
aikaan missä meillä on korkein Yleis-esikimta
— joka pyrkii xnilitaariseen
kontrolliin teollisuuden, työväen, kaik­kien
sotilaallisten laitosten, ekonomi­an
j a sanomalehdistön suhteen."
. . . Ja kun hallituksen paikka siir.
tyy Capitol «Ulilta j a White Houselta
Pentagoon (tarkoittaa siviilihallituk­selta
armeijan päämajaan). Jumala
auttakoon silloin Amerikan tasaval­taa!
— Dorothy Thompson.
Rauhatntähdon toteuttamista
ei voida ntlliään
KIRJ. A. KORZIN
2foallmanlaajuinen rauhanliiice ivaa­vaa
ja voimistuu. Maailmgn Rauhan­neuvoston
cmaksiunaa tehtävää ta.
män'historian suurimman liikkeen
MELKEHy KOKONAISUUt>ES-SAAN"
YKSITYISTEN TASKUUN.
(Hyväntekeväisyyskaupalla. on han­kittu
varoja moniin ensiarvoisen tär­keisiin
tarkoituksiin.. On rakennettu
sairaaloita, lastenkoteja, vanhainkote-
,ja, kouluja j a iklrkkoja.. Helsinkiin ja
Kuopioon on rakennettu lastenlinnat
Ja eri puolille maata on rakennettu n.
400 terveystaloa, joiden rakentamiseen
käytetyt varat on huomattavalta osal­ta
hankittu hyväntekeväisyyskaupalla.
Toisaalta on todettava, että hyvänte-keväisyyskaupassa
on ollut paljon
kielteistä, .il^äntekevälsyyskaxipan
valvonnassa ilmenneet puutteellisuu­det
ovat tehneet monenlaiset väärin­käytökset
mahdolUsiksi, jopa siinä
määrin, että hyväntekeväisyyskaupas-ta
kertyneet varat melkein kokonai­suudessaan
ovat joutuneet näissä t a.
pauksissa mukana olleiden välittäjien
hyödyksi. Näin todetaan kansane­dustaja
Viljo Rantalan puheenjohdol­la
toimineen hyväntekevälsyyskaup-paa
tutkineen komitean juuri valmis­tuneessa
mietinnössä. — Suomi-Seura.
(Kqska asla kiinnostaa monessa
mieleccä myös Canadan suomalaisia.
Vapaus Julkaisee tästä päivästä alkaen
kirjoitussarjan, Joka valaisee vielä yk-sltylskohtalseromln
näitä •^yvänfeke-välsyyskauppoja**
Ja sitä, mihin ovat
menneet hyvinkin arvovaKsBten i h -
misten "avnstnsmyyntitalot".)
laajentamiseksi toteutetaan menestyk­sellisesti.
Vetoomus viiden -vallan
rauhansopimuksen puolesta on vetä­nyt
rauhanpuolustajain rinnalle lisää
miljoonia, jotka Stäyvät /päättävää
taistelua sodanlietsojia vastaan.:::
Impefiällstit. Jotka imeksuvat maa­ilmanherruuden
. saavuttamisesta;, mer
nevat yhä pitemmälle hyökkäyssodan
valmistelun' tiellä. He Jatkavat rikol­lista
sotaa Korean urheata kansaa
vastaan Ja hy<H£lcäystoimenpiteitä K i i ­nan
Kansantasavaltaa vastaan. K a a ­hattuaan
Y K :n Yleiskokouksen .läpi
sen häpeällisen j a laittoman päätös­lauselman,
mikä määrittelee kauppa­saarron
Kiinaa Ja Koreaa vastaan,
Amerikan hallitsijat aikovat laajentaa
hyökikäystä Kaukoidässä.
(Miaailman Rauhanneuvoston Kö-penhaminan
kckouksefsa toukokuussa
hyväksymässä päätöslauselmassa ju­listetaan,
että "maailmanlaajuinen
kampanja viiden vallan rauhansopi­muksen
puolesta, mihin voivat kaikki
maat liittyä/ voi kääntää tasapainon
rauhan hyväksi." ,
Maailman RaohannenVosfo ke.,
holtti kaikkia kansan^rjcstöjä,
kaikkia yleisiä järjestöjä, fcnlUuu-rlJärjestöjä
j a nskonnollisia seuro­ja
aktiivisesti auttamaan tätä maa­ilmanlaajoista
kampanjaa ' viiden
vallan raohnsopimnksen puolesta
sillä tavalla mikä parhaiten sopii
eri Järjestöille,. Banhannevvosto
. kehoitti myös miljoonia hjryäntah-don
miehiä Ja naisia henUiökoh-talsestt
tukemaan tätä rauhanve-toomnsta
Ja lilitämään allekirjoi­tuksensa
siihen, siten osoittaakseen
kansanjoukkojen . horjumatonta
tahtoa rauhan puolesta.
'Nimieiikeräyksen tulokset tämän^
vetoomuksen hyväksi osoittavat,- että"
Maailman Rauhanneuvoston ylevä vcr
toomys cn tunkeutunut kaikkien oi-'
keamielisten miesten j a naisten öyda-miln.
Nimienkeräyskampanja on saanut
valtavat mittasuhteet K i i n a n iSansan-tasavallassa,
missä yli 234 miljoonaa
IhmistäsOn jo äänestänyt ratÄansopi-muksen
puolesta Ja Japanin uudelleen
militarisointia vastaan. '
Kansalliset yleisäänestykset rauhan
puolesta ovat Euroopan kansandemok.
ratianmaissa Puolassa, Rumarilassa,
Unkarissa, Bulgariassa Ja Albaniassa
saaneet hyvän kannatuksen. ' >
Puolan rauhanneuvosto- tiedoittaa.
että toukokuun 17 päivänä aloitettu
kansallinen rauhanäänestys on me­nestyksellisesti
L loppuunsuoritettu.
iK^mmenen päivän aikana Puolan
rauhanneuvosto sai vastaanottaa y li
18 miljoonaa allekirjoitettua lausun­toa.
Joissa vaaditaan tämän rauhanso­pimuksen
allekirjoittamista.
. Maailman Rauhanneuvoston vetoo­muksen
allekirjoittajiksi saatiin yli 9
miljoonaa henkeä Rumaniassa; B u l ­gariassa
y l i 5 miljoonaa ja Albaniassa
noin 800,000.
Myös kapitalistimaiden hyvää
tarkoittavat Ihmiset vaativat r a n -
hansoplmusta. Ranslmsta, Austraa-liasta.
Italiasta, BrazIliasU, Inti­asta,
Itävallasta, Iranista, Norjasta
Ja Canadasta — kaikkialta kuuluu
voimakkaita ääniä rauhan puoles­ta.
Mainituissa maissa aloitettu
kampanja rauhansopimuksen puo­lesta
saa yhä laajempaa kannatnsl
ta.
Bocmasta tulleet C l e ^
tä eri väestökerroksia edustaneiden
henkflOiden joukkokokous pidettiin
siellä toukokuun 27 pnä, jolloin aloi­tettiin
kampanja nimien keräämiseksi
raubansopimusvaatimu&sen alle. Ita­lian
ratAanneuvoston puheenjohtaja
senaattori Serenin pitämän puheen
Jälkeen tiedoitettlin, että muutaman
päivän aikana on kerätty ,97.500 allet
kirjoitusta Rooman tehtaista, liikkeis­tä
j a laitoksista. .Viik<Hi aikana perus­tettiin
290 uutta rauhankomiteaa, v
Nimienlceräyskampanja' on edisty­nyt
Italian muissakin kaupungeissa.
Kymmenen päivän aikana'on kerätty
140,000 allekirjoitusta R«ggiö Emilia
maakunnassa j a 116,000 allekirjoitusta
Modenassa. Ferrarassa saatiin 70,000
allekirjoitusta, Grossetossa 50,000, R o -
vigossa 100,000 j a Sienassa 140,000 a l ­lekirjoitusta.
- Ranskassa nimlenkeräyskampanjan
rinnalla suoritetaan valmistelua P a r i i ­sin
rauhankokousta varten mikä p i ­detään
heinäkuun 15> pnä. Ranskan
90 departmentlsta on jo 24 depart.
menttla päättänyt lähettää- mainit­tuun
rauhankokoukseen 310,000 edus­tajaa.
Selne-et-Oise departmentti,
mlAa ensimmäisinä päivinä kerättiin
22,000 allekirjoitusta rauiiansppimUs-vaatlmuksen
aHe, on jo pidetiy 400
yleistä koikousta, mistä on valittu 870
edustajaa Pariisin rauhankokoukseen.
Tähän mennessä on kaikista maista
kferätty jo lähw 300 mfljoonaa allc-klrjoliusta.
Vaatiessaan viiden vallan rauhanso­pimusta
maaihnan kaikki Hqrvää tar­koittavat
ihmiset: vaativat myös saa
rikollisen sodan lopettamista mitä Im­perialistit
käyvät Korean kansaa vas­taan.^
Taistelu Korean Kansantasa­vallan
puolustamiseksi on tulossa yhä
riCtkai^ammaksi. Nääcyvänä merk-"
klnä''tästä on' amerikkalaisen senaat.
tori ^'Johnsonin senaatille esittämä
päätöslauselmaehdotus missä vaadi­taan
Korean sodan lopettamista j a u l ­komaiden
: sotajoukkojen poistamista
Koreasta.
^Johnsonin päätöslauselma sai
laajaa kannatusta Amerikan kan­san
kaikkien osien keskuudessa.;
^. Jomson sanoo, että hän on saanut
lukuisia puhelinsoittoja Ja tuknt-
;>ain sähkeitä Ja kirjeitä kirkkolai-sUfa.
nnloiohtajllta Ja tavidllsUto
Jofks balnavat tämän
(Konean) ttfäma koettamista.
•MOnet teollisuusuniot ja, muut Y h ­dysvaltain
järjestöt ovat jo luvanileet
tukensa Johnsonin päätöslaoselmaefa-dotukselle.
Detroitin autotyölälsten
imion neljä johtajaa on lähettänyt
Johnsonille' säldceen missä luvataan
tukea hinen päätöslauselmaefadotus-laan.
Samaan aikaan Pordlh unlo-osaston
johtajat, J 9 ^ edustavat 65,-
000 työläistä., lähettivät (Miäilganin
senaattoreille Mundtille ja Perguso-nllle
sähkeen kehoittaen heitä ei vain
kannattamaan Johnsonin päätöslau­selmaehdotusta
vaan huOläitinaaan
myös siitä, että tästä ehdotuksesta
keskustellaan viivyttelemättä senaatin
ulkoasiain valiokunnassa. .
Rauhansopimuksen, alleklrjolttami.
nen. Saksan Ja Japanin uudelleen m i -
iitarisoimisen estäminen, sodan lopet­taminen
Koreassa — tässä ovat k a n ­sanjoukkojen
vaikuttavat vaatimuk­set.
Tämä vaatimus on tulossa entis­tä
päättävämmäksi. Siitä nälö^ k a n ­sanjoukkojen
horjumaton rauhantah­to,
eivätkä Imperialistit voi estää maa­ilman
kansojen rauhantahdon toteu­tumista.
•SITÄ:
:TÄtÄ
PANTnLAINAAÄOssi
Mies käveU panttilainaaooo,
otti ulos ripustetun «i6 nafa,
htonoitetun takto käslvan^^
"Paljonko tämmöinen ,
saa?" hän kysyi omistajalta.
"Kuusi dollaria, ei yhtään .
pää." *
"Hyvä on, minä otan sen" r.
mies. '
"Mitälhmfettä Minähän hniB
tä olette myymässä sitä", häti
mistaja.
TBESI MYÖS JOTAKIN
Perheessä odotettiin pian l i
Ja Isä kutsui pikkupojan SVTKJ
puheli talle:
/'Oletko huomannut"; hän a
tärkeännäkölsenä. "että halJtMs
ka tuo pikkulapsia, oh lenneUyt
ympäristössä, ja ehkä . . ."
"Niinkö! kiirehti pikkupoika
taamaan."kunhan ei vain pefej
äitiä, joka saa pian lapsen, nijr
tiedät, isä."
"Näimme täällä vapaan
onnellisen kansan . .
Toukokuun 12 päivänä "Trud"
lehden toimituksessa oU Järjestetty
amerikkalaisen anunattiUittoval-tunsknnnan
Ja neuvostolehdistön
edustajain tapaamlstHalsuus.. Valr
tnuaknnta, Johon kuului 17 Tuo­tannollisten
ammattiyhdistysten
kongressin (CIO) osastojen, Arne-rikan
työfederatlon Ja vapaiden
. ammattniittojen edustajaa,; saapui
N e u v o s t o liittoon vappujuhlien
edellä Ja kävi senjälkeen Lenin­gradissa,
Pushkinissa, Stallngra-dissa
Ja Sotshissa.
Valtuuskunnan johtaja Ester Gold-herg
esitti koko valtuuskurman: nimis­sä
lausunnon Neuvostoliiton matkana
saaduista vaikutelmista.
"Olemme tutustuneet Neuvostoliiton
oloihin tyypillisten amerikkalaisten
trade-unlonistlen, näkökannalta, — -
sanotaan lausunnossa. —^ Edustamme
erilaisia poliittisia mielipiteitä' ja
Amerikan työväenluokan eri kerroik­siko-
työväenluokan, joka on Järjestäy-t3myt
Amerikan-'työfederatloksly Tuo­tannollisten
ammattiyhdistysten kon­gressiksi
Ja riippumattomiksi ammat­tiliitoiksi.
Saavuimme tänne monen­laisin
Amerikan elämälle tyypilllshi
ennakkoluuloin.
"Enxme ole tavanneet minkäänlaisia
vaikeuksia Neuvostoliitossa oleske-lunune.
alkana. Se on tuhonnut " r a u -
tae^ippu"-teorian>' Koko 'aikana,
jonka olemme täällä olleet, el kukaan
ole.koskaan^tänyt imeltä näkemästä
mitään tai puhumasta haluamienmie
henkilöiden kanssa."
Kerrottuaan vaikutelmista, joita
valtuutetut olivat saaneet eri tuotan­to-
ja kulttuurilaitoksissa vierailles­saan
Goldberg jatkoi: "Meihin on
tehnyt voimakkaan ^vaikutuksen kes­keytymätön
tuhoutuneiden talojen ja
tehtaiden kunnostaminen. Olemme
nähneet, että kaikkialla rakennetaan
uusia taloja: Olemme nähneet koko­naan
uudelleenrakennettuja tehtaita.
K a i k k i a l l a Ihmiset askartelevat rau­hanomaisen
rakennustyön parissa.
Emme ole missään nähneet ainoata­kaan
merkkiä sotavalmisteluista.
Sotshi oli oikea työläisten paratiisi.
"Olemme nähneet runsaan teolli­suustuotannon,
mutta emme ole mis­sään
nähneet hiostusmenetelmiä.
Olemme nähneet, että ilunlset ovat
hyvin pukeutuneita-ja otmellisia, h e i l ­lä
on hyvät asunnot ja nmsaasti elin­tarvikkeita.
Kaikissa kaupoissa oli
runsaasti tavaroita j a ihmisillä r i i t ­tävästi,
rahaa ostoksiin. Kaikki ovat
kertoneet, että heillä on täydellinen
mahdollisuus työskennellä, kohottaa
ammattitaitoaan , Ja , slvistystasoaan.
Nuorison mahdollisuudet ovat.suoras-täan
.valtavat ja ylittävät kaikki odo­tukset,
"Matkamme aikana näinune kaik­kialla
voimakkaan rauhantahdon se­kä
pyrkimyksen ystävyyteen kaikkien
työläisten mm. Amerikan työläisten
kanssa.
"Olemme kohdanneet täällä va-
' paan Ja onnellisen kansan. Joka
rakentaa rauhaa varten Ja taistelee
rauhan-puolesta.; Olemme varmo­ja,-
että kun kerronutte nämä - tosir
asiat kotimaassamme,' ammatilli­sissa
Järjestölssänune, Amerikan
kansä~ ottaa ne ilolla vastaan".
.NeWi Jerseyn valtion sähkö- j a r a -
dioteoUisuustyöväen ammattiliiton
aluesihteeri William Walles ja Ne*r
Yorkin' maalarien ammattiliiton pair
kallisosaston sihteeri Prank Weddle
kextplvat; Amerituin työtätekevien
taistelusta rauhan puolesta j a Yhdys-ivaltojen;
Koreaan suorittamaa agres-slota
vastaan.
K a i k k i , mitä olemme täällä nähneet,
rakennustyöt, teollisuuden kehitys,
lausui Frank: Weddle, uusien talojen
uu.«!len kastelukanavaverkostojen ja
suojametsälstutusten luominen, —
kalkki tämä todistaa sijmhinähtäväs-ti;
että neuvostokansa'pyrkii rauhan­omaiseen
rakennustyöhön.
^valtuuskunnan jäseniltä kysyttiin
kohtaavatko he USArssa vaikeuksia
ryhtyöä!sään kertomaan Neuvostolii­tossa
näkemäänsä.
'Vastatessaan kysymykseen lastaaja
John F.' Golderon lausui: Mitä tulee
Amerikan työfederatlon (APL) joh­toon,
n i in se poikkeuksetta vastustaa
Tauhantaistelua ja pyrkii estämään
sen. Tunnen Amerikan työfederatlon.
Se on osa Amerikan sotalaitosta ja
pyrkii saamaan työläiset tukemaan
tuota laitosta. Meillä työlälsUlä ei
öle lehdistöä, yleisradiota, eikä eloku­via.
Tulemme järjestämään, kokouk­sia,
julkaisemaan kirjasia ja lehtisiä.
Joissa kerromme kaikesta täällä näke­mästämme.
El ole epäilystä siltä, että
Ammattlyhdistyskeskusten johto y r i t ­tää
estää esiintymisemme. Mutta me
löydämme keinot kertoaksemme Ame­r
i k a n työlälsUle totuuden Neuvostolii­tosta.'
, • . •> •
Valmistuttava 100
vuoden sotaan/
sanoi Johnson
Washlngtonlssa ovat senaattorit
•McMahon (D.-Conn.) ja Flanders
(R.-Vermont) esittäneet, ^ yhteisen
päätöslauselman. Jossa kutsutaan y l e i ­seen
aseistariisumiseen kautta maa-ilman.
•
'Samaan.aikaan senaattori Johnso­nin
päätöslauselma, jossa kehoitetaan
lopettamaan Korean sota kesäk. 25
pnä j a tuomaan k a i k k i ulkomaalaiset
joukot pois Koreasta ennen joulu­kuun
31 päivää, saavuttaa yhä laa­jempaa
kannatusta. Senaattori John­son
sanoi äskettäin:
"Jos me emme kykene sovittamaan
tätä yhteentörmäystä nyt kun tilanne
siihen on kypsä, niin meidän täytyy
tunnustaa kykenemättömyytemme
rauhalliseen sovitteluun misSään. Jos
me jäämme : odottamaan ehdotonta
antautumista ennenkuin ryhdymme
valmistamaan rauhanehtoja, n i i n s i l ­loin
meidän on parasta valmistautua
•100 vuoden sotaan."
: HALPUUDEN VUOKSI
Mies heräsi kolmen aikana
puhelimen kilinään ja kiirehti mH
vastaamaan.
"Halloo, halloo!" ilmoitti mie
sensä.
"Pitkän matkan puhelu", ^
keskuksen ilmoitus.
Sitten seurasi seuraava kpskns
"Halloo."
"Halloo."
"Mitä te haluatte?"
" E i mitään."
"Ette mitään! No mitä flm
varten te 'herättelette ihmisiä;
soitollanne?"
Katsokaas, yöllä ovat puhellnii
sut halvempia."
— Neuvostoliitossa maksavat säh-köjääkaaplt
880 ruplaa Ja televisionse-tlt
1,200 ruplaa. Joten ne ovat kes­kinkertaisesti
palkattujen työläisten'
saatavissa.
Italian sosdemit
tanssivat US:n
soiton mukaan
Rooma. — Italian pieneksi kuti
neen . sosialldemcikraattisen puoi
Johtaja Giuseppe Saragat ilmot
että hänen puolueensa tärkeät Jo
Japaikat ovat englantilaisten Ja i
rikkalaisten asiamiesten käsissä,
ragat teki tämän paljastuksessa
fialidemokraattisessa "La Sqnil
lehdessä julkaistussa haastattelu
sunnossaan, joka on aiheuttanut
tavan hämmingin puolueen siss
kaan piirissä.
Korostettuaan, että "sosialismi e
mikään Maffia (Salaseura)'' San
totesi, että "valitettavasti kuita
monet sosialidemokraatit ovat Tl
taneet periaatteellisen sosiaUsmin
nien henkilökohtaisten kysymysb
palvelukseen.'-'
•Me olemme taistelleet englantil
ten asiamiesten poistamiseksi pm
eestamme, emmekä me tule IHTPSI
sallimaan tiedossamm: olevien
amerikkalaisten agentin valtaup
syä puolueessamme, kertoi Sm
edelleen.
Neuvostoliiton-Kiinan
kesken uusi kauppa­sopimus
Lontoo. — Tassin "uutistoimistot
doittl torstaina, että Neuvostoliitai
Kiinan kesken on kesäkuun 15 [
allekirjoitettu uusi kauppasopima
K i i n a n kauppavaltuuskunta pii
keskiviikkona kotimaahansa lentob
se.
•Uuden sopimuksen mukaan iBiö
huomattavasti kauppavaihtoa ji
pohjautuu V. 1950 allekirjflitd
kauppasopimuksen perusteelle.
Suomi joutui Venäjän ja Saksan suhteiden kärjistyessä ilmisötaan.
Toivoisimme, että Britannia ja Yhdysvallatkin käsittäisivät tämän,
jonka ne hyvin mahdollisesti tekevätkin." Hienoa luettavaa kymme­nen
vuoden takaa, vai mitä?
Toisin suhtautui asiaan Vapaus, kuten niin hyvin muistetaan.
Meidän lehtemme viittasi Suomen valkoisten hallitsijain aikaisempiin
rikoksiin aina luokkasodan päivistä Karjalan valtausyrityksiin ja 'Hal-visodan''
seikkailuihin asti. Vastauksena niille^ jotka täällä puoluste­livat
niin Canadan kuin Suomenkin kansan pään menoTcsi Rydin, Man­nerheimin
ja Tannerin rikollista liittoa Hitlerin kanssa, Vapaus jul­kaisi
kesäkuun 28 pnä loimituskirjoituk^n jossa viitataan siihen tosi-:
asiaan, että "Ryti tiedoitti jo aikoja sitten, että hänen haliituksensa
hyväksyy Hitlerin 'uuden järjestyksen'. Edelleen totesimme silloin,
että jo (Edellisenä syksynä oli Suomeen tuotettu salaisten sotasöpi-musten
peruskella saksalaisia miehitysjoukkoja ja viittasimme Ry­din
antamaan remukkäaseen lausuntoon: " X y t me emme ole yksin.
Suuri Saksa, kansien Hitlerin johdolla, on päättänyt käydä sotaa Xeu-vostoliittoa
vastaan ja toiset vallat ovat päättäneet liittyä Saksaan
• • •" Lopuksi Vapaus kehoitti Canadan suomalaisia omksumaan päät­tävän
kannan SiJpmen ja Canadan kansan vihollista, Hitleriä ja hänen
suomalaisia palkkarenkejään, Rytä, T ^ ja Mannerheimia vas­taan,
sillä, kuten silloin kirjoitimme: "Suomen valkoinen hallitus on
hoitanut 'itsenäisyyttään' sillä tavalla, ettei sen tarvinnut enää itse
huolehtia sodanjulbtuksestakaan. Diktaattori .\dolf H:tler, Saksan
natsihallituksen päämies, antoi Suormen puolesta sodanjulistuksen jo
viime^suniiuntaina: Suomen hallituksen tehtäväksi jäi vain . . so- .
tavormien mobilisoiminen!"
Kukaan järkevä ihminen, joka haluaa elää itse ja antaa toistenkin
elää, kukaan hyvää tarkoittava ihminen, vaikkei hän täysin olvaltaisi-kaan
historian antamia opetuksia ja varoituksia, ei haiua mitään muu­ta
niin hartaasti kuin sitä, etteivät nämä kymmenen vuotta vanhat
asiat enää koskaan uusiintuisi. '
, Ja jos-meidän lehteämme taas moititaan ylläoIe\'ieh lainausten joh­dosta
"puUistilijaksi", nin me puolestamnne esitämme kaikessa vaa­timattomuudessamme,
että sopii Canadan suomenkielisten toistenkin
lehtien kaivaa esiin kymmenen vniotta vanhat artikkelinsa, ja pullistel­la
niiden perusteella niin paljon kuin on "värkissä varaa".
PÄIVÄN PAKINA
Korean sodan vuosipäivän jolidosfa
Ensi maanantaina tulee kuluneeksi
vuosi siitä kun Wall Streetin imperia­listien
tukemat fasistisen Syngman
Riieen hallituksen joukot aloittivat
sodan Koreassa hyökkäämällä Poh-jols-
Korean alueelle. Yhdysvaltain
hallitus omaksui heti tämän sodan
omakseen Jä ryhtyi pikaisiin toimen­piteisiin
saadakseen . Y K : n : siunauk­sen
toimenpiteilleen, joihin oli Ilmei­sesti
ryhdytty jo hyvissä; ajoin eimen
^.kesäk; ,25 ^ p ä i v ä ä ; ' ; . ' . y ' ; •^^r,,'
Eliel YhdysvaUat olisi sekaantunut
tähän, sotaan olisi se: pysynyt " p u h ­taasti
kansalaissotana, eikä saanut s i ­tä
' imperialistisin hyökkäyssodan
luonnetta mikä sillä nyt on. jos ko­realaiset
olisivat saaneet tapella kes­kenään,
olisi Korean kansa pitänyt
pikaisessa järjestyksessä huolen siltä,
että sota olisi päättyityt varsin pian
sillä valtava enemmistö korean kan­sasta
oli kyllästjrnyt Syiigmaan Rheen
fasistiseen. j a kaikin puolin mätään
komentoon. Mutta Korean sisäisten
asioiden ratkaiseminen el kuulu Wall
Streetin käsityksen mukaan Korean
kansalle koska se olisi merkirmyt de­mokratian
voittoa. Taantumus oli p i ­dettävä
hinnalla inillä tahansa val­lassa
Etelä-Koreassa Ja siitä syystä
Yhdj^valtain haUitus ryhtyi Syngman
Rheen avustajaksi sen taistelussa K o ­rean
kansaa vastaan. Tarkoituksena
oli ja on yhä edelleenkin myöskin
Pohjois-Korean alistaminen Syngman
i i h e c n ikeen alaiseksL 'Samalla saa­taisiin
myöskin Yhdysvaltain Imperia­lismille
sillanpääasema K i i n a n kan­santasavallan
pohjoiselle rajalle suun­niteltua
hyökkäystä varten Kiinan
kansaa vastaan.
Korean sotaa on käytetty kallckialla
maailtnassa, mutta erikolsesttkln tällä
«narxtereella, valtavan sotahysterian
kehittämiseksi konuhunismia vastaan.
Erinäisten l ^ ^ sotaeks-pe^
tlen mielestä on Korean sota epä-pnrdstunut
sotilaallisessa suhteessa Ja
sen pääasiallinen arvo on tähän ,men-n^
sä heidän mielestään ollut sen a n ­tama
tilaisuus sotahysterian lletso-nilseen,
joka pn tarpeellinen sitä v a l ­tavaa
sotaan varustautumista varten,
joka on parhaillaan käynnissä Y h ­dysvalloissa.
Yhdysvaltain sotavoimien komenta-jaM'
K l i n a s s a varhaisempina vuostoa
tolihlnut' kenraali Wedemeyer oU äs­kettäin
seiiaatin komitean. kuulustel­tavana
Washingtonissa. Hänen mie­l
i t ä än ^'mieidän pitäisi lähteä pois
Koreasta . . . Me äienetämme siellä
parhaita miehiämme. Meillä on siel­lä
päättymätön peli, joka huolestut­taa
miniia loppiunattoniiin.''
Kenraali sanoi Koslasta lähtemisen
merkitsevän tappiota mutta hän sanoi,
että seij'johdosta olisi ryhdyttävä vas­tasiirtoihin
muualla. Bäa selitti nä-niä
vastasiirrot seuraavalla tavalla:
"Minä rikkolsUi diplomaattiset suh­teet
(Neuvostoliiton j a kansandemo­kratioiden
kanssa). Minä ryhtyisin
täydelliseen mobilisointiin . . . M i nä
lähtisin kaiten tämän todellista a i ­heuttajia
vastaan sillä ne eivät ole
korealaisia — koska kaiken tämän n a ­pana
on KremlL"
Tämä sotaherra oli avoimesti sitä
mieltä, että ennemmin tai myöhem­min,
sitten kun on ehditty varustau­tumisessa
tarpeeksi pitkälle. kUn esim.
Yhdysvaltain anneijassa on kolme ja
puoli miljoonaa miestäf. olisi ryhdyt­tävä
pyhään sotaan kommunismia
vastaan. Sama henki vallitsee suu­r
i n piirtein puhuen Yhdysvaltain Ja
Canadan hallituksessa Ja tämän man­tereen
sanomalehdistössä.
Mikä todistaa varsin Sehrällä taval­la,
että sotaan varustautuu kapitalis­tinen
maailma Yhdysvaltain johdolla.
Siltä ei ole epäilystäkään. On turhaa
syyttää sosialistisia maita tai kommu­nismia
sodalla uhkaamisesta. Sosia­lismin
maat -haluavat ennenkaikkea
rauhaa voidakseen suorittaa sosialis­min
rakennustyötään mahdollishnman
tehokkaalla tavalla. Eikä tässä yhtey­dessä
pidä unohtaa sitä, että todelU-set
sosialistit Ja kommunistit ovat aina
sotaa vastaan ja että se ori Juuri kapi-taliani
mikä haluaa sotaa koska sota
kuuluu eroittamattomana osana kapi­talismin
okmukseen Ja luonteeseen.
Me voisimhme lainata tässä sadot-
U i n eri kapitalistimaiden "hälUtiis-nnlesten
y j n . lausuntoja siltä, että on
varustauduttaya sotaan s o s i a l l ^n
irialta ja kommunismia vastaan —
mutta kuka voi esittää yhden ainoan
sosialistisen maan hallltusmliesten l a u ­sunnon,
jossa on keholtettu ryhty­mään
sotaan kapitalismia tai kapita­listisia
nialta vastaan; Tosiasiassa,
näissä maissa on kaikenlainen sodan
lietsonta jtdlstettu rikokseksi, josta
voi joutua ristikkojen taakse mietti­mään
sodan Ja rauhan merklty.stä.
Kapitall8timfli8.sa on asla Ihan päln-vastolri.
Mitä enemmän lietsot sotaa
sitä korkeammille paikoille onÖ
suus kivuta Ja sitä suuremmat la
dollisuudet on saada rahallista l3
tyä sotaan varustautumisesta. _
Tämän Korean sodan vuosipi"
Johdosta on muistettava. e^t^M
sodasta-ja rauhasta riippuu lopi»
dessä suurista kansanjoiikoisU t
kapitalistit Ja heidän hallitusmle»
käsittävät varsin hyvin, cttä^
varten tarvitaan kansan tom»
Vaikka suuret kansanjoukot nfflj
£ä maassa kuin rajan eteläpo*
kln ovat sotaa vastaan ja rauhan»
nalla n i i n ne eivät ole kultedj^
slttärieet Korean sotaa
mäaUmansödan vaaraa ky™ w
valta kannalta. Joku alia äm^
mitetut , mielipidetutklmijat,
osoittaneet, että esim. kaksi,
osaa Yhdysvaltain ^ ' ^ ^ ^ ^ '^
mieltä, että Yhdysvaltain «oUTj^
olisi poistettava KoreasU ja
tää paikkansa myöskin täinan ^
Väestöön nähden: Vaikka rfJö'»
on julkaistu sanomalehdisj^
varsin hyvin hallitusherratoB^
n i in kaikesta väitetystä " d e»D^
ta'- huolimatta el ole toimitta p j
mielipiteen mukaisesti v a »^
päinvastaisella tavalla -
entistä enemmän vettä s o d »^
rian kiukaalle, että kansa ^
kilholtetuksl sotahysterianpa*^
Asla on nähkääS siten, e t » » ^
herrat eivät väUtä kovtalou^J^
kansanjoukkojen mieiipi^^^
ellei sitä lUnaista hyvin r
tavalla — Järjestettynä
rauhan puolesta. Yhtenä
Järjestettynä toimintana oo «^1
toomuksen allckirjoittafflin»JJ
vaaditaan viiden suurvallan
sopimusta. .j,ndö»
Mitä olet. anolsfllukiji^»*«J^
hanaslan hyväksi?-