Vapaus, November 15, 1928

              mXDSBSQfAts
i »k. usk «kk. «rso. s kk. n . » iti ik.nM.'^\yj»n*t'!^ J»
t X ^ ISJM « tk. J S J B , s kk. « J W )• 1 kk. SLOOu
M a i a n O M k M « l Ä kcfU. »M kakri factM. - A « * » S « « * ? ? : S ' ^ S ? ^ " ^ Ä ' S ' S S ' -
U k u a « i o f f U»o»k«t pita o C koBtlori». keno 4 l p . U»e«T«tf.gWI. « d ^ I
« « « a d e a koÄtorii Liberty BoiMi»». » Loni» St. PBIMU» lOS». Po«Oo»i»>; Bo« M. Smibtn.OM'
tioenl adveaitit* « » • TSe. per eol. loeli. «inUBMi cktige for «lacto toMrtJo» » e - Tko Vepra*
tm *M amiQ2> ttlu«. • « « - • « * > e n o B U l ^ k l r ) . < - « » e . kiijottiai u d e l l e e . i a k k « « * o i u i«
• •••ITT-TTTTI s i a e i a : J. V . K A N I U S T O . Uitktenhoittje. •
Ammattijärjestön konventsioni ja amma­tillinen
vasemmistoliike
I^nsallinen- kateus ja kilpailu. Mei­dän
tulee vain muistaa, että esim.
kansallisilla rautateillä on B. and
O.-suunnilelman nimellä tunnettu
ratsionalisoimis- eli hiestytysjärjes-telmä
ollut voimassa jo muutaman
vuoden. Sen suunnitelman on yb
dysvaltalainen rautatietyöläisten jär
jestö Munannut. Hyväksyessään
mondismin Canadan uusi ammatti
järjestö sib osotti työnantajille y-leensä
ja erikoisesti raulatieporhoil-le,
etta se tahtoo edistää .työläisten
hiestytystä yhtä hyvin ja parenunin
kuin mitä "ulkomaalainen" järjes-,
tö tekee. Canadan uuden ammatti­järjestön
mondismi on siis saman«
aikaisesti tähdätty ratsionalisoinnin
eli hieslylyksen edistämiseen ja yh­dysvaltalaisen
anunatillisen järjes­tön
tai järjestöjen vastustamiseen.
Näin ollen tekee mondismi ja sen
seuralainen teollisuuden rätsionali-sointi
pidieen teollisuusliittojen kan
sainvälisyydestä silkaksi laverteluk-si,
sillä ne ovat suoria vastakohtia
toisilleen.
Canadan uuden ammattijärjestöni
päätoimessa ihondismiin'nähden on
kuitenkin -muuan lohduttava seikka.
Päätös ei ollut läheskään yksimieli­nen.
Se hyväksyttiin 32 äänellä. 27
vastaan. On näet syytä olettaa, et­tä
jos ,yaseinmistoedustajat olisivat
esiintyneet. systemaääisesti järjesty-neenä
voimana, niin • taantikmukselli-raportissaan.
Mutta näiden radi- «en. johto olisi kärsinyt tappion
mondisminsa kera. Sitä . järj^ty-neisyytta
kuitenkin puuttui vasem
Viime viikolla piti Canadan uusi
ammattijärjestö toisen vuotuisen
konvenlsioninsa Torontossa. Uusi
ammattijärjestö on vielä nuori, lap­senkengissä
kulkeva järjestö, sillä se
perustettiin, kuten muistettanee,
maaliskuussa 1927. Silloin, tata
järjestöä perustettaessa, toivottiin,
eitä siitä muodostuisi -semmoinen
keskus» mikä kansallisessa mittakaa­vassa
yhdistäisi erinäiset, Amerikan
työväenliiton hylkimät järjestöt ja
ennen kaikkea ryhtyisi järjestämään
Canadan perusteollisuuksien halpa-palkkaista,
ankaran riiston ja hies-tytyksen
alaisena elävää järjestymät­tömien
työläisten joukkoa taiste­luun
teollisuusporhoja vastaan ih­misoikeuksiensa
ja olemassaolonsa
puolesta. -
Vasta pidetty konv^i>tsioni ei suin­kaan
osotiunut, että nuo. toiveet
olisivat toteutuneet. Päätöslausel­ma
mondismin hyväksymisestä eittä-mättömäsli
toteaa, että tämän nuo­ren
järjestön johto on täydelleen,
joutunut teollisuusporhojen asian­ajajani
Jcäsiin; Canadan uuden am­mattijärjestön
johto on yhtä van­hoillista
kuin Amerikan työväenlii­ton
tai Britannian ammattijärjestön
johto konsanaan. Totta, että mo­nien
radikaalisten päätöslauselmain
hyväksyminen osottäa eräänlaista
avomielisyyttä, mitä presidentti
Mosher muuten erikoisesti korosti
15 pma-~T3tm%; Nov* 15
Romaiimn porvaria mpeiiafisDiiD TomSk
No. 252
' kaalisten päätöslauselmain hyväksy­misiä
on pidettävä vain vasemmisto­laisten
tyydyttämiseksi heitettyinä
' luupalasina; Mitä mahdollisuutta
on esim; teollisuusliittojen laajenta­miseen
kansalliseen ja kansainväli­seen
mittakaavaan silloin, kun mon­dismi
hyväksytään menettelytapaiu
perusiaksi?
• Mitä on sitten mondismi?
ttse tuo termi on' englantilaista
, perua. Sen merkityksestä ja käy­täntöön
sovittamisesta on Britannian
ammatillisen liikkeen Oikeistqlaisai-nekaen
ja ; vas6mmistolaisaineksen
kesken käyty ankaraa kamppailua
kuluvan vuoden aikana^ Britannian
ammatillisen liikkeen vai^oillinen
johtomies, herra Citrine, on erääl­lä
lausunnollaan lyhyesti osotta-nut
mondismin tarkotuksen. Hän
sanoo, ettei mondismi tarkota niin­kään
paljoa työläisten ja työnanta-
' jäin välisiä suoria neuvotteluita
Icuin sitä, miten löydettäisiin yhtei­nen
periaate teollisuuden ratsionali-
; sointiin nähden. Ja raisionalisoi-misen
avulla taasen ilmeisesti koejte-,
taan kapitalistien - taholta pyrkiä
samaan päämäärään kuin palkkain
alennuksenkin kautta, nimittäin saa­maan
teollisuuden tuotteesta entis­tään
suurempi osa kapitalisteille
ja työläisille entistään pienempi osa.
Britannian ammatillisen liikkeen
taantumukselliset johtajat lausuvat­kin
peittelemättä, että he pyrkivät
ntcndismin ja ratsionalisoimisen a-vulla
elvyttämään
mistolaisilta. Taantmnuksellinen
Johto sitävastoin oli hyvin valmen­tautunut
mondismin läpiajamiseen.
Tp. komitean jäsenistä antoi itse­kukin
omalaatuisen, 'Vilpittömän**
selostuksen siitä, mitä hän'mondis-millä
ymmärtää; Nämä selostukset
erosivat . suuresti toisistaan sisäl­töönsä
nähden. Presidentti Mosher
ehdottomasti vakuutti, että jokainen
neuvottelu työnantajain ja työläis­ten
välillä palkkariitaisuuksista y.m.
on työn ja pääoman välistä yhteis-toimintaa,
siis mondismia. Juuri
tämä presidentin ovela selostus sai
vähempitietoiset. edustajat horju­maan'
ja äänestämään mondismin
puolesta.
' Kun ammatillista vähemmistölii-keltä
on mahdoton synnyttää käden­käänteessä
sitä tai tätä konventsio-nia
varten ja kun se kuitenkin on
ehdottomasti välttämätön jokaisen
suuremman tai pienemmän konvent-sionin.
vasemmistovoimain mahdolli-sitoman
tehokkaalle esiintymiselle,
niin uuden ammattijärjestön toisesta
konventsionista saadun kokemuksen
perusteella on vasemmistotyöläisten
kautta maan ryhdyttävä kite;^ämään
ammatillista vähemmistöliikettä (tai
ammattiliittojen valistusliittoa) jär­jestölliseen
muotoon, että uuden
ammattijärjestön kolmannessa Vuo­tuisessa
konventsionissa vasemmisto-voimat
tulevat olemaan yhtä hyvin
tai parenunin valmentautundta tais-
Rtonania on sekä pcdattiflesti etcä
taloudellisesti läx&sA' asemasi
sa. Huikeat sotavelat rasittavat val­tiotaloutta
niin, ettävSt Taskaammat-kaan
verotukset vcA. ätä pelastaa. AI->
van äskettäin täytyi lalfitaksen tai­pua
Ranskan kapitalisQen. edessä J a
suostua maksamaan kalkki sotavelat
Tp^TTfUBg^ • fifljT^rrfn (jn balBtuksen täy­tynyt
sitoutua siihen, että maan talou­dellista
elämää koskevat lait muute­taan
kapitalisteille, ennenkaikkea u l ­komaalaisille
edullisiksi. Tässä suh­teessa
on maailmBTisnda.ssn "voittanut**
Rumania joutunut antautumaan a i ­nakin
yhtä täydellisesti kuin hävinnyt
Saksakin. Se Joutuu ottamaan mää­räyksenä
New Yorkista ]a Ranskas-
K^^t^inftftn Johtavilla politiikoilla ei
ole mitään mahdollisuutta olla nou­dattamatta
ulkomaisen suurpääoman
määräyksiä. Jos mielivät saada ulko­mailta
lainoja. Mutta kun valtio ot­taa
lainoja ulkomaiden kapitalisteilta,
on sen taivuttava monenlaisiin mtd-
U n k i n ditoihin kuin niihin^ Joista; ]o
edellä on mainittu. Niiden täytyy t a i ­pua
noudattamaan sellaista ulkop(di-tiikkaa
kuin suurvallat haluavat, a i -
hen Rumania onkin taipunut. Se a n ­taa
ranskalaisten komentaa Ja Järjes­tää
sotajoukkojaan Ranskan politiikan
vaatimusten mukaisesti; se on ase
Ranskan imperialistien kädessä Neu­vostoliittoa
vastaan. TUssä tarkoi­tuksessa
kävi maassa äskettäin Rans­kan
yleisesikunnan upseeri, kenraali
Zie Rond. Rumlmian on toimittava
yhtenäisesti Ranskan toisen vasallin.
Puolan kanssa^ Tätä yhteyttä kävi
äsken Pilsudski Järjestämässä R u -
manlassa. Renginpalveluksistaan on
Rumanialle luvattu 250 miljoonaa
dollaria eli noin 10,000 m i l j . m a r k an
laina. Kun suurkapitalistit eivät k u i -
K u n luvattuja lainoja ei ole: vielä
saatu, on maan,talous mitä ahtaam­malla.
Useat tehtaat ovat joutu­neet
sulkemaan porttinsa ja heittä­mään
kadulle työläiset Täten cex
maahan karttunut työttömiä kymme-tenkaan
vielä ole saaneet riittäviä t a ­keita
lainojen takuiksi, ei Rumanialle
toistaiseksi Ole vielä lainaa annettu.
Se on vasta "hyllyUä".
niä tuhansia, vaikka maan teollisuus
onkin suhteellisesti pienL Työttö­mille'
et makseta minkäänlaista avus­tusta.
Samoin kuin teollisuus, on
mirPwn«.Tn<«»Birfn sekasoTTOSsa. Rauta­teiden
tappio kuluvana vuonna heinä­kuun
loppuun mennessä oli kokonaista
1/)00 mOJ. leitä. Samaan kikaan oli
valtiotalouden tappio 6.000 mUj leitä.
Valtion talouden voi pelastaa vain
ulkomainen laina. Muuta mahdolli­suutta
ei porvaristona ole.
Kaiken lisäksi on maatalouskin k r i i ­sissä,
jota kärjistää ^elä Bessaraldaa,
Valakiaa j a ' osaksi Siebenburgeniäkin
kohdannut kato. Sadattuhannet t a -
lonpcdkalsperheet Joutuvat tulemaan
toimeen kazjanruualla. He Joutuvat
myymään karjansa polkuhintaan, kos­ka
se muuten kuolisi nälkään. Täten
kaikkensa menettäneet talonpoikais­joukot
marssivatkin autioituvilta maa­seuduilta
kaupunkeihin. Joissa paisut­tavat
entistäänkin suuria työttömäin
Ja kerjäläisten armeijoita,
y Kun tilanne on tällainen, vainuvat
vallanpitäjät pienimmässäkin työvä­en
ja talozjjMikain lilkehtlmlspssä k a ­pina.
Estä&seen sellaisen ennakol­ta,
on porvaristo lakkauttanut kaik­ki
luokkatietoisen työväestön järjes­töt
Ammattiyhdistykset, jotka e i ­vät
.kuulu Amsterdamiin, ovat hajoi-tetut
Vangitsemiset kuuluvat
väjärjestykseen Ja parhaillaankin on
Klausenburgissa käsiteltävänä juttu.
Jossa syytteessä on lähes aoo työläis­tä
Ja talonpoikaa. Heidän ainoana
rikoksenaan on se, että ovat olleet
uskoUlsIa työväenluokalle j a sen asi­alle.
Mutta tällaisilla luokkaoikeus-
JntiUllakaan-^ei voida kukistaa työvä­keä.
Uudet astuvat tyrmiin teljetty­jen
tilaUe Ja luokkataistelu jatkuu
keskeytyn^ättä.
tys. TShän kaiöfficn vedoten d töe
liioiteltua, vaikka sanookin, että Suo­men
työläis- ja talonpoikaisnainen
berää-. J a sälltön, kun hän itse he­rää,
niin el hän käskemälläkään u u ­delleen
nuku. — E. M:
Kollontay työstään
naisliikkeen
hyväksi
Kun minä syksyllä 1918 omistin ko­ko
tarmoni suunnitelmallisten suunta­viivojen
vetämiseen työskentelyä var­ten
naisten vapauttamiseksi kalkilla
aloilla, myönsi Sverdlov, ensimäinen
neuvostojen presidentti-vainaja, toi-
]dn itse asiassa jaljenä paljon teesk^-
tel^ ja vääryydellisyytö täs^^roh-
'tee^. JOS puhutaan bolshevikkien
propageeraamasta. "epästveeffisyydes-
5-, ensin tarkasö harkittava mei­dän
avioliittolakejamme. Jolloin havai­taan,
että mitä avioeroihin tulee, o-lemme
tässä Yhdysvaltain tasoDa, ja
"avtotttHnain" lasten lukumäärä, ei öie
suinrempi kuin Norjassa,
tässä kysymyksessä edustin minä
kaikkein jyrkintä suunta puolueessa.
Teesejäni ja käsityksiäni vastaan s u ­kupuolimoraalista
kamppailtiin _kat-kerastL'
Lisäksi sain henkilökohtaisia
Ja perhesuruja. Ja siten kului vuosi
1922 ilman hedelmällistä työskente­lyä.
Saman vuoden syksyllä nimitettiin
minut sitten lähetystöneuvokseksi Nor-
^nnä^"työtätekevien naisten koulut- jaan. Uskoin oikeastaan, että nimi-tamisesta
puolueen vakavimmaksi teh-täräksi
Ja avusti meitä työssämme.
Täten voitiin marraskuussa 1918 kut­sua
koolle Venäjän ensimäinen työ­läis-
j a talonpoikaisnaisten kongressi
mikä käsitti 1,147 valtuutettua. Täten
laskettiin pohja kautta Neuvostoliiton
suunnitehnalliselle työlle työväen- jä
talonpoikaisluokan vapauttamiseksi.
Minua odotti kokonainen virta uutta
tys oU vain muodollinen, ja että sai­sin
Norjassa aikaa harjoittaa kirjain-lista
toimintaa. Kävi kuitenkin ^ f e i n.
Astuessani tähän toimeen Norjassa
Jouduin oikeastaan uudelle elämäni
työiinjalle, mikä vaati kaikki vpimanL
Diplomaattisen toimintani aikana o-len
sen vuoksi ehtinyt kirjoittaa vain
vähäisen: kolme pientä novellia
"Rakkauden tie" (ensdmäinen yrityk­seni
kertomuksen-alalla), sosioloogisen
artikkelin "SUvekäs Eros" Ja muita vä­hemmän
huomattavia artikkeleja.
"Uusi moraali Ja työväenluokka" Ja
yhteiskunta-taloudellinen tutkielma
KommBnistqniohe
KOBfMONISTIPUOLUEEN ^
MALAISEN PUHUJAN J ? * -
~MuTaalEnaIIa:
Rpsegrove le ja n-
Pottsville . . . . . . . . . . . . . . JB-SO,
Porcilpine .V 21'Vo
Iroquis PaUs . . . . . . . . . . . . . ^ * ^ P t
Connaught Sta. iltapäiväilk '
Cochrane . . . . . . . . . . . . . . ..
Kapuskasing
Hearst
Nakina . v ; ; .
Homepayne
"Naisen asema kansantalouden kehi­tyksessä"
näkivät päivänvalon Jo q-leskeUessani
Venäjällä, kirjoittaa K o l ­lontay.
.South Poreupine, Ont.
• Jos nyt sitten yrittäisi, kuu oi­kein
joukolla . siihen pakoitetaah.
Suomen työläis- ja talonpoikaisnaiset
valveutuvat
Jtamaan rappeutunutta leluohjelmaansa ajamaan kuin mitä
Britannian kapitalismia hv-vinvoin-1 » 1 • , *^««»
tiin. minkä vallitessa-ammatillinen ^ ^^^^^^^ P«^"y-liikekin
voisi jälleen parantaa jä­sentensä
elinehtoja.
Semmoista on mondismi Britan­niassa.
. Entä Canadassa?
Canadan kapitalismi on "historial­lisesti
suoranaisessa vastakohdassa
Britannian kapitalismille. Edelli­nen
elää nousu- ja kukoistumiskaut-ta;
v. jälkimäinen lasku- ja rappeutu-misaikaa.
Näin ollen täytyy mon-dismilla
Britanniassa ja mondismil-neessä
konventsionissa.
Ylempänä mainitsimme konvent
sionin hyväksyneen useita radikaali­sia
päätöslauselmia. Semmoisena
on pidettävä esim. järjestymättömien
järjestämistä koskevaa pontta. Sii­nä
komeasti sanot^, että "uuden
animatu'järjestön päätehtävänä on
järjestymättömien järjestäminen, mi­hin
nähden kaikkien muiden edes-ottamisten
tulee olla toisarvoisia",
j Kauniita sanoja. Mutta ^Ikäänune
la Ganadassa olla muutamia erilai-lantako niiden pettää itseämme.
sia tarkotusperiä, vaikka ratsionali-spinti
onkin ominaista molemmille.
Mondismi, minkä ammattijärjestö
hyväksyi menettelytapain perusiaksi.
Suomen työväen Julkinen luokka-taisteluliike
on luvatonta. Niin myös­kin
naisten pyrkimyi parantaa ase­maansa
Joukkopuolueessa on mahdo­tonta
— obranavallan takia. Sen
Johdosta onkin havaittavissa aivan
uuSililkebtiaiismuoto ennen nukuk­sissa
olleen työläisnaisjoukon keskuu­dessa.
Sanon: nukuksissa, sillä enti<t
nen sosdem — naisliike oli vain alo-tetta,
pikkunäpertelyä, jolta puuttui
elävä henU. SUtä eläväksi tekevästä
hengestä onkin nyt' kysymys.
Ajatelkaammepa yksinkertaisia per­heen
äitejä, siskoja, tätejä jne. He
kysyvät: "Mitä nyt on tehtävä? Par­lamentti
ei tuonut meille nalsUIe m i ­tään.
Emme elä äänlolkeufiella. em­mekä
näe, mitä sUtä on hyötyä, vaik­ka
..^olemme odottaneet jo toista vuo­sikymmentä.
Muusta ei lie apua,
eUemme vihdoinkin ala luottaa i t ­seemme.
Turvata omiin voimiimme,
vaikka 'se oma Jussikin sanoo, että
^'nainen on luonnostaan' vähän kau­niimpi,'—
(kuka on?) — mutta sitä
•typerämpi asioistaan huolehtimaian".
Tästä valveutumisesta on'seurauk­sena,
että koko maassa: alkaa naisten
alotteesta muodostua kaikennlmlsiä Ja
-laatuisia pikku-yhdistyksiä j a seu­roja
kuin sieniä sateella. Ne ovat
etupäässä opinto- ja. käsityökerlioja,
joissa poliittinen opiskelu on toimin­nan
pohjana. I ' '
N. vuosi taaptUn oli Oulun kaupun­gissa
esikaupimkeineen kerhojen l u ­kumäärä
10. Joissa Jäseniä 3—400. K o ­ko
vaalipiirissä. oli 35 kerhoa," jois­ta
eräissä jäsenluku yli sadankin. Ou­lun
1. . pohjohien vaalipiiri oli tässä
suhteessa myöskta hyvin kehittynyt.
Usäksi ovat naiset huomattavalla
tavalla edustettuna ammatti-, työpalk­ka-,
kunnaUis- yjn. järjestöissä.
4 - Miten nämä sitten työskentele­vät
j a tuottavat hyötyä luokkataiste-^
luUe? kysynee lukija.
— Pitävät kokouksia kerran viikos­sa.
Kokousaikana tehdään^ käsitöitä.
VuoroteDaan eri tehtäväin suorituk­sessa.
Suunniteltu ohjelma kokouk­sissa
on suoritettava täsmälleen. Lör­pöttelyksi
ei kokous saa milloinkaan
mennä. Joku tovereista valitaan p u ­heenjohtajaksi,
toinen sihteeriksi har­joituksen
vuoksi. Puhe on aina oh­jelmassa,
samoin myös lausuntoa, l u ­kemista,
laulua. ' Keskustelu on tär­keintä
j a sitä vaärten asetetaan myös
alustaja. Oma-alotteisuus on raja­ton.
Siinä tapauksessa, että esiintyy
porvarillisia käsitteitä, ne johdonmu­kaisesti-
oikastaan keskustelun kulu­essa.
Yleishenki on elävä, sosialis­miin
pyrkivä.
Kerhot eivät ole irrallisia, toisis­taan
erillään Olevia "pikkuklikkejä".
Niiden toiminta keskittyy asteetttdn
paikallisista aina koko maata käsittä­vien
edustajakokousten; muodossa.
Edustajat kuUeUnrasteelle asetetaan
valintatietä ja > asetetaan heille kul­lekin
tehtävät. Vapaus on laaja, joten
kokoukset muodostuvat vilkkaiksi, e i ­vätkä
l^llästytä osanottajia liialla
kaavamaisuudella, i'> Siitä huolimatta
elää niissä voimakas luokkataistelu-henki.-.'
• .
Taloudellisesti nämä' ryhmät kah-s
nattavat itsensä. Ne suorittavat ko­kouskulunsa,
avustavat- - punaorpoja
'ja vankeja. VaaUrahastoJen perusvoi­man
ne myöskin muodostavat. Joka on
siksikin hyvin tärkeää, kun ammatil­lisen
liikkeen voimin ei :käy luotta-mhien
tämän liikkeen yUtenäisyystol-minnan
vuoksi. Jota'seikkaa liiankin
usein tahdotaan allevUvata.
Työtaisteluissa on naisilla sekä t a ­loudellinen
että agitatoorinen merki-työtä.
Oli voitettava naiset uuden val­tiojärjestyksen
puolelle, oli kouluutet-tava
heidät poliittisesti, mobilisoitava
heidät perustamaan kansankeittiöitä,
kasvatettava voimia lastenkoteja Ja
-seimejä. koululaitosta, kotireformeja
yjn. varten. Kaiken t^män työn i » ä -
tarkoituksena oli naisen tasavertaisuu­den
käytännöllinen toteuttaminen työ­yksikkönä
kansantaloudessa ja kansa­laisena
poliittisessa elämässä. Jä tämä
jopa määrätyillä tärkeillä ehdoilla:
äiteyttä oli pidettävä yhteiskunnalli­sena
laitoksena Ja oli valtion sen
vuoksi suojeltava Ja hoivattava sitä. tNaisjaostomme on toiminut täydeliä
Äitiyden valtioinstituutU saavutti t r i
Lebedevon johdolla korkeimman täy-dellisyjrtensä.
Samalla, muodostettiin
kautta inaan keskuksia. Jotka huoleh­tivat?
naisten vapautuksesta ja heidän
vetämisestään neuvostotyöhön.
Vuoden 1919 kansalaissota toi taas
uusia tehtäviä minulle. Valkoisten
Joukkojen koettaessa marssia etelästä
pohjoista kohti, lähetettiin minut Uk.,
rainaan j a Krimille, missä minä ensin
saatoin kansanvalistuskbmissarlaatin
.puheenjohtajana suorittaa armeijalle
palveluksia. Sittemmin nimitettiin m i ­nut
» Ulöainan hallituksen valistus- Ja
propagandakomisaariksL
Vakava salraiis esti minut monien
kuukausien .aikana paljosta työstä.
Olin tuskin työkiintoinen — oleskelin
silloin Moskovassa — kim ryhdyin
naiskeskuksen. johtoon; jouduin jälleen
TTi<t.^ irHhyptmnifin t.o<"^<"Tift« kauteeu.
Perustettiin kommunistinen naislehti,
kutsuttiin koolle naistyölälskonferens-seja
ja -kongresseja. Vedettiin toi­minnan
suuntaviivat idän mdsten
(muhamettilaisten) keskuudessa. Mos­kovassa
pidettiin kaksi kommunistis­ten
nalstien maailmankonferenssia.
Ajettiin läpi laki rangaistusvapaudes-ta
sikiön lähdettämisestä ja keskuk­semme
esitti Joiikon määräyksiä nais­ta
eduksi, ja toteutettihi ne lailla.
Meidän toimintamme sai Leninin täy­den
ja jakamattoman tuen, Ja sotilaal­listen
tehtävien ylikuormittama Trots­ki
saaptii kernaasti meidän konferens-seihlmme.
Lahjakkaati tarmokkaat
naiset uhrasivat, kokds työvoimansa
keski&sellemme.
B^ihdeksannessa neuvostokongres-sissa
tein minä neuvostotoimeenpano-komitean
jäsenenä ehdotuksen, 'missä
esitin, että neuvostot " huolehtisivat
kaikilla aloilla siitä, että naista pidet­täisiin
tasavertaisena, ja sen nojalla
vetäisi heidät valtio- ja kupnaUiseeri
työhön. Onnistuimme, Joskaan , emme
ilman vastarintaa, saada esitetyksi tä­män
ehdotuksen, mikä hyväk^tiin-kln.
Se oli suuri, kestävä voitto.
Syntyi- kiihkeä, keskustelu esittäes­säni
teesini uudesta moraalista. Vaik­ka
"aviottomat" lapset; NeiivostolUtossa
ovat laillisesti samanarvoisia aviolii­tossa,
syntyneiden kanssa, oli kuiten-
Iskon näkökalmasta
höyryllä. Kokouksiin osanotto - on
vilkasta, vaikka meitä "tyhjäpäitä"
cukin enemmistö, jotka, ikävä kyllä,
emme osaa puiieenvaoroja käyttää.
Istutaan siellä' Ikäänkuin koulussa.
Mutta ainahan siitä vähän oppii
kun on vaan mukana.
No mutta, minähän olin unhoittaa
mainita niistä naamiotansseista, jot^
ka , naisjaosto toimeenpanee tämän
kuun'28 päivänä. Siellä sitte tulee
olemaan hauskaa. Palkintoja jae­taan
kolmesta eri aiheesta, nimit­täin:
kauneudesta, humorisesta ja
poliittisesta - aiheesta. Tässä vaan
mainitsen .sen verran, että tiedät­te
piiku ja laittaa. Katsokaa ilmo-tusta
joka tulee myöhemnlällä leh­teen.
.
Airolan Ville opettaa kovalla tou­hulla
lapsia soittamaan . j a ' ajkuisia
laulamaan. Saatiinpa jo vallanku­mous-
muistojuhlassa kuulla lasten
orkesterin soittoa, josta yleisö näyt­ti
kovasti tykkäävän. Samaten lau­luseura
kajahutteli muutamia laulu­ja.
Jatkuvaa innostusta vaan!
Naiset aloittaa voimisiteluharjotuk-set
ensi keskiviikkona, kello 7 i.p.
Siis kaikki mukaan ken vaan joutaa,
sillä voimistelu on terveellistä.
Meitä kerran sattui kulkemaan
kaksi ^'ämmää", niinkuin täällä oh
tapana muutamilla nuorilla miehillä
naisia nimittää, niin me erään taloil
kohdalla pysähdyttiin kun sieltä
kuului koputusta ja iiaputusta, ja
oltiinpa niin uteliaita / ett» mentiin
sisälle. Arvatkaas mitä näimtne?
Siellä neljä oikein vakavaa vanhaa
poikaa valmistamassa sitä uutta poi^
kataloa. Siellä höylättiin,"vualjit-t
i i n " ja maalattiin niin, että kyllä
tännekin .tulee kerrankin' puhdas
poikatalo: _tuo nykyinen haiskahtaa­kin
niin lahtarille, kuri se oli niitten
entinen pesä. — Arvelee Ämmä.
Jonltikaalla:
Nipigon. . . . . r . . . . . . . . . . .
Port Arthur . . . . . . . . . . ..
Fort wmiam
North Brwich
Lappi Ja Ware . . . I i . . . . .
Kivikoski
Intola . . . . . . . . . . . ..
SR
26
28
30 n
Via 2p.
• 3 II
«R
• 6 ja 7 n
••• 8 R
Alppila j a Kamlhlstiqwia.. 10 ia 191 R«
Port William ^ ^
Nolalu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13'ja 15 J"
Wolf Sidlng ..^ JJ J-
18
18 p;
19 Ja 20 R
• -21 Ja 22 pt
•23 ja 24 R
Port Arthur
Mlllar
Conmee . . . . ,
Port Frances:
Finland . . ..
• -• • • • • «
Tov. NeU on juuri palannut mat_
taan NeuvostolUtosta, jossa hän 'oU
Canadan Kotnmurtlsttpuolueen edusta­jana
Komiritmlstlsen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuiissa), Ja vieraili , Neuvosto-Kar-jalassai
sekä' tältä mantereelta silrty-neitten
työläiseen inuodostamlssa
Kommuuneisspa. Näissä tilaisuuksissa
tulee toV. Neil sdastelemaan tämän
vallankumouksellisen proletariaatin
maalhnati kongressin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys Ilmenee sUta. että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
IntematiMialen ohjelma, kä­siteltiin;
sotavastalnen työskenti^y,
sihlomaasuhteet. j a imperialismin ja
sen aseenkantajaiii nykyinen asema
Ja merkitys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin 5 tarklstettiih canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
Ja tehtävähi ymmärtäminen.
Puolueen jäsenille j a työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Neil'-
In^selostuksUh, sekä keskustella niiden
Johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakunnilla, tulee siis järjestää
tilaisuudet j a ilmoittaa ne mahdolli­simman
hyvin. Myöskin, toivotaan pal­kallisten
. toverien harkitsevan varojen
hankintaa nuitkakustannuksien kor­vaamiseksi.
kommunistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta. ;
A. T. HILL, sihteeri
Timminsin kirje
Naisten toiminta
Marrask. 12 päivä oli naisosastolla
tavanmukainen ohjelmakokouksensa.
Jonkun verran häiriötä > oli- tuottanut
kun olimme joutuneet siirtämään
kokouksen pitoa voimistelukurssien
Ratsionalisoinnin lisäksi löytyy Ca-1 jo semmoisenaan tukahuttaa pohja^
nadan uuden ammattijärjestön hy-! joukoissa mahdollisesti ilmenevän
yäksymästa mondismista toista työ-,halun järjestymättömien järjestärai-väenjärjeslöä
vastaan kohdistettu seen;pitäpaitsi uudella ammattijär­jestöllä
ei ole tarpeellisia rahavaro­jakaan
.järjestymättömien järjestä­miseen.
'
Järjestymättömien järjestäminen
on edelleen niiden vasemmistovoi
main tehtävänä, mitkä käsittävät
luokkavastakohtain olemassaolon ja
niin ollen mondisipin ja muiden sa­mansuuntaisten
edesottamisten tur­miollisuuden
työväenluokalle ja mit­kä
kykenevät alöttamaan hyökkää­viä
kamppailuita lyhemmän työpäi­vän,
korkeampain palkkain, turvat-lisempain
työsuhteiden y.m.; työ-
Iäisten elinkysymysten puolesta.
Semmoista voimaa löytyy - nykyään
kommunistisesta puolueesta ja sille
myötätuntoisista aineksista.
Lehtenune nuorten osaston toimit­taja
kirosi eräänä päivänä hartaasti,
vaikka kiroileminen tämän proletaarir
jsen lehden toimituksessa onkin ihan
periaatteellisesti katsottu porvarilli­seksi
Umlöksi. Meidän nuorta osas­ton
toimittaja — muuten -nuori Ja
pulska poika — oli satttmut ^saamaan
kouriinsa erään lehden nimeä kanta­van
tekeleen j a hftT'^^^^^"?^ iioikanä
katseli, että onko lehdessä nuorten
osastoa. Olihan siinä. Biaveri luki
Ja tutid, tuöd Ja luki ja viimein hä­neltä
pääsi oikein aitosuomalainen
p—Ie luiskahtamaan huulien ylL I h ­mettelimme
ja kysyimme; että mikäs
että mistä sinne IndustriaUstin nuor­ten
osastoon oli proletaarinen pätkä
tullut. Juu, samaa mekin ihmettelem­me,
että mistä • tuhannesta se sinne
on pujahtanut. Jä kyllä sihiä meille
molemmille ihmettelemisen aihetta
onkin pitkäksi aikaa. Ensin lykätään!vaikka ihan tuoreeltaan Moskovasta.
Ja soluttavat sen kun kerkiävät. Ihan
hindttää. Maailman loppu kai siitä
tulenee. ;
Muuten k im tässä kerran tuo Indus-trialistin
nuorten osasto-juttu kääntyi
kommiihistien hommiin, niin Jatkam­me
sliä vielä muutaman rivin, kerto­malla
• erään jiitun. Jonka äskettäin
kuulimme. Eroseen canädalaiseen
kylään tuli kommunisti. Mistä hänet
lie sitten pukannutkin. Herra ties
tähden ja useat ohjelman suorittajat
olivat unohtuneet kokouksesta pois.
Eiköhän päätetä; toverity että tämä
oli viimeinen kerta,, kun laiminlyöm­me
tehtävämme. Saatiin se aika silti
kulumaan ja tehtiin ainakin yksi
hyvä päätös, nim., että päätettiin
oikein olan takaa ruveta tekemään
agitatsionia osuustöimintaväen. kes­kuudessa
yelkakaupan poistamiseksi.
Jo viime syyskesällä pidetty osuus­kaupan
puolivuosikokous teki pää­töksen
toimia tähän suuntaan, että
nim. tammik. l:stä päivästä pääsi­simme
siihen pisteeseen, että velka-kauppa
poistettaisiin.. Velkakaupalla
ei ole ainoatakaan hyvää puolta
yleishyödyn kannalta katsottuna j a ,
huonoja puolia sillä taas on luke­mattomia.
Epävarmoja saatavia on
poikaa vaivaa, k im sanat niin kovin
särkyneiltä kuulostavat. Kaveri nm
nasi, että nyt on ihiÄe Ja kumma
kun porvarillisessakin lehdessä <m
kahden sivun suuruiseen nuorten osas­toon
pujahtanut pätkS. Joka vivalitaa
hiukan proletaariselta.
Ihmettelimme löytöä miehissä. K a ­veri
luki pätkän, eikä ihan huSumid
porvarllehden tekoseksi ollutkaan.
Olimme^la tehdä johtopäätöksen, että
iikoilla siellä porvarllehden tolmittikr
sessa on ollut materiaalin puute ja
ovat~ siitä, johtuneena .saksinneet e n ­simmäiseksi
käteensä saamansa leh­den,
katsomatta ollenkaan pätkän s i ­sältöä,
mutta sillobi keksi eräs veli
kysyä, että mikäs lehti se sitten on.
Kääntäisttin lehden Saamapuoli xtä^
kyviin j a huomattiin hämmästyksek-semme.
että lehti oU mdustriallstil
Lukija taitaa alkaa ihmettelemään.
pari sivua nUn porvarillista moskaa
nuorten osastoon kuin ikinä parham-kaanporrohlehden
toimittaja lykätä
voi. ja sitten yhdellä iskuUa pilataan
koko vaikutus, uittamalla sinne pro­letaariselta
haiskahtava pätkä. Se ön
Jo anteeksiMitamatonta pölhöyttä i n -
dustrialistin toimittajien taholta. TuoK
Kisista tekosista kärsii "tevblllsuus-junionismi'^
äärettömän paljon. Tekee
sen ihan mahapakolleen, ellei pahem-paakin.
• ' A
Emme <de perältämme vpahanstic^
ihminen, emmekä tätä mistään irvis­telyn
halusta tässä jutteiekaan. Päin-vastcdn,
silitämme säälieh poloisen I n -
dustrialistin päätä, j<Aon lehden joh­tokunta;
ei ole muistanut uudistaa^ pit­kiin
aikoihin sahajauhoja. Surkutte-iMnme
s i k ^ että täs^Mn >asiassa
Hfinee knmmimt^^t y<ppftiflr||j^^^^ <pa-hMmukset.^
jotka ttippaaviat -kääntä­mään
kaikki palkat/ylösalaisin tässä
suMsessa porvarilliset yhteiskunnas­sa.
Jonkim kommunistisen solun kaut­ta
kai lienee se proletaarinen {fitkä
anne lehden nuorten osastoon sot-krattinut^
. Eliel vaan rte itse: { » ä -
iKdsheviki, Stalin. phulIisuUdessaan
jätä shme kiikuttanut. ADkäs ne tie-aä,
ne kommunistit. Salaperäisiä ovat
Kylä oli puolillaan, eUel vieläkin
enempää, "tevollisuusjunlonisteja", Jä-lellä
olevat olivat amerikalaista muun­nosta
hihhuleista jne., mutta ei yhtään
konununistia. Kaikki olivat hengessään
vihaisia kommunisteille, ihan, kuin
sonni punaselle vaatteelle. Mutta ky­lään
tullut kommunisti oli-viekas, niin­kuin
muutkin Moskovan asioilla liik­kuvat.
El puhunut keneUelÄän m i ­tään,
että hän kuuluisa soluttaja.
Asettui oraaseen taloon. Teki töitä
kuin hevonen. Kun kylän kynnelle ky­kenevät
menivät niiaamaan Juovus­päissään
kylän raitille, istui tuo mos­kovalainen
nurkassaan ja -^lukL —
Ltiki! Kamalaa! — Mutta eihän sitä
tiennyt kyläläiset, rettä se on bolse-viikkL
Kyläläiset alkoivat tUlla •• uteliaaksL
]Sfikä se on tuo mies, kun se atoa
lukee? Jopa jotkut kysyivät, että m i ­tä
sinä oikeastaan luet? — Mitäs e i ­pähän
tässä erikoista... katselempahan
vain noita kirjoja — on kehnoissa niin
mielenMhitoisia asioita. Tutkin nU-tä^—
Mitäs niistä tutkib, sanoivat
kyselijät. Lue. hotase läpi ja n a k k^
mmemään, Romaanejako ne ovat?
— Tavallaan. Puhutaan näissä työ­miehen
elämästä. Tekee mieli katsoa
että valehteleekö kirJatKnUnä kun itse
turmen tämän työmuurahaisen elä­mää..
••' • ,•
Soluttaja oli anteeksiantamattoman
kierä. Sai ensiii J<*usla. tutkimaan,
että" valehtelevatko; kirjat, joukko suu­rentui,
lukxihalu kasvoi, jokainen etsi
khrjoista valheita, mutta eihän niitä
löytynyt. Strtiittaja-rtl viekkaudessaan
v a U n n u t s e l l a k a kirjoja, Joissa ei
ollut valheita, työväerifchrjallisuutta.
Keskusteltiin välillä Ja : tultiin siihen
johtopäätö^seeri, ett&^Mrjat puhuu
totta. Juovuspäissään riilaajat vä­henivät,
mutta kirjojen tutkijain säkki
kasvoi. N
, Kylään perustettiin eräänä kauniina
päivänä kommunistien^ solu. Nyt
vasta huomasivat ne • juovuspäissään
riilaajat,' Joösa eivät olleet kirjojen
paulolhta langenneet, että" Moskova
oli heitä taasen kerran pettää jysäyt­tänyt.
Ihan kuin vanhanmaan pit­kätukkaisia.
Suuren-nostivat äläkän,
mutta eihän sUtä'oUut: apua. Solu
vaha kasvoi ja vahvistUL J a "tevolli-suusjunionismi'*
j a IdhhidUlsmi hupeni­vat
vähitellen kuin voi kuumalla hel­lalla.
Ei* auttanut, vaikka "tevolliset"
pitivät mörköelämääl lukivat Indus-trialistia
ja ryyppäsivät korkeaprosent-tista,
uhkalUvat ja;manalirvat; hihhu­lit
veisasivat ja huusivat luojaa avuk-s
e ^ K a l l ^ Oli tu-haa. ^ Moiskovalal-suus
vata vahvistui ^
Tällaisia t i l a u k s i a on'sattunut Ga­nadassa
;t1imeaikoinä useita. Kerroim­me
tämän mnrrfAnmin Qjy^tn^gp^-^i siltä,
että "politikUksista" on tosiaankin
^kasvanut aika riesa ^tevoDisuusjunio-ulsmllle'*.
Turhaan ei kolistetakaan
IndustrialistJn tapaista tyhjää tyn-nöriä
uhkaavasta vaarasta^ kcKtnmunls-mista.
>; ^ . Lnnmvaaian Ida»