Vapaus, February 27, 1969

              Sivu 2 Toarstai, hellmik. 27 p. — Thursday, Feb. 27,'1969
V A P A US INDEPENDENT LABOR OROAN
OF FINNISH CANADIANS
(tIBERTY)
BDITORt W. EKLUND
Establlahed- Nov. 6, 1917
MANAGER: K. 8UK0I
TELEPHONBiPFFICE ANO koiTORlAL . 6 7 4 ^ 2 64
PubUahcd thrice we€jdy^ tues^ajs, Jltoiiriöay» by ;Va|«wa
Publishing Co. Limited, 100-102.Elm St. We5t, Sudbury, OntarlQ, Canada.
Mailing addr^: Box 69
Adi«rtldbg nlefl iiiiön äppllca^^ dhäsfe».
Authojlafed a> äecoiid olaäs the Poät.Office Oepartment, iOääva,
and for payment of postage in cash.
UANADJÄI^ LANtUJÄGt CLUB
Q9)f»ama:i vk: ^10490, 6 kk. 13^9
3kk. s.od
TILAUSHINNAT:
USA:n:
(Suomeen:: 1 vk. UÄ). 6 kk. 635
Liberaaliopisketijain toivomus
Kiifen alfcuiviäfeorr imltiatiedoissa on 'kerrottu, Canadan
yliopistojien liberaalisen liiton — Canadian Undviersilty Liberal
Federationin — (koikous esiirti viikonvaihteen ailkaina Monitrea-liÄta
Jiittöhallitulkselle voimakkaaffi vetoomuksen, että Canadan
tulisi «roita NATO-liitosrt^ ja NORAD:ista.
•Mainitun kokou'ksen hyväksymässä päätöslauselmassa sa­nettaan,
että NORAD:ista ja NATOista eroamiseil'lai säästettä­viä
rahoja— ja tässä on kysymys sadoistamiljoonista dolla­reista
— voitaisiin käyttää iilkomaisen avunannon lisäämiseen
ja kiortiin^ten .ongöliniien ratkaisemiseen.
NATOja NÖRAD eivät tyydytä nykyhetken ulkopoliitti­sia
vaaStimiÄsia Canadassa, sanotaan liberaali-opiskeli jäin hy-.
välksymässä päätöslauselmassa. . Torjuen ilmeisesti väirt.ökset
siitä, että Läinsi-Eurooppaa ja; Canadaa uskaa miuka joku muu
sotilaallisen hyökkäyksen vaaara, missä tarvitaan sellaisia so-taliittoja
'kuin NORAD:ia ja NATO:a. Hberaaliopiskelijat ape-viivasivat
päätöslauseilmassaan siitä, että "kansainvälisen rau-hanoimiaisen
kehityksen suOTimpana vaarana on maailmanlaa­juisen
köyhyyden jatkuminen."
Selvää on, että niin kauan kuin ns. kehittyneet maat haas-kaaivat
vuosittain yii sata miljardia dollaria sotavanusftehiun,
ja toun toisaialta 'kaksi kolmia:ttaosaa koko ihmisfkunmsfta menee
joka ilta nälkäisin vatsoin niuldcumaan-maailmanlaajuisen va-kaRimusti'lanteeji
nnahdoUisuus on eritkin pieni. Voidaan hy­vin
yhtyä liberaali-opiskeQijoihin että tämä jatkuva joukko-nälkä
ihnriiskiiminaai keskuudessa muodostaa 'hetken suuri'nwnan
vaaran ikaikille Jkansoille.
Nähtäväksi nyt jää, miten liberaalinen liittohallitus suh- •
tautuu tähän liberaiali-opiskelijain vakavahenkiseen ja todella
ajaniktohtaiseenvetoomuikseen NATOista ja NORADrista eroa­miseen.
Toivossa on mukava elää, mutta monet merkit viittaavat
siihen, että vaikka pääministeri Pierre Trudeau onkin mää­rännyt
suoriteltavaksi tutkimuksen NATO-rliitossa olemisen
eduista ja vaaroista, niin painostus öcttaliittojen mukana ole­misen
hyväksi on niin voimakas sekä Yhdysvaltain. puolelta
eittä täkäläisten "kuolemankauppiaiden" taholta, että päätök-seiksi
tulee NATO-liitossa pysyminen — elleivät hyvää tarkoit-tavait
canadalaiset yleensä korota liberaali-c^iskelijain tavoin
ääntään NATOista ja NORADrista eroamisen puolesta.
Purkaa se pitäisi
; Puhuen Bryssellissa, NATO-liiton päämajassa, Euroopan
matkansa alkuviikolla aloittanort USAn presidentti Richard
Nixon pyrki antamaan NATO-liitosta sellaisen, kuvan, että
seaikin pitäisi oUa "elävän laitoksen" mikä kehittyy ja '.'kyke­nee
muuttimiaan olosuhteiden muuttuessa".
Presidentti Nixonin kerrotaan ilmaisseen käsityksen, että
puhtaasti sotilaallisesta liitosta tulisi laitos, mi^kä keskustelisi
sellaisista yhteisistä pulmista kuin saastultusongelmasta ja kau­punkien
liikakansoitukselta".
NATOin siirtyessä kolmannelle vuosikymmenelle sen tu­lee
"koota yhteen, ei vain asevoimiaan vaan myös aivojaan",
sanoi mr. Nixon yrittäen ilmeisesti vailkuttaa sellaisiin jäsen-maiihin
kuin esimerkiksi Canadaan, jotka etsivät nyt sopivaa
pakotieltä vapauttaakseen itsensä NATOn puhtaasti sotilaalli­sista
vdvoitukslsJta-
Meistä.tuntuu, että visseissä tilanteissa on ennenkin pu­huttu
"NATOn olemuksen uudistamisesta". Sitä tarkoitusta
varten nimiltettiin vuosia : sitten erikoinen %olmen viisaan"
komitea^ missä, yhtenä huomatuimpana jäsenenä oli entinen
pääministerimme, Lester B. Pearson. Tämä komitea laati myös
kauniita suunnitelmia siitä, miten NATOista pitäisi tulla jota-
Ocin nuiu/takin ja parempaa kuin pelkkä sotilaa-llinen liitto.
Nämä ''kolmen viisaan^' esitykset muodostuivat kuitenkin vain
viitseikjsi, miitä ei Washintgonissa otettu lainkaan vakavalta
icannailta.
Samoin itulee. epäilemättä tapaiMumaan nykyisille puheil­le
"NATOn uudistamisesta"j sillä sotaliitofksi muodostettu NA-
"TO pysyy sotaliittona, huolimatta lainkaan siitä mitä asiasita
sanotaan tai puhutaan.
NATO muxxiostettiin 20 vuotta säten Yhdysvaltain hyök-käyspdiltiikan
sotilaalliseflcsi välikappaieekrf Neuvo^oliiittoa
ja muita Itä-Euroopan sosialistisia maita vastaam. Sellaisena se
on oBut 'kylmän sodan lietsonnan välikappaleena vuodet ja
tiUee edelleenkin olemaan.
Muistaa myös tulee, että "metsä vahtaa samalla tavalla
ESPANJAN KANSAN TAISmULLE
Maailman ammatliiyhdistysten
latöh sihteeristö tuoniltsee Pra­hassa
&fe«t»ln hyväksytyssä HA-kiläusumassaan
jyrkästi Espan,
jassa julistetun poikkeustilan ja
toteaa, että näin on |K>is*ettu «e
VähMseikin perusoikeudet, jptka
sisältyivät Francon hallinnon lain
säädäntään, vaikka hallitus louk.
kasi niiltä usein.
nm esittää saniaBi» Joitä jyr­kimmän
vastalauseensa uudesta
ja erittäin vakavasta vainoaallos'
ta, johon kenraali Francon halli­tus
pfrikkeiistilaa hyväksSkäyttäen
oh ryhtynyt työläiskomissioiden
jäseniä, bpiskeUjöita, intellektui
elleja ja yleensä demokraatteja
vastaan. •
Julikilausiimaan sisältyy yksltyis-köhtainen
erittely Espanjan tilah-leesta;
Siinä sanotaaoi:
Poikkeustilan julistaminen on
osoitus Francon jänjestelmä'n syväs.
tä taiisistä ja sen perusteellisesta
kyvyttömyydestä tarttua Espanjan
vakaviin sosiaalisiin, poliittisiin ja
taloudellisiin ongelmiin muulla ta­voin
kuin vaino»malla työväestön
ja demoikraattien liikettä.
Tämä lyypilliisesti fasistinen pää­tös
osoittaa selvästi Francon dikla-tuudn
'heikkouden ja avuttomiiu-den
työläisten, opisikeJijoiden ja
muiden edistyiksellisten voimicm
vaatimusten edessä.
VAINO LISÄÄNTVY — KIÖU-TUSTA
Jo usean kuukauten ajan on Es­panjassa
voitu havaita vainojen l i ­sääntyvän
asteittain. Miltei joka
päivä pidätettiin ja asetettiin oikeu­teen
työväenliikkeen johtajia ja ak­tiiveja,
opiskelijoita ja muita demo-ki-
aatteja, joita syytettiin mitä eri-laislmmista
rikoksista: mielipideri-koksisti,
lakkojen valmistelusta, lu-vattoinista
;i0oikioufcBista, lentolehtis­ten
levittämisestä ja mielenosoiluk^
sista. Lalki rosvoilusta ja terroris­mista
teki sotilastuomioistuinten
edessä syyiiiseäcsi (jokaisen, joka jär­jesti
laikflcoja, mielenosoituksia tai
muita/toimintoja^ joiden voitiin ikat-soa
"häiritsevän yleistä järjestystä
Jo kuukausia on poikkeustila ollut
voimassa ba.sikien alueella.
Kidutus on' jälleen ilmestynyt ku­vaan,
kuten esim. Va'lenciassa ja
Santanderissa pidätettyjen työläis­komissioiden
aikliivien ja Guipuzeos-sa
pidätettyjen baskilaisten natio­nalistien
tapauksissa..
Francolaiset uskovat näin voi­vansa
kahJita työläiaten lafckoliiiket-lä,
joka kohdistui pelhkojen jääd;'t-tämistä
vastaan vaatien sen «ijaan
300 pesetan minimipalkJkaa ja indek-situi-
vaa sekä ammattiyh^stys- ja
demokraattisia oiketvksia.FrancoJai-set
uskoivat voivansa lopettaa yliop­pilaiden
liikehtimiset ja talonpoii-kien
vastalauseet, tukahduttaa in­tellektuellien
edistykselliset kan­nanotot.
VASTARINTA KÄRJISTYNYT
Mutta vainojen kiihdyttäanineiv
vain kärjisti ja terävöitti työläisten
ja opi-sikelijoiden vastarintaa ja
taistekia .sekä lujitti vastustusta:
uusia kerroksia aina professoreiden
asianajajien ja vieläpä kirkonkin
piiristä liittyi demokraattisiin voi-voimiin.
: Lakot ja työseisaukset huolimatta
siitä, että ne olivat laittomia, seu­rasivat
toinen toisiaan Austrian kai­vostyöläisten
Bilbaon, Sevillan. Ka­talonian
ja muiden paikkakuntien
metallityöläisten keskuudessa. Opis­kelijoiden
vastalauseet kiihtyivät,
mielenosoitukest lisääntyivät . yli­opistoissa
jä kaduilla. Poliittisten
vankien nälkälakot ja heidän vai-
BONNIN LASKELMAT
LÄNSI-BERLIINISTÄ
Länsi-Saksan politiikassa Länsi-
Berliiniä kohtaan on Bonnin ns.
suuren hallituskokoomuksen aikana
ollut: havaittavissa tiettyä eskalaa­tiota,
otetta siitä on pyritty tiuken­tamaan;
.Willy Brandt jätti taloudellista ja
sisäpoliittista kriisiä potevan Länsi-
Berliiniin vuoden 1966 lopulla peh-meäkätisen
pastori Heinrich. Albejl-zin
ja keskenään riitaantuneiden so­sialidemokraattien
ikäsiin. Seurauk­sena
oli,-että Albertz ja vasen siipi
puolueessa ottivat tähtäykseensä
suhteiden parantamisen itään löy^
taakseen ulospääsyn vaikeuksi-sta.
Tällöin puututtiin Bonnista melko
kovakouraisesti asioihin ja asetet-tiin
Klaus Schtitz. kaupungin joh­toon.
Suhteita liittotasavaltaan lujitet­tiin
tämän jälkeen niin suurella in­nolla,
että jopa länsiliittoutuneet
katsoivat asiakseen hillitä .sitä muis-tuttamallii
omista valtuuJcsistaan
Länsi-Berliinin suhteen. I^ehti cn
nyt sikäli kääntynyt, että Bonn on
lännen piiri-ssa vahvistuneen ase­mansa
johdosta voinut kulissienta-kaisi.
sl.v varoituksista huolimatta
jatkaa eskalaatioita Länsi-Berliinis­sä.
Viime .syksynä Länsi-Berliinissä
pidettiin liittopäivien eli Bonnm
parlamentin ns. työviikko ja silä
seurasi johtavan hallituspuolueen
Krii5tilli.^emokraa(ttisen unionin
puoluekokous. Jo tällöin varoiteltiin
DDR:n ja Neuvostoliiton taholta
näiden provokaatioiden jatkamises­ta
astetta terävämmin kuin aikai-iemmin.
Bonnissa tiedettiin siis tar­koin,
että sellaisen tilaisuuden jär­jestäminen
kuin presidentinvaalit
aiheuttaisi entistä jyrkemmän reak­tion
vastapuolella.
Tietoista hämäystä on se länsi-saksalainen
väite, että kyse on ta­vanomaiseksi
tulleesta asiasta ja pe­rinteestä.
Tässä nimittäin vaietaan
siitä, että Saksan tilanteessa ja itse
Bonnin politiikassa on tapahtunut
sellaista kehitystä, joka asettaa nä­mä
(kokoukset toiseen valoon kuin
aikaisemmin, Prof, Albert Norden
meni perjantaina Itä-Berliinissä jo­pa
hiin prtkällej että sanoi Länsi-
Berliinin muodostavan tällä hetkel-
]ä liittotasavallan laajentumispoli-liikan
ja herruu-spynkimysten tärr
keimmän tukikohdan j a vipusimen.
Selvästi näk>'vä uusi aines vajilir
kollegion kokoontumisessa . Län.s-i-
Berliiniin ovat siihen kuuluvat 22
uusnatsia: Sen on sanottu osoittavan
Länsi-Saksan nykysuuntauksen ten­denssiä.
Prof. Nordenin mukaan on
vaalikollegion jä.senistä 'lähes joka
kymmenes vanha tai uusi natsiakti-visti.-.-
Ilmoitus NL:n ja DDR:n sotahar­joituksista-
vaalien aikaan ei oliut
yllätys Bonnille, vaan itse asias.^
"odotettu" uutmen. Bonn uskoo voi­vansa
osoittaa mieltä Länsi-BerJii-nissä
tämän .suuremmitta häiriöittä
luoMaen siihen, etteivät Neuvosto­liitto
ja Nixonin hallitus ryhdy voi­mainkoetukseen
Länsi-Berliinin vai­heilla.
Vai o<lottaalko ja toivooko
Län.si-Saksa sittenkin jotain yllälysr
lä?
Matti Hölttä.
kojen valtaukset paljastivat omalta
osaltaan epäinhimdlljset vangitse-misolosuihteet.
Madiridin ja Barce­lonan
asianajaijat vaativat, yksimie­lisesti
säädöstä .poliittigille vangeil­le,
'1,500 fispanjan ihuomatuimpiin
älynnystön edustajiin kuuluvaa alle­kirjoitti
'kirjelmän, jossa paljastet­tiin'
tiettyjen poliisien poliittisiin
vankeihin kolhdistama kidutus. Siinä
vaadiittiin tällaisten menetelmien
käytön lopettamista Myös eräät 3cor-keassa
asemassa olevat kirkonmiel
het esittivät vastalauseens*. ..
Tällainen on pioikkeustilan jttlSs-;
tamiseai tausta. Mahtipontisuudella
ja paläaxnalla 'fasistisiin me:)ielAiiin
fiancolaiset haluaisivat antaa vaiku­telman,
voimasta j a lannistaa Es­panjan
demokraattisen liikkeen
TILANNE ESPANJASSA
ja. maailmassa on tänään kuitenkin
erilainen verrattuna niihin aikoihin,
joihin francolaiset haluaisivat pala-^
ta. Espanjan kansa on saanut uusio
vx)imia. Työväenliike ja opisikelijoi­den
ja demokraattien vastarinta oh
tänään julkista. Eletään uusissa
oloissa; jotka tekevät vääjäämättö­mäksi
Espanjan työväenluokan ja
kansan liikehtimisen diktatuuria v!&
taan.
Olemme varmoja, MAL:n sistee-ristö
toteaa, että Espanjan kansa,
sen rohkea työvöenluokfka,; sen tc-loni)
ojat, sen urheat opiskelijat ja
intellektuellit ja kansan rinnalle
asettuvat papit löytävät voimaa ja
sopivat vastatoimenpiteet tehdäk­seen
tyhjiksi yltiöpäiden hyökkäyk­sen
ja jatkaakseen kulkuaan eteen­päin
kditi demokratiaa j a yhteis­kunnallista
edistystä.
AKTIIVISTA TUKEA
TARVITAAN
Mutta he tarvitsevat kansainväli­sen
työväenluokan ja maailman, de­mokraattisten
voimien apua ja tu­kea.
Tä.ssä mielessä MAL vakuuttaa
jälleen kerran Espanjan työläisille
ja kansalle veljellistä solidaarisuut-taan.
i
MAL:n sihteeristö kehottaa maa-ilman
kaikkia ammattiliittoja ja
työläisiä yhä aktiivisempaan toimin­taan,
solidaarisuuden ilmaisemiseksi
käytännössä. Se, kehottaa kansain­välisiä
ammatillisia 'keskusjärjestö­jä
toimimaan yhdessä tai saman­suuntaisesti
kansainvälisissä järjes­töissä,
YK:ssa ja ILO:ssa .samoin
kuin sopivin muodoin Espanjan
työväenluokan ja kansan hyväksi
päämääränä poikkeustilan ja vaino­jen
lopettaminen, poliittisten van­kien
vapauttaminen ja ihmisoikeuk­sien
kunnioittaminen. (DLP) -
DiplomaÄttistÖfi suhteidea sol-inaiehsa
ja äitiensä su«tt^«taimiit fcLrkJ miminea AU^rJPfiörst}p^^a ^i>e-run
j a Neuvostoliiton kesken on
herättänyt laajaa' huomiota; Toi­menpide
kuvastaa niitä poliittisia
tuu jatinalftisen Amtaikan maissa.
Eivät ainoastaan vasemmisto­laiset
j a liberaalit voimat, vaan
myös oikeistolaiset piirit^i^^^
vät monisffa, latinalaisen ;A'm^
kan mäissä 'USA rii^ monopolien y li
Valtaa Jä siihen liittyvää yksipuoi-
Useöti Washingitoniin örientoitiiT
mistä vastaan,' New York Times
l^rjoitti tammiku
;me yuöriiiai, uikomaiiset ynttäjat
havaitsivat .iätinalaisess^^
liassa, että iieidän entiset luotetta­vat
ystävänsä ——^sptilaat,: kirkko
j a vallassa olevat poliitikot - - siTE
.tautuyat heihin epäystävällisesti
ja jopa tahallisen töykeästi." E s i -
»jerkkinä tuollaisesta "epaystä-vällisyydestä
jä töykeydestä'' leh-
,ti. mainitsee Penin sotilashallituk­sen
edustajan, kenraali Mprriberö-jiin
.lausunnon: " M e haluamme
saada maahan ulkomaisia pää­omasijoituksia
j a me tarvitsemme;
niitä, mutta: mikä on vieläkin tär­keämpää,
me haluamnae pUä isän­tiä
omassa talossamme . . . j o s u l -
komEualäiset eivät halua ottaa huo-miooh
meidän tarpeitamiiae, nuh.
he voivat kääriä kokoon laitok-
«ehsa--^ kaivoksensa, öljytornihsa
jä plantaasinsa, ja lähteä :tier
.hiensä;''- v ' . : ; ;/
Perussa eivät; vastaavanlaiset
lausunnot ole jääneet.seurauksit­ta.
Siellä on •, ryhdytty oikeustoi-mehpiteisiin,
joiden tarkoituksena
oin ulkomaisten monopolien vallan
rajoittaminisn. Perun hallitus kan­sallisti
vi ime vuoden lokaku ii ssa
o.san amerikkalaisen International
Petroleumc-yhtiöh omaisuudesta.
Tämä yhtiö oli Perussa "valtio
valtiossa" — se riisti öljyeslinty-miä
maksamatta: Perulle säädet­tyjä
veroja. Entisille isännille va­kuutettiin,
että he saavat kor­vauksen,
mutta vasta sitten kun
on laskettu, miten paljon yhtiö oli
Perun valtiolle velkaa maksamat­tomina
veroina ja laittomista öl-jynhankinnoista.
Perun hallitus
p a k k o lunasti amerikkalaiselta
"Sero de Pasco"-yhtiöltä 240.00{)
hehtaaria Sille tarpsetonta maata
maatalousuudistusta varten.
Amerikkalaista ; pääomaa vas­tustava
oppositio, on seurausta
kansallisen porvariston lisäänty­västä
osuudesta oman, maansa ta-,
ioiidellisessa ja poliittisessa elä­mässä.
Jos tarkastellaan Pennv
uuden presidentin Juan Velazco
Alvaradon puheita, niin näkyy
Koiran lihan syömisestä
vamkeutta
Taipci. -r- Kaksi miestä tuomitr
tiin viikonlopulla kuudeksi kuu­kaudeksi
vankeuteen sen johdosta
kun he olivat syöneet viime mar­raskuussa
varastamansa saksalai­sen
paimenkoiran lihaa. Koiran
lihan syöminen on julistettu pan­naan
Formo.sa.s.sa.
Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun
Vanhojen hyvien perinteiden mukaisesti ilmestyy.
Vapuiksi Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten yhteis­voimin
valmistama Kevät-julkaisu, mihin tulee 48 isoko­koista
sivua ja mahdollisiniman monipuoQinen ja miellyt­tävä
sisältö.
Kuten aikaisemminkin, avustajien ajankdhitaiset kir­joitukset,
kertomukset ja runot, «efcä Idrjoitusrtfin yhtey­teen
sopivat kuvat ovat lämpimästi tervetulleita. Kuvat
paiLautetaan huolimatta siitä tulevatko ne 'käytetyksi tai
ei, jos lä'hettäjät sitä haluavat.
Kun Kevät-julkaisu ilmestyy Ihyvissä ajoin ennen Vap­pua,
niin avustajia pyydetään lähettämään kdrjoittiksensa
ja'laivansa Kevät-julkaisun toimitukselle viimeistään maa­liskuun
15 päivään mennessä osoitteella:
Kevät-julkaisu, Box 69, Sudbury, Ont.
Etukäteen avustajia kiittäen,
Kevät-julkaisun toimitus.
selvästi, että «valtaan tullut' sotij
laahalUt(US ajaa aen jperulaisen
porvariston etuja, joka on yhtey­dessä
kansalliseen teollisuuteen,
mutta jonka kehitystä amerikka­laisten
monopolien valta :^rirtitti.
^iitä johtui vaatimus saada' uiko-imainen
pääoma Perun l a in alai­seksi.
Upseeriston kokoonpanossa on
viime vuosina ' tapahtunut Jmo-mattavia
muutoksia. Ne ajat ovat
menneet, jolloin se koostui pelkSs-
•ään suurtilallisista. Njiq^siniöi-hen
kuuluu monia keski- j a pikku­porvariston
edustajia, ja tämä il-_;
:iienee Sen asenteissa. Kuvaava on
Mew York Timesin tunnustus mai
litussa artikkelissa: "Viime ai­toina
on latinalaisen Amerikan
jpseereihin tehnyt suuren vaiku­tuksen
Yhdysvaltojen hjrvin varus
iettujen puolustusvoimien Ityvyt-ömyys
selviytyä Vietnamissa kar
linoivista. He alkavat yhä aktiivi-jemmin
siirtyä pelkästään soti-aallisten
kysymysten tutkimises-
.a tarkastelemaan sosiaalisten pn-jelmien
ratkaisukeinojai".
Perun tapahtumat heijastavat
selvästi Etelä-Amerikan maiden
ooliittisen kehityksen nykyyaihet-a.
Suuntaus vapautua amerikka­laisten
monopolien kahleista (US­An
pääomasijoitukset latinalaises­sa
Amerikassa ovat lähes 30 mil­jardia
dollaria) edellyttää myös
suhteiden laajentamista muihin
maihin. '
Perun ja Neuvostoliiton välilUi
solmittujen diplomaattisten -suh­teiden
johdosta Perun ulkominis-'
teri Edgardo Mercado Harrin sa­noi
: "Meidän maassamme on. to­dettu,
että teknisen edistyksen voi­mistuessa
maailmassa ei voida
jättää realiteetteja huomiotta, ts.
ei saa olla ilman välittömiä kos­ketuksia
sosiaalisiin järjestelmiin,
jotka eroavat meikäläisistä." Neu­vostoliitto
puolestaan kannattaa
tasa-arvoisten suhteiden kehittä­mistä
kaikkien maiden kanssa.
Separatisti
johtopaikalle
' Niamey, Niger. — Ranska sai
Canadasta diplomaattisen yliot­teen
28 maan alkuvalmisteluissa
ranskaa puhuvien maiden yhtei­sön
perustamiseksi.
Huomattu Quebecin separatisti
valittiin laatimaan perustaa nk.
"Francophonie'- liitolle, jaCJana-dan
suunnitelma ohjaavasta ko­miteasta
joka ylivalvoisi tätä teh­tävää,
sivuutettiin.
Montrealilaisen sanomalehden
Le Devoirin poliittinen kirjoittaja
ja kiivas Quebecin kansainvälisen
vallan puolsstapuhujä, 42-vuotias
Jean-Marc Leger valittiin maa­kunnan
ylisihteeriksi tälle vasta­syntyneelle
järjestöllä r
Legerin tehtävänä tulee ole­maan
valmistaa sääntöluonnok­set
tälle ehdotetulle liitolle, jonka .
päätarkoituksena olisi ohjata eri­laista
opetus- j a teknillistä apua
rikkailta ranskaa puhuvilta mail­ta
köyhille.
. Hänen osansa määriteltiin ole­van
Nigerin presidentti Diori: H a -
manin "vaikutusvallan • alaisen".
Hamanin valittiin Francophonien
virkaatekeväksi presidentiksi
Uutta erimielisyyttä Ottawan
ja Quebecin välilä oli huomatta­vissa
maakunnan osuudesta tässä
uuden maailman järjestön: alku­valmisteluissa.
fcun siinne,hitiudeta Niitn tapalhtui myös NATOn {^rusta-^
misen yhteydessä — Itä-Euiroopan maat perustivat sen vasti­neeksi
oman sotilasluoi).toisen liittonsa — mikä tunnetaan- tömyyssopimus, mitä seuraisi
.. Varsovan liiton nimellä. neuvottelut ja pikaisen sopi-
• Selvää on, että tällaisia Sotilaallisia liittoja ei tarvita ny- muiksen tökö kummankin liiton
kyailkana sen paremminrEuroopassa kuin muuaaiakaanv Tosi- purkamisesta,
asiassa olisi sen pairempi/mitä pikemmin niistä-päästäisiin. r». J U I « « + ««AT A m.
• Mutta niin kauan kuin puhutaan esimerkiksi NATO-liiton
elvyHtäimisestä ja sen toiminnan tehostamisesta, misä on vii-meailkoina
niin suurisutmtaisesti kerrottu, ei todellisena tar­koituksena
ole rauhanasian pistäminen vaan sotaisen ulko-politiiikan
jaitikaminen ja tehostaminen.
Miklään teansa. ei luoraiollisestilkaan halua sotaa, vaan DuUesin aikoinaan NATOn tii-rauhaa.
Tässä *on yksi perussyy siihen, miksi 'NATO olisi saa- moilta esittämät ukaasit "kom-tava
suuren yleisön silmissä vähän sievempään valoon, missä mimismin takaisin työritämi-se
sotaliiittona nytt on. Mutta tiikeri ei muutu miksikään siitä, seksi" jne. Mutrta puheet, kau-vaJjkka
sen pillkUt peitettäisiinkin maalilla. ; ; nirmmatkin sdlaiset, ovat vain
Jos piresidenliti Nixon hafluaisi todella edistää rauhanoh- puiheita, joilla ei ole mitään
jehnaa Euroopassa, 'kujten toivotaan, niin 'hän ei pyrkisi kau- kantavuutta tässä : yhteydessä
nostamaan katteettomilla lupauksilla NATOn yhä ItehosCuvaa silloin, jos teot pyrkivät NATO-tpimintaa,
vaan esiitt'äisi eh.dötuiksia jotka tähtäävät niin Vair- toiminnaffi tehostamiseen ja
spv^ kailn NATO-Uitonkin .toimjnnaai supjätamiseen. Yhtenä NATOn jäsenmaiden eödleen:
keinoraA Bttroopan jännitystilanteen 'huoijentarniseiksi oJisi se, jäseniksi sitomiseen, kuften nyt
ÄfctÄ iteftyt^isiin NATO- ja Varsovan liiton välillä hyökkaämät- tuntuu asianlaita olevan.
PÄIVÄN PAKINA
AMERIKKALAISTA ELÄMÄNTYYLIÄ
Puh'eet "NAT04iiton olemuk­sen
muuttamisesta" niin että
sitä kiinnostaisi muutkin kiiin
soitilaalliset seikat, ovat tieten-kiii
jossaikin määrin kauniim­pia,
kuin olivat J d h n Foster
Ultra-demokraattisen järjes­telmän
puitteissa, kuten esimer­kiksi
Yhdysvalloissa, ovat' kaik­ki
kansalaiset samanarvoisia.
Vika on vain siinä, että muu­tamat
ihmi.set ovat suuriin kan­san
joukkoihin verraten "enem­män
tasararvoisia" kuin muut —
mitä tahansa sellaisella englan­ninkielistä
alkuperää olevalla
lausunnolla tarkoitetaankin.
Maailmankuulu kirjailija Ana­tole
France totesi aikanaan, että
porvarillinen oikeus kohtelee kai­kessa
majeflteetillisuudessaan sa­malla
tavalla kaikkia ihmisiä —
se kieltää rikkaat kuten köyhät­kin
nukkumasta siltojen alla!
Mutta kuten monet muutkin
arvat ja määritelmä,t, Anatole
Francenkin katspmus on ilmei­sesti
vanhentunut, sillä Setä Sa-mulin
maa.s9a näyttävät jotkut
kansalaiset olevan hiin "tasa-ar-voisia"
ettei heihin voida enää
tarttua murhatapauksessakaan
kiinni lain kovilla kourilla, koska
Samulin nykyaikaisessa elämän­tahdissa
paremmin kuin Anatole
Francen teoreettinen toteamus
"tasa-arvosta" yleensä, mikä sel­laisenaan
saattaa olla todistus
myös siitä "teoriain harmaudes­ta",
mistä toisinaan kuullaan pu­huttavan.
Vai mitä arvellaan seuraavan­laisesta
A P : n uutistiedosta, mi­kä
on lähetetty__Immokaleesta,
vuotiaan Josephine Crawfordin
joulukuun 5 pnä 1967. Hän sanoi
heidän riidelleen j a että hän am­pui
naisen vahingossa.
"Hän on ihmisten työssäpitä--
jä'*, sanoi tuomari Smith (hel­mikuun
21 pnä). " K u n farmarit
tarvitsevat hedelmien poimijoita
tai muita työläisiä, he käyttävät
hänen välitystään. Lähettämällä
hänet (vaimonsa tappaneen Wil-
Floridasta perjantaina, helmik. : liamsin — K ) . p o i s , heitettäisiin
21 pnä j a julkaistu Jvupmattavin useita ihmisiä pois työstä
otsikoin myös monessa canada-laislehdessä:
— Miestapon .syyllisyyden tun­nustanut
Wardell Williams on
liian arvokas vankilaan lähetet­täväksi,
sanotaan mainitussa
uutistiedossa ja kerrotaan edel­leen;
• - r Tuomari Harold Smith sa­noi,
että 100 maataloustyöläistä
ei voi ansaita elaatpaan, jos maa
taloustyöntekijä-iirakoitsijä ote­taan
pysyvästi pois toimestaan.
Hän tuomitsi Williamsin 20
vuodeksi ehdonalaisuuteen ja
se loukkaisi — pankaamme tämä "* määräsi hänet palvelemaan joka
vuosi aina 1988 asti 2 kuukautta
Collier Coijntyn vankilassa. Hä-merkille
mont a a mu u t a i h -
mistä.
"Rikos ei kannata — pienessä neu tulee ilmoittautua aina Jiei-mittakaavaflsa",
totesi Chaplin nakuun 1 pnä ja' viettää ei-clotl-
Siniparta-filmiBsään vertailemal- korjuukuukaudot, heinä- jä elo-la
pm ia "vähäpätöisiä" naisten kuun ajan kalterien takana,
tappamisiaan maailmansodan VVilliams tunnusti syyllisty-
Huurcen ihmiHteurastukseon, . nccnsä micstappoon ampumalla
Tämä näyttää pätevän Setä- /Vilikimiittömän vaimonsa, 315-
Tässä vaiheessa voitaisiin kai­kessa
vaatimattomuudessa kysyä
.että kuinka moni suurfarmari
jättäisi hedelmänsä mätähemään
puihin, jos Williams joutuisi l u -
simaan. vankilatuomiotaan, ku­ten
joutuvat suurin osa miestap-poon
syyllistyneistä?
Vastaus ori, ei yksikään. Toi­sinsanoen
nämä suurfarmarit tu
lisivat palkkaamaan yhtä paljon
hedelmien poimijoita ja muita
työntekijöitä huolimatta lain-'
kaau siitä niissä Williams on,
•tai onko häntä olemassakaan.
Ainoa mikä muuttuisi on se,
että auurfarmareilta menisi täl­lainen
"työmnakauppias", josta
on ilmeisesti paljon enemmän
hyötyä työnantajUle eli suurfar-marejlle
kuin työläisille, joiden
täytyy olosuhteiden pakosta
"PQStautua" moisen välittäjän
"työhuonekuntaan".
Että kysymys ei ple mistään
"pennin nakista" se ilmenee mai­nitun
uutistiedpn seuraavasta
kohdasta:
P u o lustusasianajaja Jexjome
Pratt sanoi Williamsin malrsa-mien
palkkojen nousevan toden­näköisesti
$400,000-$500,000 vuo
dessa. Hän kuljettaa linjarautol-la
j a kuorma-autolla työläiaiään
vainioille. Farmarit maksavat
Williamsille j a hän maksaa he­delmien
poimijoille.
. . . Anoessaan epätavallista
tuomiota asianajaja Pratt sanoi:
"Minun mielestäni Wardell on,
yhteiskunnalle hyödyllisempi tä­mäntapaisen
tuomion puitteissa
Jkuin silloin jos hän lepäilisi ,oaä-valtion
vankilassa väestön nxok-
: kiessa hänet sijme-ja näidei) i h ­misten
etsiessä uutta työtä.. -
"Hän on hyvä heppu. Kahdek­san
vuotta hän on ruokkinut
heitä (työläisiä). Hän pitää hei­dät
vaatetettuna. Hän pitää hei­dät
työssä. Hän huolehtii heistä
Kuka ruokkii ja'vaatettaa ke­tä?
Eikö ole ilmeistä, että far­marit
maksavat työläistensä pal­lean
Williamsille, joka "takavari­k
o i " siitä osan j a antaa loput
"työläisilleen", jotka täten ruok­kivat,
vaatettavat j a rikastutta- ^
vat Williamsia.
Mutta yksi syy on tieteläkin
yhtä hyvä kuin toinenkin s i l l o in
kun on kysymys porvarillisen oi­keuden
kaikesta majesteetillisuu-destaan,
Anatole Famcen sanoja
lainatakseen, Etelä-Floridassa.
— KänsäkouMu
IiiIiIi;I:
811
'•Iisi:'!: III
1
i
« jl
i