Vapaus, November 7, 1925

              Lauanteina maiTask. 7 p.—Sat, Nov. 7fh, W^
V A J A U S
E a a i f i a ssomsMsea työvtotSa EäncnkannÄttaja, iimes-
^ gffilbiayBsa, Ont, joka t H s t ^ toretai ja laosotai.
Toimittajat:
a 6. NEIL. AEVO VAAEA,
VAPAUS (Liberty)
Tfes only organ of Finnish WorkeT8 in Canada. Pob-
Hilsed i n Sudbory, Ont., every Tuesday, TImrsday and
E ^ s t e r e d at tbe Post Office Department, Ottawa,
ea second class nmtter.
General advertising rates 75c per coL^inch, Mi
Bimum charge for single insertion 75c The Vapatu
b the best advertistog medium among the Fmmsä
People in Canada.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotttkset 50c palstatnoma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1,00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta. $50c lisämaksu
dltoalauseelta tai muistovärssylta- '
Halutaantiedot ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
fcolmekerlaa. .
Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmötushlnta etukäteen. ^
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
Vehteen.teratajns. kello 3.
Vaöäöden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
et, pnhelin 1038. Postiosote; Box g9, Sudbury, Ont
Jos ette roilNln tahansa saa vastausta ehsimäiseeri
Urjeeseehne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella niihfillä.. .,
J . V. KANiC4ST0. Liikkeenhoitaja.
Seuraavassa Jalkasemme kohtia Kommunistisen iCan-sainvälisen
toimeenpanevan komitean puheenjohtajan,
toveri Sinovjevin, puheesta Venäjän Tiedeakatemian
200-vuotisjuhIan aikana pidetylle Leningradin neuvosto­jen
kokoukselle, jossa juhlassa olleet ulkomaalaiset
liedemichet^ olivat saapuvilla.
Puheensa alkuosassa hän ensin kosketteli Marxin
ansioita tiedemiehena, osoltaessaan historian, yhteiskun
nallisen elämän kaaoksen keskellä ilm-ehevät lait, ja
huomautettuaan, miten muut tiedemiehet suhtautuivat
tähän Marxin jättiläismäiseen työhön'ja vieläkin useat
suhtautuvat, siirtyi puhuja niihin kysymyksiin/ jotka
nyt^ Venäjän köyhälbtön vallankumouksen jälkeen,
ovat' jo tieteellisenkin maailman huomioon tunkeutu­neet^
kysymyksiin, jotka keskittyvät köyhälistön ja tie­teen
suhteisiin. Sinovjev sanoi m. m. seuraavaa:
\ Se aate, että köyhälistö vapauttamalla itsensä va­pauttaa
koko maailman, alkaa lukuisissa paikoissa tun­keiltua
aivan eri käsityskannoilla olevain ihmisten mie­liin.
Niinpä esimerkiksi «Daily Herald» (eriglantilai-nen
työvaenlehti) ilmottaa erään arkkipiisp|an äsket­täin
sanoneen erääss^. uskonnollisessa kokouksessa:
\ . «Joskus minä ajattelen, että nykypäivän Venäjä
pyrkii täyttäipään niitä^^ kriitillisiin oppeja, jotka me
kristityt hylkäämme- Tunnuslause: «lolcaiselle tappeit
tensa mukaan» on enemmän kristillinen kasj^y^^l^^^^^
tunnuslause: «Jokaiselle ahneutensa muk^n,» , Ensik-
.simainittu kommunismin periaate, ..jälkimäiheh on
meidän.» ,
^ Siten terveef aatteet tulevat esiin joskus odottamat'
tornissa paikoiSää. Tietenkään me emme toteuta krii­tillisiä
oppeja, kosktf olemme materialisteja;- Siitä huo­limatta
äändmme me' it8ellemmo> millQi^wiTW»3tu3tajam^^
me leirissä puhutaan meidän aatteidemme ylemmyydes­tä:
«Hfstorian myyrä kaivaa hyvin.»
Professori Ranan Intiasta, joka ottaa osaa tähän
kokoukseen, .Häytti sangen voimakkaita sanoja puhees­saan,
kun hän sanoi, että ajan käsi ei voi kaminitsoida
Välttämätöiitä. Sanoin itselleni, että vaikka Hänen sa-nant^
pansa on erilainen, on hän oleellisesti saayutta*
.nut Leninin hengen ja että hänen sahansa: «kenen­kään
ei ole suotu estää ihmiskuntaa toteuttamasta va­pauden
per jäatetta», ovat sangen merkillepantavat ja
vertauskuvalliset. ) ~
- Kaikki tämä oikeuttaa meidät suhtautumaan luotta­muksella
tieteen tulevaisuuteen. Löytyy vielä paljo,
mikä erottaa meidät tieteilijöistä, mutta löytyy myös
paljo yhteistä välillämme) köyhälistön (edustajain ja
tieteilijäin välillä.
• Emme rae vaadi yhteistä ohjelmaa, mutta me us­komme,
että löytyy kolme kohtaa, jotka voisiva| mei­dät
yhdistää. Ne ovat: "
1. Taistelu uusia sotia vastaan. Selvää on nieille
kaikille, että ihmiskunnalle vihamieliset voimat pijäi
jo tekemässä varustuksia uutta Sotaa varten. Voinime-ko
me, vallankumouksellisen työväenliikkeen työläiset,
liittyä oppineitten leirin kanssa niin, että kumpikin
omalla tavallaan jyöskentelee uusien sotien jälleen syt­tymistä
vastaan? (Suosionosotuksia.) Minä uskon
että me voimme niin yhtyä.
2r, Minusta tuntuu varmalta, että jokainen vakava
tieteilijä tajuaa sen kokonaisvahingon, mikä johtuu siitä
anarkiasta, joka vallitsee tuotannossa, talouden järjes
leimallisen perustuksen puutteesta, yhteentörmäyksistä
ja kilpakiistasta, mikä sellaisesta johtuu. Nykyisessä
aiieellisen rikkauden kehitysasteessa on tullut aika hä­vittää
anarkia tuotai^ossa. On tullut aika ihmiskun­nalle
elää suunnitelman mukaan, mikä on vähemmän
riippuvainen sokeasta sattumasta ja tuötanij^in ainesten
luonteesta, vähemmän riippuvainen etuoikeutettujen
r}hmäin ristiriidoista, mitkä kiertämättä johtavat so<^
tiin. Ken valmistautuu liittymään meihin taistelemaan
sotaa vastaan, sen täytyy myös valmistua taistelemia
anarkiaa vastaan tuotannossa- Minä uskon, ^tä huali-maUa
välillämme olevista mielipide-eroavaisuuksisyt,
me voimme tä^ kysymyksessä yhdistyä auttamaan ih­miskuntaa
pääsemään pois tuotannon anarkiasta ja
edistämään ihmiskunnan sivistyksdlisten ja^^^^hi^U^sn
voimien kehitystä. (Suosionosotuksia.)
3. Kolmas seikka^ jossa me voimme^htyä, on tie-ieilijäia
Uäto työväenjoukkojm kanssa, • työväenluokan
huissa. - Onko .tai e^. yMina kysyn oppineilta. :,Oiiko
'tullut aika saitaa tiede lähemmäksi joukkoja ja saattaa
'tieteen suurimmat keksinnöt kansan ulottuville? Onko
tai ei?^ Minä olen vakuutettu,'^ että kaikki tieteilijät,
kaikki ihmiskunnan parhaimmat, eivät voi muuta hiin
'pjatella yhdistymistä kansan kanssa ja erikoisesti työ-väenjoukkojen
kanssa ja kaikkien työtätekevien eluvar-tijaston
kanssa. . -
Minä uskon, että näiden kolmen kohdan: taistelun
sotaa vastaan, taistelun anarkiaa^vastaan tuotannossa ja
tieteen jä jouldcojen lähentymisen puolesta, täytyy olla
täysin ja ilman ditoja hyväksyttävissä jokaiselle tietei­lijälle,
joka toivoo kansaa palvelevansa, koko maail­maa
palvelevansa.
Kuuluisa venäläinen oppinut, proessori Timirjaseff
viimeisessä kirjeessään pojalleen ennei]|^ kuolemaansa,
kirjottl, että bolshevikit työskentelevät kansan onnen
puolesta ja tuottavat sille onnen. Täynnä intoa Le­ninin
toiminnan johdosta kirjotti Timirjaseff: cMinä
lähetän sinulle lämpimimmän tervehdykseni ja toivon
sinulle jatkuvaa menestystä työssäsi ihmiskunnan on­nen
puolesta.»
Tämä oli pääsky tieteen maailmasta. Siitä on kulu­nut
kahdeksan vuotta. Työläisten vallankumous on
voittanut kaikki esteet ja on tullut lähemmäksi ohjel­mansa
toteuttamista, kansan sivistystason ja hyvinvoin­nin
kohottamista. Ei ole epäilystäkään, etteivätkö ve^
näläiset tieteilijät nyt lähene meitä monella tapaa; jos­kus
ne meitä loukkaayiat, mutta ne ^tulevat saavutta
maanisen kohdan, minkä Timirjaseff oli saavutt^ut
Me tiedämme, että on olemassa ^ieVä pialjo tehtä­vää
meillä ja että monta virhettä on t^ty, mutta
työmme perustus on ajateltu ja perustuu se tieteen par­haimmille
saavutuksille.- Niinpä on tiemme ehdotto
masti oikea, mitään muuta ei ble. Toiset kansat jyrit-tävät
etsiä rauhallisempia teitä, niiden on kuitenkin
välttämättä tultava meidän vaikealle, ohdakkeiselle tiel­lemme.
Leningradin tieteilijät kokivat vaikeita aikoja vuo­sina
1918—19^1, jolloin oppjnfeitten aineellinen tislanne
oH sellainen, että niillä oli oikeus olla tyytymättömiä.
Ei ollut helppoa meille katsella sitä hätää. ]Emme me
sulkeneet V silmiämme siltä tosiasialta, että professorit
kärsivät ankarasti, ja ,me olimme kyllin objektiivisia
ollaksemme vaalimatta vihamielisyyden tunteita, kun
eräitten oppineitten ryhmäin taholta itsepintaisesti kiel
täydyttiin ymmärtämästä työtämme ja näimme, miten
kailskia- tarkotuksianime tulkittiin epäsuosioUise^sa mie­lessä.
Me ^limme kyllin objektiivisia tajutaksemme,
että tämä suhtautumineh oli kiertämätön ja ymmär
taaksemme sen tosiaisiän,-«ttä ensiksi emme me voisi
muuta kuin puhua eri ajhtul^ia. Me käsitimme, että
aika tulisi, joko sitteyh(^cm,teiuseäinmah vuoden ku
luttua, jolloin parhaimmat niistä tunnustavat, että me
olimme oikeassa, ei vain lilkonaiseshv mutta öleelli
sesti, jöllbiivne havkiteevat, että työväenluokka oli otta­nut
vallan käsiinsä, ei voittaakseen itselleni etuolkeuk^
siia, miitta voittonsa kautta vapauttaakseen koko. maa­ilman.
. Vallankumouksemme alkulause on hyt päättynyt /ja
äuuren vällahkumoukseh reäliqhjelma oh alkamassa
Nyt me voimme todella ajatella ei ainoastaan yallan-kiiniouksen
poliittisen puolen, mirtta myös taloudellisen
puolen öiiöjeleriiista. yallankumou^en taloud^^^^
pUoleh turvaaminen kuitenkin merkits&e maamme ko-
:$öttamista niin. korkealle asteelle, jommoista se ei ole
koskaan ennen saavuttanut.
Me käännymme tieteilijäimme puoleen J a tieteen
kansainvälisten edustajain puoleen, jotka täällä saa­puvilla
ovat, siliä pyynnöllä, että tie auttaisivat meitä
tässä suuressa työssä. Me uskomme, että tämä; on niir
den yelvoilisuus ja moraalinen oikeus auttaa ensimäis­tä
vallankumousta kohottamaan itsetbä sellaiselle kult-tuuriasleelliej
jota, koekäan ennen ei ole saa^fiitettu.
'Me katsomme teihin osottaaksemme, että tiede ei
enää esitä porvariston kamärineidjn osad; mutta soih­dun,
joka valaisee sorretun ihmiskunnan tretä. Autla
kaa tätä satamiljoonaista kansaa ja tyÖyäenjbukot ösot-tavat
teille vilpitöntä kiitollisuuttaan. (Myrskyisiä suo­sionosotuksia.)
Venäjän S. D. T. puolueen kolmas ednstaja-kdkous
lliksi Rakosi m<8iii Unkaräii? -
^ Unkarin taloudellinen kehitys mienee vastustamat­tomasti
kohti sitä aikiaa, joilloin suurisuuntainen ku­mouksellinen
kansanliike tulee lakaisemaan sen • ter-roriyallah
j a kapj^talismin maan päältä. Eirainoastaan
työväenluokka, vaan myös pikkuporvarit ja työtäteke­vät
talonpojat painetädn jatkiwasti yhä osyvemp^
kurjuuteen. M^ liibkkatietoinen :^proletariaatti käsit-iSä
täiiaän kehityksen j a pyrkii luomaan lujatta s^
käufiunkien että maaseiiduh tyotätdkevieh jöuäcojarj(es«
tön. Tässä tarkotuksi^ssa matkusti
Vallankumouksellinen ^sema Unkarissa ei ole välit­tömän
barrikaaditaistelun ja aseellisen nousun tilan
netta, vaan taistelua systemaattisen organisoinnin^ luok­kataistelun,
maareformikamppdiluni, asuntokysymyksen,
erilaisten ammatillisten taistdujen, y.m.s.i kautta. Jo­kapäiväisten
taistelujen kokemukset saavat Unkarin
työläiset älyämään todelliset etunsa. Uurastulffiensa
kautta luokkansa tiyvakSi. tulevat valveutuneet työläi
set voittamaan työväenluokan -puolelleen. Vaildcä kom<
munistinen liike on Unkarissa, kuten niin monessa
muussakin maassa, painettu maanalaiseksi, on sen edus>
tajain sihi oltava näkymättömänä esillä kaikkialla.
Tällainen toiminta vaatii tarkkpa tietoa .työväenluokan
teistä, vaatii viisautta^ j a urheutta, vaatii itseuhrautu-vaa
miehuutta, ilman jälkeäkään ^sanköripai9dttelu^ta^
Unkarin ^työväenluokka on. jö^ menettänyt'mtdnia^^p^d^^
ta miehiään ja naisiaan tässä työssä. WuunX^|mä
sitä toimintaa, johon rRakosikin -:peQ(s^2£[a^'Jyhtyi)^
laikkakin hyvin tiesi, mikä haniä ödottr,> nimusiv^kiia,
kidutus, hirsipuu, {asen sijaan; että iideltaisim/mikäi
ihailtava taltoista joh^jatdcoa,' ja »itäkin
maarSissa m^^Itava^ jos sitä verrataan konk^ä^listen
sösialtdäi^kraattisten mtniäeriai «sankarltekoihin».
Vallanlniinons lähestyi
Muutama kuukausi sitten tuli
kuluneeksi 20 vuotta Venäjän So­sialidemokraattisen
Työväen Puo­lueen
(bolshevikien) kolmannesta
puoluekokouksesta.
Vallankumousta lähensi tammi
kuun ä p. tapaukset ja Venäjän
armeijan tappiot Japanin rintamal­la.
Raskas aika ja työväestön t u ­kala
asema kiihotti joukkoja tais­teluun
t6ärisi|da vastaan.
Puolueen edessä oli aseellisen k a ­pinan
järjestäminen ja väliaikaisen
hallituksen suunnitteleminen.
Joulukuun 4 p:nä 1904 puolueen
Pietarin komiiea vaati Keskuskomi­teaa
kutsumaan ^koolle puoluekoko­uksen
KK. kuitenkin pidättäytyi
siitä j a jäi odottavalle kannalle.
Bolthe^kit vaativat iedustajako-koukken
koöllekatsumitta
Silloin enemmistön (bolshevikien)
toimikunta ryhtyi itsenäisesti järr
jestämään puöluekokoustia. '
Puolueen edessä olleet kysymyk­set:
vallan käsiin ottamisesta, väli­aikaisesta
hallituksesta y.m. eivät
saaneet menshevikien kannatusta.
Tilanne oli kuitenkin sellainen, et­tä,
se v ^ t i i lujaa johtoa puolueen
taholta. Bolshevikeille selvisi täy­dellisesti
jyallankumouksen yälttämät-tomyys
ja ^ työväenluokan tehtävät
j ^ merki^s siinä, koko vallanku-mouks^
lisen liikkeen johtajana ja
haltiana. •
Bolshevikit ehdottiva^tkin menshe-
Vikeille yhteistoimintaa vallianku-mouksen
hyväksi, mutta jälkimäi­set
kuitenkin pelkäsivät aseellista
esiintymistä. ' \
A : ' h---^ . 'N •' '
Työläisjoukot bolshevikien pu9lella
Enemmistön ieäustJajat tekivät u-
^eite matkoja .'»feeinipiin t^föläiskes-kuksiin
j a tuliVai havaitsemaaani^^^e^^
^ missä mehsh^kit ovat yajla^sa,
siellä ei mink^Hlaista yhteistoimin­taa
voitu aika^'^fsäada. Mutta työr
laisfet olivat kuitenkin täydellisesti
bolshevikien k^J&äUa.. jp maalis­kuussa
28 paik6liisk»miteästa siirtyi
enemmistön karthalle 21 komiteaa.
Maalis^un 4 'pinä teki KICU eh­dotuksen
^ndmmiston komiteoideh
byrooUfe puoluekokouksen koolle
kutsumisesta. , • .''-••''] . , '
Yhtenäisyyden > aikaan^misek^i y-ritti
< K K . saada enmmistÖIaiiEiet t ^
kemään myönnytyksiä. , Puolueen
Bääntöjen mu^iäestisannettiiii\ puo­luekokouksen
koollekutsuminen neu-ypston
tehtäväksi,. johon . kuulyi' 2
edustajaa' j^skuksen äänenkan^at-^
tajan "Iskraii" puolesta <Märtbv
j a Akselfod), kaksi K ^ : n ; edusta^
jaa (Lenin ja Nosko^y- j a yiiden-tenä
jäsenenä. II' :i>uol^^^
sa valittu Plehanoy.Noskovin vaa--
timuksesta jäävättiin Lenin tästä
neuvostosta j a hänen tilalleen mää­rättiin
kiiheä mensheviki Deitsh,
Huhtikuun 4 'pnä saapui ulko­mailta
27 edustajaa äänioikeudella
ja muutamia edustajia puheoikeu­della.
Rajalla onnistui menshevi­kien
saada muutamia edustajia puo
lelleen j a mäkaansa Geneveen kool­le
kutsuttuun "venäläisten puolue-toimitsijain
ensimaiseen konferens­siin."
^
Bolshevikien pnoluekokoas
Puoluekokouksen työjärjestykses­sä
oli 14 kysymystä: aseellisesta
kapinasta, . hallituksien - politiikasta,
suhteesta talonpbikaistoon y.m.
Kysymyksen aseellisesta kapinasta
alustin tpv,. Lunatsharski. Häjd. yk­sityiskohtaisesti
kumosi ''menshevi<
kien väitteen, ettäi vallapkumousta
ei tehdä, vaan pn vallankumous
kaikkien johtajain ja puolueiden
tahdosta riippumaton • tahdoton i l
miö. •
Tov. Lunatsharski selitti, ettei
nyt olekaan kysymys vallankumouk­sen
teosta, sillä on jo edessäm­me,
vaan siitä, että puolueen on
otettavia tämän liikkeen johto kä­siinsä
ja^ muutettava se taiidotto-imafeta
järjestetyksi ilmiöksi.
Alustuksen johdosta syntyi hy­vin
vilkas keskustelu, johon otti OT
saa 46 puhujaa. Periaatteellisia e-rjmielisyyksiä
ei bolshevikieii kan­taan
nähden syntynyt. - Päätöslau­selma
hyväksjrttiin, ainoastaan yh­den
pidättäytyessä äänestämästä. ,
Selostuksen suhtautumisesta' hal­lituksen
politiikkaan teki tov. Rum-jantsev,
alleviivaten, että työväen
joukoille on osPtettava, ettei raur
hallisilla keinoilla, voida mitään pa-rahhuksia
asemaan saada^ / ,
Selostuksen suhtautumisesta rhäl-litukseen
vallankumouksen aikana
teki tov; Lenin.
• "Tov. Lenin sanoi, että meidän
edessämme on kaksi voimaa: taan­tumuksellisiin
aineksiin. turvautuva
tsarismi ' j a vailankumpuksellinen
tautosusesta, josta kävi ilmi, että
puolueen, on tehtävä voimaperäistä
sillä talonpoika tulee varmaksi ja
työt^ talonpoikaiston keskuudesm,
luonnolliseksi työläisen liittolai;sek£i,
jälkimäisen ottaessa vallan kasiin-sä^~^
• .
Eiita jSrjeidomo^tokysyiaJ^»estS
Yksimielisyys kokouksessa rikkou­tui,
kun sinxyttiin järjestömuotoky-symykseen
päiväjärjestyksessä. Tä­tä
kysymystä käsiteltäessä havait­tiin
selvää ryhmittymistä teoreetik­koihin,
käytännön miehiin, kirjaili-joihm,
komitealaisiin sekä rajan­takaisiin
ja venäläisiin toimitsijoi­hin.
Pitkien keskustelujen j a väittely­jen
jälkeen hyväksyttiin päätös, jos­sa
painostettiin, että puolueen on
muututtava ankarasti konspiratiivi-sesta,
maanalaisesta järjestöstä laa­jaksi
työväen puolueeksL Keskus­telussa
sanoikin tov. Lenin, että
työläisten saaminen puolueeseen on
ei ainoastaan pedagoginen, vaan
myös luokkatehtävä.
' Toisena järjestelykysymj^ehä o^
li kysymys puolueen elimistä. Toi­sessa
puoluekokouksessa muodostet­tiin,
kolme keskenään kamppailevaa,
itsenäistä elintä, nim. . K K . , keskus-äänenkannattaja
ja puolueneuvosto.
Kokp johto oli keskitetty ulkomail­le,
josta käsin se, tapausten nopeas- Toveri H. Sula saapuu puhum^
puolueen edustajakokouksen pää-toksista
Bruce Minesin osastosa
mai^ask. 11 p:nä ja Sault Ste. Ma-rien
osastossa marrask. 12 paj.
kuskomitea, joka enimmäkseen olisi Toveri Sulalla on esitettävänä asl-ti
kehittyessä, kävi vaikeaksi. Enem­mistön
komiteoiden byroo ehdotti,
että muodostettaisiin ainoastaan yk­si
täysivaltainen .keskuselin — Kes-
Port Artimrin ^
osastoi^ httomSoa
p a S L ^ ^ ^ ^ ^ - - - ^
Marraskuun 7 p. Myjer
Marraskuun 9 p. Nolalu •
Marradcuun 10 p. Wolf Siding.
Marraskuun 11 p. HiU SidiT^
Marraskuun 12 p. Nolaln.
Marraskuun ,13 p. Port Art^^
Marraskuun 14 p. Tarmola.
Marraskuun 15 p. Fort Williain
Marraskuun 16 p. Lappj^
Marraskuup 18 p. Fort France»
Marraskuun 19 p. Finland, .
Asianomaisten, osastojen fclee
huolehtia puhetilaisuuksien ihnot
tamisesta mahdollisimman hriin,
sekä toimia tarmokkaasti niiden on.
nistumiseksL
P. A. P, puolesta: ^
K. Laiho, v.t. KrjnrL
K. P. Briice Minesiii ja
Sault Ste. Marien osas­tojen
huomioon
Jälkimäisen muodostaa prp-letariaatti,
joka muodostaa tär­keimmän.
taistelevan ypimän, s ja
sitten' vasta tal^hpoikaisto j a miiut
j^ikkuporvarilliset aineks(§t. .
. M i ^ merkilsee vallankumpulosen'
voitto? Se pn tsaiarin yksinvallan
vaihtuminen proletaViöatin yksi
vallaksi, joka on saatava pysytetyk­si
ja suojelluksi kaikilta kumoamis-
'yrityfcsiltä.,. Tämäii takia ' onkin
päästävä prolötariaat^ ja talour
iston diktatuuriin.
^ Tov.- Leninin ehdottama päätös­lauselma
^. hyväksyttiin muutamin
korjaukgin yksimielisesti. h.
Tämän jälkPefÄ' altesti-tov.. Lenin
kysymyksen talonpöikkistoon suh-
'Konferenssin avaus-iltana tpki
tpy. Ntiorteva seuraavan tilannese­l
o s t u k s e n : • V\"'.''"' M - - y y
Kansainvälispssä politiikassa kes­kittyy
tällä kertaa hupmib ^Uttolais-ten
;ja Saksan, nbliyoiteluihin n ; S i
turVaHisuussopimultsä^ta, r J a tov.
Tshitehermin matkan • j a
Saksaan, IStenkin Englanti^ja^ R
ka oyat; hipin^levottpusia toveri
Tshitsherininl matkan johdosta. Ne
vuodattavat katkeria kyyneleitä sii­tä,
että kun 'ne muka j u u r i olivat
saada sovituksi heidän j a Saksan
väliset kysymykset, niin" jälleen nuo
pahansuovat bolshevikitT: esiintyivät
näyttämöllä, särkeäkseen. . heidän
kauniit suunnitelmansa. .
Mi,s^ ^ t ^ n on kysqrmys?
1
Näinä päivinä avataan liittolais-n
ja Saksan välinen neuvottelu
Locarnossa, jossa liittolaiset lopulli­sesti
koettavat sitoa Saksan talutus­nuoraansa^
saattaa^ se .kokonaan
eroon meistä, ja valmistaa pohjaa
ratkaisevalle esiintymiselle iN^euvos»
toliittoa vastaan, johon koko porva­rillinen
maailma ottaisi osaa.
Kunnianarvoisat:, kaverit kova^
pelkaäyat,n&ttä neuvostodiplomatian
iaas^ijCtxmistttfivTepiä,-nklci heidän k n -
tomaniSi$k^ verkot, j a suuntaamaan
maailman ^ politiikan uusille, teille.
Heillä onkin syytä.pelkoon, sillä se
"aika bn todella ohi«:4|pU<>i^ >™P^^~
i s ^ Joivat piirustella ;jE^lropanp
iii^sen^ kartan. nd^ien^^ tni^kaan«; ^ :
^ 'Kblttvan'. väoäin '^ev^äaa y^tö
^Englanti niuod<^itäa ' ^ t e S t a hyok^
kSysrintamaa - meitä vastaan. Y r i - - i<» "^nsainHittö". vauvaitsee j n hV
tys raukesi monestk syystä. Yksi
— ja nyvin tärkeä- — syy o l i se,
että Saksaa ei saatu mukaan vedetr
^ ä . Saksalle ei ollut edullista ol­la
sänfalla kertaav-iuj^laisten säär
limättomän riiston esineenä . j a . t u -
'kea niitä pyrldmyksissä käydä sen.
'maan kimppuun, joka Ss^ksalle it-i
selleen on tärkein tuki imperialidte-.
j a vastaan ja sen lisäksi; erinomai­nen
: markkinapaikka Saksan! teolli­suustuotteille.
liittolaisille kävi välttämättömäk­si
ensin järjestää välit, Saksan kans­sa
j a sitten vasta valmistaulua mei,-
ta vastaan.
Englanti laati uuden hyökkäys­suunnitelman.
Se siirsi aikeensa
tuonnemmdcsi parempaa' tilaisuutta
odotellen. Se tahtoi ensin sitoa Sak­san
politiikkaansa j a siten irrottaa
sen Neuvostoliitosta.
Saksa ilmotti olevansa valmis neu­vottelemaan
j a niin sitten alkoi kau­panteko.
Saksan -tarkotua on neu­vottelujen
avulla liittolaisten kanssa
saada rikki Versaillesin sopimus.
: Turvallisuussopimus saattaa, an­taa
Saksalle joitakin je^isnuksia,
esim. liittolaisten joukkojen pois-kuletuksen
Saksan älueflta, joitakin
huojennuksia lDawesin luomaan holr
houstOaaii, oikeukäa. joihinkin "Ssk^
sap. entisiin siirtommfain h^le., ^Tä­män
kaiken 'ehtona on, ;^ettax^^sa
antaa uusia takeita, maksUsnörituk-
' Tässä ''l^yli^Iässävr^notaiEmV 'iettä'
Venäjällä. Ulkomailla olisi ainoas­taan
keskus-äänenkaiinattaja, jota
hoitaisi K K m asettama toimittaja.
T^mä ehdotus hyväksyttiin Le­ninin
ja Vorövskin pidättäytyessä
ään<Sstämästä. Tov. Lenin pelkäsi,
että; silloin, kun K K . on Venäjällä,
voi-sen kokoonpano vangitsemisten
takia suuresti muuttua, mikä taas
v a i k u ^ ^ .puolueen ^suuntaan.
: , JCeskaskomitean vaalit
-^^Tassä edustajakokouksessa valiti
tuun, ^ ^eskuskipmiteaan tulivat to-
'verit^'iijenin, Kräsin, "Bogdanov: jä
RyiköV. Tähän päättyikin puolue-kokPuksen
työ.
' Kului verrattain lyhyt .aik^,._ kun
puoluekpkpuksessa esitetyt käsityk­set
alkoivat toteutua* Venäjällä "al-kpi
kiihkeä vallankumouksellinen
kdohunta: '
J^kakuussa samana vuonna t a ­pahtui
suiirlaldco j a kaikkialla. Lak­kojen,
aikana/'.twnusti työväestö
puolueen omaksi johtiajakseen. Puo­lue
tuli esiin maah alta ja astui
monituhantisen joukon johtoon.
yailankumoulraellis^^ taktiikal­laan
.teki se turhiksi ^porvariston
vaikutuksen työväen ^joukkoihin. Se
johti joukot 'yalLankumouks(^Ilisen
kapinan:ja eiisimäisen duuman boi­kotin'
kautta vallankumoukselliseen
vaalikamppailuun, ja toiseen duu-miaan.
Se ylläpiti työläisjoukoissa luot­tamusta
j a usRba koittavaan voit­toon
ja johtikin lopulta vuonna
1917, proletariaatin ja talonpoikais­ton
diktatuuriin.
oita, joista jokaisen puoluetoverin
pitäisi päästä selville.
. Toivottavasti puoluejäsenet BU-loin
runsaslukuisina saapuvat kuu­lemaan
tov. Sulan tekemää selos­tusta,
puolueen uudelleenjärJMtä-misestä,
y.m. tärkeistä asioista.
K.-O. Piiritoimikunnan puolesta
; H. ELLMEN, siht.
Bprrittiii osaston jäse­nistölle
,
.Tov. D. . H e l i n , matkallaan ^poh­joiseen
tuilee puhumaan Burrittin
osaston haalilla maanantaina mar­rask.
9 p:nä. Puheeskaan selostaa
hän viimeksi pidetyn puolueen e-dustajakokouksen
päätöksiä, joista
erikoisemmin i^ainittakoon puolueen
uudelleen järjestely ja suhtautumi­semme
taloudellisiin järjestoijiin.
. K.-O. piiritoimikunnan puolesta
•H. Elimen, siht. . ,
taa jonkun maan "rauhanrikkojak­s
i " , oh jälellä olevien "Kansainliit­toon"
kuuluvien maiden yhteisesti
esiinnyttävä^ "rauhanrikkojaa" vas­taan
j a salBttava aseiden sekä sota­joukkojen
kuletusta"^ maansa läpi;
Tämä merkitsee, että.Saksan " K a h -
sainHittooh" 'liittyessä todella voi­daan
alottaa" yhteistoiminta Neuvos­toliittoa
vastaa^.
\"Kansainliitto*' on suurempien i m -
perialistimaiden j a etenkin Englan­nin
sokea välikappale. Ei edes por­varilliselta
kannalta' katsottuna olisi
Saksalle edullista liittyä "Kansain-liittPpn",
j ö s ^ ^aksa tulisi liittolais­i
e n välikappaleeksi 'meitä vastaan.
Saksan merkitys pn luonnPllisesti
"Kansainliiton? iflkopuolella ollessa
suurempi, kuin jos se kuuluisi sii­hen.
Yhteys INTeuvostoliiton kanssa
on Saksan teloudelle varsin edulli­nen.
Mutta Saksan 'porvaristo toi^
voe-saavansa kaupan hieronnalla joi-,
tal^n erikoisetuja. Ensinnäkin se
tahtoisi palauttaa entisen asemansa
itäisessä osassa Saksaa.
VefsaillesiQ rauhansoj^imuksen
jälkeen - T n Puola leikannut Sak­sasta
itselteen suuren maa-alap, jo^
ta sanotaan Puolan koridooriksi. S i -
täp^si leikkasi Puola itselleen p a ­lasen
Sileeaiaa, j o k a o n hyvin tär­keä
teoUisunsseutu. Puhtaasti sak­salainen
kaupunki <Dan^' on tosi­asiallisesti
Puolan kontrollin alainen.
Tällainen tila on' lupnaöllisesti sie­tämätön
SaksaUe jä' .kesi M V nyt
kaupanhieronnalla liittolaisten kans^
sa .iUhtoi§i paraiitaa aseipaansa.
•Englanti ja Ranska eivät myö^
kään nähtävästi kiel^ydy Saksalle
myönnytyksiä tekeäästa Puolan kus-tepnuksella,
s j a miksikSs ei? Onhan
Puola j o suorittanut refipintehtä»
vfin, eikä iole- enää niin^tarpedlinen
liittolmsiHe. ' * T
Sellmnen liittolaisten o^ttfflia
kiittamSttomyy8''on^^tenkin sutt-
Toiv. H , Sula sa&puu tänne "Soo-hon"
miarrask. 12 pnä selostamaan
niitä päätöksiä, joita viimeksi pi­detyssä
puolueen edustajakokouk­sessa:
tehtiin. Hän oli piirimme ,e-dustajana.
sanotussa kokouksessa ja
nim ollen on hänellä tuotavana
varniat uutiset meille soolaisille.
Jokainen liikkeelle silloin, ken kyn­nelle
kykenee, kuulemaan mitä se­lostuksia
hän tuo. Samalla voimme
kysästä häneltä, jos jokin kohta
edustajakokouksen päätöksissä on
meille^ epäselvä. Hän kyllä antaa
vastauksen.
resti suututtanut Puolan herrojapa
perusteellisesti horjuttanut heidän
poliittisia katsantokantojaan. liit­tolaisten
käyrinä ollessaan teki
Puola, meille "paljon kolttosia -— ja
nyt näyttää jäävänkin tmiliajolle.
Puolan teollisuuden tila riippuji ko­konaan
meidän markkinoistaiiune,
sillä aikoinaan on «e juuri täBe
RphjaUe rakennettukin. Puola sai
viljan, j a -teollisuUsraaka-aineet juun
Venäjältä j a sielläpä sen kutoma-j
a metalliteoilisuustuotteetkin saivat
anenekkinsä. Puolan meitä kohtffln
osottama vihamielisyys kuiteiAn»
muutti kokonaan nämä entiset suh­teet.
•NytVäyjiiynyt tilanne ongal­leen
synnyttänyt pyrkimyksiä lähen­telyyn.
Puolan sotilaspuolue seisoo
edeHeenkin entisellä provokatsionm
j a banditismin -kannallaan, mutta
teoUisunden härjottajat, rahanuehet
j a kauppapiurit, puhuvat jo hyv»
kuuluvalla äänellä siitä, että N«u-
"SoStoKiton kanssa on saatava aikaan
hyvät suhteet - tehtävä kauppaa
ja" hylättävä seikkailupolitukka 3»
vehkeUyt länsimaitten kanssa.
Meidän^ politiikkamme edistää nai­ta
Puolan pyrkimyksiä. Me a i ^
me>uolalle suuria teoUisuustu^*
(Jen tUauksia ja muutenkin
tamme Puolalle kannan muattann
sen. ' «s
Tietenkin Saksa y » » ^ ' * u
jos^se istuu luttolaisten k e l ^ J »
Puola s a m ^ Jähenee
kay^asema ikäväksi SaksaUe. ^
kalle taas meidän j a '^''^J^r-neminen
merkitsee Ranskan
-tiikan sortumista. Myoskm
ympätysm^t .pelkaa^t teiden katkeamista tonssamme^
siksi yha enemmän lähenevät in«
E s i m ö l i ) ^ voi «etoita yiron. -
pasaa agiteeraamassa ^«»JSj.-
• r f ^ vastan* . Tänm
s» Vif&Ka olevan virtauksen » »f