Vapaus, August 21, 1952

              VJ-I
i
aumasta, joka oauw
«likka alitajum^^
olemassa sekä teorEj>
1 että psykologiaa
aytannöUistä ja kofec
mnä nyt oikein
Simelius yntti käarjj
siimaansa kiinjii^'^
ansa oli ajateUessaas
inkm sitä kokeeliuta.
etaan esimerkki R^J.
allisesti. - Jos j
ettasmun vaicjs^
iton alle. saan selviii.
n avioliittosi on. Sai
rkiksi synnintuntoon ji
1..että olet oUutpaitt
iukkua Tätkyttänyi h
kalkista, turisa asioisi
mina Almaa koskaan'
s keskeytti,^sehän»
talkista
't keskeytä! Kyllähjij
etta. sma olet sellainen
'n mies ja etta Aina
a atoraa, mutta'mJEi
1 esimerkin vuoksi >
anoa. etta jos synnj
it parannusta, jos vain
;lavaksi jälleen, silloin
ta olet ollut paha ja i
kyllä se Alma pitäisi j
lintuntoon, Simelius .
mma nyt menisin päirj
psaan ja sma sanoisit
e, etta olen hlrttänvt
fhka: se muuttaisi tapa
Iina tulisin pois meisi
etta nuora menikin i
s on kyllä : hyvä. ]
mutta Ahna on mieles*
ovanahkamen ihmirieaj
(Jatk., 5. sivulla)
SS
ivana pikaisl§
tystä varten
spior Trim
il-Bric Siding
wood
ronite
»hait Shingles
re Glass Insulalioi
!on Francis
ber Co. lid
elin Dial 5-7334
Cumberland SL
bur Oniai
ware Co.
'AVARAA
KKIKONEITA
TAMOOTTORE3TA
allia
81
t Arthur. Ontario
»ELLE
leenne meidän
lustarpeita.
:OMPANVI
luurenmoisesti
itä kesäjuhlan
ääkämpän jär-niin
onnistu-kämpällä,
liit-
Kiitos teille."
ERATIVE
)
Toukobium loppnpqplelb 1S51
Seuvo!>tolutossa kävi Aarae Hulk­kosen
johtiania Suomen talonpoi­kain
valtuuskunta. Jonka ^ lähetti
Neuvostoliittoon Suomen pienvil­jelijäin
liitto ja "Suomi-NeuvostOi
lUtto"-seura.
Kolme viikkoa kestäneen yierailun-aikana
valtuuskunta kävi Mosko­vassa
ja Leningradissa sekä Bostovm,
GorjkiiJ ja V l a d m i r i n alueella, jossa
tutustui tarkoin Neuvostoluton sosia­listiseen
maatalouteen ; käyden mq~
nissa kollektiivitalouksissa, kone- ja
traktoriasemiUa seka neuvostotUoilla.
Valtuuskumian jäsenet puhuttelivat
biiomattuja neuvostoUttolaisia oppi­neita,
kone- j a traktoriasemien johta­jia,
köllektiivitalouks.en hallintojen
puheenjohtajia, aeronoomeja', koUek-tiivitalonpoikia
j a traktonsteja j a t u ­tustuivat
maaseutuväestön elämään.
Vuoden 1952 alkupuolella Suomen
pienvUJeLjäin liitto julkaisi kirjan
"NeuvostoLiton maatalous suomalais­ten
talonpoikain näkSkannaltä k a t -
sottiina'', jossa tämän valtuuskunnan
Jäsenet kertovat yksinkertaisesti ja
totuudenmukaisesti siitä. ; millaisen
Starky's Garage
AUTOJEN KORJAAMO J A
KIKKOPALVELUS
KILPELÄINEN J A P I E L A '
371 SpadinaAve. takana
Puh. WA. 7575 Toronto
ONTARIO A U T O 3 0 D Y
Moottoreita j a kaikenlaisia autoja
korjataan.
Autojen hinauspalvelu f
Puhelin P L . 4187
Iltasin E M . 4-6569
98 John St. Tonmto. O n t
NELSON GARAGE
AUTOKORJAAMO
PuheUn K I . 7658
497 Spadina Avenue
Toronto Ontario
m,
H. Harris Optical
Puhelin MI. 9553
275 College Street
Toronto Ontario
iiiiiiiiiiininiiiiiiniiiiiiiiiiiiiimiiiiiiii
Parkway Bakers
valmistaa ruoka- j a kahvHelpftfi.
Leivoksia, nimipäivä- j a liäakaak-kuja,
korppuja yjn. lelpomoalan
tuotteita.
PUHELIN EM3-767G
290 Queen St. W. Toronto, O n t
ONNI TERVO
H i l l i i l l l l l l i i l l l l l i l l l i l l l l l l i l l l i i l i l l l l l i l l l
BOND CLEANERS
DYERS AND TAILORS
Suomalainen puhdistusliike
"Siisti ulkoasu on edustava j a herät­tää
luuttamusta.'V Temme huolella
kalkki puhdlstusalaan kuuluvat
työnne. Kotoa haetaan. Kaupungin
laajuinen palvelus.
925 Pape Ave. PuheUn G E ; 7145
216 CConnor Dr. Puhelin G E . 2940
(Voi soittaa myös illalla)
Vakuutettu säilytys,
Toronto Ontario
vaikutuksen heihin teki käyntlMNeu-vostolUtossa:
Kirjan alkulauseessa
luoimehditaan tämän kirjan merkin
tystä seuraa vasti: " . . ; valtuuskunnain
jäsenet kertovat tassi kirjassa'yksln^
kertaisesti ja k u k i n omalla tavallaan
siita. mitä -he näkivät Ja mlllaiseii
vaikutuksen teki heihin tämä'alnut^
laatuinen matka Neuvostoliittoon. M e
uskomme, etta heidän kertomuksensa
heikentävät sen tietämättömyyden ja
ennakkoluulojen: sumua. Joka vielä
estää mettä ymmärtämästä uutta elär
maa rakentavan neuvostokansan pyr.
'cimyksia. •
K i r j a alkaa valtuuskunnan Johta­jan
Aarne Hulkkosen kirjoituksella
"Mikä on koUektUvitalous". K i r j o i t ­taja
selittää lyhyesti kollektiivita-louksien
kehityksen historiaa Ja ker­too
yksityiskohtaisesti; maatalousart-tulin
saannoista. Selittäen sääntöjeii
sita osaa, joka koskee koUektiivitalon-poiltain
henkilbsohtaista omaisuutta,
Hulkkonen kirjoittaa:
'"Maatalousarttelin säännöt t a ­kaavat;
maatalousarttelin jäsenille
yhteistalouden lisäksi paljon vau­raamman
yksityistalouden kuin on
Suomen pienviljelijäin suurimmal­la
osalla puhumattakaan siitä, et­tä
ylfteistalouden vakinaiset tulot
Ja osaillstumipen kollektiivitalo|ik-slen
tuotannon kohottamiseen ko­hottavat
lakkaamatta kollektilvir
talolSipoikaiii varallisuutta, TÖlselr
ta puolen on tämä uusi järJesteUnä
tehnyt- mahdottomaksi keiimttelun
Ja vieraan työvoiman käyttämisen
omaksi cdubseen. Mutta sitähän
voivat pahoitella vain ne. Jotka a i ­kovat
rikastua'vieraan työn ja kei­nottelun,
kustannuksella.^'
Valtuuskunnan jäsenet kertovat
kirjoituksissaan, millaisen vaikutuk­sen
heihin tekivät. ne. kollektUvitalou-det,
joissa he kävivät. Valtuuskunnan
jäsen Aatos Vakkuri kertoo käynnistä
Stalinille nimetyssä kollektUyltalou-dessa
Salskin arolla. "Tuhoisan so-r
dan jälkeen koUektiivitalonpoikalsto
on noussut jälleen vankalle pohjal­le",
kirjoittaa hän. "KoUekUivlsuu-den
Ja yhteistyön todellinen tunto on
tuonut -ilmi 'Voimans3. myöskin: maa­taloudessa.
Kollektiivitalonpojat kes;-
t^tsivät meitä viinillä, marjoilla Ja o-man
taloutensa tuotteista valmiste­tulla
pdivällisellä. Illalla ennen pois
lähtöämme kävimme koUektiivitilou-den
klubissa, jossa nuoriso esitti lau­l
u - j a tansslohjelmaa.. . " K i r j o i t t a j a
paljastaa Suomen taantumuksellisten
piirien levittämät <huhut ja sepustukr
set Neuvostoliiton kollektlivitalouksxs.
ta. Vakkuri kirjoittaa, että "jo e n -
smmäisena päivänä me saimme tuos-^
ta talonpoikain yhteisestä osuuskun-tataloudesta
kokonaan toisen käsityk­sen
kuin_kotimaamme lehdistön ja i h ­misten
vääristä kertomuksista'. .
Monissa kirjoituksissa valtuusk1^i-nan
Jäsenet toteavat, kuinka kollek-tiivitalonpojat
ovat neuvostohallituk^
sen avulla muuttaneet salskin kuivat
arot viljaviksi vainioiksi, jotka ano­vat
runsaan «vehnä-, marja- ja hedel-mäsadon.
Valtuuskunnan Jäsen Topi
(Huttunen kirjoittaa: "Ajeltuamme
Salskin aroilla- en voinut kylliksi i h ­metellä,
. k u i n k a suuria voittoja on
siellä saavutettu .neuvostivallan ä l l i ­nä.
Tämä kuiva aro on muuttimut
hedelmälliseksi . maatalousseuduksi;
jossa korjataan runsaita vehnä- Ja
hedelmäsatoja. Kaikki tänä osoit­taa
uutta elämää luovan neuvostoih­misen
suurta voimaa."
SujomalaJset talonpojat, saivat omin
silmin nähdä, kuinka neuvotoliitto-laiset
tiedemiehet yhdessä agronop-mlen
j a kollektlivitalonpoikain kans­sa
soveltavat käytännössä mitshuri-nilaisia
menetelmiä maataloudessa,
muuttaen perinpohjaisesti luoxuaonr
suhteita Ja paimen ne ihmiskunnan
palvelukseen. Valtuuskunnan Jäsen
maanviljelysteknikko Teuvo Haaksi
Kertoo, että tiedemiesten avulla on
saatu kehitetyksi sellaisia kasvilaje­ja.
Jotka viihtyvät hyvin peräpähjor
Iässäkin. Valtuuskunnan jäsen Evert
DR. E. C. AHO - Hammaslääkäri
HUONE 640 PHYSICIANS' & SUBGEONS' BUILDINa
86 Bloor Street IVeat Toronto, Ontario
PuheUn KUngsdale 8237
Suunnitteletteko TALON OSTOA TAI MYYNTIÄ
• Meidän "Business" on auttaa Teitä niissä asioissa,
e Meidän päämäärä: TYYTYVÄISET'ASIAKKAAT.
Hyvän tuloksen takaa liikkeemme suuruus — 4 myyntipaikkaa Ja noin
100 asiamiestä Torontossa sekä ystävällinen Ja reheUinen palvelus;
Taloja jokaisessa Suur-Toronton osassa, suuria j a pieniä. Soittakaa,
meidän SUOMEA PUHUVALLE MYYJÄLLE
UNO MANKBViUe
EoheUmet: — KotUn L Y . 4977
1675 Bloor St. W., F n lL K E . 7941. Toronto, O n t
173 Danforth Ave., Puh. G E . 1178, Toronto, Ont.
K E N W I L E S R E A L E S T A TE
' Member of Toronto Real Estate Board
Lepola tpteaa. että xnaanviljelystek-nillisten
toimenpiteiden toteuttanii-sen
tuloksena Gorjkin alueen KlrovU-le
nimetty kollektiivitalous on saanut
verrattoman suuren perunasadon —
70 tonnia hehtaarilta.
Valtuuskunnan Jäsenet, talonpoi-kaisnainen
Hilda Koskinen j a pien-viljeUJä
Tobi Huttunen kertovat,
kuinka tiedemieihet ovat yhdessä neu-vostotUojen
työntekijäin ja koUektU-vitalonpotkain
kanssa saavuttaneet
hyviä tuloksia karjakaniuin paranta­misessa
ja että näitä tuloksia saattaa
nähdä Joka paikassa.
Huttunen kirjoittaa, että "karJaro-dun
parantaminen NeuvostoIUtossa
perustuu akateemikko Pavlovin op­piin.
Karjarodun parantamista e i ­vät
harrasta vain tieteeUiset laitok­set,
vaan myöskin kollektiivitaloudet
Ja neuvostotUat, Joissa on eriomaisia
työntekijöitä, jotka yhdessä akatee­mikkojen
j a professorien kanssa kas­vattavat
uutta karjarotua". Tutustu­malla
kollektilvltaloukslen Ja neuvos^
totilojen karjatalouteen suomalaiset
talonpojat toteavat sen korkean tuot-tavaisuuden.
'Valtuuskimnan Jäeen
Hilda Koskinen kirjoittaa: 'Siellä o l i
sellaisia lehmiä, jotka lypsävät keski­määrin
vuodessa 4.000—5.000 kUoa
maitoa Ja maidon rasvapitoisuus on 4
prosenttia. Oli sellaisiakin lehiniä.
Jotka lypsävät vuodessa yU 10.000 k i ­loa,
suomen pientalouksissa lehmät
lypsävät tavallisesti korkeintaan 2,000
kiloa vuodessa Ja vain harvoissa r o -
tukarjatalouksissa nousee lehmien
lypsäväisyys 3,000-4,000 kiloon.".
Valtuuskunnan jäsenet toteavat
kirjoituksissaan NeuvostoUiton maa­talouden
korkean konelstamistason Ja
korostavat erikoisesti *oner Ja trak­toriasemien
suurta merkitystä. K i r ­joituksessaan
"T^mä on mahdollista
vain (Neuvostoliitossa" plenvUJeUJä
.Topi Huttunen kirjoittaa:
"Kalkissa koUektilvitalonksIssa»
joissa me kävimme, pisti erikoisesti
silmään maatalouden korkea ko-nelstamistaso.
KaikkiaUa saattoi
nähdä, että peltoja muokataan
pääasiassa koneiUa Ja käsivoimaa
käytetään hsrvin vähän.'.. Koneis^
tamlnen helpottaa ihmisen .työtä
. . : SUisI ei ole Ihme, että kollek-tUvltalonpoika
on tyytyväinen val­taansa
j a rakentaa sitä innostukr
sella."
Äskettäin tapahtui Senecassa; lähellä Caledonla, Ont. Junien yhteentörmäys. Jolloin vUsi rahtivaunna suis­tui
Seneca creekin sUlalta alas. Kuvassa kolme onnettomuudessa rikkoutuntta vaunua.
PSYKOLOGINEN KOE
(Jatkoa 4. sivulta)
tä sen pitäisi nähdä sinut Joko kuol­leena
tai hirressä roikkumassa, en­nen
kuin se tulisi synnintuntoon Ja
katun^u^een ja lupaisi parannusta
jos saisi sinut eläväksi jäUeen.
^ Onhan se vähän niinkin, Simer
Uus virkkoi pettyneenä ja lähtiala-kulolsena
astelemaan kohti, kotiaan.
Mutta Rastin herättämä ajatus vai­vasi
/häntä jatkuvasti. Ja hän mietti
keinoa; joUa saisi itsensä näyttämään
kuolleelta, niin että Alma tulisi syn-:
nlntuntoon Ja muuttaisi. kovaotteiset
tapansa.
Usein pälväUIstä odotellessaan S i -
meliuksella oli tapana hiipiä kurkista­maan
avaimenreiästä, kuinka pitkällä
ästä oli hyvin. rajoittunut näköala,
niin että hän eroitti vain padan ja
Alman käsivarret/: Mutta juuri tästä
avaimenreiästä Iiän saikin mainion
V A K U J J T U K S I A
Soittakaa Olavi NummlseUe asiantuntevia neuvoja varten kaiicenlalr
Bissa.vakuutusasioissa, henkivakuutukset mukaanluettuna. H A 4060
O. K. JOHNSON & CO. LIMITED
INSURANCE & T R A V E L AGENCIES
697 Bay St.. Toronto 2 WA. 1403 t a i W A 1588
HALUATTEKO OSTAA TALON
TAI MYYDA OMANNE?
Antakaa meidän auttaa Teitä näissä aalolsaa
ARNE OKSANEN
Arthur A . Kivisen klinteimistötolmlstoa aslaanlea.
Toronton Real Estate Boardin jäsen.
Pnh. BA-1.6144 Pnh konttori M O S464
« 2 Sheppard Ave, E . 38 Iawrenee Ave.
WUlowdalc; Ontario Tonmto IZ, Oatatio
Suurta huomiota kirjassa kiinnite­tään
maaseudiin kulttuurin kasvuun.
KuvalUen maaseudun valistustaloja,
kouluja, sairaaloita ja lastenhoitolal-toksia
valtuuskunnan Jäsenet tekevät
johtopäätöksi), että kaikki tämä on
mahdoUista vain sosialistisessa neu­vostoyhteiskunnassa.
EsUnerkUESI
valtuuskunnan Jäsen R. Nurdgren
kirjoittaa: "Sanotaan, että kansan
onni kuvastuu nuorison elämässä
NeuvostoUiton maaseudun nuoriso on
vapaata, luonnollista, työtärakastavaa
Ja kohteliasta Ja niin elämänUolsta,
että seUaista voi olla vain nuoriso j o l ­la
on jalot aatteet Ja ihanteet. K u l t ­tuurityö
on laajaa Ja vUkasta, sitä
tehdään rvaUstustaloissa.' jotka ovat
hyvässä kunnossa kaikissa niissä k o l -
lektUvltaloukfiifisa Joissa me kävimme.
Kävimme monenlaisissa illanvietoissa
Joissa esitettiin sangen monipuolista
ohjelmaa... Saimme seUaisen käsl-tuksen,
että nuorison taiteellisen lah­jakkuuden
kehittämiseksi on t ^ t y
hedelmäUistä työtä;
Kertoen keskustelustaan "Leninin
neuvot' koUektUvitaloudessa toakto-rlstlen
kanssa (Etostovhi alueella v a i -
tuudcunnan Jäsen Toiivo Kurmlnen
toteaa kollektUvitaloukslen nuorison
suuren halun opidceluun Ja tietota­sonsa
kohottamiseen, "kivettyneet
traktoristit"/ kirjoittaa Nurminen,
vnäyttivät olevan iiyvln tyytyväisiä
elämäänsä Ja työnsä tuloksUn.
den nuorisoa, sillä koUektUvitalous
lähettää Joka <vuosi nuorisoa opiskele­maan
erUalsille kursseille Ja kerhoi­hin.
SieUä ei nuorison tarvita lähteä
kotUumnuUtaan etsimään työtä. Oma
talous koneineen Ja uuden elämän
suurine suuiuiitelmineen,antaa nuori­solle
täyden mahdollisuuden turvata
tolmeenttilonsa ja . tulevaisuutensa.'^.
Valtuuskunnan Jäsen Hilda K o s k i ­nen
kertoo erikoisella lämmöUä neu-vostolasten
kasvatuksesta. Hän k i r ­joittaa,
että JokaiseUa koUdctUvIta-loudella-
Ja neuvoetotilalla ' on omat
laetenseimensä Ja -tarhansa. Joissa
ovat ammattitaitoiset opettajat Ja
lääklntätyöntekijät. joihin fiidit o-vat
sangen tyytyväisiä. Koskisen s a ­nojen
mukiutn ' s e <m täysin ymmär­rettävää.
sUlä me itsekin pääsimme
Varmuuteen siltft' tutustuttuamme
näihin laffteolioltolaitoksUn, nUssä
vallitsevaan järjestykseen Ja kasva-
-tukseen... ,
Aldit. : lapset ovat neuvosto-.'
maassa. erikoisessa • kunniassa.. Sen
me saimme nähdä kaikkialla, em­mekä.'
v a i n . kollektUvitalouksissa;
Äitien j a lasten, suojelu on Järjes­tetty
liyvin maaseudulla Mkä kau­pungeissa.
Sellaisella yhteiskunta.:
JärJestykseUä, Joka pitää nUn hy­vää
huolta lapsista, nuorisosta Ja
vanhuksista, on suuri tulevaisuus".
K i r j a n viimeisen luvun otsUckona
on. "Kominternille nimetyn koUektil-vitalouden
rauhanadressi". Siinä ker­rotaan
illanvietosta Vladimirin alueen
KomintemlUe nimetyssä kollektiivi-taloudessa.
' Valtuuskutman jäsenten
sanojen mukaan "illanvietto muuttiii
rauhan j a ystävyyden mahtavaksi o-soitukseksi
maittemme naisten kes­ken".
Tässä Illanvietossa Suom'en
pienviljelijäin liiton varapuheenjoh­taja
Oskari Koskimies luki kotiky­länsä
pienviljelijäin ' tervehdyksen
koUektUvitalouden naisille, joka sai
osakseen myrskyiset suosionosoituk-se.
Samassa illanvietossa Kominter-nUle
nimetyn koUektUvitalouden n a i .
set- lähettivät vastauksen Suomen
naisille — pienviljelijöille. Valtuus­kunnan
jäsenet sanoivat tätä vasta­usta
rauhanadresslksi. Kollektiivi-talouden
naiset vastauksessaan kir­joittivat:
"KaUUt naiset — pienvll-jeUjät.
Lähetämme teille pienvilje­lijäin
valtuuskunnan mukana kollek-tUvitaloutemme
naisten sydämellisen
kUtoksen 'halustanne taistella yhdessä
neuvostonaisten Ja koko kansan kans.
'sa yhteisen asiamme, rauhanasian
puolesta.
Yh4ymme ilolla ehdoiukseenne.
Suomeni; naisten — pienviljelijäin
Paula Koskimiehen Ja Saima . K a n ­gasahon
ehdotulcseen tehdä työtä ys-täväUisten
suhteiden lujittamiseksi
kansojemme kesken. SUnä mielessä
me lupaamme olla aina yhteydessä
kalissanne.
sUhen. että vilpi-
(Öo yhteistyö kaikkien maiden
raohsotahtoliilcn kansojen kesken
voi e i ^ sodsn «yttymlsen; Me u»-
• komne. siihen, ett» tc. Suomen ta
lonpoikalsnafset .Js kaikki rauhan
puolustajat; tolette.vastedeskin te­kemään
kaikkenne lastenne j a o-maistenne'
onnen Ja - menestymisen
hyväksi; minkä takeena on rauha
kansojen kesken..."
j * * »
Suomen talonpoUcain Julkaiseman
kirjan voima on; sen totuudenmukai­suudessa.
Se kuva«taä koUektUvita-lousjärjest^
lmän miUrenmoIsuutta ja
paremmuutta, sosialistisen maatalou­den
latkoistusta. '
ajatuksen,-Jonina hän paatti heti to­teuttaa,
kun Alma lähtisi kauppaan
ostoksille.
IltapälväUä tulikin otblUnen t i l a i ­suus,
kunhan jäi yksin rakennukseen.
Hän siirsi työhuoneen pöydän lähelle
ovea, juuri kattokoukun kohdalle, j a
asetti pöydälle tuolin sekä lukitsi oven
ja veti avaimen pois reiästä. Peitet-tyaän
ikkunan verhoilla hän meni Is­tumaan
pöydällä olevalle tuoUlle, n i in
että avaimenreiästä katsottuna näkyi
vain hänen ' ilmassa -roikkuvat Jal­kansa.
SimeUus- Uoltsi jo etukäteen koh­tauksesta,
kun Alma tulee sisään ja
turhaan ovea jyristettyään kurkistaa
avaimenreiästä Ja näkee sitten hänen
asiat olivat keittiössä. Avalmenref-flBitjakseen,-heiluvat jalkaiisa'ilmassa.
Jollei vaimo sillä hetkellä rupea katu-
:'maän j a isyytteleiiuään <miää'-p
taan, niin sitten häh el tee sjtä mU-Ipinkaan,
Simelius päätteli n^^
lli>eh hymy kasvoillaan, i - - kyllä hils-.
tä Eastin tutkimista tieiiklhJuuris^^ ön
hyötyä, varslrdtin välitä: i ^ ^
psykologiasta'.
PItkältäiuhtuvari o i ^
AUna vihdoin tiili j a .k
kuisena keittiön huoneicäluja- j a asti-
Qlta,.kuten/hänen ts^pänsa!j,^^^
piti' ryhtyä vitoitatam^
J a huotnatessaän,. että tuli oli sanunU-nut
liedestä, hän aikoi kovalla ää­nellä
moittia miestään:;,' ,' : \
-^^ S . tulenvletävä otus, kun el
Ben.(viwtaa jaksa nostaa tialUmuksiaan
tuolista, että kävisi vaikeaa kohenta­massa.
Kyllä siinä bn kanssa seitse­män
pitäjän sUurtn nahjus mieheksi.
Mene äkkiä hakemaan ämpärillinen
vettä, äläkä istu korvat lynyssä. kuu-letko!
/':'::':.'.'•.'•'•:•'••[:••:': '<,r!'y'
Mutta Simelius oli äänettömänä
pöydällä olevalla tuolillaan Ja heliut-teU
hiljaa Jalkojaan edestakaisin. K u n
Alma ei saanut mitään vastausta, t u ­listui
hän vallan hirmuisesti, ryntäsi
ovelle j a yritti vetää sitä auki.
— Vai sinä UUmato uskaUat vielä
lukita ovenkin, hän huusi vimmois­saan
Ja takoi ovea nyikelMän^ niin
että koko talo tärisi. VUidoin Aliha
Väsyi huutamiseen Ja jyrlstämiseen.
Ja yhfäkkiä keittiössä vaUitsl hUsku-matcn
hiljaisuus.
No nyt se kurkistaa avaimenreiästä,
SimeUus ajatteli hymyillen tyytyväi­senä;
Ja päästää pianr kamahln k i r ­kaisun
Ja rupeaa tekemään katumus­ta.
joUoIn -minä pudota: romamhdan
täältä pöydän päältä katkennut naru
kaulassani. Mutta mitään fcirkaisua
el kuulunutkaan, ja vielä hetken odo­teltuaan
Simelius kuuli Alm^n k i i r u h ­tavan
nopein askelin talosta.
Menee tietenkin: noutalnaan apua.
Simelius arveli, mutta päätti kuiten­kin
vielä istua paikallaan j a odotella
tilanteen kehittymistä sillä hän tahtoi
välttämättä kuuUa, kuinka Alman
luonto pehmenneenä: valittelee^ ' ;
EI hänen tarvinnutkaan monta mir-nuuttla
odotella, kun hän jo kuuli v i l ­kasta
keskustelua portailta. Äänestä
päätellen vaimo, oli: noutanut avuk­seen
naapurissa asuvan sepän,^; Jolle
hän keitti(äin astuttuaan puhe)! i n ­nostuneesti.
. , l
— Ajattele, kuinka hyvin meidän
kävi! Ei tarvinnut järjestellä mitään
avioeroa - eikä odotella hänen' kuole­maansa.
Olipa todella onni, että me-r
ni itse kuolemaan. ^Kylläpä se Jo a i ­kansa
nahjustenkin . . .
Simelius tuli äänettömästi alas tuo-
Itlta, jonka hän sitten siirsi työpöytän­sä
ääreen Ja rupesi ajatukset synkki­nä
Jatkamaan: keskeytyksissä ollutta
työtään.
— Yhdysvalloissa syödään 18.2 pau­naa
makeisia vuodessa henkeä koh­den.
• ':;•'-:•'•''•.
— Jos austraalialainen ei käytä ää­nioikeuttaan
voidaan: häntä sakottaa
$4.50.
Satoihin nouseva ystänrien jonklco
oU kokoontunut WaUcerTHautaustoi|
mlston huoneustoon Ja talon edustalli
sunnuntaina, elok. 17 p. klo 2 i p . fh^
dessä omaisten kanssa toimittamaan
vilauta rakkaudenpalvelustaan inr.^
j ö WiUiam GricksonUle, Joka vaipui
kuolonuneen pltkälUsen sairauden
jälkeen 6t. Maxy'a sairaalassa, Tim-:
minslssä, elok. l* pnä.
HautausJumalanpalvelidEsen ^o^
mgksi Ja fnglnmiUtBl johti kappelissa
pastori A. I. Heinonen. Joka myös
siunasi ruumiin haudanlepoon T i m -
mlnsin Protestanttisella : : hautaus­maalla.
Rouva Laura' fCulsma esitti
yksinlaulun, isänsä. Richard Vuori­n
e n myötäUlessä mandoIUnUla.
Haryinaisen suuri'määrä sukulaisten
Ja ystävien suomesta j a Oanadasta
lähettämiä ihania seppeleitä y. m.
kukkalaitteita ympäröi arkkua kap­pelissa.
Ja peitti hautakummun . J u ­malan
puistossa.
Yrjö WUUam^ Erickson oU mr. ja
mrs. Alfred lErlcksonin poika. ^ Häh
syntyi Ruotsinpyhtäällä, XJudenmäah
läänissä, Suomessa,' tammlk. 20 p.
1899. AvloKlttoon neiti Ada Amanda
Syrenin kanssa hänet vUiIttUn Rau­malla,
Jouluk. 20 p. 1928. Touko-kuulia
1030. he saapuivat Canadaahir
asuen py«rvälsestl Timminsissä vU-me.
sten 20 vuoden aUcoim, Erlcksonln
työskennellessä iMöIntyre kultakal-vannossa.
Vainajaa lähUinä kaipaamaan Jäi­vät:
-volmonsa, kotona, 265 Cedar St.,
North; kaksi tytärtä: Anita.. (Mrs.
Jock Sween), 418 Tamarack St.-. T i m -
mlns; Ja Aune »(Mrs. Oliver Neittaah-mäki)>
sudburyssa. Ont,; kaksi vel­jeä:
Akseli Aromaa, RaumaUa, Ja
Kaarlo '£rho. Oulussa; j a neljä sisar­ta
Hilma (>Mrs. VUhoKoskusli, neiti
Berbha Erickson. neiti Alma Srlcksöh
Ja Helvi cyrs. Arvo Heino), kaUtki
Raumalla. Suomessa.
Kantajina palveUvat: (Einar EUef-sen.
John saloranta^ Bero Kallio. Ro^
bert CockerUne* Pronk Rankin Ja
Tauno Orpana, Jotka myös kaurtUh
"Vanhanmaan" tavan mukäahlöiirät
umpeen ystävänsä haudan Ja- peitti­vät
hautakummun lähetettyjen kUk-;
kalaittelden paljoudella. — A . I. H . f
N . H . A . D E S I G N - O F - T H E - M O N T H
l i i »
.: v.Exterior appeal and'an Interestintr interior arraugement of roorfts
iiave been combined by Roy Sellor», Winnipeg architect, in tliis tliriii»-
bedroom, tvfy^rey house with attacbed garage.. Tfaose. vvlio jseck priv-
9cy wi]l:be attracted bv the rear location of the living-dining area whl<;h
runH the fuli length of the house and feature» two large windoV areas
Dverlooking'the garden. The lighttng througbout ha« Been de.<iignod to
ensure that there will be no darlc corners and even the stairs have thetr
3wn naturalligbt for added-safety. The front entran^o h protected and
there {« a handy inside door to the garage. vU a mora «pa(:iouii entrance
bsU !s. desired the .coat closet along the lef t wall coufd be - eliminated
»nce- doset space is plentiful.
^.^^Tlie dimensiona of tite house aro 27 feet, seven inehes, by.22 fcet, flve
nch<»/ excluaive of-the garage whicb. measures 20 feet by. 10 fee^. : The
ivablc floor area i s 1^280 square feet and tbe cubic measurement n,lQi)
mbie feet/exdusive of garage, Working draivlngs for thishouse: known
M Dfiidgn 517. raay be obtalnedfrom Central Mortgag^ and Ilouiiog
•.H>rpcroattl ön a i mLafniuin cost. ~
Romaanin tapahtumat fceskittyvafi polUots^JtaSerikan «Is&njswli«ii
seen Nev Orle^sUh^ Et^^fiii^Jtloldea
ylpeyteen; J<äcä J u u i l oU JoUtuttUt l ^ h -
Joi0valtiold!to Bimfeljan haltutnt.
Tämäigomaanipm kuini^EtdSa k u n -
Diassa,_tuebsur^fi5a yössä dettg i&a- nitysnäytelmä. Sen' piiaMnkilSita
Qvgtnmi. jenkkimaJuri;':i^Qm;Cedlce —
6U»rl fiydätenjhursköajsi .Jsc^ vasttbtft*''
maton nOes'—,10^ nuondc^stft t^^,.-
haaiveijeva, runoilija Ja Jalo aristo<\'
kraatti sdkä kolujte täysin «riMlsta, •
naista. joUle jokaiäelte ja{Etoua-'l(fiy<r
kohtatokkaoksL ' l . >
GEORGIAN PpmÄ
190 sivu» T - H i n t a M, «24!S. . . ,
"Georgian t^oika» on älykästä'£$@tlK^
teiyä ihmisten h e t U c o ^ i l f t J&^^ou*^
retteivuoksUlft. K i r j a i l i j a - t a t t d a i l ^ ^ -
kuvattoAriaan pienen,pojut.WOUanw>'
pojBin.näkakulnuu3ta...lteOIcGen nää^v'
henkilönä on "meidän, äijä», is^jtappa^
Stroup, pienten inbImiUisten Hei&r ^<
kouksien Ja lopsekkaan avuttaa^udEesiL'^,
reimukas henkilöitymä,' K l i ^ a tsrUt*'
Usestikin on mitä vieliättävlntä laeb*A
tavaa. ' . »
klice tytVkena: ' ' - ' ? " f
UUDET TÄHDET
I osa 277 sjivn» II osjr 2<8 gkvaa ,
Molemmat osat^ ald. SBiSO ^ i'^'/
TamälcaikBlosaine^'mehä$^romfM^ ,/
kertoo TolUnan-suvim Jftmuttä^tä:; :^
vaUieistalSSO-liuvun loisteUaass» IfvSH" \\^
holmassa' Ja seh h e i ^ t t t ovat tuttuja U , v
Jo «UEaisenunista 8u<^ltuista,t«äk8l6ta'.'<
«Onnen teniKpeli" JÄ "Kalpuuii' «ifd* ?
- •• k I r
'Sf*
Helsinki.^— Elok. 9 pnä oU tääUä
•shaikkiolyanpiaialsten avajaiset, jotka
jatkuvat tääUä tk.' vUmeiseen päi­vään
sankka. Puolentoista tunnin
taukoa lukuunottamatta pidetään
turnajaiset joka päivä klo 3.30-111 ipl
Osanottajia ibnottetaah saapuneen
kaUcklaan 25 eri maasta. ParhaUn-plna
ahakkimaina pidetään Neuvos­toliitto,
Argentiina Ja Jugoslavia.
Shailckiolyniipialaisten 'jäUceen p i -
detään Tukholmassa,: alkaen syysk.^
O pnä. Maaibnan shakkiUlton kon­gressi,
Jonka Jälkeen suoritetaan 22
pelaajan .välinen kansainvädinen tUir-naus
niaailmanmestaruudesta;' '
neh letdcKa,!?
fiuomen kansan iakastetuin U i j a Cv
SEITSEMÄN VELJESTÄ 7,
Altseli O^en-KaUelQin kuvittamima '
fiOOdvoa fiPihkasflbRbflnflUn'I .
s i d o t t u n a . ' B I n t a tIM
. (Tämän kirjah hinta n o u s i;
f * Suoihess» 21fiina9lBka9>., ^ / i\
Rftrval)a\ maalla on •lciz>{aUIsttttteiU»v '
kulmalOveaä' 'teosta. Joka aivautulsi ^ ^
yhtä iv^ittömäfiU nupriU» Ja vanhoUIe'
sekä luonteeltaan Ja bairafltuksUtaan» ^
nUn firUaisUle^ lukUoUle kuia^Seitse. ^-
män v^Jtetä — Ja vain ani liatvolssa.
tapauksissa v o i d ^ kirJaUIneiiifaeilE-,^^.
kiteos tarjota lukUoUle tfilteefJUKSti.
nlto täysipainoisessa asussa k u i n O a l » . '
len-Käilejan somtstama' 'Seltsonäa ^,.
veljestä^ SUkupolviUe toiseusa Jälljleea^' ^ ^
tämä teos imeridtsee perustavaa kir«^P.
JajUist^Jtitt .taiteellista^ elämystä, fielt^ ' < ^
«änän velJeScsenjAniJa selaillaan nö^^
tubeina Jo,lopseha Jansen slsältOfin/s;r.
sytvennytfiän ^ sitä tax&emmln, mltä^v-.
pitemmälle ikä l^uJuu. ' ' ,
H'
JS*-
I
Vapaus Publishiii^g
Gphlpatiy U m i yd
Box «$> SadbitrrrOnl*/ -n:
Uusia kirjoja saapmiuf Suomesta
ÄITINI, MARIE C.URIE* ' .
Kir). Eve Curie '\
441 SIVUA — HINTA SID, $3.60
Tässä eiamäkertatec^essa; Jonka on sanottu kuu!tuvahih(midttihnfln^£
suurimpien aUiäikirjoJen joukkoon. £ve Curie kertoo 'suuren äitinsä
»CjEfendaarlcen tarinan. Lämpimästi Ja sydämellisesti hän kuvaa Bforia
Bklodowskan lapsuusvuosia j a koulualKaa kotona Puolassa, äärtmmä^
sen puutteen rasittjamla oplskeltnruosia Pariisin Sorbonnessa Ja ahdoin
sitä suurta .uhrautuvaa tieteellistä^ tutkimustyötä. Joka. oli tekevä
Marie Curiestä Uimlskunnan hyväntekijän (
x « ? ^ ° teoksen arvostelut puhuvat itse puolestaan; Joita iftfai»>ntnif>
tähänsseuraarvla: ' • '-"""•T
"Tällä teoksellaan Eve Curie on pystyttänyt mitä hienoimman t « t - .
hoayimsnan J a mittasuhteiltaan suuripiirtelslmmänmUistomerki^iäldll-v
leen, vuosisoitaiseUe neroUe. jcNa henkensä ylevyyden, sisäisen zike-myksensä
teräivyyden, syvän inhimillisyytensä Ja ylenpalttisen vaati»
mattomuutensa takia kohoaa harvinaiseen korkeuteen.'^ V; A . Beis^
kanen, Suomalainen Suomi.
"fUrJaUlsuuden kauneimpia Ja vaikuttavimpia teoksia." — Berllnfiskft
Tidende. »
M A L T T A M A T O N JSYDÄN
453 SIVUA — HINTA SID. ^.00
Stefan ZweIginner(Aa8 kertomataide j a tyyWloisteliai8UUiS'ku7a8S^^
tuvat tässä romaanissa parhailta puoliltaan. Kerokikaana mciif^nri
salaisten ajatusten ymmärtäjänä ja kaiken inhimiUisen taitavana
tulkitsijana hän paljastea Ihmisen sisäisen olemulcsen; kaikesta u l l ^
kultaisuudeata riisuttuna, kaunlatelematttanana j a todelUitfna iiiiptjt^
nähtäväksi. ?^
i
Eris Knighl:
L A S S I E PALAA K O T I IN
262 SIVUA — HINTA SID. $2.50
Miljoonat ihmiset ovat kolco sydämellään mukahaeläen seUnumeet ^
Lassle-koiran urheata, koko Icesän kestänyttä taivaUusta tohti etelää
Ja kotia, sen seUckaUuJa oikeudenMunnossa Ja temppujenteldjän n i a ^ i
kakumppanlna,. sen'pelastumista rankkurien käsistä, «en nälkää-J<t
uupumista -~ Ja vUutoin nääntyneen vaeltajen paluuta kotUn. Joe^
pojan luokse. \,
Trygve Gulbranssen: ^\ \
T U N T U R I L T A T U U L EE
306 SIVUA — HINTA' NID. %\m
'rrunturilta tuulee" kuuluu kolmiosaiseen sarjaan; Jota kolramiud!^^
massa on eri kielillä painettu noin viisi mUJoonaakappäletto^^^^r^
kuvaa sUnä samojen vanhojen talonpoikaisjcunihkaiden' JälkeUUslä k o in
edellisessäkin, "Metsien humina^-romnanlssa. r -
Lapsille suomenkielen opiskelua varten: ' ' .
K O T I A A P I N E N ' \
48 SIVUA — HINTA NID. 60o . '
Värikuvin somistettu lastenkirjaa . ' '
IB
Tilatkaa osoitteetta:
vi*-|;::';>
Vapaus Publishing Company iiini '
BOX 69 SUDBUBY/ÖNTÄIub
t i :
mi
;3.-, i