Vapaus, April 1, 1967

              fiJSjSf:!;;!!!!!',
^ h\
v i i:
' i . j I
li' I
I I
Urheilua
N-Iiitto rohmusi
eniten maaleja
Wien. — Neuvostoliiton kova;
joukkue, mikä löi jääkiekkoilun
maailmanmestaruuskilpailuissa kaik
ki seitsemän- vastustajaansa ja
voitti viidennen peräkkäisen ker­ran
kaikkdin kirkkaimman, eli kul­tamitalin,
iski kiekon vastustajien­sa
pömpeliin useammin kuin min­kään
muun • maan joukkue. Yksis­tään
sen fetulinjan miehet (hyök­kääjät)
hankkivat seitsemästä. "öt^"
telusta hämmästyttävän määrän
maaleja, kaikkiaan 28.
Anatoly Firsov voitti yksityisten
maalintekijäin mestaruuden lyö­tyään
kiekon maaliin 11 kertaa ja
hankittuaati.; nimiinsä viela 11
avustusta. Kuten allaolevasta tau­lukosta
näkyy; neuvostoliittolaisil­la
on maalien" tekijäin kilpailussa
4 ensimmäistä sijaa, joita seuraa
eräs tshekkoslovakialainen ja sit­ten
canadalamen.
Maalien, : maaliin johtaneiden
syöttöjen ja pisteiden johtoasemat
jakaantuivat seuraavasti:
M A P
Firsov, N-liitto 11 12 23
Polupanov, N-liitto 11 8 19
Almetov, N-liltto 8 6 14
Alexandrov, N-liitto 7 7 14
Vikulov, N hitto 6 6 12
Golonka, T-slovakia 4 8 12
Huckv Canada 5 6 11
Havel, T-slovakia. 6 3 9
Jirik, T-slovakia 5 4 9
Holik, T-sIovakia 2 7 9
Tambellini,, Canada 5 2 7
Brewrer, Canada 1 6 7
Ragulm, N-liitto 2 5 7
V. Yakushev, N-liitto 2 5 7
Suomalaiset olivat
"herraspelureita"
W i e n . '— Muita vähemmän
"syntikopissa" istuneet Suomen
joukkueen jäsenet voittivat kcs:
kiviikkona päättyneissä jääkiek­koilun
maailmanmestaruuskilpai­luissa
"reilun pelin pokaalin"
(Fair Play Trophy).
Kuudennelle sijalle kilpailussa
jääneen Suomen joukkueen poiat
istuivat "jaahylla" ransaistuston
johdosta kaikkiaan 52 minuuttia.
Canadan joukkue oli rangaistu­jen
joukossa viidennellä tilalhi,
Neuvostoliitto kuudennella. Kaik­kein
enimmän sai rangaistuksia
Yhdysvaltain joukkue, jonka jäse­net
istuivat jaahylla kaikkiaan 122
minuuttia, eh vahan vii 2 tuntui.
Ja amerikkalaisten 'parhain" oli
talla alalla puolustaja Don Ross
joka sai 12 rangaistusta ja kukitti
24 minuuttia jaahylla. Toinen ame­rikkalainen,
Marty Ho\ve sai 8
rangaistusta, mutta istui "jaahylla':
kaikkiaan 32 minuuttia.
Tassa on A-sarjan loukkueideii
yhteiset rankaisumaarat:
Suomi 52
Ita-Saksa 54
Lansi-Saksa. 68
Ruotsi . _ . . . ^ - _ . _ - _ - ^ ^. 75
Canada . - _ „ - _ . . _ . 7 6
Neuvostoliitto 82
Tshekkoslovakia ' . ^ . ^ - i . . . . . . . . 92
Yhdysvallat 122
Suomi Feisai-suunnitelmaan
Helsinki. — (STT) suomalaiset
pyrkivät mukaan Saudi-Arabian
suuren asutussuunnitelman feisal-projektin
toteuttamiseen, kertoi
pääjohtaja Olavi Jaakkola Pellon­raivaus
Oy.sta. Tama kysymys oli
yhtene» asiana esiUa maassamme
vierailevan Saudi-Arabian vesimi-nisterin
Ja' suomalaisten välisissä
neuvotteluissa Helsingissa maanan­taina.
Noin 10,000 peltohehtaarin
luomiseen tahtaavan suunnitelman
käytännöllinen toteuttaminen aloi­tetaan
vuoden kuluttua, ja suoma­laiset
aikovat osallistua kilpailuun
rakennustyön urakoista.
. . Pääjohtaja Jaakkola kertoi neu­vottelussa
lähinnä selvitellyn suo­malaisten
mahdollisuuksia osallis­tua
erilaisiin rakennustehtaviin
Saudi-Arabiassa, ja keskustelussa
käsiteltiin myös maassa suomalais­voimin
parhaillaan tehtävien nel­jän
vedenpuhdistuslaitoksen raken­nustöitä.
Uusiin kohteisiin nähden
neuvottelu oli tiedotusluonteinen,
eika varsinaista sopimuksesta ollut
puhetta. Keskustelussa tuli esille
myös Saudi-Arabian kunnostus
mm. puutalojen, huonekalujen ja
laäkkeiderj tuontiin.
Beduiinien asuttamiseen tähtää­vän
Feisal-suunnitelmaan kuuluu
peltomaan raivauksen Iisaksi mm.
kylien.ja teiden seka kastelujärjes­telmän
rakentaminen. Vesi tätä
varten joudutaan paikoitellen otta­maan
jopa 1,5 kilometrin syvyydes­tä
maanalaisista järvistä. Kym-menvuotissuunnitelman
toteuttami­sen
lasketaan maksavan 200 miljoo­naa
markkaa.
i l l l l l l l l l l l l l l l l l l l i t i H l l l i l l l l l l l l l l l l l l l l l l i l l
Mielenkiintoinen ja
opettava teos näyttämö­taiteen
harrastajille!
K. S. Stanislavski:
näyttämötaiteen
paivddsessa
- 447 SIVUA
HINTA NID. $2.60
Krs. SlaniElavjK.ia (il86a-1938).
-Moskovan Taiteellinen Teatterin
luojaa, pidetään yhtenä laasimal-sen
näyttelijän- ja ohjaajantai-tecn
suurimmLsta uudi.s.tajista ja
hänen muistelmateostaan kutsu­taan
lansimai.s.sa "teatterin raa­matuksi".
6tani.slav5ki pyhitti koko elä­mänsä
teattcntaileer.t' ja näytte­lijöille,
hancn mui.stelman.sa si­sältävät
värikkäitä kuvia vuosi­sadan
alun teatterielämästä, sy­vällistä
taiteen filosofiaa Ja nerok­kaan
näkemyksen leimaamaa k ä y -.
tärmöii am,Mattltietoa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
COMPANY LIMITED
P. O. Box 69, Sudbury. Önt;
illliilllirililiiiiiilllliiiliiiiMiiiiiiiliiiiiii
Tri Endicott puhuu
Fort Williamissa
Port Arthur. — T r i Jame.s Eiuli-cott,
joka on juuri palannut Euroo­pasta,
puhuu yleisessä tilaisuadcs-sa
tiistaina huhtikuun 18 päiväiia
kello 8 1. Kokous on Svdnev Blake
Memorial .juhlasalissa Fort WII1KI.-
min kaupungintalolla.
T n Endicott. joka: on aikoinaan
tehnyt lähetystyötä Kiinassa, on
pitkäaikainen rauhanliikkeen edis­täjä
ja tulee selostamaan positii­vista
rauhanohjolmaa loUi Cana­dan
tulisi seurata.
Han on Canadan rauhankon<;ios-sin
puheenjohtaja ja Maailman
Rauhanneuvoston johtokunnan ja-
.sen. Eraana hvvin loimint;it;iniio;- i
sena rauhanliikkeen jäsenenä t n .l
Endicott on vieraillut usoinimiv-;i!
maissa vmpan maailmaa, inuknan-:
lukien Vietnamissa; i;i on os;illistu-;
nut vasvmattoniasli solavaslaisuen'
toimintaan. {
T n Endicott on vihittv vhdr^tv- •
neen kirkon papiksi ja han o n '
tehnyt lähetystyötä Kiina.ssa 22
vuotta, ollen aikomaan mm. Chi-ang-
shekin neuvonantaiami. Han*
on luennoinut Kiinan yliopistossa!
ja on Opiskelijain Kristillisen'
Liikkeen perustava jasen.
Han erosi papinvirastaan, multa
on edelleenkin toimivana jäsenenä
kirkossaan. ;
Maailmanlaajuisena matkusta la-!
na han myös tarkkailee kansainva- i
l i s i a . tapahtumia hyvin läheisesti;
ja hänellä tulee varmaankin ole-'
maankin hyvin paljon sanottavaa
VietHamin tilanteesta ja toisista'
maailman ongelmista, llanenselos- ^
tuksensa tulee olemaan hyvin mio-;
lenkiintOLsta kaikille, jotka ovat i
kiinnostuneita maailman rauhasta-.-
Hänelle voi myös tehdä lilaisuudos-1
sa kysymyksiä. j
Fort VVilliamin puhetilaisuus on i
yksi silta tilaisuussaijasta . loissa !
tn. Endicott lulye esiintymään/ .
matkustaessaan kautta maan la­man
kevaan aikana. Tama kokous
pidetään kaksoiskaupunkien Kaii-;
hankomitean loimesta. !
— Mickey Murray
Lauantai, huhlik. .1 p, — Saturday, Apr. 1, 19C7\ Si.vu 3
— Ostitleko Tukholmasta paljon
matkamuistoja?
— Kyllä, multa ne on juotu.
— Menisin puolestasi vaikka läpi
tulen ja veden. — Ndkemuh huo­miseen.
Tulen ellei sada..
^ 7 Huvimatka
Suomeen 1967
UUSI M.S. KUNGSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Edelleen:
Götelwrgi.s(a—Tukholmaan yöjunalla makuupaikkoineea
Tukholmasta-Helsinkiin S.S. BIRGER JARL-laivalla
Vakavia u)cVluk,siu: Suisoen huulet vhtecn puri.slcttuna .sateenvarjon alla., presidentti
Johnson ofluttaa ta.s.sa juhlallj.suuksK'1. jo^a han lako) kunniamerkkejä Yhdysval-lainCIuamis.
sa-oleville Icnlaiilie.
"Savon Sydämen"
esitys lähestyy
• Toronto. —. Tavtvv -sanoii. fllä
kuretta pilaa silla iiiurisaavuini-ine
kotim navluimaiurihsla .Sudhii;
rysla. Siellä nähtiin .laulutta oi­kein
parin paivan mitalla la taal­la
kotona on taasen 'taysi haka"
paalia '. .
• ^u• loroiilolaisiM olummi' snilaaii {
i paremmalla inrolcii aitaa; koska I
i ineilla :niU..a v;i:;ea ja oli|aa)ia;
1 iiscainpaaiikiir kaiJi)aiL'est'eii sainal-
I- la kertaa. •, |
I .Multa nv( kmilenima on tulossa
! Olkea • lavsi-.panos . — iiaiiiainal-1
ta ette katsomassa voi olla. .Ja nau-1
I rii se onkin mm lei'veUilliil "pil-!
r l i T i ^ .SvUiahaii on henkilö joka 1
I ohjaa tainan'Savon Svdamessa !
I k-jippaleen — kokoili )o 'kanalaan {
— joka takaa JO entuudestaan tuii-i
netuksi tulleella taidollaan esilvk-j
s(;n laysipainoisuudon. !
.Nvl sunminliii-jaakalastiiskin ai-!
kaa olla 10-liilientvmaan pajii — \
heikot, laat näes. Ja inaalleka;in on!
viela turha haikkailla. koska j
karrvn' pvoral voivat viela laada j
kuraan kiinyi. iNiin onpa nvvin j
otollinen aika tulla nauttimaan vli-.
den hauskimmista iltapäivistä haa-1
liilamme. . : 1
Pannaanpa mieletm! E.sitvs oin
sunmiiilaina luililikuiin .0 paivanai
kello 4 ip. Kannatus on paras kir-l
los n ay 11 e 11) o 111 e i ;r Imitt I e e>iiii-tvjillo.
silla onhan li(.'lpomi)i istua
tuolilla ositvsta soiiiaamassa kuin
olla koko paivan )annilvks;;ssii
navloiilopaivaiKi.
• llaaJiIla tavataan — Men '!'.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
I Tori .Vrlhur. - .Ninivosioliiton
I IMmaiscii arniciiaii Laulajain, taus-
I sijain )a .^oitlaiain koiisoitli i l -
I nioiti-iaan (aa/la oh.-van Fort VVilli-
! aiiiin (iai(i(.*na-arei)alla lauantaina,
toukokuun « oaivana. Tama J80
taiteilijaa käsittävä konserllijouk- j likuun
kuc kioriaa Canada!! lö kaupun;4is-! Fort
s,i i'nii(.'n..('-.iintvinisiaaJi Neuvostoin
lon •paviljon;.iissa EXI'0-()7 iiavtld-
Ivssa. laiiiic lie. saanuv.-il . kolmella
irnlokODct-lla- hdinonlonisla • ' lou-
Kokuuii "v naivana vahnistautuiik-
.si'(.'n. kahtlcu tur.iim oliu-liiiaan
taalla laiianlaiiia j;i incniiakseen
loionioon koko viikkoa kestävän
oh)i'l!nis;on suoi-iluk^ccn.
Tai-.lia. tilaisuuden larieslainises-ta
huoleht.ival Lions kiulun |)ri.'si:
deiitti HohiTl .Morrison arvioi
I'miaisuiiarnicijaii osiint vinisrn
hai"vin;i!si;ksi tilaisuudeksi .. Kt)^
ko Luoteisllnlanon xacslolU' •
tilaisuus nahda ja kuulla tanian
maailman vhden suurimman lar.i.'i-lijajoukkuetMi.-:
esitykset: , ,
kokoushuo-k
es
eilla seuraavasti:
. Geraldton. liikkeen
ncessa. hiihlik. 11 p.
jNolalu. Commiinitv haalilla
kiviikkona 12 |).
Kaminisliquia. CSJ:n haalilla huh-
1^ p:
VVilli.-imiii. ['krainalarsclla
l-ahor Teniple haalilla torstaina,
hulilikuiin 13 p.
•South (rillics. Coniiniiiiilv liaalil
la reiMantaina. liulilikiiuii 14 pna '
Kaikkien sivuliikkeiden kokouk-i
SI I ilka\at k(>llo 7 illalla '
Osakkeenomistajia kehoiletaan
valmistautumaan kokouksiin.
ATll. I
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27.
Turistiluokan hinnat: : ^
New York-Göteborg, alkaea US $280.-l/2R.T.;US $295.--one way.
~ 5 %:n alennus meno/paluulipusta, jos matkustatte toukok.l7 ja
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä laivavuoroilla palatessa,
alennus vain menolipun hinnasta.
Göteborg-Helsinki, U.S. $50.-8isaltyen tähän mm. matkat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toi.sen
luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki sekä kaikki ateriat. Jos
halutaan I luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki, on lisämaksu
US. . $ . ' 3 -
Matkatavarat suoraan New Yorkista Helsinkiin. Matkustaja voi
maksulla viedä New-Yorkista Göteborgiin raskasta matkata­varaa,
arkkuja, yms. kaikkiaan 270 Ibs. Ruotsin rautatiellä ja
Suomen laivalla pieni lisämaksu, mikä maksetaan Neyv Yorkin,
laivalaitiirilla laivan lähtöpäivänä. Kaikki hyttiin menevät mat­kalaukut
ym.s. menevät maksutta.
Säästätte, kun ei tarvitse maksaa hotclliyopynaisista eikä
ruokn-uterioista. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaan
varata ja liput osLna tjiälM.
Matkanjohtajana SAL:n
Montrealin konttorin johtaja
Mr. Carl E. VVaselius ja
hänen apunaan matkane-mäntanä
Mrs. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
MuuMaivavuorot V. 1967.
N P W Ycrk-Goieborg Goleborg-New Ycrk
C i K i r S l I O l . A l - :
toul-ok k'sak i K( sak JS
lu nnk 1\ "loi- H)
K U N C J . S H O I . M . toul-.ok. 17
elok, 2'i. svvsk. 21. jouTuk; 4 : kesakiS. svvi;louluk. 27.
U i U P b i l O LM
toukok. 21. kesak. 17 licinak.
11, clok. .I. eiok. JS. jouluk. 11
K U N G S H O L M ,
kesaki 8, syyi;k. IJ, jouluk
. Kiirehtikää tekemään paikkavarauKsennc joko
- niatkatoiniistonne kautta tai suoraan V
Svredish Amerksisi Lino
THE VVHITE VIKING FLEET
Ships.under Swedish Registry
. \ I < > N T I M ; . \ L 1, <|l K . , C.\N.\DA. . . ..m St. .Fohn Street
\ V » . \ t ( ) l VKH, B. f.. C.AN.vn.V. . . . ; ...DfiGUest HastinRS Street
\ V I . \ M r i : ( ; •>. M . A N . . C . \ N . \ D . 4 Dahl S.S. .\Kcy.. 325 Logan Avenue
II!!»!!'!'!
rr F L \ r \ n \ \ i x FN
mi II8S7 Canadan historiaa Iskun ohjelm;iilt;i o i i os;i.s:oii iv .i
iilUi ha.Kitit:iin<'i. luihlikiiiiii \.^ piui.
.Siellä on i i i o n i D u o l i i i e n ohjelma;
111.m. yk.sinavlok.^Jiiieii navtultna.
jonka V i i r a a v a l Iskun l u i o r e l i s a i i:
n a i j a jJUjat.
International o.suii.sliikkeeii vuosi-kokoiik.
sen IcpiiUinen isliiiito on Fm
ni.sli haalilla. .'{Ifi liav Street, .sun­n
i i n ti; in;i, liulitikuiin 10 jiiia.. alkaen
kello Hl aamulla. Sila • ennen pide-laan
kokoukset sivuliikkeiden alii
Aseiden vienti
Suomesta
SuomahiKsia luodikkopi vietiin i
viime vuonna ulkomaille lähes 16.r
000 kappaletta eli noin 40.000 kj-i
loa. Haulikkoja vietiin noin tuhat I
kappaletta. Naiden markkinamaa-1
ikinen arvo oli lähes :i.5 miljoonaa ^
•markkaa? Suurimmat ostajamaat i
olivat Yhdysvallat, Huolsi, Lansi- r
Saksa ja Enjihmli, multa .suomahii-!
sia metsästysaseita vielun myös i
mm. Australiaan ja Japaniin. j
Eniten vietiin valivydeltaan yli i
6 millimetrin luodikkoja, noin;
10,000 kpl eli 30,000 k«. Alle ."ii
Kahvi- ja seurapcli-tilaisuus
Timminsissa
Timmins. — Tuallu pidetään
kahviaiset la scurapelitilaisuus
sunnuiilaina huhtikuun !) puiva­na
kello iltapäivällä Virkkalan
paikalla ilif) Alfioiujuin Boule-vard
\Vcst Timmiii.sissa, Tama
tilaisuus on Vapauden papcnra-raha.
stoii hyväksi. Mr. Olavi
Konkko iahelti meille kahdek­san
transisloriii radion lahjavöi-
Ifiksr jonka tilaisuudessa tulee
joku oniictniiieii voitlaniaan. Kii­tos
OlaviIOIi kauniisti lehly kim
muistu ineita.
Kaikki ovat tervetulleita Virk­kalaan
425) Al^onquiii ISoulevurd,
West 'Iimmins. Elsa Virkkala.
lyo pitaa
hengissä
mm:n luodikkoja vietiin yli .5.000 HuomatlaVa kirjalahjoitus
kpl la hJUilikkoja noin tuhat. Luo-| Helsinki, ( S T T ) . — Siiomalais-dikkojen
arvo oli runsaat \\ r n i l - 1 u.i,'iiiainen seura, .suomalaisen kir-joonaa
markkaa ja haulikkojen !.i;'Misuudon seura, Wei:n(!r Soder-noin
200,000 mk.
Suomalaisten met.sasty.saseidon
suurin ostajamaa oli YhdyHvallat.
Myös Ruotsissa, Länsi-Saksassa ja
EnglannLssa metsästäjät ovat liin-terieet
kiinnostusta, suomalaisia
aseita kohtaan ja vienti on olliil
näihin maihin melko suurta. Pie­nempiä
eriä aseita vietiin viime
vuoden akana lisäksi m m . Aiislia-liaan,
.lapaniin ja Italiaan,
ifrom Oy ja Weilin ja (ioos ovat
l a l i j O i l l a i i f j i . Iiollaiitilai.selle pioles-
.spri. A. I). Kyl.stralle lennougrislis-.
la kirjullisuutla yli 7 hyllyinelriä.
Professori Kylstra on ensimmäinen
hollantiin periistelun suoma.lais-iiKfilaislen:
kielten 0|ypiliiolien hal­tija.
Kir.fat hioviilti suiirlälietliläs
von Nuiners • (ironiiiKcnin yliopis­tossa
järjestetyssä til;iisini(l<'ss;i per-,
janlaina.. •
. iVIoskova. Eläkkeelle siirly-n
o f l . i l i m i s e l sairastuvat helpom-iiim
ja kuolevat noiieaminin kuin
lie, jotka elakiuan saavutettuaan
jatkavat edelleen Ivolaaii. Tvo on
SIIS eläkeikäisellekin sosialineii
v.'ilttamallomvys i;i saiiialla se on
niyos. tarpeellinen valtiolle, kir­joit
l a a Tl iid-k'h(lessa . huomattava
iieiivosloliiUolaiiicn hygienian pro-lt's.
son Aleksandr- Kuhakin, -tl-an
t o l e a a vlistvs vanluiudelle -otsi­koidussa
artikkelissaan, elta Neu-'
vosloliiton vaeslosla vli 12 prosent­tia
saa iilakelta tai 011 oikeutettuja
s i i l u M i . Ituhakiii virstaa liuta eläke­läisiä,
jolka lastaan luioliinatta jat­kavat
tvo.skeiitelyaaii.
Vuosina H)5I(--|})r)i) oli keski-n
i a a r a i i i e i i elinikä -Neuvo.sioliilossa
04 vuolla miehillä ja 72 vuolla nai­silla.
Uuliakin, joka (»n iLse 7ö:Vuo-tias,
iMiniLstaa kirjoituksessaan, el­in
ei mene kovinkaan kiinan aikaa,
kuu ke.>kiniääräihoii elinikä koho­na
«0--8li viiolOfii ja yicläkiii kor-keaminaksi;'.:
Tilatkaa
Vapaus!
. (Jatkoa)
48. OSA
. Sola Amerikan Yhdysvaltojen ja 15rilanman vä­lillä
loppui tasapeliin, jossa kumpikin puoli ei saa-luil
milaan huoimillavia voittoja.
IJiilannia oli (jiislellul Ranskaa vastaan kak.si-kvininenla
vuotia. Se oh ankaraa solaa, jossa oh
heikentviivl miesvoimat ja kansan varat ja sisäi­nen
vallankumouskin uhkasi .hallitusta jo paljon
karsineen kansanjoukkojen i ivoista. Sen lahden tay-fvikin
Britannian luopua unelmastaan uudelleen saa­da
valta PohjoisAmerikassa ja .\hdysvallal sai nain
ollen sailvttaa ilsenaisyvtensa. Kuitenkin epaonnis-.
luminen Canadan valloilukses.sa. vaikka heillä oli­k
i n suuremi:i armeija ja paremmat sotavälineet,
paljasti militaarisen heikkouden ja sisäisen erimie­lisyyden
en osavaltioiden keskenv
Miten lama. sola vaikutti Canadaan ja sen kan­saan?
Muiilamat kaupparuhtinaat ja keinottelijat r i ­kastuivat
Montrealissa, Quebecissa ja Halilaxissa.
Sodan hmiialla kootut omaisuudet myöhemmin muo­dostivat
mahdollisuuden sijoittaa naita varoja kor­kealla
korolla pankkeihin, rautateihin ja leolli.suus-laitoksiin.
Montrealin pankki perustellun vuonna
1817. Halifaxin pankin perustaja Enos Collins ko­kosi
suuren omaisuutensa viinan ja .sota-aseiden
myynnillä. - -• ' -r—.:
Rauhansopimuksen en pykälät valm.stettiin v.
181Ö. Se murskasi Montrealin lurkisyhlion laajen­tumissuunnitelmat,
silla No,rlh-West yhtiön vasta­lauseista
. huolimatta Britannian hallitus luovutti
Amerikalle suuren läntisen intiaanialueen, koska
huomasivat, elta heillä ei ollut miehia ja voimaa
pitaa sila valtansa alia. Nama rikkaat lurkisalueel
olivat liian kaukana sisämaassa siirtolaisasuluksille
ja ranskalainen yhtio olikin pitänyt mita yksin­omaan
suurien.rikkauksien lahteen». Britannian haU
litus tällä samalla pykälällä petti intiaanit, liitto­laisensa,
joille oli luvannut merentakaisen halli-,
tuksen suojan ja oikeuden pilaa ominaan nama
luohnonrikkauk.sja taynna olevat monien heimojen
kotialueet.
Suuremmalle osalle asukkaita hyökkäysalueilla,,
sota loi mukanaan äärimmäi-stä kurjuulla jo ennen­kin
vaikeaan ' eläinäiin. Monet viljavat pellöl oli
polteltu, .asunnot, metsän keskellä j ä t e t t y . lylijäksi.
iiiilknisiii mierolaisia kulki kyläsiä kylään.. Siellä
mi.s.sä onnen oli ollut raskaalla, l.völlä rakennelul,
kodii, joiden ympäristö.stä .sai välttävän ioimeen-lllllll
tulon, asusti nyt köyhyys ja nälkä ja siirtolaiset
pakkautuivat yhteen piennn kylim, joissa er ollut
tilaa eika tarpeita heidän elatukselleen.
Mutta sota, johon canadalaiset joutuivat ilman
mitaan .syytä ja vastoin tahtoaan, sota joka oli kah­den
suurvallan voiinankoetus, herätti slirtolaiskan-sas.
sa kansallisuustunteen, yhteenkuuluvaisuuden-tunteen
oman maansa puolustuksessa. Siirtolaiset
yhdessä puolustivat maataan, kotejaan ja perhei­tään:
ranskalaiset ja brittiläiset yhdessä toisten
kanssa nousivat hyökkääjiä vastaan ja sanoivat rae
olemme canadalaisia. Miehet jättivät peltonsa ja
auransa kotinsa puolesta; naiset ottivat miesten pai­kan
kotipelloilla, mikään uhraus öi ollut liian suuri,
etla kotiliesi pelastuisi hävittävän hyökkääjän kä­sistä,
ja antautumisesta ei ollut puhettakaan.
Siirtolaisten rohkeus ja harjoittamattoman kan-
. sankaartin sisukkuus pelasti Canadan, ei brittiläi­nen
armeija, vaikka toiset historiakirjat niin meil­le
uskottavat; Ensiksikin suurin osa vakituisesta ar­meliasta
oli canadalaisia, kuten NewfoundIandm
rykmentti, New Brunswikin rykmentti ja scotlanti-laisten
Glengarriers. Kun siihen lisätään maanvilje­lijöistä
ja nniista työläisistä koottu kansankaartl ja
maan alkuasukkaat intiaanit, silloin voidaan todeta,
ellii Canadan kansa ja sen yhtenäisyys olivat huo­mattavana
tekijänä maan puolustuksessa.
Canadan siirtolaiset, taistelemalla voitokkaasti
Amerikan hyökkääjiä vastaan, turvasivat maallem­me
Itsenäisyyden myohaisempinakin vuosina. Voi­daan
sanoa, että siirtolai-sten kansallismielisyys sai
alkunsa vuoden 1812 sodasta, jonka jälkeen jälleen
iiloilettiin rakentamaan uutta kotimaata.
Siirtolaisia alkoi virrata Canadaan sodan jäl­keen.
Suurimmat joukot tulivat ensin Skotlanni.sta,
mi.ssä oli taloudellinen vallankumous alulla, Irlan­nista,
missä kansa oh noussut Britannian valtaa
vaslaan. tuhansia pakolaisia ja kodeistaan haadet-tvjä
perheitä lähti etsimaail uusia asuntotiloja me­ren
takaise.sla maasta: Muista Eurooi.an sodan run­telemista
m a i s i a siirtvi jalkuvasti asukkaita Cana­daan,
Suurin osa neisia asetlin rannikkomaakun­tiin
ja Upper Canadaan, Cjuiadan korpia ruvelliin
tosissamielin raivaamaan, teitä, kouluja ja kirkkoja
i-akentamaaii; uusia toollisniiksia perusletliiu, sano-iiiiilelitiä
.julkaistiin ja näin saaliin pysyvästi alkuun
maamme rakentaminen nionieii ori kansallisuuksien
käsivarsien voimaUa, •. •' \
(Jiilkiui) . ; . '
i i f i i i i i i i l^