Vapaus, May 24, 1960

              •1W
?4Siyu<2-^^^^^ Tiistaina,'loukok;24 pr—"Tuesday; May^*24r 1960
.(U^igTir)':^Independent>^ Labor
,Organ of äjPinnish -^Canfldbns.' Es-tabUAhed.;
Nö746.lTl917..^AuaiorIzed
as-secondiTclsÄ mail/by/the-Post
, Office % Department, .Ottawa. iPub-
Ushed' thriceAweekly:- Tuesdays,^
^lliUKdaysland^Saturdaysby Vapaus i
Publishing Company Ltd., at 100-102
Eixa St. W..,Sudbury;rfOnt., Canada.
Telephones: Bus. ,Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS.'4-4265. Manager
E. Suksi. £ditor,W. Skluni^^i^iling
address: -Box 69, Sudbuiy, .Ontu^.;
Advertuinggrates|upon^;appUcaikm|i
Translation free of charge., ^-S^ '4
^ ^ TILAUSHINNAT: C^M^:^ f* '
Canadassa: !: i vk. 8.00,6 » ' . , «5
V.i ' t r ,3 kk.,2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa:' , 1 vk. 9.50 6,kk.'5.25
J
I
I
I '
,-.1. _ _ ,
^ Työttömät muka /laiskureita'' /
Konservatiivipuolueen eräs silmäntekevä johtohenkilö,
senaattori Ralph Horner sanoi noin viikko sitten epäilevänsä"'
tokko'"Öanadassa todellista työttömyyttä" onkaan; sillä, hä-nen
'mielestään monet canadalaiset ovat vain laiskan tyyty-väisiä
oloihinsa nauttiessaan työttömyysvakuutuksen iha­nuuksista
— ja ehkä niistä pitkistä soppajonoista mitä näh-*
<^n^-Torontossa Scott Missionin oven takana ja monessa
muussa'teollisuuskaupungissa'."- — ' [' ' "~
Tälle arvon senaattorille — ja hänen julkea häväistys-
~"puheensä työttömistä ei ole ainoa laatuaan niissä piireissä
silla esinierkiksi Toronton Globe and Mail on esittänyt s^-
•mansuuntaisiaj lausuntoja !joskin; h
muodossa —. ei merkitse mitään viralliset tilastotiedot siitä,
että' Canadassa oli maaliskuun lopussa yli 800,000 työn 'etsi-
. jää/"Työn etsintä" on laiskuruutta, sanoo senaattori Horner
ja sillä siisti, sillä monet canadalaiset ovat kuulema laiskan
tyytyväisiä työttömyysvakuutukseen joka hädintuskin pitää
sielun.ja ruumiin samaii nahan sisällä.
\ . Kuinka syvästi senaattori Horner tuolla lausunnollaan
häpäisi Canadan kaikkia työttömiä, eikä vain työttömiä, se'
näkyy ehkä parhaiten (Siitä jos rnuistamme, että kaikki nämä
"laiskat canadalaiset" olivat-luovassa työssä sodan aikana!
Kukaan ei silloin halunnut laiskotella työttömyysvakuutuk­sen
varassa siitä yksinkertaisesta syystä, että työtä oli saa--
tavana.
Kurja tosiasia onkin, että tuhansia työnhaluisia ja työ­kykyisiä
miehiä ja naisia^ joilla useimmilla on monivuotinen
•työkokemus ja korkea ammattitaito^ on nyt työttömänä vas­toin
omaa tahtoaan — 'kiitos kapitalistiselle yksityisyritte-liäisyydelle
mikä ei heidän työvoimaansa tarvitse. Ja nämä
vastqin omaa tahtoaan työttömien armeijaan joutuneet tu-hanniet
työläiset kärsivät puutetta siitäkin huolimattaJ;;vaik-ka
senaattori Hornerin suuri johtaja^ pääministeri Diefen-baker
lupasi vaalien edellä, että "kukaan ei kärsi työttömyy­destä
niin kauan kuin minä olen pääministerinä".
Öäväistyspuheessan senaattori Hoiiner suositteli p^an-nuskieinoksi
mustan taantumuksen ikivanhaa neuvoa — pi­täisi;
tehdä kovempaa työtä ja pitempiä työpäiviä.
Mutta vikahan on vallan muualla: Varastot ovat pullol­laan-
tavaroita; mutta niitä ei saada kaupaksi. Ja tämä sitten^?,
icin vaikka tavaran ostajia olisi paljon, jos olisi vain rahaa,
millä ostaa. /
Työn tuottavaisuus oij automatisoinnin ja työn kiihdyt­tämisen
johdosta*lisääntynyt paljon nopeammin mitä on li­sääntynyt
kansan ostovoima. Tästä johtuu, että varastot
täyttyvät myymättä jääneistä tavaroista. Xä^ mitä e
tavaraa kasaantuu ylijäämävarastoihin, sitä enemmän työ-:
Iäisiä joutuu työttömiksi, mikä taas madaltaa edelleen kan­sakunnan
ostovoimaa.
Pahin puoli asiassa on se, että tästä kapitalismin kirouk-sestai
työttömyydestä, näyttää jälleen tulleen kroonillinen
vitsaus sikäli, ,että työttömyyttä on jatkuvasti, joskin sitä
voi olla jonakin vuonna hieman vähemmän kuin vähän "li­havampina"
vuosina joita on vain silloin tällöin.
^Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on se, että ruvetaan
vaatimaan työviikon lyhentämistä 35-tuntiseksi ainakin nyr
kyisillä viikkopalkoilla.. Se antaisi työtä työttömille, nostaisi
kansakunnan ostovoimaa ja auttaisi tuotantolaitosten käyn-nissäpitoa
kapitalisminkin olosuhteissa.
' SYNtYMX^
°MLfc.ttJLM.tUUL«.BJJUiAAjij>-<Ut.<»
- ^ . . - . j i l ^ i p
iMBert i»Jdt«ia,, Whbnock;V B?. C ;
täyttäS,tSnääri'toukokuun 24.päivä-:
nä! 70 vuotia. <V' • ^ ^
- yictor^^.Norgord, nNolalu, Ont./
täyttää'tiistaina', toukokuun 24^pnä
ez,vuotta."- • ' ^ ; ;
, f S•^l'' ' ' " f ' ' ' i
. Yhdymme sukulaisten > Ja tutta-
-vaiuv.omientoivotuksiin..
mm
Beirut 7 - .Canadan hallitus il­moitti
viime yiikollaj^ että se antaa
Yhdistyneiden £Kansakuntien;avus-:
tusjärjestölle -$1,500,000^ arvosta
leipäjauhoja' Israelin Urabipakäais-ten
avustamiseksi.
Lähettiläs Paul Beaiilieu sanoi
YKnavustusjärjestQ.<i johtaja Jolin
H. Davisille, että tämä Canadan
apu annetaan seii $500,000 lisäksi
minkä se antaa : samalle järjestölle
vuosittain. /
— > Kreikassa on lukutaidotto­muus
31.6 ^prosenttia eli enemmän
kuin. missään
maassa.
muussa Euroopan
, "Superv>r,; Wis." (T-E) -^|Se levor
^tonirauhaftai-^paremminkipi:-:välirau'
hä; joka täUä hetkellä,vallitsee*Yh^
dysvaltain ja pienan Panaman" tasa­vallan
'välillä,; ^'saattaa-Hiilloin- ta|
hansa päättyä mielenosoituksiksi' ja
mellakoiks'i, jotka viime-marrasr
Huussa'rkertoivat%sikäläisestä pinnan
alla kytevästä , viliatnielisyydestä
tätä meidän maatamme vastaan.
Sellainen on tällä hetkellä niin pa­namalaisten:
.kuin siellä olevien •.Yh­dysvaltain*;
viranomaisten'mielipis
de. Ja sellaisen vaikutelman saa-
-vat myös' Panamalla vierailevat
amerikkalaiset.; ^
Valitukset, jotka johtivat mar­raskuun
mielenosoituksiin, ovat
edelleäi ratkaisematta .valtiode
partmentin; lupaamista.^myönnytyk^
sistä-huolimatta. Jo kauan pinnan
alla kytenyt' vihamielisyys pohjoi­sen
jättiläistä vastaan^ kytee siellä
edelleenkin. , '
Panaman yliopistossa, kansallisen
kiilikon keskuksessa, niitä : tunnus-;
tauluja, joita kannettii;i marras­kuun
;mieIenosoituksiss<^ pidetään
valmiina uusien Amerika-vastViisten
mielialojen pulikeamista varten.
Tässä^traditsionaalisesti hyvin -rik­kaassa
ja Iiyvin köyhässä maassa
se on ylöspäin pyrkivä'ja, tyytymä-;
tön. keskiluokka,' johka^ ^.kaikkein'
rohkeimpia^ ja taistelumielisempiä
puhemiehiä' ovat;;ylioppilaarja- nii-^
den professorit, jotka oyätf kapinan-kipinän
sytyttäjiä,;'^^-i-:" l
,' I mperialismivastaisuus keskittyy
kuton aina,<Yhdysvaltain kontrolloi'
malle Panaman kanavan alueelle,
kymmenen mailia leveällä kaista­leella,
joka jakaa maan^ kahteen
osaan ' ja jossa kiinteimistöarvot
ovat, korkeat. Panamalaiset eivät
voi iMihoittaa, että vuoden 1903 so­pimus,
joka myönsi Yhdysvalloille
suvereenisuuden;; kanava-alueen :yli,'
oli ranskalaisen Philippe Bunau»
:Varillan f neuvottelema;: jonkavPana-:
ma hyväksyi;-; lukematta';sitä;; sitten
se ajettiin! läpi .Yhdysvaltain ^senaa­tissa
ja rvahvistettiinimuutamatun-;
.tiVaikaisemmin xkuin panamalaisten
Bunau-Varillaa avustamaan-lähetet
ty edustajisto ehti Washingtoniin.
. Panamalaiset rpitävät^'k
maantiedettä — se oii loogillisen
leikkauskohtaiivAtlantin?; ja * Tyynen-.
mei'en välillä—luonnon resurssina
aivan samoin kuin öljyä Venezue­lassa
tai; kauneutta ja lämpöä; Neit-.
syt-saarilla. Ja he protestoivat,
että Yhdysvallat — eikä Panama —
jatkaa pröflittien^ niittämistä tästä
kansallisestaimaantieteellisestäirikT
kaudesta:»;
r Panama
950.000
; Julmaa puhetta farmareista
Kuten tiedetään, Canadan maatalous on ollut kriisiti­lassa
koko "kylmän sodan" ajan, eikä mitään ulospääsytietä
ole nähtävissä. Mitä enemmän mekanisoituu ja automatisoh-tuu,
maatalous, sitä epävarmemmaksi tulee n.s. "perhefar-mien"
asema. Joka vuosi ilmaantuu "For Sale" (myytävänä)
ilmoitus noin 40,000 farmitalon kuistin ovipieleen, ei siksi
että- nämä farmarit olisivat rikastuneet niin' paljon, että
voivat mennä "etelään" vanhuudenpäiviään viettämään,
vaan siksi, että on pakko lähteä etsimään leipää ja särvintä
jostakin muualta kuiS farmauksesta ei enää eletä. Kaiken
kaikkiaan — ja se on sivumennen sanoen hallituksen omak­suma
"ratkaisu" maatalouskriisillemme, Canadan maaseu­dulta
on tarkoitusvsulkea tuhansia n:s. heikosti kannattavia
farmeja seuraavan kymmenen vuoden aikana, mikä käytän­nössä
tarkoitta sitä, että pikkufarmareita ajetaan joukko­mitassa
"kilometritehtaalle", missä on työn hakijoita ennes­täänkin
paljon enemmän kuin on saatavana työpaikkoja.
Canadankin farmareita on peloiteltu sillä, että jos sosia­listit
ja kommunistit pääsevät valtaan, niin "kolhooseihin"
tulee käymään heidänkin tiensä, mikä käytännöllisesti tar­koittaisi
sitä, että pikkufarmarit muodostaisivat yhteisesti
suuria; osuustoiminnallisia farmeja; missä voitaisiin yhdessäw
hyväksikäyttää parhaita saatavissa olevia koneita ja lannok-
Kenraaliharjoitus
tiellä kosmokseen
Uuden neuvostoliittolaiseit jätti-läissputnikin
huomattavimmaksi
uutuudeksi aikaisempiin'verrattuna
on ;,epäilemä.tlä;;; merkittävä. siihen
sisältyvä;; painekammio. ;Painekjim-mion
mukanaolo puolestaan on tar-:
peen vain yhdestä syystä —halu­taan
varmistua siitä,- että ihminen
voi; turvallisesti oleskella avaruu
dessa: : M
"ainoastaan" suorittaa erilaisia mit­tauksia
lähiavaruudessamme vallit­sevista
olosuhteista. ;>painekammio-ta
ei tarvita; mittarit radiblähettä-mineen
toimivat tyhjiössäkin.
PAINEKAMMION TARPEEL­LISUUS
Nykyisin, avaruuslentojen kyn­nyksellä;;
esitellään suurelle yleisöl­lekin
runsaasti kuva- ja muuta ma
teriaalia:;fns: avaruuspuvuista/iHarr
vemmin näkee mainittavan, että to­siasiassa
vähänkään pitenipiaikai-nen.
oleskelu näissä puvuissa ei käy
päinsä. Saattaa olla. että on jo
olemassa avaruuspukutyyppejä,
jotka mahdollistavat Jopa liikkumi­sen
avaruusaluicsen ulkopuolellakin
itse avaruudessa, mutta tarvitsee
ainoastaan ajatella: ihmiselimistön
väistämättömiä ravinnprtottOr ja eri­tystoimintoja
ymmärtääkseen; että
päivä-, saati sitten viikkokausien
jatkuva oleskelu tällaisissa puvuis­sa
on käytännöllinen mahdotto­muus.
Avaruudessa oleskelun vält­tämätön
edellytys on näinollen pai-nekammio
tai, mikäli halutaan käyt-
; keitä sekäfmuita; nykyaikaisia-ituotantonienetelmiäi^^T^
jiesti parempi olisi ilmeisesti oUut^l että farmareitamme olisi I farmareita-, mailtaan ja kon-peloiteUu
kapitalismin kriisillä/ja,sen varjossa,kaikessa hil-, * "
jaisuudessa järjestettävästä farmienl4)akkomyynnistä^ sekä
-työttömien^armeijaan joutumisesta. , ' ~
' * Mutta mitä sanotaan farmarien hädänalaisesta ase­masta
Ottawassa? _ ~
'Tässä"^ri CP:n Ottawan uutinen viime viikolta: "Miksi*
mohet^ kovaa kokeneet farmiperheet pientuloisilla alueilla
;repäröivätä;tavarainsa«pakkaamista ja vmuuttamista'tvaloisem-mille-
ja vihreämmille pelloille?
, ' ;**Monesta syystä,^ vastaa apulaistyöministeri Geor^ffM
;sHa:^thornei;maankäyttövaliokunnalleiesittämässääni raportis­sa
farmityövoimasta. .
!"Hän esittää,'että se saattaisi olla. hyödy Uinen, tutkimiisfe
ala JOS yritettäisiin saada selville miksi jotkut .ihmiset —
' \varsirikin kaukana markkinapaikoista ja huonon maan alu- ;
r v eilia\oIevat1marginaalifarmien asukkaat — Wat,västahakoi- \
^'^sia ;lalite'määri muualle. ^ ,^. i
t;''V ' ^•o',i;?Mr.^Hayth<>rne'esittiJoita syitä,'iniksi ihmiset' joil;-LJ
lakin*pienituloisilla alueilla ovat taipuvaisiai)ysym5fe$i*'siel-' :
'|/,=^f' /llä;^ hiissä ovat."^' vaikka -heille .olisi edullisempa lähteä 'pois.' -
He\byat'Xidottuna^1iriaahdniperinte^^^ mit^-
Mm
kä ulottuvat vuosia taakse-päin,
tuntemattoman pelolla,
omaamatta täysiä tietoja muis­ta
mahdollisuuksista ja omaa­malla
rajoitetun koulutuksen.
"Hän sanoi, että pienituloi­set
ja alhaisen elintason omaa­vat
ihmiset ovat usein kyke­nemättömiä
itsensä auttami­seen
siksi kun kaikki heidän
ponnistelunsa vaaditaan ruo­an,
vaatetuksen ja asunhon
hankkimiseen perheilleen, jää­mättä
lainkaan aikaa tai rahaa
uuden alun ottamista varten.
"Meidän tulee olettaa, että
vastauksena on vain heidän
siirtämij^jpnsäcpois sieltä missä
he ovat, sanoi hän valiokun­nalle^'^
Tosiaankin, ^ kapitalistinen
järjestelmämrne häätää eli
"siirtää" joukkornitassa pikku­luokka:
Kukaan ei tietenkään epäile
sitä, etteikö kapitalistinen jär­jestelmä
ole ainoa kristitty:
järjestelmä.^ ' Kaikki ' kirkot
ovat. virallisesti ^ yksimielisiä
siitä. Vika on vain siinä, että
tämä'kristitty yhteiskunta on
omaksunut' työttömiin > työläi­siin'
ja "mailtaan häädettäviin
. f afmareihin: nä^iden. vir allise^^
si 'i^öKjelmakseen Kainin ; kän-nan:<?
01enk<) Jniinä i veljeni;
;tää..toista nimitystä, ilmatiivishyt-ti-
^ .
PAINEKAMMION TURVAL­LISUUS
Avaruudessa liikkuessaan paine-kammiota
uhkaa jatkuva vaaia tul­la
lävistetyksi. Tosin osoittaa to
dennäköisyysmatematiikkay - .että
vaikka avaruudessa /liikkuvien; pie­nehköjen
ja suurempien • aineosas-tenlukumääräonkin:
niin suun; et­tei
mistään •'tyhjästä'*..avaruudesta
enää kannata puhuakaan,,:on.toi­saalta
sellainen mahdollisuus varsin;
pieni,; että; tapahtuisi avaruusaluk­sen,
ja nim suuren meteoriitin :yh-leentörmäys,
joka : pystyisi puhkai­semaan
.painekammioTi, seinämän;
toisaalta ei luonnolleisestikaan:voiT
da jättäytyä tui vallisesti tällaisen
todennäköisyyden vai aan, vaan
tuollaiseenkin onnettomuuteen on.
varauduttava ; mahdollisimman ;te-.
hokkaasti. Siitä syystä on ilmeistä
että ainakin -ensimmäiset ihmiset
avaruudessa; suofittavat /.matkansa
painekammiossa, mutta iisaksi:'a-yaruuspukuihin
pukeutuneina niin
suuren .osan .matkan kestoajasta
kuin suinkin mahdollista.
PAINEEN LASKUzrKUOLEMA
; Miten ;vaikuttaa-a
lasku_:jhmiselimistöon? Sen kuolet­tava
vaikutus on ollut tunneltii ja
se: on myös Jaäketieteellisesti:seli­tetty
jo kauan ennen kuin avaruus­lentoja
vielä vakavasti pohdittiin-kaan;.
Periaatteessa, aivan samanlai-seHe,
äkilliselle- paineen Jaskullej:
kuin minkä avaruuslentäjä:VOI J0U-'
tua kokemaan painekammion tul­lessa
puhkaistuksi, ovat nimittäin
olleet alttuna sukeltajatvjotka oles-keltuaan:
pitempiä -aikoja suurissa
syvyyksissä — ja siis suurissa pai-
'neissa — liian nopeasti ovat nous­seet
pinnalle Talloin vereen liu­enneen
ilman typpi kaasuuntuu
muodostaen kuplia; jötka sydämeen
saakka eh~dittyään pysäyttävät sen
toiminnan.
"Syntipukki" on siis sukeltajan
halvauksessa typpi. Nyt on kui­tenkin
niin. ettei hengitetty typpi
ole elimistöllemme;.^mitenkään tär­keää
— se on vain "täyteaine", jo­ka
estää meitä hengittämästä hap­pea
liian voimakkaina annoksina
Niinpä typpi voidaan korvata jol­lakin;
toisella, neutraalilla kaasulla;
jolla ei; ole-taipumusta y muodostaa
kuplia paineen äkillisesti laskiessa.
Tarkoitukseen parhaaksi on havait­tu
helium-niminen jalokaasu. Täl­lainen
todella täysin keinotekoinen
ilma sisältää karkeasti neljä viidet
tä osaa heliumia ja yhden viiden­neksen
happea. Koska helium on l i ­säksi
täysin hajutonta ja mautonta,
ei ihminen pysty edes huomaamaan
milloin hän hengittää keinotekois­ta,
milloin luonnollista ilmaa.
PAINEKAMMION OLOSUHTEET
' Varustamalla' sekä: painekammio
että avaruuspuvun hcngityslaitteet
happi-heliumseoksella, saadaan jo
poistettua -melkoinen osa siitä vaa-palattua
normaaliksi rrrts; kun pair
nekammioon syntynyt puhkeama on
"paikattu" ja paineilmapuUplsta
täytetty kammio uudelleen — so­luissa
olevat kaasut nesteytyvät uu­delleen
ja ihminen on selvinnyt
:i'>pelkällä säikähdyksellä".
Eräänä lishvarokeinona. jotta
jyrkkää paineenpudotusta voitaisiin
välttää;;: käytetään painekammiossa
viela normaalia alhaisempaa ilman •
painetta. Neuvostoliitossa, suoritet­tujen
kokeiden tuloksena on pää­dytty
paineeseen, joka vastaa vuo­ristoilmaa
n: 5.000 metrin korkeu-dessa.
KENRAALIHARJOITUS
Edelläselostetuista syistä voidaan
vastikään radalleen ammuttua; jät-tilaisputnikkia
painekammioineen
pitää täydellä syyllä kenraaliharjoiT
tuksena siinä/Valtavassa näytelmäs­sä,'
jonka aloittaa ensimmäisen ih­misen
lähtö; maailmankaikkeuteen
— ja myös hänen paluunsa, sillä
Neuvostoliiton >tiedenriesten taholta
on useaanotteeseen painostettu, et­tei
ihmistä; tulla avaruuteen läheltä-:
maan; ennen kuin voidaan tleteelli'
scsti ja tekniUiisesti taata, että hä­net
saadaan; matkaltaan myös hen­gissä
takaisin.; Jättiläissputnikan-taa
aihetta olettaa, että tuo päivä—
eiäs ihmiskunnan historian suu­rimmista—^
ei ole enää laukana..
Tämä on se lupaus, jonka meille
antaa maapalloUoamme; y l i 300 ki­lometrin
koikeude.ssa tarkoin las
kettua^rataansa pitkin kiitävä uusi
sputnik--- kooltaan Nyli 4,5; tonnia
painava /rakennelma, joka. kiertää
maailman joka 91 minuutti.
saa vuoslttain>;yainn$lV
Yhdysvalloilta palkikona
kanavan ''käytöstä". Tulleja on ko|
rotettu sen jälkeen'kun kanava en­sin
avattiin 47 vuotta sitten — sen
saaden aikaan voimakas merilii
kenneporhojen
jasakkr;s'Washipgtonissa;-i'Panaman-;
"maltiliiset" vaativat, että Panaman;
tulisir saada: puolet'kokonaistuloista.
Toinen kipeä kohta on työpaikka-ja
palkkadiskriminatio kanava-alu­eella
' työssä olevia panamalaisia
vastaan. Alueella , työssä ' olevat
amerikkalaiset^saavat 25 prosenttia
enemmän^ palkkaa ja sen lisäksi
heillä on verovapaus.
Panamalaisille kanava-alueella
taataan samasta työstä vain 50
senttiä tuntipalkka, -ollen se^ 10
senttiä enemmän kuin mitä Panama
Cityssä maksetaan alinpalkkatak-san
mukaan .mutta se ei koske Ol­lekaan
sitä mitä amerikkalaisille
maksetaan. Eikä minimipalkka
koske kotitaloustyöläisiä, joiden
tyypillinen-.palkka ;on 40 :dolIaria^
kuukaudessa. .;'Viime kuukauden-aikana;):
keskimääräinen panamalai:
sen palkka > kanava alueella oli; vain
yksi kolmasosa; siitä, jnitä; amerik­kalaiset
saivat samasta työstä.
; Työläisten "; vaatimukset samasta
paikasta samassa työssä ja;tilaisuu-:
den saamisesta päästä niihinkin
työpaikkoihini: jotka nytv kuuluvat
vain valkoihoisille, ' ovat kohdan­neet
vastustusta ei - vain kana vay h-:
tiön taholta, vaan myös panama­laisten:
liikemiesten taholta.: ;vL
miehet jatkavat yksityistän painos-;
tustaan saadakseen palkat pysy­mään:
alhaalla/kanava alueella, sillä
he: pelkäävät, että jos palkat siellä
nousevat, niin heidänkin työläiseh-sä
ryhtyvät vaatimaan;palkankoro­tuksia.
Toinen tyytymättömyyden lähde
on komissarietuoikeuksien kieltä­minen
panamalaisilta, jotka työs-ikentelevät:
kanava-alueella... mutta
asuvat muualla. Tämä. kielto liitet­tiin
/.vuoden 1955 sopimukseen pa-;
namalaisten kauppiaiden vaatimulc-sesta,'
jotka väittivät menettävänsä
liikettä komissarikauppojen-^takia;
joista ostamalla V työläiset saivat ta-^
varaa 20 aina 35 prosenttiin halvem­malla;
Kielto 1 on auttanut kauppi:
aita, mutta se on miittaamattomassa
määrässä vahingoittanut noin: 18,000
työläistä, joiden täytyy maksaa
enemmän elintarvikkeistaan.
VIERAITA OMALLA M A ALLAAN
Mutta- seikka/ joka kaikkein ko­vimmin
iskee; kaikkia panamalaisia
on tunne, että heistä tulee vieraita
omalla maallaan heti kun astuvat
yli iroonisesti^nimitetyn Fourth of
July \Avenuen ja astuvat kanava-alueelle.
Kaikkein loukkaavinta
kuitenkin on se .ylemmyyskanta;
jolla kanava-alueen amerikkalainen
väkr /suhtautuu panamalaisiin ;>-^
ikäänkuin siirtomaaporhojen kanta.
K a n a va-alueen' amerikkalaiset
asuvat byrokraattisen .isäll isyyden
alaisuudessa:; .He:'asuvat yhtiön ta­loissa,
ostavat yhtiön kaupoista ja
kaikella tavalla heidän elämänsä
on 'poikkeus, siltä elämästä, ./jota
vietetään kanava-alueen rajan ./toi-:
sella" puolella. }tajan;toisell^%. pu<K
lella; kaupungissa ^; on :^likaä;^^^^^
köyhyyttä ja kurjuutta.rKanava-alu^
eeUj sisällä on hienojaJcaupunkeja,'
joissa Setä SamuliHäyttää'kanavaa^
!:runnaävieni~^s sivlUiamerUc^
ja sitä varjelevien sotilashenkilöi-den
tarpeet. Siellä on kaikki jär­jestyksessä,
tyytyväistä ja hiljaista;'
Kanava-alueen amerikkalaiset,
jotka/ovatopiskelleet^espanjankiel-tä,
lopulta' luopuvat sen käytöstä,
ellei sen puhuminen ole~ ehdotto­masti
välttämätöntä puutarhurini tai:
palvelijan^ kanssa.. He pyrkivät
vain "vertaistensa".' seuraan. Rotu­ennakkoluulo
on voimakas, eräi­den
i; amerikkalaisteniantaessatväril-lisille
nimiä, joita ei-voida painaa.
•ii,^\;-.'./../_/-/.:;>.-.;;^/.:/, .V-/t.^t;i r/!r;^/,A-/^^^^^^ V.;/
Totta kylläkin osa kanava-alueen
hyvinvoinnista on ulottunut Pana-jnaankin.
Mutta lukuunottamatta
sitä; parempaa ? palkkaa;jota: pana­malaiset
saavat kanava-alueella,
suurimman hyödyn saavat Vkaup:
piaat. jötka palvelevat vierailevia
amerikkalaisia ja sotilashenkilöitä.
Vaikka Yhdysvallat on antanut
Panamalle Point Four apua ($1,-
500,000 vuodessa) niin se on sit­keästi
hylännyt vetoomukset ja
anomukset yleisten .asuntojen- ra­hastamisesta;
vaikka asuntopula on.
maan suurin probleemi. Washing-tonm
rekörtti tällä alalla on minus.
Kaksi vuotta sitten kanava-viran­omaiset
revittivät alas osan työ­läisten
asunnoista tulipaloloukkui
,na; -mutta mitään ei rakennettu l i ­lalle.
Katkeruus Yhdysvaltain omistus
taja: toimintaa vastaan kanava-alu­eella
räjähti ilmi kahtena päivänä
viimev marraskuussa, puhjeten. mie­lenosoituksiksi,
joissa tunnuslau­luja
kantavat, ylioppilaat ja muut
yrittivät asettaa Panaman lipun
Amerikan: lipun / rinnalle: kanava-alueella.
Yhdysvaltain pistimet ja Pana
man oma kansalliskaarti esti yri­tyksen,
jonka jälkeen eräät mielen­osoittajat
alkoivat kivittää- sotavä-keä,
He repivät 1 ipun; Yhdysval-tain
lähetystön edustalla, ryöstivät
useita; amerikkalaisten ja muiden
Ulkomaalaisten omistamia kauppo­ja,
särkivät' tusinoittain:: parkkaus-mittareita,
joita sielläpäin:vastusten
taan jonkinlaisena pirullisena uh
komaalaisten keksintönä.
Koska mitään ei ole ratkaistu
marraskuun tapahtumien; jälkeen ja
koska armeija : edelleen ;;kieltäytyy
sallimasta Panaman lipun asetta­mista
Amerikan lipun rinnalle, niin
ucöia: mielenpurkauksia ; on odotet­tavissa
,
Panaman yliopistossa, jossa juuri
tällä hetkellä ollaan kesälomalla,
kuusi ylioppilaiden union jäsentä
tor; esiin niitä tunnuslauluja, joita
he oi ivat: kantaneet;;: marraskuun
mielenosoituksissa ja joita ovat val­miita
kantamaan taaskin.
Tämän ryhmän puhemies oli pit­kä,
hyvin solakka siviili-insinööri­oppilas,
joka oli matkustanut Mexi­cossa
ja Yhdysvalloissa ja puhui
virheetöntä englanninkieltä. Hän
pyysi, ettei hänen nimeään mainit­taisi,
k"rtöo National Guardian-lehden
kirjeenvoihtaja.
"Yhdysvaltain lähetystö täällä".
kautena, joka pSfiUyltitaeisfä suo^n >'^.;,
ritettuihin%vy)iWJÄgpkeKi^^^ . -r^JCJ:^^
sanota'an'^'<EngIsunniir^^atoiniener->' " P : ^
giakomisaon raportissa; , |
Lisäys on suurin' vastasyntynein;^
den ja ^pikkulasten |uurang)08sa, f
koska stronlCum' 90:tä joutuu^ ^
luustoon sen muodostuessa. , " J ;
SITÄI 11.
JA I
IIIIITÄTÄ
'1 täi
VANHA HYVÄ VITSI
Potilas oli,juufi pääsemässä mie- , . >
lisairaalasta, ja lääkäri kirjoitti bä:,
nelle todistusta, jossa hänet selitet­tiin
terveeksi. Hän oli oUut^hoi-'.
dettavana luulotaudin takia — oli
nimittäin kuvitellut olevansa silak­ka.
— No, nyt kun lähdette täältä, te'
kai .muistatte,-että/ette - ole silakka,;
sanoi tohtori.
—, Totta kai, ei tohtorin tarvitse
olla siitä huolissaan. Minähän olen
terve nyt.
Potilas sanoi hyvästit ja lähti,
Mutta muutaman minuutin kulut-^,
tua hän ryntäis kauhistuneena ta­kaisin
huoneeseen.
— No, mitä nyt? ihmetteli tohtff-"" • ^
— Tuolla sairaalan portilla on'"'^
kissa . . . ^ -1-
— Niin, mutta mitä siitä. Tehän',
tiedätte, että ette ole silakka!
— Tiedän kyllä, mutta eihän kis^
sa tiedä sitä!
IB
SI
•'*./WK:S!
p i i
/ -
;selosti)ylioppilas,:''katselee kaikkia;
panamalaisia •/isänmaanystäviä korn^.^
munisteina ja kieltää heiltä viisu-'
min kun he pyytävät päästä käy­mään
Yhdysvalloissa . . . "
Kommunisteja ei Panamassa ole,
enempää sataa ja itse puolue on
laiton.,'myöntävät kaikki asiantunti': •;.-
jat. Siitä huolimatta espanjankie­lellä
käännettyjä sosialistisia teok­sia
on saatavissa ja eräs ylioppilas
ylpeänä näytteli kirjaa,—jossa oli
Hrushtshevin :Yhdysvalloissa : pitä-r 1:
:mä:puhe; ja Itaki siitä eräitä kauna-1/
puheliaita kohtia.^
"Vain muutamat ylioppilaat ovat -
sosialisteja", jatkoi siviili-insinööri- »
oppilas, "mutta me kaikki olemme' ^
natsionalJsteja". Yhtenä syynä sii­hen
on se, että, ylioppilaiden enem­mistö
lähtee keskiluokista (perheet, ;;
joilla on todella;rahaa,-lähettävät'•
tyttönsä ja poikansa Yhdysvaltain .
yliopistoihin) ja he käsittävät, että \'
monia työpaikkoja avautuisi heille, -
jos Yhdysvallat vetäytyisi pois. Nuo
työpaikat-ovat inytt amerikkalaisten ;;'
monopolia. Siviilirinsinöörioppilaail:;;
halu, esimerkiksi, on päästä kana-vainsinööriksi.
Puhuessaan samalla
kumppaneidensa puolesta, hän sa-noi:
"Me emme ole tyytyväisiä esityk­siin
kanavatulojen jakamisesta —
puolet Yhdysvalloille, puolet meil­le.
Me emme ollenkaan hyväksy
ajatusta kysymyksen-; alistamisesta K
Amerikan valtojen jäirjestöUe.
IB
PÄIVÄN PAKINA
Kun sokea näbmätöntä taluttaa
nuiltaan. Mutta~silti on henki­löitä;
svalisttmei takin-henk^
tä sosdemien joukossa, jotka
eivät «äe sitä" kirkasta-tosi­asiaa,'
että pohjimmaltaan työ­läiset
ja farmarit ovat läheisiä
liittolaisi^;-'sillä niitä: riistääsja
Sortaa yksi ja sama kapitali§«£|iasta, että paineen"äkininen 'lasku
aiheuttaisi&savaruusmiehensskuöle^
man. „ Sensijaan ei toistaiseksi tiet­tävästi
ole keksitty keinoa, millä
voitaisiin estää painesuojaamatto
mien ruumiinosien solujen valtava
"turpoaminen*' ^ paineen laskiessa.
Kudosten nesteet • alkavat paineen
alentuessa kaasuuntua," so, kiehua
normaalilämpötilassa, aivan samoin
kuin vereen sitoutunut typpi. Täy­tyy
pitää ei'ittäin merkillisenä, et­tei
elimistö' kaikesta huolimatta
kärsi tästä ilmiöstä kuolettavia, ei­pä
r edes korja^ämaUbmia. y^^^^^^
mipli^ihaJlp
suht"celiik'n' yäliiin Viliha^^^^^^^^
mi
UI i t *
Nyt /taisi tulla / vihdoinkin /lähtö
sekä Kekkoselle ettähänen maalais­liittolaiselle
hallitukselleen Suo
messa! '
Muutakaan ci voi tapahtua sen
jatkeen kun "ite" torontolainen Vai
paa Sana / julkaisi;, toimituspalstal
laan otsikon "Sosdemit kiristävät
otettaan'';ja sen;allarsellaisen.suu
ria mullistuksia ja kauaskantoisia
uudistuksia ajavan lehden kuin
Helsingin Sanomain artikkelin;, mis
sä kuvaillaan /paikoin hyvinkin asi
allisesti sitä poliittista teerenpeliä
mihin herra Tannerin oikeistolai­nen
kuppikunta on nyt turvautu
nut
Omana-toteamuksenaan Vapaa
Sana huomioi, että pääsiäispyhien
aikana: pidetty! Suomen Sosdempuo-lucen
kokous päätti siirtyä "aktii­viseen
oppositioon""'— ja tämän,
sokean määritelmän " selitj^kseksi
julkaistiin sitten -Hesan kirjoitus,
mistä saamme poimia seuraavan­laisia
helmiä:
"Sosialidemokraatit (ovat) kyl­lästyneet
odottamiseen . . ." (hal­lituksen
lihapadoille pääsyn odotta­misesta
on tietenkin kysymys—K)
"Vaikka välikysymyksessä "esite
täänkin paljon varteen otettavaa
kritiikkiä rautateihallituksen toi­minnasta,
niin v, puhtaasti, asialliset
.syyt tuskin ovat saaneet" sosialide­mokraatteja
liikkeelle . . . (Teeren-pelistä
on siis ainakin Hesan mie­lestä
kysymys, eikä mistään\todel-lisista
'asioista — K). "Tosiasia­han
lienee se että pääjohtajan ja
erään , sosialidemokraatteihin lu-kiiutuvan
johtajan'välillä ei ole yal
linnut orityjsemmän suuri .yhteis-ymmärrys
. . .
(Kannattaa sitä hikoilla Toron
tosta- asti - jonkun oikeistososialidc-mokraattisen
johtajan leiphpi:Mn
puolesta. — K)
"Sosialidemokraatit, joista kom
munistit: ja ;skogilaisetkin: on viime­aikoina
tuon tuosta syyttäneet 'ko­koomuspuolueen
.vanavedessä•; kul'
kemisesta (kut''n koko Suomen
kansa tietää — K), haluavat nyt
osoittaa ajavansa, työmiehen.-asiaa.
". . ./Silloin .sosialidemokraatit
olisivat ;;askeleen lähempänä;: vaati­maansa
eduskunnan hajoittamista
ja uusien vaalien toimeenpanemis
ta.
". . . . Se ei ainoastaan aseta maa­laisliiton
hallitusta temppelin har­jalle,
mutta se asettaa myösUin
kommunistit ;jaiskogilaiset-,tukalaan
poliittiseen pulaan. Onko niiden
maan etujen mukaisesti äänestet­tävä
hallitus nurin sosialidemo
kraattien mukana, vaiko petettävä
työmiehen asia ja äänestettävä hei­dän
lempilapscnsa, • maalaisliiton
vähemmistöhallituksen, puolesta?"
Tässäpä onkin kysymysten ky­symys?
Jos kommunistit ja sko-gilaiset
äänestävät Herra Ison;
Väiskin väkikysymykscn pohjalla j
hallituksen nuorin niin' silloin he
äänestävät myös Suomen mustim- ;
man puolueen, koko,omuspuoIu-;
een rinnalla ja 'puolesta —< ja se ;
olisi; Hesan (sekä Vapaa Sanan)
mielestsi tySväcnasian puolusta^
mistä? Mutta äänestämällä Ison
Väiskin teerenpeliä ja demagogis­ia"!
p^leilyä vastaan,,lieistä tulee
Hesan lausunnon mukaan "työ­miehen
asian" pettäjiä!
Ejrnme lähde tätä ongelmaa sen
enempää pohtimaan; sillä jostakin
käsittämättömästä syystä meillä ;on
sellainen-'viaton lapsenkäsitys, että
Suomen kommunistit; skogilaiset;ja
työläiset- yleensä: osaavat/tehdä va­lintansa
silloin kun ei ole ratkais­tavana
"puhtaasti asialliset syyt
— vaan 'poliittiset syyt", kuten He­sakin:
selittää.
Kninka demagoginen Ison Väis­kin
väjikysymys on, se näky esim
siitä, että siinä viitataan "vuosi­kaupalla
/jatkuneisiin; epäkohtiin";
Miksi herran nimessä näitä "vuosi­kausia
jatkuneita epäkohtia" ei
korjattu Fagerholmin ; hallituksen
aikana ja sen toimesta?
Tannerin sydämellä ei ole nyt
sen paremmin kuin silloinkaan en­nenkään
työväenmiehen — vaan
suurporvarin asia.
Hän — kuten porvarit yleensä ja
erikoisesti kokoomuspuolue. — ei
:voi;'mitenkääh ;sietää sitä,- että. Suo-;
messa' on vasemmistoenemmistöi-hen
eduskunta: Kun työväenpuolu­een
;ehdokkainavvalitut; kansanedus­tajat
muodostavat -^eduskunnassa
enemmistön;:niin;se:on:tannerien:ja
kokoomusmammojen; mielestä ./"huo­no
eduskunta'^' ja "mihinkään kel
paamaton eduskunta" joka olisi
ajeltava nurin mahdollisimman
pian — kunhan vain-olisi takeita
siitä, ettei se "tauti" pahene seu­raavissa
vaaleissa. ' N
Tästä kenkä puristaa. Työväen-miesten
ja -naisten kannalta kat
socn Suomenkin eduskunnassa voi­si
olla vieläkin suurempi ja parem­pi,
enemmistö työväenluokan ^ edus­tajia
— ja se tuleekin tapahtu­maan
aikanaan: Mutta tämä niuk­kakin'
enemmistö voi saada miltei
ihmeitä aikaan^jos kansanjoukot
pakoltavatsmyösijsosdemieng
lojohtaj
kaan, kuten tapahtui vapun aatto
na työväen lomalain uusimisen yh-
^teydessä. Totta on, että sosdem.
oikeistojohto meinasi siinäkin pela­ta
teatteria siinä hurskaassa toi-voss.^
että maalaisliittolaiset ää- /
nestävät kuitenkin porvareina lo­malain
uusimista vastaan ja siten .
saattavat itsensä huonoon valoon
pientalonpoikain keskuudessa. vMut-?^ s
ta maalaisliittolaiset kieltäytyivät- '
kunniasta ja äänestivät tiukan tul­len
kuten menettelivät vikuroivat ,
sosdem. puolueen oikeistolaisetkin >
lomalain uusimisen puolesta. Näin- ,
lyhyesti kertoen, saavutti Suomen-^
kansa todella kauaskantoisen ja hy­vän
uudistuksen.
Se oli tietysti suurporvareille,
mukaanlukien Tannerille kauhis­tus.
Mutta mikä pahinta, suurpor- '
hot pelkäävät nyt, että kansanjouk- ,
kojen liikehtimisen ja painostuksen
avulla muodostuu jälleen sellainen^
tilanne, että sosialidemokraattiseff
oikeistojohtajat eivät voi enää pä-koilla-
eikä jarruttaa lyöttömyysva-kuutuslain
käsittelyä"^ että sekin"-
tuiki-tärkeä laki saadaan työtäte­kevien
turvaksi. Tässä on toinen
syy, miksi Iso Väiski haluaa yh-dessä^
kokoomuksen Jtanssa saada i
tämän kirotun — työväenenemmis- *
toisen eduskunnan hajoitetuksi.
Ja sitten on vielä kolmaskin syy: •
Iso Väiski ja hänen kumppaninsa
Jasktivat, että vaikka he eivät voi­kaan
estää Kommunistien ja kan­sandemokraattien
vaikutusvallan ja
voiman kasvua seuraavissa vaaleis-'
sa, niin heille avautuu ehkä mah-'
doUisuuS' kaivaa maaperä pois sos-.^'
dem oppositioryhmän jalkojen alta.
P u o l u e poliittisen, ryhmäetuilun
vuoksi ön Tanner kumppaneineen,
valmis sekä julkiseen että salaiseen,
yhteistoimintaan' patamustan';j:;ko-koomusmaraman
kanssa ^ vähääkään '
plittlamatta siitä,' mitä työmiehille,\
mmi