Vapaus, October 18, 1928

              Torstaina, lokakmin 18 pinä—Thur., Oct 18 No.^8 —192R
VAPAUS r
A- VA/Ut
T O I I f I T T A J A T 1
A - B. A- TESHtlJCEN. H. SVtA. K. P E H K O S EN
KigfaMNd ax d M P M OfOe* OayaitiMint. Ottava. meood eUm mtttet.
tba «saa
VAPAUS (Libertr)
of FiaaJA W o i t e s i a Ccasda. Pabliafaed dailr «» S«dL«rr. Oatnio.
aAMMiOe: I «k, 1
TILACaHIKNAT: '
kk. tZJO. s kk. »WS j» 1 kk- »JOO. - YbdmaUoaua }» SoooiMa «eU «fflBaHr
»6X10 6 kk. »3J0, 3 kk. « J O j a 1 kk. IJ.OO.
ATiocranmotBkvct t
M t X A l « t * . SO
U r . k r m . «JP» t
i}ao«aihistt ecalciti
w tacaDbet.
IUSOTC5HIKNAT VAPAUDESSA:
KIM kuta. t2M kakai kertaa. — ATtoliittooa»«nonmfftakart SOe. paUtatasas. —
^ Sfc tola. IIJO » k e t S T - 9r»tyBStlm«täkÄ «1.00 kerta. «JÄI 5 -
e. U O ^ . i S t Ä - a - U . tai «aUtoTi«TnI. - Hatataaoti*»,. > « < « ^ a o t^
x>ts>. k « t i a . - Tiffpälritoottajiea ja ilmotBaa»«»«OBrian cn.
>«,. — TiUakala. joita d acsna raha, «i talla jaetUaOia. P»»*" aaxihHeife». joUU
L « 6 t e e D aioigt
Vcyauden toimi
>ap«tiden koon
j!o.otuk«t pitää o ! i . kont.ari«» keilo « ij». iloertTBUfpIi.in « ^ ' " « f » » a r b p . n . n ..
0.': HnoDrutto 2(7. Mack«r BaiMlnt. 4 Dnrlum St. PoheUn S ^ V .
M i : Ubertr B o i M i r j . S5 Lorne S i . Pokella 1038. P o « l » « . . : 8o« 69. Sodbary. Oat.
Gnseral tittnit
m ta» batt t d T C T t it
du» f.tt 1U. f tr col. Jneh. Miniotun eharfe for «loeU In*«ti«. rSe- Tka Vapaoa
[B« c M d i m m amon» l b « P J n n ! * PropU hi CatUd*.
) M «tt« milloin
—»cmTTItrlla c ia
Itlianaa aaa « « l a i u t 4 ea.im«i«en kir)e«««a8a. kirjortaiaa «adelleea liikkeeakoluja»
f l U : I. V. KANNASTO. liikk««.hoiuJa.
« s r - . - '
n pa
Jo useita viikkoja sitten - alkanut taistelu on' kehittymässä valtavaksi
työläisten ja lyönteettäjäin väliseksi mittelyksi
Metsämiehet käyvät kamppailuun
Melsämiehet, jotka Canadan kol­koista
korvista, kymmenien jopa
' satojen mailien päässä ihmisien il­moilta
hankkivat raaka-ainetta Ca­nadan
paperitehtaille ja rahalaitok­sille,
oäottavat terveitä heräämisen
merlckejä siellä ja täällä. Pohjois-
Ontarion metsämiehet ovat jo he­ränneet
ja ryhtyneet kamppailuun
puutavaraparooneja vastaan. Tais­telun
signaali on kajahtanut ja Ca­nadan
puutavaralyöläisten teolli­suusliiton
lähetit ovat lähteneet
kiertämään kämpältä toiselle, vie­mään
taistelunsanomaa kohtaloto-vejeilleen,
saadakseen kaikki met­sämiehet
liikehtimään ja järjestäy­tymään
yhteistä vihollista jia palk­kain
polkijaa —• puutavaraparoone­ja
vastaan.
Minkälaiset ovat noiden korpien
kaatajaiQ \^aatimukset?
Canadan puutavaratyöläisten teol­lisuusliitto
on as^tanut vaatimuk­sen,
minkä mukaan urakkatyönä
suoritettavassa paperipuiden hak­kuussa
on alimpana maksurajana:
16jalkaisilta paperipuilta 8 sent­tiä
kappaleelta kymmeneen tuu­maan
saakka ja siitä suuremmilta
15 senttiä kappaleelta sillä ymmär­ryksellä,
että puita ei tarvitse kasa­ta;
nelijalkaisilla .paperipuilta kol­me
dollaria koordilta ja kahdeksah-jalkaisilta
viisi dollaria koordilta;
Tatapolkyista 17 senttiä kappaleel­ta;;
ja halkoputsta 2.75 dollaria
koordilta. Kuukausipalkalla työs­kenteleville
vaaditaan alimmaksi
palkaksi 50 'dollaria ja .^ylöspito,
paitsi siellä missä on asetettu kor­keammat
* vaatimukset, kuten esim.
pohjob-Öntariossa, missä alimmak­si
'kuukausimaksuksi ön asetettu 60
dollaria ja ylöspito.
Asetetut vaatimukset eivät ole
liian korkeita. Sen tietää jokainen
ken on pokasahaa soittanut kuusen
juurella.. Metsämiesten vaatimukset
ovat pikemminkin liian vaatimatto
mia. Mutta metsäherrat kieltäyty­vät
maksamasta edes noita perin
alhaisia maksuja. Metsämiesten on
ryhdyttävä voimain mittelyyn met-säherrain
kanssa. Muuta mahdolli­suutta
ei ole.
Entä minkälaiset ovat voiton
mahdollisuudet taisteluun ryhty­neillä
pohjois-Ontarion metsätyöläi-sillä?
Toisessa paikassa tässä numeros;
sa nimimerkki S:n kirj otuksessa,
''Mctsätyöläisten palkkataistelu poh-jois-
Onlariossa'*, osotetaan, että voi­ton
mahdollisuudet ovat erittäin
suuret, paremimat kuin milloinkaan
ennen. Näitä mathdollisuuksia on
pohjois-Ontarion metsämiesten käy­tettävä
hyväkseen, käymällä kamp­pailuun
voimaperäisesti ja harkitus­ti,
itsekukin osallistuen taisteluun
täydestä sydämestään. Toisten te-ollisuusalain
työläiset tulevat epäi­lemättä
nyt, samaten kuin viime ke­sänäkin,
ojentamaan auttayan kä­tensä
faisleleville metsätyöläistove-reilleen.
Se tieto rohkaiskoon kartiip-pailuun
ryhtyneiden ja ryhtyväin
metsämiesten mieltä. .Sillä metsä­miesten
taistelu on koko työväen­luokan
taistelua. Heidän voittonsa
tietää suurta edistysaskelta järjes­tymättömien
järjestämiseksi yleensä
ja erikoisesti metsämiesten järjestä:
miseksi. Ja järjestymättömien jär­jestäminen
on Canadan vasemmis­tolaisen
työväenliikkeen tärkein teh­tävä
!nykyään.
Kurssia tykö, metsätyöläistöverit,
ja aljettu taistelu voittoon!
Miksi eivät he valittaneet?
Päätös Suomen äskeisessä suures­sa
kommunisti jutussa oh annettu
ja tuomionsa saaneet passitettu kär­simään
rangaistuksiaan Tammisaa­ren
pakkotyölaitokselle.
E r i k o i s t a huomiota herättävät niin' tuomitut marssineet Tammisaaren
koti- kuin myöskin ulkomailla ju­tussa
annetut sangen raskaat tuo­miot.
Yksinpä muutamjssa suo-,
malaisissa väpaamielisemniissä por-yarilehdissäkin
on näkynyt kirjoi-
^. luksia, että maan .rikoslakia olisi
, ryhdyttävä lieveiitämään tällaisista
rikoksista tuomitsemista varten-
Muttä kotimainen huomio ei suin­kaan
ole ollut sellaista kuin on ol­lut
huomio, minkä ensiksikin jutun
käsittely, sen alkuvaiheet ja -lopuk­si
tavattoman raskaat tuomiot ovat
herättäneet ulkomailla. M.m. jutim
, ollessa Turun hovioikeuden käsitel­tävänä
ja ruotsalaisen tuomari Bran-tingin
tullessa syytettyjen puolus-tusasianajajaksi,
lausui hän jyrkän
paheksumisensa viranomaisien suh­tautumisesta
yksin puolustusasian­ajajiin,
joille ei annettu tilaisuutta
ennen jutun käsittelyä edes tutus­tua
kuulustelupöytäkirjoihin, puhu-mattskcan
siitä, että he olisivat
saaneet neuvotella päämiestensä,
syytettyjen, k u i ^ . asiaa koskevbtä
seikoista. Myöskin yleensä syyt­teiden
hataruus ihmetytti niin Bran-tingia
kuin n^-Ö9,|dn saksalaista tuo-tämän
jutun uhrit. Tyyneesti, valit­tamatta
ovat he astuneet kuin yh­teisestä
sopimuksesta kidutuskam
mioihin. Jo silloin kun_ he olivat
Turun hovioikeuden edessä, muuta­mat
heistä sanoivat suoraan, totesi­vat,
että heille ei luokkaoikeudessa
tulla oikeutta jakamaan; että tuo­miot,
ovat herrojen tuomarien tas­kuissa
jo valmiina, tämä oikeusil-veily
suoritetaan vain verhoksi^
ikäänkuin todellakin oikeus istuisi.
He tiesivät, elleivät he mitään oi­keutta
porvarilliselta luokkaoikeu-delta
saa '— niinkuin eivät todella­kaan
ole saaneet. Tämän vuoksi
eivät tämän viiineisimmän suurju
tun uhrit ole -valittaneet asiastaan
ollenkaan korkeimpaan oikeuteen.
Sillä sielläkin ovat tuomiot jo val­miina.
Päinvastoin iaisivät tuomi­tut,
jos olisivat valittaneet, istua
puolen vuotta» ehkä ^enemmänkin
mari Herzfeldia. . Näiden amioksi' tutkintovankeina ehnehJcuin-päätös
lieneekin luettavissa suurimmaksi asiasta korkeimmasta oikeudesta tu-osaksi
se, etta juttu on joutunut |Iisi ulos. Siis rangaistusaika vain
lä" johtuu tsaarin Venäjän tunne­tusta
oikeudenkäytöstä ja sitä ver­rataan
nyt "länsimaiseen" Suomeen.
Kohtalon ivaa!
Niin, tuomiot ovat annetut ja
pakkolaan kärsimään "rikoksistaan".
Tavallisesti ovat melkein kaikki e-dellisissä
jutuissa tuomitut valitta­neet
asiastaan korkeimpaan oikeu­teen,
saadakseen tuomioihinsa alen-
N i i n kuin etuen Julkaistuista t i e -
doituksista on käynyt selville, r y h t y i ­vät
metsämiehet täällä, heti syyske­sällä
pitämänsä edustajakokouksen jäl­keen,
taisteluun asettamiensa vaati­musten
puolesta. T a i s t d u käsitti aluk­si
vain muutamia Timminsin l i n j an
varrella olevia kämppiä, koska suurin
osa alueen työnantajista ei vielä ollut
alkanut töitä. "
Sitä mukaa kuin uusia kämppiä oj{
avattu työskentelylle, on taistelu le­vinnyt
yhä laajenunalle alalle j a on
taisteluun yhtyneet Joukot karttuneet
samassa suhteessa. Linjalta Cochra-ne—
Hearst, Jossa sijaitsee mun. k u u ­luisa
Branderin alue. Jolla l i n j a l l a on
aikaisemmin, samoinkuin nykyäänkin,
poljettu palkat vieläkin kurjemmiksi,
mitä ne alueen muilla kämpiköillä on
ollut, esim. nykyään tarjotaan $2.00
ja $2.25 koordilta, on työläiset pois­tuneet
useilta kämpiltä. Julistaen käm­pät
lakkotilaan, siksi kunnes $3.00
vaatimukseen on suostuttu.
Niillä kämppäakieilla, missä miehet
vielä ovat kämpillä, on imion lähetit
kiertämässä Ja varmana voidaan pitää,
että muutamassa päivässä saadaan
katkaistuja puita, kun toisilla vasta naan riistää. Rahattomina, vailla
alettiin katkaisu.
Myöskin se, että aikomuksena on
kunnollisia vaatteita talven varalle,
vieläpä nälkäisin vatsoin, ovat l a k -
tosiasiallisesti tukee Pilsudskin fascis-ottaa
huomattava määrä puita, tekee j kolaiset rohkeasti - nousseet puolusta-voiton
mahdollisuudet suuremmiksi, i n i a a n oikeuksiaan, vakavasti päättäen
K u i t e n k i n huolimatta kalkista näistä [viedä taistelunsa voittoon. Voiko enaa
raukkamaisempaa miestä loytya, kum
se, joka.tietoisena asettuu tätä jouk­koa
vastaan.
' PohJois-OntaritHi metsämiesten tals-t
e l im onnistimilnen. Joka taistelu mah-ddllisesti
leviää y l i Ontarion, riippuu
myöskin suuressa nmärin siitä.
työskentely lopetettua koko linjalla
mitättömän vähiin, sillä tyytymättö­myys
kurjiin palkkoihin on yleinen.
Joskin niitäkin löytyy vielä Joukos­samme,
jotka epäilevät joukkotoimin-nan
tehokkuutta. Löytyy "vanhanmaan
tinojen" tekijöitä Ja muita joukkoja,
joiden on onnistunut kerätä taskuun­sa
Joku kynunenen, tai ehkäpä sata
dollaria, j o t a Jumaloidessaan ovat v a l ­m
i i t minkämoiseen orjatyöhön ta­hansa,
puhumattakaan "valkaisijoista".
Joiden ammattina on työläisten tais­telujen
miirtaminen.
Ottaen kuitenkin huomioon alueen
laajuuden, sekä sen suuren puumää­rän.
Joka nousee 500,000 koortlin. Jo­ka
on ollut suunnitelmana tällä k a t -
kaisukaudella katkaista, on pohjois-
Ontarion taistelevilla metsämiehillä,
huolimatta joukosta pelkmreita Ja
raukkoja
mitä suurimmat mahdolllsaadet voit­taa
käynnissä olfeva taistelu
On olemassa useita eri seikkoja.
Jotka tukevat voiton mahdollisuuksia.
edellämainituista seikoista, tulee tais­telun
voittoon vieminen vaatimaan
metsämiehiltä
ykshnieHstä, dtkeää Ja nhrantavaa
taistelutarmoa.
Jokaisen rehellisen metsämiehen v e l ­vollisuus
oh viipymättä yhtyä taistelu^
rintamaan j a seisoa siinä miehekkää­nä,
siksi kunnes työnantajat ovat p a ­kotetut
myöntymään työläisten koh-t
u u l l i s i i i f vaatlmuksUn. Mitä tUviimpi
ja yksimielisempi Joukkomme on, sitä
varmempi ja nopeampi tulee myös
voittomme olemaan. IMitkään teko­syyt,
tai odotukset taistelun kehitty­misestä,
ei saa enää tulla kysymyk­seen,
nyt \n aika suoraan ratkaista
yhtyäkö taisteluun, v a i alentua työn­antajain
orjana polkemaan omia Ja
tovereiden etuja.
On ryhdyttävä käyttämään ankamntta
niitä kohtaan. Jotka puheissaan myön­tävät
vaatimusten oikeudenmukaisuu­den,
mutta Joihinkin kestämättömiin
verukkeisiin nojaten viivyttelevät tais­teluun
yhtymistä. Liikkeelle lähte­väin
lakkolähettien tulee ottaa yllä-malnitunlalsten
miesten nimet ylös,
että heihin voidaan suhtautua asiati
edellyttämällä tavalla.
JMLe emme d e lähteneet työnanta­j
a i n kanssa leikkimään,' emmekä t u ­l
e sallimaan toistenkaan leikkiä kans­samme.
' -
tihalUtusta. _
P i K ^ kommnnistissn puohxeen t a r -
fr^fTr,p5t»^ tehtävänä on t a l s t d u Puo­laa
sosialistisen puolueen pettarijohta-jia,
niin ofluästolaisia knin n i i n sa­nottaja
"oppositsionilaisia" vastaan.
Jotka (nim. oppositsionilaiset) verhoa­vat
f ascismin palveluksensa radikaaHs-demctoaattisilla
fraaseilla Ja n i i n oUen
ovat työväenluokalle vaarallisempia
k u i n avoimet f ascismin kannattajat.
Toinen täÄeä tehtävä on taistelu
jenkoista. Puolan kommunistisen puo­lueen
on lujitettava asemaansa Puo­lassa
kapitalistisen ratsionalisoimisen
Kommmust^aolQe
tuloksena kasvavan lakkoliikkeen j o h ­dossa.
„
Yltyvä fascistiterrorL asettaa Puolan -^jiyijiteflsh
kommunistisen puolueen
K O M M U N I S T I P U O L U E E N SUQ.
M A L A I S E N P U H U J A N TOV
S. G . N E I L IN
matkaohjelma
L<dcakinilla:
Wanup 23 p.
Sudbury 24 p,
Creighton Mine . . . . . . . . . ... 25 p.
Levack . ..
Sudbury .
Long Lake
miten Ja k u i n k a nopeaan toisten alo­j
e n ^öläiset rientävät ^ t ä tukemaan.
Ilman toisten työläisten apua ajaa
nälkä metsämiehet työnantajain ar-
Ensltpmäisenä voimme pitää sitä, että
Nyt ei ole kysymys enemmästä, eikä
vähemmästä,' kuin oikeudesta elää,
jonka mahdollisuuden säälimättömät
metsäkapitaUstlt tahtovat palkkojen
polkemisellaan metsämiehiltä koko-mollle,
metsämiehet jotka t y l i j i n tas­k
u i n ovat taisteluun lähteneet. Että
tätä ei kuitenkaan tule työväestön
valveutunein -osa sallimaan, siihen o-ovat
metsämiehet kiinteästi luottaneet
ja toivottavasti eivät tule luottamuk­sessaan
pettymään.
Metsämiesten voitto tulee olemaan
kaikkien ^^lälsten voitto, tappio-yhteinen
tappio
Se smuimerkitykselllnen apu, millä
Canadan Kommimlstlnen puolue auttoi
viimeisen pohjois-Ontarion lakon on­nistumista,
ei oUut herättämättä met-sämlehissä
myötätimtoa sitä kohtaan,
samalla aikaa, kun I. W. W : n t a ­holta
. asetuttiin suorastaan työnanta­j
a i n rengiksi. Käynnissä olevan tais-t
e l im - yhteisvoimin käyminen tulee
yhä lähentämään metsämiehiä K o m -
mimistiseen puolueeseen, sekä • sen
tietovälineisiin.
K a i k k i Johto lakossa on L . W. I. U .
of Canadan kontrollissa, joten järjes­tyneet
työläiset - voivat epäilemättä
ryhtyä avim hankintaan.
Pohjois-Ontarion metsämiesten tais­telu
on vcdtettava. — S.
Komnternin toimeenpanevan kom^^
T O I B I E E N P A N E V A N K O M I T E A N P U H E M I E m S T O N KOKOONPANO
työt tänä vuotena on alettu tavallista
myöhemmällä. Joten n i i n sanottu " h y ­vä
kÄtkaisuaika" on jäänyt tavallista
lyhemmäksi Ja näin ollen käy kyseen-
^ i f ^ l ? * ' p"^äärää :^^^;'^z^,"'£^"^emn.'m{:
ehditään katkaista
Kominternin -kuudennessa kongres­sissa
valittu Toimeenpaneva komitea
o n valinnut puhemiehistöönsä seuraa-avt
toverit:
Barbe, Bell, Buharin, Gittlow, Sek,
Kato, Ksitajama, Kolarov, Bela K u n .
Kuusinen, Losovskl, Manullskl, Mö-lotov,
,Musso, Pruhnjak, PJatnitski,
Remmel, Rosso,-Semard, Serrat, Stalin,
bom, Tsin-Vlto, Schmeral, ^Epijjer-Dro
Ja- Erkkoll.~ ^
K a n d i t a a t i t : Poster, Haussen, He-ckert,
Lenskl, Milkovitsh, Pöllit, P u r -
man, Past Ja Tsan-Piao.
PoUttiseen sihteeristöön vaUttUn:
Barbe, Bell, Buharin, Kuusinen, M o -
lotov, PJatnitski, Remmel, Serrat, T s i u -
Vlto, Schmeral, Ember-Dro. -
Kandidaatit: Manullskl, Losovskl
Ja Hitarov.
Toisena edullisena seikkana voidaan
pitää sitä, että työt enenunälliä osal­la
ovat alkaneet jotakuinkin
samoihin aikoihin, ,eikä niin kuin
edellisenä katkalsUkautehä, jolloin t o i ­silla
kämpillä oU tarpeellinen määrä
cistilehdet ovat sensijaan tehneet tä­män
johdosta päätöksen, että tuo­mitut
ovat *sillä tavalla tunnusta­neet
itsensä syyllisiksi siihen mistä
heitä syytettiin! Todellakin oiva
johtopäätös. Silloin kun ohranan
rääkkäämät ja luokkaoikeuden e-leen
raahatut työläiset uljaasti kes
TUanne Kominternin eri osastoissa
nusta, mutta niin eivät ole tehneet | tävät kaiken ihmisoikeuksien louk-oikieassa
valossa ulkomaalaisten leh­tien
käsiteltäväksi. Nyt langetetut
tuomiot eivät suinkaan ole ulko­maalaisessa
sanomalehdistössä vä­hentäneet
sitä tavallista sanontata­paa,
että ''Suomi kuuluu oikeudel-
Jisessa suhteessa enemmän itään
kuin länteen^. Siitäkin huolimatta,
että suomalaiset porvarit haluavat
lukea itsensä "länsimaalaisiksi".
Ulkomaalaisten lehtien termi "idäs-jatkuisi
Tuomitut ovat siis omalla ja vai­kuttavalla
tayallaaft panneet vasta­lauseensa
luökkatuomioita vastaan.
Ja vastalause on herättanjrtjan an­saittua
huonuota. Yksinpä porva­rilliset
lehdetkin ovat lausuneet
hämmästyksensä siitä, miksi tuo­mitut
eivät olleet valittaneet, vaik­ka
tuomiot olivat harvinaisen ras­kaita.
Muutamat mustimmat fas^
kaukset, alimmankin oikeustajunnan
lokaan polkemisen, raa*at menette­lytavat
koko oikeudenkäynnissä —
kun he tyyninä halveksien katsovajt
nyt luokkatuomiot saatuaan koko
porvarillista oikeuslaitosta kuin ri­kollista
väärinpelaajaa, niin siitä
vetävät nämä inhottavat mustan
taantumuksen äänitorvet" sellaisen
johtopäätöksen, että tuomitut tun­nustavat
tällä itsensä syyllisiksi. —
Todellakin samat käsitteet oikeudes­ta
kuin katunaisella moraalista!
Tuomitut eivät valittaneet. He
käsittivät, että inoraalisesti itseään
paljon alempana olevilta olioilta,
jotka tällä kertaa pitävät valtaa kä
sissään, oikeuden etsiminen on tur
haa, se on oikeastaan proletaarisen
urheuden .loukkausta. Sikisi he jät­tivät
valittamatta. He toivovat et
^vallankumous puhuu kerran hei­dänkin
puolestaan pääoman palkka
renkinä oleville tuomareille omaa
lahjomatonta kieltään.
Toivokaaoiine ettei tuo vallanku­mous
olisi kovin kaukaisessa tule­vaisuudessa.
Tehkäämme kaikkialla
työtä sen tulemiseksi. Siten kor­vaamme
osaltamme nytkin Tammi-saaren
kurjalaan suljettujen tyoläis-toveriemme
kärsimyksistä edes hiuk­kasen,
toverien, jotka otsa kirkkaa­na
ja vanldca luottamus työväenluo­kan
tulevaisuudesta ovat astuneet
sisälle Suomen luokkavälien ^du-tuskammioihin.
— Ä. P,
Kominternin: kuudennen kongressin
päätöksen mukaisesti on K o m l n t e r^
Toimeenpaneva komitea tutkinut t i ­lannetta
Kpmintemin eri osastoissa.
Ensiksi tarkastettiin tilanne Tshekkos­lovakian
Ja Puolan puolueissa. Joiden
sisäisestä tilanteesta keskusteltiin Jo
itse kongressissa.
Tpk. päätti kääntyä avoimella k i r ­jeellä
näiden Kominternin kumman­kin
.osaston puoleen. Kominternin
Tpk. ottama perusta tässä kjr^miyk-sessä
on: taistelu oikeistolaista 6p-portimlstlsta
suuntaa ja fraktsioltu-mlsta
vastaan, itsekritiikin laajenta­minen,
taistelu sosialidemokratialta
perittyä puoluejohdon byrokratisoitu­mista
vastaan j a lopuksi kommunis­tisen
etujoukon* lähentyminen laajoi­hin
työläisjoukkoihin Ja puolueen
alimpien kerrosten johtaminen:
Molemmat nämä kirjeet ovat tär­keitä
Kominternin poliittisia asiakir­joja.
T I L A N N E T S H E K K O S L O V A K I AN
P U O L U E E S S A
Välittömänä syynä Tshekkoslova­k
i a n kommunistisen puolueen sisäiseen
k r i i s i i n on n i i n sanotim Punaisen päi­vän
(kommunistisen puolueen suxm-nitelma
proletariaatin yhteisrintama-mielenosoitus
4—6 p. helnäk. työväen
spartakladi-kieltoa vastaan) epäon­nistuminen.
" K u i t e n k i n — sanotaan T p k : n avoi-messo
kirjeessä — olisi väärin pitää
tätä epäcmnistumlsta jos e! k r i i s i n a l -
JDoana, n i i n kumminkin pääsyynä ja
o l l a Tnäkpmätta sitä valmistavia sy­vempiä
lähteitä"- .
M i t ^ ovat puolueen suurimmat v i r ­heet
viime aikoina?
K i m sosiaalivakuutusilakla huomatta­va^
liuonocmettlin, n i i n puolioe sen
sijaan, että oUsl alkanut avoimen u l ­koparlamentaarisen
taistelun, peruutr^
t i suurlakkotuimuslaaseen Ja meni
sopimukseen reformistien kanssa. 6 a -
mahlalsta «qiportnnlstista passiivisuut­ta
esitti puolue myös hallituksessa
olevan agraaripuolueen mielenosoitus-päivänS
(16 p. toukök: 1927) kom^
munlstlnen puolu^/ei käyttänyt t i l a i ­suutta
l^rväkseen tehdäkseen vaati-muksiaan
tunnetuksi P r a « ^ kokoon­tuneiden
köyhien j a keskivarakkaiden
talonpcäkien keskuudessa.
Sama oli Juttu k y s y m y k s e t läk-kostrategiasta.
Huippupisteensä tä-pälvänä.
Punaisen päivän epäonnis­tumisen
kahtena perussyynä on, että
sen valmistelut suoritettiin joukoista
eristäytyneinä Ja noudatettua porva­r
i l l i s t a l a i l l i s u u t ta
Tshekkoslovakian kommimistisen
puolueen päätehtävänä tällä hetkellä
o n heti uudelleen palauttaa työväen
joukkojen kanssa katkennut yhteys.
"Oikeistovaara — sanotaan Tpk:n
kirjeessä —- Tshekkoslovakian kommu­nistisessa
puolueessa tällä hetkellä on
ennenkaikkea sUnä katsantokannas­sa,
että publue~muka on Illan paljon
edellä joukoista, yrityksessä selittää
Punaisen päivän epäonnistmnisen joh­tuneen
joukkojen passiivisuudesta, por­variston
valnotoimenplteiden merkityk­sen
aliarvioinnissa j a "viisaassa" kä­sityksessä,
että laimentamalla ohjel­mamme
vallankumoiiksellista luon­netta,
voidaan säUsrttää puoluee&une
Julkisuus".
T p k : n avoimessa kirjeessä kutsu­taan
kalkkia puolueen jäseniä päättä­vään
taisteluun olkeistovaaraa vas-
.taan. Että kriisi saataisiin pian pois­tetuksi,
pitää Tpk. välttämättömänä
keskustelim avaamisen Tshekkoslova­k
i a n kommunistisessa puolueessa.
"Opportunistisesta passlivisnndesti
btril^vistiseen aktilrisnnteen, — siinä
käänne^ Joka pucdneen on välttämättä
tehtävä lähOamkaasina''.
T I L A N N E F U O I A N P U O L U E E S SA
Kominternin puolalaisessa sektslassa
o n Jo kaksi vuotta käyty sisäistä tais­telua.
Kysymys tämän puolueen y h -
tenälss^estä on erikoisen tärkeä, siUä
tehtäväksi
työväenluokan ^ joukkoitsepuolustuksen
järjestäminen. " ,
Erikoisen täikeänä tehtävän «n
työ talonpoikaiston keskuudessa.
Lopuksl, pitäen silmällä sotaval­misteluja
Neuvostoliittoa vastaan, on
kommunistisen puolueen erikoisen vält­tämättömänä
tehtävänä turvata ja
l u j i t t a a hegemoniansa ukrainalaisten
ja valkovenäläisten työläisjoukkojen
kansallisyallankumouksellisessa leik­keessä
Puolan fascismia vastaan.
Nämä tärkeät tehtävät vaativat Puo­lan
kommunistiselta puolueelta kaik­kien
vojjnien jännittämistä. Mutta
siinä sen vastuksena on puo­lueen
sisäinen fraktsiataistelu,
joka viimeaikoina on kehitty­nyt
vallan uskomattomalle asteelle
Kominternin T i * , vaatii fraktsia-talstelnn
lopettamista. Sen peruseh­tona
on Puolan kommnnistipnoInee3
K . K : n oikea poliittinen l i n j a , jota se
on noudattanut neljännen pnplneko-konksen
jälkeen j a joka on lisännyt
puolueen vaikutusta joukoissa.
T I L A N N E R A N S K A N PUOLUEESSA
Ranskan kommunistista puoluetta
koskevassa päätöslauselmassa Tpk: n
puhemiehistö toteaa, että "vaalikamp-p
a l l im tulokset vahvistavat täydelleen
oikeaksi Ranskan kommimistisen puo­lueen
konferenssin hyväksymän j a K o ­minternin
T p k : n täysistunnon vahvis­taman
linjan. Taktiikka, joka sisältää
tunnuksen "luokka luokkaa vastaan"
on johtanut ratkaisevaan taisteluun
sosialidemokratiaa vastaan j a vallan­nut
puolellemme huomattavan osan
SOS. dem. työläisiä, varsinkin suurissa
teollisuuskeskuksissa".
Ranskan kommunistisen puolueen
uusi vaalitakttiikka öli vain yksi epl-soodi
Ranskan K : P : n poliittisen l i n ­jan
oikaisemisessa. Tämän poliittisen
l i n j a n oikaiseminen koskee sallalsia
tärkeitä kysymyksiä kuin sodan j ä ä ­rän
arviointi, suhtautuminen "vasem-misto"-
porvarillisiIn , puolueisiin ja
Ranskan proletariaatin lakkoliikkeen
Johtaminen. Puolueen sisässä Ilmen­neet^
erimielisyydet njälssä kyssnnyk-sissä'bn
poistettava laajan keskustelun
kautta _ puolueen alimmissa elimissä.
Päävaarana Ranskan puolueessa on
oikeistovaara j a se on siinä, että a l i ­arvioidaan
sodan uhka, p3nitään kes­kittämään
puolueen työ parlamentaari­sen
demokratian suojelemiseen, yllä­pidetään
luottamusta "vasemmisto"-
porvarilUsUn puolueisiin j a vasemmis-tososialisteihin
jne.
Ranskan kommunistisen puolu«en
päätehtävänä täytyy olla taistelu so­dan
vaaraa vastaan.
Alimpien puolue-elinten toiminiian
vilkastuttaminen ja uusien puolue-työntekijäin
kasvattaminen on tär­kein
Ranskan kommunistisen puolu­een
tämän päivän tehtävistä.
Worthington
26 j a 27 p,
•••••••• 28 p,
29 p,
• 30 p,
•••••••• 31 p.
M a r r a s k u i l l a :
latillinen liike
Raportti
Cochranessa pidetystä yleisestä
lakkolaisten kokouksesta, lokak.
13 p. 1928.
•Puheenjohtajan ja sihteerin valin­nan
jälkeen, joiksi valittiin A. Halme
Beaver Lake 1 p.
Espanola 2 p.
B l l n d River .' 3 p.
Sault Ste. Marie 4 j a 5 p.'
Bruce Mlne 6 p.
B u r r i t t 8 p.
Cobalt 10 j a II p
K l r k l a n d Lake 12 ja 18 p.
Larder Lake 13 p.
Rouyn, Que 14 j a 15 p.
Rosegrove 16 j a 17 p.
Iroquls Falls 19 p.
Pottsville , — . . . . . . 20 p.
So. Porcupine . . . . . . . . . . . . 21 j a 24 p.
Timmins ,22 j a 25 p.
Cönnaiight Sta. iltapäivälfii *...'. 25 p.
Cochrane 26 p.
kapuskasing 27 p.
Hearst 28 p.
Nakina 29 p.
Homepayne 30 p.
Joulukuulla:
Nipigon 1 ja 2 p.
Port Arthur .... 3 p.
Fort W i l l i am 4 p.
North Branch .f.... 5 p
Lappi j a Ware . . . . . . . . . . . . 6 ja 7 p.
Kivikoski 8 p.>
Intola 9 p.
A l p p i l a j a K a m i n i s t l q w l a . . 10 j a 11 p.
Fort W i l l i am . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 p.
Nolalu 13 ja 15 p.
Wolf Sidlng 14 p.
Port; Arthur .'rivVir 16 p.
M i l l a r . . . ... 18 p.
Conmee 19 j a 20 p.
Fort Frances . . . . . ...21 j a 22 p.
F i n l a n d . . . . . . . . . . . . . -.23 ja 24 p.
Tov. Neil on juuri palannut matkal­taan
Neuvostoliitosta, jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
'kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta silrty-neitten
työlälstten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neli selostelemaan täniän i
vallankumouksellisen " ' proletariaatiir
maailman kongressin ' pää|»ksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hsrväksyttiin Kommu­nistisen
Intemationalen ohjelma, kä­siteltiin
sotavastalne^ työsken,t€jly,
silrtomaasuhteet ja imperialismin ja
sen aseenkantajain nyksänen asema
ja merkitys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
ja tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen jäsenille Ja työläisille y-..
leensä on tärkeää tutustuartpv.^Neil'--
in selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakvmnlUa tulee siis järjestää
tilaisuudet j a ilniolttaa ne mahdolll-,
simman h y ^ n . Myöskin toivotaan pal­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien kor­vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin,
K p . keskustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A. T. H H i L , sihteeri
tämä puolue seisoo proletaarisen maeU
ilmanvallankumouksen vastuunalaisel­l
a palkalla, k o s i » jmuri Puolaan on
keskittynyt Neuvostoliittoa vastaan so­taa
valmistavan kansainvälisen pää­oman
huunlo.
Pnolan kmmnmistisen poolneen pe-rnsiditäTäoa
o n «aistein Neayost4dlit-t
o a vastaan vabnlstdtävaa a^aa vas-
Pudlan sosialistinen puolue o n N e u -
vostoililttoa vastaan sotaa valmlstäe-vah
imperialismin J a P u o l a n fascismin
ndrolHnen kahlekoira. Pepesovilaiset
(puolalaiset sosialistit) harjoittavat
fanrjaa Neuvostoliiton parjausta, Puo-laitos.
puolueen K K o n ottanut teh­täväkseen
taistehm kcamnunisteja vas­t
a a n Icaikina kehtninA. — aina kom-iniinlsUen
fyysilliseen. tuhoamiseen as-
|mä passiivisuus saavutti PunaisenaitL K a l k i s s a tärkeissä kysymiykässä se
ja V. Myyryläinen, ryhdyttiin käsitte­lemään
yleistä tilannetta. Selostuksis­ta
kävi selville, että tilanne on pysy­nyt
muuttumattomana, mitä siihen
yleensä tulee.
Rikkureina olevain nimiä tuotiin
julkaistavaksi seuraavasti: Liisa K a -
tajasaari, kokkhia A. Matsonin käm­pällä
Drlftwoodissa. Eino Mäki (Iso
Eino) A. Hovin kämpällä. Ida Kivelä,
tiskari, J . Siltalan kämpällä.
Rikkureina julkaistujen Kuhmon
ja Jmmisen nimet pitää olla Y . K u h -
na ja J . Järvi, joka näin oikaistaan.
Vielä useiden muiden asioiden kes­kustelun
jälkeen päätettiin seuraava
kokous pitää Union hotellissa lokak.
16- p. 1928.
Raporteeriksi väUttiin V . Bergström.
• ". ' RaportterL
Toronton Outisia
M U U T A M A SANA NAISOSASTON
TOIMINNASTA,
'Meillä oU työkokous t i e 9 p.. Jossa
päätettiin seuraavista asioista:
Ensinnäkin keskusteltiin Ja pää-tetfiin,
että pidetään naamiohuvit o-saston
talolla sitten k u i n on meillä
.tilaisuus saada huoneusto. Palkintoina
jaetaan h ^ t rahapalkinnot Ja en-simälnen
paUdntjo tulee^öiemaan a i ­dan
ohjelmakokousvuoro. Se aletaan
tavallisella ohjelmakokouksella, jossa
ilmestyy myöskin meidän osaston kä­sinkirjoitettu
lehti, "Kehittäjä". Sa­massa
tilaisuudessa otetaan uusia jä­seniä
rajaton määrä. Siis kohotetaan-pa
jäsenmäärä tässä tilaisuudessa
ainakin sataan asti. J a kaikki ovat
tähän tilaisuuteen tervetulleita. Sitten
ohjelman loputtua on vapaat kahvit
kalkiUe ja sen pääUe j a l a l l a koreasti
hyväUä musiikilla. Siis siellä tava­taan.
".
Teidän valitsema.
" N A U R U PIDElifTÄÄ IKÄÄ"
n i i n sanotaan vanlmssa suomalaisessa
sananlaskussa, ja taitaa' siinä olla
hieman perääMn. Koetetaanpas sitten
torontolaiset Joutua .^lauantaina t.k.
20 p, Don-hafliille. sillä ^siellä voi jo­kainen
pldei^Ää ikäänsä muuteunalla
vuodella. SIeaä..e^tet|Än silloin sel­lainen
näyt^mg, jpk^r varmasti saa
vakavammänkiirz Hiäpiselie tuiilelle.
Näyttämöllä ' i ^ ^ t i ä n s i l l o in tuo kuu­luisa
saaristojaisnäytelma "BSät Ry­mättylässä".
Näytelmässä on mitä
hauskin juoni j a kauniit laulut. Näy­telmää
on siksi pialjon selostettu, että
o n tarp^tonta ruveta lähpp^min sitä
selcÄtamaan- Iföytelmän röpas esitys
takaa varmaan taas täyden katso­mon.
— ?
SÄÄSXÄKÄÄ T A L OA
heesta. "seuraavat sitten kuinka par­haaksi
nähdään. Ajasta tuonnempana.
° ? ^ että josko pidettäisiin
toveri-Illanvietto, j a päätökseksi tulL
€ttä pidetään tx 23 p. S i l l a i n o n n ^
Tytär (isälle, j o k a juuri on heit­tänyt
ulos hänen sulhasensa): "Mutta
isä hän on minun elämäni valo."
Isä: " V o i o l l a , m u t t a enkö ole ker­takaikkiaan
sanonut^ että. l^Qo 10 t u ­lee
kaikkien valöjoii tässä talossa olla
sammuksissa."