1953-12-01-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sivu 2 (UBEETT) Indepesdeat tabor tabll«hed NoV. 6. 1917. Authorized u ' second class mall by the Post Office Depamnent. Ottawa. Pub-llahed thfice weeklyy^^ - T^ Thursdays and Saturdaya by: Vapaua Publishing Company Ltd.; atlOO-102 Blm St. W., Sudbury. Ont., Canada. Tel«p.honfcs: Business OJfice 4-4264 Ed::';.^.ai Ofhc: 4-42S5. Manager E Suk5i. Ed',:or W . E k l u n d . M a i l i ng addffcss: Box g9. Sudbuxy,, O n t a r i o . Adve.'-iising raies up'^n applicatlon. T-^-arj-laiion f.^ee of charge. T l L A U S H I N i V A T : Canadassa: • 1 vk. 7.00 6 kk.. 3.75 3 kk. 2.25 yhdysvalloiBsa: 1 vk. 8.00 ö kk. 4.30 Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Mitä muut sanovat Tälvisotähengen pumppaajain surkuteltavan kova kohtalo / "j ' I - ! . Khr /t.'.ii.• Suomen itsfenäisyyspäivänä Kn^i sunnuntaina, joulukuun 6 pJiivanä. vJett-idHJr Suonien "ioata itsenaifivyspatvaa ja naita it-,en;i)-y%-juniini \u,rjf-u-ta.m wn\,l h\\in läkälaiiten maanmiestemme ke^k^iUfi<-^-^i ku.-n •^uo."1e>^'/-.ii' f r o a o,s \*ain' itsenai=yy.»juh]jen '-uuruufle^'-.'!. mutta niicitn, . - i - a l l u (;.•) -am-''.- tämän historialiiten merkkitapauksen kminif»tta!-ninen j i i .-^i-ornen j l - .senäisyycJen edelleen lujittaminen. Tääsä mielessä on lehtemme tämänpäiväinen ni^riicro o M;i.*i-.ullu Järvienpaän suomalai?ten erikoiseksi .'^uom<-n itsenäistyy^luiv;^IlU•!ic-rokisi. Lehtemme jjuoleitaan haluaa fjnniteila -ikäläiiia rna.-inm.c-hiämme j a erikoisesti CSJrn osa.<^toja. \';\.\}<iU('u-n -ivuliiketta ja k a i ' . - • : k ia niitä y.k.siloi \'ur\ .Artlrurin .piiri.sEä j a m u i l l a , etäisiin- ; -millä'alueilla valmi-stelleel en.si sunnuntaina. j>Id(!ttavja Suomen .itsenäisyysjuhlia. Johtuen Port Arthurinsa ilmf*-,t_\van Canadan L'uti.-?ten julkaisemasta artikkeli.sta, mi.?.Ui vielä nytkin yritel.ian vllajiitää 'vaji^u.--- sotamyyttia'' j a yritetään jollakin tavoin «^elitlaa, e t l a sotimalla flit- Jerin liittolaisena Canadaa, Britanniaa ja .\'euvo>toliitto:i va^-tna.';.' : .m^ jcjienkin .•TiUf.jirieri it.senaisyy.s • asiaa, me jatamme "juhlavuufien''" -euraavak-.! kfrrak.-i j a lialuaronie •kiinnittää huomiota eräisjin hJHlorialj LSI in .to.sia:iioihin. .silia rehellLse'^' • Suomen -kansan: .saavutuksia ei voida •valheilla • kunnioittaa eikii .Suo-, men iti-enais>ytta lujittaa itst{)Clok,-tf n fn r u i t i i v i l l a ok ttamuksilia Kumoamaton tosiasia on, etta Suonu-n it^-enai-iVyo ei kuulunut onää ainakaan Suomen suurL^ikosta l a h i i e n oikei^t')f)orvarien ohjelmaan. ' Oikeistoporvaristo oli m a h f l o l l i ^ i i n n i a n kauan turvautunut Euroopan santarmiin, Venäjän 1-aariin. tai^telu-i.->a .Suomen tyolai^-iä j a talon|)oikia vastaan. Vain tania lo.Ma-.ia i^elitlä.i esmierkik.-i sen, miksi v i t l d k t s a l l a 1911 .'^uomfn Oikosto y l u k - s a \ cnajan porvinl-listen [;uolueiden ja Keren.»-I:in h a l l i t i i k - c j i kan-.-,a c-^li Suomen itsc- • • näistymisen ns. ••valtalain perusteella.: ha joit lanuilla^-v . mistöisen eduskunnan. Toinen kumoamaton toiia-ia on, e t t ä lokakuun .sosialistinen vallankumous i)oisti .'iuomcn 0!kei>t,opor\are!i[a laman --('Ikänojan ja teki mahdolliseksi Suomen it.'^enai-ty^li>elI. ."•uonn.-n (jikeistoporva- ^ r i l eivät :kuitenkaari - luottaneet, etta> he. voivat-.yk.sin: p i l a a : S u ( ; i i i e n - •.. ktinsaa kuris.sa, j a n i i n he nipe.sivai et.siniaaii :tukea-. ulkoniailta.: Xäin • aloiteltiin 5ak.san keisarillisiin joukkoihin nojaten vuoden .1918 vei- . jcssota Suomen kan.sanvallan kuki.slanii-cksi. 'J\iten alkoi tämä " v a - • • paussota'', jonka m i i a r i t e l m a i r valher.liisuut l a -.kuvaa j ) a r h a i t en se; etta • , ''vapau.ssodan '. voittajat aikoivat tuottaa .Suomeen .sak.salai.sen kunin- •: kaan ja tehdä siten juuri itsenäistynce.^ta Suoiiiebla .Saki-aii aluemaan Suomen kansanvallan taj)j)io luokka-oda'-'-a (;li -'amalla Suomen ilsenäLsyysasian. tappio. : . M e tiedämme, e t U i m e u e t e t l y i i ä n . t o i v o n sa saksalaisen kuninkaan saannfst.1. ,oikeistO|)orvarit :kau[)OSleIivat .'nuo-^ ' men miiluin Britannialle ja; yhdysvalloille j a milloin taas-./Hillerin. . Saksalle. ; l ' ä m a taantun:ilrk.seilist(.m. .seikkailijaiii j a . •'miekkamies-••. ten" ohjelma ei voinut j o h t i . i mihinkään luuuhuii kuni edc-va^tuul- • torniin- sotaseikkaiIuihin,^j()i(len.iul()ksena olisi ollut Jos.^SuouK-n^ .sotaseikkailijain liittolainen Hitlerin ."^ak^a oii-,i voittanut —^ Suomen itsenäisyyden menetys ehka vuosikymmenien, ajaksi. Selvaa - : nimittäin, ort, että jos Hitlerin Sak.s^i olisi-- maail- • •,.mansoda.ssa. Suomesta olisi.tullut .Sak.=an osavaltiot kuten- o l i larkoi- > -tus.alistaa Saksan alaisuuteen koko muukin inaailma. H i t l e r i n Sak.san ja sen liittolaisten — myös .Mannerheimin, R y tin j a Tannerin — häviö sod.isaa pL•la.•^^i .^uona-n it.senaisyydt-n niita suurimmasta vaarasta., Kumoamattonia.^ti on tullutkin todisletu.k.-=i. että-Suomen itsenäisyys ja sen ysta\\-yi .\eu\o.stoliiton kan^sa sekä Suomen kansanvaltainen hallitusnuioto kuuluvat eioltamattomasli yhteen Toisin sanoen ."suomen ilseiiaKy\l l . i on edelleen lujitettava, . lujittamalla .sen ystävyytla suureen naapuriinsa, ja : vaalimalla sen kan.sainvaltaista hallitusmuotoa. Tässä on itsenäisyy.<paiväiuhlieminc todellinen -i^altö. Kirj. T. Lehen /.-j:nr:iun-J.t!iji, ja .-nuJla vaserrtmisto-aj. ne/csii väkivalta- ja s o t a p o l i t i i k an ."iT.sfc.-r.Dan ka.i.saHe vanhaa ylösläm- '•f;; oi/if-vk.sio.i i-j. ndoa-i-iL^t.".'! '.a: ] kuulu.v.vat vasta ns. j a t k o - rnK.'if:n ('-lijto suojf-Ic-fj y-y.,-,i on p . - ^odar- .TiUL^to-nin d f , : U ' . a .sa.'a"isa ransia.sia/.^.n -.a.-.- , talv./jdan varaias^a, jonka /tuf'f31,. .ai - i/o' ' , i , ^, ^ p ^ , j . 'A-rr ijo Ö.I i i c m a i t en A,sian:untij}ip.'rf>.ia /auotaa.-. <• - ! po>'aan, on.-cjn heidän huo.-naamat- ' Lakirri.f .=ip..r.t.'; ,:a.'y;.a o;, r.ao-rn-' iulf:r,i.u e l i a lausur..', t,./:'-M!Xi-y>.-,- ' '.a ;.;trK.''^''' - . . ' ! , < : , •.o.(-;af..ri I ?/A-x",iii l:c-'.';.'r:;M.'ia r./.'y-S.'a,ri 40 l u - ',un O ',>-jc'A'.'<fa, y)h'^ .^aadfttaan, f-t- ;a JO"; '-,riia.'/i!f "> .'iUo!>nauorr.iiucJeI-' I laa.".', ;'i:',oifil;.or,i.!;.aan : a . '..-iro.T.a:- ^ •/,)Ta'jLuri':V.'<ii:r. '/:-. a'hc-ii-'a:.j- <.^:;a.- s tn v).'aj,'-a' t:';"-.i'jn>.'j "-Ba-Tn-..Tsa vi-i cun i l - n i i u l f j o k , - > H^y^rr.r-r. ko^na.&erj •)j.-,aJl,5.t.'iO(;!i •a.'-i'-j<:n l a ii •/is:-/) :lrnr-.s*sM rjkosla.n 40 io .'Ui-i J9.-\ pykala. \n/.a. or\ v.cjfi j rke.^ipi ku.n fd;;ia:najnjyII. taik/ia ns I.apijaiai.^- tääii-"G- vvuot t a ! 'xix nux^ti u 6 rve-Ufc!'/-^V af; paa Sana, Helpoin työ on sittenkin vaikein Puhuessaan valitsemisensa hyväksi toimi\aii komitean koknuk- .-sessa: viikon loiJullav työväen-: koiUrollilautakuiviianehihikk;^ ljurj'ssa oleva tunnettu unionisti Stan K.icuot Lui.^ui: ••Tärkein tehtävä on nyt .^e, eti.i ihtiii^oi saadaan käv itämään äänioikeuttaan. '•Jos me. .saamme asukkaat menem:;ian \aaliuuriialle, .'-illoin ei ole e|xiil\jtakaan >iila. eltuivalki) tviiväeiu-hilokkaat tule valituksi. ^leidän täytyy erikoisesti k()nwtaa tätä meikkaa. Ihmiset tuntevat ^ydames.sään. että liina vuonna un-saatava iiuiu- . tos tilanteeseen — muutos parempaan — mutta >e saavutetaan vain siten, että ihmiset menevät aanestäma.in." Meidän harkittu kasitykM-mme on, etta nir, Racicot iski suoraan naulan kantaan korostaes.vian .-,itä. otta vaaleihin o>alli.stumi'-L'.>ta riippuu työväen vaalivoitto, ^e jntaä paikkaiu-a niin Sudburys.^a 'kuin muuallakin. Ottakaamme e.->imerkik-i bockerhy. mi.vsä on lehtomme toimiilaja W. Eklund valtuusmiesehdnkkaana, .Siellä un <uurta ty\ tymattiimyyt' tä vallitseviin'olosuhteisiin: .ilali kohoavien verojen, kehnojen teiden ja huonon })alvelun, vallitsevan kpuluknijin- j ; i ennenkaikkea Trout-jarvea ja asukkaiden kaivoj.i vaaiaiilavan avoimen likave.-ioj.ui suhteen. Jos missään, niin ,Lockcrhys-,i oii työväen vaalivoitto aivan kättemme ulottuvilla. . heivaa mvos on. että ainoa.-taan EkUindin valinnan avulkT voidjian odottaa parannuksia nykv i^een ti!amee';een, mikä on antanut piin paljon svdäiikipua J . o i k c i b vn a.-iikkaille. M u i t a ratkaisevan täikeä kv- v n i N - on menc-vaiko valitsijat vaaliuurnalle, ts., käsiteluanko, etta jok .linoa a.mi <in tärkeä, ja etta juuri "minun" itaneni saattaa olla .-e jok.i ratkaisee k\svmyk-t>n veronmaksajain etujen mukaije-ti. , Me saamme olla^aivan varmoja ,-iitä, e i i a porvarit mobili.-oivnt k a i k k i saatävi>sa olevat äänensä. \'ksikäTnri)orvarill'i5esti ajatteleva veronamak=:aja ei jata a;inioikeutlan>.a kavtiämattä, .Mutta tvolais- .ten ja muiden pikkuelijkiin ke.-kuude.^sa on tottumuksen vuoksi '.'al- , l a l la sellainen harhaaajf^htava kä^^itvi. ettei äänestyksellä ole ntitään merkitystä, ja' tämän' ajatuk>en peru.-teella nuii-laan kyllä kotona kunnanvaltuuston kehnoudelta mutt.i laKtaan kuitenkin äänestämättä, että'porvarit saavat mielin määrin nostaa kotienomistajain ja ' muiden pikkueläjäin veroja ja jaltäa k.iikkien muiden asiat retu[)e-rälle, kunhan vain heidän omat etunsa tulevat valvotuiksi. Onneksi voidaan todeta, etta työväestön ja muiden pikkueläjäin 'keskuudessa on viimeaikoina' t^jpahtunut suuri herätys. Sudburyn kaupungissa puhutaan nyt tavallisten kansanihmisten keskuudessa paljon enemmän^ lähestv-visla kunnallisvaaleista kuin ko>kaan aikai-senitnin.' .Lockerbyssa on käynnissä*ihailtavan tarmoii.ista toimintaa Eklundin valiLsemisen hv-väksi. Kaikki''tämä viittaa .siihen, että tyÖ-väenehdokkailla on Sudburyn [)iirissä ^ kuten i'päileni;iUä muualla- Suomen vakoilujuttu käsitellään salaisesti :,, Hcl.siriki. i.V.Si. Va.koiJu-jutun k a - .s.ttfly alkoi maiTa."-k 2* pna Plolsm-ho->/ ira<tudfs.sa .Siytoityna on kandf;k.safi. ivenkiloa,- n i m i t t am : vioLt- .• t u i ' ! ; R e i n p . . Ar .m;cs P.'!a'.o Koukka, metallijyrsija ' i o : v o 'I'o.-/c<ncn,',Jy-,Mskyla.n /.aupun- 'glnätickrtehcltn^ -.Hejlin c-Paatij)a^^.kariieeiii'''M ]o, kcrsantn L.ahja Olavi .Vaukkan- •nen,: ever.sliluutuar.tu' evp;--Emo-"Afl^ tero L i i u k k a n o n .soka luiixna.nt.ci .Pn:i- ; VO OI a •/1: K o n o n o n, j o l .< a- Pa a i o 1 a a I u - kuunotlninntta ovat- v a n g i i t u i i u i ; • - ;,r'';Jutt^u' - j i r l i s i e u i i n/ h e t i : i y y %iäii • V: iVik i^miäen; v jiil k c ^ n : ! sa jaisciksi • Svvlekjrielmä.sta kav:.se]ville.. etta ai-, 'n a k h^ löi ksibsyi'tet/j^ K o i " n f - n , ovat to,.mittancct iif>toja 1 äiisii-stj.•III yli. • .J.iitiili;;-JuUstxtmisei 1 d- ^sa!ai,';ck.?r-annf'taivn •ar(-lGrlkkalalslcll-cI^ KtoIle•°Ina}1riolllsUu,s j ' a t k a a . Neuvo.s-t c l l i t on vastaLstcn .juttujen.,, lavasta-iiiiSthr säinarin:: tyvHin -kuin -aahanl^in asti. Kak.si--.svytL'ty"i,EUi on kieltänyt hc.ti vastaan csfr-t;, t .syytökset •Naista tönien. on. työmies Toivonen.^ On mahdollista, etta :!:.anet o n l i i t e t ty j u t t u u n 30. l u v u n 'oikeudenkäyntien" maihin. 3-Io.vioikeudessa on, a l o i t e t tu kuulustelut.j a ensimmäisena on kuur-l u s i e l tu Kettusta Urugualaincn lehti va.stustaa USA:n pääoman tunUeutumista , MontevKleo. : U r u g u a l a i n e n ; lehti • J i N i i c l a " c i l t t a a tomntuksen k i r j o i - ru''isc'j;u jyi-kan va.-italauseensa ame-riKkala;. stoii. konKrp.?siinie;sten-: :ja In-ket) ne.sten.saapui:iiiscn:johdo.sta maahan . :-A-mei'ikl.ulaii>et, kontjressiinichct. ja p a r i k k i i i i t , leht: k i r j o i t t a a , ovat, f-aa-maan sotilaalh-en sop muksen ja ^t G t qtit; t^ ni ii a'i V. • ^ ^ vaMi.-suudeii takaamisesta". Ne ovat 'tiitiefrt^mVösis dolhsuiide;. anicnkkalaiäten: paao!ir.e'n -iioittannseeii l ' i n s a l l . 3 i .n teoUiiUUs-iaitoksuinnic .ja aiiienkkalai.stcn trustien., naaraoäastajen.muodostamiiee:! katis.intaloudcn ka'.<iile aloille Ret-- k i k u n n a n .• tarkoituksena •.••on ••,-n; m : k a a n ottaa i e u i l l e , mita niahdoLi- .su;.l'-.ia Oli v i e n t i - j a tuontipaukm 'seku: •kansainvälisen-.:jalleenra.-cenmis-p a i i k i i i lamojen s joittiuniscen, jou-ta •Uriigitäinä:!^)!!^ •äiicarva siita^ äyy^^tä ;do|t.; .Iqiikkas^^ t i a . ' . Etelä-Afrikan rotupolitiikka muodostaa vakavan uhkan rauhalle ,Novv York. -- LioIa-.-\fnkLu on, :.syyttanyt .Etela-.-^frkan.^uniomn rotu- ' t i l a n u e t i a lutkiv. i . i Y K . n kcmiss,ota srita. etta .-.e <-.n louKannut Väestön .afnkaania -puhuvaa, osaa ja cttit :-se JO rapoitiö.saan uinaKsunut eurooppa-laijva, vt,viseii k:)imän •••.Raij.yvtti^ - j o k a ' .on iaadittu - kvMiii.s- : s i c m y K l : mm n t f . i Viiden kuuk luuen alan, päättyy totc.'\inuk,-eon, 'jonk.v mukaan F;-<la-."vt: .-iC.n i>,'.Ktukse:l lotujen e; o:cai*.iipoi;;uk.<,i vn vaaralf.aen ^uhleiik'. Tiluni.e - E;ela-.-\fr.Itn5sa tulee paiva p.r.va'.;a yha rajahdyk'- t-tan mada.nnyt heidän omaan kour ; r ä 2 n5a{ 'Pe; di-U • eivä '(.^ o) e > t ulleet ^ -In-^ no-.=aan hu-jmannec-kai, sita y'«csin-, kcr-a :-:a ."^eik/^aa. etla nyt ei enää .ieta;'i<in vuod'.'.s.sa 1939 Sen jälkeen kulunut aika oii opettanut riuomenkan.salle paljoti ' sfiUaista, mitä monetkaan eivät • silloin tulleet, ajatelleeksi, eivätkä voineet tietääkään,. koska sitä .ci annettu tictaa. ... . :.::.• \:-:',Ka4;-knjou/ci;^^^ m:';:uUi.,c:a '.jpa..tar.ftta jyrkita-i muuto->ia kuva.stavat vakuuttavim-; :m!ii';'^;e;^-iTiel^ -jOita:--jfi%;-jö^ m i j a t nvt ;i.tta-,'at .Suomen. J o r d a - •nin^Märftäa vat L.tuvi.nict, .=ai'kyneen ruukun aar;' i-eifiäi- V 'T aniä/-:^a^^ mukkjä^:'jon^ • ka iricne;:,.<;ta he itkevät on t a l v i s o - , dan p a i v i i i a muka vallinnut Suomen'; kanaan inailtava y/..s.mielLsyys, sen mtikavisillbirh-tiaJT^ .tey85:;s:ilonv i r i i i^ vutettu !.ansakunnan:.ehey.s..-..•.:;:;•.:^- ': .Ia . liuomatessaan, että kaikki, • tania Ihanuus on nyt poissa, yrittävät kenraalit ja everstit, talvi-sodanaikuiset uJk«mi!iisterit ja liiuut korkeat vi.skaalitCRatoivon vimmalla herättää yli)s kuollei.sta • talvisodan muistoa, pumpata. S U Q - men: kansaan jälleen : talvisodan-henkeä. TaI'ii-sot,akn'ja'li.'u'u.s lehn.ttaa p o r - . varilii$-ftartnei^ildii^^ ;'••:' r j i a r k k i n p i l l t i kuKkeampana kum koskaan eiinen, , M u t t a nuo tekohengifyainestarit tekevät aivan turhaa tyota. Suotta ht hansluavat kallista! mustetta ja tah-ivat puhdasta paperia. Sille ;i^n(Dith.pa'^ ::huc.:hn arnat;a':.;:bhil etta n-aicien uuhien J e r c m i a i t t e n 4-y-y-neleet - eivat ole ihmisen kyyne!ei-tä.. • vään" feckotiiliii:;!:; • : -;; • -V'; ^- ''/y--, : n e i u a a itkunsa on itkua ainoastaan sii lii. ettii. Suomen kansa ei • ole enaa vietävL'.sä neuvostovastaiseen 'Jotaan. He valittavat :; unelmoimansa uuden ''jatkosodan" V cli revanssisodan naköaoljen synkr. k\.vUa, ria VO m n i t p a todellakin vakuuttaa noille: herroille, :etta. neuvostovastai- -c-u sotapolitiikan p o h j a l l a el: .Suomen-kan.? an..yksirnielisyyttä-koskaan, luo.-, • dti. .Siihen -laivaansa eivat kokoomus-, la;sctSyaS^;aÄine^^ . - i a enaa milioinkaan kunsamme enemmistöä' istumaan. Kansamme yksimielisyys, kansakuntamme eheys tulevat kerran varmasti toteutumaan, mutta ai- . van - toisella pohjalla kuin .mitä Tannerit ja muut jatkosotapro-feelat unelmoivat. • •: Talvi.5ötahengen :: ;pumppausyrityk-cet fle-v-at epäonnistumaan senkin vuoksi, etta kansanjoukot, ovat:-:oppineet hakemaan itse tah'isodankm t a - ;!);ii-itu;n:i'U^ \.ilossaan, .«en keinotekoisen propa- ^gaiidavaialsäilc^eh-,:^^ -niille-,syi.>:.ylla'.193Ö suvailtun•;vallas-: •.saokja n :taholta :asioita-.esitclla-^^On saatu, - . n i t t a v a j t i ; : kokemuksia •,ja - on • o llii tä^inie 11 th\lsa ik'a ^ valtainiseen;-; etta • Neuvostoliiton; ..tah o l t a ei s i l l om tos.aank.ian 'ollut k y - .^vir.vs ihigtaan vallo.tusaikeista, vaan a i n o a ,\ian taysm perustelluista, pieniä maakaistaleita kos.kevis-ta ehdo-tuk!- is'.a 1 ijak.vsyinysten j a n e s t t l.KS' 'n o 1 e m inaipuoilsten inyonnylysten pohjalla. On ollut aikaa sellaisenkin sei-f/ kan-miettimiseen,: niikseiNeuv toliiton piiolclt.i ole koko sen ole-in. i«-'»aolon aikaan yritettykään jarjesta.l "heimosotia" :Suoinen ralueelle, .vaikka sieUäkin asuu suo- ; . mensukuisia kansoja, joilla olisi • nivan >hta suuri moraalinen oi- ^ keus "heim(»sotiin" kuin rajanta-i ..okaisillakin..:- -.Miksei .Neuvostoliitossa ole kukaan uhannutkaan ; ; piirtää miekalla-rajaa, sanokaamme, Pohjanlahdesta Halikkoon? V a r m a a on, etta jos Neuvosto-Kar-jala-^ isa olis: j o k i n sotilashe.niilo j u - ]:.stanut, etta hän luo n y t mahtavan S u u r - K a r j a l a n eikä pi=.t.ä:.miekkaansa tuppeen.vennenkuin'/on karioititanut v.imeisenkin..marskin soturin •K-f-.ita- Suo.-nesta ...ja •Ahvenanmaalta,. . o l i si tuollainen mies toimitettu k-Iireesti jTiielcntilaiutkimukseen. T o s i a s i a on, etta K a r j a l a n k a n i i a k - sella ei:-talvisodan a l k u u n .mennes-Sä . o l l u t , m i n k ä ä n l a i s t a • :•. sodanval.m ster lu J i ; n ; : kaikkein. - vahimmm- - hyökkäyssodan, valmisteluihin . viittaavaa,- 1 - j n . t a a s S^uomen armeijan joukkor tää s«n Xeuvostoliittoon:. . V Sensijaan. Ne'uvostaliittosuostuikin lempeaan rauhaan: sita ei: kiin- ; : no.stanut Suomen - valtaaminen, .sita kiinnosti . vain yksi / ainoa .seikka^ m'mittain' se; että Ilelsin- : ^issä olisi ystävällismielinen hallitus; joka ei antaisi käyttää itseään uuteen hyoldtäykseen::: Venajaa; vastaan." ;^7'Siina;bh';sanpttu ovat. :.:01i:s)i3'.tapahtunut aivä.n :"pa-in-, vastoin . k u i n . m i i a kansalle Gh:.,usKOr. ••t^ltu V:-: SiJÖmi^.ihiehitetaan;:J;).'äpU ;tlt>;:::iuurta|ollisetv.ljä::: s ii 'laisetl-^äirsm k a i k i i . : m u a kansa- viedäan.vSipenaan pakkotyonon::ja Suomi a,sutetaank:r-gi-. seillä:::-ja bashkureilla;.. :Inhi.Tulhv sen•; moraalisen^ moraalin: mukaan. jen- keskity-sräjaseudullle oli j ö " h y - It^i^l-si • n o i d e n - . s i l l o i s t en kauhuprpr. voivat todistaa. ;. . T a m a : seikka osoittaa -.parhaiten:: .-.että, sota: t u l i NeuYostoliitolle^yllätyk-Äena... Mitenkaa.n muuten ei voidä •selittää Punaisen; a r m e i j a n ratkaise-^ v i e n . : iskujen viivästymistä, -mika .sitten. antofKin mm; S a k s a n fasisteille aihetta- turhiin- l u u l o i h i n " s a v i j a l -: l o i l l a .seisovasta";jättiläisestä;-' l u u l o i -: hm,- j o t k a - Sittemmin on-: otettu pe-. ru.steell:;;estr; p o i s . O n /.ymmärretty,: että. a . s i a - o l i k in -.niin, että- Ncuvosto-lutt- o ;ei ^ syystalvella 1939 .pyi-icinyt-kkän sotaan, k a i k k e i n vähiten Suomen,. valloittamiseen.. ...Tämä -selvän y.-nmarryksen kynttilä- nousi, .jo heti toisen- maailmansodan -jal}i.'3en -mm; norjalaLselle.kansantaloustieteen pro-fe=. sorille- -Jchan :.Vogtille; :'joka kirr jassaan "Venäjä j a P o h j o l a " lausui:: "Keväällä 1940: Venäjä olisi voi-r nut vallata koko äuomen. Mutta : venäläisten suunnitelmaan :si5.iiltyi .. ainoastaan Lenin^adin luotettar van:, puolu.stuksen: turvaaminen. Vihdoin kesällä'1944 .Venäjä olisi voinutniella koko Suomen ja liit-van aikaa ollut täydessä kaynni.s.sa, i feettojen olevan ensLoimaisina iloit- .mlnkä 'tuhannet • -ja:' kyminenet.:- t u - i-sema.ssa:.Neuvostoliiton;, odottamatlo-hannet Suomen armeijan .sotilaat i m a s i a jalomielisyydestä, koska aaioa- '':kaan;h;eioän;syrikii^ ei toteutunut. -::•- M u t t a : eipäsi'He. ovatkin; ensimmäi-sinä pu.mppaa.-n aassa -SuQ.me.n k an-; saari uiatt'^;,;;talylip •.•:hfenk'eä,;i •'pä,ljä>,täe.n..;^-s ; Räa,tuneita; välehteli^^^^ .. rVoi^pll?i;:jettä-satumme:vielä n y t k i n: • ;kolitaä..m'äa rt''ili'^^ •. talvisodasta ei - ole vieläkään . täysin •..selvinnyt."'. Man-cilainen'. teoria;.. L e n i n i n oppi oir'.-udchrnuka:si5ta j a epä-oikeadehmukaisi. sta sodista . t a r j o aa •i:äytettäyä;<sem;ne -var.mah''meribtel-män häideii i h i n i s t e n parantamiseksi, rnlkäli icysymykse.s5a ei satu plemaär :.se:nrri9in-en-. kyt-tyrä^^ y.l.';in ..voi. suoristaa. •Marjciiai.suu.s antaa' v a n n a n avai.-nen k a i k e i i i a i s t e n - sotien todelliseii luonteeri ymmärtämiseen ; INerokas opettajämihe • L e i r ' n -yhtyy, ',siiiien-:-kä iälden pyhän-raamatun,'..''Sodasta"- ni.misen- k i r j a n tekijäii Oläusevvitzln syvälliseen'-'-laus pöht-i'kan jatkoa. .- ;• ':'';';• .'•"::•::',;-•'••;'•: .. Tämä merkitsee, että jos haluat ymmärtää jonkin hallituksen käy-- ; man sodan luonnetta, el sinun ole jäätävä tuijottamaan vain - tuon sodan aikaistin tapahtumiin vaan on vaivauduttava ;v tutkimaan, millaista tämän hallituk.sen politiikka on ollut ennen .sotaa. •\ J o s •siis : h a l u a ' : , päästä-:selvyyteen s i l t a , .m.llaista sotaa .Suo.men vallas-s a o l i i am käymä - t a l v i s o t a o l i , o n . s i -, nun palautettava, mieleesi, m i l l a i s ta •oli -Suc.Tieii vallatsäolijair.:..politiikka; • Neuvostoliittoon-, nähden:^:sotaa edel- : täne&na a i k a n a , : ,;-.SilIom:^ :maista.t:..jo ..vuönna .^Bli ••alkane,et.-::ja yha • ,uudel,-:• .leen toistetut uhiiauijöet: L e n i n i n s o - ; tur.e.den karkoitta.misesta - Neuvosto- KärjaTa.sta -j'a • Inkerin.maälta',' r a j a i i piirtämisestä m i e k a l l a m i l l o i n : Aanis-.- lih.nasta L a a t o k k a a n ; . m i l l o i n : ' U r a U l l e .: Et;<a voi olla-, p a l a u t t a m a t t a . n i i e - lee.?i sita, etta :nuo • uhkaukset eivat jaaneet .-• p e l k . b j i -.uhkauksiksi;;,- vaan-.: pullistuivat . tävän- t a k a a toistuneiksi . "heimosodiksi", naapurimaan ^alueelle. .- -AJsioihin'syventyessasi.et.,voi-.olla myöntämättä oikeak.si O.,. ."W. K u u s ir aen totea:n'Jsta: " E i ole. toista maatat joka olisi neljännesvuosisadan ajan harjoittanut neuvostovastaista politiikkaa niin johdonmukaisesti ja itsepin- .. taii>esti:knin Suomi. Suomen yleisessä: ulkopoliittisessa: orientoin-nissa on tapahtunut verrattain paijon muutoksia; mutta niinkuin : kompassin viisari pyrkii pohjoiseen, niin on Suomen hallitseva . kopla ka>kis=-a noissa muutoksissa pyrkinyt niiden valtioiden: ja hallitusten helmaan, jotka kussakin vaihees.sa ovat olleet' Neuvostoliit-; loon nähden vihamielisellä kan-r nalla." (VSuömi. ilman naamiota", sivu 5.) -.. .Ja k u n . k a i k e n ' Iisaksi muistat sen, etta mistaan Suomeen : kohdistuvasta valioitu.vpolitiikasta •.tahi.: • Suomelle v. ham;elise.sta propagandasta e i . N e u vostoliiton • puolelta :.oie • koko tuolta a j a l t a merl.'iiäkaäri.'löydettävissä,niiri SITÄ TÄTÄ EI n.\LlVNUT P.ARlI.^iNTv •/yh^FarliairijJneuy l a n , "on k e h o . t a a teita luopl--!^.! juopottelusta, tupakoinni-^ta ;1 'rJitrt" .maan nukkumaan aikaisin ja r . ^ i - i! .maan a i i a i s m ". "Hyvä l a a k a r i " . vastssi p::.;^:,, .m.na-/aiisaitse ,;parhainta':' teidän toinen p a r h a i n neuvo.r.ne'' * *• « OIKE.^t K.\T0LIL.31I.\E\ I r l a n t i l a i n e n astuu paastopai-.ana r a v i n t o l a a n , istuu poydan ztzz^r - k y s j H : - t a r j o i l i j a l t a ' : ' ' •: '.;' - " V ' " ' — Onko teilia valasialaa? — El ole. — 'Onkos haikalaa? ;'^S-7^:':^iHole./:^it .'r—. E n t ä ; cnkp mustekalaa?, • ...:•.' — El ole. -if-' O l k a a -sitten niin :^/iiS:v£''dii''-':^ kaa munia ja pekonia ja szn i.sais. hyvä p i h v i . Jumala tietaa, c-f.a Ti,r.a Dl.isiri mieluum.min.syö.ny;'-kaisa'; • • • a l a t •' valcisiiikin'.ymmärtää • '..S,-j;onUn' v a l l a s s a o l i j a in tahdosta £'.fl;;,.n£e.i .'taiviso-dan tpd.ellista' iucniietta.— sii':: näl-iin tapauksessa, etta v.ela o-t;:..,-.: täydestä.'..he uskptteiut,.; joiden' muk a a n talvisodan ' ensLmhiäLsc-:-' iäti-'; i-:äukse.t, ,'ns,'..''Mäinilan lau:-v'a'a>iVt'"'' • a m m u t t i i n : Idasta'-pam;-:: ;•"•• Älä siis tuijota yksinomaan tal-^ /: : visodan tapahtumiin; vaan ajatielg - talvisotaa, yhteydessä siihen, mitä tapahtui talvisodan edellä ja seri jälkeen, muistaen aina, etta sota on politiikan jatkoa". Silloin käsität,; että niin talvisota kuin ns. /'jatkosotakin" olivat suomen taantumuksellisten piirien vuosikymmeniä itsepintaisesti harjoittaman neuvostovastaisen sotaseik-kailupolitiikan hedelmä. Eden johtanut kansaa tahallaan harhaan se:ioin.iiie.Tiina':i.ii 'ja uhkaavainmak- :si'S:niadh.itäfö-vS;Sft3 - Lontoo.. -•— . "Nevv Statesman and Nation."-—"vison B r i t a n n i a n - : j o h t a va l a b c u r - s u u n t a i n e n ; : v . i k k o l e h t i - .:,— •yyttäa ulkomm.steri E d e n i a E n g l a n n i n : kansan.;, tahallisesta harhaanjohtamisesta .j-a H i t l e r i n propagandan tapaisen p o l i t i i k a n • noudattamisesta. • - L e h t i esittää nänia syytöbiet en-, sinimäisellä;: sivullaan, pääkirjoituksessa,' j o n k a otsikkona.: on " S u u r v a l l a t ja s u u n valhe". •; — On-.vakava a s i a syyttää: j o t a k u ta -ulkoministeriä oman kansansa t a h a l -. i i s e s t i harhaanjohtamisesta,, sanotaan a r t i k k e l i s s a . Senvuobii; esitämmekin taman: syytöksen Edeniä vastaan m i tä vastentahtoisimmin; j a . v a s t a mita h u o l e l l i s i m m a n asiakirjojen, t u t k i m i sen- j a uudelleen tutkimisen jälkeen. - .— S y y t a m m e h ä n t a siltä, etta h a n o n .esittänyt: viimeisimmän neuvosto-n o o t i n ' väärässä: .valossa tarkoitukse- • n a a n aikaansaada se vaikutelma, :että länsivaltojen- ollessa- 'haluk.'.caita nelr: j a n v a l l a n k o n f e r e n s s i i n i l m a n ennakkoehtoja venäläiset ovat esittäneet ennakkoehtoja j a siten torpedoineet sen. — Pelkaa.mme, etta syy o n sekä -yks:n'K;ertainen etta häpeällinen; - K y l - rhän • scdan;. -strategia- - vaatii', -- että E n g l a n n i n kansa jc-hdetaan harhaan. — Heti Sir Winstori -Churchillin „puheen jälkeen toubokuun 11 päivana -tehtiin Washingtoni.ssa -myöhemmin Lontoossa ja - P a r i i s i s s a : -hyväksytty paatos, ::jGka häiritsisi länsivaltojen etukäteen ;.- l a a d i t t u j a suunnitelmia Kvlmaa sotaa varten ;, — • Amerikkalaiset., ovat-, h a l u i k a i t a :neuvotteIemaan v a i n - kolmella ehdolla.;-.- Neuvottelut -eivat saa -kosl.'.2a 1)' C h i a n g Kai-shek-:n -tunnustamista heidän taholtaan K i i n a n ; hallituksekr SI, 2);.: Heidän -liittoaan Syngman Rheen kanssa eic-ta 3.1 .'heidän suunn i t e l m i a a n -Lansi-Saksan jälleenva-. r u s t am se^si. , "- — Totuus.nyt-päättyneestä' pitkästä noottien vaihdosta on, etta juuri länsivaiiat' ovat asettaneet kolme, en^; nakL-jehtoa. j o t k a ne tietavat mahdottomaksi hyväksyä. ;' — Sen vuoksi, länsivallat'.ovat' t p r -. pedoineet[konferciissiii. ' :;'';,'-;;:N;':''';;':';''•'•;••' ;.. — : Länsivallat . v i i i d om ovat -ryhtyne et 'käyttämään ';'Adolf H i t l e r i n ; • eriT silcsi kehittamäa.^ propagandakoneistoa., panna.' v i h o i l i s t e n ; s y y k s i se .epäilyttävä- ;taktii'l..'.:a;,..jota, ne: - itse' ,ovat naattaneet kayttaa, • : Merkitseeko • t ä m ä sitten,; että kun,: laixsivallat tahtovat lykätä- -konferenssin, •venäläiset todella toivovat sita? :: ,.-^''Kentie.S:,ei'.'-^.'mutta :arvail-ajen ,e,sit'ta:nlnen-:tasta' o l i s i ' a j a n h u k k a a - :mista. -iMnoa - C'bjektiivinen-:vastaus •on., e t t a . nie:'emme. tieda'Sen ..vuoi-jm;' etta',-.ole.'n.me-- r . i i t a n e e t • ivfeltamme mandolhsuuden .saada si.tä.'Selkoa. On mahdotonta. tietää, mitä Molotov oly?i tehnyti';.jos.oli.simnie:.puuttuneet' asiaan toisella • tavalla. '.-' —- Y k s i asia :on;:varma. Ne miehet, j o t k a ; t u k a h d u t t i v a t C h u r c h i l l i n rau-. hanaloitteen.:,ja. jotka, nyt-asettavat esteitä K o r e a s t a j a Saksa-a käytävän koriferen-ssin'tielle,' eiv.ät.:ole.:.M vassa vaan "VVashingtonissa, j a heidän . ikanssaciljoliisiaan ovat Sir Winston:n:'V.rkaveIjet.-,Dövvning:Stre'e'- :, s i i l o i n 'alat vä^nitellen-. ynimärtää myöskin sen, - m i k s i me suo.iiala'5et7 ko.mmuiaistit;• n i i i i , t ä l l ä - k u i n 'tuolia-;'' k i n puolen rajaa,^ e-.>nma--voiiieet iiy- ' väksyä moista. . politiikkaa.'eiT.nic-kä moista sotaa, vaan esiinnyimme nii-ä^ va'ätaan„,koettaen l.-akm omaria:tava;,-''' : -iamiiie':e'cÖstää" s'e^ valtaantuloa Suorriessä,-jolla oliii.ol-- lut- h a l u a -tehdä, kerta-kaikkiaan- .lop- • pu;'kansallemme: turmiollisesca. ..scik-, ;kailupoIiti -kasta: kail.-^.ilaLsme. hti.™-; ;• talvii-; ja.j^atkosotineen.' ^ - ; '.:Ne purit, ,jotka ovat aina'pitänee; ' •:ia:-näkyvät .edelleenkin pitavan i-ao-' 'malaisen, isänmaallisuuden^ mittap-uu^ ;na ikangallisvJian:^lietsontaa,< ja'' en- - •nen ; k a i k k e a sotaista ;"isien ii-enk'3a '. ,,'ihiekänka;rstelua';j'a"^ s i a l i i m i n maita kohden, leimaava: t i e t e n k i n ; h e i a a n h e i m o s o t i i n . - t a l v i - :: sotaan ja ns. jatkosotaan -ottamani- - :me: kielteisen asenteen ;:-'''isan:naarto-.; • muudeksi". Olla hyvä ja le.niat.^ Mutta mehän ymmärrämme .Isänmaallisuudella .: aivan toista kuin he. Me pidämme fsanmaal- .'isuuden: mittapuuna ennakkoluulotonta, johdonmukaista, pelotonta toimintaa oman maan ja kansan hyväksi, sen tulevaisuuden puolesta. .; Ja tätä mittapuuta käy:'täen kestää,"' kommunistien- talvisociaiiaikainenkir.. t o i m i n t a h i s t o r i a n arvostelun w ; va;l> ^. :kapa. tässä toiminnas-sa ;ol:slkln:£at^.- ^t^hiit:::ljOit!akin^ E t t a me kansamme tulevaisuutta a j a t e l l en .pidämme -ensiarvoissentar- i: .keana ystaväUisten-::suhteiden ..v&al;- mistä : ' j ä .lujittamista.^riiineiioir.asnjs:- Neuvostol.ittoon- ja-: muihin ::sosia-,iis-kumous ja k u n uudet vaalit ohvat - pimeydessä hyökkäsivät; nnden tiimp-antaneet porvareille pienen 'enemmis- [ puiÄ suorittaen saähmatto.mau jouk- Typerää historian vääristelyä Tässä Sucmen itsenäisyyspäivän aattona näkyy, eras p o r t a r t h u r i l a i h en : h e r r a , ; m r . ; \ V m . : L y y s k i ; - s a a n e e n '.--herätyksen- .kantaa: pienen ;.ja . h e i k o n kortensa :-vihan:-ja; sodanlietsojain: y h - . teiseen rovioon . .-Canadan-. i n a l a i n e n sota-avlisi — 'joka--.en kaik- 'ki' ' r i i o k ä n e n o \ a . i . k i i r e h t i n e e t , ; t u 6 - ta L y y s k i n heikkoa, k o r t t a lukijoilleen.; t a r j o i l e m a an :'; Lyyskin-.sotkuinen, -haUära.:ja - r i s t i - ; r a t a i n e n historian vaarennysvrltys on todella kaunis osoitus siita, etta k u h i h m i n e n c n . o i k e i n häikäilemätön ja vihan sokaisema, n n n r u t t a a h ä nellä luontoa lahtea oikein sanomal e h t i en palsto.lla pohtimaan kysy- Iso-Väinö,; Leskinen : y m , sosdem. pamput ovat...tulleet v-uodskave-reiksi; S i t t e n h a n lähtee '•voimistelemaan" vuos.en 1917 ja 1918 tapahtumien kanssa. :;;Poropeu'kalo k u n on. sotkeutuu; hän väärennysyrityksessään myöntämään, etta .1918 taistelu ei ollut mikaan v a - :,':aussota" v a a n .ka'nsalaissot'a^;: H a i i . s a '^ noo: '"Kansalaissota ei ollut Suomen kansan t a h t o . . ." ' ' " H a n kyllä yrittää heti tappaa tämän lipsauttamansa' totuuden:':sanomalla, että "se o l i s i i h en pakoitettu, .kun:,vaint l a i n e n •;ei::Vetänyt;,Suomesta, 'jöukkoiään:;ppis'^^^^^ Jos asia o l i s i k . n ollut niin, että "vainota.nen ei vetänyt joukkojaan •mystä, josta han - e i - tieda enempää pois''.-ei s e . s u i n k a a n olisi?oikeuttanut kin — eriiiain iiyv.u v.iliiin.in mahdoilijtiiiiit-t, .Mutta kuten mr, Racicot vllatu!iNai,-tu-;--.i.'Iainaiik.?e55a -anoa, jalellä olevien vaalimai-no^ paivien telitav,in ke.-i<ipi.<teenä-on'tietoinen pyrkimys" siihen, että .taatai.^iin niahciollisininian .-uuiet joukot v.aaliuurnalle. Pieni osan-v) tta;a:nä,uu on ecluk.-i pcrvarilli.^ille ehdokkiille, Mit.i suurempi on' \auei--a o-anott i;a'na ira Mia varmemmakji .-aariaan t>dvaenehdok- ' kaiden. valinia. . •• ' . Helpoin teatav 1 — aantitamai^a kavininen — osoittautuu täten kaikkein t i r k c - n n u k r i tekijäksi ja talla viikolla meidän tulee kes- ^ kiitää kaikki voinumme sen hvvaksi, että vaaleihin 05allistuu -mah-dolH< i.r.man juuret joukot, Mitä^enemmän saadaainH-alitsijoita vaaliuurnille,--- ita v.irmon;nnk.M'iulöe työväenehdokkaiden valinta Sud-' bury;*a. Lockerliy.v-a. Turoiuo>5a ia kaikkialla muualla. kuin-i Sika "hopealusikasta, . T o s i n asia on n i i n , .että lähtiessä puolustamaan': vaärääv:asiaa,':'On.:hyr lättäva k a i k k i mikä on totta ja k c - rostettava valheita ja vääristelyjä m a h t i p o n t i s i l l a fraaseilla j a -uhkaav i l l a n y r k k i e n heristelyllä. M u t t a seuratkaamme ' hiuk'i:asen L y y s k i n repostelua. , L y y s k i aloittaa Bobrikovin ajoista :jä -toteaa kuinka:vain-harvat'Sfuoma»; laiset kannattivat;tätä''Venajan,tsaa-:. r i n -käskyjen täyttäjää ja , Suomen kansan ^sortajaa, • , ' ' Tässä han . k u i t e n k i n "u.nohtaa" Suomen porvaristoa ryhtymään Suo-; men-työkansan; teurastukseen,.';kuten tapahtui — j a aivan oikem, vastoin Suomen työkansan tahtoa. T ä t ä ennen Lyyski jättää kertomatta sen tosiasian, etta jo kesällä 1917 suomen eduskunta,'jossa ,silloin ' o h pieni työväen enemnriistö,' hyväk; svi n s Valtalain, jolla se j u l i s t a u tu Sucmen korkeimmaksi v a l l a n halti j a k s i , E d e l l e e n hän ' u n o h t i " mainita, että Suomen porvaristo pyv-si silloin -Venäjän väliaikaista hallitusta h a j o i t t a m a a n eduskunnan j a että K e ton eduskunnassa, ryhtyivät porvaritk i n puhumaan Suomen itsenäisyydestä j a samalla perustamaan n s. l a h t a - r i k a a r t e j a , joiden ilmeinen ,'tarkcitus oh Suonien työväestön kun.ssa pita-mine. h' j a sen oikeutettujen' ,vaatimus- ;-t eh';tcr j l i m iheri':'i-" , Niinpä, sitten •jöulu"fuun'6 piiä h y - vaksyi- eduskunta seuraavan 'päätöslauselman: "Sen johdosta, etta h a l l i t u s o n tehnyt eduskunnalle esityksen uudeksi lallitusm.uodöksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on r i i p p u - matcn • ta.s.avalta';, eduskuiitä,: körkemir' •man- valtiovallan v h a l t i j a l l a ; päättää ' u o l e s t a a n , hyväksyä: taman periaatteen ja hy/aksya myös, etta hnllitus ..>äa'ttaakseeiv'' Suomen v a l t i o l l i s e n - ' i fr • Venäisyyde-.^ .„' tuhhustetuksi,.'! .ryhty:v. n i . h . n toimenpiteisiin, j o t k a hallitus on sita varten tarpeellisiksi i l m o i t t a - "iUt." Puhuen puuta ja hemaa. j o k a täydellisen •: tietämättömyytensä vpeitiä-'^ miseksi • tai,- tärkoiniksellise,sti • .totuur den salatakseen, jattaa Lvyski m a i - nitsem.ättä .:sella.^'et.\historialifs'et'.' tosiasiat, etta Neuvostoliiton '-halhtus joulukuun 18 p n a tekem.ansa paatoksen ja ' t a m m i k u u n 2 pnä antamansa kcmurhan ' ja kaapa'ten' niiden aseet;;-,'.: Etelä-Suomesta missa tyova'<' oli, voimakkaampi, ' s i i r t y i v ä t ' .venaäiset; joukot pois. täysin vat)aaea;oisest., ;'k-um'öt:eii i:'äydelliEesti'' - sen'.' vaiiteen,. e t t ä -'.niillä.- .oli,;, tarkoitus. Jäädiä..:.Suc-meen j a etta kans^-iaissota oi 3. '•rioläiseh' karköittam:seksi''"'.cii.u: 'yäi^j; tämatön, kuten Lyyski j r i t t a a vai-heellisesti selittää :. .'Edeileen.- L y y s k i - j ä t t ä ä ••'köiionaai: i 'mainit.se'm'attai.että;.Suorn.e'n',p samat jotka nyt kahden epabi.itisti:- neen yritvksen jälkeen lietsov:.; tsas ' v i h a n : j a ; sodan' 'm'i.enalaa'..'S'U-ar:.:i -r-zz-- • p u r . a a n kohtaan, kutsuivat ..T.;ier.3- l i s t i s en Saksan sotajoukkoja -S-JO-meen, koska omat voimat eivat rl.t-taneet Suomen työväestön nujer.ami-seen. H a n ei kerro myöskään mitaan s.J,-^ tä, kuinka, samat, piirif/solmiva: Sak^--; san imperialistien kanssa sopiir.ak-''' sen Suomen myynnistä Saksr-iie i u n i n k a a n kutsumisesta'' Su'om&e;"..:, - ; H a n jattaa mainitsematta s.-r. että v a . n Saksan imperialis.min ronns-'"--, dus ensimmäisen maail.mr.i-.^^a^D viime> pa.vma, pelasti Suomeri tu^^- masta Saksa if keisarikunnan osaks: Sellaiselta h i s t t r i a n väarem.;.;y:---'S m a i n i t a , etta ne har/at jotka Vena'- renskin kasakat p i a n sulkivat edus-j ä n t s a a r i n komentoa s i l l o i n kannat- [ k u n t a t a l o n ovet Ja tiudet vaalit mää-tlvat, olivat j u u r i nr.ta joiden mant-1 r a t t i i n ,. t e l i a tänä päivänä kantavat Suomen ,' K u n sitten- marraskuun 7 pnä V e - kokoom"uslaise:,':.joiden"'kanssa';:;esinv.:. .häjälld;:alkoi .suuri;'Lokakuun-rvallanr' oukkojaan pois'Suomesta; On selvää, etta sen a j a n olosuhteis- .!a :'ei; 'joukkojen '-!;'.öis'tamirien -.voinut apahtua paivassa eika parissa, mut- •ia millään l a i l l a eivä: venäläiset Jou-t : t pvTkmeet sekaantumaan Suomen halhtusasioihm. d e k n i t i n perusteella julisti Suomen tajalta kuin L y y s k i . emm? :ip:er.--aan itsenäiseksi .ja ryhtyi siirtäm.äan vb;kaan odottaa sitä. että ha:: oiisi. myöntänyt :;:viime'Sotien.:dalkee:)-5^3-; men itsenä:s:.-yden säilyneen vair. i-' la, etta Neuvostohitto 'edelleen on-u;-; | kbnricllisesti' seiirännut. kahsö'J.e:' määrä'ämisoikeuden kunnioina rr..55" periaatetta. K a i k k i rehelhset sucmalaisr Loppujen lopuksi eivät' Suomenj r.ustavai? tämän j a samalla k3S.'.tr-^| porvarien suojeluskunnat — l a h t a r i - | vät, että v a m rauhan ja ystavvyde.a lä-Pohjartmaalta, >aan yllättäen'yon kuri.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 1, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-12-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus531201 |
Description
Title | 1953-12-01-02 |
OCR text |
sivu 2
(UBEETT) Indepesdeat tabor
tabll«hed NoV. 6. 1917. Authorized
u ' second class mall by the Post
Office Depamnent. Ottawa. Pub-llahed
thfice weeklyy^^ - T^
Thursdays and Saturdaya by: Vapaua
Publishing Company Ltd.; atlOO-102
Blm St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Tel«p.honfcs: Business OJfice 4-4264
Ed::';.^.ai Ofhc: 4-42S5. Manager
E Suk5i. Ed',:or W . E k l u n d . M a i l i ng
addffcss: Box g9. Sudbuxy,, O n t a r i o .
Adve.'-iising raies up'^n applicatlon.
T-^-arj-laiion f.^ee of charge.
T l L A U S H I N i V A T :
Canadassa: • 1 vk. 7.00 6 kk.. 3.75
3 kk. 2.25
yhdysvalloiBsa: 1 vk. 8.00 ö kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat Tälvisotähengen pumppaajain
surkuteltavan kova kohtalo
/ "j ' I - ! . Khr /t.'.ii.•
Suomen itsfenäisyyspäivänä
Kn^i sunnuntaina, joulukuun 6 pJiivanä. vJett-idHJr Suonien "ioata
itsenaifivyspatvaa ja naita it-,en;i)-y%-juniini \u,rjf-u-ta.m wn\,l h\\in
läkälaiiten maanmiestemme ke^k^iUfi<-^-^i ku.-n •^uo."1e>^'/-.ii' f r o a o,s
\*ain' itsenai=yy.»juh]jen '-uuruufle^'-.'!. mutta niicitn, . - i - a l l u (;.•) -am-''.-
tämän historialiiten merkkitapauksen kminif»tta!-ninen j i i .-^i-ornen j l -
.senäisyycJen edelleen lujittaminen.
Tääsä mielessä on lehtemme tämänpäiväinen ni^riicro o M;i.*i-.ullu
Järvienpaän suomalai?ten erikoiseksi .'^uom<-n itsenäistyy^luiv;^IlU•!ic-rokisi.
Lehtemme jjuoleitaan haluaa fjnniteila -ikäläiiia rna.-inm.c-hiämme
j a erikoisesti CSJrn osa.<^toja. \';\.\} |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-12-01-02