Vapaus, December 1, 1953

              sivu 2
(UBEETT) Indepesdeat tabor
tabll«hed NoV. 6. 1917. Authorized
u ' second class mall by the Post
Office Depamnent. Ottawa. Pub-llahed
thfice weeklyy^^ - T^
Thursdays and Saturdaya by: Vapaua
Publishing Company Ltd.; atlOO-102
Blm St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Tel«p.honfcs: Business OJfice 4-4264
Ed::';.^.ai Ofhc: 4-42S5. Manager
E Suk5i. Ed',:or W . E k l u n d . M a i l i ng
addffcss: Box g9. Sudbuxy,, O n t a r i o .
Adve.'-iising raies up'^n applicatlon.
T-^-arj-laiion f.^ee of charge.
T l L A U S H I N i V A T :
Canadassa: • 1 vk. 7.00 6 kk.. 3.75
3 kk. 2.25
yhdysvalloiBsa: 1 vk. 8.00 ö kk. 4.30
Suomessa 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Mitä muut sanovat Tälvisotähengen pumppaajain
surkuteltavan kova kohtalo
/ "j ' I - ! . Khr /t.'.ii.•
Suomen itsfenäisyyspäivänä
Kn^i sunnuntaina, joulukuun 6 pJiivanä. vJett-idHJr Suonien "ioata
itsenaifivyspatvaa ja naita it-,en;i)-y%-juniini \u,rjf-u-ta.m wn\,l h\\in
läkälaiiten maanmiestemme ke^k^iUfi<-^-^i ku.-n •^uo."1e>^'/-.ii' f r o a o,s
\*ain' itsenai=yy.»juh]jen '-uuruufle^'-.'!. mutta niicitn, . - i - a l l u (;.•) -am-''.-
tämän historialiiten merkkitapauksen kminif»tta!-ninen j i i .-^i-ornen j l -
.senäisyycJen edelleen lujittaminen.
Tääsä mielessä on lehtemme tämänpäiväinen ni^riicro o M;i.*i-.ullu
Järvienpaän suomalai?ten erikoiseksi .'^uom<-n itsenäistyy^luiv;^IlU•!ic-rokisi.
Lehtemme jjuoleitaan haluaa fjnniteila -ikäläiiia rna.-inm.c-hiämme
j a erikoisesti CSJrn osa.<^toja. \';\.\}<iU('u-n -ivuliiketta ja k a i ' . -
• : k ia niitä y.k.siloi \'ur\ .Artlrurin .piiri.sEä j a m u i l l a , etäisiin-
; -millä'alueilla valmi-stelleel en.si sunnuntaina. j>Id(!ttavja Suomen .itse­näisyysjuhlia.
Johtuen Port Arthurinsa ilmf*-,t_\van Canadan L'uti.-?ten julkai­semasta
artikkeli.sta, mi.?.Ui vielä nytkin yritel.ian vllajiitää 'vaji^u.---
sotamyyttia'' j a yritetään jollakin tavoin «^elitlaa, e t l a sotimalla flit-
Jerin liittolaisena Canadaa, Britanniaa ja .\'euvo>toliitto:i va^-tna.';.'
: .m^ jcjienkin .•TiUf.jirieri it.senaisyy.s •
asiaa, me jatamme "juhlavuufien''" -euraavak-.! kfrrak.-i j a lialuaronie
•kiinnittää huomiota eräisjin hJHlorialj LSI in .to.sia:iioihin. .silia rehellLse'^'
• Suomen -kansan: .saavutuksia ei voida •valheilla • kunnioittaa eikii .Suo-,
men iti-enais>ytta lujittaa itst{)Clok,-tf n fn r u i t i i v i l l a ok ttamuksilia
Kumoamaton tosiasia on, etta Suonu-n it^-enai-iVyo ei kuulunut
onää ainakaan Suomen suurL^ikosta l a h i i e n oikei^t')f)orvarien ohjel­maan.
' Oikeistoporvaristo oli m a h f l o l l i ^ i i n n i a n kauan turvautunut
Euroopan santarmiin, Venäjän 1-aariin. tai^telu-i.->a .Suomen tyolai^-iä
j a talon|)oikia vastaan. Vain tania lo.Ma-.ia i^elitlä.i esmierkik.-i sen,
miksi v i t l d k t s a l l a 1911 .'^uomfn Oikosto y l u k - s a \ cnajan porvinl-listen
[;uolueiden ja Keren.»-I:in h a l l i t i i k - c j i kan-.-,a c-^li Suomen itsc-
• • näistymisen ns. ••valtalain perusteella.: ha joit lanuilla^-v .
mistöisen eduskunnan.
Toinen kumoamaton toiia-ia on, e t t ä lokakuun .sosialistinen val­lankumous
i)oisti .'iuomcn 0!kei>t,opor\are!i[a laman --('Ikänojan ja
teki mahdolliseksi Suomen it.'^enai-ty^li>elI. ."•uonn.-n (jikeistoporva-
^ r i l eivät :kuitenkaari - luottaneet, etta> he. voivat-.yk.sin: p i l a a : S u ( ; i i i e n -
•.. ktinsaa kuris.sa, j a n i i n he nipe.sivai et.siniaaii :tukea-. ulkoniailta.: Xäin •
aloiteltiin 5ak.san keisarillisiin joukkoihin nojaten vuoden .1918 vei- .
jcssota Suomen kan.sanvallan kuki.slanii-cksi. 'J\iten alkoi tämä " v a -
• • paussota'', jonka m i i a r i t e l m a i r valher.liisuut l a -.kuvaa j ) a r h a i t en se; etta •
, ''vapau.ssodan '. voittajat aikoivat tuottaa .Suomeen .sak.salai.sen kunin- •:
kaan ja tehdä siten juuri itsenäistynce.^ta Suoiiiebla .Saki-aii aluemaan
Suomen kansanvallan taj)j)io luokka-oda'-'-a (;li -'amalla Suomen
ilsenäLsyysasian. tappio. : . M e tiedämme, e t U i m e u e t e t l y i i ä n . t o i v o n sa
saksalaisen kuninkaan saannfst.1. ,oikeistO|)orvarit :kau[)OSleIivat .'nuo-^
' men miiluin Britannialle ja; yhdysvalloille j a milloin taas-./Hillerin. .
Saksalle. ; l ' ä m a taantun:ilrk.seilist(.m. .seikkailijaiii j a . •'miekkamies-••.
ten" ohjelma ei voinut j o h t i . i mihinkään luuuhuii kuni edc-va^tuul-
• torniin- sotaseikkaiIuihin,^j()i(len.iul()ksena olisi ollut Jos.^SuouK-n^
.sotaseikkailijain liittolainen Hitlerin ."^ak^a oii-,i voittanut —^ Suo­men
itsenäisyyden menetys ehka vuosikymmenien, ajaksi. Selvaa -
: nimittäin, ort, että jos Hitlerin Sak.s^i olisi-- maail- •
•,.mansoda.ssa. Suomesta olisi.tullut .Sak.=an osavaltiot kuten- o l i larkoi- >
-tus.alistaa Saksan alaisuuteen koko muukin inaailma.
H i t l e r i n Sak.san ja sen liittolaisten — myös .Mannerheimin, R y ­tin
j a Tannerin — häviö sod.isaa pL•la.•^^i .^uona-n it.senaisyydt-n niita
suurimmasta vaarasta., Kumoamattonia.^ti on tullutkin todisletu.k.-=i.
että-Suomen itsenäisyys ja sen ysta\\-yi .\eu\o.stoliiton kan^sa sekä
Suomen kansanvaltainen hallitusnuioto kuuluvat eioltamattomasli
yhteen Toisin sanoen ."suomen ilseiiaKy\l l . i on edelleen lujitettava,
. lujittamalla .sen ystävyytla suureen naapuriinsa, ja : vaalimalla sen
kan.sainvaltaista hallitusmuotoa.
Tässä on itsenäisyy.<paiväiuhlieminc todellinen -i^altö.
Kirj. T. Lehen
/.-j:nr:iun-J.t!iji, ja .-nuJla vaserrtmisto-aj.
ne/csii väkivalta- ja s o t a p o l i t i i k an
."iT.sfc.-r.Dan ka.i.saHe vanhaa ylösläm-
'•f;; oi/if-vk.sio.i i-j. ndoa-i-iL^t.".'! '.a: ] kuulu.v.vat vasta ns. j a t k o -
rnK.'if:n ('-lijto suojf-Ic-fj y-y.,-,i on p . - ^odar- .TiUL^to-nin
d f , : U ' . a .sa.'a"isa ransia.sia/.^.n -.a.-.- , talv./jdan varaias^a, jonka
/tuf'f31,. .ai - i/o' ' , i , ^, ^ p ^ , j . 'A-rr ijo Ö.I i i c m a i t en
A,sian:untij}ip.'rf>.ia /auotaa.-. <• - ! po>'aan, on.-cjn heidän huo.-naamat-
' Lakirri.f .=ip..r.t.'; ,:a.'y;.a o;, r.ao-rn-'
iulf:r,i.u e l i a lausur..', t,./:'-M!Xi-y>.-,-
' '.a ;.;trK.''^''' - . . ' ! , < : , •.o.(-;af..ri
I ?/A-x",iii l:c-'.';.'r:;M.'ia r./.'y-S.'a,ri 40 l u -
',un O ',>-jc'A'.'<fa, y)h'^ .^aadfttaan, f-t-
;a JO"; '-,riia.'/i!f "> .'iUo!>nauorr.iiucJeI-'
I laa.".', ;'i:',oifil;.or,i.!;.aan : a . '..-iro.T.a:- ^
•/,)Ta'jLuri':V.'<ii:r. '/:-. a'hc-ii-'a:.j- <.^:;a.-
s tn v).'aj,'-a' t:';"-.i'jn>.'j "-Ba-Tn-..Tsa vi-i
cun i l - n i i u l f j o k , - > H^y^rr.r-r.
ko^na.&erj •)j.-,aJl,5.t.'iO(;!i •a.'-i'-j<:n l a ii
•/is:-/) :lrnr-.s*sM rjkosla.n 40 io .'Ui-i J9.-\
pykala. \n/.a. or\ v.cjfi j rke.^ipi ku.n
fd;;ia:najnjyII. taik/ia ns I.apijaiai.^-
tääii-"G- vvuot t a ! 'xix nux^ti u 6 rve-Ufc!'/-^V af;
paa Sana,
Helpoin työ on sittenkin vaikein
Puhuessaan valitsemisensa hyväksi toimi\aii komitean koknuk-
.-sessa: viikon loiJullav työväen-: koiUrollilautakuiviianehihikk;^
ljurj'ssa oleva tunnettu unionisti Stan K.icuot Lui.^ui:
••Tärkein tehtävä on nyt .^e, eti.i ihtiii^oi saadaan käv itä­mään
äänioikeuttaan.
'•Jos me. .saamme asukkaat menem:;ian \aaliuuriialle, .'-il­loin
ei ole e|xiil\jtakaan >iila. eltuivalki) tviiväeiu-hilokkaat tule
valituksi. ^leidän täytyy erikoisesti k()nwtaa tätä meikkaa. Ih­miset
tuntevat ^ydames.sään. että liina vuonna un-saatava iiuiu-
. tos tilanteeseen — muutos parempaan — mutta >e saavutetaan
vain siten, että ihmiset menevät aanestäma.in."
Meidän harkittu kasitykM-mme on, etta nir, Racicot iski suoraan
naulan kantaan korostaes.vian .-,itä. otta vaaleihin o>alli.stumi'-L'.>ta
riippuu työväen vaalivoitto, ^e jntaä paikkaiu-a niin Sudburys.^a
'kuin muuallakin.
Ottakaamme e.->imerkik-i bockerhy. mi.vsä on lehtomme toimiilaja
W. Eklund valtuusmiesehdnkkaana, .Siellä un <uurta ty\ tymattiimyyt'
tä vallitseviin'olosuhteisiin: .ilali kohoavien verojen, kehnojen tei­den
ja huonon })alvelun, vallitsevan kpuluknijin- j ; i ennenkaikkea
Trout-jarvea ja asukkaiden kaivoj.i vaaiaiilavan avoimen likave.-ioj.ui
suhteen. Jos missään, niin ,Lockcrhys-,i oii työväen vaalivoitto aivan
kättemme ulottuvilla. . heivaa mvos on. että ainoa.-taan EkUindin
valinnan avulkT voidjian odottaa parannuksia nykv i^een ti!amee';een,
mikä on antanut piin paljon svdäiikipua J . o i k c i b vn a.-iikkaille.
M u i t a ratkaisevan täikeä kv- v n i N - on menc-vaiko valitsijat
vaaliuurnalle, ts., käsiteluanko, etta jok .linoa a.mi <in tärkeä, ja etta
juuri "minun" itaneni saattaa olla .-e jok.i ratkaisee k\svmyk-t>n ve­ronmaksajain
etujen mukaije-ti.
, Me saamme olla^aivan varmoja ,-iitä, e i i a porvarit mobili.-oivnt
k a i k k i saatävi>sa olevat äänensä. \'ksikäTnri)orvarill'i5esti ajatteleva
veronamak=:aja ei jata a;inioikeutlan>.a kavtiämattä, .Mutta tvolais-
.ten ja muiden pikkuelijkiin ke.-kuude.^sa on tottumuksen vuoksi '.'al-
, l a l la sellainen harhaaajf^htava kä^^itvi. ettei äänestyksellä ole ntitään
merkitystä, ja' tämän' ajatuk>en peru.-teella nuii-laan kyllä kotona
kunnanvaltuuston kehnoudelta mutt.i laKtaan kuitenkin äänestä­mättä,
että'porvarit saavat mielin määrin nostaa kotienomistajain ja '
muiden pikkueläjäin veroja ja jaltäa k.iikkien muiden asiat retu[)e-rälle,
kunhan vain heidän omat etunsa tulevat valvotuiksi.
Onneksi voidaan todeta, etta työväestön ja muiden pikkueläjäin
'keskuudessa on viimeaikoina' t^jpahtunut suuri herätys. Sudburyn
kaupungissa puhutaan nyt tavallisten kansanihmisten keskuudessa
paljon enemmän^ lähestv-visla kunnallisvaaleista kuin ko>kaan aikai-senitnin.'
.Lockerbyssa on käynnissä*ihailtavan tarmoii.ista toimintaa
Eklundin valiLsemisen hv-väksi. Kaikki''tämä viittaa .siihen, että tyÖ-väenehdokkailla
on Sudburyn [)iirissä ^ kuten i'päileni;iUä muualla-
Suomen vakoilu­juttu
käsitellään
salaisesti
:,, Hcl.siriki. i.V.Si. Va.koiJu-jutun k a -
.s.ttfly alkoi maiTa."-k 2* pna Plolsm-ho->/
ira<tudfs.sa .Siytoityna on
kandf;k.safi. ivenkiloa,- n i m i t t am : vioLt-
.• t u i ' ! ; R e i n p . . Ar
.m;cs P.'!a'.o Koukka, metallijyrsija
' i o : v o 'I'o.-/c<ncn,',Jy-,Mskyla.n /.aupun-
'glnätickrtehcltn^ -.Hejlin
c-Paatij)a^^.kariieeiii'''M
]o, kcrsantn L.ahja Olavi .Vaukkan-
•nen,: ever.sliluutuar.tu' evp;--Emo-"Afl^
tero L i i u k k a n o n .soka luiixna.nt.ci .Pn:i-
; VO OI a •/1: K o n o n o n, j o l .< a- Pa a i o 1 a a I u -
kuunotlninntta ovat- v a n g i i t u i i u i ; • -
;,r'';Jutt^u' - j i r l i s i e u i i n/ h e t i : i y y
%iäii • V: iVik i^miäen; v jiil k c ^ n : ! sa jaisciksi •
Svvlekjrielmä.sta kav:.se]ville.. etta ai-,
'n a k h^ löi ksibsyi'tet/j^
K o i " n f - n , ovat to,.mittancct iif>toja
1 äiisii-stj.•III yli. • .J.iitiili;;-JuUstxtmisei 1 d-
^sa!ai,';ck.?r-annf'taivn •ar(-lGrlkkalalslcll-cI^
KtoIle•°Ina}1riolllsUu,s j ' a t k a a . Neuvo.s-t
c l l i t on vastaLstcn .juttujen.,, lavasta-iiiiSthr
säinarin:: tyvHin -kuin -aahanl^in
asti. Kak.si--.svytL'ty"i,EUi on kieltänyt
hc.ti vastaan csfr-t;, t .syytökset
•Naista tönien. on. työmies Toivonen.^
On mahdollista, etta :!:.anet o n l i i t e t ty
j u t t u u n 30. l u v u n 'oikeudenkäyntien"
maihin. 3-Io.vioikeudessa on, a l o i t e t tu
kuulustelut.j a ensimmäisena on kuur-l
u s i e l tu Kettusta
Urugualaincn lehti
va.stustaa USA:n
pääoman tunUeutumista
, MontevKleo. : U r u g u a l a i n e n ; lehti
• J i N i i c l a " c i l t t a a tomntuksen k i r j o i -
ru''isc'j;u jyi-kan va.-italauseensa ame-riKkala;.
stoii. konKrp.?siinie;sten-: :ja In-ket)
ne.sten.saapui:iiiscn:johdo.sta maa­han
. :-A-mei'ikl.ulaii>et, kontjressiinichct. ja
p a r i k k i i i i t , leht: k i r j o i t t a a , ovat, f-aa-maan
sotilaalh-en sop muksen ja
^t G t qtit; t^ ni ii a'i V. • ^ ^
vaMi.-suudeii takaamisesta". Ne ovat
'tiitiefrt^mVösis
dolhsuiide;. anicnkkalaiäten: paao!ir.e'n
-iioittannseeii l ' i n s a l l . 3 i .n teoUiiUUs-iaitoksuinnic
.ja aiiienkkalai.stcn trus­tien.,
naaraoäastajen.muodostamiiee:!
katis.intaloudcn ka'.<iile aloille Ret--
k i k u n n a n .• tarkoituksena •.••on ••,-n; m
: k a a n ottaa i e u i l l e , mita niahdoLi-
.su;.l'-.ia Oli v i e n t i - j a tuontipaukm
'seku: •kansainvälisen-.:jalleenra.-cenmis-p
a i i k i i i lamojen s joittiuniscen, jou-ta
•Uriigitäinä:!^)!!^
•äiicarva siita^ äyy^^tä
;do|t.; .Iqiikkas^^
t i a . ' .
Etelä-Afrikan rotu­politiikka
muodostaa
vakavan uhkan rauhalle
,Novv York. -- LioIa-.-\fnkLu on,
:.syyttanyt .Etela-.-^frkan.^uniomn rotu-
' t i l a n u e t i a lutkiv. i . i Y K . n kcmiss,ota
srita. etta .-.e <-.n louKannut Väestön
.afnkaania -puhuvaa, osaa ja cttit :-se
JO rapoitiö.saan uinaKsunut eurooppa-laijva,
vt,viseii k:)imän
•••.Raij.yvtti^ - j o k a ' .on iaadittu - kvMiii.s-
: s i c m y K l : mm
n t f . i Viiden kuuk luuen alan, päät­tyy
totc.'\inuk,-eon, 'jonk.v mukaan
F;-<la-."vt: .-iC.n i>,'.Ktukse:l lotujen
e; o:cai*.iipoi;;uk.<,i vn vaaralf.aen
^uhleiik'. Tiluni.e - E;ela-.-\fr.Itn5sa
tulee paiva p.r.va'.;a yha rajahdyk'-
t-tan mada.nnyt heidän omaan kour
; r ä 2 n5a{ 'Pe; di-U • eivä '(.^ o) e > t ulleet ^ -In-^
no-.=aan hu-jmannec-kai, sita y'«csin-,
kcr-a :-:a ."^eik/^aa. etla nyt ei enää
.ieta;'i<in vuod'.'.s.sa 1939
Sen jälkeen kulunut aika oii
opettanut riuomenkan.salle paljoti
' sfiUaista, mitä monetkaan eivät
• silloin tulleet, ajatelleeksi, eivätkä
voineet tietääkään,. koska sitä .ci
annettu tictaa. ... . :.::.•
\:-:',Ka4;-knjou/ci;^^^
m:';:uUi.,c:a '.jpa..tar.ftta jyrkita-i
muuto->ia kuva.stavat vakuuttavim-;
:m!ii';'^;e;^-iTiel^
-jOita:--jfi%;-jö^
m i j a t nvt ;i.tta-,'at .Suomen. J o r d a -
•nin^Märftäa
vat L.tuvi.nict, .=ai'kyneen ruukun aar;'
i-eifiäi- V 'T aniä/-:^a^^ mukkjä^:'jon^ •
ka iricne;:,.<;ta he itkevät on t a l v i s o - ,
dan p a i v i i i a muka vallinnut Suomen';
kanaan inailtava y/..s.mielLsyys, sen
mtikavisillbirh-tiaJT^
.tey85:;s:ilonv i r i i i^
vutettu !.ansakunnan:.ehey.s..-..•.:;:;•.:^-
': .Ia . liuomatessaan, että kaikki,
• tania Ihanuus on nyt poissa, yrit­tävät
kenraalit ja everstit, talvi-sodanaikuiset
uJk«mi!iisterit ja
liiuut korkeat vi.skaalitCRatoivon
vimmalla herättää yli)s kuollei.sta
• talvisodan muistoa, pumpata. S U Q -
men: kansaan jälleen : talvisodan-henkeä.
TaI'ii-sot,akn'ja'li.'u'u.s lehn.ttaa p o r -
. varilii$-ftartnei^ildii^^ ;'••:' r j i a r k k i n p i l l t i
kuKkeampana kum koskaan eiinen, ,
M u t t a nuo tekohengifyainestarit
tekevät aivan turhaa tyota. Suotta
ht hansluavat kallista! mustetta ja
tah-ivat puhdasta paperia. Sille
;i^n(Dith.pa'^
::huc.:hn arnat;a':.;:bhil
etta n-aicien uuhien J e r c m i a i t t e n 4-y-y-neleet
- eivat ole ihmisen kyyne!ei-tä..
• vään" feckotiiliii:;!:; • : -;; • -V'; ^- ''/y--,
: n e i u a a itkunsa on itkua ainoas­taan
sii lii. ettii. Suomen kansa ei
• ole enaa vietävL'.sä neuvostovas­taiseen
'Jotaan. He valittavat
:; unelmoimansa uuden ''jatkosodan"
V cli revanssisodan naköaoljen synkr.
k\.vUa,
ria VO m n i t p a todellakin vakuuttaa
noille: herroille, :etta. neuvostovastai-
-c-u sotapolitiikan p o h j a l l a el: .Suomen-kan.?
an..yksirnielisyyttä-koskaan, luo.-,
• dti. .Siihen -laivaansa eivat kokoomus-,
la;sctSyaS^;aÄine^^
. - i a enaa milioinkaan kunsamme
enemmistöä' istumaan.
Kansamme yksimielisyys, kansa­kuntamme
eheys tulevat kerran
varmasti toteutumaan, mutta ai-
. van - toisella pohjalla kuin .mitä
Tannerit ja muut jatkosotapro-feelat
unelmoivat.
• •: Talvi.5ötahengen :: ;pumppausyrityk-cet
fle-v-at epäonnistumaan senkin
vuoksi, etta kansanjoukot, ovat:-:oppi­neet
hakemaan itse tah'isodankm t a -
;!);ii-itu;n:i'U^
\.ilossaan, .«en keinotekoisen propa-
^gaiidavaialsäilc^eh-,:^^
-niille-,syi.>:.ylla'.193Ö suvailtun•;vallas-:
•.saokja n :taholta :asioita-.esitclla-^^On
saatu, - . n i t t a v a j t i ; : kokemuksia •,ja - on
• o llii tä^inie 11 th\lsa ik'a ^
valtainiseen;-; etta • Neuvostoliiton; ..ta­h
o l t a ei s i l l om tos.aank.ian 'ollut k y -
.^vir.vs ihigtaan vallo.tusaikeista, vaan
a i n o a ,\ian taysm perustelluista, pie­niä
maakaistaleita kos.kevis-ta ehdo-tuk!-
is'.a 1 ijak.vsyinysten j a n e s t t l.KS'
'n o 1 e m inaipuoilsten inyonnylysten
pohjalla.
On ollut aikaa sellaisenkin sei-f/
kan-miettimiseen,: niikseiNeuv
toliiton piiolclt.i ole koko sen ole-in.
i«-'»aolon aikaan yritettykään
jarjesta.l "heimosotia" :Suoinen
ralueelle, .vaikka sieUäkin asuu suo-
; . mensukuisia kansoja, joilla olisi
• nivan >hta suuri moraalinen oi-
^ keus "heim(»sotiin" kuin rajanta-i
..okaisillakin..:- -.Miksei .Neuvostolii­tossa
ole kukaan uhannutkaan
; ; piirtää miekalla-rajaa, sanokaam­me,
Pohjanlahdesta Halikkoon?
V a r m a a on, etta jos Neuvosto-Kar-jala-^
isa olis: j o k i n sotilashe.niilo j u -
]:.stanut, etta hän luo n y t mahtavan
S u u r - K a r j a l a n eikä pi=.t.ä:.miekkaansa
tuppeen.vennenkuin'/on karioititanut
v.imeisenkin..marskin soturin •K-f-.ita-
Suo.-nesta ...ja •Ahvenanmaalta,. . o l i si
tuollainen mies toimitettu k-Iireesti
jTiielcntilaiutkimukseen.
T o s i a s i a on, etta K a r j a l a n k a n i i a k -
sella ei:-talvisodan a l k u u n .mennes-Sä
. o l l u t , m i n k ä ä n l a i s t a • :•. sodanval.m ster
lu J i ; n ; : kaikkein. - vahimmm- - hyök­käyssodan,
valmisteluihin . viittaavaa,-
1 - j n . t a a s S^uomen armeijan joukkor
tää s«n Xeuvostoliittoon:. . V Sen­sijaan.
Ne'uvostaliittosuostuikin
lempeaan rauhaan: sita ei: kiin- ;
: no.stanut Suomen - valtaaminen,
.sita kiinnosti . vain yksi / ainoa
.seikka^ m'mittain' se; että Ilelsin-
: ^issä olisi ystävällismielinen halli­tus;
joka ei antaisi käyttää itseään
uuteen hyoldtäykseen::: Venajaa;
vastaan."
;^7'Siina;bh';sanpttu
ovat. :.:01i:s)i3'.tapahtunut aivä.n :"pa-in-,
vastoin . k u i n . m i i a kansalle Gh:.,usKOr.
••t^ltu V:-: SiJÖmi^.ihiehitetaan;:J;).'äpU
;tlt>;:::iuurta|ollisetv.ljä::: s ii
'laisetl-^äirsm
k a i k i i . : m u a kansa- viedäan.vSipenaan
pakkotyonon::ja Suomi a,sutetaank:r-gi-.
seillä:::-ja bashkureilla;.. :Inhi.Tulhv
sen•; moraalisen^ moraalin: mukaan.
jen- keskity-sräjaseudullle oli j ö " h y - It^i^l-si • n o i d e n - . s i l l o i s t en kauhuprpr.
voivat todistaa.
;. . T a m a : seikka osoittaa -.parhaiten::
.-.että, sota: t u l i NeuYostoliitolle^yllätyk-Äena...
Mitenkaa.n muuten ei voidä
•selittää Punaisen; a r m e i j a n ratkaise-^
v i e n . : iskujen viivästymistä, -mika
.sitten. antofKin mm; S a k s a n fasisteil­le
aihetta- turhiin- l u u l o i h i n " s a v i j a l -:
l o i l l a .seisovasta";jättiläisestä;-' l u u l o i -:
hm,- j o t k a - Sittemmin on-: otettu pe-.
ru.steell:;;estr; p o i s . O n /.ymmärretty,:
että. a . s i a - o l i k in -.niin, että- Ncuvosto-lutt-
o ;ei ^ syystalvella 1939 .pyi-icinyt-kkän
sotaan, k a i k k e i n vähiten Suo­men,.
valloittamiseen.. ...Tämä -selvän
y.-nmarryksen kynttilä- nousi, .jo heti
toisen- maailmansodan -jal}i.'3en -mm;
norjalaLselle.kansantaloustieteen pro-fe=.
sorille- -Jchan :.Vogtille; :'joka kirr
jassaan "Venäjä j a P o h j o l a " lausui::
"Keväällä 1940: Venäjä olisi voi-r
nut vallata koko äuomen. Mutta
: venäläisten suunnitelmaan :si5.iiltyi
.. ainoastaan Lenin^adin luotettar
van:, puolu.stuksen: turvaaminen.
Vihdoin kesällä'1944 .Venäjä olisi
voinutniella koko Suomen ja liit-van
aikaa ollut täydessä kaynni.s.sa, i feettojen olevan ensLoimaisina iloit-
.mlnkä 'tuhannet • -ja:' kyminenet.:- t u - i-sema.ssa:.Neuvostoliiton;, odottamatlo-hannet
Suomen armeijan .sotilaat i m a s i a jalomielisyydestä, koska aaioa-
'':kaan;h;eioän;syrikii^
ei toteutunut.
-::•- M u t t a : eipäsi'He. ovatkin; ensimmäi-sinä
pu.mppaa.-n aassa -SuQ.me.n k an-;
saari uiatt'^;,;;talylip
•.•:hfenk'eä,;i •'pä,ljä>,täe.n..;^-s
; Räa,tuneita; välehteli^^^^
.. rVoi^pll?i;:jettä-satumme:vielä n y t k i n:
• ;kolitaä..m'äa rt''ili'^^
•. talvisodasta ei - ole vieläkään . täysin
•..selvinnyt."'. Man-cilainen'. teoria;.. L e n i ­n
i n oppi oir'.-udchrnuka:si5ta j a epä-oikeadehmukaisi.
sta sodista . t a r j o aa
•i:äytettäyä;<sem;ne -var.mah''meribtel-män
häideii i h i n i s t e n parantamiseksi,
rnlkäli icysymykse.s5a ei satu plemaär
:.se:nrri9in-en-. kyt-tyrä^^
y.l.';in ..voi. suoristaa. •Marjciiai.suu.s
antaa' v a n n a n avai.-nen k a i k e i i i a i s t e n -
sotien todelliseii luonteeri ymmärtä­miseen
; INerokas opettajämihe • L e i r ' n
-yhtyy, ',siiiien-:-kä
iälden pyhän-raamatun,'..''Sodasta"-
ni.misen- k i r j a n tekijäii Oläusevvitzln
syvälliseen'-'-laus
pöht-i'kan jatkoa. .- ;• ':'';';• .'•"::•::',;-•'••;'•:
.. Tämä merkitsee, että jos haluat
ymmärtää jonkin hallituksen käy--
; man sodan luonnetta, el sinun ole
jäätävä tuijottamaan vain - tuon
sodan aikaistin tapahtumiin vaan
on vaivauduttava ;v tutkimaan,
millaista tämän hallituk.sen poli­tiikka
on ollut ennen .sotaa.
•\ J o s •siis : h a l u a ' : , päästä-:selvyyteen
s i l t a , .m.llaista sotaa .Suo.men vallas-s
a o l i i am käymä - t a l v i s o t a o l i , o n . s i -,
nun palautettava, mieleesi, m i l l a i s ta
•oli -Suc.Tieii vallatsäolijair.:..politiikka;
• Neuvostoliittoon-, nähden:^:sotaa edel-
: täne&na a i k a n a , : ,;-.SilIom:^ :maista.t:..jo
..vuönna .^Bli ••alkane,et.-::ja yha • ,uudel,-:•
.leen toistetut uhiiauijöet: L e n i n i n s o -
; tur.e.den karkoitta.misesta - Neuvosto-
KärjaTa.sta -j'a • Inkerin.maälta',' r a j a i i
piirtämisestä m i e k a l l a m i l l o i n : Aanis-.-
lih.nasta L a a t o k k a a n ; . m i l l o i n : ' U r a U l l e .:
Et;<a voi olla-, p a l a u t t a m a t t a . n i i e -
lee.?i sita, etta :nuo • uhkaukset eivat
jaaneet .-• p e l k . b j i -.uhkauksiksi;;,- vaan-.:
pullistuivat . tävän- t a k a a toistuneiksi .
"heimosodiksi", naapurimaan ^alueel­le.
.- -AJsioihin'syventyessasi.et.,voi-.olla
myöntämättä oikeak.si O.,. ."W. K u u s ir
aen totea:n'Jsta:
" E i ole. toista maatat joka olisi
neljännesvuosisadan ajan harjoit­tanut
neuvostovastaista politiikkaa
niin johdonmukaisesti ja itsepin-
.. taii>esti:knin Suomi. Suomen ylei­sessä:
ulkopoliittisessa: orientoin-nissa
on tapahtunut verrattain
paijon muutoksia; mutta niinkuin
: kompassin viisari pyrkii pohjoi­seen,
niin on Suomen hallitseva
. kopla ka>kis=-a noissa muutoksissa
pyrkinyt niiden valtioiden: ja hal­litusten
helmaan, jotka kussakin
vaihees.sa ovat olleet' Neuvostoliit-;
loon nähden vihamielisellä kan-r
nalla." (VSuömi. ilman naamiota",
sivu 5.)
-.. .Ja k u n . k a i k e n ' Iisaksi muistat sen,
etta mistaan Suomeen : kohdistuvasta
valioitu.vpolitiikasta •.tahi.: • Suomelle
v. ham;elise.sta propagandasta e i . N e u ­vostoliiton
• puolelta :.oie • koko tuolta
a j a l t a merl.'iiäkaäri.'löydettävissä,niiri
SITÄ
TÄTÄ
EI n.\LlVNUT P.ARlI.^iNTv
•/yh^FarliairijJneuy
l a n , "on k e h o . t a a teita luopl--!^.!
juopottelusta, tupakoinni-^ta ;1 'rJitrt"
.maan nukkumaan aikaisin ja r . ^ i - i!
.maan a i i a i s m ".
"Hyvä l a a k a r i " . vastssi p::.;^:,,
.m.na-/aiisaitse ,;parhainta':'
teidän toinen p a r h a i n neuvo.r.ne''
* *• «
OIKE.^t K.\T0LIL.31I.\E\
I r l a n t i l a i n e n astuu paastopai-.ana
r a v i n t o l a a n , istuu poydan ztzz^r
- k y s j H : - t a r j o i l i j a l t a ' : ' ' •: '.;' - " V ' " '
— Onko teilia valasialaa?
— El ole.
— 'Onkos haikalaa?
;'^S-7^:':^iHole./:^it
.'r—. E n t ä ; cnkp mustekalaa?, • ...:•.'
— El ole.
-if-' O l k a a -sitten niin :^/iiS:v£''dii''-':^
kaa munia ja pekonia ja szn i.sais.
hyvä p i h v i . Jumala tietaa, c-f.a Ti,r.a
Dl.isiri mieluum.min.syö.ny;'-kaisa'; • • •
a l a t •' valcisiiikin'.ymmärtää • '..S,-j;onUn'
v a l l a s s a o l i j a in tahdosta £'.fl;;,.n£e.i
.'taiviso-dan tpd.ellista' iucniietta.— sii'::
näl-iin tapauksessa, etta v.ela o-t;:..,-.:
täydestä.'..he uskptteiut,.; joiden' mu­k
a a n talvisodan ' ensLmhiäLsc-:-' iäti-';
i-:äukse.t, ,'ns,'..''Mäinilan lau:-v'a'a>iVt'"'' •
a m m u t t i i n : Idasta'-pam;-:: ;•"••
Älä siis tuijota yksinomaan tal-^
/: : visodan tapahtumiin; vaan ajatielg
- talvisotaa, yhteydessä siihen, mitä
tapahtui talvisodan edellä ja seri
jälkeen, muistaen aina, etta sota
on politiikan jatkoa". Silloin kä­sität,;
että niin talvisota kuin ns.
/'jatkosotakin" olivat suomen
taantumuksellisten piirien vuosi­kymmeniä
itsepintaisesti harjoit­taman
neuvostovastaisen sotaseik-kailupolitiikan
hedelmä.
Eden johtanut kansaa
tahallaan harhaan
se:ioin.iiie.Tiina':i.ii 'ja uhkaavainmak-
:si'S:niadh.itäfö-vS;Sft3
- Lontoo.. -•— . "Nevv Statesman and
Nation."-—"vison B r i t a n n i a n - : j o h t a va
l a b c u r - s u u n t a i n e n ; : v . i k k o l e h t i - .:,—
•yyttäa ulkomm.steri E d e n i a E n g l a n ­n
i n : kansan.;, tahallisesta harhaanjoh­tamisesta
.j-a H i t l e r i n propagandan
tapaisen p o l i t i i k a n • noudattamisesta. •
- L e h t i esittää nänia syytöbiet en-,
sinimäisellä;: sivullaan, pääkirjoituk­sessa,'
j o n k a otsikkona.: on " S u u r v a l l a t
ja s u u n valhe".
•; — On-.vakava a s i a syyttää: j o t a k u ta
-ulkoministeriä oman kansansa t a h a l -.
i i s e s t i harhaanjohtamisesta,, sanotaan
a r t i k k e l i s s a . Senvuobii; esitämmekin
taman: syytöksen Edeniä vastaan m i ­tä
vastentahtoisimmin; j a . v a s t a mita
h u o l e l l i s i m m a n asiakirjojen, t u t k i m i ­sen-
j a uudelleen tutkimisen jälkeen.
- .— S y y t a m m e h ä n t a siltä, etta h a n
o n .esittänyt: viimeisimmän neuvosto-n
o o t i n ' väärässä: .valossa tarkoitukse- •
n a a n aikaansaada se vaikutelma, :että
länsivaltojen- ollessa- 'haluk.'.caita nelr:
j a n v a l l a n k o n f e r e n s s i i n i l m a n ennak­koehtoja
venäläiset ovat esittäneet
ennakkoehtoja j a siten torpedoineet
sen.
— Pelkaa.mme, etta syy o n sekä
-yks:n'K;ertainen etta häpeällinen; - K y l -
rhän • scdan;. -strategia- - vaatii', -- että
E n g l a n n i n kansa jc-hdetaan harhaan.
— Heti Sir Winstori -Churchillin
„puheen jälkeen toubokuun 11 päivana
-tehtiin Washingtoni.ssa -myöhemmin
Lontoossa ja - P a r i i s i s s a : -hyväksytty
paatos, ::jGka häiritsisi länsivaltojen
etukäteen ;.- l a a d i t t u j a suunnitelmia
Kvlmaa sotaa varten
;, — • Amerikkalaiset., ovat-, h a l u i k a i t a
:neuvotteIemaan v a i n - kolmella ehdol­la.;-.-
Neuvottelut -eivat saa -kosl.'.2a 1)'
C h i a n g Kai-shek-:n -tunnustamista
heidän taholtaan K i i n a n ; hallituksekr
SI, 2);.: Heidän -liittoaan Syngman
Rheen kanssa eic-ta 3.1 .'heidän suun­n
i t e l m i a a n -Lansi-Saksan jälleenva-.
r u s t am se^si. ,
"- — Totuus.nyt-päättyneestä' pitkäs­tä
noottien vaihdosta on, etta juuri
länsivaiiat' ovat asettaneet kolme, en^;
nakL-jehtoa. j o t k a ne tietavat mah­dottomaksi
hyväksyä.
;' — Sen vuoksi, länsivallat'.ovat' t p r -.
pedoineet[konferciissiii. ' :;'';,'-;;:N;':''';;':';''•'•;••'
;.. — : Länsivallat . v i i i d om ovat -ryhty­ne
et 'käyttämään ';'Adolf H i t l e r i n ; • eriT
silcsi kehittamäa.^ propagandakoneis­toa.,
panna.' v i h o i l i s t e n ; s y y k s i se .epäi­lyttävä-
;taktii'l..'.:a;,..jota, ne: - itse' ,ovat
naattaneet kayttaa,
• : Merkitseeko • t ä m ä sitten,; että
kun,: laixsivallat tahtovat lykätä- -kon­ferenssin,
•venäläiset todella toivovat
sita?
:: ,.-^''Kentie.S:,ei'.'-^.'mutta :arvail-ajen
,e,sit'ta:nlnen-:tasta' o l i s i ' a j a n h u k k a a -
:mista. -iMnoa - C'bjektiivinen-:vastaus
•on., e t t a . nie:'emme. tieda'Sen ..vuoi-jm;'
etta',-.ole.'n.me-- r . i i t a n e e t • ivfeltamme
mandolhsuuden .saada si.tä.'Selkoa.
On mahdotonta. tietää, mitä Molotov
oly?i tehnyti';.jos.oli.simnie:.puuttuneet'
asiaan toisella • tavalla. '.-'
—- Y k s i asia :on;:varma. Ne miehet,
j o t k a ; t u k a h d u t t i v a t C h u r c h i l l i n rau-.
hanaloitteen.:,ja. jotka, nyt-asettavat
esteitä K o r e a s t a j a Saksa-a käytävän
koriferen-ssin'tielle,' eiv.ät.:ole.:.M
vassa vaan "VVashingtonissa, j a hei­dän
. ikanssaciljoliisiaan ovat Sir
Winston:n:'V.rkaveIjet.-,Dövvning:Stre'e'-
:, s i i l o i n 'alat vä^nitellen-. ynimärtää
myöskin sen, - m i k s i me suo.iiala'5et7
ko.mmuiaistit;• n i i i i , t ä l l ä - k u i n 'tuolia-;''
k i n puolen rajaa,^ e-.>nma--voiiieet iiy- '
väksyä moista. . politiikkaa.'eiT.nic-kä
moista sotaa, vaan esiinnyimme nii-ä^
va'ätaan„,koettaen l.-akm omaria:tava;,-'''
: -iamiiie':e'cÖstää" s'e^
valtaantuloa Suorriessä,-jolla oliii.ol--
lut- h a l u a -tehdä, kerta-kaikkiaan- .lop- •
pu;'kansallemme: turmiollisesca. ..scik-,
;kailupoIiti -kasta: kail.-^.ilaLsme. hti.™-; ;•
talvii-; ja.j^atkosotineen.' ^ - ;
'.:Ne purit, ,jotka ovat aina'pitänee; '
•:ia:-näkyvät .edelleenkin pitavan i-ao-'
'malaisen, isänmaallisuuden^ mittap-uu^
;na ikangallisvJian:^lietsontaa,< ja'' en- -
•nen ; k a i k k e a sotaista ;"isien ii-enk'3a '.
,,'ihiekänka;rstelua';j'a"^
s i a l i i m i n maita kohden, leimaava:
t i e t e n k i n ; h e i a a n h e i m o s o t i i n . - t a l v i - ::
sotaan ja ns. jatkosotaan -ottamani- -
:me: kielteisen asenteen ;:-'''isan:naarto-.; •
muudeksi". Olla hyvä ja le.niat.^
Mutta mehän ymmärrämme
.Isänmaallisuudella .: aivan toista
kuin he. Me pidämme fsanmaal-
.'isuuden: mittapuuna ennakkoluu­lotonta,
johdonmukaista, peloton­ta
toimintaa oman maan ja kan­san
hyväksi, sen tulevaisuuden
puolesta.
.; Ja tätä mittapuuta käy:'täen kestää,"'
kommunistien- talvisociaiiaikainenkir..
t o i m i n t a h i s t o r i a n arvostelun w ; va;l> ^.
:kapa. tässä toiminnas-sa ;ol:slkln:£at^.-
^t^hiit:::ljOit!akin^
E t t a me kansamme tulevaisuutta
a j a t e l l en .pidämme -ensiarvoissentar- i:
.keana ystaväUisten-::suhteiden ..v&al;-
mistä : ' j ä .lujittamista.^riiineiioir.asnjs:-
Neuvostol.ittoon- ja-: muihin ::sosia-,iis-kumous
ja k u n uudet vaalit ohvat - pimeydessä hyökkäsivät; nnden tiimp-antaneet
porvareille pienen 'enemmis- [ puiÄ suorittaen saähmatto.mau jouk-
Typerää historian vääristelyä
Tässä Sucmen itsenäisyyspäivän
aattona näkyy, eras p o r t a r t h u r i l a i h en
: h e r r a , ; m r . ; \ V m . : L y y s k i ; - s a a n e e n '.--he­rätyksen-
.kantaa: pienen ;.ja . h e i k o n
kortensa :-vihan:-ja; sodanlietsojain: y h - .
teiseen rovioon
. .-Canadan-.
i n a l a i n e n sota-avlisi — 'joka--.en kaik-
'ki' ' r i i o k ä n e n o \ a . i . k i i r e h t i n e e t , ; t u 6 -
ta L y y s k i n heikkoa, k o r t t a lukijoilleen.;
t a r j o i l e m a an
:'; Lyyskin-.sotkuinen, -haUära.:ja - r i s t i - ;
r a t a i n e n historian vaarennysvrltys
on todella kaunis osoitus siita, etta
k u h i h m i n e n c n . o i k e i n häikäilemätön
ja vihan sokaisema, n n n r u t t a a h ä ­nellä
luontoa lahtea oikein sanoma­l
e h t i en palsto.lla pohtimaan kysy-
Iso-Väinö,; Leskinen : y m , sosdem.
pamput ovat...tulleet v-uodskave-reiksi;
S i t t e n h a n lähtee '•voimistelemaan"
vuos.en 1917 ja 1918 tapahtumien
kanssa.
:;;Poropeu'kalo k u n on. sotkeutuu; hän
väärennysyrityksessään myöntämään,
etta .1918 taistelu ei ollut mikaan v a -
:,':aussota" v a a n .ka'nsalaissot'a^;: H a i i . s a '^
noo: '"Kansalaissota ei ollut Suomen
kansan t a h t o . . ."
' ' " H a n kyllä yrittää heti tappaa tä­män
lipsauttamansa' totuuden:':sano­malla,
että "se o l i s i i h en pakoitettu,
.kun:,vaint l a i n e n •;ei::Vetänyt;,Suomesta,
'jöukkoiään:;ppis'^^^^^
Jos asia o l i s i k . n ollut niin, että
"vainota.nen ei vetänyt joukkojaan
•mystä, josta han - e i - tieda enempää pois''.-ei s e . s u i n k a a n olisi?oikeuttanut
kin — eriiiain iiyv.u v.iliiin.in mahdoilijtiiiiit-t, .Mutta kuten mr,
Racicot vllatu!iNai,-tu-;--.i.'Iainaiik.?e55a -anoa, jalellä olevien vaalimai-no^
paivien telitav,in ke.-i<ipi.<teenä-on'tietoinen pyrkimys" siihen, että
.taatai.^iin niahciollisininian .-uuiet joukot v.aaliuurnalle. Pieni osan-v)
tta;a:nä,uu on ecluk.-i pcrvarilli.^ille ehdokkiille, Mit.i suurempi on'
\auei--a o-anott i;a'na ira Mia varmemmakji .-aariaan t>dvaenehdok-
' kaiden. valinia. . •• ' .
Helpoin teatav 1 — aantitamai^a kavininen — osoittautuu täten
kaikkein t i r k c - n n u k r i tekijäksi ja talla viikolla meidän tulee kes-
^ kiitää kaikki voinumme sen hvvaksi, että vaaleihin 05allistuu -mah-dolH<
i.r.man juuret joukot, Mitä^enemmän saadaainH-alitsijoita vaali­uurnille,---
ita v.irmon;nnk.M'iulöe työväenehdokkaiden valinta Sud-'
bury;*a. Lockerliy.v-a. Turoiuo>5a ia kaikkialla muualla.
kuin-i Sika "hopealusikasta,
. T o s i n asia on n i i n , .että lähtiessä
puolustamaan': vaärääv:asiaa,':'On.:hyr
lättäva k a i k k i mikä on totta ja k c -
rostettava valheita ja vääristelyjä
m a h t i p o n t i s i l l a fraaseilla j a -uhkaa­v
i l l a n y r k k i e n heristelyllä.
M u t t a seuratkaamme ' hiuk'i:asen
L y y s k i n repostelua.
, L y y s k i aloittaa Bobrikovin ajoista
:jä -toteaa kuinka:vain-harvat'Sfuoma»;
laiset kannattivat;tätä''Venajan,tsaa-:.
r i n -käskyjen täyttäjää ja , Suomen
kansan ^sortajaa, • , ' '
Tässä han . k u i t e n k i n "u.nohtaa"
Suomen porvaristoa ryhtymään Suo-;
men-työkansan; teurastukseen,.';kuten
tapahtui — j a aivan oikem, vastoin
Suomen työkansan tahtoa.
T ä t ä ennen Lyyski jättää kerto­matta
sen tosiasian, etta jo kesällä
1917 suomen eduskunta,'jossa ,silloin
' o h pieni työväen enemnriistö,' hyväk;
svi n s Valtalain, jolla se j u l i s t a u tu
Sucmen korkeimmaksi v a l l a n halti
j a k s i
, E d e l l e e n hän ' u n o h t i " mainita, et­tä
Suomen porvaristo pyv-si silloin
-Venäjän väliaikaista hallitusta h a ­j
o i t t a m a a n eduskunnan j a että K e ­ton
eduskunnassa, ryhtyivät porvarit­k
i n puhumaan Suomen itsenäisyydes­tä
j a samalla perustamaan n s. l a h t a -
r i k a a r t e j a , joiden ilmeinen ,'tarkcitus
oh Suonien työväestön kun.ssa pita-mine.
h' j a sen oikeutettujen' ,vaatimus-
;-t eh';tcr j l i m iheri':'i-"
, Niinpä, sitten •jöulu"fuun'6 piiä h y -
vaksyi- eduskunta seuraavan 'päätös­lauselman:
"Sen johdosta, etta h a l l i t u s o n teh­nyt
eduskunnalle esityksen uudeksi
lallitusm.uodöksi, joka on rakennettu
sille pohjalle, että Suomi on r i i p p u -
matcn • ta.s.avalta';, eduskuiitä,: körkemir'
•man- valtiovallan v h a l t i j a l l a ; päättää
' u o l e s t a a n , hyväksyä: taman periaat­teen
ja hy/aksya myös, etta hnllitus
..>äa'ttaakseeiv'' Suomen v a l t i o l l i s e n - ' i fr
• Venäisyyde-.^ .„' tuhhustetuksi,.'! .ryhty:v.
n i . h . n toimenpiteisiin, j o t k a hallitus
on sita varten tarpeellisiksi i l m o i t t a -
"iUt."
Puhuen puuta ja hemaa. j o k a täy­dellisen
•: tietämättömyytensä vpeitiä-'^
miseksi • tai,- tärkoiniksellise,sti • .totuur
den salatakseen, jattaa Lvyski m a i -
nitsem.ättä .:sella.^'et.\historialifs'et'.' to­siasiat,
etta Neuvostoliiton '-halhtus
joulukuun 18 p n a tekem.ansa paatok­sen
ja ' t a m m i k u u n 2 pnä antamansa
kcmurhan ' ja kaapa'ten' niiden aseet;;-,'.:
Etelä-Suomesta missa tyova'<' oli,
voimakkaampi, ' s i i r t y i v ä t ' .venaäiset;
joukot pois. täysin vat)aaea;oisest.,
;'k-um'öt:eii i:'äydelliEesti'' - sen'.' vaiiteen,.
e t t ä -'.niillä.- .oli,;, tarkoitus. Jäädiä..:.Suc-meen
j a etta kans^-iaissota oi 3.
'•rioläiseh' karköittam:seksi''"'.cii.u: 'yäi^j;
tämatön, kuten Lyyski j r i t t a a vai-heellisesti
selittää
:. .'Edeileen.- L y y s k i - j ä t t ä ä ••'köiionaai: i
'mainit.se'm'attai.että;.Suorn.e'n',p
samat jotka nyt kahden epabi.itisti:-
neen yritvksen jälkeen lietsov:.; tsas
' v i h a n : j a ; sodan' 'm'i.enalaa'..'S'U-ar:.:i -r-zz-- •
p u r . a a n kohtaan, kutsuivat ..T.;ier.3-
l i s t i s en Saksan sotajoukkoja -S-JO-meen,
koska omat voimat eivat rl.t-taneet
Suomen työväestön nujer.ami-seen.
H a n ei kerro myöskään mitaan s.J,-^
tä, kuinka, samat, piirif/solmiva: Sak^--;
san imperialistien kanssa sopiir.ak-'''
sen Suomen myynnistä Saksr-iie
i u n i n k a a n kutsumisesta'' Su'om&e;"..:, - ;
H a n jattaa mainitsematta s.-r. et­tä
v a . n Saksan imperialis.min ronns-'"--,
dus ensimmäisen maail.mr.i-.^^a^D
viime> pa.vma, pelasti Suomeri tu^^-
masta Saksa if keisarikunnan osaks:
Sellaiselta h i s t t r i a n väarem.;.;y:---'S
m a i n i t a , etta ne har/at jotka Vena'- renskin kasakat p i a n sulkivat edus-j
ä n t s a a r i n komentoa s i l l o i n kannat- [ k u n t a t a l o n ovet Ja tiudet vaalit mää-tlvat,
olivat j u u r i nr.ta joiden mant-1 r a t t i i n ,.
t e l i a tänä päivänä kantavat Suomen ,' K u n sitten- marraskuun 7 pnä V e -
kokoom"uslaise:,':.joiden"'kanssa';:;esinv.:. .häjälld;:alkoi .suuri;'Lokakuun-rvallanr'
oukkojaan pois'Suomesta;
On selvää, etta sen a j a n olosuhteis-
.!a :'ei; 'joukkojen '-!;'.öis'tamirien -.voinut
apahtua paivassa eika parissa, mut-
•ia millään l a i l l a eivä: venäläiset Jou-t
: t pvTkmeet sekaantumaan Suomen
halhtusasioihm.
d e k n i t i n perusteella julisti Suomen tajalta kuin L y y s k i . emm? :ip:er.--aan
itsenäiseksi .ja ryhtyi siirtäm.äan vb;kaan odottaa sitä. että ha:: oiisi.
myöntänyt :;:viime'Sotien.:dalkee:)-5^3-;
men itsenä:s:.-yden säilyneen vair. i-'
la, etta Neuvostohitto 'edelleen on-u;-; |
kbnricllisesti' seiirännut. kahsö'J.e:'
määrä'ämisoikeuden kunnioina rr..55"
periaatetta.
K a i k k i rehelhset sucmalaisr
Loppujen lopuksi eivät' Suomenj r.ustavai? tämän j a samalla k3S.'.tr-^|
porvarien suojeluskunnat — l a h t a r i - | vät, että v a m rauhan ja ystavvyde.a
lä-Pohjartmaalta, >aan yllättäen'yon kuri.