1970-11-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiliski.imairasJa. 10 p. — Tuesäayj Nov. 10,1970 INDEPENDENT LABORORGAN: V A P AUS OF FINNISH CANADIANS < UIBERTY) BMOfblMved Mov. 6,1917 Bdltor: W. EKLUND 'Maaugt/r: E. 8US8I l^lieiphaiie: (>fIk«aDd>]!hUt^ AdverUstDcr xelbea upoax ^iKilSg^Vif^ SeooQd Olass MaU^reglstrRt^ .Nurober 4076 ^ CA NÄ Dj A N M C 0 AG r; PRESS tlLAUSPXNNAT: .(*ma^l»asa: : l vk. $10.00, 6 kk. $5^ USA:n: 3kk.;$3.00 Suomeen: 1 vk. $11.00. 6 kk. $5.79 1 vk. $11.50; 6 kk. 18:29 Helge Rontu:. 's ' KANSANMUI^IU IHPOiaiNA^Ä kJtysleirit; vankilat, kansanmurijia --r siinä Amerikan upu Indokiinan Ifänspllle. TY-hdysvaltain sotarikoksia ](ndQl(iijiassa tutkiva kuhsainvuli- Jtem komissio (The InteinatioivU Commission pf ;Enqi^iry inlo ;IT. S. Crimes in Indocliina) kokpontui onsimmäiseen istuntoonsa ''iriiitI^olmassa.22«^25; 10. 1970. J^omis.sion suoinalainenjiisen, oikeusneuvosmies Helge Rontu ^erlootä.S3:V siitä todistusaineistosta jota istunnossa esitettiin. Poliitikoitsijat,eivät olisi missään maassa poliitikkoja jos he eivät osaisi esiintyä "toivorikkaina" .ja "tyytyväisinä" tappioit-tcnsakin aikana. Tällä perusteella voidaan ymmärtää ne '^tyytyväisyydenosoi-tukset" mitä on presidentti Richard ^Nixonin vaalituloksista an- : nettu. Tosiasia tietenkin on, että jos sodassa tai politiikan teossa jokin tavoite jää .saavuttamatta, se tarkoittaa selvää tappiota. Ja kuten ön uutistiedöissa kerrottu, republikaanipuolueen yleistavoitteet jäivät Yhdysvaltain välivaaleissa viime tiistaina "toteutumattomiksi unelmiksi". " Puolueen ja-Valkoisen talon poliittisella tavoitteena oli suunnan kääntäminen jyrkästi oikealle korostamalla sitä, että " l a i n ja järjestyksen" ylläpitäminen on hetken tärkein asia, ja toisaalta vetoamalla erikoisesti konsei^vatiivisuudestaan tunnettujen etelävaltioiden äänestäjiin. Tätä strategiaa vfthviatettiin yleisellä jpe-loittelulla ja vetoomuksella "lojaalisiin amerikkalaisiin" joiden velvollisuus on muka antaa tukensa hallituksen tuomittavillekin edes-ottamisillc. Nämä strategiset tavoitteet ajautuivat pää edellä yh-r dysvaltalaisten kansalaisten katsomusten muuria vastpn. Hallituspuolueen j a Valkoisen talon erikoistavoittecna oli enemmistön voittaminen senaatissa ja puolueen aseman tuntuva lujittaminen edustajakamarissa. Kumpikaan näistä tavoitteista ei täyttynyt. Saavuttaakseen enemmistön senaatissa, republikaanien olisi pitänyt voittaa 7 lisäpaikkaa. Tulokseksi jäi kahden lisäpaikan voittaminen; Sadasta senaatin paikasta on vaalien jälkeen de-mokrattipuolueella 53 j a republikaaneilla 44, konservatiiveilla ja itsenäisillä kummallakin yksi (ja yksi paikka vielä epävarma näitä rivejä kirjoitettaessa). Ennen vaaleja senaatissa oli 57 demokraattia ja 43 republikaania. K" Edustajakamarin 435 edustajapaikasta demokraatit voittivat nyt 254. repubhkaanit 180 (yksi paikka vielä epävarma). Aikaisemmin oli "edustajakamarissa (demokraateilla 246 edustajapaikkaa 3^ republikaaneilla 189. Todelliseksi murheen ryyniksi muodostui kuitenkin osavaltioiden kuvernöörien vaali. Vaa'an terällä oli näissä välivaaaleissa • 35:n kuvernöörin i yalinta. Republi^aneilla oli kuvernöörien pai-köistai ennen vaaleja 32 j a demokraateilla 18. Tiistaisten vaalien jälkeen'x>hdemo)<raateilla 29 kuvernööriä j a republikaaneilla vain 21. Toisiii sanelen, republikaanit menettivät romahdusmaisesti näitä vuoden 1972 presidenttivaaleja silmälläpitäen avainasemissa olevia paikkoja, jnikä .sellaisenaan ei voi olla vaikuttamatta presidenttivaalin kulkuun. Jos' tänaäntapaisia "tuloksia" voidaan pitää hallituspuolueen "voittona", niin ^illoin löytyy melko varmasti Yhdysvaltain republikaanipuolueen korkeimman johdon keskuudesta paljon niitä, jotka-rukoilevat kaikkivaltiasta "suojelemaan heitä toiselta moiselta voitolta". MR. NIXONIN ASEMA Asiassa on vielä toinenkin puoli — presidentti Nixonin henkilökohtainen asema. Tarkkailijat ovat korostaneet, että Yhdysvaltain presidentti ei ole koskaan aikaisemmin osallistunut niin voimaperäisesti vaalikampanjaan välivaaleissa kuin mr. .-Nixon osallistui nyt. Eräs huomioitsija sanoi tästä etukäteen, että jos republikap.nit voittavat presidentti Nixonia tullaan sen perusteella ylistämään neroksi, mutta jos republikaanit epäonnistuvat, se on läbimpänä epäluottamuslausetta, mitä Yhdysvaltain hallitusmuodon perusteella voidaan presidentille antaa. Nixon asetti todella presidenttiviran koko arvovallan näiden vaalien varaan: Hän päästi taantumuksellisuudestaan tunnetun varapresidenttinsä Spiro Agnewn valloilleen ^vaalikiihoitusta tekemään. Itse presidentti ,Nixon osallistui kuumeisella voimalla vaalikampanjaan kolmen viikon ajan. Kun tulos on nollaakin pienempi, niin tätä presidentin strategiaa ei voida suurestikaan arvostaa. Kaiken lisäksi, kuten tunnettu amerikkalainen kommentaattori James Reston torstaina julkaistussa artikkelissaan sanoi: presidentti Nixon nostatti henkilökohtaisesti poliittisen opposition voimia. "Ryhtyen puoluepoliittisesti poliittiseen ja aatteelliseen hyökkäykseen näissä vaaleissa, hän (presidentti Nixon) suututti ci vain demokraattipuoluetta, vaan myös republikaanipuolueen edis-tyemiqlisiä aineksia. Toiseksi hän veti New Yorkin pormestarin John Lindsayn avoimesti vastustajiensa joukkoon ja nostatti senaattori Edmund Muskien todennäköisesti vastaehdokkaakseen (tulevissa presidenttivaaleissa — V ) . J a kolmanneksi, presidentti taisteli voimaperäisesti ja nostatti sellaisia kysymyksiä opposition tavoitteista j a kunniastakin, että hän miltei sai vedetyksi hajaantuneen, vararikkoutuneen ja hämminkitilassa olevan demokraatti- - puolueen takaisin haudastaan.": , _ . . _ Vaikka presidentti Nixonin " l a k i - ja järjestys"-tuflnns tulikin hyljätyksi, niin kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että tiis— taisetjraalitulokset eivät voi pysäyttää tuskinpa hidastutta,akaan nykyistä poliisivaltiomenetclmien uhkaavaa kasvua Yhdysvalloissa. Sorto ja terroritoimenpiteet lain ja järjestyksen nimissä tulevat ejpäilemättä lisääntymään kaikkia "toisinajattelevia koht?ian" mistä näyttelijätär Jane Fondan pidätystä voidaan pitää huolestuttavana esimerkkinä. Tätä aktiivisesti Vietnamin sotaa vastustanutta hintelää näyttelijätärtä syytetään nyt "lääkkeiden luvattomasta maahan tuonnista" (häneltä sanotaan löydetyn lääkärin kautta mliualla kuin Yhdysvalloissa saatuja lääkkeitä) sekä poliisin ja jonkun tuUivirkailijain pahoinpitelystä (?) — Mikä kaikki tuntuu hyvin keinotekoiselta tekopeliltä. Varmaa on, että poliisiterrori tulee Yhdysvalloissa voimistumaan rauhanpuolustajia vastaan niin kauan kuin Pentagon jatkaa nykyistä sotapolitiikkaansa. Poliisi-terrori tulee kohdistumaan myös ncekcrcitä, opiskelijoita, meksikolaisia ja muita vähemmistöryhmiä vastaan. OPETUS C A N A D A L LE Toisaplta Toronton aamulehti Globe and Mail oli mielestämme oikeassa lausuessaan torstaisessa toimitusartikkclissaan Yhdysvaltain vaaleista mm. seuraavaa: - "ErilH.s.qH mielessä c(inadal.alaot polltiikot ja vnl.itsijut v(»lvut -^Lukuisten todistajien -joukossa olivat erityisen huomion kohteina neljä Etelä-Vietnamista saapunutta todistajaa; jotka olivat-itse kokeneet amerikkalaisten julmuur' det. — AMEmKALAI^ET TAPiPOIVAT ÄIDIN JA PIKKUSISKON Ameriklcalaiset helikopteri joukot hyökkäsivät 12-vuotiaan Tran Thi Dan kotikylään Hanh Thin-hiin (Quang Ngain piiri) 18. 4. 1969. Trän Thi Da kertoi selkeällä rauhallisella Äänellään meille — Sotilaita oli paljon. Kun^e olivat laskeutuneet, ne keräai-yät meidät kaikki kolmeen ryh-mäiin. Jouduin äitini ja pikkusiskoni kanssa bambulehdun reunaan koottuun ryhmään. Pikkusisko oli 4-vuotias. Sotilaat sytyttivät talot tuleen Ja ampuivat ne, jotka vielä ^tulivat ulos palavista taloistaan. Minä seisoin äidin takana ja katselin amerHikalaisia. Sitten amerikkalaiset aikoivat ampua. Ne amr puivat kaikkia ryhmiii. Miehiä ei ollut kylänsä paitsi joitakin vanhoja miehiä. Äiti kaatui pikkusisko sylissään ja minä jäin äidin alle. Minuun ei osunut. Makasin hiljaa enkä uskaltanut liikahtaa. Ihmiset valittivat ja amerikkalaiset ampuivat. Tran Thi D a kertoi meille edelleen, kuinka hän oli nähnyt amerikkalaisten sytyttävän tuleen lähellä olleen heinäladon. Savua oli tullut j a Tran oli kuullut pikkusiskonsa sekä Hoi-nimisen naapurin tytön valittavan. Tran ei tiennyt kauanko hän oli maannut äitin.sä alla, mutta kun kaikki oli tuntunut hiljaiselta, hän oli ryöminyt esiin ja löytänyt Hoin, joka oli kysynyt: ''Missä sinun äitisi on? Minun äitini on kuollut." Tran oli myös todennut oman äitinsä kuolleeksi j a oli ot' tanut pikkusiskonsa syliinsä. Ariierikkalaisia ei näkynyt. Kaksi muuta lasta, Chon ja Son-nimi-nen poika oli myös elossa. Nämä neljä olivat ainoat eloonjääneet. 61 muuta - lasta, naista j a vanhusta oli tapettu. (Tätä lukua Tran ei sanonut itse tienneensä, mutta hänelle oli se myöhemmin kerrottu.) Tran ja Chon olivat lähteneet vuorille, jonne olivat päässeet i l lalla suojaan sukulaistensa luo. Perille tultuaan Tran oli todennut siskonsa kuolleeksi. Hoi ja Son olivat olleet kylässä vielä kun amerikkalaiset pari päivää myöhemmin palasivat. Hoi oli päässyt pakoon vuorille j a kertonut, että. amerikkalaiset olivat ampuneet 7-vuotiaan Sonin. L A C C A U N JOUKKOMURHA Marraskuussa 1969 toimeenpanivat Saigonin nukkehallituksen joukot ja amerikkalaiset helikopteri- ja laivastovoimat joukkomurhan jonka koodinimi oli -"Operation Meritiikcri" Binh Du-ongin piirikunnassa Danangln lähellä. Tässä joukkomurhassa tapettiin 900 naista, lasta ja vanhusta. Eräs eloonjääneistä oli 25- vuotias riisiviljelijän tytär . M a i Thi Buom, joka yhdessä muiden etelävietnamilaisten todistajien kanssa oli matkustanut Tukholmaan y l i 10,000 kilometrin matkan kertoakseen meille amerikkalaisten raakuuksista. - T Amerikkalaiset helikopterit laskeutuivat 14. 11. 1%9 minun kotikylääni Luc Cauhun. Kylän asukkaat, naisia, lapsia ja vanhoja miehiä, piiloutuivat maahan kaivettuihin suojiin. Sieltä sotilaat pakottivat heidät ulos myrkkykaasulla ja polttopulloilla. Joku kuoli jo siihen. Sotilaat kcriisivut suojista 75 ihmistä, minun äitini ja nuoremmat sisareni niiden mukana Ja veivät nämii kylän keskustaan. Sitten sytytettiin talot tuleen Ja sotilaat ampuivat kokoamansa ihmiset. Eloonjsiä-neet tapettiin pistiniillä, niistä tunsin hyvin rouva Quun^^in ja hänen neljä lastaan, joista nuorin oli 2 kuukauden ikäinen. Mai Thi Buom kertoi itse olleensa toisessa suo jns.sa, jota sotilaat eivät olleet löytäneet. Hän oli kuitenkin pelästynyt niikcmä.s-tään ja lähtenyt pyrkimään .joen rantaan, jonne oli lähistöltä päässyt muitakin. Kun ihmiset läliti-vät uimaan joen yli. helikoplcri-partiot ava.sivat tulen jn ohjasivat sota-alukset paikaUe. jolloin mo-"rauhallisesti ja asiallisesti kertoi nct ihmiiiet ammutliin jokeen tai I ^(.iilo kokemuksistaan nukke- ,koppej^" joissa .qli VÄin pieni aukko yhdessä seinässä. Tiikerihäkkien yläpuolella \kä-velivät ristikkojen Välisiä käytä-i viä pitkin piikein aseistautuneet vartijat. Häkissä.ei saanut nousta istumaan eikä keskustella toverien kanssa. Eipä syöpäläisiäkään saanut tappaa, "etteivät seinät 1 i kaan nu " . T r a n kertoi vartijoiden sanoneen. Joka yritti nousta istumaan tai muuten "rikkoa järjes-, tystä", sitä vartijat pistelivät:piiT keillä. Silloin tällöin kaadettiin kylmää kalkkivettä vankien pääl-le.~" ' Välistä vietiin .vankeja eri-tyLskidutuksiin. Tran Tham oli ^ «lUut -kidutettavana Jkyjnmeniä kert<»ja. Kidutukset olivat melkein aina samanlaisia:;ruoskittiin^ potkittiin vatsaan ja piiä-hiin, sitten kytkettiin elektrodeja eri puolille ruumista arkoihin kohtiin ja annettiin useita sähköiskuja peräkkäiny niin että vanki aina välillä menetti tajuntansa. Sitten pantiin vanki selälleen lattialle J a kaadettiin litrakaupalla saippuavettä suuhun, ja kun maha oli täynnä kiduttajat hyppivät .saappaineen vangin vatsan päällä, niin että vesi ja veri pursuivat suusta. Kymmenet kidutukset kestä- - nyt Tran Tham vakuutti, että amerikkalaiset hyvin tiesivät tiikerihäkcistä Ja kidutuksista. Amerikkalaiset siviilit ja sotilaat olivat monesti kävelleet hänenkin häkkinsä .päällä. Uusia osastoja rakennettaessa amerikkalaiset olivat olleet paikalla: Viime kesänä tiikerihäkkien tultua . julkisiini oli muutamia vankeja siirretty mannermaalle, Tran Tham näiden mukana, ja iiän oli päässyt cairaudcn vuoksi Pääosa oli kuitenkin edelleen jäänyt vankilaan. 1 l-VnOTIAS K I D l i T U K S EN IIHKI Quang Ngain piiristä oli tullut todistfijana kuultu 15-vuotias poika Nguyen Thanh Sen, joka m$B lan^f 40,000 i^raklkiasuminen ja Jdeltvaiikeudet ongelmina sen rannalle. Myö.s Mai Thi Buo-miin osui eikä hän pjiässyteniiä joen y l i ; mutta hän. oli pcnsaun suojassa eikä häntä nähty. Ta-pettuaan ihmiset ja liävitettyään kylän, sotilaat jatkoivat muihin alueen kyliin. Binh Duongissa asui ennen jqukkomurhaa 9,000 henkeä, sen jälkeen oli cnaä clo.s-sa 4,000. Joukkomurhassa . Mai arveli tapetun 900 iiimistä, muut olivat paenneet tai hiikkuncel. SYNTYMÄ. PÄIVIÄ John Raivo, Sudburyv Ont. (Pioneer Manor) täyttää perjantaina, marra.skuun 13 pnä 80 vuotta. Mandy Siivel, Toronto Ont. täyttää perjantaina, marraskuun 13 pnä 77 vuotta. Kalle Lehtinen, Nipigon, Ont. täyttää perjantaina, marraskuun 13 pnä 78 vuotta. Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain onnentoivotuksiin. oppia jotakin tiistaisista vaaleista Täällä on ollut viimcksikuluneit-ten kauheitten viikkojen aikana paljon puhetta lain ja järjestyksen ylläpidosta. Ihmisillä on ollut taipumusta samaistaa uhan edessä liberalismin heikkouteen: Sen hyväksikäyttö poliittisessa tarkoituksessa tulisi osoittautumaan tuhoisaksi . . ." Toronto Star kirjoitti puolestaan selvemmin: "Laki j a järjestys tulee epäilemiittä olemaan tärkeä kysymys meidän seuraavissa yleisvaaleissamme. Mutta parlamentin v^ilmistamat kaikki lakia ja järjestystä koskevat säädökset eivät ratkaise inflaatioa, ne eivät vähennä työttömyyttä, eivätkä rakenna asuntoja niitä tarvitseville . . . • Lakia ja järjcsty.stä lupaavat poliitikot voivat: täyttää suunnitelmansa vain silloin jos he voivat kehittää vakaan ja vauraan ekonomian." Presidentti Nixonin epäonnistuminen tiistnlBlssa vaaleissa on UiBsU, todpUalcln vakava varoiLus. KUUSI V U O T IA TIIKERINHAKISSÄ 44-vuotias Tran Tham, kotoLsin Dinh Binhislä, kertoi meille,, että hänet vangittiin jo vuonna Hän oli viettänyt vankilassa 16 vuotta, niistä 6 vuotta tiikcrihä-ki. s.sä PouloCondon.saarella. T i i - kerihäkissä oli kattona ainoastaan ristikko. Häkin koko oli 1.5x2.5 m ja siinä oli keskimäärin 8 vankia kahlehdittuina makuuasentoon. Tavallisin ruoka oli pilaantunutta riisiä. Paljon vankeja kuoli nälkään ja kidutuksiin. Saarella oli loppuaikoina, kun amerikkalaiset olivat suunnitelleet ja etelävietnamilaiset rakentaneet uusia osastoja, noin 10,000 vankia. Tiikcrinhäkkejä oli 400. Oli myös suuria 1,000—2.000 hengen osaaloja sekä erityisen uppinis-kfjisia vankeja varten "koiran-. hallituksen sotilaiden ja amerikkalaisien kynsis.sä. Alkuvuodesta 1969 amerikkalaiset olivat tappaneet hänen äitinsä ja hänen pikkuveljensä ja-si.sarensa, 4- ja 5- vuotiaat. Jäätyään orvoksi Nguyen oli muuttanut toiseen piirikuntaan isoäitinsä luo. 10. 5. 1969 hän oli ollut muiden kylän poikien kanssa paimenessa kun Saigonin "rauhoitusjoukot". olivat yllättäneet heidät. Toi.set : olivat pä;i.s.seet karkuun, mutta Nguyen oli viety sotilasvartioon. Siellä häneltä oli tiukattu tietoja Vapautusrintaman sotilaista, ja kun hänellä ei niitä ollut, häntä oli lyöty kepeillä päähän ja jalkoihin, .sitten solmuruoskalla ja kun hän oli kaatunut, häntä oli potkittu. Sitten hänen kätensä oli sidi>(tu selän taakse ja aloitettu sähkökidutus, jollaisesta meille jo Tran Tham oli kertcv-nut. Tämä oli uu.sittu monia kertoja. Sitten oli taas ruoskittu, upotettu lampeen Jaloista kiinnipitäcn j a hänen palattuaan taas tajuihinsa, oli aloitettu uudestaan. Kidutusta oli. jatkettu useita kertoja. Välilii oli kaadettu saippuavettä suuhun ja sitten sotilaat (Jatkuu 3 sivulla) Tukholma. — Suurin osa Ruot- .ais&a. olevista suomalaisista metallityöläisistä viihtyy maassa ja -työpaikoissaan j a ovat tyytyväisiä asunto-oloihinsa ja vapaaai-kansa viettomahdollisuuksiin, i l menee Ruotsin metallityöväenlii-ton toimeksiannosta tehdystä tutkimuksesta. Suomalaisten määrä Ruotsin metalli- ja konepajateollisuudessa on 10 vuodessa lisääntynyt 11,- 000:sta lähes 40,000:een, j a alan ammattiliitto'*^. on -; • tutkimuksen avulla halunnut saada selville t a mman varsin suuren työntekijä-inäärän "ajatukset ja tunteet", kuten liiton puheenjohtaja Ake Nilsson asian ilmaisi. Ruotsin panos siirtolaistensa hyväksi on suurempi kuin useissa muissa maissa, katsoo tutkimuksen suorittaja. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei tämä panos ole riittänyt poistamaan tyytymättömyyttä. Monet suomEilaiset metallialan työntekijät viihtyvät huonosti, ovat tyytymättömiä asuntoihinsa ja heillä on vapaa-aikaongelmia. Epäkohtien lähempi tarkastelu osoittaa, että maahanmuutto on suuressa : määrin ollut luonteeltaan "improvisoitua", uusien työntekijöiden,opastus on useissa yrityksissä ollut puutteellista tai olematonta ja että parakkiasumi-ncn on edelleenkin sangen yleinen ilmiö. Edelleen tutkimuksesta ilmenee, että vapaaehtoinen kielen opetus on epäonnistunut ja että ennakkoluulot ruotsalaisten ja suomalaisten välillä ovat joillakin tahoilla syvälle juurtuneita. 7- Lapset viihtyvät niin kauan kunnes he kuulevat sanan "finn-jävel" (perhanan suomalainen): silloin he ovatvalnjiit palaamaan kotiin Suomeen, sanoi eräs suomalainen metallityömies Köpin-gissä. Ja repliikki TroUhättanista: "Saabin värvääjän Haaparannassa esittämän selostuksen perusteella luulin saavani muuttaa nykyaikaiseen komeaan kivitaloon. Todellisuudessa minut sullottiin 12 miehen parakkiin jossa olen asunut 11 kuukautta." Tutkimuksen mukaan ensimmäinen toimenpide työntekijöiden eristyneisyyden murtamisjeksi m lopettaa heti parakkiasumiuenv' ' Suomalaiset katspvat yleiseati. että hyvät tiedot ruotsin kielessä ovat edellytys sopeutumiseen ruotsalaiseen miljööseen. Uuden kielen oppiminen vapaa-ajalla op kuitenkin useimmille- yliyoimair nen tehtävä j a kielenopetuksen toivotaan tapahtuvan maksetulla työajalla. Suomi jättää TN:n vuoden vaiMeessa _ New York. — Japani, Argentii» HBv Somalia, Italia ja Belgia vallittiin YK:n turvallisuusneuvoston uusiksi jäseniksi seuraavaksi ^kak-sivuoUskaudeksi, joka alkaa ensi' tammikuun 1. päivänä. . Vuodenvaihteessa ovat erovuorossa Suomia Kolumbia, Nepal. Espanja ja Sambia. YK:n yleiskokouksen salaisessa äänestyksessä Argcntina sai eniten ääniä — 109 — Italia sai 108, Belgia ja Somalia kumpikin -104. ja Japani 102 ääntä. Samalla valittiin myös taloudellisen ja sosiaalivaliokunnan uud^ .'Jäsenet. ••• Kairossa päätettiin hihnanalennulai^ä , Kairo. — Yhdistyneen arabitasavallan hallitus päätti .presidentti Sadatin puheenjohdolla äskettäin pidetyssä istunnossaan useiden kulutustarvikkeiden hin-: tojen alennuksesta osana toimista, jotka tähtäävät maan' sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien selvittämiseen. Hinnanalennukset jotka vaihtelevat 10 :stä 15 prosenttiin, koskevat teetä, sokeria, polttoöljyä, radioita, jääkaappeja ja jalkineita. Ne tulevat voimaan, välittömästi Hallitus päätti myös myöntää miljoona puntaa 400 uuden sairaalan rakentamiseen. Edelleen nimitti presidentti A n - war Sadat Hussein el Safein ja A l i Sabrin Yhdistyneen arabitasavallan uusiksi varapresidenteiksi. Molemmat olivat edesmenneen presidentti Nasserin läheisiä avus tajia. 52-vuotias Shafei on entinen ratsuväen eversti. Hän osallistui kuningas Farukin kukistamiseen. 5Ö-vuotias Sabri on yksi maan ainoan poliittisen puolueen arabi-sosialistiliiton johtomiehistä. Molemmat ovat toimineet varapresidentteinä aiemmin. Canadan ja Kiinan diplo-maaltisuhteiiden järjestämisen jälkeen nimitettiin 35-vuötias John Fraser Canadan asiainhoitajaksi Pe-kingiin. Laikkoaalto käy yli Italian Kooma. — Y l i 800,000 italialaista työläistä osallistui viime viikolla lakTtotaisteluun taloudellisten ja ammattiyhdistysvaati-mustensa tukemiseksi. ' Viranomaisten kieltäydyttyä allekirjoittamasta uutta yleiskansallista työsopimusta alkoivat Italian kolmen suurimman ammattiliiton kehotukseseta 24 tunnin lakot maan tekstiilir ja neu-letehtailla. Yli 500,000 trikoo-teoUisuuden työläistä osallistuu tällä viikolla lakkoihin. PÄIVÄN PAKINA KALLIS SUSI Kun jostakin : teelmyksestä " jon köyhiä, kuin rannikkonuia-tulee " s u s i " , eli epäonnistuma, niin siihen käytetyt varat ja ponnistelu ovat mfcnnect haaskuun. Epäonnistiinvisia eli susiakin on tietenkin monta sorttia. Ja tässä yhteydessä on tarkoitus puhua eräästä kotimaan yhteiskunnallisesta "sudesta", cli sii- - tä kun Albertan pääministeri sanoi tässEnpäiväliä muutamana, että liittohallituksen alueellisesta talousahjclmasta on tul-lua "kallis epäonnistuma". Ko, tiedon mukaan Albertan pääministeri Harry . Ström oli vieraillut Montrealissa ja siellä selittänyt, että Albertan a.sukkaat eivät pidä lainkaan siitä kun itä-canadalaiset pitävät heitä liittovaltion rikkaina serkkuina v—..cli jonkinlaisina: namusetinä, joilta odotetaan yhtä j ^ toista herkkupaloiksi. Kuten jo ylliiolevasta näkyy, pääministeri Ström puhuu luvattoman ylimalkaisesti, .samais tamalln toisiinsa itä-canadalaiset köyhät ja rikkaat. "Ihmisten taipumuksena on puhua köyhistä rannikkomaa-kuntalaisista ja rikkaista alber-talaisiata", sanoi arvon pääministeri Montrealin .Canadian Clubin louna.stilaiHUude33a. "Ihmiset unhoittavat acn, eitä Alhortasau on «ultci-ylilä pal-kunnissakin'', hänen kerrotaan sanoneen. Kaikki ylläesitetty oli.kuitenkin v^in lavastusta hänen todellisille esityksilleen. : Albertan Social Credit-pää-m i n isteri n kerrotaan sanoneen, että liittohallituksen pitäisi ro-muuttaa kokonaan ohjelma, jon ka perusteella verotuksen puitteissa johdetaan varoja varakkailta '.'have-" alueilta varattomille "have-not" alueille. Hän moitti erikoisesti n.s. verotaso-maksuja Ja innoituksen antamista hitaasti kehittyville, alueille asettuville teollisuuksille. Sen asemesta hän suositteli yhdistyksen avustamista sanoen että hallituk.scn pitäisi pyrkiä yksilöiden välisen eikä alueellisen talouseron poistamiseen. Tässä on tietenkin siteeksi tottakin. Kokonaan aiheetonta ja moitittavaa ovat puheet -siitä että maan varattomien alueiden tulisi aina olla varattomia ja taloudellisesti takapajuisia, jot la rikkaat alueet pysyisivät varakkaina ja rikastuisivat teol-ilsuuskelvityksen puitteissa entistä enemmiln. • Liiaksi korostaen tämä tarkoittaisi mm. sitä, että Sudbn-ry ja Ontario hukkuisivat esimerkiksi nikkelipaljouteen, mut ta nuiul uiuukunnut tukohluisir. vat sen puutteeseen. Selvää on, että maan yhdestä osasta löytyviä rikkauksia tulee käyttää osittain koko Canadan hyväksi. . .si. \ • • Yhtä selvää on sekin, että taloudellisesti takapajuiseen ase maan jääneiden alueiden pitäisi auttaa talouskehityksessä niin, että ne pääsisivät nousemaan pois alennustilanteestaan. Parhaana esimerkkinä tästä on Pohjois-On^ario mikä on ollut lapsipuolen asemassa Etelä-Ontarioon verraten. Olisi vain oikeus j a kohtuus, että Ontariossa kiinnitettäisiin vaikkapa vähän Etelä-Ontarion kustannuksella enemmän huomiota Poh-jois- Ontarion kehittämiseen, m i kä vähitellen tulisi siihen asemaan, että se voisi taas tukea entistä voimakkaammin talouskehitystä myös Etelä-Ontarios- ,sa. • • ., ,.' ., Varajkkaimpien alueiden ja maakuntien velvollisuus on t u - , kea talouskehitystä varattomilla alueilla maakunnassa huolimatta lainkaan siitä, vaikka pääministeri Ström on omaksunut "olenko minä veljeni vartija" asenteen. Toisaalta ei voida olla yhtymättä hänen lausuntoonsa siitä, että kaikki varattomien maa kuntien asukkaat eivät ole köyhiä. Esimerkiksi rannikkomaakunnan omistava ja kontrolloiva K. C. Irvings ei mitään avustusta ja tukea tarvitse. "Suurta tuhlauctn on myös se "lukapajuiHlcu alueiden"- u-vustus kun upporikkaille monopoliyhtiöille annetaan miljoonia dollareita valtion tukiaisia siitä hyvästä, jos ne suostuvat perustamaan jonkin tehtaansa taloudellisesti takapajuiselle alu •eelle. . : Tällaista alueavustusta upporikr kaille yhtiöille annetaan sen porvarillisen sinisilmäisyyden perusteella, että siten kehitetään Vtyöpaikkoja" ja liiketoimintaa, mikä puolestaan auttaa k.o. alueen talous- ja liike-elämää yleensä. Huomioonottamatta siinä jätetään kuitenkin .se, että ko. suuryhtiöt perustaisivat ilman valtion tukiaisiakin näitä laitoksiaan mikäli heidän tuotteillensa kysyntä sitä edellyttää. Toisaalta tiedetään, että samalla kun nämä suuryhtiöt käyttävät hyväkseen tätä ns. "alukehilysapua", ne yrittävät välttää myös ."konkeampia" palkkoja, mitä on maksettava järjestyneille työläisille jossakin muualla. Asiaa tältä puolen katsoen on syytä todeta, että liittohallituksen ns. alueellinen talouskehi-tysapu on suurta haaskausta. Se on todella suuri susi! ,Se vaalii korjausta ja muutoksia. Mu(ta tästä huolimatta lukeudumme niihin, joiden xifiiel^stä Canadan resursseja olisi käytettävä kansallisesti — kaikkien kansalaisten, eikä suinkaan vain joiden upporikkaitton hyväksi. —.. Känsäkoura. . -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 10, 1970 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1970-11-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus701110 |
Description
Title | 1970-11-10-02 |
OCR text |
Tiliski.imairasJa. 10 p. — Tuesäayj Nov. 10,1970
INDEPENDENT LABORORGAN:
V A P AUS OF FINNISH CANADIANS
< UIBERTY) BMOfblMved Mov. 6,1917
Bdltor: W. EKLUND 'Maaugt/r: E. 8US8I
l^lieiphaiie: (>fIk«aDd>]!hUt^
AdverUstDcr xelbea upoax ^iKilSg^Vif^
SeooQd Olass MaU^reglstrRt^ .Nurober 4076
^ CA NÄ Dj A N M C 0 AG r; PRESS
tlLAUSPXNNAT:
.(*ma^l»asa: : l vk. $10.00, 6 kk. $5^ USA:n:
3kk.;$3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.79
1 vk. $11.50; 6 kk. 18:29
Helge Rontu:. 's '
KANSANMUI^IU IHPOiaiNA^Ä
kJtysleirit; vankilat, kansanmurijia --r siinä Amerikan upu Indokiinan
Ifänspllle.
TY-hdysvaltain sotarikoksia ](ndQl(iijiassa tutkiva kuhsainvuli-
Jtem komissio (The InteinatioivU Commission pf ;Enqi^iry inlo
;IT. S. Crimes in Indocliina) kokpontui onsimmäiseen istuntoonsa
''iriiitI^olmassa.22«^25; 10. 1970. J^omis.sion suoinalainenjiisen, oikeusneuvosmies
Helge Rontu ^erlootä.S3:V siitä todistusaineistosta
jota istunnossa esitettiin.
Poliitikoitsijat,eivät olisi missään maassa poliitikkoja jos he
eivät osaisi esiintyä "toivorikkaina" .ja "tyytyväisinä" tappioit-tcnsakin
aikana.
Tällä perusteella voidaan ymmärtää ne '^tyytyväisyydenosoi-tukset"
mitä on presidentti Richard ^Nixonin vaalituloksista an-
: nettu. Tosiasia tietenkin on, että jos sodassa tai politiikan teossa
jokin tavoite jää .saavuttamatta, se tarkoittaa selvää tappiota. Ja
kuten ön uutistiedöissa kerrottu, republikaanipuolueen yleistavoitteet
jäivät Yhdysvaltain välivaaleissa viime tiistaina "toteutumattomiksi
unelmiksi".
" Puolueen ja-Valkoisen talon poliittisella tavoitteena oli suunnan
kääntäminen jyrkästi oikealle korostamalla sitä, että " l a i n ja
järjestyksen" ylläpitäminen on hetken tärkein asia, ja toisaalta
vetoamalla erikoisesti konsei^vatiivisuudestaan tunnettujen etelävaltioiden
äänestäjiin. Tätä strategiaa vfthviatettiin yleisellä jpe-loittelulla
ja vetoomuksella "lojaalisiin amerikkalaisiin" joiden velvollisuus
on muka antaa tukensa hallituksen tuomittavillekin edes-ottamisillc.
Nämä strategiset tavoitteet ajautuivat pää edellä yh-r
dysvaltalaisten kansalaisten katsomusten muuria vastpn.
Hallituspuolueen j a Valkoisen talon erikoistavoittecna oli
enemmistön voittaminen senaatissa ja puolueen aseman tuntuva
lujittaminen edustajakamarissa. Kumpikaan näistä tavoitteista ei
täyttynyt. Saavuttaakseen enemmistön senaatissa, republikaanien
olisi pitänyt voittaa 7 lisäpaikkaa. Tulokseksi jäi kahden lisäpaikan
voittaminen; Sadasta senaatin paikasta on vaalien jälkeen de-mokrattipuolueella
53 j a republikaaneilla 44, konservatiiveilla ja
itsenäisillä kummallakin yksi (ja yksi paikka vielä epävarma näitä
rivejä kirjoitettaessa). Ennen vaaleja senaatissa oli 57 demokraattia
ja 43 republikaania. K"
Edustajakamarin 435 edustajapaikasta demokraatit voittivat
nyt 254. repubhkaanit 180 (yksi paikka vielä epävarma). Aikaisemmin
oli "edustajakamarissa (demokraateilla 246 edustajapaikkaa
3^ republikaaneilla 189.
Todelliseksi murheen ryyniksi muodostui kuitenkin osavaltioiden
kuvernöörien vaali. Vaa'an terällä oli näissä välivaaaleissa
• 35:n kuvernöörin i yalinta. Republi^aneilla oli kuvernöörien pai-köistai
ennen vaaleja 32 j a demokraateilla 18. Tiistaisten vaalien
jälkeen'x>hdemo) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-11-10-02