1955-08-04-04 |
Previous | 4 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mi Sivu 2 Torstaina, ek>Jcuun 4 p. — Tlnursday, Aug. 4,1955 VAPAUS CMBKMif) — Independent Labor TOlephonesiSua Office Oe. 4-«!MM; Editorial Office OS. «<4285. UimaKef K. Bului; Editor W, EUuod. M a j O^ address: Box 69, \6udbury, Ontario. OKgan of fjnnteh Canadians. Es-tabUsbed Nov. e, I9l7. Auäuoized fis eecond class jnail by tbe Post OtOce PQsartment, Ottaw3,' Jlshed thrice «reeJtly: Tuesday», ^ u n d s y s and Satnrdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at' 100-102 Elm St. Wi, Sudbuiy, Ont„ Caiiada. Adyertising ratesupon a|)pUcatioo. Tratlslatibn free of cbatge. ' : v ^ZTLAUSRINMATC Canada&sa: 1 vfc 7.00 6 kk. 3:75 Y h d y s v a ö o t e a : 1 vk; 8 J » 6 kk. 4J30 luomessa: 1 yk. 8.50 6 kk. 4.75 Miia niuut^^^a^^ Äk<!f-sV^t^Äp-^- 'imIM. : 1*1 mmm i SIS ^^^^^^^^^^^^^ Kuten lehtemme uutisosastolla kerrotaan, Incon palveluksessa olmt J!win iSjOGlp työl^ — kiitos yhtenäisyyden; taistelu- . -valmiuden ja esimerkillisen hyvälle uniollceh yhden parhainiman työehtosopimuksen, mitä nikkelityöläiset oVät koskaan saaneet, ja he ovat jatkUvastjv saaneet hufjmä^^ Kaikilla sudburylaisJllajä koko maan järjestyneellä työväellä pn syytä onnitdla hikke^ ja: samalla tutkia sita, jniten täH - 1 Vaikka nikkeliteollisuuden työläiset saivat nyt huomattavan palkankorotuksen ja muita tärkeitä parannuksiji työolosuhteisiinsa, niin •tärltiein kaikista nyt saaduista etuisuuksista on kuitenkin eläkesuun-nitelman parannukset sikäli, että työläinen voi, jos hän niin haluaa, jäädä vapaaehtoisesti 60 vuotta iäytettyään eläkkeelle. Jos työläinen tulee sairauden vuoksi työkyvyttömäksi, niin hän voi saada tätä elä- . kettä jo paljon nuorempana. Kun tässä yhteydessä muistetaan, että kaivostyÖ on raskasta työtä, terveydellisesti pakostakin vaarallista epäedullisissa olosuhteissa, niin silloin nähdään kuinka tärkeätä on se, että tätä eläkkeelle pääsyn ikärajaa saatiin alennetulcsi. Jos miehuuden ikänsä kaivoksissa työskennellyt mies haluaa viettää elämän ehtoopäiviä vähän helpommalla, ja siten jatkaa elämäänsä, niin .sen pe-jrusedellytyitsenä• on juuri ikärajan alentjtminen siihen tasoon, että mahdpUisimman monet heistä voivat päästä eläkkeelle käytannössä- Ikin, •eiicä vain "teoriassa". .Merkillepantavaa myös on, että nyt allekirjoitettu sopimus ei pakoita: ketään terveessä ja hyvässä työkun-npssa plevaa työläistä jäämään eläkkeelle 60-vuotiaana. Työläinen voi jatkaa työskentelyään vielä senkin jälkeen, mutta nyt allekirjoitettu työehtosopimus antaa työläiselle^^ jäädä vapaaehtoisesti däkkeelle 60 vuotta täytettyään. Sanalla sanoen, vaikka tätä eläkerajaa tullaan vuosien varrella epäilemättä edelleen alentamaan, ; , huudenpäivän turvan niille tuhansille työläisille, jotlta ovat ikänsä Incoa palvelleet — ja jotka vaivöjaari säästämättä ovat tämän mainehikkaan Mine-Millunionräkent^ eSEMMUS VA1S HÖVtSSttS HIEBO.VTAA K a u k o - i t ä «aa. nyt G e n e v e n . v o l t e» I l u a . Konununlsiinen K i i n a on va-i p ä u t t a n u t ' y k s i t o i s t a amerikkalaista ' l e n t ä j ä ä , jotlca o n pidetty " v a k o i l i j o i n a " vankilaissa —. Yhdysvallat puolestaan tuntuii olevan menossa K i i n a n t u n n u a t ä m i s t a kohti. Tsheltkos-l ö v a k i a s s a oleva Yhdysvaltain l ä h e t t i l ä s Alexis J o h n s o n ö n nyt Genevess ä keskusteluissa k ö m n m n l s t i a a n K i i n a n Puolan l ä h e t t i l ä ä n W a n g Plngr n a n l n kanssa. He keskustelevat n i i s tä kilstakysymykabstä m i t ä o n nyt Wash-ingtpnin j a Peklngh» v ä l i l l ä . Saavuttua a n sinne ^Geneveen) h ä n (Johns o n / viittasi Mr. Wangiln sanoen h ä n t ä " K i i n a n , Kansantasavallan edustajaksi", miksi Pekingin halU-tus Itseään n i m i t t ä ä ja mikai sitä sanovat maat. j o t k a ovat sen hallituksen tunnmtaneet — Globe and M a l i . Kiina laajentaa kulttuiirisiihteitaaii 1 . K e s ä k u u n alussa Kiinaan saapunut 1 Intian kulttuurivaltuuskunta on k&y« j hyi Kiinan kansantasavallan ert puolilla. Se on tutustuniit imatkansa varrella Pekingin, Mukdenin.]3alnyn ym, iiaupunkien tehtaisiin Ja kultiuuriia!- toksiin. Valtuuskuntaan kuuluvat In- Kirj. N. Perov GENEVEX HENKI * ' :: kolDvaa vuoden beinäkoaiii 18. —23. päivien vällseoä aikana pidettiin Genevessä neijän vallan päämiesten nenvqttelut. Kenvotte- . lojen • t y ö o h j e i n a a n Iränltdvat mm. sellaiset kansainväliset' jky-symykset koin Euroopan koIldctU-visen tnrvalllsDnden Järjestämir nen Ja aseistarilsumlskysyniyB. Näiden kyBymysten ratkaisemisesta riippuu maailman: kalkiden:: ' kansojen rauha; turvalli^us Ja hyvinvointi. Geneven neuvottelut. Joissa vallitit rakentava yhteistoiminnan I m > Väheksyä ei kuitenkaan sovi kaivosmiesten nyt vohtamia pal 'kankorotuksia ja muita parannuksia. Incpn työläiset Sudburyssa ja Port Colbornessa saavat tämän uuden työehtosopimuksen mukaan 5 prosentin yleisen palkankorotuksen, tarkoittaen se sitä, että palkat (kohoavat 8J4 sentistä 11 senttiin tunnilta. Kun tähän lisätään^^v^^ kesälomien, juhlapäivätöiden ja sairashuollon suhteen saadut parannukset, niin yhteenlaskien ne aiheuttavat yhtiölle noin 12 .sentin menot jokaista työtuntia kohti. Toisin sanoen, nyt voitetun palkankorotuksen ja muiden .parannusten peru.steella Incon työläiset saavat joko välittömästi tai välillisesti useihin miljooniin dollariin nousevat lisätulot vuosiansioihinsa, rriikä. tarkoittaa, ei vain kaivostyöläisten ja heidän huollettaviensa elämän paranemista, vaan koko liike-elämän vilkastumista Sudburyn seudulla. Käytännöllisesti "katsoen tämä sopimus: korotti kaivostyöläisten peruspalkan $1.87 tunnilta $1.96'/( tunnilta, ammattimiesten jä etu-miesten saadessa huomattavasti yli S2 tunnilta. Kaiken lisäksi nämä palkankorotukset astuvat voimaan taannehtivasti kesäkuun 1. päivästä lä,htieri, jolloin aika^empi työehtosopimus päättyi. Tämä antaa 'kaivbsmiiehille sievoisen lisätulon seuraavassa maksussaan. Miten sitten on mahdollista, että Mine-Mill saavutti jälleen näin loistavan voiton tuhansien nikkellnkaivajien hyväksi? . Muistaa tulee ensinnäkiii, että neuvottelujen alkuvaiheessa Inco kieltäytyi jyrkästi edes keskustelemasta eläkejärjestelmän parantamisesta., "Se on yhtiön rahoittama suunnitelma ja yhtiö määrää siitä yksinään'' sanoivat Incon ptmiot.^ M symyksessä on paljon enemmäslä kuin Incon muut»nr>ista dollareista, nimittäin tuhansien työläisten hyvitiyoinnista ja vanhuudpnturvasta. Selvästikin tässä asiassa on kuultava työläisten toivomuksia, koska kerran on kysymys työläisten vanhiiudenpäivistä. ja kun kaivosmiehet antoivat miltei yksimielisen kannatuksensa tälle ainoalle oikeudenmukaiselle katsantokannalle, niin yhtiön täytyi lopulta suostua. ; 'Merkillepantavaa 'muuten on, että Iiico ei yrittänytkään kieltää sitä, ettei se pysty antamaan työllisilleen palkankorotusta ja muita , parannuksia. Totta on, että vissit tet)llisuudet, kuten esimerkiksi Ca^ nadan tekstiiliteollisuus ovat -—kiitos suurelta osalta Yhdysvaltain dumbingille — sellaisessa talouspuristuksessa, etteivät ne voi aivan sellaisia työehtosopimuksia allekirjoittaa m tehtiin Incon kanssa. Tämä pitää paikkansa myös erinäisten pikkuliikkeiden kanssa, jotka joutuvat lisääntyviissii määrässä taistelemaan olemassaolostaan, sillä kapitalistisen kilpailun laki on,•viidakon laki, misisä voimakkäärh-pi syö heikomman. Mutta sellaisten jättiläisliikkeiden kuin Incon 'kohdalta ei ole lainkaan kysymys siitä kykeneekö yhtiö maksamaan. H mm • wm • • • Iirin Puhemies Fagerholmin ja ulkoministeri Virolaisen lausunnot Vapaalle SanaiUe vaan siitä, että haluaako se maksaa. Eivätkä ne ''halua maksaa'', ellei-" vättyöläiset niitä siihen pak<htaIXäin oli asia Inconkin «uhteen. H e l s i n k i . — (S-S) — Olemme k ä ä n tyneet eduskuiinan puhemiehen. K . A. Fagerholmin sekä ulkoministeri Johannes ' V i r o l a i s e n puoleen j a ealt-t ä r i e e t heille kaksi kysymystä jotka kuuluivat: — M i k ä on m i e l e s t ä n n e Geneven konfereiissln t ä r k e i n tulos? ' —- Katsotteko t ä m ä n tuloksen v a i k u t t a v a n positiivisesti myöa Suomen ulkopoliittiseen asemaan j a miten? Puhemies Fagerholmin j a ulkomin i s t e r i Virolaisen vastaukset kuuluivat seuraavasti: Puhemies Fagerholm: — LuonnoUiseati m i n ä kuulun n i i h i n , j o t k a ovat toivoneet, e t t ä neljä suurta, k u n ne vihdoinkto kokoontuivat, saman p ö y d ä n y m p ä r i l l e , olisivat p ä ä s s e e t yksimielisyyteen kaikista ongelmista, m u t t a kokonaan n ä i n hyv i n el k ä y n y t . E t t ä Geneven konferenssi todella merkitsi ä ä r e t t ö m än paljon p ä r e r n m a n , ystäyälliscmmän I l m a p i i r i n luomista on varmaa. K a l k k i a lausuntioja Geneven kokouksesta leimaa sydämellis(ytys j a ; h y v ä tahto j o k a taholla. Lienee t o d e m i ä k ö i s t ä. e t t ä koko.ihmiskunta toivoo todellista rauhaa j a k a i k k i e n sotien - - myös k y l m ä n — lopettamista. Tämä Ih-inlrtcunnan toive on voimakkaasti v a i kuttanut s u u r i i n herroihin. Jos konferenssi olisi e p ä o n n l s t i m u t , olisi se luonut uuden pessimismin aallon y li koko maailman eikä kukaan uskalla ottaa sellaista valtuuta . Itselleen. Joukkojen rauhan tahto näyttelee suurta osaa. Geneven konferenssi merkitsi s e l v ä s t i s a r j a n ' j a t k u v i a -konferensseja, jotka v ä h i t e l l e n askel askeleelta a i ä t t a v ä t h y v i n k i n ratkaista ongelmat, jotka ovat r a u h a n turvaamisen tiellä. P ä l y ä n Uon aiheisiin kuuluu myös, n ä y t t ä ä minusta, että. Neuvostoliiton p ä ä m m i s t e r i ja puoluesihteeri tulevat vierailemaan L o n toossa. . Se on h y v ä merkki. ^ Suomen ulkopoliittiseen asemaan j a ulkopolitiikkaan Geneven konferenssi m i n u n m i e l e s t ä n i tuakin merkitsee m i t ä ä n muutosta. Se linja, j o t a me t ä h ä n asti olemme noudattaneet, kelpaa j a t k u v a s t i esimerkiksi. S a l l i t t a k o o n minun t ä s s ä yhteydessä lausua i l o n i alita, e t t ä Parlamenttien-v ä l i s e n L i i t o n konferenssi elokuun lopussa H e l s i n g i s s ä muodostuu osanott a j a m ä ä r ä l t ä ä n suuremmaksi J ä laajemmaksi k u i n kokkaan aikaisemmin. T ä ä l l ä : tulevat parlamenttien edustaj a t idästä ja l ä n n e s t ä kohtaamaan toisensa e n s i m m ä i s e n k e r r a n j a kun kysymykset maailmanrauhasta myös t ä ä l l ä n ä y t t e l e v ä t k e s k e i s t ä oaaa. t o i von m i n ä , e t t ä t ä m ä kokous osaltaan voisi antaa l i s ä n j ä n n i t y k s e n laukaisemiseen maalimassa. Ulkoministeri V i r o l a i n e n: — T ä r k e i n tulos Geneven konfe-rensfilsta oli m i e l e s t ä n i k a n s a i n v ä l i sen poliittisen i l m a p i i r i n paraneminen. ' ; — On* selvää, e t t ä k a n s a i n v ä l i s en i l m a p l l rm seestyminen merkitsee p a l j o n myös m e i d ä n maallemme j a k a n sallemme. Siitä on etua monessa m i e l e s s ä . Poliittisen i l m a p i i r i n kirist y e s s ä myös pienten kansojen, ennenk a i k k e a juuri niiden, asema k i r i s t y y ja vaikeutuu. K u n j ä n n i t y s laukeaa, t i lanne paranee. O n n i i n k u i n olisi helpompi h e g l t t ä ä , jos n i i n saan sanoa. . henki aloitti uuden aikalcauden . fcansalnviUislaiä sUhte Ne ' Moittivat koko. maailn^ meidän aikakaudellanmie yhteistoiminta valtioiden kesken on t ä y s i n mahdollista rauiian etujen hyvältsl, huolimatta Valtioiden eri-. : laisista yhteiskunnallisista Järjes- X. telmlstä. KONFERENSSIN OHJEET N e l j ä n v a l l a n hallitusten ulkoministereille antamat ohjeet osoittavat, e t t ä Geneven neuvotteluissai o n tehty t ä r k e i t ä p ä ä ö k s i ä . j o t k a a v a a v a t . t i en k a n s a i n v ä l i s t e n ongelmien raiihan-omaiselle ratkaisulle. Annetut ohjeet t ä h t ä ä v ä t kansojen r a u h a n j a turvallisuuden varmistamiseen. Kysymystä "Euroopan turvallisuus j a Saksa" ehd o t e t t i in käsiteltäfväksl tavoitteena varmistaa Euroopan turvallisuus huomioonottaen k a l k k i e n valtioiden edut j a niiden lailliset oikeudet omaan ja kollektUviseen puolustukseen. Saksan kysymys on ohjeiden mukaan ^ r a t kaistava s i l m ä l l ä p i t ä e n Saksan •kans a l l i s i a etuja ja Euroopan t u r y a l i i - suutta. Aselstarllsiunisongelmaa ^hall i t u s t e n p ä ä m i e h e t .velvoittivat ulko-m i m s t e r l t k ä s i t t e l e m ä ä n p ä ä m ä ä r ä nä sodanvaaran torjumtaen j a aseistuksen aiheuttaman taakan k e v e n t ä m i nen. T ä t e n ulkoministerien l ö k a k i i u s - sa alkaville neuvotteluille annetut t e h t ä v ä t vastaavat k a i k k i e n kansojen p y r k i m y k s i ä rauhaan. E r i k o i s k y s y m y k s e n ä on ohjeissa annettu t e h t ä v ä k s i suhteiden k e h i t t ä m i n e n I d ä n Ja l ä n n e n välillä. Tässä tarkoltukseissa on svmrmlteltaVa toim e n p i t e i t ä , j o t k a poistaisivat kansoj e n vapiaata k a n s s a k ä y m i s t ä j ä kaup-l u j e n tuloksista suurella iloUa." "JOUBNAL DE DIMANCHE" SITÄ USKOBfTOTC Urfiontotunnllla oli musi Jaakobin pakc tialaiset taiteUijat ovat esiintyneet ^kertoo: — Ja sitte m o n i l l a eri seuduilla. ,. päänsä kiven alle ja "Ne l j ä n s u u r v a l l a n - neuvot t e lut G e - < Ko t ima a h a n s a l ä h t i e s s ä ä n v a l t u u s - nevefisä". k i r j o i t t a a ranskalainen a i - { k u n n a n J o h t a j a . . I n t i a n varaulkomi- Dimanche. n^steri A n i l K u m a r Chanda Järjesti ' ' tiedoitustilaisuuden, Jossa h ä n k i i t ti K t i n ä n ka'nsaä j a K i i n a n kansantasav a l l a n h a l l i t u s t a valtuuskunnan j ä s e n i l l e j ä r j e s t e t y s t ä l ä m p i m ä s t ä vas-kakauslehti Journal de " p ä ä t t y i v ä t t y y t y v ä i s e n m i e l i ä l n v a l litessa. O n p ä ä s t y sopimukseen, joka ^ s i s ä l t ä ä t o d e U i s e h y ä l l r a u h J n k y l m ä s s ä sodassa; N ä m ä tulokset olivat m a h d o l l i s i a ainoastaan yleisen h y v ä n t a h don j a Geneven hengen ansiosta, j o ta k a i k k i valtuuskunnat, emien muita neuvostovaltuuskunta, osoittlvä^ v . ." '•NEUS DEUTSCHLAND" Arvioidessaan neljän .vallan h a l l i tusten p ä ä m i e s t e n neuvottelujen tul o k s i a , saksalainen sanomalehti Neues Deutschland osoitti neuvottelujen tulosten va".ivistavan saksalaisten tiskoa s i i h e n , e t t ä k^aikki valtioiden keskeiset kiistakysymykset voidaan r a t k a i s ta neuvottelujen .tietä k e s k i n ä i s eh taanotosta j a lausui varmuutensa s i l t ä , e t t ä I n t i a n Ja K i i n a n kansojen kulttuurisuhteet tulevat lujittumaan j a k e h i t t y m ä ä n . :V T a p a h t u i myös P i k k u A n j a viittaa i A n j a , kysyi opettaja. — Opettaja, onko J nut? v';::'v,?'-.:v^-:.'-.•'••• .--- K u i n k a riiln? • — No kun lehdessi ipuna, e t t ä Jumala or seen. t o h t o r i Tietäväl Se ei koske vain nyt eläioä ihmisiä vaan myöskin vielä synitymättöihiä •Helsingissä pidetysal maailman rauhankokouksessa puhuivat eri mal-luottamuksen j a rehellisen y h t e i s t o i - ! d e n tiedemiehet atomiponunien ai-m l r m a n hengessä. ; h e i i t t a m a s t a kauheasta .vaarasta. P u o l a l a i n e n professori Infeld sanoi. ' " N E W Y O R K T I M E S " r A m e r i k k a l a i s e n New Y o r k Timesin t a r k k a i l i j a Schwarz kirjoittaa: • Jos j o t a i n selveni j ö t ä s s ä vaihesssa heti neuvottelujen p ä ä t y t t y ä , n i i n a i n a k in se, e t t ä k a n s a i n v ä l i s t e n suhteiden i l m a p i i r i on parantunut On alkanut v ä l i r a u h a n kauisi; jonka aikana diplomaattien on helpompi k ä s i t e l l ä kys y m y k s i ä vähemmällä j ä n n i t y k s e l lä k u t a t ä h ä n astL" "TRJBUNA LUDU" P u o l a l a i n e n : l e h t i Trjbuna Ludu k i r j o i t t a a , e t t ä "neuvottelujen antamat ohjeet, jotka k a l k k i n e l j ä osanottajaa yksimielisesti. hyväksyivät, ovat havainnollisesti osoittaneet koko p ä a j a .vapaita y h t e y k s i ä i h ä i r l t s e v ä t maailmalle, e t t ä kalkkien osapuolien esteet asiasta kimnostuneiden maiden i- l - u * ! » - . - i . , . - . valmis ynteistyonon avaruustutlcimusalalla New York. — Presidentti Elsenho-werln h y v ä k s y t t y ä h e i n ä k u u n lopulla suunnitelmat avaruuteen l ä h e t e t t ä v i s t ä maapalloa k i e r t ä v i s t ä kokeilu-satellllteista, ovat keskustelut t ä s tä aiheesta, jota t ä h ä n asti o n p ä ä a s i a s sa k ä s i t e l t y v a i n tieteiskirjallisuudessa, saaneet vauhtia. Ne tieteelliset j ä r j e s t ö t , jotka ovat l ä h i n n ä suunnitelmaa, toivovat näit. ten satelliittien avulla v i i m e i s t ä ä n v. 1958 voitavan raolttaa ovea maailmankaikkeuden salaisuuksiin. Satell i i t i t kulkevat 8 k i l o m e t r i n vauhdilla sekunnissa maan jTnpärl suunnilleen 400 kilometrin korkeudella ja antavat automaattisesti tietoja avaruuden esikartanoissa vallitsevista olosuhteista. .,: •• ^ • Mutta sitten tapahtui, kuten on tapahtunut niin monesti aikaisemminkin jotakin sellaista mikä sai tilanteen muuttumaan. Työläiset rupesivat liikehtihiäun työmaalla ja toimipaikoissaan. Työläiset äänestivät ylivoimaisesti lakkoutumiscn puolesta, ellei, hedän oikeutettuihin vaatitnuksiinsa suostuta; 'He osallistuivat tuhansittain union-sa kokouksiin ja antoivat kymmenin eri tavoin ymmärtää, että he ovat yhtenäisiä uhionsa katissa Ja samalla myös päättäväisiä siitä, että heidän oikeutettuihin vaatinuiksiinsa ön suostuttava. Juuri tämä työläisten yhtenäis\'ys- ja taisteUihcnki oli ratkaisevana tekijänä voiton saavuttamisessa. Juuri se kun unio ei ryhtynyt "morkkaamaan" työläi-. siä "taisteluvalmiutensa" vuoksi, kuten oikeistolaisten kontrolloimat uniot aivan liian usein menettelevät, nostatti työläisten keskuudessa luottamusta omaan voimaansa jä työnantajapiireissä käsityksen siitä, että niirt työläiset kuin uniökin ovat tosissaan. Tässä on Mine-Mill union nyt saavuttaman siiuren voiton — ja sitä edeltäneiden voittojen— todellinen "salaisuus"'. Selvää tietenkin on, että M-M unio tulee tämän johdosta saamaan työnantajilta entistä, pahenmian nimen. "Porvari oti peto kun sen kukkaroon kosketaan", tapasi vanha ystävämme, Pirskas-a-ainaja, meille nuoremmille selittää. Me saamme olla vakuuttuneita myös siitä, ettii taantumusvoimat tulevat käyttämään kalkki mahdolliset ja mahdottomat keinot mustamäalatakseen tätä mainiota uniota ja saa-dakseen sen huonoon valoon aisioita tuntemattomien työläisten sjl-missä. Mutta kokemus on osoittanut, että vaikka. iinion jäsenet ovat telaan zhen- K i i n a s s a o n alettu e n t i s t ä e n e m m än kasvattaa arvokasta lääkekasvia, z h e n - s h e n - n i m l s t ä juurta. Suurimmat z h e n - s h e n - v i l j e l m ä t ovat O i r i n in maakunnassa Tshanbosnan-vuoristo-seudulla. josta toivotaan saatavan y li 80.000 k g zhexishenla. .•ramäh j u u r e n keinotekoisten kasvatusmenetelmien i c e h l t t ä m l s e n ansiosta t ä m ä n seudun valtiotaloudet ovat saavuttaneet h y v i ä tuloksia. Mainittakoon, e t t ä s i l l o i n , k u n zhen-shenin siemenet k y l v e t ä ä n tavallista menet e l m ä ä noudattaen e n s i m m ä i s e t taimet ilmestyvät näksrvim vasta vuoden kuluttua, Fusunin v i l j e l m ä n t y ö n t e k i j ä t ovat saavuttaneet h y v i ä tuloksia Jo samana vuotena k y l v ä m ä l l ä siemenet palaneeseen lantaan. T ä m ä n ansiosta zhen-shemn kasvattamlsalka on supistunut s e i t s e m ä s t ä vuodesta kuuteen vuoteen. Lauantaina; Umoitti myös Neuvost o l i i t o n huomatuimplin kuuluva avaruustutkija A . G . K a r p e n k o v e n ä l ä i s t e n todehnäköisestl ehtineen yhtä p i t k ä l l e m i e h i t t ä m ä t t ö m i e n satelliitt i e n suunnittelussa s d t ä periaatteessa olevan valmiita yhteistyöhön ava-r u u s t u t k l m u s k y s y m y k s l s s ä . Amerikkalaiset tutkijat ovat k ä y t t ä n e e t kaikki mahdolliset voimavar a n s a ratkaistaakseen ne monet sekä monimutkaiset ongelmat, jotka l i i t t y v ä t avaruuspallojen lähettämiseen. N y k y i s i n on k ä y t e t t ä v i s s ä ainoastaan! matemaattisia laskelmia, piirustuks i a s e k ä joukottaln tutkimusten. t u loksia, jotka on saatu rakettien .ja robottlaseiden kokeiluissa. Nimenomaan korostetaan, e t t ä satelliitteja valmistetaan i n h i m i l l i s e n mielenkiinn o n ty}'dyttämiseksi — tuhoavaa tarkoitusta n i i l l ä el ole. Sodanaikaisista kokemuksista on tosin otettu oppia, j a oletetaan, e t t ä myös on käyty neuvotteluja Saksan V-aseitten erik o i s t u n t i j a n Herman Oberthin ja Wenher von B r a i m l n kanssa. j a kansojen eduksi. E i voida y l i a r v i o i d a k a n s a i n v ä l i s e n yhteistoiminnan ja kulttuurisuhteiden m e r k i t y s t ä rauhan varmistamiselle. N e l j ä n v a l l a n h a l l l - t u t e n p ä ä m i e s t e n p ä ä t ö s taloudellisten ja kulttuurisuhteiden k e h i t t ä m i sen v ä l t t ä m ä t t ö m y y t t ä on luonut hyv ä n perustan yhteistoiminnan laajeh-tamiselle Neuvostoliiton ja U S A : n. E n g l a n n i n sekä R a n s k a n kesken. PÄÄTÖSTEN V A I K U T US • Geneven neuvottelujen päätökset vaikuttavat suotuisasti luottamuksen kasvuun ja yhteistoiminnan laajentumiseen n e l j ä n s u u r v a l l a n kesken, ja samalla niiden merkitys' tulee olemaan m y ö n t e i n e n tolsillekiri m a i l l e ja yleisen rauhan vakaannuttamiselle. N ä i d e n neuvottelujen tulokset osoittavat seivästi, että nykyisin voivat valtiot, j o i l l a on erilaiset sosiaaliset j ä r j e s t e l m ä t , olla rakentavassa yh-telstolminnasa keskenään rauhan etujen hyväksi ja e t t ä kylmä sota, j o k a ön y n n y t t ä n y t sodanjälkeisen kaUden k a n s a i n v ä l i s e n j ä h n i t y s k s en kasvusta, voidaan lopettaa. Geneven neuvottelut ovat osoittaneet reaalisen t i e n kansojen vapauttamiseksi k y l m ä s t ä sodasta j a samalla luoneet a l un uudelle aikakaudelle k a n s a i n v ä l i s i s sä ushtelssa. " I Z V E S T I J A " '^Neuvostokansa, k i r j o i t t a a Izvestija 24. 7. 55 — on y h d e s s ä k a l k k i e n muiden kansojen kanssa t y y t y v ä i n e n G e neven neuvottelujen tuloksien Johdosta, ' s e on s i t ä mieltä, e t t ä näiiden neuvottelujen menestyminen merkitsee uuden aikakauden a l k u a k a n s a i n v ä l i s i s s ä suhteissa. Neuvostoliitto teki kaikkensa luodakseen suotuisat neu-votteluolosuhteet n e l j ä n v a l l a n h a l l i tusten p ä ä m i e s t e n neuvotteluissa. Se tulee t e k e i n ä ä n kaikkensa, e t t ä Geneven neuvottelujen p ä ä t ö k s e t toteu-t e t t a l s l l n k ä y t ä n n ö s s ä yleisen rauhan Ja k a n s a i n v ä l i s e n : turvallisuuden etuj e n hyväksi. K a i k k ' . kansat ovat tarkkaavaisina seuranneet n e l j ä n vallan hallitusten p ä ä m i e s t e n Geneven neuvotteluja. K a i k k i rauhantahtoiset kansat vastaanottivat tiedot Geneven neuvotte- "osolttae^a - h y v ä ä tahtoa j a kun neuvotteluja k ä y d ä ä n yhteistoiminnan ja k e s k i n ä i s e n y m i n ä r t ä m y k s e n hengess ä , voidaan k a l k k e i n pahimmatkin valkeudet s o p l m u s t l e t ä voittaa ja poistaa." '. •• ' ' T i e t o V Geneven neuvottelujen m y ö n t e l s l t ä tuloksista", kirjpittaa l e h t i , "leviää kaivattuna uutisena k a u t t a koko maailman. Ihmiset k a i kissa inaissa t e r v e h t i v ä t t ä t ä , tledoi-t u s t a suurena rauhan voittona." e t t ä ainoa keino suojautua atomipommia yantaah o n estää- s o t ä . -A L e h d i s t ö n haastattelutilaisuudessa, jcssa toimi puheenjohtaja kuuluisa englantilainen professori J . B e m a l, s a a t i i n k u u l l a monia mleleniiptolsla lausuntoja. Prof. B e r n a l sanoi ter-vehdyrouheessaan: " O l e m m e saaneet h y v i n ysitjisohtaisia tietoja atomipommin vahiutuksista. Japanissa, rad i o a k t i i v i s e n p ö l y n l e v i ä m i s e s t ä Ja sen s ä t e l l y y a i k f i t u k s i s t a jne. Tehtävän ä m m e on luoda kokonälfttuva siltä, m i t ä atomisota n y k y h e t k e l l ä voi saada aikaan, ja M a a i l m a n rauhankokous tulee k~äyttämään tutkimustemme tu l o i t s i a h y y ä k s s e n p ä ä t t ä e ^ ä n , mitä on tehty; sellaisen sodan e s t ä m i s e k s i. O n myöskin keskusteltu atomivoiman k ä y t t ä m i s e s t ä r a u h a h o i n a l s i l n t a r k o i - t u k s l l n ." A l u k s i t e k i v ä t aiikerimmln kysym y k s i ä Helsingin Sanomien Arvo Ä ä r i , U n i t e d Pressin edustaja j a nor-' jalaisert' o i k e l s t o s o l t l a l l d e m o k r ä a t t l s en Arbelderbladetln. t o i m i t t a j a Svaerdrup j a kysymysten aiheena oli Neuvostol i i t o n suhde atomipommiin. Neuvos-t o l l i l l o l ä i n e n profesorl Ambarzumjan ym. viittasivat ^valtiomiesten puhei Tervehtien • i l o l l a hallitusten pää-1 siin j ä a s i a k i r j o i h i n , jotka osoittavat mleisteririeitvottelujen tuloksia j a tuo- Neuvotcollltoh lukuisia ' k e r t o j a esit-den j u l k i t y y t y v ä i s y y t e n s ä niiden johdosta; kansat odottavat Genevessä tehtyjen p ä ä i ö s t i e n . t o t e i i t t a h i i s t a . Ne toivovat, e t t ä neuvotteluihin osallis-tuneiden kesken aikaansaatu kosketus kehittyisi edelleen. "PRAVDA" •'Neuvostoihmiset", k i r j o i t t a a P r a v da 24. 7., "ovat osoittaneet h y v ä k s y - v ä n s ä Geneven neuvottelujen tulok- i set ollen, vakuuttuneita . s i i t ä . ;että ' nieuvottelut avaisivat t i e n k a n s a i n v ä l i s t e n ajankohtaisten ongelmien käsittelemiselle, edelleen. Neuvostoihmiset t i e t ä v ä t , e t t ä n e l j ä n vallan h a l l i tusten, p ä ä m i e s t e n neuvottelujen koollekutsuminen oli mahdollista k a n sojen j ä r k k y m ä t t ö m ä n r ä t j h a n t a h d on ansiosta, k a n s o j e n rauhantahto i l m e ni, s e l v ä s t i m y ö s Geneven neuvotteluj e n aikana. M a a p a l l o n v ä e s t ö n v a l t a va e n e m m i s t ö v a a t i i rauhan varmist a m i s t a j ä v a l t i o i d e n k e s k i n ä i s t ä yh-' telstolmlntaa. Kalkkien kansojen k a l k k e i n suurin pyrkimys on p y r k i mys rauhaan." — SIB. Adenauer tarpeeton B e r l i i n i . — I t ä - B e r l i i n i n radion l ä h e t y k s e s s ä sanottiin, että eniten n i e n e t t i Geneven konferenssissa tri Adenauer. H ä n ja h ä n e r i ; p o l i t i i k k a n sa oliyat k y l m ä n sodan seurauksia. Nyt on kylmä sota p ä ä t t y n y t eikä h ä n e l l ä ole e n ä ä m i t ä ä n virkaa. L ä h e t y k s e s s ä esitettiin s e i i j ä l k e en vetoomus* k a l k i l l e saksalaisille, myös k o r k e i m m a l l a tasolla oleville, ko-. koontua keskustelemaan keinoista l ä h e n t ä ä Saksan kUmpaaJkin . osaa t o i s i i n s a . ; t ä n e e n atomiaseiden h ä v i t t ä m i s t ä; viimeksi pn tehty esitys atomiaseiden m ä ä r ä n supistamisesta sikgi. kunnes ä t o m l a r o i d e n k ä y t t ö kokonaan klel- ' l e t ä ä n . Atomipommi on yksinomaan, h y ö k k ä y s a s e , ei puolustusase, korosti prof. Ambarzumjan voimakkaasti. Prof. B e m a l puolestaan lisäsi, että rauhankokouksen päätökset, mitä ne ttlten tulevatkin \. olemaan, eivät s riippuvaisia m i n k ä ä n .suurvallan politiikasta, vaan rauhanpuolustajat vaativat atomiaseiden t ä y d e l l i s t ä h ä - v i t t ä n i i s t ä ja hiiden k ä y t ö n k i e l t ä - mLstä j a m y ö s k i n kokeilujen lopettam i s t a ; viimemainittu vaatimus el kohdistu v a i n Yhdysvaltoihin, kuteii t o i m i t t a j a Ääri oli v ä l t t ä n y t , vaan k a i k k i i n atomiarcita omistaviin maih i n . — N ä m ä kysymykset, h ä n lisäsi. — ovat luonteeltaan diplomaattisia, emmekä, me tiedemiehet ole oikeita i i e n k i l ö l t ä n i i h i n vastaamaan. Me voimme vastata teille kysymyksiin, j o t k a koskevat atomienergiaa j a sen vaikutuksia. ' :•: Prof. B e r n a l l n toivomusta noudattaen keriiustelu s i i r t y i k i n nyt asiallisemmalle pohjalle. Neuvostoliittolaiselle professori o s o i t e t t i in kysymys, r k u t t a a . e l ä v i i n . ellmis h e i n ä k u u n 1 p n ä koS toliitoaia. tiedemlestej telemaan nimenoma m y s t ä . j ä tähän kok t u u lukuisia ulkomaa h i ä . • J a p a n i l a i n e n prof kertoi Japanilaisten t: kimuksiftta omassa r ehimaan ja Nagasa pommit surmasivat yhden kilometrin si a t o m i r ä j ä y t y k i s e s s ä m . k a aiheutti sille ältt h e n k i l ö i l l e ve;«'sairaui sen (kuoleman. K u n s o l l e e i naiset ovat sy: sia, on n ä i d e n jouko sasti epärhuödostunei kokuussa pidettiin J miesten neuvottelu, d e t t i i n . ja atomipom .vaiikutukset vielä syni k u p o l v i i n olivat järky •kä Japamiaisille et oialiistuneille. ulkom; miehille; — P y y d ä n U timiehet vaikuttam? yleiseen miellpiteesee i w ä s a k i . — Kysymys t a ei koske alnoästj i h m i s i ä . M e i d ä n on v t a v a tulevia sukupolv m ä t t ö m i ä lapsia. SIk kansa toivomme, et v a i t i atomipommien myös n i i d e n valmistar E n g l a n t l l a h i e n tohti m a u t t i , , e t t ä atomipi arvoitus tieteellekin, j ä s r t y k s e s f ä ön energ e n e m m ä n k u i n on osat j ä h d y k s e n vaikutust< k e s t ä ä monia vuosia. L ä n s l - s a k s a l a l n e n 1 maassaan t e h t ä v ä n pr jautiunlsesta atomlpo taan. — Onko suojaat mahdollista? h ä h tledi nen proifessorl Infeld e t t ä a i n o a suoja on « k l n i n kokeet ovat os< prof. B e m a l , — e t t ä ka tehottomia, paitsi syvät l a i s i a valmistetaan vai l i t u s h e r r o j a varten. dyika3ri vaikutukset ja aavlstamattomalla tavi j ä l k e e n p ä i n . RanskaiJ B i c c a r d huomautti v: t ä y s i n mahdotonta ti I l m a s t o l l i s i a ym.tekij. Jalaittelden tehokkuus . Moskova. — Neuvostoliiton puolustusministeri, marsalkka Shukov antoi lauantal-Iltana m ä ä r ä y k s e n kaikk i e n v e n ä l ä i s t e n joukkojeh poistamisesta I t ä v a l l a s t a , ilmoitti Moskovan r a d i o v i i k o n vaihteessa;: Shukov k i l t t i p ä l v ä k ä i & y s s ä ä n joukkoja niiden suorlttan sesta. I t ä v a l l a s s a . V ; Neuvostoliiton asevoi vahvuutta supistetaan joukkoja, joka poiste ta. sanottiin pälväkäs T ä m ä supistus tehd Kirjaltajain unio vaatii takeita Indianapolis. — K i r j a l t a l n unio Ja sen kanssa likeisesti yhdessä toimivat toiset painatusteolllsuuden unibt. ovat vaatineet takeita s i l t ä , e t t ä kun CIO ja A P L . y h t y v ä t , n i i n siten syn-tjTiyt e m ä j ä r j e s t ö ei tule sekaantumaan siihen kuluvien unlolden toim i n t a - a l a n oikeuksiin enempää kuin niiden s i s ä i s i i n asioihinkaan. Tästä varoituksena oyat W a l t e r Reutherin harjoittamat peukalolmlset ciO:n unlolssa Ja suurien unloryhmlen s i l tä erottamiset. . — K a i k k e i n k u u m i n p ä i v ä m i t ä on m e r k i t t y m i i i s t l l n maailmassa ö I l A s i - zassa Libyassa, syyaikuusisa'1922. j o l l o i n l ä m p ö m i t t a r i o s i t t i 136 astetta.' ulkopuolisia kuin sisäisiäkin vihollisia ja hajoittajiayastaan. ^ Meidän lehtemme yhtyy muihin sudburylaisiin ja Canadan järjestyneeseen työväestöön niiden onnitellessa Incon 15,000:tta työ- ; "Lakeja p i t ä i s i tuntuvasti koventaa t ä s s ä armaassa C a n a t & n maassakin", sanoi v a n h a y s t ä v ä m m e P i e t i l ä , j u t e l - t u a a n ena'.n (Jonnin joutavi a kuumuudesta j a n i i s t ä keinoista, m i t e n h än ^Tittää henkiriepunsa s ä i l y t t ä ä. Sanottuaan tavallisen "halloo k a -, v e r l t " ' t e r v e h d y k s e n s ä ; , "painettuaah puuta" Ja s y t y t e t t y ä ä n v ä ä i ä v a r t i s e h - sa. P i e t i l ä paljasti ä ä n e n s ä v y l l ä ä n, e t t ä h ä n e l l ä ' o n Jotakin erikoista aiy-d ä n i e l | ä ä n . vaikka h ä n e s i h i t y i i in huolettomasti j a harvasanalsestl, k u t e n tavallista. ' E s l t e t t y ä ä n y l l ä m a i n i t u n k ä s i t y k s en niiaamme lakien koventamisen, tarpeellisuudesta P i e t i l ä imaisi tavallLata p i t e m m ä t henkisavut, r y k ä i s i v ä h än Ja k y s y i : ••^ '. . " M i t ä h y ö t y ä on s i l l o i n paremmist a k a a n neuvoista, jos n i i t ä ei saa toteuttaa?" vikehrottomia ovat sellaiset "neuvot" ' m y ö n t e l i n ^ v i e n neuvojen toteuttamisen, "mikäli s e l l a i s i a s ä ä d ö k s i ä e n ä ä onkaan". : " K u u l e h a n nyt nuorimies" (kuinka h y v ä ä se t e k i k ä ä n vanhalle sydämelle) sanoi P i e t i l ä ; "kyllä asla n ä y t t ä ä v i e l ä k i n olevan n i i n , e t t ä ei fiia t e h d ä molempia, luvata j a antaa'." T i e t ä e n , e t t ä P i e t i l ä l l ä on tavalU-sestl runsaasti asiapitoisia argumentt e j a j a ollen vielä t ä y s i n t i e t ä m ä t ön s i i t ä . ' m i h i n h ä h nyt t ä h t ä i s i , mg puolestamme j ä i m m e kuuntelemaan h ä n e n Järkeiljmsä k e h i t y s t ä . . N i i n p ä h ä n v ä h ä i s e n tauon j ä l k e e n uudella., kysymyki»3llä: "Muistatko sitä uutistletoa minkä mukaan e r ä ä t torontolalset l ä ä k ä r it varoittivat, v a r s i n k i n vanhempia u l k o t y ö l ä i s i ä , e t t ä h e i d ä n tulisi. v ä l t t ä ä I l l a l l i s i a ponnisteluja kuumina p ä i vinä. Ja e t t ä parasta olisi reilusti lev ä h t ä ä U t a p ä t v ä l l ä ?" "KyUä." "Tiedätkö sietiMa miten kävi minulle i l t a p ä i v ä n ä hetkeksi v ä h ä n nojaavaan asentoon kalvepaikassa?" " S a i t varmaan v ä h ä n h r t t i ä pomolta", sanoimme me m u i s t ä e s s a m - me, e t t ä P i e t i l ä pn hyvä aminattimles j a ahkera työläinen^ sekä k a i k e n l i s ä k s i unlon j ä s e n , eli mies. Jota el n i i h k ä ä n helpoati l ä h e t e t ä t y ö t t ö m i en armeijaan. • .-y^ • •. " V ä ä r ä s s ä taas, kuten tavallista", sanoi P i e t i l ä i k ä ä n k u i n s ä ä l i s t ä hymyillen. " P ä i n v a s t o i n / pomo; oU e r i t t i n osaanottavaisen n ä k ö i n e n ja keholttl l ä h t e m ä ä n lopuksi päiväksi k o t i i n , ettei v a i n ' tule vakavampaa sairautta, k u t e n h ä n sanoi." , "No m i t ä vaiittamL'i3n s y y t ä s i n u l la s i t en on"? kysyimme me puolestam» ine.' '\ . • " S i i n ä p ä se o n k i n . E i p i t ä i s i t e h dä l i i a n h ä t ä i s i ä p ä ä t e l m i ä " , sanoi P i e t i l ä . " M i n ä k i n l u u l i n , e t t ä pomotkin i-upeavat noudattamaan lääkärien neuvoja : t y ö l ä l s t e in terveydenhuollon suhteen ainakin kuumina päivinä^ M u t t a m i t ä s ollakaan. K u n tuU t U i - p ä l v ä viikon lopulla, n i i n t i l i s t ä oU v ä h e n n e t t y se lähes puoli pälväS, j o n k a 'sain' v a p a a k o s i i t ä särystä kun noudatin l ä ä k ä r i e n neuvoa!" . " A h a a ! " :'].'/".••%-.1 • .-y';..: " K u t e n - siis - ^ u d m ä a t , ; l a k ^ a pl-kuten l ä ä k ä r i t sellttävi kuumina päivinä on t j e n n e t t ä v ä ja tarpeen pieni lepohetki, n i i n si kivolmaiseati säätää. — ei i s o i l l a eikä pienii ole nokan koputusta rupeaa terveyssyistä •>' maan." "Oikein haastettu", n " J a s i t ä p a i t s i " , jatk n a t t u u n .4lkuun pääa'y s i lakeja kovennettaVa suhteen. "Työläisten 1 a i v a n l i i a n lyhyitä, n a r r i t saavat kuukauc j a pari viikkoa vielä ' suksi. nUn kyllä kalkl p i t ä i s i saada ainakin maksuUiam kesäloman yksi lepovilkko. että 1 rasituksista Ja voisi a neenä m i e h e n ä tai ria] delleen. Se antaisi t: p a l j o n parempia tulok tavaisuuden kannalta V a i k k a me yritimme t u r h a on työläisten hi antajain edulata. n i i n > m a t t a Jouduimme tunni periaatteessa on Pietfl lakeja olisi Jcovennetta
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 4, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-08-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550804 |
Description
Title | 1955-08-04-04 |
OCR text |
mi
Sivu 2 Torstaina, ek>Jcuun 4 p. — Tlnursday, Aug. 4,1955
VAPAUS
CMBKMif) — Independent Labor
TOlephonesiSua Office Oe. 4-«!MM;
Editorial Office OS. «<4285. UimaKef
K. Bului; Editor W, EUuod. M a j O^
address: Box 69, \6udbury, Ontario.
OKgan of fjnnteh Canadians. Es-tabUsbed
Nov. e, I9l7. Auäuoized
fis eecond class jnail by tbe Post
OtOce PQsartment, Ottaw3,'
Jlshed thrice «reeJtly: Tuesday»,
^ u n d s y s and Satnrdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at' 100-102
Elm St. Wi, Sudbuiy, Ont„ Caiiada.
Adyertising ratesupon a|)pUcatioo.
Tratlslatibn free of cbatge. ' : v
^ZTLAUSRINMATC
Canada&sa: 1 vfc 7.00 6 kk. 3:75
Y h d y s v a ö o t e a : 1 vk; 8 J » 6 kk. 4J30
luomessa: 1 yk. 8.50 6 kk. 4.75
Miia niuut^^^a^^
Äk Väheksyä ei kuitenkaan sovi kaivosmiesten nyt vohtamia pal
'kankorotuksia ja muita parannuksia. Incpn työläiset Sudburyssa ja
Port Colbornessa saavat tämän uuden työehtosopimuksen mukaan
5 prosentin yleisen palkankorotuksen, tarkoittaen se sitä, että palkat
(kohoavat 8J4 sentistä 11 senttiin tunnilta. Kun tähän lisätään^^v^^
kesälomien, juhlapäivätöiden ja sairashuollon suhteen saadut parannukset,
niin yhteenlaskien ne aiheuttavat yhtiölle noin 12 .sentin menot
jokaista työtuntia kohti. Toisin sanoen, nyt voitetun palkankorotuksen
ja muiden .parannusten peru.steella Incon työläiset saavat joko
välittömästi tai välillisesti useihin miljooniin dollariin nousevat lisätulot
vuosiansioihinsa, rriikä. tarkoittaa, ei vain kaivostyöläisten ja
heidän huollettaviensa elämän paranemista, vaan koko liike-elämän
vilkastumista Sudburyn seudulla.
Käytännöllisesti "katsoen tämä sopimus: korotti kaivostyöläisten
peruspalkan $1.87 tunnilta $1.96'/( tunnilta, ammattimiesten jä etu-miesten
saadessa huomattavasti yli S2 tunnilta. Kaiken lisäksi nämä
palkankorotukset astuvat voimaan taannehtivasti kesäkuun 1. päivästä
lä,htieri, jolloin aika^empi työehtosopimus päättyi. Tämä antaa
'kaivbsmiiehille sievoisen lisätulon seuraavassa maksussaan.
Miten sitten on mahdollista, että Mine-Mill saavutti jälleen näin
loistavan voiton tuhansien nikkellnkaivajien hyväksi? .
Muistaa tulee ensinnäkiii, että neuvottelujen alkuvaiheessa Inco
kieltäytyi jyrkästi edes keskustelemasta eläkejärjestelmän parantamisesta.,
"Se on yhtiön rahoittama suunnitelma ja yhtiö määrää siitä
yksinään'' sanoivat Incon ptmiot.^ M
symyksessä on paljon enemmäslä kuin Incon muut»nr>ista dollareista,
nimittäin tuhansien työläisten hyvitiyoinnista ja vanhuudpnturvasta.
Selvästikin tässä asiassa on kuultava työläisten toivomuksia, koska
kerran on kysymys työläisten vanhiiudenpäivistä. ja kun kaivosmiehet
antoivat miltei yksimielisen kannatuksensa tälle ainoalle oikeudenmukaiselle
katsantokannalle, niin yhtiön täytyi lopulta suostua.
; 'Merkillepantavaa 'muuten on, että Iiico ei yrittänytkään kieltää
sitä, ettei se pysty antamaan työllisilleen palkankorotusta ja muita
, parannuksia. Totta on, että vissit tet)llisuudet, kuten esimerkiksi Ca^
nadan tekstiiliteollisuus ovat -—kiitos suurelta osalta Yhdysvaltain
dumbingille — sellaisessa talouspuristuksessa, etteivät ne voi aivan
sellaisia työehtosopimuksia allekirjoittaa m tehtiin Incon kanssa.
Tämä pitää paikkansa myös erinäisten pikkuliikkeiden kanssa,
jotka joutuvat lisääntyviissii määrässä taistelemaan olemassaolostaan,
sillä kapitalistisen kilpailun laki on,•viidakon laki, misisä voimakkäärh-pi
syö heikomman. Mutta sellaisten jättiläisliikkeiden kuin Incon
'kohdalta ei ole lainkaan kysymys siitä kykeneekö yhtiö maksamaan.
H mm • wm • • • Iirin
Puhemies Fagerholmin ja ulkoministeri
Virolaisen lausunnot Vapaalle SanaiUe
vaan siitä, että haluaako se maksaa. Eivätkä ne ''halua maksaa'', ellei-"
vättyöläiset niitä siihen pak |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-04-04