Vapaus, March 21, 1922

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 21 p. - Tuesday, March 21st.
jC&nadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-
^ Sudburyssa, Oct., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H, PURO, J. W.SLUP .
lastaavatoimittak Toimitussihteen.
V A P A U S
The only organ of Finnish Worker3 m Canada, Pub-iished
in Sudbury, Ont, every Tuesday, Tfaursday and
fiaturday. -
Aaverti8ingrate3 40cpercol.inch. Minjmum cbarge
for sin^e itisertion 75c. biscount on standing advertise-
Bjent The Vapaus is the best advertising medium among
ae Finnish People in Canada.
Tietääkö toveri Lauldd mitä hän
puhuu .
Lehdessämme on juuri julaistu Amerikan suomalai­sille
hyvin tunnetun veteraanin ja opettajamme toveri
Leo Laukin artikkeli^ otsakkeella «/. W. W. liitto itse-murhaa
tekemässä.^ Jokainen joka on lukenut tämän
toveri Laukin artikkelin on kieltämättä selvillä, mitä
toveri Laukki ajattelee Kolmannesta Intemationalesta,
Punaisesta Taloudellisesta Intemationalesta ja mitä
hän ajattelee L W. W:n nykyisen Toimeenpanevan
Komitean suhteesta edellisiin.
täisen tutkimisen ja syventymisen kannalta. Mekään
emme pyydä, että uskottaisiin yksinomaan mitä toveri
Laukld, tai joku muu veteraani L w:läinen sanoo.
Mutta se seikka ,että parhaat ainekset, lukemattomissa
amerikalaisen teollisuus työväestön taisteluissa etumai­sissa
vallihaudoissa taistelleet veteraanit, niin muunkie­liset
kuin suomalaisetkin, ovat n>1 Kommunistisen In­temationalen
ja Punaisen Intemationalen kannalla, ja,
leppymättöihästi nykyistä I. W. W:n T. P:ta vastaan,
jo täytysi olla riittävä syy, että kaikki teollisuosunio-nistit,
I. W. W:n lämpimät kannattajat, ry^yisivät
näitä kysymybiä perinpohjaisesti tutkimaan. Tätä
me toivomme. Emmekä. usko tässä toiveessamme pet-tyvärame.
DmotDshinta 40o palstatuumalta. Alin hinta kerta-flrootuSta
75c. - Kuolemaniiraotukset |2.00 (muisto-
"Sis^ 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja aviolntto
flmol alin hinta ?2.00, niraenmuntosilm, (muuten kum
Sittoilmotuste; yhteydessä ^^^'S^'
motukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tukset
?2.00 kerta. - Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). - Kaikista ilmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tiilee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: _ ,, ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1,50 ja yksi kk. 75c. , . , *c r „v
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13,00 ja kolme kk. $1.75. „„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joille on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Irirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonailisella nimellä. ...
J V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. _
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
I,ome St.. Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69, Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
flacond class matter.
Etelä-Afrikan työläisten esitaistelu
Etelä-Afrikan kaivostyöläisten taistelu on yksi huo­mattava
merkki siitä, että takapajuisempienkin mait­ten
ja erikoisten imperialististen siirtomaitlenkin sor­rettu
proletaari herää. Etelä-Afrikan kulta- ,ja hiili­kaivostyöläiset
joutuivat lakkoon sen johdosta, että
heidän palkkojaan ja elintasoaan polettiin, käyttämällä
alkuasukastyövoimaa. Heidän taistelunsa ei ollut kui­tenkaan
taistelua alkuasukastyöläisiä vastaan, vaan
päinvastoin muodostui tämä kaivostyöläisten taistelu
taisteluksi korkeamman elintason puolesta alkuasukas-raatajillekin.
Kaivostyöläisten lakko muodostui san­gen
pian poikkeavaksi pelkästä jokapäiväisten vaati­musten
puolesta taistelusta, sillä samalla kun kaivos­työläiset
vaativat palkkojen pysyttämistä ennallaan ja
kun kapitalistit uskottelivat, etteivät kaivokset kannat­taisi
ilman huomattavaa palkkojen alennusta, hiin teki­vät
työläiset vaatimuksen saada kaivosten kontrolli
/haltuunsa. Näin sai lakkotaistelu poliittilen — val­lankumouksellisen
— luonteen.
Alussa olivat kapitalistit hämillään siitä suurem-moisesta
voimasta ja solidarisuuden osoituksesta, minkä
merkeissä työläiset kävivät taisteluaan. Ja erinäisiin
ryhmiin ja poliittisiin pyrkimyksiin jakaantunut kapi-talistiluokka
näytti voimattomalla-ja aikaansaamalto-malta
proletiiarisen jättiläisen edessä. Yksi osa kapita­listisesta
lehdistöstä hyökkäsi ankarasti pääministeri,
Jcenraali Smutsia vastaan sen johdosta, ettei tämä
sotavoimain avulla kukistanut lakkoa heti alkuunsa,
vaan päinvastoin pyrki saamaan sovintoa aikaan kai-
^vosten omistajain ja kaivostyöläisten kesken. Toisaal­ta
oli kenraali Smutsin politiikan puolella voimakas
kapitalistiyhtyraä, joka tahtoi pelata vapaamielisem-pää
osaa, koska se toivoi pääsevänsä työläisten kannat­tamana
uudelleen valtaan seuraavissa vaaleissa, Edel
leen; kenraali Smut?illa ei ollut nyt käytettävissään
englantilaisia sotajoukkoja, kuten 19Ö7 ja 191^4 vuosien
lakoissa, joiden avulla hän olisi voinut murskata kai­vostyöläisten
vastarinnan, kun ta^s hän epäili kutsua
aseisiin kaivostyöläisiä vastaan maanpuolustusjoukkoja,
peläten niiden epävarmuutta.
Työläiset saivat näin kapitalistirylimien epäröides­sä
yhä voimakkaamman perustan vaatimuksillaan ja
näin heidän lakkotaistelunsa muodostui yhä enemmän
vallankumoukselliseksi taisteluksi — taisteluksi val­lasta,
. Koko teollisuuslyöväki oli kaivostyöläisten la­kon
ja vaatimusten takana ja jopa suuret määrät boori
talonpoikia, vanhoja Etelä-Afrikan vapaustaistelijoita
riensi heitä auttamaan. Valtion lisätty poliisivoima ei
enään kyennyt ylläpitämään «järjestystä)i>, Kaivostyö
Iäiset riisuivat heitä aseista joukoittain Ja ottivat heitä
vängiksi, asestuen itse. Tällöin havahtuivat erimieli­set
kapitalistiryhmät, yhdistivät rintamalisä. Keksit­tiin
vanha juttu, että bolshevikit ovat kiihoittaneel
koko lakon ja sitä rahastavat. Oli kylliksi houkkia,
jotka noudattivat kenraali Smutsin kutsua, liittyen
'maatipuolustusjoukkoihin taistelemaan työläisiä vas
taan. Alettiin pommittaa ilmalaivoista ja puhumaan
tykeillä työläisiä vastaan. Työläisten heikko asestus
ei vielä riittänyt näitä hirmuaseita vastaan. Ja niin
voidaan Etelä-Afrikan kaivostyöläisten taistelua pitää
nyt tällä kertaa päättyneenä ja kukistettuna. Mutta
se oli siitä huolimatta suurimerkityksellinen. Se oli
proletaarista esi- ia harjoitustaistelua, jossa työväki
sai tavattoman paljon arvokasta "kokemusta vöslaistöi
taislelujensa varalta. Se oli urheata, . sankarillista
sorretun proletariaatin heräämistaistelua.
Noin 6,000 kapinallista työläistä on joutunut por­variston
vangibi tässä vallankumoustaistelussa. Kuin­ka
monta on kaatunut sitä ei ole vielä saatu selville,
tai ainakaan ilmoitettu. Mutta koko mailinan köyhä­listö
kunnioittaa näitten kaatuneitten urhojen muistoa,
yhtähyvin kuin eloon jääneittenkin Etelä-Af rikan pro-ietaariveljien
sankarillista taistelukuntoa,
Etelä-Afrikan työläisten taistelu muistuttaa uuden
kerran, ei ainoastaan työläisille siinä maassa, vaan
kaikkien maitten työläisille, mihin työväenluokan ja
icapitalistiluokan väliset luokkaristiriidat johtavat ja
minkälaisin keinoin tämä taistelu joudutaan ratkaise­maan.
Toveri Laukin artikkeli ja hänen näkökantansa on
otettava kieltämättä vakavammalta kannalta kuin mo­nen
muun töhrijän. Miksi? kysyttänee. Siksi, että
hänet tunnetaan veteraanitaistelijana Amerikassa olo-ajallaan
industrialistisen unionisrain tienraivaajana
Amerikan suomalaisten keskuudessa. Olipa toveri
Laukki yhteen aikaan jo niin kova äärimäinen 1. W.
W:n puolesta, että hänen ja radibalisten sosialistien
keskenkin, huolimatta siitä, että jälkimäiset mitä läm-pimämmin
kannattivat teollisuusunionismia, syntyi va-kavanlaista
riitaa ja erimielisyyttä poliittisen toimin­nan
tarpeellisuudesta. Tästä sitkeästä ja peräänanta
mattomasta teollisuusunionismin puolustamisesta tuo
milsikin amerikalaisen trustikapitalismin luokkaoikeus
toveri Laukin muitten mukana 20 vuodeksi" amerika-laiseen
bastiljiin. Kuitenkin' hän onnistuen takauksel­la
vapaana ollessaan pääsemään proletaarisen Neuvos­to-
Venäjän suojiin. Siellä ollessaan on toveri Lankilla
ollut tilaisuus lähejsesti tutustua Kommunistisen Inter-nationalen,
ja Punaisen Taloudellisen Intemationalen
oppeihin, periaatteisiin ja taktiikkaan, samoin kuin
Venäjän suureen proletaariseen " vallankumoukseen.
Ja ei ole suinkaan epäilemistä, etteikö hän ole rehelli­sessä
ja vilpittömässä mielessä niihin kaikesta sielus­taan
ja sydämestään, todellisen yallankumousmiehen
innostuksella syventynyt. Kaikki jotka tuntevat toveri
Laukin mielenlaadun, tietävät että niin ön asianlaita.
Hän on epäilemättä tutkinut ja verrannut niiden mer­kitystä
ja hyötyä mailman proletariaatin ja erikoisesti
amerikalaisen vallankumouksellisen työväenliikkeenkin
edun kannalta.
Hän tuntee myöskin Punaisen Interifationalen kong­ressin
menon, sillä hän oli siellä Suomen Ammattijär­jestön
yhtenä^edustajana, ja monia kieliä osaavana
kykeni seuraamaan kongressin menoa ja ottamaan osaa
sen työhön, kuin myöskin saamaan selville eri maitten
vallankumouksellisen työväenliikkeen edustajain mieli­piteistä
selvän. Ja mitä hän sanoo? Meidän on tässä
tarpeetonta kerrata hänen lauseitaan, riittää kun ve­dämme
yhteenvedon toveri Laukin mielipiteistä, jotka
hän lausuu artikkelissaan, joka on kirjoitettu Amerikan
suomalaisten vallankumouksellisten työläisten liikkee­seen
vieläkin erottamalta kiinnikasvarteelta toverilta.
Näin hän sanoo I. W. W:n T. K. nykyisen kannan joh­dosta,
siimmatessaan vertailunsa sen suhtautumisessa
P. T. I:liin ja K. I:hin:
«Amerikan Suomalaiset työläiset, i. w. w,-läistove-rini
ja ystävät, ainoastaan raskas velvollisuuden tun­ne
maailman työväenluokan vapauden aatetta kohtaan
on saanut minut kirjoittamaan nämä ankarat sanat
I. W. W.-liitosta. Ja minun täytyy tunnustaa, että vai­keasti
sen nytkin teen, sillä olen viimeiseen asti toivo­nut
ja odottanut, että I. W, W.-liitto olisi ylcsi niistä
kunniakkaista työväenjärjestöistä, jotka yhtyvät maali
man vallankumousarmeijan uljaaseen rintamaan. Mut
ta nyt näen, että turhaa ön kenenkään enempää odot
taa. Omasta puolestani en enään yhtään epäile julis
taa, että olen nyt yhtä kiivas I, W. W:n vastustaja
kuin tähän asti oleh ollut Sen lämmin kannatlaji
Ehkä tämä el paljoa merkitse, ehkä ei niinkään paljoa
kuin se että aikani tein kaikkeni tämän liiton voimistut
tamiseksi yx tunnetuksi tekemiseksi suomalaisten työ
Iäisten keskuudessa. Mutta siitä ei olekaan kysymys
vaan siitä, että ne suomalaiset työläiset, jotka, ovat
liiton kannattajia olleet, eivät turhaan enään silta ta­holta
mitään vallankumouksellista toimintaa odottaisi
Turhaan kuluttavat aikaansa ja tarmoansa sen poro­porvarillisissa
ja taantumuksellisissa hommissa. Aika
ei odota, väärään suuntaan ja väärässä paikassa ei
enään tule kumouksellisten työläisten voimiaan haas­kata.
Antakaa kuolleiden haudata kuolleet. Amerikan
Sosialistipuolueen itkeä I. W. W.-liiton haudan ääres­sä!
Te jatkakaa eteenpäin kulkuanne. Te jatkakaa
edistymistänne luokkataistelun kumouksellisella tiellä!
Kumouksellisille työläisille on työvainiota ja Kommu­nistinen
Internationale, P. A, I:n kanssa yhdessä. viit­taa
teille tietä.
lostontlan
I. W. W.-liitto on kuollut, eläköön Icommunistinen
industrialislinen unionismi!
Eläköön kaikkien vallanltumouksellisten ihdustria-lististen
unionistien kansiiinvalinen liitto P. A. I.!
Eläköön Kommunistinen Internationale!
Toverillisesti ja lämpimästi tervehtäen
Leo Laukki.»
Näin puhuu meille rakas toverimme ja opettajam­me,
joka on niin paljon kokenut luokkataistelun kou­lussa,
joka tuntee olot ja tilanteen sekä Amerikassa
että Venäjällä, joka tuntee perinpohjin erinäiset työ­väenliikkeen
suuntavirtaukset ja eritoten ne ja niiden
keskinäiset suhteet, joista hän ineille artikkelissaan
kirjoittaa. ^_
Eikä toveri Laulcin esittämiä totuuksia voida si
vuutlaa yksinkertaisesti sillä tavalla, mitä Industrialis-tin
edesvastuuton toimitus ja sen agentit ovat tottuneet
nämä asiat sivuuttamaan, nimittäin sanomalla: «Nehän
ovat väin politikusten lausuntoja, jotka tahtovat pettää
työväkeä.» Tietysti, ei ole epäilemistäkään, etteikö
nämä ^ellämainitut taaskin turvaannu tähän kulu­neeseen
ja mitään tulkit^mattomaan fraasiin, sillä heil­lä
ei ole tosiasioita, eivätkä he kykene millään tavalla
onnetonta kantaansa puolustamaan. Mutta yhä enem­män
täytyy todella rehellisten ja vallankumouksellisten
I. W. W:n lyöläisjäsenten ja kaikkien teollisuusunio-nistien
ruveta ottamaan nämä asiat tarkan ja itsekoh-
Työväki, raadeltu pohjakerta on
aina oikeassa.
Miksi ei siis kuulla sen ääntä?
Miksi eivät vallassaolijat kallista
korvaansa sen viisaudelle? .
Siksi, että vääryyden järjestelmä
ei elä viisaudesta. Siksi, että mur­ha-
ja riistojärjestelraä lepää hul­luudella
ja rikoksella. Lepää ja on
olemassa aina siihen asti kuin sen
omat pahatteot tekevät siitä lopun.
Kuinka turhaan kaikuvat prole­tariaatin
varoitukset Karjalan mur­hankin
johdosta! Alituiseen,, alitui­seen
toistettiin, että teko oli ennen­kuulumattoman
törkeä, ja että se
kostaisi itsensä. Mutta mikään ei
auttanut. Rikoksellinen porvaristo
yritti viedä siiurmurhasuunnitelman-sa
perille. Seh"^ palkkaamat konnat
syöksyivät Karjalaan, tappoivat sen
rauhallisia asukkaita, murhapoltti-vat,'
varastivat, saaden kaikki hävi-tysvälineensä,
varustuksensa, tuken­sa
ja palkkansa Suomesta ilman että
«puolueeton hallitus saattoi sitä es­tää.
» Suomalaiset porvariskonnat
eivät kuitenkaan onnistuneet mur­haamaan
muuta kuin osan Karjalan
väestöstä; henkiin jäänyt osa raasti
rajan roistojen' perkeleellisyydelle,
antoi osalle heistä palkan, osan
työnsi verissäpäin ja häpeällisesti
takaisin häpeälliseen valkoiseen
maahansa.
Mutta tähän ei loppunut roisto-porvarien
verinen mässäys. Alkaa
käydä kuten allekirjoittanutkin
luokkansa kanssa aivan äskettäin
ennusti:-
«Kuka takaa, että mustain voi­main
vedenpaisumus tyytyy pelk­kään
'hulinaan kun se taas kerran
saa päähänsä näyttää mahtiaan val­lankäyttäjille?
Kuka takaa, että
36 tyytyy vain vallan osaan, vaati­matta
ykskaks koko valtaa? Ku­ka
takaa, että valkoisen Suomen
«ehdotonta puolueettomuutta nou­dattava
» valtiovalta on niin lujalla
perustalla, ettei mahtavaksi vir­raksi
paisutettu visvatulva huuhdo .
sitä olemattomiin? Herrat «vapaan
ja demokraattisen» Suomen maan
ohjaajat: Käsi-sydämelle! Käsität­tekö
mitä mustain voimain koiran-leikki
pitää feisällään? Käsitättekö,
että heidän hirtehisilveilynsä voi
muuttua murhenäytelmäksi, missä
kostontikari saattaa työntyä ei ai­noastaan
teatterikonnan vaan myös
kaikkien .tämän sukuHsten rintaan
ylenevässä j ^ alenevassa polvessa?
Pelkl?ä kättenpesu ei ainakaan sitä
estäisi.»
Tuskin oli Karjalan raatajarahvas
antanut suomalaisille porvarismoni-murhaajille
osankaan pälkastö, nlih-kä
nämä^ ovat monivuotisella veri­sellä
lahtaroimisellftän ansainneet,
tuskin oli käynyt selville ,että val­koinen
piilu ei ottanut sattuakseen
Punaisessa Karjalassa, minkä kansa
on aseissa, kun jo käännettiin raivo
aseettomia oman maan työläisiä vas­taan
sen johdosta, että nämä, tie­toisten
ainesten kautta, olivat pal­jastaneet
tämän Karjalan orgian ja
äänekkäästi vaatineet rauhaa, rau­haa,
rauhaa! Ja yhtä myötämielisiä
kuin vallassaolijat olivat olleet Kar­jalan
murhille, yhtä taipuvaisia oli­vat
he oman- maan rauhaa vaati­neen,
oikemielisen pohjakerran vai­noamisessa.
Rauhankaipuu selitet­tiin
kapinaksi ja maanpetokseksi.
Selitettiin kotimaassa ja selitettiin
ulkomailla; riettaampaa porvarillista
konnuutta voi tuskin kuvitella kuin
mitä ilmeni Suomesta kenenkään es­tämättä
ulkomaille Sosialistisen
Työväenpuolueen rauhanmanifestin
johdosta lähetetyissä sähkösanomis­sa:
Kommunistit uhkaavat aseelli­sella
taistelulla! Kommunistit esiin­tyvät
epäisänmäallisuUdella sellai­sella,
ettil sosialidemokratitkin pe­sevät
inholla kätensä! (Suottakös
esim. Sasu olisi niin hiessäpäin hää­rinyt
provokaattorina ja «Neuvosto-
Venäjälle nahkansa myyneiden kom­munistien
» ilmiantajana!) ^
Ja sitten alkoi jälleen kerran pro-_
leta'riäatin raiskaus, sen tietoisten
ainesten ajojahti. Alkoi ja- jatkuu.
Mutta lokatulva paisui vain pai­sumistaan.
Mustain voimain koi-ranleikki
piti enemmän "sisällään.
Karjalan valkoiset perkeleet olhrat
Suomen vallassolijain taholta kärsi­neet
eräitä muodollisia vaikeuksia,
joskin vain muodollisia, sillä koko
porvaristohan oli Karjalan mui-han
takana yhtä suorasti kuin sosialide-mokratiset,
itserakkauden pöhölleen
paisuttamat kavaltajajohtajat epä­suorasti.
Karjalan murhajille ei
ollut järjestetty varsinaisia kunnia­kujia,
ei lähtiessään nenä pystyssä,
eikä palatessaan häntä koipien vä­lissä.
Karjalan murhaajia, valkoi­sia
varkaita ei oltu muodollisesti
julistettu pyhimyksiksi vaan olivat
he jääneet epämääräisiksi olennoik­si
valkoisten jumalan ja pienempien
punikkitappajain välivaiheille, huo­nomaineisten
kirjailijain kannibaa-liromaanien
merkkihenkilöiksi, kan­sallissankareiksi,
mutta ei maan it­sevaltiaiksi
— muodollisesti, sillä
itse teossa alkoi jo näyttää siltä,
että he määräsivät, kuinka monta
prosenttia tietoista raataja-ainesta,
miestä ja naista, oli jälleen telj"että-vä
ohranoiden luoliin, kuinka mo-niprosenttista
väkivaltaa harjoitet­tava
työväenjärjestöjä ja näitten
äänenkannattajia vastaan.
Ja tämäkin kauna oli kostettava,
.^arjalassa tulpattu valkoinen raivo
oii kotimaassa päästettävä valloil­leen
ehdottomasti ja miten hyvänsä.
Ja se on nyt purskahtanut esiin kai­kessa
alastomuudessaan, sellaisena
kuin miksi sen on viimeiseksi Kar­jalan
murhan aikana kyllästyttäneet
porvarillisten sanomalehtien katuo­jista
kuivamaan nostetut toimitta­jat,
korpirojukirjaiiijat ja taiteilijat,
pipit ja papit, koko valkoinen rois-tosakki
— aina murhaan valmiina,
aina rikollisena, aina saastaisena.
Ja kostontikari on työntynyt su­kulaisen
rinta'an. Puhkaissut ehkä­pä
vain teatterikulissin, joka kui­tenkin
kantoi väärentämätöntä lyi-jyvalkoitta.
Kysykää vain niiltä,
jotka edesmenneen sisäministerin
käskystä juuri on teljetty vanki
laan. Kysykää työväenlehtien toi­mittajilta,
kuka heitä on riepOitel-lut
raastupiin ja ristikkojen taa.
Kysykää maaherroilta, kuka -heille
juuri antoi vapaat kädet, tehdä työ­läisten
rauhallisten mielenosoitus­ten
suhteen miten parhaaksi näki­vät.
Aina vain edesmennyt sisämi­nisteri.
Mutta tällainen valkoisten yhteis­ymmärrys
ei riittänyt. Sisäministe­rin
olisi perustuslaeista ja kaikista
muista laeista huolimatta pitänyt
mennä vieläkin pitemmälle: päät
poikki kaikilta kommunisteilta, hir­teen
kaikki niskoittelevat työläiset,
tsarismi vallan päälle — ei vain
itse asiassa vaan myös muodollisesti.
Proletariaattia kuristaessa ei saa
olla esteinä mitkään lait, ei porva­rillisetkaan.
Muutoin olet Erzber-ger
— «vallankumoussika» itsekin!
Ja niinpä siis työntyi kostontika­ri,
Ja nyt tuottaa valkoiselle por­varistolle
päänvaivaa miten salata,
miten peittää tämä yhteisvoimin ai­kaansaatu
ja synnytelty häpeä. Jos
murhaaja olisi ollut työläinen,, olisi
kaikki niin ihmeen selvää ja hyvin.
Kuolema kommunisteille! olisi ollut
seisovana otsikkona kaikissa porva-rislehdissä,
ja Sasu olisi kirjoittanut
pakinan: J:as tässä vereksin esi­merkki
«Neuvosto-Venäjälle nah­kansa
myyneiden, koti-'ja ulkomail­la
elostelevain miljonäärikommunis-tien
» kurjasta vehkeilystä! Mutta
murhaaja onkin valkoinen herras-roisto,
yksi lukemattomista, tyypil­linen
Vilkunan, Kiannon, arkkipiis­pan,
suuntalaisten-ja «sorretun Kar­jalan
ystäväin» mies. Ja siis jär­jiltään,
siis suvustaan huonontunut!
Aivan oikein! Tulipa pelastus!
Murhaaja ei. ole täydellä järjellään!
Eikä murhakaan siis ole polittinen:
Onpahan vain sairaloisen indiviidin
hulluuden tuotetta! Kynät rapise­maan.
Lennätinkoneet nakutta­maan:
«Kaikissa polittisissa piireissä on
mieliala kiihoittunut ministeri Rita-vuoren
larloitufesetioman mnrhan
johdosta. Ilmeistä on kuitenkin, et­tei
voi olla puhetta poliittisesta at­tentaatista.
Murhaaja Tandefelt on
tunnettu syyntakeettomaksi henki­löksi.
»
Tämän sisältöisiä viikunanlehtiä
kiidättää .valkoinen murhaporvaristo
yli maan sekä maailman häpeänsä
peitoksi. .Ja porvarit Tukholmassa,
Beriinissä, Parisissa ja muualla huo­ahtavat
osanotosta ja -päivittelevät,
että hullu sattui liikkumaan irral­laan.
Mutta maailman proletriaat-ti
on ymmällään: miksi nyt kuu­luttaa
tätä yhtä tapausta. Suomen
valkoinen hulluus kun on ympäri
maailman huuttu? kuinkas muuten
olisi painettu sorakuoppiin tuhansia
työläisiä, tapettu nälkään tuhansia
vangittuja työläisiä, raiskattu pro-letaärikodit,
tehty tavantakaa mur-haretkiä
Karjalaan, alituiseen lou­kattu
köyhälistön alkeellisimpiakin
oikeuksia omassa maassa!
Mutta mitä hyödyttää koettaa
valheilla peittää mikä ei ole peitet­tävissä:
valkoinen lokapäisumus
vyöryy yli äyräidensä. Tämä oi;
valkoisesta lahtarijärjestelmästä ja
tehtäisiinkö kerran oikeutta jopa
meiUekin?
M. Törmä.
_ o
VAPAUDEN MUUTTO.
Sen johdosta, että useat yksityi­set
toverit ja joku osastokin ovat
kiiruhtaneet lähettämään Vapaudes­sa
julkaistavaksi kirjoituksia, kos­kien
i Vapauden muuttoa Port Art­huriin,
päätti toimeenpaneva komi­tea
kokouksessaan t.k. 12 p. huo­mauttaa,
että edustajakokouksen
päätöksellä jätettiin asia toimeen­panevan
komitean valvottavaksi ja
jos liikkeen asema kehittyy sellai­seksi
etta osoittautuu välttämättö­mäksi
muuttotoimenpiteet, on toi.
meenpanevan komitean- alistettava
kysymys kaikessa laajuudessaan se­lostettuna
osastojen ja 'jäsenistön
harkittavaksi, jättäen ajallaan riit­tävästi
käsittelyaikaa ennen äänes­tystä
^
Toimeenpaneva komitea ei vielä'
näe liikkeen aseman kehittyneen sii­hen
pisteeseen, etfä-se heti pakoit-taisi
muuttoon. Edelleen toivomme
että tilanne säilyy siedettävänä ja
äiten ratkaisu, muuttokysyn^yksessä
siirtyy mahdollisesti tulevalle edus­tajakokoukselle.
Emme siis toivo
asiaa vielä otettavaksi edes laa­jemman
harkinnan alaiseksikaan,
huolimtta siitä, että edustajakoko­uksessa
ilmeni Pj)rt Arthuriin muut-,
toa käsiteltäessä tuon Ympäristön
edellyttämät aineelliset edut' liik­keeseen
nähden ja aatteellinen mer­kitys
yleensä järjestön kannalta.
Kaikkien niiden seikkojen selvittä­minen,
kuin myöskin kielteisten
puolien jauhaminen ei mielestämme
ole nyt paikallaan. Toivomme siis
toverien sivuuttavan kysymyksen
tällä kertaa, koska se ei ole vält-tämätöintä
eikä hyödytä, liikettäm­me.
Kysymyksen tullessa esille . uu­delleen,
lausuttakoon silloin kaik­ki
tosiseikat johdonmukaisesti ja
päätettäköön tosiasiain per^teella.
Toverillisesti,.
Toimeenpaneva komitea,
K:tta A. H. Hill, sihteeri
— 0^
siirtymistä huolehtiva w . '
^ »aan parha^t t S ' ^'
' ^ i ä s e n i n ä j a j o k T o I t . ^ t
sessa täällä olevan Ke=t! f^!^^*
^nssa Ke3,,3toiit:rk:ir^
vaavat itse siirtyjät .Jkäli u ^''^
«iät voidaan sijotL;S;„t^-
mivnn osuuskuntiin jäsenibr\''*
on laita «lyöskin venäläiste^/^^
kuudessa. Erotus on vair, ! ^
Karjalan Työ
senmaksut suoritetaan
taa, joka on $3.00 K e s L ' -
le ja $2.00 Osuusku^naUe
johtuu siitä, että Karjalaan sii^l^f
nen on enemmän tilapäistä
jon pienempää.
Karjalan Työ Osuuskunn,, • -
minta on ripeästi kohonnut,
duttavana seikka^ia mainittaC^*
että ainoastaan sellaisille aloffip'
muodostunut Osuuskuntia;
Karjalassa on mahdollista v J , , -^
Kalastusosuuskunta on m^enesS"
sellisesti toiminnassa. OsuZ"
nan edustaja - parhaat teknife'
kyvyt suomalaisten keskuude^y
ovat jo menneet Karjalaan Kaik"
kea siirtymistä koskevaa laajaa val'
mistautumista tehdään varmuudella
ja toimeliaisuudella. Toiset O^uus
kunnat, kuten Rakennus-, Metalli
työ- Saha- ja Metsäteollisuusosuu»-'
konnat ovat parhaillaan lähettämL^-
sä edustajia. MaUillisesti ja var­masti
kehittyy toiminta siten tulok­siksi.
Karjalan työosuuskun­nan
tiedonantoja
Ko.ska. jatkuvasti tulee K. T. 0:-
kunnan ' Keskustoimistoon suuret
määrät samanluontoisia kyselyjä pi­dämme
tärkeänä selostaa joitakin
seikkoja, jotka koskevat Karjalaan
ja Venäjälle-siirtymistä.
Karjalan Työ Osuuskunnan Kes­kustoimisto
on, elimellisessä yhtey­dessä
Venäjän Technical Aid'in
kanssa, toimien täydellisessä yhteis­ymmärryksessä
ja tärkeimmissä sei­koissa
sen määräysvallan alaisuu­dessa.
N. k. «Kuzbas» järjestön
kanssa K. T. 0. toimii sellaisen yh­teisymmärryksen
alaisena, että se. ei
mitenkään vahingoita «Kuzbas» /är--
jestön toimintaa, vaan> päinvastoin
auttaa sen toiminnan menestymistä.
Väärinkäsityksien välttämiseksi oi-,
koon kuitenkin lausuttu ,että Kar­jalan
vastuunalaiset orgaanit anta­vat
Karjalan Työ Osuuskunnan Kes­kustoimistolle
lopulliset määräyk
set, ja toimii vain Karjalaan siirty­misen
toteuttamiseksi, sikäli kun
siirtyvät haluavat ja kykenevät siir­tymään.
(
Karjalan mahdollisuudet poikke­avat
paljon muiden mahdollisuuksis­ta.
Pääafeiallisimmin siirtyy "Kar­jalaan
suomalaisia, joten heidän
keskuudessaan toimiessaan on tä­käläinen
Keskustoimisto, joka toi-*
mii Karjalasta saamiensa tietojen
perusteella, kaikkein parhaiten ky­kenevä
toimimaan tuloksellisesti
suomalaisten Karjalaan siirtymisek­si.
Kun lisätään se, että Karjalan
mahdollisuuksien tuntemu|l:sen li­säksi
on jonkun keskuksen aina ol­tava
tietoisia, ^kuinka paljon kul­takin
alalta on siirtynyt työskente­li
joitä ja viety välineitä, ja käsite­tään,
että Karjalaankin pyrkii siir­tymään
sellaäsiakin, jotka mielty­vät
asiaan seikkailuhalusta, niin sel-ensimmäinen
tohahdus. Uusia pun '^iö on, että nykyinen Keskustoimis-kauksia
seurannee perässä. Koko
porvariston yhteisesti lihottama val­koinen
peto tarvitsee vaihteeksi her-rasvertakui.
Aivan kuten maan valveutunut
proletariaatti on etukäteen osoitta­nut
ilman, että sen järjenäänelle on
vallassaolijain taholta annettu mi­tään
arvoa. Mutta kuinkas nyt?
Saako murhaaja kädenpuristuksen
ja rangaistaanko työväkeä vielä täs­täkin
vai päästäsiinkö vihdoinkin
to voi kaikkein parhaiten huolehtia
Karjalaan siirtymisestä. K a i k ki
muu vain häiritseisi.
Karjalaan siirtyminen ei tapah­du
minkäänlaisen «sointulasosialis-min
» puitteissa, vaan konkreettis­ten
tosiasioiden perusteella. Siir-tymisharrastus
on syntynyt 'ilman
kiihotusta vallankumouksen raken­tamisen
halusta. Sellaisen säännöl-listyttämiseksi
on syntynyt täkäläi­nen
Keskustoimisto, sekä Karjalaan
Kukin Karjalaan siirtyjä kustan­taa
itse matkansa ja varustaa itsen­sä
alallaan tarpeellisilla pienemmil­lä
työvälineillä. Nykyisten laskel­mien
mukaan pitää kullakin aikui­sella
öUa valtamerisatamassa varo­ja
$200,00, lapsia kohti noin ?100.
Sitä mukaa kun ensimäisiin lähe­tyksiin
ilmottautuu lähtijöitä, liite­tään
heidät Osuuskuntiin Karja­lassa
työskentelyä varten. .Nopeim­min
tulee, nykyisten siiunnitelniait
mukaan siirtymään Rakennustyö,
"äisten Osuuskunta, joka osalfa^a
voi menestyä vallitsevan asuntopu­lan
poistamisessa Karjalasta, sekä:
auttaa kalastajien majottamista ia
kannutuslaitosten rakentamista. Sa-hateollisuustyöläisille
on Karjalasa
käyttökelpoisia sahalaitoksia joth
korjaamalla voidaan asettaa käyn­tiin,
ja koetaan järjestää täältä sel­lainen
Osuuskunta, joka on kyke­nevä
omintakeisesti ottamaan var­sinkin
pienemmän sahalaitoksen
käytettäväkseen. yhdessä metsätyö-
Iäisten kanssa. Onepran suuria ko­nepajoja
asetetaan parhaillaan käyn­tiin.
Ensimaiseen ryhmään aikovat,,
jotka voivat slirtymiskustannukset
suorittaa järjestetään 0.suuskunnik-si
viimeistään Huhtikuun aikana.
Siihen mennessä on itsekunkin täy­tynyt
ilmottaa Keskustoimistoon sii­tä.
Samassa yhteydessä voidaan hy­vin
siirtää sellaisia, joita ei voida-
Osuuskunniksi järjestää, kuten esi­merkiksi
turkiseläinten pyydystäjät
(träppäreitä). Matkustannuksiert
hankkimiseen siitäkin huolimatta on
jokaisella . riittävästi' aikaa, sillä
siirtymisiä tulee tapahtumaan jat­kuvasti.
Kaikki tämä kysyy luonnollisesti
paljon työtä, sitkeyttä, ymmärtä­mystä
ja aineellisia varoja. Kan­sainvälisen
yhteistoiminnan avulla,
ovat kapitalistit valituin keinoin
häiritsemässä talouselämän rakenta­mista.
He kokoavat työläistenkin
keskuudesta täälläkin varoja sota-toimenpiteitä
varten Karjalaa vas­taan.
Me vetoamme Amerikan
suomalaisiin Karjalan touellbten
tarpeiden perusteella ja sen raken­tamisen
nimessä. Siihen tarkotuk-seen
annettu dollari — joko lah­jaksi
tai lainaksi - varmentaa
Karjalaa ja'lieventää niitä suuna
kärsimyksiä, joita vallankumouksen
uraa uurtavat taistelijat ovat, kär­simässä.
Osuuskuntien työskente­ly
on vakavaa vallankumoukselhsta
antautumista vaikeisiin tehtä^yn
Sitä on avustettava ja näytettävä
koko mailman työiäisille. työväen­luokan
suuren antautumisen rau­halliseen
rakentamiseen. Se on is­ku
porvaristolle, kun Osuuskuntie,-!
menestymistä autetaan. ^
Karjalan Työ Osuuskunta.
Yrjö Halonen.
Puolesta Aaro Hyrske, siht.
_-o—-—•
Toronton uuiisia
Papit ovat
toimenpiteisiin saadaksensa aikaar
lakia, jolla kielletään P^tamas^ a
ki sunnuntaisin apteebtja^-^^
Touhunsa heilläkin.
joku viiko sitten täällä ryhtpeel
iteisiin saadakr"""
»lla ]
untaisin apteek
kaupat, kuten ne on ^
asti. Nämä hengenmiehe ken ^
jo saaneensa apteekit suljetta ^
m. Hamiltonissa ja Ottavasi-kin
i l - t t a v a t p a s t o r U t u ^^
kemään yrityksen
vittelupaikat ensi ke^n -
kai näillä toi"'«"P^f'lihn^a.
saada lisää
Hiiren hinnan •1"'°'! f'J^o^^
kettavan. Hiilikomppania ' ,
vat, että nyt kun Can n
•arvo- on kohonnut, tu^^^"
kuun alusta ^\^c^i^
maan '
kaupungeissa
kenut jo ail-.
Tonton kolien valittajat
laske