Vapaus, October 31, 1928

              VAPAUS
V A A S A .
T O m i T T A l A T t
B. A . TENHDKn». H. SDL.%- B. rzBKOnen
VAPAUS (Ubcttr) ^
Th» OBlr "t»«a e* TiaaJA Vojke» im C u a ^ PebBjhrf ddly » a«a-grT. Omii»-
, . mAUSHDOtAT:
'V .k. $4Jfc « kk. trSS. S U . « . » I. 1 kk. I l j » . ~ tkärmltÄi. i . S O — * . « 4i
11 I «k. t<J» « kk. «JO. S kk. «LM J« 1 kk. tLOO. ^
UJIOtCfflOaCAT VAPAUDESSA:
• H k M I X Ä k^tt. I S J M k>kd k«rtM. -T_A»*<4««*««««»«*irS^ -
« » « . « . T ^ » ^ ^ ! ^ SOe. ken». f l 4 e « kotM. — SrKymli1m«»nk»w k«t«. »
A f i o m a M t a k M t kctfc tS.fia k»kd k«tt«. — KCtotilmBTiikff l i Ä k«fM-. — M kata. SÖe. l i t i i - k . . ^ t Ä S . ^ oi «aMU^toyia. - Hrf«u«Äi«Joi 1» » « « « « t o Ä s k i^
W » t a- o « k « t P i i a .11. k « n « i - . k d l o 4 « S : « b p t . . « « .
T«P«<lea to5«i»«r Haooe»to 207. JOeker BaUdine. 4 1>OAMI St. Pol.eU»^536W.
C « . « . l . « r e t t ! ^ o u . TSc p«- «oL h«li. Mi.tetfm d i t t f . for rt««U . « e r t i » . ?5«- T b . V . p «.
•aa ana —tw^- tikaaaa au vaitcaaM •osiallMca kir]Mi
S I O M U I : J . V . K A N K A S T O . U i k k t o k » !^
kiootukaa aaadlevs Iiikke««holuS<a
ONIRION
Kun Canadan Työväenpooluetta läh­dettiin
)ftt>%m3im5^5n yhteisrintaman
kcmeistdcsi. t£^;iahtul se hetkellä. Jol­loin
Vff1TflT>1nTTT^nTTlf«»lHn|Pn ynfA^fffTfl. yci-makkaastl
leimahteli Canadan työ-
Neuvostoliiton luottosaarto murtuu
Viime päivien kuluessa on Yh­dysvalloissa
oleva Neuvostoliiton
kauppa-asioita valvova Amtorg
Trading Co. allekirjottanut Interna­tional
General Electric Co:n kans­sa
21,000,000 dollarin kauppaso­pimuksen.
Tällä toimenpiteellä on
linsiksikin murskattu se luottosaar­to,
mitä Suurbritannia on koettanut
pitää yllä siitä saakka, kun se toi-meenpani
surullisen kuuluisan po-libitarkastuksen
Arcosin toimistossa
Lontoossa; toiseksi se on muokan­nut
maaperää Neuvostoliiton diplo­maattiselle
tunnustamiselle. Tuon
sopimuksen mukaan tullaan ameri-kalaisia
sähkökapineita viemään
Neuvostoliittoon enemmän kuin 21,-
000,000 dollarin arvosta, joiden
maksusta on 25 prosenttia suoritet­tava
ennen niiden lähettämistä jä
loppu maksettava kuuden vuoden
kuluessa. '
Kerrotaan että tuohon sopimuk­seen
johtaneita ^neuvotteluita on
käyty Yhdysvaltain hallituksen sil­mälläpidon
alaisena j a että itsel­leen
sopimukselle on saatu Yhdys­valtain
vallioviraston siunaus. Kui­tenkin
väitetään valtiqviraston ta­holta,
ettei tuon siunauksen myöntä­minen
edellytä sitä, elta Yhdysval­tain
politiikassa Neuyostoliittoon
nähden olisi tapahtunut muutosta,
vaan että se on puhtaasti kaupal­linen
toimenpide. i y
The Economic Li/c-julkaisu kir-jottaa,
että se terve ja rehellinen lii*'
kemetodi, mitä Neuvostoliiton kaup­pajärjestö
on ulkomailla seurannutt
on viime vuoden kuluessa mittaa-väenlikkeessäkiu
Veziäjän vallankumo­uksen
Jälkiseurauksena. Ibnauksia isil­tä
oli Winnipegin lakko, Nova Scotian
lakkoliikkeet, sekä yU Canadan läin
kulkeva radikaalinen virtaus ammattl-unioliikkeesfia.
Taantumuksellista imio-mattomasti
lisännyt Neuvostoliiton
tenhovoimaa. Lehti arvelee, että
Yhdysvaltain suurliikemieslerr enti­nen
vihamielinen suhtautuminen
Neuvostoliittoon on muuttunut ja
jatkaa:
"Ken hyvään olisi vuosi sitten
ehdottanut Owen Youngille, Gene­ral
Electric Cp:n puheenjohtajalle,
että hän myöntäisi Neuvostoliitolle
20,000,000 dollarin luuton viiden
vuoden maksuajalla, olisi herra O-wen
sanonut semmoista henkilöä
hulluksi."
Pravda^ Neuvostoliiton kommunis­tisen
puolueen keskuskomitean ää­nenkannattaja
sanoo, että tuon kaup­pasopimuksen
kaikkein tärkeiir puo­li
on sima, kun Yhdysvaltain valtio-virasto
oli tietoinen siitä käydyistä
neuvotteluista, *'eikä vastustanut pit­käaikaisen
luoton myöntämisiä So­sialististen
neuvostotasavaltain liitol­le,
edellyttäen, että luottoon myön­netty
rähä kulutetaan Yhdysvallois-byrokratiaa
vastaan kehittyi voimakas
"edistysmielisten" liike taloudelllseUa
alalla unioitten valistusliiton (T. 17.
sa.
Kujj Neuvostoliitto tarvitsee luot­toa
ja amerikalainen pääoiita uusia
sijötuspaikköja, niin Pravda huo-räauttaa:
"Ken sanoo että kaupan­käynti
on mahdollista ilman (diplo­maattista)
tunnustamista, niin hän
puhuu kuin pikku kauppias, eikä
kuten vakava liikemies." Pravda
lausuu lopuksi, että Yhdysvallat al­kaa
asteittaan käsittämään, että yh­teistoiminta
Neuvostoliiton ja Ylj-dysvaltain
kesken on mahdotonta»
ellei "Venäjän suurten markkinain
ainpaa herraa, neuvostohallitusta",
juridisesti tunnusteta*
R L.) toiminnan kautta täällä Ja Y h ­dysvalloissa.
Osoittaakseni ^ n yleistä
luomietta lainaan seuraavat kohdat
silloisista tilannekatsauksista:
"Unioitten valistusliiton ohjelman
(Työvälppuolueen rakentaminen
amalgamatlon 'ykä . unio yhdessä
teollisuudessa' periaatteen pohjalta,
autonomia (toiminnan itsenäisyys
canadalaiselle liikkeelle), kaivanto­jen
kansalHstuttaminen, yjn.) op
Yhdysvaltain ' puoIelläT'^^ h ^
14 valtloJSrJestöä, kymmeniä am-matthxeuvostbja
Ja yU. tuhannen
paikallista unlo-osastoa. sekä Ca­nadan
puolella,Toronton,. Hamilto­nin,
Winnipegini Calgaryn. JB^cn-tbnin'
Ja Vancouverin y.m.' ammat-tineuvostot,
\Albertan maakunta Fcr
deratsioni, 0, M. .W. A. piiri 26
Nova Scotiassa. piiri 18 AUiertassa.
rautatiehkonetyölälsten neljäs Jao6.
to kokonaisuudessaan. Canadan
rautatletyölälsten veljesliitto Ja sa­dat,
paikalliset imio-osastot yU
maan. Täten on enemmän kuin
puolet Canadan ammattiunioliik-keestä
lausunut hyväksjrmisensä
näille tunnuk^lle.,.; Ammattikon-gressin
könventslonissa annettiin
yhä edeUeen hyväksyminen Canadan
Työväenpuolueelle, liniftlgy^niRt^on
päätösesityksen puolesta annettiin
75 ääntä..." Jne. '
Canadassa oli tämä Uike puskenut
Anunattikongressin Johtoon vasemmis-tofraaseilla
ratsastavan James Simp-sonnin.
mneltä luonnollisesti odotet­tiin
Joht(^ vasemmistbpyrkimyksien
esittämiseksi Ja talstelemiseksL Olihan
hänet, asetettu Johtoon opposltslonln
Virlcli ja vakaumus
Brittiläinen työväenleht\ BTorArcr^^
Life kertoo, että Britaiiniah kaivos­miesten
liiton sihteeri^ A . J . Cpdk, jo­ka
viimeisten vaiherikkaiden vuosien
aikana on koettanut taistella kaivos­miesten
Hiton parhaitten etujeii puo-
Jesta, joutui muutama viikko sitten
koetukselle kaivosmiesten liiton, tp.
komitean oikeistolaisjphtajain edes­sä.
Nämä vaativat, että Cookin on
joko erottava kaivosmiesten liiton
sihtlerintoimesta tai kiellettävä alle-kirjotuksensa,
millä hän oli vah­vistanut
vasemmistolaisten manifes­tin,
mikä kohdistettiin Llahdudhos-sa
pidetyn kaivosnues^cn liitpji kon-t
ferenssin hyväksymiä ja lyöväen-ll^
okkaa vastaan tähdättyjä päätös­lauselmia
vastaan. Jä Cook peräy­tyi.
Virka osottautui hänelle kal­liimmaksi
kuin vakaumus^ vaikka
tuo tp. komitean oikeistosakin erö-tusuhka
sotii täydelleen liiton pe­russääntöjä
vastaan. Yleissihteerin
näet valitsee jäsenistö eikä tp. Jko-mitea.
Cook ei kuitenkaan talitontit
asettaa tp. komitean oikeistosakin
perussääntövastaista uhkaa yleisen
taistelun kohteeksi, vaan taipui, ku­ten
pikku poikanen, virkansa takia.
£j saatetaaii huomata hänen omas­ta,
virallisesta selostuksestaan, mikä
kuuluu:
' "Britannian kaivosmiesten liiton
tp. komiteassa käydyn käsittelyn ja
selostusten jälkeen tahdomme me
peruuttaa kannatuksemme sijltä ma­nifestilta,
minkä herra Hohner jul­kaisi
Llandudnon konferenssin joh­dosta
ja minkä me silloin alldcir-jotimme;
me tahdomme nyt Murtoa
sitä, minkälaisiin johtopäätöksiin
Britannian kaivosmiesten liitto tu­lee
\ niihin asioihin nähden^, joita
tuossa manifestissa käsitellään kuin
myös iSkottlannissa tbimieenpantaviin
kuulusteluihin nähden. Tp. komi
tea kuitenkin omalta kohdaltaan
varmasti vakuuttaa, että Llandudnon
päätöslauselmaa ei pidä tulkita si­ten,
että se tekisi mahdolliseksi yk­sityisten
Jäsenten liitosta erottami­sen
heidän poliittisten mielipiteiden­sä
tai yhteyksiensä takia."
Kuri puheena ' olevan manifestin
arvostelu kohdistui kaivosmiesten
liiton tp. komiteaa vastaan sen ta­kia,
että tp. komitea oli 'tukenut ja
puoltanut niitä Skottlannissa toimi­via
liiton johtomiehiä, jotka eivät
olleet luopuneet virkapaikoistaan,
vaikka he olivat jäsenistön äänes­tyksen
kautta tulleet toimistaan ero;
tetuiksi, niin pitäisi Cookin suoraan
vastata, kieltääkö hän tämänlaatui­sen
arvostelun? Jos hän sen te­kee,
ön hän täydelleen luisumassa
vanhan oikeistosaj^ih tasolle.
Tämä ei muuten ole ensimäinen
kerta — ja tokkopa viimeinenkään
jolloin Cook horjuu kriitillisen
tilanteen tullen, aiheuttaen vakavaa
vauriota sille taistelulle, mitä val-lankumouksellineri
työväestö käy
kapitalismia vastaan. Moinen hor­juminen
on näet väistämätöntä niil­le,
Jotka tahtovat pitää toisen jal­kansa
reformistien ja toisen vallan­kumouksellisten
leirissä. Tehoisin
jk^o moisia horjumisia vastaan on
väIlankumoukiselliseh~ leirin lujitta­minen,
mikä tapahtuu kommunisti­seen
puolueeseen liittymisen Ja voi­makkaan
zvähemmistöliikkeen raken­tamisen
kautta, lausuu Workeri
ij/ie lopuksi.
Komintern — todellinen kansainväUnen
-Kertoessaan viime kesänä pidetyn.
Kommunistisen l:ani>a:avälisen kuu-dronen
kongressin työstä, yertjdiee
C c v e r i Buharin KoniJnietnin kuudet­ta
kongressia To?sen kansainväli^e:i
Stuttgartin kongressiin, jota pidet­tiin
1907, siis Toisen kansainväli
sen kukoistcsaikanaJ. ,
Buharin toteaa, että Stuttgartin
kongressissa oli I:a')Jäaan 884 sduär
ta jaa. Niistä oli 28 Europan ulko­puolella
olevista itsenäisistä mais*
puolelta.
Nämä ulkoiset tekijät olivat siis vai­kuttamassa
Canadan Työväenpuolueen
syntyyn ja sen kasvuun. Pohjajauk-kojen
liikehtimirien päkoittl monet l i -
txeraalit Ja komervatlivit olemaan mu­kana
Työväenpuolueessa, mutta siitä
puolimatta toimivat he samanaikai­sesti
porvarillisten puolueitten mukana
Ja' vieläpä itse tunnustivat äänestä-n,
eensä j>orvarimsia, ehdokkaita sel­laisessakin
tapauksessa, että työväellä
oli oma ehdokkaansa.
, Huomattava joukko ammattiuni-pita,
joissa vasemmistolaiset olivat
vaikuttamassa, saatiin liittymään
Työväenpuolueeseen. Esim. juuta.
laisten keskuudessa Torontossa, täy­tyi
mukana jollakin tavalla kaikkien
olla. Ei ainoastaan vasemmistouniot
ja sosialistiset ryhmät y.m., mutta
vieläpä täysin porvarilliset juutaliais-ten
kansalliset järjestöt (National
Jewish: AUianct^) tulivat mukaan
Työväenpuolueen Ontarion maakun­tajaosten
könventsioniin. _ Ne olivat
edustettuna maakunta-konventsionis.
heidän rajoitetun kantansa hyväk- sa toimivasta ja yhteydet lähemmin
^rmistä. Kommunistit ja vasemmis­tolaiset
käsittivät, että se heitettiin
provoseeraus- ja hajoitustarkoituk-sessa.
Edelleen olimme jatkuvasti
käsittäneet, ettei tällaisen yhteisen-rintaman
koneiston sovi määritellä
lopullisen päämääränsä saavuttami­sen
keinoja ja menettelytapojensa
objelmaa, koska silloin olisi joka­päiväisten
luokkataistelun kysymyk­sien
pohjalla mahdoton yhteistyös­kentelyä
jatkaa, mutta edellinen ai­heuttaisi
hajaannuksen. Kieltäytyt-tiin
esitetyssä muodossa ratkaisemas-ta
ja konventsioni hyväksyi lopulli­sesti
seuraavaa:
" . . . . ja edelleen olkoon päätet.
ty, että jos työväenluokan vapau­tusta
ei voida saavuttaa perustus­laillisella
toiminnalla, niin työväen­luokka
on oikeutettu ja sen täytyy
käyttää perustuslakivastaisia tai
mitä, tahansa toimenpiteitä katsoo
Näin Jäi yhä edelleenkin avoimek­si
Igrsymys, ja taantumuksellisille
heidän oman ohjelmansa tulkitsemi­nen
ja propageeraaminen, seka kom­munisteille
vallankumouksellisen oh'
jelman tunnetuksi tekeminen.
Tyovmenpnolneen tumtamnkselliaten
hajoittainuityo «Ikaa' MunaBai-kalsesti
sUauetti jm nlkoUtea
•eiidkain' ••iiratnluesta
Canadan Työväenpuolueen Que.
becin maakunta-jaosto oli juuri e -
dellämainituri konventsionin edellä
häätänyt kommunistit riveistään.
Nyt tapahtui samoin Londonissa,
Ont.,: jossa Ontarion jaoston taan­tumuksellisten
fascistimainen Moul-din
Ja Foxcroftin johto «vaikutti.
•Kummassakin edellämainituissa kuo-li
työväenpuolueen toiminta kom­munistien
häätäminen Jälkeen lu­kuunottamatta
sitä, että ennen kuo­lemaansa
kummassakin paikassa käyt­tivät
he työväenpuoluetta liberaa­lien
vaaUkoneistpna. Tämä täytyi
si olla elävänä todistuksena siitä,
että Vain toimivan aineksen ponhis.
tuksilla voitiin pitää toisetkin mu­kana
toiminnassa;
Niin pisin kuiri se Jäi taantumuk­sellisten
käsiin, seurasi niiden siir­tyminen
takaisin omiin porvarilli­siin
karsinoihinsa.
Ulkoisina .tekijöinä . oli vaikutta­massa
vallankumouksellisen innos-tuksen
laimeneminen joukoissa, u-
•nioitten vaUtusliiton (T. U. E. L.)
ohjelman hyväksyneitten joukkojen
hajaantumirien; ammattiunioliikkees-
'sä seuranneen vainon tuloksena.
Ammattikongressin johtoon opposit-sionjn
vpimalla valittu Simpsori oli
kieltäytynyt johtamasta oppositsioni-pyrkimyksiä^
hänelle oli alettu jär-
'jestämään retkiä Geneveen, liontoo.
sefen y.m. Tämä toi pettymystä T.
XJ. E. L. voimien Ja yleensä taan­tumuksellisia
vastaan olevan oppo-sitsionin
* keskuuteen^ samanaikaises­ti,
kuin Yhdysvalloissa kärjistyi edis­tysmielisten
Ja taantumuksellisten
välit ja alkoi kommunistien eroitte.
leminen ja vainoaminen. FraaseiUä
ratsastavat "edistysmieliset" eivät;
sa; mutta kokonaan/^pysyivät sivus­kestäneet
koetusta, josta s«arasi
sa käytänriöUisestä toiminnasta pai-, U. E. L.-liikkeen hajoaminen* jää-hattuaan King selittikin, että Cana.
kallisesti. Hiuppokobtana tassa ke- den siihen vain kommunistit J a val­lankumoukselliset
läheiset sympati-seeraajat.
Canadan puolella oli T.
U. E. L. liike vain osa Yhdysvallois-essa
voidaan pitää Tyoyaenpno[-
lueen Ontarion maakunta-konveht-
•ionia, joka pidettun. huhtik., 1926
Londonissa, Ont. .Tässä konvent-kionissa
oli 216 edustajaa. Mutta
tässä kpnventsionissa oli myöskin
taantumuksellisten porvarillisten ta
holta ilmeisenä pyrkimys hajoittaa
voimat. Esitys kommunistien hää­tämisestä
oli lupnteenPmaista heille.
Mutta vieläkin selvemmin tuli se
ilmi siinä, _ että he esittivät konvent-sionini,,
ratkaistavaksi kysymyksen,
millä r keinoilla voidaan saavuttaa
työväenluokan vapautus, ja vaatien
ta, siis noiu kolme prosenttia edus­tajamäärästä;
ja yiisi siirto- tai
puölsiirtbmaista, siis 0.5 prosenttia
edustajain koko lukumäärältä. Sitä­vastoin
. oli. KominlemJn kuudennes­sa
kongressissa 515 edustajaa. Niis­tä
oli 100 Europan ulkopuoleliao^
levistä itsehallinnollisista maista,
siis noin 20 prosenttia edustajista;
sekä siirto- Ja puoIsUironiaista -74
edustajaa, eli 14.4 prosenttia edus­tajain
lukumäärästä
Puheena olevien kpngressien ko­koonpanoa
esittäväin lukujen ver-aliu
osottaa, että Kommunisliz-.en
kansainvälinen on todellinöi kan­sainvälinen,
eika nimellinen, kuten
Toinen kansainvälinen oli kukois-tusaik^
aanldn, J>uhumattakaan sen
nykyisesta tyngästä.
keskitetty sinne, samoin kuin suunn
osa ammattiliikkeestä yleensä. Am-mattiunioitten
valistusliitto siis al­kuperäisessä
muodossaan ja tunnuk­sissaan
lysähti kokoon taantumuksen
vasaran alle, samanaikaisesti kuin
vallankumouksellinen innostus lai­meni
joukoissa.
Canadan työväenpuolueen Onta-rion
jaoston Londonin konventsionis-sa
ilmennyt väittely menettelyta­voista
jatkui edelleen yleisten liit­tovaltion
vaaiien edellä pidetyssä
ylimääräisessä konventsionissa To­rontossa,
syysknnssa, 1926. Simp­son
esitti senaatin reformeerausta
jaJB, N. A. Acfin (Canadan perus­tuslain)
reformeerausta koskevat
kohdat ohjelmaan (nämä oli myöskin
liberaalien ohjelmassa), jotavastoin
komniunistit ja vasemmistolaiset
vaativat kokonaan senaatin hävittä­mistä
ja B. N- A. Act'in kumoa­mista
ja työläisten ja talonpoikain
tasavallan muodostamisen selventä­vää,
tulkintaa. Koriventaonissa hy.
väksyttiin: vasemmistolaisten esitys
senaatin hävittämiseen nähden ja
jälkimäisessä kohdrissa tyydyttiin
vaatimaan "itsemääräämisoikeuksia"
ja "täydellistä itsehallintoa". )
Tämän väittelyn ajalla kimpaan­tui
puheenjohtaja Muldowney (jo­ka
on keskustalainen) ja heitti va­saran
Simpsonille j;a käski hänen
menemään liberaalien joukkoon, se.
kä itse erosi maakunta-jaoston pre­sidentin
tehtävästä.
Vaalitaistelun yhteydessä puheis­saan
Simpsori kuitenkin vastusti
Työväenpuolueen ohjelmaa ja edus­ti
konventsioiiissa ottamaansa kan­taa.
' Seurasi Hamiltonin konventsioni,
huhtik., 1927, Simpson ei ollut enää
saapuvilla, mutta siitä huolimatta
valittiin hänet vielä Ontarion , ja­oston
sihteeriksi. (On muistettava,
että Bert Robinson oli toiminut^ v.
t. sihteerinä melkein koko ajan yli­määräisen
konventsionin jälkeeri).
Edellämainitut juutalaiset National
Alliahcen osastot lähettivät tälle
konVentsionille kirjeen,"'^ ilmoittaen
etteivät he enää halua olla mukatia.
Londonin f aseistit. Jotka o l i ^ t aja­neet
kommunistit pois kesknsneu-vostpsta
Ja muuttaneet sen vaaleis­sa
- liberaalien koneistt^ksi, kieltäy­tyivät
allekirjoittamasta ' nimiään
Sacco-Vanzettin vapauttamisyetoo-muksen
alle. Koyimmalle koski hei.
hin (koska olivat: kPnservatiiveja)
Locarnon sopimuksen tuomitseminpri
ja brittiläisen imperialismin yeh-keitteri
paljastaminen, Neuvostoliit­toa
vastaan tähdättynä, jonka kon-vehitsioni
teki hsrväksymällä asiaa
koskevan päätösponnen. (Voi olla
vielä sellaisiakin työläisiä, Jotka a-settavat
kysjlroyksen, miksi tällainen
tuomitseva päätösponsi tuli hyväk-sjrtyksi,
siksi on hyvä etukäteen jo
vastata, että siihenaikaan Canadan
pääministeri King Vastusti Locar-non
sopimukseri hjrväksymistä, vaik­kakin
hänen motiivinaan oli vaiku.
tuksensa lujittaminen Ja konsessioo-!
nien puristaininen lähestyvältä val-takunriari
konferenssilta, josta pa.
ulkopolitiikan yUvalvonta Suur-Bri- että Simpsonin puolue oli tarkoite.
tu federaattiselle pohjaUe Canada
Työväenpuolueen; rinnakkaiset
.taantumuksellisten yhteiseia^^
ma^ kpneistpksi, jotka kieltäyt^^
liittymästä iriihinkään yhteiseen rja.
tamaan, jossa on kommunisteja. Kjt
Syntynyt tyytymättömyys on vif^
Idn osittaiseati tyytymättömyytti
joka on4ärtturiut silloisen hajaanno^
sen aikana Böbertsonnin perheesi
^pahtuneessa hajaannuksessa i^j
vastaan nousseeseen poikaan, joU
muuttaa voimasuhteet Earlscourtä
osastossa. . ,
Yllämainittu kommunistien iSes.
pitämättömyys ei ole muuta kidj
toimettomuutta puolueen edust^-jjj
ja unioista edustajiksi valittujea
puoluejäsenten taholta, keskusnet
voston kokoiiksiin osanotossa ja sej
työssä. Työväenpuolueella on \ieli
toiminnan mahdollisuus aivan yfatj
varmasti kuin ennenkin, sekä valois.
tautuu keskusneuvosto Torontossa «.
settamaan ehdokkaansa kunnallisi
vaaleissa, samoin kuin juuri näiii
päivinä ovat Rajakaupunkien ^5.
Iäiset asettaneet kurihallisehdokkait
Pord Cily'ssa Canadan Työväen,
puolueen kaujtta.
(Yhteenvetona voitaisiin §elvästi
huomata, että Ontariossa ovat taait
tumukselliset yrittäneet hakea n»,
nia muotoja hajaannuksen provo-seeraamiseksi,
mutta voimatta saada
kommunisteja rikkomaan rintamaa,
ovat he joutuneet tuifvautumaan vetäj
tjrmiseen ja heikpntämiseen. Quebe­cin
taäntumukseliiset sulivat por.
varipuolueisiin. ja Vancouverin Itse:
nainen puolue manöveraili "keltai
senvaaran" kysymyksellä (kuten toT.
A. B..Mäkelä äskettäin selosti), kuu,
nes sai hajaannuksen 3 . C:n maa-tannialle.)
Kuten jo mainitsin, ei Simpson'
ollut tässä konventsionissa ja jäl-
•keen sen oli hän hUjaa, kunnes ;^k-syllä
ammattikongressin konventsi­onissa,
joka pidettiin Edmontonissa,
Alta., syyskuun alussa, julisti hän
sodan kommunisteja vastaan ja tie­dotti
riiaailmalle, että hän on Mtä
mieltä, että kommunistit on ajettava
pois Canadan Työväenpuolueesta.
Tätä tappelua käytiin Toronton am.
mattineuvostossa, koska sieltä yri­tettiin
nyt ajaa kommunistit pois.
On nyt otettava huomioon, että
ammattiunioliikkeessä oli tilanne
kärjistynyt. Yleis-canadalainen työ-väenliitto
oli muodostunut, jä puo­lueemme
alkanut vaatimaan "auto­nomian"
tilalle todellista voimien
yhdistämistä ja . erittänyt näitten
k^den. ammattiliittokeskuksen yh.
distäriiistä ja canadalaisen «nunatti-unioliikkeÄ
yhtenäisyyttä käytännöl.
lisenä todellisuutena. Canaclan Työ­väenpuolueessa
oli "kansainvälisiä"
ja kansallisia anunattiunioita; jonka
seikan takia Simpson Julisti, että
ammattikongressi vuosittain, esittää
vaatimuksensa liittohallitukselle työ-
Väen yhteiskunnallisen lainlaadin-nan
vaatimuksiin nähden, muita jos
C. L. P. muodostuu vain nimellisek­si
koneistok» amnoattikongressln
yhteydessä, niin voidaan kongressin
johdon taholta käyttää sitä nimeä
B s i t y k s i e n ' tekemisessä. (Tov; Mrs.
Custance ja Smith raporteerasivat
tämän lansuhnon" puolueemme po­liittiselle
komitealle).
Taloudelljselta rintamalta siirtyi
siis taistelu poliittiselle rintamalle
Simpspnnin Johtamana hyökkäykset
nä. Joka tapahtui siten, että entisten kunta-jaostossa. Kaikista näistä sei-toiirienpiteittensä
lisäksi Simpson jafkoista huolimatta ovat kommunistit
da on"tasa-arvöinen asemassa, mut­ta
ei käytännössä" brittiläisen valta­kunnan
sisällä, mutta vPihiakkaam-pana
• "patnarina" jää valtakunnan
MoD näkökulmasta
Tietämättömyyden pahaahenkeä on
ryhdjrtty raivaamaan oikein uskolla
pois Canadan suomalaisten työläisten
keskuudesta. Huomenna.ntnUttäin al­kaa
se Vapauden suurrynnistys. Jolloin
lehtemme tilaajamäärää kohotetaan
pikein huikeasti. . Huikeanunin kuin
koskaan alka';emmin lehtemme his­toriassa.
Olemme: nimittäin kuulleet
sellaisia kuiskeita asiamiesten tanolta,
että tässä xynnlstyksesä sitä otetaan­kin
oikein kuokkamiehen luonnolla
asiaan käsikä. ^
Ja palkinnotkin kuuluviat viehättä­vän
aikalailla, vaikka sitä allekirjotta-neelie
ei ole rehellisesti^ tunnustanut
kuin yksi ainoa asianiies. m n Icirjot-ti
kilpaihm nlkäjalstervehdyksen
meille. Jossa tervehdyksessään Iau.stm
seirraavaa:
"Olen tällä paikkakunnalla samalln
kertaa sekä asian:iies että lehden
kirjeenvaihtaja. Molempia Japeja nyt
kilpailun tullen en voi kunnollisesi
täyttää, vaan täytj^ toinen luovuttaa
toisille tovereille: Luovutin kirjeen­vaihtajan
tehtävän, vaikka se itseaä-assa
minulle onkin hauskempi J ^
kuin tämä asiamiehen tehtävä. Mutta
kunnlasyistä ^din ftsianiiAhPp toi­men.
(Ja vietteleehän ne palkinnot­kin.:
kun suoraan tunnustan.) Olen
tullut näes huomaamaan, ettei tällä
paikkakuimalla ole toista niinkään
suulasta miestS —^ oma kUtos ei haise
— kuin minä olen,^ ja siksi i»ätin tuon
suuvärkkini valjastaa nyt kilpailun
tullen oikein todenteolla Vapauden
palvelukseeni Onkhi tullut tähän asti
vähän laiskoteltua. —- No, terve nyt
sitten! Seuraavan tervehdykseni saa­vat
konttoritytöt upean tilauslappukir-
Jeen muodossa. — Jack." '
Tuollaisia Jackeja kuuluu nykyiän
Vapauden asiamiesten Joukossa olevan
oikein nitkastL Konttoriin saaouu
tämän lasta asiamiehiltä kirjeitä, jois­sa
he uhkailevat näsrttävänsä maail­malle
ihmeitä täriiän iTnnistyksen
aikana.
Ja - vaikkapa ei tietäisi rioih pu-höden
mukaan täällä "pääkanonpäi-kc^
Ua" mitään rynnistyksen lähesty­misestä,
niin' huomaisi sen. kuitenkin
sivukylillä kulkiessaan, äskettäin pa­lasi
eräs vanha veikko (emme tarkoi­ta,
. että liän olisi iicäloppu, mutta
vain sitä. että häi^ hyvä jrstävänune)
länneltä viljankorjuusta Ja heti ensi­töikseen
toi sellaisia terveisiä, että
ukot lännellä ovat kovin salaperäisen
näföiäär Ja makirisia. - Kuuluivat hä­nelle,
"Ikäläiselle", uhkailleen, että
Mould kokosivat joukon taantumuk-sellisisia
ykdlöitä ja pikkuporvaril­lisia
juutalaisia Järjestöjä, sekä pe.
mstivat federaattiselle järjestöpoh-jalle
pyrkivän Ontarion Työväenpuo­lueen
kilpailevaksi järjestöksi Ca.
nadan Työväenpuolueelle Ontarios­sa.
Näitten syitten perusteella viime
syksjmä annettiin Simpsonnflle pa
heksumislause Toronton C. L. P:n
keskusneuvostossa' ja senjälkeen
Simpsori kuului vain jp sitä ennen
järjestämäänsä kommunisteista va
paaseen rinnakkaiseen "yhteisenrin.
taman" puolueeseen. Olisi luullut,
että heillä oli Jonkun verran kykyä
järjestämiseen, mutta Canaäan Työ­väenpuolueen
Ontarion jaoston kon.
ventsioni, huhtikuussa oli paremmin
edustettuna ,kuin Hamiltonissa pi­detty
konventsioni, jotavastoin
Simpsonnin Työväenpuolueen kori-ventsionissa
oli vain 21 sielua, jo.
hoh se myös nukkui.
Canadan Työväenpuolueen Onta­rion
jaoston voimat ovat ennallaan,
lukuunottamatta Torontossa Earls.
court Labor Partyn taholta ilmene­vää
tyytymättömyyttä, mikä johtuu
osittaisesti kommunistien välinpitä­mättömyydestä
sitten viime huhti.
kuun, tai erikoisesti juuri Viime ke­sän
ajalla. Earlscourtin. osastossa
kuitenkin oli Simpsonin puolueen
muodostamisen yhteydessä vain yhj
den äänen enemmistö C. L. P:n
puolesta. Yhden äänen enemmis-töUä
päättivät he kokouksessaan jää-dä^
Työväenpuolueeseen vain siksi.
yhä uskollisesti tarjoamassa yhteistä
rintamaa ja tulevat säiljrttämään Ca-nadan
Työväenpuolueen tunnuksen
jatkuvasti ohjelmassaan, taistellen
laajojen Joukkojen vetämiseksi itse.
naiseen poliittiseen työskentelyp
porvaripuolueita Ja kapitalismia vas­taan.
,,
A..T. H.
Eri paikkaioiniiilta
tässä näytetään vielä itäläisille. jotta
missä pensaassa mehukkahnmat mar­jat
kasvaa. Vanha veikko, nhnitämme
häntä nyt sellaiseksi, ihmetteU alle-kirjottaneelle,
että mikähän salajuoni
niillä lännen ukoilla on oikein tekeil­lä,
kun ne ovat niin'hyökkäävän nä­köisiä.
Selitimme vanhalle veikolle,
että nythän kohta alkaa se Vapau­den
suunynnitys Ja siksi kai ne län­nen
papat ovat oUeet U i t a hyökkää­mään
lähtevän näköisiä. Vanha veik­ko
kirosL Ihan aito härmäläisellä
mallilla.. Sanoi, että sen .se tekee.
kun ei tule luettua kaikkia lehtiä.
Ukko-paha pii sivuuttanut sen lehden
numeron lukemisen Jossa oli kilpailu-
Julistus. Ja • vanha . veikko teitosi
kuin — kuin — (Juutas,, kun on vai­kea
löytää sopivaa vertausta) — faun
pappi polsevilkto edestä: Nenäänsä
tuhnauttaen vain mennessään kuu­lui
mutisevan, että itäläisten pensais­sa
ne mehukkaimmat marjat kasvaa
tällä kymmenluvulla, sanokoot lännen
papat mitä tahtovat.
Vanha veikko lähti- hankkimaan Va­paudelle
tilauksia. Häntä junmttl n i ­mittäin
suuresti se, ettei tiennyt äenä
lännellä ollessaan mitään kPko ryn­täyksestä
Ja sitä, yhden lehden luke­misen
lahntalyöntiään koijatakseeh
Verdun, Que.
PAIKKAKlJNNALtA MUUTTANEITA
Toverit Batunen, Ström ja Wester-gärd
lähtiväti eräälle paperlmyllyra-kennukselle
lähelle Ottawaa. Perheet
Jäivät vielä toistaiseksi tänne;^ sillä
asunto-olot eivät ole vielä siinä "kun­nossa
edelläma'initulla työmaaUa, että
sinne voisivat vaimot ja lapset mennä.
Työ on pitempiaikahien. Arvelevat
kestävän toisfa vuotta, joten perheiden
hajallaan olo näin pitkän ajan kulu­essa
tuottaisi hankaluuksia, ja sM-pä
saavat nämäkin perheet taas hä­vittää
peijustamansa kodit tällä paik-kakunnalla
ja siirtyä sinne, missä oU-si
varmempia työnsaantimahdollisuuk­sia.
Paikallinen puolueryhmämme kär­si
tuhtuvan menetyksen toiminnas­saan,
sUlä hainitut toverit olivat in­nokkaita
toiminnassa puolueen hyväk­si.
Ja Fred Sahnela oui lähtenyt Win.
nipegiin rautatien töihhi.
MtJBTOVABKAUS
Vihne sunnuntai-iltaha 7.45 kun Mr.
daltaaivei, oikein onnistunut, porvarien
vakuutteluista huolimatta, niin hän
quebecilaisten ' puolesta vaimoo, että
nyt tehdään Vapauden levitysryntäyk-sen
aikana Quebecissa sellainen tilaus-harvestl.
että läntelälseti Joihin hän
sanoo laskevansa kaikki ulkopuolella
Quebecin olevat riiaakunnat, ryntäyk­sen
loputtua pukeutuvat säkkiin ja
rypevät tuhkassa Ja tullkivessä 3»
huutavat. avukseen Tatu Helinin ja
muut ammattiasiamiehet, pelastaak­seen
heidän kunniansa tilausten han­kinnassa:
— ^
AMeÖrJottanut ei mitenkään ole
ryhtyi ftsdamtpi^pkRi
Vanha yeikko matkusti Quebe«dn a-hieelle.
Josta hän onMn ikäänkuin
"kotoisin." Ja kirjotti Junasta meille
pienen kirjelappusen. Jossa sanoo^ että
koska harvestt lännellä hänen koh-tappelunhaininen
eikä myöskään isän­maallinen,
mutta tuo vanhan veSoo
uhkaus sai kuitenkin n i s k a v i l l a i n n ie
pGrhlstymäfin suoriksi kuin s i a n bar-.
Jakset. Mekö.-läntcläiset" tulisunise
lypeniään kiliÄllun päätyttyä v i h o l a i s:
ö k ö pääs^ tuhkassa ja tulikivessä!
Ei Ikinä! .
; Sotakirves' kaivetaan ' huomenna
hiaasta^ja silloin' alkaa r y n n i t y s.
KMsfökää suolivöltärine, "länteBi-sefi,
ettei housut putoa taistelun mek-,
keessä kuten Jukolan JussUta muinrän
ImpivaaranV saunassa. Ja rynnätlöa
p n n l l i R t f t m n q T I trTT"n^f>W«W"^, j O t a v a S '
ha veHdco on verisesti loukaimut!
Saisimme tosiaankin repiä viimeis
haivenet päästämme, j o s ktlpailQ?.
IaakEärisei!S)eleet vietäisiin k a i k k i " i -
tään,": Stahlbei^in Jussin v a l t a k u n ­taan.
SaTlimmpko sen — häh?
. liiqnpoTaanui Isfco,.;