1969-02-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistai, Ihelmilk. 11 p. — Tueisdäy, Feb. 11, 1969
VAPAUS
(UBERTY) ' ^
INDEi^ENOBNT UkBÖR OROAN
OF FINNISH CANADIAN8
^^^^^^^^ Nov, 6.. 1917
PiAUabed thrlce we^|d7: Tuesdu^^ Baturdays by Vappua
PubllshiDffj Cix M p l ^ JOQrl^ to St. W Sudbijil7r.OntiiJ^9.
Adi«rt)8lQg mtea ,<^n appUeation. «buB».
Attthoriaed aa second claas by the Pqet Of flce Department Ottein^
• ' 7 ^ and tof 9 ^ y W ^ ^ • ' « ^ f»*^-" Ä
CANADIAN lANCl
Oanadaasa: l vk: $10Ä). ekk.$8a8 USÄ:I»: iTk.$11.00;«kk.(8.70
ivk. ;i4K>,.eijE. 6.35
Toisin kuin vuosi sitten, JQlloiin liitto- ja inaafcuiiitalhalli-h
i ^ l ^ päämij^jsterien peniätitsil^ kolkjouk-sf!
S§a jnUtei vanmiottiin ikuistaj:a(kkaiutta j a tunauistettiin pe-
: f jätteessä liiftJtohalliiiUlksen esiiity^ k^^p|keijdcsiep l ^ t i m i s ^^
täpä j i i ^ ^ l^iok(x»itimeen 9£«rx^ konferenssin
edellä oli kiivasta väittelyä saai^ta "kieli(kysymyksestä'^ Uik'
hoiiUunut on koko ''yksumelisyys^' asiasta ja» miikäli kokioiusta
edeltämeistä poliittisista siirroista voidaan päätellä, nyt »Ikia-ijeesta
liitto- ja maakmtalialUxtusten perusttJslaMasioito
siittävästä konferenssista ei ole suuna odotettavissa.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (perjantaina iltapäivällä) on
ilmeistä, j^ttä !l$aiiimn^ niaalkuntalial-
Ittusteflii) puolpl(L^ qr^ l^teutuffesellisesti esitetty yliaappuvia
• v^aitiinmksia ja ksrtsomi^ siinä mielessä, että kon-lerens^
ssa x^n en^mn^iän tiijkatniisen varaa "ota ja anna" pe-
T^asteejfla. M^lko vapnaa on, i^ttä osapuole* yrittäivät läihestyä
ä^n^sgnttejsts^ taimiaan tämän konferenssin aikana.
Mutta kaiflcesta huolimatta näyttää sHtä, että erimielisyykr
eieai kuilu on, liian leveä minkään käyttökuntoisen sillian rakentamiseksi
tässä fcokouksjBssja. Perusa§etelmana on tämä:
yleiseni puhuen maaikiunnat sanovait, että konferenssissa olisi
en^i^jöisesrti k;esfcusteltava finainsaaikysymyksistä^ eli siitä millin
ja^taaln varojen muod<:)Ssa saajtavat varat eri halliitusporr
taidjen kesken. Ilman tällaista finanssidopimiiSta ei voida mitään
perustuslaillisia muutoksia tehdä, selittävät miaoJkunnat.
Ldittohamtu^ — nimenomana pääminisltjeiri Pierre Trudeau
loka Itässä kysymyksessä esiintyy melko yksinvaltijaana pu-heq3tiiej)
aiä — esittää puolestaan yhtä tiUkafifti, että jos ei kie-likysymykseetä
pääytä engiiksi sopimukseen, niin finanssipul-mista
«1 fcaoTinata köäbustellakaan, siUä kielikysymyksen, epä-annilitli^
iinien tarkoiittaisi Canadan liittovaltion hajoamista.
Pinnia1[,ll^e^ti kaitsoen tuntuu siltä kuin näiltä asetelmia voitai-s
m ifl^rr^jtayäitelj^ oOi ensin, muna tai kana". Tar-i|
ceiRpiiv^tot£lwnu$ viittaa kuitenkin $iihen, että erimielisjryclet
ovataitei syviä- efttä sovittelu o^ jos ei jompi kumpi
paioli''ä*iiiiä'periksi r-^ ja näitä rivejä kirjoitettaessa ei tällaista
§ovitteluhalua turaiu olevan.
Yftt&Äa erik^ aaitto- ja alku-päivmä''
on''pidettävä sitä mahdollisuutta; että "äärimmäistä
vastaidcäjisifutta" edustavat yhtäältä aavikkomaai^^ toisaalta
Q u e ^ i n edustajat voivat tässä konferenssissa "löjrtää
toisensa", i ..
Poliittisessa elämässä sanotaan olevan paljon -kunrnialli-sia
vuii^6^mppaneita'. Mutta ainakin nyt näyttää, että vaikka
4^yil^^^jnaakuntien hallitukset ja Quebecin halliitus pun-nitsöv^^
Railan eri näkökulmista liittohallituksen kielilakieh-dotustaii;
niiden yhtymäkohdaksi tulee kuitenkin oppositio liit-toJh^
liittikseen nähden.
liittohallituksen MelilakiieMotus tarkoitta käytännössä
sitä, että englannin ja ranskankieli tulisi liittcihalJiituksen
alaisissa virastoissa ja laitoiksissa tasa-.arvoisiksi, virallisiksi
kieliksi ja että kaikissa sellaisissa piireissä, missä on yli 10
prosenttia väestöstä joko Ranskan tai Englannin kiellä puhuvia,
^ u i s i voinnaain kaksikielisyys, joriba mukaan oikeus- ja
PQ«|tilaitc|l^t sekä liittohaUinnon ailaiset viradtot tulisivat kak-siOdelisLksi
jne.
Tämä fcaksilkielisyyskysymys hyväksyttiin periaatteessa
vuosi sitten pidetyssä liitto- ja unaakuntahallituaten pelrustus-laillisia
asioita käsitelleessä konferenssissa sillä perusteella,
että jos kaksikielisyysajatusta ei hyväksytä, niin sUloin saavat
separatistit entistä eneminän jalansijaa Quebecissa. Maan yh-dessäpitämisen
ehdoksi v-aadittiin sillom kalfcsikielisyyse^do-tuksen
hyväksymistä.
Mutta sen jälkeen on eräissä "englaunin(kielisissä" maa-fcunnissaj
erikoisesti aavikkomaafcunnissa, nostettu voimakas
gppqpiitip tätä kaksikielisyysehdotusta vaataan. Aavikkomaa-
Jpti-tlenkobne pääministeriä esitti Winnipegissa pitämässään
J^qilgQuiks^a vaatimuksen, että koko käksikielisyyskysymystä
feqgfem lakiluonnos olisi alistettava Canadan yli<?ikeuden tutkittavaksi
siitä, onko se perustuslain mukainen vai eikö ole.
Näiden aavikkomaakumtien pääministeaien perimmäisenä pelkona
ei kuitenkaan ole BNA-lain aiheutbaimat ongielmat. Ne
Trudeau ja hänen viasti^staijia^ Pääministeri Walliter Weix, ManitQt>a; R o ^ Th^t^
cher,Saskatdhewan; Harry St)rom,Alberta ja John Rpbarts, Ontario, ovat arvostelleet
virallista kielilakiiehdotvista mikä takaisi kaksikielisen tasa-arvoisuuden
liittohallitunsen palveluksessa alueilla missä määrätty prosenttimäärä väestöstä pu-liuu
joko englantia t^i ranskaa. Nämä pääministerit haluavat että ko. kielilakieh-dotus
alistettaisiin .Cana4^ ylioikeuden tutkittavaksi sen peru^u^aillisuuden
kannalta. Liittto- ja maakuntahallitusten pääministerit ovat nyt Ottawassa perus-tuslakikysymyksiä
käsittelevässä konferenssissa. TTS kuya.
mmmmm
USA:ssa on julkaistu eräitä yksityiskohtia
puhelinkeskustelusta
n i in sanotun "perustuslailUsen
puolueen" ([j^u ^ u x B l ^ n os»^
ton) kahden "gei|tlenmj^^" välillä,
joiden sukuniiniä e i mainita:
Tuo keskustelu tapahtui Miamissa
(Floridassa) 9. marraskuuta
1963. PbUisiUa oU ilmeisesti joitakin
epäilyksiä, sillä keskustelu
otettiin nauhalle.
Aluksi klaanilaiset puhuivat puuta
heinää; mutta sitten 'keskustelu
sai seuraavanlaisen käänteen:
— Näyttää siltää, että presidentti
Kennedy saapuu sinne 18. päivänä
tai niiUä main. Hän tulee pitämään
puheen . . . Voit muuten olla varma,
että hänen kintereillään tulee olemaan
tuhansia henkivartijoita.
— Mitä enemmän henkivartijoita,
sitä helpompi hänet on tappaa.
Millä tavoin hänet olisi paras
nitistää, mitä luulet?
— Kaikkein parhaiten hallintorakennuksen
ylimmästä kerroksesta
ka\iaskantavalla kiväärillä.
— Onko totta, että hänca halutaan
tappaa?
^ Kyllä varmasti! Itse B . . . käsittelee
sitä kysymystä. Hän e i ole
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Helena Ahokas, R. R. 2, Wahna-pitae.
Ont. täyttää perjantaina, hel-mik.
14, Valentine-päivänä 88 vuotta
H i l j a Smith, Sudbury, Ont. täyttää
perjantaina, helmik. 14 pnä 83
vuotta.
John Salminen, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina, helmik 14 pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Japitia, vaikka niiden työvoima
on miltei lOO-prosenittisKSti
ranskalais-canadaladsia. Pyrkiessään
säilyttämään muun o-hellia
myös kielioikieutensa Que
becin maakunitaJhallitus on antanut
tietää, että se haluaa kaik
;";stusiav; r ; i;ink;i:;^;"täiia;s^*iz^^ ^^J"^^^'*^™^»
puk^at oppositionsa hieman-säädyllisempään» muottoon. Aa- ^ J ^ Z ^ . T^Sf^S?.
vikkKxm^afcuntien pääministeri että heidän ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ J^^.Ä^
käytettävissään eiöleesimerkiksi v a r o j a k ^ i k i e M m k o u l u - T
ien järje^tämjstä-alu^ille. missä on 10 prosenttia ranskalaisia. ^^'I^"" kaikszkielisyysttaki-
He_ovat jopa vedonneet siihen, että aavikkon\aakunriissa on ^
JQital;in muitakin kieliryhmiä, mitkä voisivat viaati^ 10-pro- ylläolevasta nälqjy,
s ^ n määritelmän mukaan itselleen erikoisoikeuksia, mM alkaneessa lutto-seij^
ii^enaan on tietenkin v^staildohlta nw. Trudeaun kaksikieli-syy^
k^itykseUe Cariadasta.
T^ääminisrtm Tmdeau pn laatimit k!aksikielisyys4akiehdo-tiJcpensa
nknenomaan Ranskalaisen Canadan kansallisten tavoitteiden
tyydyttämiseksi — eli siinä mielessä; että kaksikielisyyden
tunnustaniinen ja käytäntöönottaminen''ainia^
toYaltioportaaasQ" kuten päämiimsteri Trudeau muutama päivä
sitten sanoi, saisi ranskalais-oanadalaiset hyväksymään Uit- r'i "^^""T ••'^"'"^"-.'T.:
t o v a ^ t i o n - ^ p e r u ^ t u s l a h j a ™ ^ ^ Ä y h ÄM
^ ^ ^ liäkysymystä ei pystytä ilmeisestikään
rankaisemaan ennen
Vuosi sitten yäiteittiin, että t äm kuin tunnustetaan sekä sanois-l?
ieli§3ryslakiehd!atus vei maaperän pois Quebecin kansallis- sa että töissä kahden kansan
mjielisten ja separatistien jalkojen alta. Nyt näj-ttä^ kuitenkin, periaate, missä kimmallekin
että quebecilaiseit sulhtautuvat tähän Igkiehdatukseen aina»- kansalle — ranskalais- ja eng-
Wn yhtä SMurin varauksin kuin esimerkiksi aavikkcxmaakun- lantilais-Canadalle—- pitäisi
•tien pääministerit. " kuulua täysin tasaveirtaiset oi-
/ Kamskalais-Canadalaiset pelkäävät, että liittohaEitukisen keudet, mikä yksinään takaisi
käk^Jfciielisyyslaki, tal^aalmalta peiruätjuälain voiniallla v^iem- sen,, että liittovaltio säilyisi, ja
rni^jen kielioikeu^et, ti^Usi ikpistiUljtamaan mii että Que- lujittuisi kaihdien kansan yapaas
becipa'liikie- ja tepl^suus^tqjkset pitäisivät 'ay^iel?!^^ U tokenen liits^ ptohijÄ
ja .maa^cuntahallitusten perusr
bu^l^Jciky^ymyksiä käsitteleväs
sä konferenssissa on syvälle-käyp^
risltiivetoa. Se on käsit-tääksenune
yksi osoitus siitä,
öttä liittohallituksen kaksikieli-syysehdotus
on "liian vanha ja
liian myöhään" ^ ryhmään^^ lu-sitä
sanonut, mutta jostain syystä
tiedän, että hän on yrittänyt tappaa
Martin Luther Kingin.
— Onko se totta?
-— Varmasti! Hän seuraa tätä
kaikkialle, mutta ei löytänyt sopivaa
paikkaa.
-^Sanonpa sinulle, että Kennedyn
nitistäminen on vieläkin vaikeampaa
. . ; Sinä tietenkin voit valita korkean
rakennuksen j a kaiken sellaisen,
mutta suojelupoliisi tarkistaa
varmaankin kaikki rakennukset ja
yleensä kaiken hänen reittinsä varrella.
Mitäs luulet?
— Tietysti, jos he epäilevät jotain.
Mutta jos eivät epäile, eivät kenties
tarkastakaan . . . Täytyy valita sopiva
aika ja sopiva paikka. Kuvittele,
että on kaunis ilma, hän astuu
ulos parvekkeelle, ja j o ku ottaa hänet
jyvälle vastapäätä olevan hotellin
ikkunasta. :
Presidentti John F . Kennedy mur^
battiin 13 päivän kuluttua tuosta
keskustelusta. .plT korkea' rakennus
ja oli kauaslcantava kivääri. Runsaan
neljän vuoden kuluttua murhattiin
Martin Luther King Mem-pbisissä
oli sinä päivänä kaunis ilma
King ammuttiin hotellin ikkunasta
hänen tultuaan muiden mukana parvekkeelle.
Jo vuonna 1964 FBI sai tietoonsa,
että K u Klux Klan etsii miestä
(mieluimmin rikoksenuusijaa), joka
2,000 dollarista murhaisi Martin L u ther
Kingin. Klanilaiset yrittivät
murhata Kingin heinäkuussa 1964
Monroen kaupungissa (Louisianassa)
j a helmikuussa 1965 Atlantan
kaupungissa (Georgiassa), mutta
kummallakin kerralla heidän suunnitelmansa
jäi toteutumatta yhteensattumien
vuoksi.
Jo vuonna 1965 Coloradon valtion
kaikki poliisivoimat oli pantu liikkeelle
etsimään muuatta, ultraoikeis-tolaisen
j a sotaisen Minuteman-jär-jestön
jäsentä, jonka.oli määrä tappaa
senaattori Robert Kennedy-
" H y v i n aseistettu ja erittäin vaarallinen"
— sanottiin kuulutuksessa,
joka lähetettiin osavaltion kaikkiin
poliisipiireihin. Jälkeenpäin kävi i l mi,
että senaattorin murhaaja o l i
saanut vaikutteita kirjasta "Marilyn
Monroen arvoituksellinen kuolema".
Tuossa mielikuvitusron^nissa on
kirjoitettu, että tunnettu^näyttelijä-tär
. . , oli muka tapettu Kennedyn
käskystä, joka itse täytti kommi^ni^-
tien käsjcyn- V|)idaan ajatella, että
tekijä on psyykkisesti epänormaali
henkilp. Mjitta niin ei kuitenkaai?
ole. Hän on yksi vihankylväjiä, kirjailijana
esiintyvä pogromien järjestäjä.
; On vaikea sanoa, millaisia, salaliittoja
on enemmän paljastettuja
va i ko paij ast amattomia. M utta se
ei ole tärkeintä. Ihmetyttävää on se
pahuuden, vihan, moraalisen rap-peqtumisen
j a pelon ilmapiiri, jossa
poliittisia salaliittoja syntyy j a jossa
suoritetaan murhia.
Viha.sta on tullut Amerikkalaisen
jlämäntavan erottamaton piirre. Vi-:
haa lietsotaan kokouksissa. Vihalla
.<äyd.ään kauppaa, kun sillä täytetään
kirjojen sivut. Vihaa osoittavat
niiden lukuisten amerikkalaisten
kukluxklanilaisten, minutemani^n,
birchiläisten, natsien ja muiden u l tra-
ainesten liput, jotjca poliisin SU0--
jeluksessa marssivat aika a j o in Valkoisen
talon portin ohi hitleriläisten
3S-miesten univormussa.
Kerran jouduit) kokoukseen, jossa
puhui amerikkalaisten fasistien johtaja
George Rockwell. Johtaja o l i
vakuuttunut siitä, että hänestä tulee
Yhdysvaltain presidentti v. 1972.
Hänellä oli suuret ja konkreettiset
suunnitelmat-
— Viiden minuutin kuluttua Valkoiseen
taloon astumiseni jälkeen
kaikki liberaalit ja kaikki kommunistit
joutuvat vankilaan, Rockwell
lupasi. — Jälleen viiden minuutin
kuluttua alkavat toimia kaasukammiot,
joissa tulee vääntelehtimään
kuolemankouristuksissa neekereitä,
juutalaisia, kiinalaisia, meksikolaisia
ja muita ihmishylkiöitä. Minä
puhdistan ensiksi Amerikan ja siirryn
sitten muuhun maailmaan. V i i den
minuutin kuluttua siitä, kun
astun Valkoiseen taloon, maailma
saa tuntea, että sormeni on ydinsodan
nappulalla . . .
Rockwell ei elänyt niin kauan.
Aurinkoisena elokuun päivänä 1967
automaattipesulan oven vierellä,
jonne itse itsensä ntmittänyt johtaja
vei likaisia vaatteitaan, hänet kaatoi
toisen fasistin, lähimmän apulaisen
ampuma luoti, miehen, joka
oletettavasti myös haaveili Valkoin
seeji talooij pääsystä j a omasta sormestaan
ydinsodan nappulalla . • .
(Jatkuu sivulla 4)
Amerikkalainen Televisioyhtymä
National Broadcasting Company viitaten
Wasibintft4Miia.: ^tied^
luun o n ilmoittjput fittäfcradiJla »n
'hallussaan tai a i n i ^ se tulee j a a -
maan löhltuleivaisiuudessa oman atomipommin.
Tieto on herättänyt huo-j^
nlota muuaaliakin kuin Yjidysval-jtojss^,
< } 0 m l^-dtä yjjsi maapal-lo^
VB^i^enar^ista jjafio^ista. ^
enslmmäl)^, joika välitti maailmalla
ti^iJonl^rac^inThaliustj^ isaa4a Jcä.
ailDsä a l m i a ^ i H ^ - 1S>SM^ vMme
vuoden aifc^^anäitä.tietioia 09 y i l ^ .
ayt ]änsimf^ l^ijtlii^ä. Qn yiU
tetty, että Israel tulee vuonna 1970
9mi5taimaan al^miaaetlta. Tel Aviv
on torjunut nättiä -väitteet, piiMä
Iniolimatta 6alai>eräisyy$, iqka ver?
^00 Ii^a^lin y$jintutiVin)ussuim.nite|-
maa, ön antanut tuiuita uusilje iai-
^uiUe. Yleisesti tiedetään, että Israelilla
on jptomire^ktflfi. J»ka on
tpiroinut vuoijiesta 1964 läj»tien. Asi-antuntjjaft
väittävät, että reaktori
VO) valmistaa jopa 6 kilpa plutpn)-
um-239:ää. Määrä riittää pipnen atomipommin
valmistamiseen vuosittain.
E i ' o l e mikään salaisuus se^
kfiän, että Israelin hallitus on myöntänyt
atomitutkinnuiksiin valtavia
summia jä piyytänyt aineeUista atpua
useilta mailta, mm, Länsi-Saksalta.
Länsi-^ksan tiedemiehet ja asiantuntijat
ovatkii) a k t i i v i n i osalli».
tuneet israelilaisten ^itognflcegkukslr
en työh&i, muutanv^^ l^eist^ jopa
israelilaisten tiedernjpstpn suorjttar
m i i n k^tännöi) tutkiflauk^in.
T d Aivivin ja Bonnin tämän
suuntaisen yhteistyö)) kehi^s he-rgttsä
huolesiumista. ^olejnpiep
tnaiden ulkopolitiifcka on määrätyssä
«lietessä samansuuntaista. Länsi-
Saksa on adnoa Euroopan maista joka
ei hyväksy »^kyisiä rajoja, vaan
vaatii niiden muuttumista. Israel
edustaa samaa linjaa läihi-idässä ja
pitää parhaana ratkaisuna suhtei-den
luomista naapurivaltioihinsa
asevoimin. Militarisointi on se j u mala,
jota kummankin maan johto
Ja Länsi-Saksan aillekirjoituicset
puutbuivait ydinsulkusopimtiksesta;,
Bonnin j a : T e l Avivinrlähentj^i^-
nej) pj} itaspj^Ufji^ qji« poliUlt)[äte^
kuin soUlaäUistenkin k a ^
p e r u s ^ l l a i . Ystövyydessäänil^^^^lin
kanssa Bonn on ennen kaikkea nähnyt
poliittisen alibin Hitlerin-^fiiätc*
^ ' nalsiaikoksiin. ' E n t j n ^
kansleri Ad^ ^ U « r . k i r j o M ^^
si antanut Israelile "korvauksena"
muistamaa- miljardia D-^i)iaikk9f>/
NATO:n diiploinAst^i^et ,saJi09i£^^^^^^P^^
.siyat sulkeutuneet Bonni|i ^ ^edufil^-
jien edessä. Mustta ^iiBii^alBaUa
Tel Avivin pankkiin valtavia sum^
raia, jotka pSJiasiassa on .Iröyt^-l^t-y
varustautunniseen, Bom^v-poJHii*
koilla o l i imQrös k^tännön t ^ p i ^ iT
ta. I^raeli^a ^ tulossa uu$i j s ^ a r
lK>ratio j a koekep:ttä, k u n Läns|-£^^^^
^ puolestaan oli jatkuvaj^ r^u-hantajitoiste^
nnaiden silni^t^i^ipi^,
Negeyin mielestä t ^ e e k ^ k a i ; i ^L
n^en j a suojafttu alue uusien aseiden
kokeiluja varten.
VQidaan pitää selvänä, että ttedot
li^aelin ydinasetutkimuksist^ nojaavat
tosiasioihin. Myös toinen .^iJ^ka
cn selviö: National Broadcästing.
Conipanyn tiedonantoa valmjsteltui)
tarkoitukseJlisesti. Saa sellaisen k^r
sityksen, että sen taikana o l e v j ^ p i l -
jrien intr^s^nä on lisätä lailsd-i^^s^
jäJinitystä. Amerikkalaisten telpvi-sioyhtymän
tiedonanto tuli samaan,
aikaan ifcun presidentti de .Gaulle,
päiätti lopettaa asetoimitukset; R ^ s - -
kasta Israeliin. Amerikkalaisten,tiedonannon
rivien välistä paJjastuu,
että Ranskan presidentin päj^ksen-jälkeen
Israelilla ei o le muuta m ^ ,
dollisuutta kuin kehittää onwa" pCr
lotteluaseensa. Tämä haiskahtaa po-,
liittiselta kinsty^yritykseltä, j o i *»
t a v o i t t e ^ on ennen kaikkea l^hi-'
idän k r i i s in ratkaisun esftäniineQ.. :
Luulisi, että' poliittisen linjansa
seikkailijaluonteesta huolimatta T e l
Avivin johtajat käsittävät atomiaseella
leikkim isen vaarat, ennen
palvoo. E i ole sattuma, että Israelin kaiidcea Israelille itselleen.
Neuvostoliton "sota ja rauha"
sai hyviä lausuntoja Lontoossa
Lontoo. — Neuvostoliittolaisten The Daily Mail-lehdessä-valmistama
"Sota ja rauha" elokuvan
e n s i - i U ^ a poistuneet arvpste-jat
olivat tyytyväisiä näkemäänsäv
mutta tavallaan "järkyttyneitä" elo^
kuvan pitifuden johdosta^
Tämä elokuva näytettiin ensi kerran
New Yorkissa viime syksynä
ameriickalaiseen m a l l i i n "siloitettu-na"
j a se pohjautuu Leo Tolstoin
novelUin "Sota ja rauha"- Elokuvan
esitys kestää kuusi ja puoli tuntia.
Maksava yleisö voi nähdä elokur
van kahdessa kolme tuntia kestävässä
osassa, jotka esitetään vuoroviikkoina,
mutta elokuva-arvostelijat
näkivät tämän sankaritarinan
koko päivän- kestäneenä istuntona,
johon lukeutui kaksi kahvitaukoa ja
tunti lounasaikaa.
Elokuvan valmistamisen arvioidaan
maksaneen Neuvostoliitossa n.
$100,000,000 —- sen vabnistaminen
länsimaissa olisi n\aksanut ainakin
viisi kertaa enemmän — ja elokuT
vassa esiintyy 120,000 henkilöä. Sen
valmistamiseen uskotaan viiden vuo
den aikana osallistuneen kaikkiaan
250,000 ihmistä.
Elokuvaa varten rakennettiin n.
270 uiko- ja sisäkohtausnäyttämöä
-r- tarpeeksi 15 tavallista elokuvaa
varten. Filmauksen yhteydessä on
käytetty yli 100,000 neuvostoliittolaista
sotilasta, jotka ovat esittäneet
Venäjän ja Ranskan vastakkain olleita
a^nneiJQita.
"Suuruusluokassaan tämä elokuva
vastaa paljon enemmän kuin 'Itätuulen'
viemää", sanoo Cecil Wilson
"Se on elokuva, joka valtaa rynnäköllä
mielikuvituksen", kirjoitti;
Daily Sketch-
The Sun-lehde&sä kirjoitettiip,- et-t
tä "se on elokuvai jossa seuraa toisiaan
loistavat . . . kunnioitusta, Jbie-rättävät
taistelunäytökset."
"Taistelukentät ovat kaaosmaisia
kaatuneine sotilaineen. ja on aiVan ,
kuin sarja entistä elämää olisi herätetty
kauhuineen jälleen hen^
k i i n ."
Näyttelijäosilta arvostelijat voisivat
pai''haimpiin kuuluvaksi Lud-mila
Savelyevan, joka olj ennen
tavallaan tuntematon ballerina ja
tuli valituksi 3,000 näyttelijättären-joukosta
elokuvan johtavimmalle'
romanttiselle Natashan roolille.
Ludrailalla on yhdennäköisyyttä
Audrey Hepburnin kanssa, joka'
näytteli samalla roolilla Hollywoo-"
din 12 vuotta sitten valmistamassa
lyhyessä "Sota ja rauha"-el<Au-..
vassa.
Elokuvan on ohjannut Sergei
Bondarchuk toimien myöskin tuot-iajana
ja valmisti elokuvaa käsikir-';
joituksen sekä näytteli {»ääroolia
elokuvassa — kehitti loistavat tais-'
telukohtaukset, jotka kiidättävät
katsomossa istujan mailimääriä Venäjän
tuhotulla maaseudulla.
Erikoinen tunnustus täytyy anUa
pyrotekniikalle, jossa on käytetty'
23 tonnia ruutia. 105.000 tonnia paloöljyä
ja 160 vanhanaikaista
kiä Borodinon ja Austerlitzin ta
telukohtausten lavastamiseksi.
PÄIVÄN PAKINA
HIENO GÄNOHI.JUHLA LONTOOSSA
Eläessään askeettisuudestaan (aineellisesta
naufinnosra-pidättyimises-tä)
tunnettu Mohandas — kunniani-meHä
Mahatma — Gandhi oU Lontoossa
muutama päivä sitten suuren
juhlinnan kohteena;
Mahdollisesti v. 1948 murhatuksi
tullut Gandi olisi kääntynyt haudassaan,
jos hän olisi saanut korviensa
kuultavaksi ja silmiensä nähtäväksi
kaiken sen prameuden, mitä; hänen
. kunniakseen järjesletyssä__juhlass^
kaikesta päätäen nyt oli.
A p : n mukaan St. Paul"s-^uomiokir-kossa
pidettyyn Gandhi-juhlaan — se
oli järjestetty liänert murhansa 21i
vuotispäivän merkeissä — osallistui
lähes 2,000 hindulaista.
Kukaan ei muista sellaista idän-lännen
tilaisuutta arkaisemonalta ajat
ta : Lontoossa, sanotaan mainitussa
uutistiedossa.
Tri Michael Ramseyj Canterburyn
arkkipiispa, piti ylistävän juhlasaar-nari
alttarilta. Kreivi Möuntbatten,
Intian 'viimeinen varakuningas, sei-
Boi tuomiokirkon laulukateredissa ja -
(Hihui .viimeisestä yhcl«»iäoto8t«aiv
Gandhin kanssa.
Värikkäästi pukeutuneet intiglaiset
istuivat—tuomiokirkossa sirta-soitta-
J a n ympärillä. Kirkon kellot soitti-vat
vaikeroivaa intiajaismusiikkia.
Sitten St: P^utVtuo^niokKkopn suu-
. ret urut alqttivat pauhi|iten soitaa
Gandhin kaha mielivirttä — Lead
Kingly Light ja When I Survey the
Wondreus Cross.
Kuningatar esitettiin. Ulkoministeri
Michael Stewart oli siellä hallituksen
edustajana. Intian korkeakomis-sioneri
johti intialaisryhmää.;
. Most Rev. Hjyginus Cardinale, o l i
siellä Roomalaiskatolisen kirkon edus
(ajana.
Jos olisi mahctolUsl;? k P l t p ajan
lehtiä taaksepäin, ja ' antaa Intian
silloisille' miljoooille tilaisuuden seun
rata tätä ylevää juhlatilaisuutta, niin
he eivät varmaankaan uskoisi omia
silmiään eivätkä omia korviaan.
Heille voisi käydä samalla tavalla
'kuin kävi enncmnuinoin sille poika-viikarillo,
joka isiinsä haudalla kuu- ,
lemicnsa ylistyssanojen sokko» Icor*.
vissaan kysyi""rfiyöhemmin äidiltään,
että kukTse mies siinä arkussa oli?
Kuten muistetaan, Gan<fi)i oli tunnettu
vapaustaistelija ja kaikessa
omituisuudessaan myös yhteiskunnallinen
uudistaja.
Vuodesta 1920 alkaen hän johti Intiassa
_vaItavaa_tottelemattomuuslii-kettä,
jossa hmdut ja muhamettlaiset
yhteisvoimin tekivät kaikkeansa saadakseen
"emämaan" eli Britannian
hallituskomennon niin vaikeaan asemaan
kuin suinkin mahdollista. Passiivinen
vastarinta ja boikotti olivat
Gandhin joihtaman riippuimattomuus-liikkeen
vointakkaita aseitti jotka sopivat
erinomaisesti sen aikaisen Intian
taistelunvenetehniksi.
Niin "rakastettu" oli tämä Intian
vapausliikkeen johtaja si\Mn Lontoossa,
että hänet heitettiin kansanvillitsijänä
vankilaan vuosiksi 1922
- 24.
Mutta vankilafltapäästyjiän GancHii
ak)itti vieraan maan brittiläisiä siir-tomaavouteja
vastaan uuden tottele-tnattomuuikampanjnn
vuonna 1930—
31,
Hän kieltäytyi fa(yväksymästii Intialle
1942 tarjottua itseliallintoasile-maa
ja joutui taas vangituksi. Qaad-hi
vapautui kuitenkin sairaalloisuu-tensa
johdosta V.-1941.
Paljon ovat siis a j a t— ja.enrt^
kaildcea arvot muuttuneet.lyfiyeh'20
vuoden aikana! " ^ '
Ja hyvä on tietenkin, että sellaista
henkilöä kuin Gandhia, muistetaan
-kunnioituksella, edes kuolemansa jälkeen.
•
Tijimä palauttaa mieleemme myös
yhden tärkeän nykyaikaisenkin sei-kaa:
. • .
Isoisten edessä kumarteleivat j « niiden
suosiota tavoittelevat yksilflil^ laitokset
ja ryhmät jäävät yhtä .«iitta^
mattomasti unjjolaan. kuiaflfyaj Jg8-
»>eet ne Intian k«nsan l^ikäHniMt piirit,
jotka 2S vuotta sitten Uehitteliviit
pikkuetuisi»*5ia, saadakseen- brittiläisiä
valtapiirejä.
Vain ne, jotka piyirkivät pelkäämättä
edistykseen, vallitsevieif'puätdSel-lisuuksien
poistanuseen ja parempien
olosuhteiden saavuttamiseen koko
kansakunnalle, voivat odottaa jotakin
kunnioitustn ja orvolnantoa tor
ievitta sutaapotvikft
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 11, 1969 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1969-02-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus690211 |
Description
| Title | 1969-02-11-02 |
| OCR text |
Tiistai, Ihelmilk. 11 p. — Tueisdäy, Feb. 11, 1969
VAPAUS
(UBERTY) ' ^
INDEi^ENOBNT UkBÖR OROAN
OF FINNISH CANADIAN8
^^^^^^^^ Nov, 6.. 1917
PiAUabed thrlce we^|d7: Tuesdu^^ Baturdays by Vappua
PubllshiDffj Cix M p l ^ JOQrl^ to St. W Sudbijil7r.OntiiJ^9.
Adi«rt)8lQg mtea ,<^n appUeation. «buB».
Attthoriaed aa second claas by the Pqet Of flce Department Ottein^
• ' 7 ^ and tof 9 ^ y W ^ ^ • ' « ^ f»*^-" Ä
CANADIAN lANCl
Oanadaasa: l vk: $10Ä). ekk.$8a8 USÄ:I»: iTk.$11.00;«kk.(8.70
ivk. ;i4K>,.eijE. 6.35
Toisin kuin vuosi sitten, JQlloiin liitto- ja inaafcuiiitalhalli-h
i ^ l ^ päämij^jsterien peniätitsil^ kolkjouk-sf!
S§a jnUtei vanmiottiin ikuistaj:a(kkaiutta j a tunauistettiin pe-
: f jätteessä liiftJtohalliiiUlksen esiiity^ k^^p|keijdcsiep l ^ t i m i s ^^
täpä j i i ^ ^ l^iok(x»itimeen 9£«rx^ konferenssin
edellä oli kiivasta väittelyä saai^ta "kieli(kysymyksestä'^ Uik'
hoiiUunut on koko ''yksumelisyys^' asiasta ja» miikäli kokioiusta
edeltämeistä poliittisista siirroista voidaan päätellä, nyt »Ikia-ijeesta
liitto- ja maakmtalialUxtusten perusttJslaMasioito
siittävästä konferenssista ei ole suuna odotettavissa.
Näitä rivejä kirjoitettaessa (perjantaina iltapäivällä) on
ilmeistä, j^ttä !l$aiiimn^ niaalkuntalial-
Ittusteflii) puolpl(L^ qr^ l^teutuffesellisesti esitetty yliaappuvia
• v^aitiinmksia ja ksrtsomi^ siinä mielessä, että kon-lerens^
ssa x^n en^mn^iän tiijkatniisen varaa "ota ja anna" pe-
T^asteejfla. M^lko vapnaa on, i^ttä osapuole* yrittäivät läihestyä
ä^n^sgnttejsts^ taimiaan tämän konferenssin aikana.
Mutta kaiflcesta huolimatta näyttää sHtä, että erimielisyykr
eieai kuilu on, liian leveä minkään käyttökuntoisen sillian rakentamiseksi
tässä fcokouksjBssja. Perusa§etelmana on tämä:
yleiseni puhuen maaikiunnat sanovait, että konferenssissa olisi
en^i^jöisesrti k;esfcusteltava finainsaaikysymyksistä^ eli siitä millin
ja^taaln varojen muod<:)Ssa saajtavat varat eri halliitusporr
taidjen kesken. Ilman tällaista finanssidopimiiSta ei voida mitään
perustuslaillisia muutoksia tehdä, selittävät miaoJkunnat.
Ldittohamtu^ — nimenomana pääminisltjeiri Pierre Trudeau
loka Itässä kysymyksessä esiintyy melko yksinvaltijaana pu-heq3tiiej)
aiä — esittää puolestaan yhtä tiUkafifti, että jos ei kie-likysymykseetä
pääytä engiiksi sopimukseen, niin finanssipul-mista
«1 fcaoTinata köäbustellakaan, siUä kielikysymyksen, epä-annilitli^
iinien tarkoiittaisi Canadan liittovaltion hajoamista.
Pinnia1[,ll^e^ti kaitsoen tuntuu siltä kuin näiltä asetelmia voitai-s
m ifl^rr^jtayäitelj^ oOi ensin, muna tai kana". Tar-i|
ceiRpiiv^tot£lwnu$ viittaa kuitenkin $iihen, että erimielisjryclet
ovataitei syviä- efttä sovittelu o^ jos ei jompi kumpi
paioli''ä*iiiiä'periksi r-^ ja näitä rivejä kirjoitettaessa ei tällaista
§ovitteluhalua turaiu olevan.
Yftt&Äa erik^ aaitto- ja alku-päivmä''
on''pidettävä sitä mahdollisuutta; että "äärimmäistä
vastaidcäjisifutta" edustavat yhtäältä aavikkomaai^^ toisaalta
Q u e ^ i n edustajat voivat tässä konferenssissa "löjrtää
toisensa", i ..
Poliittisessa elämässä sanotaan olevan paljon -kunrnialli-sia
vuii^6^mppaneita'. Mutta ainakin nyt näyttää, että vaikka
4^yil^^^jnaakuntien hallitukset ja Quebecin halliitus pun-nitsöv^^
Railan eri näkökulmista liittohallituksen kielilakieh-dotustaii;
niiden yhtymäkohdaksi tulee kuitenkin oppositio liit-toJh^
liittikseen nähden.
liittohallituksen MelilakiieMotus tarkoitta käytännössä
sitä, että englannin ja ranskankieli tulisi liittcihalJiituksen
alaisissa virastoissa ja laitoiksissa tasa-.arvoisiksi, virallisiksi
kieliksi ja että kaikissa sellaisissa piireissä, missä on yli 10
prosenttia väestöstä joko Ranskan tai Englannin kiellä puhuvia,
^ u i s i voinnaain kaksikielisyys, joriba mukaan oikeus- ja
PQ«|tilaitc|l^t sekä liittohaUinnon ailaiset viradtot tulisivat kak-siOdelisLksi
jne.
Tämä fcaksilkielisyyskysymys hyväksyttiin periaatteessa
vuosi sitten pidetyssä liitto- ja unaakuntahallituaten pelrustus-laillisia
asioita käsitelleessä konferenssissa sillä perusteella,
että jos kaksikielisyysajatusta ei hyväksytä, niin sUloin saavat
separatistit entistä eneminän jalansijaa Quebecissa. Maan yh-dessäpitämisen
ehdoksi v-aadittiin sillom kalfcsikielisyyse^do-tuksen
hyväksymistä.
Mutta sen jälkeen on eräissä "englaunin(kielisissä" maa-fcunnissaj
erikoisesti aavikkomaafcunnissa, nostettu voimakas
gppqpiitip tätä kaksikielisyysehdotusta vaataan. Aavikkomaa-
Jpti-tlenkobne pääministeriä esitti Winnipegissa pitämässään
J^qilgQuiks^a vaatimuksen, että koko käksikielisyyskysymystä
feqgfem lakiluonnos olisi alistettava Canadan ylia; R o ^ Th^t^
cher,Saskatdhewan; Harry St)rom,Alberta ja John Rpbarts, Ontario, ovat arvostelleet
virallista kielilakiiehdotvista mikä takaisi kaksikielisen tasa-arvoisuuden
liittohallitunsen palveluksessa alueilla missä määrätty prosenttimäärä väestöstä pu-liuu
joko englantia t^i ranskaa. Nämä pääministerit haluavat että ko. kielilakieh-dotus
alistettaisiin .Cana4^ ylioikeuden tutkittavaksi sen peru^u^aillisuuden
kannalta. Liittto- ja maakuntahallitusten pääministerit ovat nyt Ottawassa perus-tuslakikysymyksiä
käsittelevässä konferenssissa. TTS kuya.
mmmmm
USA:ssa on julkaistu eräitä yksityiskohtia
puhelinkeskustelusta
n i in sanotun "perustuslailUsen
puolueen" ([j^u ^ u x B l ^ n os»^
ton) kahden "gei|tlenmj^^" välillä,
joiden sukuniiniä e i mainita:
Tuo keskustelu tapahtui Miamissa
(Floridassa) 9. marraskuuta
1963. PbUisiUa oU ilmeisesti joitakin
epäilyksiä, sillä keskustelu
otettiin nauhalle.
Aluksi klaanilaiset puhuivat puuta
heinää; mutta sitten 'keskustelu
sai seuraavanlaisen käänteen:
— Näyttää siltää, että presidentti
Kennedy saapuu sinne 18. päivänä
tai niiUä main. Hän tulee pitämään
puheen . . . Voit muuten olla varma,
että hänen kintereillään tulee olemaan
tuhansia henkivartijoita.
— Mitä enemmän henkivartijoita,
sitä helpompi hänet on tappaa.
Millä tavoin hänet olisi paras
nitistää, mitä luulet?
— Kaikkein parhaiten hallintorakennuksen
ylimmästä kerroksesta
ka\iaskantavalla kiväärillä.
— Onko totta, että hänca halutaan
tappaa?
^ Kyllä varmasti! Itse B . . . käsittelee
sitä kysymystä. Hän e i ole
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Helena Ahokas, R. R. 2, Wahna-pitae.
Ont. täyttää perjantaina, hel-mik.
14, Valentine-päivänä 88 vuotta
H i l j a Smith, Sudbury, Ont. täyttää
perjantaina, helmik. 14 pnä 83
vuotta.
John Salminen, Sudbury, Ont.
täyttää perjantaina, helmik 14 pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Japitia, vaikka niiden työvoima
on miltei lOO-prosenittisKSti
ranskalais-canadaladsia. Pyrkiessään
säilyttämään muun o-hellia
myös kielioikieutensa Que
becin maakunitaJhallitus on antanut
tietää, että se haluaa kaik
;";stusiav; r ; i;ink;i:;^;"täiia;s^*iz^^ ^^J"^^^'*^™^»
puk^at oppositionsa hieman-säädyllisempään» muottoon. Aa- ^ J ^ Z ^ . T^Sf^S?.
vikkKxm^afcuntien pääministeri että heidän ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ J^^.Ä^
käytettävissään eiöleesimerkiksi v a r o j a k ^ i k i e M m k o u l u - T
ien järje^tämjstä-alu^ille. missä on 10 prosenttia ranskalaisia. ^^'I^"" kaikszkielisyysttaki-
He_ovat jopa vedonneet siihen, että aavikkon\aakunriissa on ^
JQital;in muitakin kieliryhmiä, mitkä voisivat viaati^ 10-pro- ylläolevasta nälqjy,
s ^ n määritelmän mukaan itselleen erikoisoikeuksia, mM alkaneessa lutto-seij^
ii^enaan on tietenkin v^staildohlta nw. Trudeaun kaksikieli-syy^
k^itykseUe Cariadasta.
T^ääminisrtm Tmdeau pn laatimit k!aksikielisyys4akiehdo-tiJcpensa
nknenomaan Ranskalaisen Canadan kansallisten tavoitteiden
tyydyttämiseksi — eli siinä mielessä; että kaksikielisyyden
tunnustaniinen ja käytäntöönottaminen''ainia^
toYaltioportaaasQ" kuten päämiimsteri Trudeau muutama päivä
sitten sanoi, saisi ranskalais-oanadalaiset hyväksymään Uit- r'i "^^""T ••'^"'"^"-.'T.:
t o v a ^ t i o n - ^ p e r u ^ t u s l a h j a ™ ^ ^ Ä y h ÄM
^ ^ ^ liäkysymystä ei pystytä ilmeisestikään
rankaisemaan ennen
Vuosi sitten yäiteittiin, että t äm kuin tunnustetaan sekä sanois-l?
ieli§3ryslakiehd!atus vei maaperän pois Quebecin kansallis- sa että töissä kahden kansan
mjielisten ja separatistien jalkojen alta. Nyt näj-ttä^ kuitenkin, periaate, missä kimmallekin
että quebecilaiseit sulhtautuvat tähän Igkiehdatukseen aina»- kansalle — ranskalais- ja eng-
Wn yhtä SMurin varauksin kuin esimerkiksi aavikkcxmaakun- lantilais-Canadalle—- pitäisi
•tien pääministerit. " kuulua täysin tasaveirtaiset oi-
/ Kamskalais-Canadalaiset pelkäävät, että liittohaEitukisen keudet, mikä yksinään takaisi
käk^Jfciielisyyslaki, tal^aalmalta peiruätjuälain voiniallla v^iem- sen,, että liittovaltio säilyisi, ja
rni^jen kielioikeu^et, ti^Usi ikpistiUljtamaan mii että Que- lujittuisi kaihdien kansan yapaas
becipa'liikie- ja tepl^suus^tqjkset pitäisivät 'ay^iel?!^^ U tokenen liits^ ptohijÄ
ja .maa^cuntahallitusten perusr
bu^l^Jciky^ymyksiä käsitteleväs
sä konferenssissa on syvälle-käyp^
risltiivetoa. Se on käsit-tääksenune
yksi osoitus siitä,
öttä liittohallituksen kaksikieli-syysehdotus
on "liian vanha ja
liian myöhään" ^ ryhmään^^ lu-sitä
sanonut, mutta jostain syystä
tiedän, että hän on yrittänyt tappaa
Martin Luther Kingin.
— Onko se totta?
-— Varmasti! Hän seuraa tätä
kaikkialle, mutta ei löytänyt sopivaa
paikkaa.
-^Sanonpa sinulle, että Kennedyn
nitistäminen on vieläkin vaikeampaa
. . ; Sinä tietenkin voit valita korkean
rakennuksen j a kaiken sellaisen,
mutta suojelupoliisi tarkistaa
varmaankin kaikki rakennukset ja
yleensä kaiken hänen reittinsä varrella.
Mitäs luulet?
— Tietysti, jos he epäilevät jotain.
Mutta jos eivät epäile, eivät kenties
tarkastakaan . . . Täytyy valita sopiva
aika ja sopiva paikka. Kuvittele,
että on kaunis ilma, hän astuu
ulos parvekkeelle, ja j o ku ottaa hänet
jyvälle vastapäätä olevan hotellin
ikkunasta. :
Presidentti John F . Kennedy mur^
battiin 13 päivän kuluttua tuosta
keskustelusta. .plT korkea' rakennus
ja oli kauaslcantava kivääri. Runsaan
neljän vuoden kuluttua murhattiin
Martin Luther King Mem-pbisissä
oli sinä päivänä kaunis ilma
King ammuttiin hotellin ikkunasta
hänen tultuaan muiden mukana parvekkeelle.
Jo vuonna 1964 FBI sai tietoonsa,
että K u Klux Klan etsii miestä
(mieluimmin rikoksenuusijaa), joka
2,000 dollarista murhaisi Martin L u ther
Kingin. Klanilaiset yrittivät
murhata Kingin heinäkuussa 1964
Monroen kaupungissa (Louisianassa)
j a helmikuussa 1965 Atlantan
kaupungissa (Georgiassa), mutta
kummallakin kerralla heidän suunnitelmansa
jäi toteutumatta yhteensattumien
vuoksi.
Jo vuonna 1965 Coloradon valtion
kaikki poliisivoimat oli pantu liikkeelle
etsimään muuatta, ultraoikeis-tolaisen
j a sotaisen Minuteman-jär-jestön
jäsentä, jonka.oli määrä tappaa
senaattori Robert Kennedy-
" H y v i n aseistettu ja erittäin vaarallinen"
— sanottiin kuulutuksessa,
joka lähetettiin osavaltion kaikkiin
poliisipiireihin. Jälkeenpäin kävi i l mi,
että senaattorin murhaaja o l i
saanut vaikutteita kirjasta "Marilyn
Monroen arvoituksellinen kuolema".
Tuossa mielikuvitusron^nissa on
kirjoitettu, että tunnettu^näyttelijä-tär
. . , oli muka tapettu Kennedyn
käskystä, joka itse täytti kommi^ni^-
tien käsjcyn- V|)idaan ajatella, että
tekijä on psyykkisesti epänormaali
henkilp. Mjitta niin ei kuitenkaai?
ole. Hän on yksi vihankylväjiä, kirjailijana
esiintyvä pogromien järjestäjä.
; On vaikea sanoa, millaisia, salaliittoja
on enemmän paljastettuja
va i ko paij ast amattomia. M utta se
ei ole tärkeintä. Ihmetyttävää on se
pahuuden, vihan, moraalisen rap-peqtumisen
j a pelon ilmapiiri, jossa
poliittisia salaliittoja syntyy j a jossa
suoritetaan murhia.
Viha.sta on tullut Amerikkalaisen
jlämäntavan erottamaton piirre. Vi-:
haa lietsotaan kokouksissa. Vihalla
.<äyd.ään kauppaa, kun sillä täytetään
kirjojen sivut. Vihaa osoittavat
niiden lukuisten amerikkalaisten
kukluxklanilaisten, minutemani^n,
birchiläisten, natsien ja muiden u l tra-
ainesten liput, jotjca poliisin SU0--
jeluksessa marssivat aika a j o in Valkoisen
talon portin ohi hitleriläisten
3S-miesten univormussa.
Kerran jouduit) kokoukseen, jossa
puhui amerikkalaisten fasistien johtaja
George Rockwell. Johtaja o l i
vakuuttunut siitä, että hänestä tulee
Yhdysvaltain presidentti v. 1972.
Hänellä oli suuret ja konkreettiset
suunnitelmat-
— Viiden minuutin kuluttua Valkoiseen
taloon astumiseni jälkeen
kaikki liberaalit ja kaikki kommunistit
joutuvat vankilaan, Rockwell
lupasi. — Jälleen viiden minuutin
kuluttua alkavat toimia kaasukammiot,
joissa tulee vääntelehtimään
kuolemankouristuksissa neekereitä,
juutalaisia, kiinalaisia, meksikolaisia
ja muita ihmishylkiöitä. Minä
puhdistan ensiksi Amerikan ja siirryn
sitten muuhun maailmaan. V i i den
minuutin kuluttua siitä, kun
astun Valkoiseen taloon, maailma
saa tuntea, että sormeni on ydinsodan
nappulalla . . .
Rockwell ei elänyt niin kauan.
Aurinkoisena elokuun päivänä 1967
automaattipesulan oven vierellä,
jonne itse itsensä ntmittänyt johtaja
vei likaisia vaatteitaan, hänet kaatoi
toisen fasistin, lähimmän apulaisen
ampuma luoti, miehen, joka
oletettavasti myös haaveili Valkoin
seeji talooij pääsystä j a omasta sormestaan
ydinsodan nappulalla . • .
(Jatkuu sivulla 4)
Amerikkalainen Televisioyhtymä
National Broadcasting Company viitaten
Wasibintft4Miia.: ^tied^
luun o n ilmoittjput fittäfcradiJla »n
'hallussaan tai a i n i ^ se tulee j a a -
maan löhltuleivaisiuudessa oman atomipommin.
Tieto on herättänyt huo-j^
nlota muuaaliakin kuin Yjidysval-jtojss^,
< } 0 m l^-dtä yjjsi maapal-lo^
VB^i^enar^ista jjafio^ista. ^
enslmmäl)^, joika välitti maailmalla
ti^iJonl^rac^inThaliustj^ isaa4a Jcä.
ailDsä a l m i a ^ i H ^ - 1S>SM^ vMme
vuoden aifc^^anäitä.tietioia 09 y i l ^ .
ayt ]änsimf^ l^ijtlii^ä. Qn yiU
tetty, että Israel tulee vuonna 1970
9mi5taimaan al^miaaetlta. Tel Aviv
on torjunut nättiä -väitteet, piiMä
Iniolimatta 6alai>eräisyy$, iqka ver?
^00 Ii^a^lin y$jintutiVin)ussuim.nite|-
maa, ön antanut tuiuita uusilje iai-
^uiUe. Yleisesti tiedetään, että Israelilla
on jptomire^ktflfi. J»ka on
tpiroinut vuoijiesta 1964 läj»tien. Asi-antuntjjaft
väittävät, että reaktori
VO) valmistaa jopa 6 kilpa plutpn)-
um-239:ää. Määrä riittää pipnen atomipommin
valmistamiseen vuosittain.
E i ' o l e mikään salaisuus se^
kfiän, että Israelin hallitus on myöntänyt
atomitutkinnuiksiin valtavia
summia jä piyytänyt aineeUista atpua
useilta mailta, mm, Länsi-Saksalta.
Länsi-^ksan tiedemiehet ja asiantuntijat
ovatkii) a k t i i v i n i osalli».
tuneet israelilaisten ^itognflcegkukslr
en työh&i, muutanv^^ l^eist^ jopa
israelilaisten tiedernjpstpn suorjttar
m i i n k^tännöi) tutkiflauk^in.
T d Aivivin ja Bonnin tämän
suuntaisen yhteistyö)) kehi^s he-rgttsä
huolesiumista. ^olejnpiep
tnaiden ulkopolitiifcka on määrätyssä
«lietessä samansuuntaista. Länsi-
Saksa on adnoa Euroopan maista joka
ei hyväksy »^kyisiä rajoja, vaan
vaatii niiden muuttumista. Israel
edustaa samaa linjaa läihi-idässä ja
pitää parhaana ratkaisuna suhtei-den
luomista naapurivaltioihinsa
asevoimin. Militarisointi on se j u mala,
jota kummankin maan johto
Ja Länsi-Saksan aillekirjoituicset
puutbuivait ydinsulkusopimtiksesta;,
Bonnin j a : T e l Avivinrlähentj^i^-
nej) pj} itaspj^Ufji^ qji« poliUlt)[äte^
kuin soUlaäUistenkin k a ^
p e r u s ^ l l a i . Ystövyydessäänil^^^^lin
kanssa Bonn on ennen kaikkea nähnyt
poliittisen alibin Hitlerin-^fiiätc*
^ ' nalsiaikoksiin. ' E n t j n ^
kansleri Ad^ ^ U « r . k i r j o M ^^
si antanut Israelile "korvauksena"
muistamaa- miljardia D-^i)iaikk9f>/
NATO:n diiploinAst^i^et ,saJi09i£^^^^^^P^^
.siyat sulkeutuneet Bonni|i ^ ^edufil^-
jien edessä. Mustta ^iiBii^alBaUa
Tel Avivin pankkiin valtavia sum^
raia, jotka pSJiasiassa on .Iröyt^-l^t-y
varustautunniseen, Bom^v-poJHii*
koilla o l i imQrös k^tännön t ^ p i ^ iT
ta. I^raeli^a ^ tulossa uu$i j s ^ a r
lK>ratio j a koekep:ttä, k u n Läns|-£^^^^
^ puolestaan oli jatkuvaj^ r^u-hantajitoiste^
nnaiden silni^t^i^ipi^,
Negeyin mielestä t ^ e e k ^ k a i ; i ^L
n^en j a suojafttu alue uusien aseiden
kokeiluja varten.
VQidaan pitää selvänä, että ttedot
li^aelin ydinasetutkimuksist^ nojaavat
tosiasioihin. Myös toinen .^iJ^ka
cn selviö: National Broadcästing.
Conipanyn tiedonantoa valmjsteltui)
tarkoitukseJlisesti. Saa sellaisen k^r
sityksen, että sen taikana o l e v j ^ p i l -
jrien intr^s^nä on lisätä lailsd-i^^s^
jäJinitystä. Amerikkalaisten telpvi-sioyhtymän
tiedonanto tuli samaan,
aikaan ifcun presidentti de .Gaulle,
päiätti lopettaa asetoimitukset; R ^ s - -
kasta Israeliin. Amerikkalaisten,tiedonannon
rivien välistä paJjastuu,
että Ranskan presidentin päj^ksen-jälkeen
Israelilla ei o le muuta m ^ ,
dollisuutta kuin kehittää onwa" pCr
lotteluaseensa. Tämä haiskahtaa po-,
liittiselta kinsty^yritykseltä, j o i *»
t a v o i t t e ^ on ennen kaikkea l^hi-'
idän k r i i s in ratkaisun esftäniineQ.. :
Luulisi, että' poliittisen linjansa
seikkailijaluonteesta huolimatta T e l
Avivin johtajat käsittävät atomiaseella
leikkim isen vaarat, ennen
palvoo. E i ole sattuma, että Israelin kaiidcea Israelille itselleen.
Neuvostoliton "sota ja rauha"
sai hyviä lausuntoja Lontoossa
Lontoo. — Neuvostoliittolaisten The Daily Mail-lehdessä-valmistama
"Sota ja rauha" elokuvan
e n s i - i U ^ a poistuneet arvpste-jat
olivat tyytyväisiä näkemäänsäv
mutta tavallaan "järkyttyneitä" elo^
kuvan pitifuden johdosta^
Tämä elokuva näytettiin ensi kerran
New Yorkissa viime syksynä
ameriickalaiseen m a l l i i n "siloitettu-na"
j a se pohjautuu Leo Tolstoin
novelUin "Sota ja rauha"- Elokuvan
esitys kestää kuusi ja puoli tuntia.
Maksava yleisö voi nähdä elokur
van kahdessa kolme tuntia kestävässä
osassa, jotka esitetään vuoroviikkoina,
mutta elokuva-arvostelijat
näkivät tämän sankaritarinan
koko päivän- kestäneenä istuntona,
johon lukeutui kaksi kahvitaukoa ja
tunti lounasaikaa.
Elokuvan valmistamisen arvioidaan
maksaneen Neuvostoliitossa n.
$100,000,000 —- sen vabnistaminen
länsimaissa olisi n\aksanut ainakin
viisi kertaa enemmän — ja elokuT
vassa esiintyy 120,000 henkilöä. Sen
valmistamiseen uskotaan viiden vuo
den aikana osallistuneen kaikkiaan
250,000 ihmistä.
Elokuvaa varten rakennettiin n.
270 uiko- ja sisäkohtausnäyttämöä
-r- tarpeeksi 15 tavallista elokuvaa
varten. Filmauksen yhteydessä on
käytetty yli 100,000 neuvostoliittolaista
sotilasta, jotka ovat esittäneet
Venäjän ja Ranskan vastakkain olleita
a^nneiJQita.
"Suuruusluokassaan tämä elokuva
vastaa paljon enemmän kuin 'Itätuulen'
viemää", sanoo Cecil Wilson
"Se on elokuva, joka valtaa rynnäköllä
mielikuvituksen", kirjoitti;
Daily Sketch-
The Sun-lehde&sä kirjoitettiip,- et-t
tä "se on elokuvai jossa seuraa toisiaan
loistavat . . . kunnioitusta, Jbie-rättävät
taistelunäytökset."
"Taistelukentät ovat kaaosmaisia
kaatuneine sotilaineen. ja on aiVan ,
kuin sarja entistä elämää olisi herätetty
kauhuineen jälleen hen^
k i i n ."
Näyttelijäosilta arvostelijat voisivat
pai''haimpiin kuuluvaksi Lud-mila
Savelyevan, joka olj ennen
tavallaan tuntematon ballerina ja
tuli valituksi 3,000 näyttelijättären-joukosta
elokuvan johtavimmalle'
romanttiselle Natashan roolille.
Ludrailalla on yhdennäköisyyttä
Audrey Hepburnin kanssa, joka'
näytteli samalla roolilla Hollywoo-"
din 12 vuotta sitten valmistamassa
lyhyessä "Sota ja rauha"-el |
Tags
Comments
Post a Comment for 1969-02-11-02
