Vapaus, April 18, 1967

              Sivu 2 Tiistai, huhtik. 18 p. — Tuesday,Apr. 18, 1967
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F FINNISH C A N A D I A NS
Established Nov. 6, 1917 VAPAUS
C L I B E R T Y )
EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI
' TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 6 7 4 - 4 2 64
Published thrice weeklyr Tuesdays, Thursdays and jSaturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited,. 100-102 E lm St. We&t,Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advcrtising rates upon application, translation free of oharge.
Authorized as second class mail by the Post Office Dej>artment, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIANHlFANGUAGEfPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk: $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
Slck. 3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00,6 kk. $5.75
Ivk. 11.50, 6 kk. 6.25
Toimitettakoon tutkimus heti
Näyttää siltä, että Suur-Toronton kuolemansyiden johtavan tut­kijan,
tri Morton Shulmanin toimestaan erottamisesta-voi kehittyä
hyvin merkittävä poliittinen: tapaus.
Johtuen siitä kun tri Shulman esitti prokuraattorin viraston
alaisia kuolemansyyntutkijavirkailijoita ja sen kautta koko maakunta­hallitusta
vastaan eräitä hyvin raskauttavia syytöksiä, pääministeri
John Robarts sanoi, että näiden syytösten johdosta suoritetaan lain­opillinen
tutkimus.
^ Mutta kun maakuntahallitus suunnittelee uusien vaalien pitä­mistä
mahdollisesti jo ensi kesäkuun aikana, niin tämä voi johtaa
siihen, että luvattua tutkimusta Shulmanin tapauksesta ei suoriteta-kaan
ennen vaaleja.
Ontarion valitsijoilla on kuitenkin oikeus tietää ennen vaali­uurnalle
menoa, erotettiinko tri Shulman toimestaan siksi, että maa­kunnan
viranomaisilla on todella jotakin salattavaa. Tämän vuoksi
on aivan välttämätöntä, kuten torontolainen Star lehti mielestämme
aivan oikein asian esitti viime tiistaina, että Shulman tapauksesta
suoritetaan luvattu tutkimus hyvissä ajoin ennen maakuntavaalien
pitoa, että valitsijoille jää mahdollisuus ilmaista asiasta omat mieli­piteensä.
T r i Shulmanin erottamisesta on noussut todella laajakantoinen
protestiliike, mihin osallistuvat kaikki oppositiovoimat liberaaleista
kommunisteihin asti. Kuten muistetaan, tri Shulmanin erottamisen
perustana on Ontarion tapaturmavakuutuslautakunnan torontolaisen
sairaalan palo, missä kuoli yksi työmies. Riidan aiheutti tri Shul­manin
esittämä lausunto, että maakuntahallituksen alaiset kuoleman­syyntutkijat
eivät ole päteviä, ko. tulipalon uhrin. kuoleman.syyn-tutkimuksen
suorittajiksi, ja että Suur-Toronton kuolemansyyntut-kijain
on huolehdittava tästä tutkimuksesta, jotta saadaan . asiasta
selville koko totuus . . .
Syntyneen kiistan yhteydessä tri Shulman esitti julkisen syytök­sen,
että maaliskuun 31 pnä palaneen sairaalan välikatto oli valmis­tettu
palonarasta paperiaineesta; että sairaalan rakennussuunnitel­maa
ei esitetty lainkaan palontarkastusviraston hyväksyttäväksi; että
sairaalassa ei ole kahdeksaan vuoteen suoritettu asianmukaista tar­kastusta
ja että eräissä aikaisemmissa kuulusteluissa maakunnan vi­ranomaiset
ovat pyrkineet salaamaan tietoja, joista ilmenee viran­omaisten
huolimattomuus tai välinpitämättömyys.
Kysymys tavallisten "kadun miesten ja -naisten" mielestä on
siitä, että yrjttääkö "lihavaksi kissaksi" leimattu Ontarion maakun­tahallitus
tri Shulmanin erottamisen avulla salata jotakin sellaista,
mikä ei päivänvaloa kestä? .
Toisaalta, jos hallituksella ei todellakaan ole mitään salattavaa,
silloin olisi sille eduksi järjestää heti tutkimuksen, mikä siinä ta­pauksessa
saattaisi tri Shulmanin kiusalliseen asemaan.
Tällä kertaa näyttää kuitenkin siltä, että hallitus menee tässä­k
i n asiassa "pimein lyhdyin" lainlaatijakunnan vaaleihin; missä ta-'
pauksessa hyvää tarkoittavilla asukkailla ei ole mitään muuta mah­dollisuutta
kuin äänestää hallituspuoluetta ja sen ehdokkaita vas­taan.:
.
Kaasusodan valmistelua
Johtuen siitä kun normaalit ihmiset kaikissa maissa avustavat
sotavalmisteluja ja sotia, kaikki hyökkäyssotia suunnitelleet hallituk­set
ovat suorittaneet ja suorittavat nytkin sotavarustelunsa "puolus-tusiipun"
alla.
Tosiasia kuitenkin on, että varustautuminen on aina johtanut
sotiin — j a voi johtaa vieläkin, niin suuria vaaroja kuin suursodan
puhkeaminen ihmiskunnalle yleensä ja erikoisesti sodan aloittaja-maalle
aiheuttaakin.
Tätä todellisuuspohjaa vasten katsottuna VVashingtonista viime­aikoina
saapuneet uutistiedot, joiden mukaan USA käyttää peräti
$230,000,000 kaasu- ja basiilivarusteluun ovat kerrassaan tyrmistyt-
• täviä.
Jokin aika sitten Washingtonista tulleessa AP:n uutistiedo.ssa
kerrottiin asiasta mm. seuraavaa:
"USA:n puolustusministeriö käyttää tänä vuonna $2;j0 miljoo­naa
kemikaalisen ja biologisen sodankäynnin ohjelmaan, mitä sano­taan
sekä tärkeäksi pidätystekijäksi että käytettävissä olevaksi ase­varastoksi.
Täkäläisten lähteiden mukaan ei ole olemassa mitään puolus­tusta
joitakin kaasuja ja mikrobeja (germs) vastaan joita on kehi­tetty.
Vaarattomia mikrobeja ja kaasuja on menestyksellisesti levitetty
kokeilutarkoituksessa ohjattavien ohjusten, pommien, kranaattien,
käsikranaattien ja aerosol-suihkutusmenetelmällä.
Näihin äänettömiin tappajiin lukeutuu kaksi hajutonta ja väri­töntä
kaasulajia, jotka tunnetaan sarin ja tabun nimillä.
Puolustusministeriön u.skotaan pystyvän levittämään myö.s tart­tuvien
tautien-basilleja mukaanlukien "brucellosis" ja. "pncymonic"
ruton aiheuttajat.
Kuudessa sotilaskeskuksessa kokeillaan ja varastoidaan näitä
uusia aseita . . .
Yhdysvalloista saapuvat uutistiedot vahvistavat monella tavalla
tiedot siitä, että myrkkykaasut ja mikrobit muodostavat nyt erotta­mattoman
osan maan asevarastosta, kuten mainitussa uutistiedossa
kerrottiin.
Vaikka Washington puhuu myrkkykaasuohjelmansa yhteydessä
varo- ja puolustustoimenpiteistä, niin USA:n asevoimien ohjekirjel-mässä
selostetaan kuitenkin, kuten mainitussa AP:n uutisliodo.ssa
kerrotaan, että Yhdysvallat "ei ole allekirjoittanut mitään nyt voi^
massaolevaa (kansainvälistä) sopimusta, mitkä kieltävät tai rajoitta­vat
myrkyllisten ja ei-myrkyllistcn kaasujen tai bakleeria.seiden
käytön."
Asian vajiavuutta korostavat eräitten amerikkalaiskenraalien
kerskailut siitä, että heidän käytössään on nyt sellaisia kaasuja ja
muita joukkotuhovälineitä, joille ei kukaan voi mitään. Sellaiset lau­sunnot
palauttavat mieliin ne ajat, jolloin Washingtonin kenraalit
pöyhkeilivät ydinvoimansa suuruudella ja ne nykyiset "sotahaukat",
Mitä Kiinassa tapahtuu?
VSuuri proletaarinen kulttuuri,
vallankumous" on Kiinassa käyn­nissä
olevan kampanjan päätun-nus.
Vanha aforismi neuvoo: Jos
näet tiikerin häkissä, jonka nimi­lapussa
lukee "leijona", niin älä
usko silmiäsi. Nimilappu ei ole
samaa kuin sisältö, mainos ci ole
vielä tavara. Yhtä hyvin tämän
kampanjan tunnuksena voisi olla
esim. "Hävitämme kaikki kärpä­set
Kiinasta", "Ammumme pape­ritiikeriä'
tai mikä tahansa kals­kahtava
iskulause vasemmistolai­sen
sanahelinän runsaasta varas­tosta.
Kiinassa kehittyvistä ta­pahtumista,
"kulttuurivallanku-mcukscn"
syntymisen syistä ker­too
filosofian tohtori Fedor Bur-latski.
Viisi—kuusi vuotta sitten, jolloin
kiinalaiset johtajat ensimmäisen
kerran ilmoittivat eriävän kan­tansa,
monet uskovat sen ole,\v
periaatteellisten ja rehellisten, vain
vähän hätäisten ia kärsimättömien
ihmisten satunnainen harhauma.
Nyt on enää mahdotonta uskoa tä­tä.
Näinä vuosina on tapahtunut
l i i an paljon, jotta voitaisiin ylläpi­tää
tuollaisia kuvitelmia. E i , se ei
ole harhaumaa, vaan tietoista poli­tiikkaa,
joka päämääriensä ja kei­nojensa
puolesta eroaa - jyrkästi
maailman kommunistisesta liik­keestä.
Mitä pitemmälle tapahlu-,
mat Kiinassa kehittyvät, sitä sel­vemmin
hahmottuu ' hiiden perim­mäinen
tarkoitus: Mao Tse-tungin
henkilökohtaisen vallan lujittami­nen,
yritys tehdä hänen aatteelli­nen
vaikutuksensa absoluuttiseksi
sekä mann .sisä- että ulkopuolella,
kaiken todelli.sen tai kuvitellun op­position
vainoaminen.
On erityisesti alleviivattava, että
Kiinan tapahtumien on niiden jär­jestäjien
.suunnitelmien • mukaan
murtauclutlava maan rajojen yli.
Kiinan lehdistö juli.slaa. että "kult^
luuri vallankumous" on "Kiinan
kansan kohtaloihin, ja laajemmass;i
mielessä koko maailman kansojen
kohtaloihin vaikuttav;i suuri teki­j
ä " (Kansiin Päivälehti heiiiäk. 1
pnä 19()(5). .Armeijan äänenkannat­taja
'•T/el"aiizliiiin bao" kiijoilti
keholtae.s.saan 'arineij;i;i liittymään
:iktiivisesti n.nik;uiii ••kullluuiival-iankumoiikvcen":
"Tämä on ensi.
arvoinen puolueemnie. valliomine
kohtaloa koskeva tehtävä, ensiar­voinen
. maailmanvallankumousta
koskeva tehtävä."
Kiinan tapahtumat toden teolla
koskevat muitakin kuin vain tätä
maata, nuitla kokonaan-eri mieles­sä,
kuin Pekinj;i-sä ajatellaan.
.Viime vuonna useimmat, kommii-nisti.->
et ia työväenpuolueet. ovat
katsoneet vältlämiittömäksi esittää
julkilausuman Kiinan kommunisti­sen
puolueen johdon nykyisestä po­litiikasta.
.Xäissä julkilausumissa
eritellään ja arvostellaan perin
pohjin Kiinan kansantasavaihin ny­kyistä
ulkopolitiikkaa, joka tähtää
suhteiden jatkuvaan huonontami­seen
Neuvostoliittoon ja Joukkoon
m u i t a in a i l a, j ä n m 11 y n e I syyd e n k ii r-jistämiseen
maailmassa.
Samalla kommunistiset puolueet
ovat määritelleet kantansa myös
Kiinan johdon, sisäpolitiikkaan, ns.
••kulttuurivallankumoukseen": ' Se,
mitä Kiinas.sa on tapahtumassa, so­tii,
mar.xismi-leninismiä vastaan,
vahingoittaa .sosialismin aatteita.
Tapahtumien kulku on kaikkien
nähtävissä. Hyvin lyhyen ajan siel-,
lä keskityttiin aatteelliseen kamp­pailuun
toisin ajattelevia vastaan.
Se muuttui nopeasti hallinnolliseksi
vainoksi Ja pakkotoimenpiteiksi,
jotka i.skivät kriitti.se.sli suhtautu­vaa
sivistyjieistöä, sitten puolue- ja
valtiojohdon viikakoneistoa Ja lo­pulta
maan korkeimoia johtohenki­löitä.
Ping Tshenin vangitseminen
ei jättänyt enää mitään epäilyjä
siitä, mihin suuntaan kultluurival-jankumouksen"
järjestäjät kohdis-tavat
iskunsa.
Aluksi eräät arvelivat, että hun-veibinien
liike olisi Kiinassa vallit-
•seviin oloihin jä hallintoon tyyly.
SYNTYMÄ-
^ - PÄIVIÄ
^ . . . . . . . . ^ - ^ . . . . . . . . T ^ f " - - * ^ . . : . . . . :^
Väinö Kosonen, "^roronto, Onl..
(eikä Searboro.) täytti huhtik. 115
päivänä T.i vuolta.
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
mättömien yliopisto- ja koulunuor­ten
kapinallisuuden spontaani i l ­maus.
Mutta ennen pitkää saatiin
havaita, että se olikin huolellisesti
suunniteltu armeijan, turvallisuus­elinten
ja vihdoin itsensä Mao Tse-tungin
ja hänen ryhmänsä tukema
kampanja. Myös kampanjan varsi­nainen
suuntaus tuli selväksi: sisä;
poliittisesti kaiken mahdollisen
Mao Tse-tungia ja hänen ryhmään­sä
vastustavan opposition tukah­duttamista,
ulkopoliittisesti naa­purimaita
ja useita muita vaK
tioita vastaan suuntautuvaa ää­rimmilleen
kärjistynyttä, - suurval-tanationalismia.
Kiinan nykyisiä tapahtumia eri-tellessään
voi tehdä sen johtopää­töksen,
että Kiinan kommunistises-
.sa puolueessa on käynnissä ankara
sisäpoliittinen tai-stolu maan kehi-;
tyssuunnan.ky.symyksistä. "Punais­ten
vartiomiesten" levittämissä kir
joituksissa tähdennetään, että Kii­nan
kommunistisen puolueen kes­kuskomiteassa
tapahtuva "kahden
linjan välinen taistelu on luonteel­taan
erittäin kärkevä".
Tällainen avoimeksi taisteluksi
puhjennut erimielisyyksien kärjis­tyminen
Kiinan kommunistisessa
puolueessa pohjautuu maan ulko-ja
sisäpolitiikan vakavaan kriisiin.
Epäonnistuneen "suuren harppauk­sen"
tuloksena maan teollisuustuo­tanto
oli vuonna 1962 supistunut
vuodesta 1959 lähtien lähes puo­leen
ja viljan kokonaistuotanto las­ki
kolmanneksella. Maan tuotanto­voimille
aiheutui vakavaa vahinkoa.
Tuotannon supistuminen ja siihen
liittyen työtälekevien aineellisen
asc:n:!n Jyrkkä huononeminen toi­vat
seurauksena arvostelevan a.^en-
Moilumisen .Mao Tse-lungin tunnuk­siin.
.
Puolueaktiivin keskuudessa alkoi
entistä useammin kuulua ääniä,
e t t ä Kiinan ••mustat p ä i v ä t ' ovat
tulosta iohdon virheellisistä aalleis
la; että ••yleislinja on virheellinen,
suun harppaus vei Kiinan kuilun:
paltaalle ja kansankommuunit ovat
katkerana opetuksena tulevaisuu­den
varalle".
.Suuri joukko puoluelyöntekijöilä
j;i taloustieteilijöitä puolsi maan
talouseliimän normalisoimisia, ta­loudellisten
vipujen laajaa hyväk-
.sikäytlöä sosialismin eduksi, tuo­tannon
aineellisten ja moraalisten
kiihokkeiden oikean yhdistämisen
välttämättömyyttä. Sosialismin ra­kentamisen
näköaloja pohdiskele­vat
henkilöt puolsivat yhä useam­min
tieteellistä .suhtautumista asi­aan,
arvostelivat niitä, jotka usko­vat
kiinalaista vallankumousta voi­tavan
johtaa ••subjektiivisiin kuvi­telmiin
nojautuen'^.
Siimaan aikaan Kiina koki mo­nia
epäonnistumisia äärimmäisyys-pyrkimyksiä
edustavassa Aasian
politiikassaan ia heikensi jyrkästi
yhteyksiään liippumattomuuten.sa
j a suvereniteetlinsa puolesta tais­televiin
kan.soihin ja valtioihin:
Kiinan kansantasavallan arvovalta
kansainvälisellä areenalla ei ole
koskaan ollut n i i n matalalla kuin
nyt. ja sen omat jolilohenkilöt ovat
siihen .syypäitä.; '
Kiinalaisten Johtajien kamppailu
.Neuvostoliittoa ja muita sosialisti­sia
maita vastaan, intialais—kiina­lainen
selkkaus. Kiinan provokato-rinen
asennoituminen Intian ja Ta-kistanin
välisen selkkauksen aika­na.
Kiinan kommunistisen puolueen
johdon tuhoisa sekaantuminen' In­donesian
kommunistisen puolueen
sisäisiin asioihin — kaikki nämä
seikat Johtivat Kiinan kommunis­tisen
puolueen eristykseen ei vain
vallankumousliikkeessä vaan myös
yleensä kansainvälisessä elämässä.
Sisä- ja ulkopolitiikan fiaskot
eivät luonnollisestikaan voineet
jäädä vaille seurauksia kotiinaa.ssa.
Kiinan lehdistö antaa ymmärtfiä,
.että maan puoluetyöntekijöiden,
•sivistyneistön, armeijan komentaja-kunnan
ohella ne herättivät tyyty­mättömyyttä
myös Kiinan kansan
laajoissa kerroksissa.
Kiinan kommunistisen puolueen
johto joutui tekemään valinnan:
oli joko muutettava jyrkästi suun­tausta
tai yritettävä tukahduttaa
tyytymättömyys ja rynnistää edel­leen
edesvastuuttoman suurvalta­politiikan
tiellä. Mao Tse-lung ja
hänen ympärillSän olevat päättivät
valita tämän toisen, tien pyrkien
vakiinnuttamaan ptikäksi aikaa ny­kyisen
ulkopoliittisen suuntauk­sensa
ia y r i t t ä e n esittää sen erään­laiseksi
maailman vallankumous­liikkeen
kehityslaiksl. Nyt pidetään
kansainvälisissä —mitoissa Kiinan
virallisena politiikkana maan Joh­don
sotilashallinnollisia menetel­miä
ja hillitöntä "kansan sodan"
propagandaa.
Todetessaan suuntauk.sensa he­rättävän
maassa vastustusta Mao
Tsetung ia hänen ryhmänsä aset­tivat,
aprikoimatta puolueen johta­van
osuuden iskuille alttiiksi. Ny­kyinen
puhdistus on heikentänyt
puoluejärjestöjen ja puolue-elin­ten
osuutta, jotka korvataan nykyi­siin
usein •'työryhmillä" ja "kult-luurivallankumouskomiteoilla".
It­se
asiassa se on karkean mielival­lan
komennon i.stuttamista, jonka
järjestäjänä on yhden henkilön
tahtoon sokeasti alistuva kuuliainen
.sotilas- ja hallintokoneisto.
Jotta puhdistus olisi näennäisesti
joukkoliikkeen luonteinen, siihen
haastettiin osallisiksi "punaiset var
tiomiehef —- hunveibinit — yksi-lönpalvonnan
lietsonnan ja mieli­vallan
olosuhteissa varttuneita ja
kasvatettuja 15—20 vuoden ikäisiä
nuoria. Armeija ja valtion turvalli-:
suuselimel johtavat heidän esiinty­mistään.
Niin sanottu "kulttuurivallanku­mous'
on osoittautunut vain tör­keäksi
oman maan ja maailman
kulttuurin häpäisemiseksi, yliopis­tojen
Ja koulujen hävitykseksi.
.Melkein kaikkia muita kirjoja pait­si
Maon teoksia tuhotaan, museoi­ta,
historiallisia muistomerkkejä ja
asiakirjoja hävitetään. Kiinan Joh­don
oman ilmoituksen mukaan yk­sistään
Shanghaissa hävitettiin jo
vuonna 19.")0 2;)0 tonnia kirjoja,
pääasia.ssa klassikoiden teoksia.
Kustannusliike "Sinhua shudjanih"
keskus- ja eteläosasto tuhosivat sil
loin noin .500,000 tonnia kirjoja,
vanhoja painoksia, joiden joukossa
oli historian, filo.sofian ja kauno­kirjallisuuden
kla.ssikoiden tcok.sia
.sekä perhekirjastoja. Nyt voimme
vain kuvitella, mitä kirjoille teh­dään
tällä hetkellä. Opiskelun ase^
mesta "hunveibinit" harjoittavat
ihmLsjahtia ia siinä ohessa opette­levat
lähitaistelua pistimin ja käsi­kranaattien
heittoa.
•'Kulttuurivallankumous" kohtaa
entisiä voimakkaamman vastarin­nan
maa.ssa. Hunveibinit myöntävät
asiakirjoissaan, eitä työläiset vas-tustavat
kaikkialla maa.ssa "Mao
Tselungin aatteiden puolustajia".
.Siitä ovat kuvaavana osoituksena
myös Nankingin tapahtumat: siellä
lyöliiiset joutuivat veriseen kahak­kaan
"punaisten vartiomiesten"
kan.ssa, yhteenoto.ssa 40 henkilöä
sai surmansa ja 400 pahoja vam­moja.
Viime aikoina on alkanut nä­kyä
lentolehtisiä, joissa Mao lei-mataan"
vaaralliseksi fanaatikoksi"
.Monien vuosien varrelta se on en­simmäinen
merkki viLStarinnasla
johtajaa vastaan. '
Mitä pitemmälle "kulttuurival-lankunious"
kehittyy, sitä .selvcm-min
nähdään, että sen tehtävänä
on Mao Tse-tungin ylistäminen ja
kaikkien sellaisten ihmisten syr­j
ä y t t ä m i n e n poliittisen ja yhteis-
Ensiiiunäiseii katsailksen tiilol^scksi saatiin 12
''syntymäpäivälahjaa" ja 43 uudistusta
Viime, lauantaina alkanut Vapau­den
kultavuoden levityskampanja
sai hyvin lupaavan alun sillä maa-nantai-
iltaan mennessä saatiin kaik
kiaan 55 tilausta, joista 12 uusia
ja 43 uudistuksia.
Lähimpiinä tavoitteena on hanJi-kia
Vapaudelle "syntymäpäivälah­jaksi"
125 uutta tilausta ja sen li­säksi
uusia kaikki päättymässä ole­vat'
tilaukset.
Mainittakoon, että tämän kulta­vuoden
vieton merkeissä Järjeste-tyn^
levityskampan Jan yhteydessä
on tilaisuus saada — jos tilataan
lehti koko vuodeksi — Vapaus 20
prosentin alennuksella eli $8.00
vuosihinnalla, mistä tulee lehden
yksltyisnumeron hinnaksi vajaa
viisi Ja puoli s e i t t i ä kappale!
Uusien tilaustjen hanklntatavoit-teen
kannalta katsoen voidaan to­deta,
että tähän ensimmäiseen kat­saukseen
saapui lähes kymmenes­osa
lähimmästä tavoitteesta ja se
lupaa hyvää, kunhan vain voidaan
pitää vauhtia yllä loppuun asti ja
viimeisellä • suoralla vähän . paran­taakin
sitä.
Tilauksia saapui nyt seuraavasti:
Olavi Ylitalo 1 uusi, Jenny Jylhä
Hyvältä siis näyttää, vaikka sa­notaankin,
että alku aina hankalaa.
Lisää syntymäpäivälahjoja odoteU
Ien — ?
2 uudistusta, Harold Huhtanen 2
uudistusta, Eino Lehtola 3 uutta ja
Edwin Suksi 1 uusi, yhteensä Sud-burysta
9 tilausta, joista 5 uutta ja
4 uudistusta.
Tilaaja, Larder Lake, 1 uudistus.
Tilaaja, Wcbsters Corners, B, G.
1 uu.si tilaus.
ElU Tainio. Sointula.B.C. 1 uu-distus,
j I •
Mary Nevala, Nipigon, Ont. 2 ti-' INagaSaKlSSa
lausta joista 1 uusi. |
T, Leppäniemi, Rouyn, Quc. l]
uudistus. I
Sulo Ildniinen, Windsor, 1 uu­distus.
Emil liuiikila, South Porcupine,
8 tilausta joista 1 uusi.
Emma Tiiumi, Kirkland Lake, 3
uudiätu.sta.
Tilaaja, Norembega, 1 uudistus.
A. T. Hill 4 tilausta, joista 3 uut­ta,
Tyyne SiUman 1 uudistus ja
Elvi Kyyny 1 uudistus, yhteensä
Port Arthurista 6 tilausta joista 3
uutta.
Wilma Niskanen, Bruce Mines-2
uudistusta.
' Kaisa Gestrin, Vancouver 1 uusi.
John Salminen, Long Lake 1 uu-dislus.
•..
John Nissinen 7 uudistusta, Hen­ry
Rönly 2 uudistusta, Lennart.
Hjorth 1 uudistus/ yhteensä Toron­tosta
11 uudistusta .
Anton Laari, St. CaUuuines 1
uudistus.
Martti Rasinperä, Jlearst 1 uu­distus.
John Pärssinen, Wahnapitae 1
uudistus.
Martha Ekholm, Tinunins 2 uu­distusta.
Joel Niemi, Cobalt 1 uudistus;
Tilaaja, Bruce Mines 1 uudistus;
Atomipommin uhri
teki itsemurhan
Japani tärkeä
tukikohta USA:n
Vietnstmin sodassa
Tokio. — Japanin alueella' toimii
149 amerikkalaisia .sotilastukikohtaa
joiden halluiisa on 35,.öO0 hehtaaria
maata. Jo yksistään Tokion ympä­ristössä
on 19 amerikkalaista sota-tukikohtaa
ja kaikkiaan Japanin
maaperällä palvelee yli 40,000 ame
rikkalaista .sotilasta j a upseeria.
Nämä tiedot ovat viime viikolla
ilmestynee.ssä sanomalehti •'Akaha-ta.
ssa". Lehti tähdentää, eitä luk-kohdat
ovat kokonaan Vietnamin
solaan osallistuvien joukkojen käy-tös.
sä. Tukikohdista lähtee Vietna­miin
sekä meritse- e l l ä lentäen, so-tarvikkeita,
ja sinne tuodaan Viet­namista
haavoittuneita amerikka­laisia
sotilaita. Sotatarvikkeiden
kuljetus Vietnamiin Japanin kaut- j
ta on niin laajaa, että siihen käyte-j
tään yhä enemmän myös siviili-il­mailuun
tarkoitettuja kenttiä. Leh­den
mukaan yksistään kansainväli­sen
Hanedan lentokentän kautta
menee kuukausittain Vietnamiin
yli kolmesataa sotatarvikkeita kul­jettavaa
lentokoneita.
kuntaelämän kaikilla aloilta, jotka
suhtautuvat arvostellen Kiinan
kommunistisen puolueen sisä- ja
ulkopolitiikkaan, turmiollisiin ko­keiluihin
maan kulttuuri- ja talou­dellisen
rakentamisen alalla, sub­jektivismiin
ia puolueen osuuden
alentamiseen, yrityksiin korvata
mar.xismi-leninismi "Mao Tse-lun-
{,'in aatteilla", neuvostovastaiseen
propagandaan Ja loittonemisecn
proletaarisen kansainvälisyyden pe­riaatteista.
— A P N . .
Tokio. — 39-vuotias talonpoika
Itidziro Matsura ratkaisi ylipää­semättömät
vaikeutensa hyppää­mällä
alas sen rakennuksen ka­tolta,
jossa säilytetään Nagasakin
atomipommia koskevia asiapape­reita.
Itsemurhan tehnyt. talon­poika
jätti jälkeen.sä paperila­pun,
jossa luki: "Olisin halunnut
päästä sairaalaan, jossa hoidetaan
atomipommin uhreja".
Vuonna 1945. kun kaupunkiin pu­dotettiin
toisen . maailmansodan
päätteeksi atomipommi, o l i silloin
17-vuotias Matsura kolmen kilo­metrin
päässä pommin putoamis­paikalta.
Ensimmäiset merkit sä­teilyn
aiheuttama.sta sairaudesta
ilmenivät vasta kymmenen vuotta
myöhemmii. Tauti paheni nopeas­ti
jä piin kotihoito osoittautui riit-tämiittömäksi.
Matsura pyrki rao-nerii
otit esecn erikoissairaalaan,
jos>a iiui(i<.!nan atomipommin uh-
_nyiu-jv,i;J]£_häntä ei voitu sijoit­taa
."~aii-a<:I;!;;n tilanpuutteen takia.
Kun sai: ;iu.> vuosi vuodelta paheni,
päätv! M , . t i : i ; r lopulta epätoivoi­seen
t-i4;oon';;i.
Japanis.sji on tällä hetkellä elos­sa
noin 300.000 amerikkalaisten H i ­roshiman
Ja Nagasakiin pudotta­mien
atomipommien uhria. Monet
heistä salaaavt sairautensa työpai­kan
menettämisen pelossa. Halli-tuk.
sen atomipommin uhreille an­tama
apu on varsin vähäinen ja
yleensäkään valtio ei juuii kiinni­t
ä huomiota heidän hoitoonsa. Vii­me
aikoina onkin ympäri maata pi­detty
useita joukkokouksia, joissa
on vaadittu hallitusta ryhtymään
pikaisiin toimenpiteisiin atomipom­mien
uhrien auttamiseksi.
— Y l i 100,000 nai.sta. noin 30 pro.
senttiä koko työvoimamäärästä, on
ammattiyhdistysliikkeen jäsenenä
Norjassa.
PÄIVÄN PAKINA
ELÄIMELLISYYDEN KUKKA
jotka kaikkia seuraamuksia uhma­ten
esittävät vieläkin tämän tuos­ta
vaatimuksia, että ydinaseita olisi
käytettävä joko Vietnamin pientä
kansaa. Kiinaa tai Kuubaa vastaan.
Ky.syiny.s ei kuitenkaan ole edes­vastuuttomuudesta
vaan siitä, että
• .• iji . • • • •
väru.stautuminen on aina johtanut
.sotiin, joko tarkoituksellisesti tai
tarkoittamatta, mutta kuitenkin so­t
i i n /
Jos vakaumukselliset rauhan­puolustajat,
kuten esimerkiksi al­lekirjoittanut
ja monet muut sa­novat,
että Vietnamissa käydään
raakamaista hyökkäyssotaa, . niin
sitä voidaan tai ainakin yritetään
sanoa "pahansuopaiiuiudeksi" Ja
"puolueellisuucUiksi".
Mutta kun niin arvovaltainen ja
yleensä varovaisesti esiintyvä
henkilö kuin YKn päiisihloeri U
Tlianl sanoo, kuten hän viime vii­kolla
sanoi New Delhissä; että
Vietnamin taistelu"on ihmiskun­nan
historian yhtä raaintaa .sodan­käyntiä",
niin sen luulisi saavan
suurimmankin epäilijän nosta­maan
kulmakarvDJaan.
Tässä yliteydc.ssä lienee kuiten­kin
parasta |)uliiia "suulla suu-loinmalla".
Ollakaamnie ensiksi APn Sai­gonista
viikko sitlcn maanantaina
lähettämä uuti.stielo, missä Saigo­nissa
Yhdysvaltain suurlähelli-läänä
toiminut (hän taitaa vielä­kin
olla tehtävässään jo nimitet­tyä
seuraa jan.s.a odoltae.ssaan)
Henry Cabol Lodge sanoi, että
Yhdysvaltain sodankäyntiohjcl-inaan
kuuluu leiroristinea toi­minta
ja terrorismilla (erotuk­sena
sodankäynnistä yleensä) tar­koitetaan
hirmuvaltaa, sekä kidu­tus-,
rääkkäys- ja muita julmuus-tekoja
sekä yksilöitä e t t ä yhteisö-jä
kohtaan. —
Mainitun uutislähteen mukaan
USAn suurlähettiläs Lodge sanoi:
"Vastaterrorismi aiheuttaa pul­man
Etelä-Vietnamille sekäJ sen
liittolaisille, USAlle ja muille,
sillä tällä alalla olemme heikom­pia.
Mutta me edistymme . . .
Lyötyänne kommunistien päävoi-inat,
kuten me olemme tehneet,
teillä on hyvä jahlausmahdolli-.
suus . . ." •
Näin "teoria.ssa" eli puheissa
Kntäs sitten käytäntö?
"Lainatkaamme nyt sanatarkas­ti
APn kirjeenvaihtajan John
Nancen C-sota-alueelta, Etelä-
Vietnamista äskettäin lähettämää
selostusta, minkä yhtenä päähen­kilönä
on eräs 28-vvotias yhdys­valtalainen
lääkäri. Meille kerro­taan,
että mies on kapteeni arvol­taan,
mutta jätetään mainitsemat­ta
hänen nimen.sä — eikä sc Il­meisestikään
johdu pelkästä "vaa-timallomuuskäsitteestä".
— Hän (siis k.o. lääkärikaplee-ni)
oli menossa aukeaman reu­nassa
olevalle paikalle, mis.sä oli
eräs partisaani ammuttu kuoli­aaksi,
sanotaan John Nancen uu-tistiedossa
ja jatketaan:
"Minä vain haluan nähdä sen.
(ruumiin)", sanoi lääkäri Hän
saapui hautaa kaivavan miesryh­män
luo. Kuollut mies lojusi se­lällään
suu auki.
"Katso tätä, Billy", sanoi lää­käri,
tyrkäten erästä sotilastaan.
"Hänellä on kultapaikkojä" ham-paisassa.
Totisesti! ne ovat missä
tahansa $50 arvoisia."
"Mitä, narraafteko, lääkäri. E i
ette varmaan. Sc tuntuu järke­vältä.
Missä on puukkoni?
l i i l l y hyppäsi ylös puoliksi kai­vetusta
haudasta ja tempaisi puu­kon
pi.stoolivyö.stään. Billy ja
muut olivat noin 18-vuotiaita.
"Näyttäkää , minulle, lääkäri,
mistä teen leikkauksen. Olisin
hullu Jos antaisin tuon kullan
mennä haaskuun. Viisikymmentä
dollaria kappaleelta! Tuo sälli
(kuollut partisaani) ei niitä kos­kaan
tarvit.se."
Minuuttien kuluttua kun mie­het
kävelivät pois; eräs mies tie­dusteli
lääkäriltä! hänen osuuttaan
tähän kaameaan tapahtumaan:
"Miksi niin? Ensiksikin sanoa
noille nuorukaisille että kulta-paikkojen
hinta on $50 kappale;
se on korkeintaan $3.00."
"Yeh". sanoi lääkäri kikattaen,
'oletan sinun olevan oikeassa.
Mutta he (sotilaat) halusivat teh­dä
sen kuitenkin. Mitään vahin­koa
ei ole tapahtunut.
"Minkälainen lääkäri sinä olet",
kysyi mies edelleen. " N u o miehet
toimivat eläinten lailla ja sinä
työnsit heitä siihen."
Lääkäri : käänsi päätään ja hä­nen
silmänsä supistuivat.
"Oikeassa siinäkin", hän sanoi,
mutta ei nauranut tällä kertaa.
"Kuin eläimet! Emmekö me kai­kin
ole?"
Se riittäköön. Mainita sopii
kuitenkin, että eräs torontolais-
Ichti otsikoi John Nancen "sota­uutisen"
seuraavasti:
"Lääkäri sanoo: sodassa ovat
kaikkia eläimiä."
. Luojalle kiitos siitä, että eläi­met
eivät osaa-lukea eivätkä tur­vautua
vahingonkorvausjuttujen
nostamiseen.
Tosiasia nimittäin on, etä mi­kään
eläin ei menettele omaa la­jiaan
kohtaan siten kuin menette­li
edellfimniniltu lääkäri Ja hänen
"oppipoijtaniia"-.
H e i d ä n vcrtaimiisensä eläimiin
on suuri kunnianloukkaus kaikkia
eläimiä kohtaan. — .Känsäkoura.