1957-06-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I mm Tcrstalna» kesak. 6 p- — Tbursddy; *Jtme 6,1957 VAPAUS ' ISSDHBMffD -'' ' xtMtepeadfcat lAboB* IvUttbred Smr. e. 1917. Aotboriied a» aeooaad d u » majj by tbe Post a i B « Ocputmest, OtUwa. POb- 'IMMtf-'. ••-««'te»-'- •• »frttyyr-: Tofisdajv.' Ttiiinday» and S a t a r d ^ by Vapaat PBbBahlnc c m a z q r at XOO-im S m St. W, Sadbaxy/OBt; Ckoada Tetepbases: Boa. Office OCL «-OM: BditoriaJ Office OB. 4-«3S5. Manager E. Seksi EdUor W. E U o n l UaiBcg; Adrestisisg: ntes npcn appHeatlon TraasIattoB free <^ebaxg& TBiAUSBINHAT; Kanadassa: 1 vk. 7J09 6 kk. » 5 3 k k . X » fbdnnrantfata: 1 «k. SJQO f kk. «JO {nnnessa: 1 «k. ftSD « kk. C75 ut «movat LäoRen metsämiehet kieltävät lamaaniiukseD vätttlfflätt^yydeii !2o VUOmc TiTÖVÄESL 1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957 MSniiat nousevat, työttönqfys VäSäxdyy VaaliuumaUe mcoatäfösa-ens! maanantaina on iiyva pifää ^ftniplessa tifstaisia uutistietoja inis;» kerrottiin, että lunnat ; : ja:;Siis elinkostactnukset nousevat samalla kun työttömien rivit tulevat entista pitemmiksi—ja pitempiaikaisiksi. ' ^ Peiiieeneniännät tietävät sanomattaidn, että viikkotili -tofi^ entistä nuokemmin -rälttämättonuen elintarpeiden:ostamiseen. Tämä ilmiö on siksi yleinen, että elinkustannosin-: däEsikcthosi huhtikuussa kahdella kymmenesosalla pisteellä inaaliskauhtm verraten/ Huhtikuu lopulla oli virallisten ti 121.1, jotavastoin vuosi sitten se oli "vain" 116.a Kutoi näkyy, elinkustannusindeksi on noussut äärettömän nopeasti . Ja samalla kun liberaalinen liittohallitus on muka Icont- ; xollalvinaan? tätä peloittavaa inflaatiota, joka syö pikkusääs- ^la|äin säästöt, eläkeläisten tulot ja palkansaajain tilipussin, [ us. 'tiukka rahaohjelma^ aiheuttaa suurta kuolevaisuutta 5 i d k k i q ^ ke&kuudessa vararikkojen muodossa ja työt» lomien armeijan lisääntymistä työläispihreissa. Suurten teollisuuskeskuksien asuUlcaat ovat esimerkiksi 'tässä Ididessäkertoiieet siitä kxtinka vaikea on nyt saada työ- ;^: tä esattfc-rakennusalalla. Mutta liberaalinen liittciialUtus pi> ' tää "yhtenä saavutt&senaan" sitä, että se **tiukan rahaohjel- [ mansa" avulla vaikeuttaa ja vahratää rakennusteollisuuden .. tyomahdollistkuksia edellisiin vuosiin verraten. Niin suuresti on työttömyystilanne huonontunut että to- I i^pttohieenkin entinen presidentti, Hees yritti lyödä * siHä poliittista paaon^apuoIueeUe^ osoittamalla, että liitto- I hallituksen kielteinen ohjehxka on aiheuttan *%ämmästyttä> » vassa määrässä lisää työttömyyttä". Mr. Hees viittasi tilastotoimistomme virallisiin tietoihin, ^j^ttca osoittavat, että nyt on 20 prosenttia enemmän työn et-f sijoita kuin vuosi sitten; sei- 5 kaksi** myös sitä, että kansallisessa työnvälitystoimistossa on paQon enemmän <18,400> sellaisia^ työn anojia, j<MlIe ei r ii|}t^ I«uX<^ voi työtä varata.'' ^ - - ' ' t V^^tUutinmlle mentäessä <sqi meidän^ l(oryissan|me Ube- ^ rail|^ikaumit puheet siitä ylitsevuotavasta iiyvyydestä, mi* ^ ta fie ov^niem^ Valtakaudälaän tähn^f: Mutta' tärkeämpää on muistaa pitenevät työttömien armeijat, varastoissa I xnakaavat maataloustuotteet, lläääntyväi vara « täjäin keskuudessa, vanhuudeneläkketen pxenuiis ja hallitidc-^ * seh lutaxis'sairaalavakuutiikseo laatimisessa. Samalla on' ^ tarpeelUsta pitää mielessä, että toisena suurpääoman radmitta-; « mana ja siis myös kontrolloimana puolueena, ei torypuolue-t ole yhtään liberaalipuoluetta parempL Jos missään, iiiin täs-> ' sä pätee sanonta, ""Pata kattilaa soimaa, musta kylki kum-t xOjEtUakin'^. , ' * Kailäd äänet työväen 3rhtenäisy3rden, edistyksen ja työ-' * väencäidokkaiden valitsemisen hyräksi! Vain työväen dfd^caille annettavat äänet o\-at hyödyllisiä ja ttiloksellisia «SE OK lEIDXIf CANADAimE" Bejpottaakseen kassaa srmmär-f tänään fayväntahtoiseii Social Cre-öit- paolueeo Cfbolla taHcen i a vielä fnvatnn s h i n a i i k K n arvo3« suu-oittn poolae on jolkaissnt j a postit-tasut tnbassille ääsestäjtlle kirjasen imneltä " I f » Yoor Canada" {Teidäa CanadanneK lOfjasessa seloatetaan sitä, mitä pidetään Soetal Credit-puolueen saavutuksina ja.kerrotaan vielä t u levista siunauksista — nmtta, vain siinä tapauksessa, että ilimiset äänestävät Social G r ^ t i n puolesta: Laubkea s S i . vitiertävä metsä, sini-laboteenäja" oppositiosta nes Tnrnnben, JPadfic Great Eas-ters- raatafie j j i . e . kaikki tämä j a auttsos taivaassa ^ ? myös Social Credit-puolueen bjnraiätahtoisuuden ansiosta. J a vieläkhi enemmän k o in tämä, sillä smirenuun tulevat byö- S i r j . BEST i m T T E HetsäshakkstfUajat pnbnvat jok- Vaaesmer. — Kun rWA3n alue-1 seenkm aanpkkaasH tästä '"lamaan sihteeri Georse Mifcbeli kertoi Vsn-1 nnksesta'^ nmtta knn sitä rsriidy-couverin työväenneuvostoUe ääcet * — « - täin. että; "sästtaä sUtä koin joudumme tasteluun tänä vuonna, joten me keboitamme teitä- pokentn maan sotasdpaan ja valmistautumaan auttamaan meitä", hän pubui tään vähän tarkemmin tutkimaan, n i i n se es cäjtä niinkään raabdot-tomalta k u i n ' s , ta visseisrä^ piireissä esitetään. > . Elsimerkiksi Vancouver Sun lehti "Saman neuvon antoi B.C. Lam-ber Msnufactnrers .associationin varapresidentti X . R- Aiidrews puheessaan Portlandissa-" 'Oven*avaaminen K i i i a n kaupalle, 'ratkaisiä metsätavai4ntaohajaIn. o n ' griman miltEi.betikohtaxseslI j a var a i s i kanppamabdoUisacdet useiksi aamaila, mennessä maisiksi.; mutta puoleen päivää]i Work6rs-ossns2iikkeen leäpomos- n e • muuUui v a t taikui^ sa oli" kpva pola saada ajnTnattJtaJT toista leiparia. O s u u s l i i k l ^ i ' johtajaa tiedossa ei:oIInt ketaan muuta tehtävään -sopiva t k u i n "opposi-tioon" kuultnra scomalainoi leipn- , r L Hän et vain lukeutunut "oppo- s i i t i : Hän näytti olevan yhtä hoo-erikoisessa Cnas s s ias ioine omi s t a - r t i i l e v ,ks i A-uosiksL- i s t l o o a " , vaan hänellä o l i oma l e i - T l iSs a a i k u i n me toi s e tkin. Hän ci sitä kieltä, jota British Columbian • massaan rsäiefadessä kertoi metsä- * l W A a i johtajat ja jäsenet tietä-[poraonsa yiHl2ssä toisen -osausUik-unionistit ymmärtävät j a jota be j teollisuuden kauppamahdollisuuk-1 tämän jiitä bj-vin kuin metsä-1keen.isäanäö kanssa. !^ ovat odottaneet kuulevansa. sista seuraavaa: ; tavarastnottajätkin j a niinmuodoin kieltäytyvät hyväksymästä "lamaan-nuskansi- teoriaa päätevänä syynä tymlän Brittsb Columbia j a koko Canada j o äänestäjät vain osoittaa vat todellista kuuliaisuutta (äänes-tämälli) tätä kahdennenkymmenennen .Toosisadan ihmeitten tekijää kohtaan. Se on t e i d i n Canadanne. Asian Biin(dlen olisi .epäilemittäkin hyv in tehty jos kansa tekisi joitakin hyviä kysymyksiä ennenkuin rynnätään vaaliuurnalle aikaansaatta-nuan Sodal Creditin valtakautta. Miksi antaisismMkaan sen toisille? — Pacific: Tritmne. Intematonal Woodwor£ers flän-1 "Ne valfcotfeet; jotka ovat saat-oen metsämiesten) unio oli aikoi-Itäneet rannikon puutavaran tuotta-naan British Columbian työläisten; jat pureskelemaan kynsiään ovat hetikohtais«i j a huomattavan pal-elinehtojen puolesta käydyn tais-r suurelta osalta ihmisten' aikaan-- kankorotuksen kieltämisefcsL teiun eturintaman johtaja, mutta • saannoksia j a siitä syystä muutok- \ yhteenvedossaan so^ttelulauti-n y k ^ se on luisunut yhdennene-.sellc a l t l i t a . Jotkut teollisuuden * ^^j^gUg ^^0^ presidentU Joe Mor-t o s t a UlaHe buomattavimiuen uni-; johtajat; silmailevät ^ öiden joukossa mikäli on kysvm)-5 j maita tulevia kauppamahdoUisuuk-työläisten saavuttamista , palkka-; sia sOmänipitäen." eduista. Vam taistelukanta — ja \ Ja mamitun I d i d a i samassa nu- \ nenkuulumattomiin 1 a a j e n tamis r i s syytti työnantajia "jatkuvasta Uiottelusts" ttoliis^juden tafoudelli 1 seen asemaan nähden j a \i.ttasi en-lakkotoimenpiteet, jos tarpeellista | merossajulkaistiji seuraava tärteä f ^ n n i t P i m i i n -Arir^-. työläisten tu - voivat palauttaa I W A : n aikaisem uutinen: \ j„ palkankorotusvaatimufc-min nauttiman arvovaUanBC:n työ-f "Kaksi huomattavaa BC:n mke-' ^ ^ ^ ^ tämän laajentamlssn take-v i m l i i k k e e n piireissä. t miestä käioitti äskettäin kaupan- Lanarazuukon metsäteollisuuden ; käyntiin Punaisen K i i n a n kanssa. omistajat väittävät, että he eivät | **B.C Eleetric ybtirä varapresi-ole kykmeviä maksamaan suurem- \ dentti W . C H a i n v a r i n g puheessaan paa palkkaa tänä vuonna, koska eräälle metsätavarantuottajain jou-metsätuotteiden kaupassa on tapahtunut lamaannus. koUe ehdotti kaupparajoitusten lie ventämstä Kiinaan nähdoi. Ikivanhan maan "nuoret kasvot" miseksi?" kysyi bän. Union taholta vaaditaan 20^^ korotusta nykyiseen SLö9 peruspalkkaan länsirannikon 30,000 metsätyö Iäiselle j a lisäksi unioa työmaata « k ä muita palkkaetuja. Tmmin sillirin osgastiikkefn ,va-listustyön jofatsäana. liikkeemme johtajan" tapana oU ainä Ibtantyä puoleeni tärkPTmmissä asioissa. '"OtzmmekcK -bäaet palvefaikseem-me?" tie&isteli Eino Laakso mi-i nuita.;..... . , . . :| ' Asiakkaat valittivat j a leipäaJQ. zit.cdivat huonolla päällä. . T . K o s k e l a n osasto oli vastuussa. Keskustelimme häiien kanssaan tiennyt mikä o l i vinossa. ^^Teen taikinan samalla tavalla jidca i ä i v ä ; mkä sdi käsittää' mifc^ leipä o n hyvää joka päivä päitä lauantaisin", hän vakuutti Sitten alkoi kasvaa epäilyt, etti ehkä hän saboteeraa. Hänhän IQ. keutni "oppositioon*? rPäätök- että tilanteeseen on saa- Varovästi tiedustelin: "Onko hän > tava parannusta, hyvä l e i p u r i ? " . \ Menin K o ^ e l a n puheille: "Jos Parhain*, vastasi Eino. f et voi parantaa leivän laatua, niin Onko ban luotettava? Tuleeko i gig tee sitä", sanoin vihaisesti M-hän tekemään kaikkensa osuusliik-fceemme hyväksi?' tiedustelin E i nolta. nelle. Sanoillani o l i sama vaikutus hl-neen kuin jos olisin läjäyttänyt Nykyinen fEbet on kirjailijalle oikea trivemaa, ja kerta- IraftMMn tonrfaabmis, jo» saa ii-s i k d »BdieMSin cvreeppalaisata aaiUB saaUa tavrittasattondssa •Bcca DalailaBuni lookse, kertoi MkMlriiitt Mijämja Harald Hao-ser iskettSn Bmbalalsen Kanp-fabiifceakMlaa salin täytliväUe UiBiMstaMdle yldsSllceo. Kirjailija Haaaer. jäka M saaqnunt Saksaa Deadtraattiscsta^^T^ valbsta Stmneea, «n vaimossa kaassa liettänyt Tiibetissä viime syk&yaä kaksi kmdantta ja saa-ant aiaatlaataism tflaismiden pe- K b l a r i Uusin ikivaahaa ja syt 'Sortavaa" maan «doOda. Saosd- BDR-ScBn «U ^bjestäayt csitel-aaälQaisinriea, Joka beijastnskn-vasäytteineeB « S tavattesum oie- Icakiiatoiaes. K i r j a i l i j a Hauseravasä aivan n u - Sia säkymiSrisbahan. Jota käiltisiia tähänastisissa -teoksissa on aina ver-nykyaikalstnva kaupunki. K o s Jar-1 miehet, O a l a i r l a ^ Pantshen-jailijapariskunta lähti Kiinasta l i i - ! l a m a ovat kansan käsityksissä niin-betun, he joutuivat kulkemaan poh-! ilcään jumalallista alkuperää. - Luos-joisetelätletä koko Tiibetin h a l k i ' tarilaitos on oliot niin hallitseva Intian puolelle saakka j a takaisin. | maassa, että k a i k k i viljelyksetkin Tintä tie kulkee hyvin korkealla | ovat Inot^azeiden ympärillä. Maa-merenpinnan yläpuolella, matkalai- talous «m ollut erittäin takapajuis-set joutuivat mm. kulkeman 5400 m. korkeudessa olevan solan läpi. ta, koska siinäkin lantalaiset oskon-noUisfllosofiset käsitykset ovat sää- ^Saksan miBtarisiiim ^dei ' Kvt^ muistetaan meille on \*akuutettu ja selitetty, että ^Saksan miHtarismin uudelleen henkiin herättäminen ei ai-heuta mitään vaaraa ihmiskunnalle, sillä Saksan militarismi ' on nyt "demokratisoitu** siinä määrin, että vanhojen rauta-r korkosaappalden tilalle on otettu amerikkalaismalliset nauha» l kengät! I^^^^^^^^ jykevien väitteiden edessä ei ihmisktmta ole ; luonnollisestikaan voinut muuta kuin ihmetellä sitä miten ; helposti voidaankaan selviytyjä vanhasta, pceussilaismallises-i ta komennosta, josta ex kuulema ole muuta kum pahat muis-tot jälellä. Matta joidenkin ihmisten on vaikea uskoa, että tiikeri I muuttaa tapojaan, vail&a sille maalattaisiinkin vähän toi> ^ senlaisia täpliä. Ja nyt näyttää, että nämä lepäilevät Tuo> ^ maat ovat saaneet vettä myllyynsä. l Reuterin uutistoimisto tiedoitti nimittäin Msmchenistä ^ kesäkuun 3 pnä ei Hitlerin päi\iltä. vaan^ H na 1957: "Länsi-Saksan 13 sotamiestä kuoli tänään yrittäes- ' saan marssia vuolaan lUer-joen poikki täällä lounaaseen". , Mutta lainatkaamme tästä uutistxedostd vähän yksityidcc^ ; talsemmin, sillä niin sie^-^ästi tästä asiasta kerrotaan: : ^Armeijan aluepäämajasta t i ^ * mistä on löydetty ja. 13 muuta katsotaan kuolleiksi . . . « ^ ?'Miehistä vastuussa ollut eräs aliupse^i antoi 2SdIe mie- ^ It^e vaihto^don joko kahlata virran poikia, joka on siltä 3 kdbtaa noin 4 jalkaa syvä, tai meimä sen yli lähiseudun a l - * taa käyttäen. Yksi midiistä meni sillan kautta, loput yritti- - vät kahlata joen yli, Kahd^san miestä, mukaanlukien aliupseeri, pääsi vir- V ran toiselle puolelle. Siviilipoliisit vangitsivat tämän aliup- I seerin, sillä Länsi-Saksassa ei de sotaoikeutta. 'Nt^jä sukeltajaa yrittää tänään etdä ruumiita, joiden ns!a>taan olevan joen alajuoksussa, missä on vedra ^vyys 11 » jaHcaa — ^^Puolustusministeriön lau^znnossa sanotaan, että 11!^ muutokset ovst paraikaa käynnissä soljetBssa maassa, j a kirjaOJjapa-l i s k n n t a saattoi siellä ollessaan omin silmin nähdä muutosten to-teutuvan.. Kiinan Kirjailijaliiton aloitteesta tehty^ matka o l i järjestetty n i i n . että vieraille avautuivat mutta itä-Iänsitie on jyrkempi ja 1 täneet. ettei jumalQta saa mitään vaikeampL Pobjois-etelätiellä tulee [ottaa väkisin. S e n v u o ^ n»aanvU-olemaan Tiibetille kulttuurisesti j a jelyskin on keskiaikaista, taloudellisesti ratkaiseva merkitys, Tiibetissä voidaan kuitenkin ny-mainitsi k i r j a i l i ja Hauser. | kyaikaisin menetelmin viljellä kaik- Mielenkiintoinen oli matka yli \ k i a kuuman ilmanalan, hedelmiä ja Himalajan Intian puolelle Yandnn-i vihanneksia, j a näitä viljel>-ssuun-g in kaupunkiin, tietä joka avattiin ^nitelmia on jo ryiidirtty; toteuttavasta viime vtionna. Sinä aiksba kun ; maan. Kiinan kansantasavalta lav i eraat viipyivät "nilÄtissä, kiinalai- hettää asiantuntijoita j a ^nös kou-set tienrakentajat paransivat teitä luttaa paikallista väestöä. Siten ja' rakensivat mm. virtojen y l i l l esim, sairaalaverkostoa j a äitiy:§ta-uutta siltaa. E i ihme että' painu- ^loja rakepnetaan ;para!kaa. Munk-niatkaän Lhasasta pobjoisrajälle kien :; läScetieteellisessä opistossa autolla kesti palatessa vain 5 pai- koulutetaan c munkkeja: j o vanhas-väa. k u n se maahan tullessa o l i vaa--taan parantajiksi,; mutta koi^eamp: tinut 14 vuorokautta: ' .jlääkärikonlutas:tzgiabtuu Kiinassa. Maanteitä seuraa niennusohjör X n k u i s t e n luostariCT^^^ munkit;.on massa myös rantatie'Lhasaan.-alku-' tällä hetkellä tärk^nä tekijänä i iu työt on j o suoritettu, Lhiasan rach jdistusten toteuttamisessa. tatiestä tulee maailman korkeimmalla seoduUa sijaitseva rautatie.' " R A J A T T O M I EN R I K K . 4 U K S I E N M A A " rOaOran & sivnOBV Geia;er-mittareita parempia laitteita BciliinL — Uusia ydinainetnt-kinuismittareita, jotka eräissä suhteissa ovat Gelger-mittarelta parempia, on Itä-Saksan uutistoimiston A D N n mukaan keh:te^ ty Zeissin tehtaissa Jenassa. : Uudet laitteet perustuvat lähinnä Zeissin laitosten Ueteelli* sen johtajan, professori Paul 'Göriicbin totkimnksiin. Tämä keksi 20 vuotta sftten valokato-din, joka sitä valaistaessa lähettää paljon enemmän. elektroneja k u i n mikään mna tunnettu katodi. Professori GöiUchin mukaan tällä mittarilla voidaan mitata tappiota' j a myyniutv olivat osoitta-, qeet siiOrfa i ^ k u a . . - K u i i ^ ^kiplimroe jakelmrätit uudelleen; teimme muutoksia tuotantoon javtarktaan ladömme-^^^k^ kaikkien tuotteiden lEoAifedt% almsH me kortstaa tuotteittemme -laadun paraijtainista. Haluamine saada iaadnitan mahdollisimman hyvät tuotteet lu<idakscmme pohjan myyn^ t i en laajentamiselle. . Vuoden kuluessa mpynnit nousivat huomattavasti j a liikkeemme a i k o i ' toimia voittoa tuottavana l a i - {iokseha. \:' Mutta tuli esille ykä erittäin ! kiusallinen ipulma. Lauantaisin, ja { vain lauantaisin,. eräät leipälajit hiukkasia, jotka laSte kohtaa se- 5 oEvat huonoja. . , . :; • - , konnin miljardiösien aikavälein. ' Bahskanleivät näyhrrat'komeilta usko, että hän t u l i s i kodcaai [häntäi* päin naamaa. Joko bänen '.ekemään.; mitään osuusliikettä vas- [ omatuntonsa vaivasi häntä tai sataan. Ja-hän on hyvin rehellinen nani loukkasivat hänen ylpej-ttään mies^, vastasi E i n o . ., John Koskela otettiin osonsleipo-mon palvelukseen. Hän hyvä ieipurL Parisen > vuotta myöhemmin mi-ansta tehtiin osnusleipomon johtaj a . Leipomo' tuotti siihen aikaan leipurimestarina. Minä en tietänyt mitä hänajattdi. K o ^ I a ei keskeyttänyt leivän ,~ tuotantoa. Mutta lauantain leipä iei parantanut. Emme olleet edes hy. rän päivän suhteissa. Tllsnne oli vakava.' . Sftten päätin, että asian selvittäminen vaatii minua tutustumaan eri tuotantovaiheisiin. Koska leivät leivottiin yövuoroll a , se merkitsi, että m i n u n oli valvottava koko j-ö etsiäkseni syytä miksi leipä o l i lauantaisin huonom- T i i b e t in korkein lama otti vastaan. k a i k k i portit, siten seurueen kakä . alkaneella ^ U i s t u mi saisiäsc^ti oUvat Uettä^iLsti ensim- ^^«^^^ ^ ^ 1 ^ maiset eurooppalaiset naiset, jotka J ^ ^ ^ ^ ^ luonnonnlricaukassa lÄhkilö Dalai- ^ Keskellä maata sijaitsee laaja kivj^ I hiiliesiint^mä. inistä suunnitteilla 3 oleva rautatie saa polttoaineensa T I E T J O H T A V A T L H A S A A N \ Mutta maassa on monen muunlaisia T i i b e t in * avautuminen muulle f rikkauksia. Tiit>etin kiinankielinen maailmalle merkitsec^gtännössä; nimitys on jo ammoin m e r k i n n yt ennen muuta tieverkoston syntyä, i ^rajattomien mahdollisuuksien län- Vuoteen 1954 saakka Tiibetissä ei ^^tistä maata."" oUut — uskomatonta mutta totta! | Tlibetistä saadaan kultaa, hopeaa^ — yhtään maanteitä. SenjälkeenI kuparia, öljyjä, sinkkiä, jalokiviä Qivat kiisalaiset tierakenta^t muu-; ym, Geoloseilla os siellä todelliset tamy^a vtiodessa rakentaneet vai-; löytöhetkoisä. Näihin tieteellisiin tatiet itä-länsi- ja pob]Ois«teIä-1 esivalmisteluihin perustuu Tiibetin suuntaan keädinsteenä Lhasan ta- \ teotlistaminen seuraavan sadan msomainea. nmtta nyt nopeasti] vuoden kuluessa. Se tulee muutta- —:— f maan olot maassa nykyajan vaati-on Luojan katos päästy ei ole j raufaia vastaaviksi enää mitään vaaraa Saksan mi-1 KESKI.AJAST.\ litarismin taholta! Ajatella asiaa. Sotamies on preus^aisen käsityskannan mukaan mitätohi matonen, jolla ei ole SQi paremmin sielu? kuin ajatuskykyäkään. Mutta nyt tulee demokratisoidun 39L V U 0 S I S A 0 . 4 I XE "raiä faetkeilä kesäajan leima 00 Tiibetissä vielä vahva, ja j u u r i keskiajan j a 20L vuoäsadan "yhteen tönnäys~ tänä faetkesä on TlibetiS: sä tavattoman ntielenläiBtoinen i l miön k o t o t kirjaitija Hauser. Yh teiskuntaolot ovat vielä feodaaliset. Vietnamin kan«an ;taIous?iitiiiiiitelma •niodeksi 1957 Vuodeksi 1957 hyväksytyn Vietnamin demokraattisen tasavallan kansantaloussuunnitelman perustehtävänä on saavuttaa sodanedelli-sen tuotantotaso ja o^rantaa sen \ "lohialla väestön aineellista asemaa | '%kä lujittaa j a kehittää edelleen \ tasavallan taloutta. J Suunnitelman mukaan teollisuus-1 tuotanto kasvaa tänä vuonna viime? vuoteen : v e r r a t s i 41 prosentilla, f josta luvusta kulutustavaroiden 1 tuotanto 66 prosentilla. Maan sisäi-| nen kauppavaihto kasvaa huomat-1 >avasti. BHsin tuotanto kasvaa tänä vnozma 2.5 j»oseijtilla. tsen tuotanto 10 prosentilla j a raakapunviUan tuotanto 20 prosentilla edelliseen 1 vuoteen verraten. Kuluvan vuoden^ loppaim mennessä teoUisunden ja j maatalooden tnirfantotaso ^^ttääl vuoden 1S89 fnotantotasoo. \ Suunnitelma edellyttää myös valtion osunden edeOeen kasvua teol-isaudessa. kaupassa j a l i i k e i t e e s -i sekä imlttnurin, valistuksen j a | terveydoilxudmi kehittymisen. f paa. Ainoa ilmeinen ero oli siinä, että lauantaisin tehtiin n. kaksi kertaa enemmän leipää kuin muina päivinä. Se ' o l i varhmn lauantaiaamuna kun minä havaitsin mikä aiheutti pulmamme ' Huomasin kun leipomon työläinen korotti uunin lämpöä 500 asteeseen, vaikka se tavallisesti oli säädetty 425 asteeseen. Kysyin häneltä miksi hän panee <ninin toiumemmaksL Hän selosti, että nifni on pantava kuumemmak- 'si,'muuten einehditä leipää paista- 'iöaan. Sitten kysyin, että' onko hän selostanut sitä Koskelalle. Siihen hän v s t a s i : 'TEn olcrcl-häb se-aiheuta mitään eroa."" Häpeäntunnon vallassa seuraava- 33 aamuna selostin Koskelalle mitä olin^saänttf selville. Hän myönsi b& t i , 'että' kovempi kuumuus kypsyttää v Mvän pnmalta nopeammin, mutta sisältä se e i kypsytä riittä- ^ s t i , m i n k ä johdosta määrätyn :^an kuluttua leipä iniiuttnu taild-aamalseksi. P y y i r n anteeksi leipurimestari]- simme. j - E E n katsoi minua hymyillen vaatimattomasti j a sanoi: se mitään. Jim. Olea mielissäni että löysimme syyn_" Ja epäilemättä iän o l i mielissään. SITÄI 9 1 JA II T Ä T Ä Peröeen tuiot s a a v a t nyhrään, k u t e n k u v a s t a k i n zsäkyy,. m o u k a r i a j a a l a s i m e n välissä k o ^ ^ i s k u j a , sillä päa^ - a s i a s s a v a r u s t e l u k i i p a i i u s t a tulee t a v a l l i s t e n k a d un T S X S Y J A B P E E T ON TaaveCi Mutanen >Dst3sia Sam :Ki{äcsai& oli iyösSiakcmatäaSa ja pi3- "Sytyi I&pnlte eiään sahalaitoisen nastana JuKcsflla- MesSari tarrit- ^Son miehen töläin lautatarhalle js fc&oiiä-Tlaavettia: -Nb. tuISaa nyt «r i l a. JGSQ on oanettomuuspaikaila ^ryöppyävä" (torrential). Paikalliset ikmiset sanovat, että tässä jääkylmässä joessa on vo^- makkaita pyörrekohtia . . . "Vangittu aliupseeri sanoi poliiseille, että mielistä vas-ttnxssac^ ut kersantti komensi miehet kahlaamaan joen yii hänen seuratessa toimitusta sillaita. l^män jälkeen vangit-tisa kessanttL -, "Yksi pelastuneista mielistä sanoi myöhemnain: "Virta <dS peloittsvan voimakas. Ainoastaan xxe, jotka huoanaszvat * edessään oUeiden miesten painuvan syvyyteen, voivat pelasti taa itsensä*."" ^ Sko olekin kaunis kukkanox Saksan zmlitaiismih ''de- * xäpkraSzsoitumisesta!"' Ja kuten näiiTy, Länsz-Saksan. nauhs- ^ Iftyr^feen arm^jan komennossa ei c^e eiäa jalkakaan ^ « o s - * .sifiBsy^-deslä, siitä, että sotilaita kohdellaan inuh kcma, k-jnoksatetaan öin Ja päivin mielivaltaisen {aä£(ystaa4iulia-päälanpistojen mttkaisesti! Preosszlassans johti kaks ihnuskannan maallmamotaan, — xnotta nyt kim äitä Länsi-Saksan a m ^ i j a n j o k u ; 00 kolme yhteiskuntaluokkaa, aa^ k o r k e a a l i u p s e e r i — j o k a toi-Heliset, papit j a munkit sekä maa-m i t i e t y s U vielä k o r k e a m m a n ' ^^if**- ^ ^. - ' V . • ., • •... .jMutta paraikaa monet aateliset'va-- t a h d o n o h j e i d e n j a m a a r a y s - ; p ^ „ ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ t e n m a k a a n — j a a n t a a m i e h i l - | r i i n rakemustmbin joko määrä-l e e n j o p a kaksi v a i h t o ^ t o a : \ ajakä t a i kokemaan. Ja sitä mukaa H e saivat mennä kevä.ttalvistalkuiB te(dlissotta syntyy, maaozja-k u o h u v a n j o e n y l i . j o k o s i l l a n ] J^^f^ itsenäisenä sea palve-k a u t t a . t a i s i t t e n k a h l a t a sen i ' ' ' * ^ " ^ .^.^^ • 7f_ * , _ aÄU^*«x acx* , g j j ^ ^ Tiibetin muMosproses-j a a k y i m a n \-edea poz&Si Ssota- - gjjig väestö astun vapa»^ m i e s t e n a l h a i s t a harkintakykyä i ehtoisesti demokraattisten refOr-kaSceti k u v a a se, että a i n o a s - ; mien ÖeSe. V . vs&l t o i k o k a c a 23. t a a n v k s i heistä — i l m e i s e s t i f PaJ^f^s» solmittu sopimats Kiinan ixovj^xy nastaa päivästä toiseen k a i k k i e n k u l u t u s t a r p e i d e n h i n t o j a . J u u r i toissapäivänä i l m o i t e t t i i n taas l i r t t o v a l t i c n t i i a s t o t o i n u s t o s t a . "että h i n n a t n o u s i v a t h u h t i k u u n a i k a n a siinä määrin, j o t t a e h s & u s t a n n u s i n d i ^ i y l i t t i .2 pisteellä m a a l i s k u i m i n d e k s i n . H u h t i k u i m lop u l l a o l i u u s i e n fainnankorptusten johdosta u u s i i n d e k si 121.1 pistettä. V u o s i s i t t e n h i i h t i k u u s s a s e o l i " v a i n " liae pistettä. lansaUa Ja ottakaa ^yyny mukaan-ae". Taavettia moiamtyöhönSntsu hle-maa ihmstytti ja aikansa korrallis-taan kynsiUyääs viifcioi: "Sotkee se mesSar miusia o&een luoK»? -Sen varaa mitä mis työmaaHa mak-soon.- mie p:än val&&a nyr2&iä PÄIVÄN PAKINA Helppo on nähdä riidia toisen silmässä :rossa oli uutistiäo, niissä kerrot-,vuotta ennenkuin saavat itselleen f t i i n . että rikkaassa Tonmtossa, mis- f asunnon. Nuoret parit joutuvat tä- > sä epäHensättäi «m koko jookko sei-1 ten asumaan vanhempiensa jo eo-i Iäisiäkin p&heitä misä on kaks-< nestään ahtaissa asunnoissa. ^,kis antoa^ja mitä boitainassa yksi-1 Ja B r i t i s h Medical Journal (maa- Viitaten Neuvostoliiton kauppaministeri :< D . VI Pavlovin lauson-tooo. etta Neuvostoliiton j(&a k o i - k o m e ^ u k s e n antanut k s s a n t - ! * * ^ ^ ^ » ^ ^ ^ 5 ^ ^ . .,, -.1 i'^sa tskaa. y k s i t y i s n m t a i s e s t i ' r n o r - U - meni siialle^toästen m e n - , toimeenpasca siten, että Tö-n e n . k i i v a i l a k u o l e m a a uama-^i,etia'väestö itse sjKaittaa mnutofc-lea veteen. set @kä mitään ulkocsolisui väki- T a p a h t u m a n j o b d o s t a o n hy- i valtaiss» voimia käytetä. Aateiisel v i e n sääntöjen m u k a i s e s t i v a n - ' ^ joidei haOussa ovat virat. -»^ • •. • -'^ ä QoaaisaccSet • rä koltiunri — • mun' gunn p a r i a h ; ^ > s e « « , m u t t a JOS. ^ 5 ei näSin asti ofe o s a ^ v c r d a a n p i t a a Y m l y s v a i l o i s s ? 5 j^j^g^ kirjoittsa — äiiytOäT i c & i n a i k a s i t t e s o l l u t t a s a m a r ^ \ edidleen kaikki o£teitessa ja k s r - s u u n t a i s t a t^[>ahtumaa vähää-^keaa distasaosa. jos se osaBistnB kään e n n a k o i v a n a , - n m i me^en-{reitsmi^,[ toteottasäseea.'. 13sä: me i h m e t t e l i s l a i n k a a n v a i k k a ; J^; . ifastavat aulnstt kooInlaitokSQa pe-n a i t a p j o a t e t t y i a aLnipseerejs; j , , ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . ^ ^ ^ c p e t t a^ vähän n u h d e l t a g c m siitä, e t t e i ^ ; ca j o I9 kazsakooloa. vät'he. sentään käyttäneet'.WSr 1 P A V V I E N : J A ' M U N K K I E N " MAA maa^'väkivalta--jasitgs'estä-'|'-^j^staanolltset.-' tshaaaäsei,-äS^ seet::-midiiSö •'lise^mäsa• j o - ' talEtäevia-.'vieSiin t o e h t n n a " s i l l a n k a u t t a vKme-jcsa mndckeja jotka e S v ä ikäisissä mannella peacfcerflä oa tämän voo-tyisi^: aitmaaänrit, pa myös pelastusarmeijan y^säassa j^ca yö tfics- |:tasatxi tytöstä:henkiK»,"joilla ei _ > tila mnrrtj^ jnpalVWa» Rimrttagn Trti- Jos missaaa, niin t a s a asiassa [tä balutsaii, smtta Neävostöfiitosta ka omassa siimassaan."^ oa Toronto Daily Star verratlavis- ^ei enää Iö»d^ mää^-fämän^^sta sa "häntään, j o k a h e l u t t a a koiraa- l TB^U' %:C,^-tiA^ iU. ,rHL lisknan numero 1 ^ ) sanoo: "Saurissa kaupungeissa on... melko yleistä, että sairaalaan'tuodaan va-kavasfi aliravittuja vanhempia ili-H OBsiä**. dea loppoxm messessä polkupyörä. | Turiiaa on nimittäin TEecäraa f patriootti, j c * a a T o n a t o Daily Star sanoi lauantai-1sifloin tuotannollassme jos kaikki^^igj^ TsijopooBe» läszttelyi? Näin^ varakkaassa Britamuassa Ehkä Stär-lehä on s & a i ä t o v^i-|äratta^^entä^ sitten, jos mennään sessa toimitBskirjoitaksessaan ooin W « t a i l n n voeksi C a n a d an 3^3174^300 kapitafistisesta perheestä vcKmna ISS6 0^^2321000 perheälä jako yksi tai useampi auto. Se on läQxs kaksi koimesta.. No. iJKsa koIlakiT} - Mikään nntrapa ei tjetpnkäärt ole se. että raT?.r«assa oa vielä käytettävissä olevat meikit viittaavat .sJihen. kuten nyt aa «»äanlaita SBvaitse^lEatms-doOisesti se faaloaa etsia heiUmja.t f* jLp<gciia:m?pIgimTnfn;jcrst^^ka3e^^ ^. , . va22ai raeriea-tafaa. - .jan':v;jtiialle. :;'Soassot'::'SosiaIist2sat Neuvostoliitto ssavcttaa imomfinnaf' ^ t a te<rilise:^ takapajoises Veajä-f, ,tilalle ZKKzssut . sosia&stisat ^ 'se <disä kaiketi Yhdysvallat .r tcotaxmossa fceniiloa t kohti j a siruuttaa s e i yiifaaozaenna! kss^ vailtepa Ehg^amiT^. jos- Sellszces Eakoisti e i pifkäHe ^tiitä. f Tchasaesä parempi <öls osaan; sänotasä "em ooppalrfitfy«" staa-darSfiea c.mokaas cäeväs imrkeas ? eilntssoa'^ asemmän agtoja,,:'jääkasppeja. pe-ikyvynMs kannalta.katsoen.:edä et-.^ soJEoneita jne. bdkiha ko&ti koin ma^^mine etn;^a — n i i a , j a kflpailn- TilasäUitietojesi "mukaan o n Bari-ät täi s i s syitä syviä si tä. mT\si i tanai2ssa''^.f:kQEtcBikx& v i ^ Vähän kauemmaksi kapitalis* t33ea.6nnen hyvinvoinnin maail-massa? Lontoosta tulleissa untistiedoissa fcenöttun - viikcm alussa, että La-boör- pooloe on kmiferenssissaaii luKsmoinut brittiläisten suhtedlt: s a i hyvinvoinnin j a sillä perusteet Ia päättänyt, että vaikka Britaooiao aiztomaiQe ei annettaräkaan kas-salSsta vfcpautta, n i i l l e <m knitcn-kia annettava vähän taloudellista avustusta. , labooppoolneen konferenssin ra-Ncovostoliitassa. Tämä o n y l i s e s t i nayttaa. että sosialismi cm s i t tpnkin ko va asuntopula. E n B n t i edon i s a - t pestissä sanotaan, että ^'Britaniuss-trmffiAfftT » - t n r ö K J g «mciTrsnlg t leai;»ti?R»CTnT3 ts»«VfcjaTnp.i ^v3Xam-:^k^^a kasaen mitzstietov.oa se,, että Hea-isaaäesi- jS' h>-.'im.oignm .baakk±mi-il4. mitioanaa perhettä ja-'vaia JS vostcdiitto s v u u t t a jo.es52'Viimnalse5sa saiiriMe k a z s a i i ^ ^ | mOjoona asuntoa — axatta m i d e S - YbdysinBai vräa:' tgotannossa jaf Katsokaamzse^ hieman «v-maa-n f^itSnjSri vsmv±t>^v:ijt»f(^ ga ;jBan-sesi^:^Ifceea. Iihaasekä;niaidcmf v«eimne. :^ ^ JM gmidee.-';;ss^sStskSbäisa, tao-" |;SaTS.-^ffa - k u n - .Tonmto.;. D a i l y 'JStai-; | lyw|«jy-' |sänä -BisErin,:'esim. tsnnossa^ .se o a . yfiteiskrmnaTfiselta | ilakoä camsdalaisien-iäsSolen' • mää-1Manrbesferia"'^ tmjMl^ibikcgiixSiea fcaniaffa fattsoea keruBsaaa jymy-| läHä. j o t ka tosrn ovat smirelta^bsal-lpQ&d^ mttiXMSL. Mutta uutfsi*a iähtyäHai|tev.vpykgtavarasa.• -kuten•.-.tujilniltuj (di VQEmaa I S S S i s a — mOä t o ^ i a cm työläisten P»; r a t i i s i -—^työläiset aosaitsevat n i^ kartaa eienuBän k o i n jamaikaäai-set. j a « t t i jamaikalaiseC puolestaas ansaitsevat 3 kxrtaa enemmän b i ^ T^iaasaaiyikan alkriff^snkksat lö" tseea t a n a a a a nykjistä r ^ e n 43 . laaa soo va£U&mccaDe j a aäaikEe "tikan|soariaeila: Neorast^diitosL paSksspsö-ilaäsen. tnaafeen että A f n f c B s a . . . " i?Midta ^ ^ a r i n tamcdtaskirjoitta9>| j ä j i s » . vextaiDa te^äinsa aumiä^lbiin K e o v o s t d l i t o n poDoi-j PUöna j a Cmsdazi satoja* — K2»- sSkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 6, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-06-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570606 |
Description
Title | 1957-06-06-02 |
OCR text |
I
mm
Tcrstalna» kesak. 6 p- — Tbursddy; *Jtme 6,1957
VAPAUS
' ISSDHBMffD -'' ' xtMtepeadfcat lAboB*
IvUttbred Smr. e. 1917. Aotboriied
a» aeooaad d u » majj by tbe Post
a i B « Ocputmest, OtUwa. POb-
'IMMtf-'. ••-««'te»-'- •• »frttyyr-: Tofisdajv.'
Ttiiinday» and S a t a r d ^ by Vapaat
PBbBahlnc c m a z q r at XOO-im
S m St. W, Sadbaxy/OBt; Ckoada
Tetepbases: Boa. Office OCL «-OM:
BditoriaJ Office OB. 4-«3S5. Manager
E. Seksi EdUor W. E U o n l UaiBcg;
Adrestisisg: ntes npcn appHeatlon
TraasIattoB free <^ebaxg&
TBiAUSBINHAT;
Kanadassa: 1 vk. 7J09 6 kk. » 5
3 k k . X »
fbdnnrantfata: 1 «k. SJQO f kk. «JO
{nnnessa: 1 «k. ftSD « kk. C75
ut «movat LäoRen metsämiehet kieltävät
lamaaniiukseD vätttlfflätt^yydeii
!2o VUOmc TiTÖVÄESL
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
MSniiat nousevat, työttönqfys VäSäxdyy
VaaliuumaUe mcoatäfösa-ens! maanantaina on iiyva pifää
^ftniplessa tifstaisia uutistietoja inis;» kerrottiin, että lunnat
; : ja:;Siis elinkostactnukset nousevat samalla kun työttömien rivit
tulevat entista pitemmiksi—ja pitempiaikaisiksi.
' ^ Peiiieeneniännät tietävät sanomattaidn, että viikkotili
-tofi^ entistä nuokemmin -rälttämättonuen elintarpeiden:ostamiseen.
Tämä ilmiö on siksi yleinen, että elinkustannosin-:
däEsikcthosi huhtikuussa kahdella kymmenesosalla pisteellä
inaaliskauhtm verraten/ Huhtikuu lopulla oli virallisten
ti 121.1, jotavastoin vuosi
sitten se oli "vain" 116.a
Kutoi näkyy, elinkustannusindeksi on noussut äärettömän
nopeasti
. Ja samalla kun liberaalinen liittohallitus on muka Icont-
; xollalvinaan? tätä peloittavaa inflaatiota, joka syö pikkusääs-
^la|äin säästöt, eläkeläisten tulot ja palkansaajain tilipussin,
[ us. 'tiukka rahaohjelma^ aiheuttaa suurta kuolevaisuutta
5 i d k k i q ^ ke&kuudessa vararikkojen muodossa ja työt»
lomien armeijan lisääntymistä työläispihreissa.
Suurten teollisuuskeskuksien asuUlcaat ovat esimerkiksi
'tässä Ididessäkertoiieet siitä kxtinka vaikea on nyt saada työ-
;^: tä esattfc-rakennusalalla. Mutta liberaalinen liittciialUtus pi>
' tää "yhtenä saavutt&senaan" sitä, että se **tiukan rahaohjel-
[ mansa" avulla vaikeuttaa ja vahratää rakennusteollisuuden
.. tyomahdollistkuksia edellisiin vuosiin verraten.
Niin suuresti on työttömyystilanne huonontunut että to-
I i^pttohieenkin entinen presidentti, Hees yritti lyödä
* siHä poliittista paaon^apuoIueeUe^ osoittamalla, että liitto-
I hallituksen kielteinen ohjehxka on aiheuttan *%ämmästyttä>
» vassa määrässä lisää työttömyyttä".
Mr. Hees viittasi tilastotoimistomme virallisiin tietoihin,
^j^ttca osoittavat, että nyt on 20 prosenttia enemmän työn et-f
sijoita kuin vuosi sitten; sei-
5 kaksi** myös sitä, että kansallisessa työnvälitystoimistossa on
paQon enemmän <18,400> sellaisia^ työn anojia, j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-06-06-02