1952-02-16-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Saturday, Fcb, 1(5. 19521S 'au kixiaLiiauu^ työvuoroa koh«i.. Kaivostyöläiset päättivät koiouSc- S(^aan laatia ;> korotu£'.Ja joJrai-fifeUe työvtiöroile, encxnmän Jorhapai-korkeanimä; cläkemakEUt- V Vahuutufcsia ja kiiht^iml^t^ä •KilnteiinistcIsfKOja ja bcndeja 20 Ptne S(. N..' Timmi/M, Ont, — 3 KAUPPAA — ./.V SauItStc. Marie Ontario RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä Täydellinen varasto lääkkeitä. Poithitaukset täytetään huolellisesti. van. .J:;ri.yt olivat täynnä Isansaav KexrcU.inpä •. '•uutisls.ji.. . AaJisalatien-paf. orl'.^Kleinölierinkin • craliAtuneen' Cilicaoppisten krtiicJialaLvka toilaren joulunvJettcn. : ••• V. TäiJafet^ii lehtien lukija joutuiiym-»; sr.uY.ä kysyy, mitä hänen cn irckc-. minen,. VicletääD>.Ö Ncu-.cs:o5!^tCÄ;a jcu.ua vaJ e.»cö vietetä? V a l k i a ' yarsinairien ;^Ivfnen kansanjuhla ;Neuvcstoliltcs^a\onv täJtteasia, Viettäväl'; Kieliä asuvat or-ulo'/ j.l'.et kreikkalaiskatoliset jouluaan kuten sanottu, loppiaisen tienoilla ja kirkoL-sa on «Illoin luonnollisesti av-kovalsia. P i ^ j u t l u j e n Neuvostoliiton kirkottoniuudesta Ja "mkonnon yai-karjaiai:*- SncmaIaisen musiikki- ja lanssiyhtycien johlaja Ler KcsinRki, joka on {lalkitfu kunFamerklliä suorittamansa tyijn johdosta; fl'r ¥1 f- i - ' J i^ i i : Täten ilmoitamme SUOMEEN matkustaville, että EAST ASlATIC LINJAN Mooltorilai\'a "FALSTRIA'' alkaa liikennöimään New Yorkin ja Kööpenhaminan välillä. Kulkuvuorot Nev7 Yorkista: Toukokuun 9 p. ; Kesäkuun 20 p. . Elokuun l p . . . Syyskuun 12 p, Kulkuvuorot Kööpenhaxninasla: Heinäkuun 11 p. Elokuun 22 p. Lokakuun 3p. "Ainoastaan ensimmäLsen luokan yhden ja kahden henkilön hyttejä; LIPPUJEN HINNAT: PROMENADE-TXKIULÄ: Kahden hengen huonp tiiman kylpyhuonetta). ....5275.00 Kahden hengen huone (kylpyhuoneen kaassa) ....;;........$325.00 SHELTER-TÄKrLLÄ: Kahden ^engen huone (ilman kylpyhuonetta). ..,.$300.00 Kahden hengen huone (kylpyhuoneen kan-ssa > . . . . . . . . . . . . . $320.00 Yllämainitut lippujen hinat ovat yhtääUe päih New Yorkin ja Kööpenhaminan väiiUä. Yhtäälle päin lipun h i n U Kööpenhaminasta Helsinkiin on siinä 813.00-^15.00 \äimä. Yllamalnittulhih kulkuvuoroihln on 'vlelä palkkoja saatavana. Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää tolmistos.samme: TRAVEL AGENCY Puhelin 4-4264 0x69 • Sudbury, Ontario nosta", olisi Jo vähitellen aika loppua. NeuVt>sto inaailmsm inärkiflbnd^ Äskettäin maailman sahomalehdis sä julkaistiin Associated Pressin uu-tlstieto. Jossa kerrotaan Neuvostolii-tori ryiityvän lähettämään au.bjaan maailman markkinoille. Tähän mennessä on neuvo.stoautoja myyty ainoastaan Ruotsissa uikopuölella kansandemokratioiden. Ruotsalainen autojen välittäjä; Joka on tehnyt kaksi ostomatkaa Neuvostoliitoon, sanoo Olevansa hyvin tyytyväinen heuvostpautoihin. Pääasiassa valmistetaan Neuvostoliitossa neljää pääautotyyppiä. Suuri kokoisin on Zis, e r i t t ä in voimakas j a nopea ja johon ohjaajan lisäksi sopii 6 hepkeä. Seuraavaksi suurin on Zim, uusin malli. Se on myöskin voimakas ja hopea. Pobeda on keskikokoinen, lujarakenteinen vaumi, tarkoitettu erikoisesti maaseutijja ja huonompia teitä varten. Hyvin yleisesti Neuvostoliitossa käytetty. Neljä.s malli Moskvlch, on pieni ja edellisiä heik-kpvoimalsempl, erittäin säästäväinen poittoaneeseen nähden. Yhtejiä etuisuutena neuvostOautois-jsa on se, etiä. ne eivät ole tarkkoja siihen nähden minkälaisia gasolilnia käytetään. Kiin autotuotanto on Neuvostoliitossa nopeasti lisääntynyt, ovat ulkomaalaiset mallit käyneet harvinaisemmiksi ja pian saadaan odottaa rieuvöstoautojen ilmesiyyän maailman markkinoille, sanotaan tiedonannossa. Korealaiset pyrkivät rauhansopimuksieen - Lontoo. — Alan "VVinnirigton, Lontoon Daily Workcrin kirjeenvaihtaja Koreassa, tiedoitti helmikuun 5 pnä kerloo Nev York Times, että "Yleisenä mielipiteenä täällä (PanmunJo-nissa) ön, ettii korealaiset Ja kiinalaiset ovat tehneet kaiken mahdollisen rauhansopimusneuvottelujcn edistämiseksi. Joten m i t ä ä n syytä ei ole olemassa siltä taholta etieikö sopimukseen voitaisi päästä pian". — Ensimmäisen kerraii iCanadan historiassa nousi Öanndan rautateiden bruttotulot viime vuonna noin $1,100.- 000,000. i kirjastolaki iek^iHa Smm^ssa Helsinki. — Hallituksen ilmoitetaan antavan eduskunnalie tä.män kevään aikana esityksen uudek.si klrjstoläik-si. , Ser» mukaan yleisten kirjastojen y l in hallinto yhdistettäisiin kouluhai- Jitukseen, johon pierustetaän samalla kirjastoneuvoksen virka. Asiaa tutkinut komitea elidöttäa e-delleen, e t t ä joka lääniin perustettaisiin maäkuntakirjasto, Jpiden' perustaminen tapahtuisi vähinerin 15 vuoden kuluessa ja niissji toimisi yksi hyväksytty kunnankirjasto maakun-- nan keskuskirjas.pna. Ensimmäinen maakuhtakirja.slo on suunniteltu perustettavaksi Oulun kaupunglnkirjasr •toöta.; . Maalaiskunnat ja kauppalat ovat ehdotuksen mukaan oikeutetut saamaan kirjastohuoneistojen hankkimiseen ja kunnossapitoon vaKion apua j a lainoja .s.tmpjeri perusteiden mukaan kuin kansäkoulurakennuksiin-kin. Kaupunkikunhiile annettaisiin valtionapua 10-740 prosenttiin hsm-kintakustannustcn koko määrästä. Vuotuisia valtionapua saisivat maalaiskunnat 2 3, kaupungit ja kauppalat.; Joide.i asukasluku bh .enintään 75,000 50'^; Ja .suurimmat kaupungit: 10% Itirja-stojen yll-llpitokustonnuk-sista.. '• Jokaisen kunnan on ehdotuksen niuka.in yllu,';iclcttävii vähintään yhtä kirjastoa. Kir jojeh lainaamisesta maksettaisiin kotimaisilla kirjailijoille vuosittain rahamäärä, joka vastaa kahta proscnt.ia kunnille edellisenä kalenterivuonna maksettujen valtionavustusten mJläräAä. Kustannusten kokonaislisäys arvioitiin .vuonna noin 03 miljoonaksi markaksi. Aiotaanko^ jionkinlmn Suomen kanimrunous on joutuma vmnt päivinä vilkkaan väittelyn kohteeksi prof. Martti Haa-^ion esittäessä äidinkielen opcttajien: päivillä pitämässään esitelntässä yllättäviä väitteitä, kuten lehdessämme aikaiseni min on selostettu. Seuraavassa jitt-kaisemme etevän kansanriinoutemme tutkijan lii. tri Väinö Kaukosen, keskustelua jatkavan kirjoituksen, jossa hän tuo esiin eräitä viime päivien KgleVala-kiistaan liittyviä hänm^ asioita. (VS), Lähettäkää SAL TYPEFA $10.75 4 paunaa kahvia: 2 paunaa r i i siä: 2 pakettia kuivattuja .vekä-hedelmlä; 1 pauna luimiuja: 4 - 4 un.ssin pakettia makeata suklaata: ^J paunaa Bakerin kaakaota: 2 pakettia savukkeita: 1 pari Nylon-sukkia, vain No. 10 . Kokonaisp. 14 paun. TYPE FB $7.75 4 paunaa kahvia 2 paunaa valk. riisiä . 1 pa^^etti kuivattuja heaf?lmiä 1 pauna kuiv. luumuja unisia Kanelia Kokonaispaino 11 paunaa Pääsiäiseksi HUHTIKUUN 13, SUOMEEN Valittavaksenne kolme pakettia, joissa on vähissä olevia tavaroita: hedelmiä, kahvia, kaakaota, savukkeita ja nylon-sukkia. Nopea ticdoitus . . . pikainen pe. rUletoimltu.s varastosta meren takana. TuUi kuuluu hintaan. Parhain valikoima ruokia. Va-kuumlpakkaus pcltlkannui.^a. Tecä.5\'yötteinen pahvilaatikko. Säästää aikaa &stassa Ja pastit-tamise, s5wi. Täydellinen lähetys-kontrolli. SAL takaa laadun Ja perilletoimituksen. - TYPE FC S5.98 4 Paunaa KAirVIA Kokon.ai.spalrio 7 paunaa Mo.n-kää Suo.mecn keväällä. Jolloin kaikki maksaa vähemmän ! M a t k u s t a k aa m o o t t o r i i n ivoilla GRIPS-MOL ta i S T I C K H O LM f Sisalto ja hinnat voivat muuttua Tilatkaa pakcttinne T.tNAAN lähimmältä asiamieheltä tai SWEDISH AMERICAN LINE 1255 Phillips Sq. Montreal 2, Que. I 470 ÄLiIn St. Wimiipeg, Man. Union Bank BIdff. Calgar)-, Alta. 71 Uppcr Water St,. Halifa.x .V. S. mm rauta-juhaa päivässä H a m i l t o n . Ont.- — Ungavän ,ja Lnbrr.ciorin rauta-alueen kehittämLs-töiden johtaja W. H . Durrell on kertonut: tääliä. että parhaillaan rakenteilla oleva 3oO :iiallin .'pituinen Un-gavan rautamalmivautatie valmistuu kesällä ,1354. _ v; ; Suunnitel:riat edellyttävät; että yrityltsen kannattavai.suus vaatii lähetettäväksi noin kymtnenen miljoonaa, tonnia kesiikauden aikana. Sitä varten pitää kulkea seitsemän junaa päivä.s.^ä edestakaisin. LastLs.sa ole-v. i.n 115 vaunua käsittävän junan laskctnnii kulkevan matkan 14 tun-nLs^ a ja tylijiä vaunuja kuljettavan juiian 12 tunnissa. . ' ' Rautatielle hankitaan 95 tonnin kantoiyct vaunut, suurimmat mitä ori käytännö.^sii Ccinädassa j . i niiden sanotaan lultn^an kuulalaakereilla vä-rustpuiik.^ i.. Liikennettä varten tarvitaan kaikkiaan 2,400 tällaista vau-. nua, 55 diejeiveturiyksiicköit ja suur; määrä muita vaunuja. . Alueen • kehitiämi.s- ja rautatien rakeriiu::ityUi:i s.-.notaan olevan noin 4.000 henkilöä. Noin kolmaso.sa rautatien l:nja.sta on jo tasoitettu ja noin 140 mailia on raivattu puhtaaksi puista. . _ _ .. :'^le%'ala''^^^ o Elias Lönmrotin t«os ja hänen klrjalllseii tyän.sä tulos. Sen tärkeimmät, ainelcset ovat kansanrunojen iniinlstiinpanot. Jolta hänellä oli tuhansittain. Siten "Kalevala" ön yksilön ^-arsinai" sista Icansahruhoi&ta luoma eepos. Kansanmiesten ^ja--naisten esittämät kertovat Ja lyyrilliset laulut sekä loitsut, siis varsinaiset kansanrunot — niiden joukos.sa myös "Kalevalan' aineistona olleet — ovat jossain määr in tulleet suomalaisen yleisön tietoisuuteen eri y:iteyksis.sä näy tteinä j u l - kaistuiria,. vaikkakaan ne eivät ole ol-ieet siinä määrin tunnei-tuja kuin monessa suhteessa olisi ollut toivottavaa. Viime syksjmä vihdoin valmistui 33- ösainen •'Suomen kansan vanhat runot"' teos; jossa laulajien esittämät runot on julkaistu tieteellistä tarkkuutta noudattaen. Tämä teos sekä eräät arkistojen julkaisemattomat ko-kolemat sisältävät runomitallisec ai-dot- Ja alkuperäiset kansanrunomme. "Kalevalaan" kohdistu vati harrastuksen lisääntyessä viime aikoina myös kiinnostus sen aineicsiin ja n i i hin rinnastettaviin muihin kansanrunoihin on suuresti kasvanut. Sen yhr teydessä myös kysymys "Kolevalah'' opetustavasta kouluissa j ä siihen l i i t tyvät seikat ovat tulleet keskustelun kohteeksi. Professori Martti Haavio on esittänyt harkittavaksi, eikö varsinainen kansanrunous olisi kelvollista luettavaksi kouluissa "Kalevalan' ohella. Ja ilmoittanut, että häneltä tullee lähiaikoina .ilmestymään kaksi, ^'Kalevalaa' Ja "Kanteletarta'' vastaavaa kansaioninöjen kokoelmaa. Virinneeseen keskusteluun ovat .monet tiedemiehet ja muut julkisuuden henkilöt osallis- , , tuneet. ' • . . mat vaatimukset. Edustavampaa kansanomatsten runojen valikoimaa el hevin, ole toimitettavissa. On hämmästyttävää, että professori : Martti Haavio suositelles-saan tulevia omia teoksiaan julki- Msti oppikirjoilcsi maamme kouluihin täydeiiisesti,vaikenee tästä te- • '^oksestä.' y K a i k k i koL"-.!? Johtavaa kirjallisuudentutkijaamme ovat käsitelleet julkisesti odotettavissa olevia teoksia. Professori Aarne Anttila ilmoI;taa suhtautuvansa . täysin myönteisesti professori Haaviph "hämmästyttäviä paljastuksia aiheuttaneen tutkimuksen tuloksiin", ; professori Unto K u piainen pitää professori Haavion havaintoja ' • k ä ä n t e ^ t e k e v ä n ä tieteellisenä paljastuksena" ja professori Lauri Viljanen katsoo vanhan kansanrunoutemme, saaneen "esteettisesti suuremman arvon" j a olevan "paljon korkeampaa taiderunoutta kuin ön luultukaan". Mikäli ilmiestyvät teokset ovat kansan laulamien runojen valikoimia, täytynee huomiola herättäneiden kolmen kirjallisuudentutkijamme ennakkoarijolntien peinistua juuri valikoinnin arvosteluun, sillä yksinomaan formaalista ja kaiken l i säksi kansanlaulujen ja loitsujen y-leiseh esitystavan vastaista jakoa säkeistöihin sekä mahdollisia muita typografisia, pelkän ulkoasun muutoksia ei voitane pitää näin yllättävien ennakkolausuntbjen riittävänä perusteena. iPpiilsi Käytti k^^^ atojtiipommitusta j)t vää ijpikaa vastaan , JJaUixnoreu — Potiti Li kyynelkaasua' lizrkc!' .' 15-vu3liaaxi po>n haoato hän oli piiloitta-jtcaut, k, V':. »'.äji;ato3a;-omicIa.;; Fo^an %anhenia:at kerto Jan 5op;ttamaan koaJca • vltme syyskuussa, Jtun j ryhdyttiin toinieenjaneea tonii; öatiiiih y ökkäy s".har;^ ti'lä h ä h pelkäsi kaiilunpö mistä. Tätä ylid.vHvaitahfe . villit; sh painaa yriteliän;n tali rrivÖ3kin Canadaan. TYöTTÖMYYä LIS.*Ä.\rYX] ; ITÄVALLASSA- : Virallisten' numeroiden; nu> • sääntyi Itävallassa työttöayjj ^ilii^: :kuun aikana, noin 64 prosemili raskiiuhun verrattuna. Karjalais-Suomaläisen; Neuvostolasavailan taiteilijan G. Strankin, maalaus, joica palkittiin äskettäin karjalais-suomalaisten maalausten näyttelyssä Moskovassa.''"-' :'-'":',.••,••"'•'•,'.••: •".'. ii Ser£:ei Eisensteinin luomalla elokuvalla "Panssarilaiva Potemkln", joka 25 vufi^tta syntymänsä jälkeen on yastilcäan esitetty suomalaiselle yleisölle, bh elokuvan historiassa kunniasijansa. TaiteiUja Antti Halonen kiivaa seuraavassa es-seessään Eisensteiriin suurtyön merkitystä ceuvostofilmille ja koko elokuvataiteelle. — Cal:-:u:n .sulfaattia c.-iintjy mö-nilia paikoilla . A l b e r t . ! v a r s i n k in pohioi.'^osa.s>a. Kaikkoin puhtaimpia cjiititymi.-iiä on Peacc Riverin seu-riuilia. / Tk. IC pnä lIcLslnjrissä pidetj-ssä Yleisen Lehtimiesliiton littokokoukscssa valittiin päätoimittaja Kaisu-Mirjami Kydberg yksimielisesti liiton uudeksi puheenjflht:*jaksi. Uusi puheenjohtaja on tuttu tämän mantereen suoma-lätsille sen kirjan johdosta ("Katselin Amerikka.-»".) minkä hän kirjoitti vierailunsa johdcsla tällä mantereella, viime maailmansodan Jälkeen. • Epäilemättä "Suomen kansan vanhat runot" teos Euuren kokonsa, tieteellisen toimitustapansa j a ' pienen painoksensa takia ei ole suuren yleisön ulottuvilla. , Y h . ä ilmeistä ön, että edustava valikoima aitoa ja alkuperäistä kansanrunouttamme tulisi olla kaikkien saatavissa. Jos sellaista ei ole, sen julkaiseminen olisi tärkeä ajankohtainen kulttuurit2htävä: Jos taas on, siiloin tulee harki.tavaksi, onko eiikä toinenkin tarpeellinen ja miten se olisi toimitettava, jos katsotaan tarpeelliseksi. Professori Martti Haavio ei ole esitelmässään eikä kukaan muiikaan sen johdosta sanomalehdissä virinneessä keskustelussa viitannut sellaisen olemassaoloon. Se on hämmästyttävää, sillä todel-suudessa on. olemassa ansiokas ja arvovaltaisten tutkijain julkaisema varsinainen kansanrunoutemme valikoimaleos. josta syystä ta'i toisesta on tahdottu täydellisesti vaieta, sekä sen ohella toinen, maamme rajojen ulkopuolella ilmestynyt karjalaisten eepillisten kansanlaulujen \-alikoima. Vuonna 1943 ilmestyi "Suomen kansalliskirjallisuus'' sarjan (kustantaja Otava) III osana "Suomen kansan :annel" niminen laaja teos. jonka toi-kuolemaansa saakka v. 1935), kansle-nlttajlna olivat kansleri E. N . Setälä • I V . Tarkiainen ja filosofianmaisteri •lertta Harmas — kaikki jo vainajia. :'ässä teoksessa on julkaistu vanhaa ansanrurioutla - alkuperäisten kir- 'aanpanojen mukaan, sisällykseltään Hnä muodossa, missä kerääjät ovat l e laulajilta muistiinmerkinneet. S i i rien on valittu "Suomen kansan vanhat runot" teoksesta aiheeltaan edustavia, sisällykseltään selviä ja muoto-isultaan turmeltumattomia runoja kaikkiaan 616. Pyrkiessään esittä-n ä ä n runot mahdollisimman kansanomaisessa muodossa toimittajat ovat )ltäneet periaatteenaan, että toimi- .ustyössä ei ryhdy.ä toisintojen avulla kokoonpa noyrityksiin runojen loo- ?lllisen eheyden tai niiden runollisen tehon parantamiseksi. Esipuhcessa-ja viittauksissa on lueteltu tarkoin ne varsin vähäiset korjaukset, mitkä ovat olleet tarpeen, ja kunkin rimon kohdalla on mainittu, mikäli se on ollu: tiedossa, muistiinpanopaikka, kerääjä ja laulaja. pitkäaikaiseen, vaativaan Ja monien asiantuntijain »riistamaan työhön perustuva teos täyttääkin siten sekä kokoonpanoltaan että Julkaisatavliltaan mitä korfceim- Aikanaan teosten ilmestyttyä he^ tahtonevat juuri kirjallisuuden-tutkijoiiia Ja • esteetikkoina Julki-seisti esittää perustellui kfeityksen-sä erityisesti ottaeni hubmiobn vertailun sekä Elias Lönnrbiin teoksiin että "Suomen kansalliskirjallisuuden'' I i i osaan; Vainajien muis-to oikeuttänee.sitä erityisesti tässä tapauksessa odottamaan. • Professori Martti Haavio on esiteJ mässään väittänyt kansanrunojen jakautuvan säkeistöihin ja tämä hänen "keksintönsä- on saanut aikaan hämmästy t l ä v i ä . seurauksia: Kysymys s i i t ä / missä kulloinkin tarkasteltavana olevan runon kohdassa sisällyksen kannalta on katsottava Olevan säkeis-töjakoon olJteutetta van taitekohdan, on ratkaistava jokaisen runon kohdalta erikseen. Olisi hyvin mielenkiintoista tarkastella "Suomen kansalliskirjallisuuden" in osan kaikki 616 runoa t ä l t ä kannalta ja säkesitöittäin julkaiseminen saattaisi sitten esteettiseltä kannalta ehkä olla perusteltuakin, •; mutta toistaiseksi ei ole voitu o-soittaa, että laulajat esityksissään olisivat tällaisia taitekohtia millään tavalla tuoneet ilmL . En ole itse aitoja kansanrunoja kuullessani ja muistiinpannessani sellaisia ha^/ainnut, mutta ehkä en ole ollut tarpeeksi tarkkalcorvainen. Mutta tuskinpa se olisi muilta kerääjiltä jäänyt hiin täydellisesti huomaamatta, kuin on tapahtunut, jos olisi kysymys niin. laajakantoisesta asiasta kuin väicetaän olevan. Kaikeksi' onneksi kansanrunousarkistossa On jo melkoinen äänitettyjen kansanrunojen levykokoelma ja sinne on saatu myös V C K S i n lähettämät ääninauhat, jotka sisältävät Karjalais-suomalal-sessa Neuvostotasavallassa äänitettyjä alkuperäisiä kansanrunoja. Jos siis runonkeriiäjien kokemuksia ei pidetä riittävinä, niinainakin äänile\-)arkiston näytteiden avulla laulajain esitystapa saataneen varmasti selville, '«'äitetty laulajien . e.sitystcn «elvästä, aistein havait-tava. sta ja silloin myös kojein mitattavasta jakautumisesta .säkeistöihin — muustalian ei voi olla kysymys — täytyy toistaiseksi pitää täysin mielivaltaisena eivätkä tähän asti esitetyt seikat vählmmäs- ! äkään määrässä Järkytä E. N. Se — tälän. V. Tarkiaisen Ja Hertta Ilarmakscn omaksuman täysin luonnollisen JuUcaisutavan oikeutusta. Mutta niin , arvoituksellinen kuin kc:to •'ke:cslntÖ" vielä tolsuiscksi runojen esitystavan kannalta onkin, n i in Helsingin Yliopiston dosentit Jouko Hautala ja Maiti Kuusi ovat jo rientäneet — cilnen luvassa olevien teosten ja niihin liittyvän tutkimuksen i l - Jatkuu 5. sivulla Niinä aikoina, jolloin äänielokuva suoritti läpimurtoaan ja. tavoitteli, eipätoivoisesti omaa tyylimuotoaan. Juotiin venäläisen filmitaiteen klassillisin'- luku. Suuret uudistajat olivat Eisenstein ja.Pudovkin. He eivät pitäneet 'kiirettä äänielokuvan r>-n-nä. tessä, vaan valmistelivat rauhallisesti suuria mestariteoksiaah puhtaan. Ja absoluutti-sen filmin kuva-rytmin voimalla. Ihnehikkään ja rytmillisen kuvaskaalan annettiin virrata tarihan alusta loppuun, ja tarinoille annettiin dokumentaarinen perusta., . Samanaiicaisesti 'Moskovan Taiteellinen Teatteri teki omaii alansa; vallankumousta. Vanha tähtisysteemi hyljättiin, ja yksilön ahnettiin sulaa Soiliksi joukkoon. Joiikoille annettiin päärooli ja yksilö j ä t e t t i in vä-rii. iiskiiksi suureen kollektiiviseen kuvaan. ' ' - . . ; Eisenstein toteutti samaa..' taiteellista ohjelmaa elokuvassa. Niinpä " hänet tunnetaan elokuvan ensim-- mäisenä suurena ohjaajana, joka on antanut pääroolin massalle ja valinnut sen toimintamucdoksi; vallaniiu-mouksen. Filmillisessä mieles-sä tämä oh rohkean kumouksellista, ja niinpä Eisehsteininjklassilliscn Suurelokuvan "Pänssäriristeilijii Potem-kinin" tulles.sa. julkisuuteen neljännesvuosisata sitten, katsottiin neu- /ostoelokuvan vapautuneen murros- .lauden kaaokselta ja alkaneen rakentaa vahvaa kansallista perinnettä. Tämä suurelokuva oli kiihkeä julistus ajanvietteen . j-icsinomaisia tarkoitusperiä vastaan; samalla .se oli julistus aatteiellisen elckuvai: jo f i l mattujen dokumenttien • no-stamiseksi etusijalle. K u n nyt, hieman yli 25-n vuoden kuluttu olenune näimeet t ä m ä n ki:!h-- keän ja impulsiivisesti; sjkkivän mestariteoksen, tuntee katsoja, vastustamatonta halua rinnastaa näkemäänsä Chaplinin vastaaviin suurelokuviin.' jotka tehtiin samoina voio-sina, myös amerikkalaisen filmiteollisuuden klzissillisina .päivinä. Toisessa, taistelee massa, toisessa kapinoi avuton yksilö: mutta pohjavire on sama J a inhimillisen'kärsimyksen tragiikka yhteinen. Kummankin kuvakieli on liekehtivän elävää, eikä elokuva vieläkään ole tässä sulitees-sa näitä mestariteoksia ylittänyt. Mitä erikoisesti tulee juuri Eisen-steinin "Potemkiniin", se ei ollut-rohkean vallankumouksellinen yksin-o. maan sisäisen julistuksensa puolesta; myös sen kuvaustapa, lähinnä ja ennenkaikkea tuo paljon puhuttu ituvarytmi, ilmestyi kuin taistelun vaatimus kaikkea sovinnaista ja latteaa tekotapaa vastaan. Nämä kuvat elävät vielä tänä päivänä kuin harmaat, valkeat ja mustat liekit. Puhuttiin Eisensteinin leikkaustek-niikasta. montagesta, kuvien häikäisevistä vastakohdista ja hänen luo-, mansa elokuvan uudesta todellisuudesta. : H ä n oli tuonut elokuvaan yllätyksellisen ja räjähdyksenomai-ien tehon, jonka voima on suggestiivinen ja samalla maalauksellinen pienimmissäkin ' kuvavälähdyisissä. Näiden 'j&uvien Ja välähdysten alla kulkee kUhkeä ja syvällä inhimilli-sj- ydellä nähty, joukkojen tarina jä dramaattinen jTltys nousta sortajaa vastaan jo kauan ermen varsinaisen vallankumouksen puhkeamista, p a hemmin sanoen vuonna 1905. Panssarilaivan miehistö nousee kapinaan, koska se pakotetaan syömään pilaantunutta ruokaa. Valkeat toukat kihisevät lihavarastossa —- hyvinvoivat, lihavat toukot sortajien vertauskuvana. — Eivät ne ole toukkia, selittää y l i mielinen panssarilaivan lääkäri. Ne ovat kotelolta. Ruoka on täysin syötävää! . . . Sillä hänkin näkee toukkien kihl-sevän. Mutta ilkivalta ja; Jvalhe kuuluyat; yiitcc-n.; Miehet määrätään ammuttaviksi,, koaka he eivät syö mädännyttä ruokaa. Niin syntyy kapina, ja kansan ensimmäisen uJirin ruumiin edessä Odessan ka-jpungin asukkaat varmistuvat tehtävästään.' Vällanku-m. ouksen kipinä ön leimahtanut;- ku*/atTytmi kuljettaa katsojan ohi nopeana skaalana karis"an ka,svöt: ; työläisiä', naivet t y n e i t ä pikkuporya-reita, huivipäisiä vaimoja, ' uurteisia piirteitä ja piirteissä; kauhistuneen eleen. Kaupungin. ä.sakkaiden ka.s-vayat 'Virrat vierivät katuja; siltoja j a portaita pitkin sat.amaa ; kohti. Yhteistunne on. herännyt, j a ;kansan ensi-mmäinen nousu on tapahtunut tosiasia. Tähän kasvavan draaman rakennelmaan Eisehsteih piirtää j y l h ä n ' f ilmaa ttiseii kadenssin, eräänlaisen codavaikutelman, jota pider t ä ä n elckuvataitesn iiistorias-sa ohjaus- ja kameratyön suurena esimerkkinä: massojen j.a sotilaitten kohtaaminen leveillä portailla: Taisteluun nousevat alkuvoimat ja hirmuvallan aseistettu sotilaallinen mekanismi f lyövät : tässä vastatusten.. Ensin nähdään vain sotilaitten, maii-tipontiilen saapäsrivi. sitten pistimien kimaltelevat riv^.t, sitten taas r i v i saappaita ja sarja portaita, joita pitkin säapasfivit astuvat, alas-ja työntävät vastustuksen-tieltään Jär-- jestymätön joukko' amTnutaan* portaille ja. työnnetään portaita alas pistinrivieh. seuratessa .ipinen toistaan rytmillisihä aaltoina. Lapsi, ammutaan äitinsä kä-Sivarsille, ru-kouliseen kohoavat kädet va:oavät armahtamattomuuderi edessä, .'ja ikaähkum' inhi-millisen avuttomuuden vertauslyuvana nähdään huoltajaansa vaille jääneiden lapsenvaunujen h>-pähteleväu ,kiv.ettyä : pengertä alas. .portaalta portaalle, pij kimalluksen seuratessa. Eisensteinin ; elävä ja johä, käineh kuvakieli' oii kirkaiia. i viainnollista kuin klassiliisen r . m ä n kirjoitettu dialogi, ja iiäa vänsa kuljettavat tapahttiaia eteenpäin- . erehtymättömällä: s nä-köisyydellä.: • Aate on ; herännyt, vapauden — sen rinnalla on väiiäpätöise mikä sankarien kohtalo tällä.! oh oleva. . . Sitä Eisenstein on 'tahtonut taa Polemkmissaan. -•':''.:':'•'••.•: Antti ^Halffi FINNISH STEA3I BATHS 56-58 \Vidmer Street: Toronto, Ontario MIEHET: Keskiviikkona ja torstaina 3-U Perjantaina 1-12 i.p.; Lauantaina 1 i.p.-2 a.p. Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p; ' ' NAISET:. ;' Keskiviikkona Ja .torstaina 3-121 Perjantäiiia ja lauantaina l-iji PUHELIN EL. 2571 :S.C.A. XJpheiluliitoa virkailijoiden osoilleeb Poheenjohtaja: Ake HuocaUe 90,Neville Park Blvd. Puhelin H.O. 6195 Toronto '. : Ontai Sihteeri.: Paavo Vaurio 89 St. Patrick St. Toronto, Q Puhelin Elgin 8596 Rahastonhoitaja: Allan Elic 488 Brock Ave. Toronto.O; Puhelin LL. 1054 Kirjeenvaihto sihteerille. Bs mioikäa sihteerin uusi osoit*. Peter A. Vesa, B. Barrister, Solicitor, Notaiy SUOMALAINEN LAKIMIES GE. 3392 1028 Danforth Ave., Toroi QSTAA TALON TAI MYYDÄ OMANNE? ANTAKAA MEIDÄN;AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA ARTHUR H. KIVINEN TORONTO R E A L ESTATE B O A R D I N JÄSEN 33 Esgore Drive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, Ontaris I 1952 LAIVOILLA: Meillä cn rajoitettu määrä laivapaikkoja .saatavana Englannin kautta,; l ä h tö Canaoastä toiöiO-ja kesä-:-:uussa. paluu eloja .Tv-yskuussa. Edestakaisen linun'hinta Quebec—Helsinki—Qiieb«c kcskimaär;n noin $440.00. . . LENT.^EN: TuristiIuokas.sa toukokuun 1 p:n jälkeen kes.kimaarin Toronto—Helsinki—Toronto $702.00.: Liittykää mu.kaan jollekin meidän aliamainituille e.-:koislennoilJemme, lähtö osapuilleen alla-mlinittuina päivinä; paluumatka kOska vain haluatte: Toukokuun 13, 1952 — Matl-canjohtaja Miss A . M . Kesäkuun IN1952.— Matkarijchtaja — M r . A. A . N u Pontson . -taja A. Numminen Kesäkuun 15, 1952-,— Matkanjohtaja — Mr: O. E, VValii Heinäkuun-1. 15.52 Matkanjohtaja — Mr. T. T. Salo Heinäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja —'?jlr. A. R. Ritai-t Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää puheiUamme HETI paikkavarausta varten. .Me järjestämme passit ja viis-umit, 0. K. JOHNSON & CO. LIMITED VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO Bay St. Toronto 2. Ont. AVA. 1403 & WA. 158« PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN AIHEUTTAMA YSKÄ Pycäyttäkää se heti eurooppalais^ DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen resepl mukaan tehdyllä lääldcepllä, minkä jokaiEJ henkilö kaikkialla Euroopai^sa on tunted vuosia ja jota on nyt myytävänä teille kallisessa rohdoskaupassanne. Muutama tippa DIANAA otetruni]'^ sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 keg päivässä, helpottaa heti'KYLMÄN aihe4 tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, M katarrissa, auttaa parantamaan kipeää Icur] kua, kylmää rinnasta, auttaa^^sthmassa j henkitorven tulehduksessa, korvaki^i^ hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurM huuhteluaine. Sopii myöskin muihin ta koituksiin taloudessa. Huomaatte, että ^ rooppala;set DIANA-TIPAT ovat lövtacg tiensä useihin koteihin kaikkialla Canada^ erikoisen auttavana lääkkeenä talvella kesällä. Canadassä ei ole toista tämänBj taisla lääkettä. Hinta $1.25. !
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 16, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-02-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520216 |
Description
Title | 1952-02-16-04 |
OCR text | Saturday, Fcb, 1(5. 19521S 'au kixiaLiiauu^ työvuoroa koh«i.. Kaivostyöläiset päättivät koiouSc- S(^aan laatia ;> korotu£'.Ja joJrai-fifeUe työvtiöroile, encxnmän Jorhapai-korkeanimä; cläkemakEUt- V Vahuutufcsia ja kiiht^iml^t^ä •KilnteiinistcIsfKOja ja bcndeja 20 Ptne S(. N..' Timmi/M, Ont, — 3 KAUPPAA — ./.V SauItStc. Marie Ontario RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä Täydellinen varasto lääkkeitä. Poithitaukset täytetään huolellisesti. van. .J:;ri.yt olivat täynnä Isansaav KexrcU.inpä •. '•uutisls.ji.. . AaJisalatien-paf. orl'.^Kleinölierinkin • craliAtuneen' Cilicaoppisten krtiicJialaLvka toilaren joulunvJettcn. : ••• V. TäiJafet^ii lehtien lukija joutuiiym-»; sr.uY.ä kysyy, mitä hänen cn irckc-. minen,. VicletääD>.Ö Ncu-.cs:o5!^tCÄ;a jcu.ua vaJ e.»cö vietetä? V a l k i a ' yarsinairien ;^Ivfnen kansanjuhla ;Neuvcstoliltcs^a\onv täJtteasia, Viettäväl'; Kieliä asuvat or-ulo'/ j.l'.et kreikkalaiskatoliset jouluaan kuten sanottu, loppiaisen tienoilla ja kirkoL-sa on «Illoin luonnollisesti av-kovalsia. P i ^ j u t l u j e n Neuvostoliiton kirkottoniuudesta Ja "mkonnon yai-karjaiai:*- SncmaIaisen musiikki- ja lanssiyhtycien johlaja Ler KcsinRki, joka on {lalkitfu kunFamerklliä suorittamansa tyijn johdosta; fl'r ¥1 f- i - ' J i^ i i : Täten ilmoitamme SUOMEEN matkustaville, että EAST ASlATIC LINJAN Mooltorilai\'a "FALSTRIA'' alkaa liikennöimään New Yorkin ja Kööpenhaminan välillä. Kulkuvuorot Nev7 Yorkista: Toukokuun 9 p. ; Kesäkuun 20 p. . Elokuun l p . . . Syyskuun 12 p, Kulkuvuorot Kööpenhaxninasla: Heinäkuun 11 p. Elokuun 22 p. Lokakuun 3p. "Ainoastaan ensimmäLsen luokan yhden ja kahden henkilön hyttejä; LIPPUJEN HINNAT: PROMENADE-TXKIULÄ: Kahden hengen huonp tiiman kylpyhuonetta). ....5275.00 Kahden hengen huone (kylpyhuoneen kaassa) ....;;........$325.00 SHELTER-TÄKrLLÄ: Kahden ^engen huone (ilman kylpyhuonetta). ..,.$300.00 Kahden hengen huone (kylpyhuoneen kan-ssa > . . . . . . . . . . . . . $320.00 Yllämainitut lippujen hinat ovat yhtääUe päih New Yorkin ja Kööpenhaminan väiiUä. Yhtäälle päin lipun h i n U Kööpenhaminasta Helsinkiin on siinä 813.00-^15.00 \äimä. Yllamalnittulhih kulkuvuoroihln on 'vlelä palkkoja saatavana. Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää tolmistos.samme: TRAVEL AGENCY Puhelin 4-4264 0x69 • Sudbury, Ontario nosta", olisi Jo vähitellen aika loppua. NeuVt>sto inaailmsm inärkiflbnd^ Äskettäin maailman sahomalehdis sä julkaistiin Associated Pressin uu-tlstieto. Jossa kerrotaan Neuvostolii-tori ryiityvän lähettämään au.bjaan maailman markkinoille. Tähän mennessä on neuvo.stoautoja myyty ainoastaan Ruotsissa uikopuölella kansandemokratioiden. Ruotsalainen autojen välittäjä; Joka on tehnyt kaksi ostomatkaa Neuvostoliitoon, sanoo Olevansa hyvin tyytyväinen heuvostpautoihin. Pääasiassa valmistetaan Neuvostoliitossa neljää pääautotyyppiä. Suuri kokoisin on Zis, e r i t t ä in voimakas j a nopea ja johon ohjaajan lisäksi sopii 6 hepkeä. Seuraavaksi suurin on Zim, uusin malli. Se on myöskin voimakas ja hopea. Pobeda on keskikokoinen, lujarakenteinen vaumi, tarkoitettu erikoisesti maaseutijja ja huonompia teitä varten. Hyvin yleisesti Neuvostoliitossa käytetty. Neljä.s malli Moskvlch, on pieni ja edellisiä heik-kpvoimalsempl, erittäin säästäväinen poittoaneeseen nähden. Yhtejiä etuisuutena neuvostOautois-jsa on se, etiä. ne eivät ole tarkkoja siihen nähden minkälaisia gasolilnia käytetään. Kiin autotuotanto on Neuvostoliitossa nopeasti lisääntynyt, ovat ulkomaalaiset mallit käyneet harvinaisemmiksi ja pian saadaan odottaa rieuvöstoautojen ilmesiyyän maailman markkinoille, sanotaan tiedonannossa. Korealaiset pyrkivät rauhansopimuksieen - Lontoo. — Alan "VVinnirigton, Lontoon Daily Workcrin kirjeenvaihtaja Koreassa, tiedoitti helmikuun 5 pnä kerloo Nev York Times, että "Yleisenä mielipiteenä täällä (PanmunJo-nissa) ön, ettii korealaiset Ja kiinalaiset ovat tehneet kaiken mahdollisen rauhansopimusneuvottelujcn edistämiseksi. Joten m i t ä ä n syytä ei ole olemassa siltä taholta etieikö sopimukseen voitaisi päästä pian". — Ensimmäisen kerraii iCanadan historiassa nousi Öanndan rautateiden bruttotulot viime vuonna noin $1,100.- 000,000. i kirjastolaki iek^iHa Smm^ssa Helsinki. — Hallituksen ilmoitetaan antavan eduskunnalie tä.män kevään aikana esityksen uudek.si klrjstoläik-si. , Ser» mukaan yleisten kirjastojen y l in hallinto yhdistettäisiin kouluhai- Jitukseen, johon pierustetaän samalla kirjastoneuvoksen virka. Asiaa tutkinut komitea elidöttäa e-delleen, e t t ä joka lääniin perustettaisiin maäkuntakirjasto, Jpiden' perustaminen tapahtuisi vähinerin 15 vuoden kuluessa ja niissji toimisi yksi hyväksytty kunnankirjasto maakun-- nan keskuskirjas.pna. Ensimmäinen maakuhtakirja.slo on suunniteltu perustettavaksi Oulun kaupunglnkirjasr •toöta.; . Maalaiskunnat ja kauppalat ovat ehdotuksen mukaan oikeutetut saamaan kirjastohuoneistojen hankkimiseen ja kunnossapitoon vaKion apua j a lainoja .s.tmpjeri perusteiden mukaan kuin kansäkoulurakennuksiin-kin. Kaupunkikunhiile annettaisiin valtionapua 10-740 prosenttiin hsm-kintakustannustcn koko määrästä. Vuotuisia valtionapua saisivat maalaiskunnat 2 3, kaupungit ja kauppalat.; Joide.i asukasluku bh .enintään 75,000 50'^; Ja .suurimmat kaupungit: 10% Itirja-stojen yll-llpitokustonnuk-sista.. '• Jokaisen kunnan on ehdotuksen niuka.in yllu,';iclcttävii vähintään yhtä kirjastoa. Kir jojeh lainaamisesta maksettaisiin kotimaisilla kirjailijoille vuosittain rahamäärä, joka vastaa kahta proscnt.ia kunnille edellisenä kalenterivuonna maksettujen valtionavustusten mJläräAä. Kustannusten kokonaislisäys arvioitiin .vuonna noin 03 miljoonaksi markaksi. Aiotaanko^ jionkinlmn Suomen kanimrunous on joutuma vmnt päivinä vilkkaan väittelyn kohteeksi prof. Martti Haa-^ion esittäessä äidinkielen opcttajien: päivillä pitämässään esitelntässä yllättäviä väitteitä, kuten lehdessämme aikaiseni min on selostettu. Seuraavassa jitt-kaisemme etevän kansanriinoutemme tutkijan lii. tri Väinö Kaukosen, keskustelua jatkavan kirjoituksen, jossa hän tuo esiin eräitä viime päivien KgleVala-kiistaan liittyviä hänm^ asioita. (VS), Lähettäkää SAL TYPEFA $10.75 4 paunaa kahvia: 2 paunaa r i i siä: 2 pakettia kuivattuja .vekä-hedelmlä; 1 pauna luimiuja: 4 - 4 un.ssin pakettia makeata suklaata: ^J paunaa Bakerin kaakaota: 2 pakettia savukkeita: 1 pari Nylon-sukkia, vain No. 10 . Kokonaisp. 14 paun. TYPE FB $7.75 4 paunaa kahvia 2 paunaa valk. riisiä . 1 pa^^etti kuivattuja heaf?lmiä 1 pauna kuiv. luumuja unisia Kanelia Kokonaispaino 11 paunaa Pääsiäiseksi HUHTIKUUN 13, SUOMEEN Valittavaksenne kolme pakettia, joissa on vähissä olevia tavaroita: hedelmiä, kahvia, kaakaota, savukkeita ja nylon-sukkia. Nopea ticdoitus . . . pikainen pe. rUletoimltu.s varastosta meren takana. TuUi kuuluu hintaan. Parhain valikoima ruokia. Va-kuumlpakkaus pcltlkannui.^a. Tecä.5\'yötteinen pahvilaatikko. Säästää aikaa &stassa Ja pastit-tamise, s5wi. Täydellinen lähetys-kontrolli. SAL takaa laadun Ja perilletoimituksen. - TYPE FC S5.98 4 Paunaa KAirVIA Kokon.ai.spalrio 7 paunaa Mo.n-kää Suo.mecn keväällä. Jolloin kaikki maksaa vähemmän ! M a t k u s t a k aa m o o t t o r i i n ivoilla GRIPS-MOL ta i S T I C K H O LM f Sisalto ja hinnat voivat muuttua Tilatkaa pakcttinne T.tNAAN lähimmältä asiamieheltä tai SWEDISH AMERICAN LINE 1255 Phillips Sq. Montreal 2, Que. I 470 ÄLiIn St. Wimiipeg, Man. Union Bank BIdff. Calgar)-, Alta. 71 Uppcr Water St,. Halifa.x .V. S. mm rauta-juhaa päivässä H a m i l t o n . Ont.- — Ungavän ,ja Lnbrr.ciorin rauta-alueen kehittämLs-töiden johtaja W. H . Durrell on kertonut: tääliä. että parhaillaan rakenteilla oleva 3oO :iiallin .'pituinen Un-gavan rautamalmivautatie valmistuu kesällä ,1354. _ v; ; Suunnitel:riat edellyttävät; että yrityltsen kannattavai.suus vaatii lähetettäväksi noin kymtnenen miljoonaa, tonnia kesiikauden aikana. Sitä varten pitää kulkea seitsemän junaa päivä.s.^ä edestakaisin. LastLs.sa ole-v. i.n 115 vaunua käsittävän junan laskctnnii kulkevan matkan 14 tun-nLs^ a ja tylijiä vaunuja kuljettavan juiian 12 tunnissa. . ' ' Rautatielle hankitaan 95 tonnin kantoiyct vaunut, suurimmat mitä ori käytännö.^sii Ccinädassa j . i niiden sanotaan lultn^an kuulalaakereilla vä-rustpuiik.^ i.. Liikennettä varten tarvitaan kaikkiaan 2,400 tällaista vau-. nua, 55 diejeiveturiyksiicköit ja suur; määrä muita vaunuja. . Alueen • kehitiämi.s- ja rautatien rakeriiu::ityUi:i s.-.notaan olevan noin 4.000 henkilöä. Noin kolmaso.sa rautatien l:nja.sta on jo tasoitettu ja noin 140 mailia on raivattu puhtaaksi puista. . _ _ .. :'^le%'ala''^^^ o Elias Lönmrotin t«os ja hänen klrjalllseii tyän.sä tulos. Sen tärkeimmät, ainelcset ovat kansanrunojen iniinlstiinpanot. Jolta hänellä oli tuhansittain. Siten "Kalevala" ön yksilön ^-arsinai" sista Icansahruhoi&ta luoma eepos. Kansanmiesten ^ja--naisten esittämät kertovat Ja lyyrilliset laulut sekä loitsut, siis varsinaiset kansanrunot — niiden joukos.sa myös "Kalevalan' aineistona olleet — ovat jossain määr in tulleet suomalaisen yleisön tietoisuuteen eri y:iteyksis.sä näy tteinä j u l - kaistuiria,. vaikkakaan ne eivät ole ol-ieet siinä määrin tunnei-tuja kuin monessa suhteessa olisi ollut toivottavaa. Viime syksjmä vihdoin valmistui 33- ösainen •'Suomen kansan vanhat runot"' teos; jossa laulajien esittämät runot on julkaistu tieteellistä tarkkuutta noudattaen. Tämä teos sekä eräät arkistojen julkaisemattomat ko-kolemat sisältävät runomitallisec ai-dot- Ja alkuperäiset kansanrunomme. "Kalevalaan" kohdistu vati harrastuksen lisääntyessä viime aikoina myös kiinnostus sen aineicsiin ja n i i hin rinnastettaviin muihin kansanrunoihin on suuresti kasvanut. Sen yhr teydessä myös kysymys "Kolevalah'' opetustavasta kouluissa j ä siihen l i i t tyvät seikat ovat tulleet keskustelun kohteeksi. Professori Martti Haavio on esittänyt harkittavaksi, eikö varsinainen kansanrunous olisi kelvollista luettavaksi kouluissa "Kalevalan' ohella. Ja ilmoittanut, että häneltä tullee lähiaikoina .ilmestymään kaksi, ^'Kalevalaa' Ja "Kanteletarta'' vastaavaa kansaioninöjen kokoelmaa. Virinneeseen keskusteluun ovat .monet tiedemiehet ja muut julkisuuden henkilöt osallis- , , tuneet. ' • . . mat vaatimukset. Edustavampaa kansanomatsten runojen valikoimaa el hevin, ole toimitettavissa. On hämmästyttävää, että professori : Martti Haavio suositelles-saan tulevia omia teoksiaan julki- Msti oppikirjoilcsi maamme kouluihin täydeiiisesti,vaikenee tästä te- • '^oksestä.' y K a i k k i koL"-.!? Johtavaa kirjallisuudentutkijaamme ovat käsitelleet julkisesti odotettavissa olevia teoksia. Professori Aarne Anttila ilmoI;taa suhtautuvansa . täysin myönteisesti professori Haaviph "hämmästyttäviä paljastuksia aiheuttaneen tutkimuksen tuloksiin", ; professori Unto K u piainen pitää professori Haavion havaintoja ' • k ä ä n t e ^ t e k e v ä n ä tieteellisenä paljastuksena" ja professori Lauri Viljanen katsoo vanhan kansanrunoutemme, saaneen "esteettisesti suuremman arvon" j a olevan "paljon korkeampaa taiderunoutta kuin ön luultukaan". Mikäli ilmiestyvät teokset ovat kansan laulamien runojen valikoimia, täytynee huomiola herättäneiden kolmen kirjallisuudentutkijamme ennakkoarijolntien peinistua juuri valikoinnin arvosteluun, sillä yksinomaan formaalista ja kaiken l i säksi kansanlaulujen ja loitsujen y-leiseh esitystavan vastaista jakoa säkeistöihin sekä mahdollisia muita typografisia, pelkän ulkoasun muutoksia ei voitane pitää näin yllättävien ennakkolausuntbjen riittävänä perusteena. iPpiilsi Käytti k^^^ atojtiipommitusta j)t vää ijpikaa vastaan , JJaUixnoreu — Potiti Li kyynelkaasua' lizrkc!' .' 15-vu3liaaxi po>n haoato hän oli piiloitta-jtcaut, k, V':. »'.äji;ato3a;-omicIa.;; Fo^an %anhenia:at kerto Jan 5op;ttamaan koaJca • vltme syyskuussa, Jtun j ryhdyttiin toinieenjaneea tonii; öatiiiih y ökkäy s".har;^ ti'lä h ä h pelkäsi kaiilunpö mistä. Tätä ylid.vHvaitahfe . villit; sh painaa yriteliän;n tali rrivÖ3kin Canadaan. TYöTTÖMYYä LIS.*Ä.\rYX] ; ITÄVALLASSA- : Virallisten' numeroiden; nu> • sääntyi Itävallassa työttöayjj ^ilii^: :kuun aikana, noin 64 prosemili raskiiuhun verrattuna. Karjalais-Suomaläisen; Neuvostolasavailan taiteilijan G. Strankin, maalaus, joica palkittiin äskettäin karjalais-suomalaisten maalausten näyttelyssä Moskovassa.''"-' :'-'":',.••,••"'•'•,'.••: •".'. ii Ser£:ei Eisensteinin luomalla elokuvalla "Panssarilaiva Potemkln", joka 25 vufi^tta syntymänsä jälkeen on yastilcäan esitetty suomalaiselle yleisölle, bh elokuvan historiassa kunniasijansa. TaiteiUja Antti Halonen kiivaa seuraavassa es-seessään Eisensteiriin suurtyön merkitystä ceuvostofilmille ja koko elokuvataiteelle. — Cal:-:u:n .sulfaattia c.-iintjy mö-nilia paikoilla . A l b e r t . ! v a r s i n k in pohioi.'^osa.s>a. Kaikkoin puhtaimpia cjiititymi.-iiä on Peacc Riverin seu-riuilia. / Tk. IC pnä lIcLslnjrissä pidetj-ssä Yleisen Lehtimiesliiton littokokoukscssa valittiin päätoimittaja Kaisu-Mirjami Kydberg yksimielisesti liiton uudeksi puheenjflht:*jaksi. Uusi puheenjohtaja on tuttu tämän mantereen suoma-lätsille sen kirjan johdosta ("Katselin Amerikka.-»".) minkä hän kirjoitti vierailunsa johdcsla tällä mantereella, viime maailmansodan Jälkeen. • Epäilemättä "Suomen kansan vanhat runot" teos Euuren kokonsa, tieteellisen toimitustapansa j a ' pienen painoksensa takia ei ole suuren yleisön ulottuvilla. , Y h . ä ilmeistä ön, että edustava valikoima aitoa ja alkuperäistä kansanrunouttamme tulisi olla kaikkien saatavissa. Jos sellaista ei ole, sen julkaiseminen olisi tärkeä ajankohtainen kulttuurit2htävä: Jos taas on, siiloin tulee harki.tavaksi, onko eiikä toinenkin tarpeellinen ja miten se olisi toimitettava, jos katsotaan tarpeelliseksi. Professori Martti Haavio ei ole esitelmässään eikä kukaan muiikaan sen johdosta sanomalehdissä virinneessä keskustelussa viitannut sellaisen olemassaoloon. Se on hämmästyttävää, sillä todel-suudessa on. olemassa ansiokas ja arvovaltaisten tutkijain julkaisema varsinainen kansanrunoutemme valikoimaleos. josta syystä ta'i toisesta on tahdottu täydellisesti vaieta, sekä sen ohella toinen, maamme rajojen ulkopuolella ilmestynyt karjalaisten eepillisten kansanlaulujen \-alikoima. Vuonna 1943 ilmestyi "Suomen kansalliskirjallisuus'' sarjan (kustantaja Otava) III osana "Suomen kansan :annel" niminen laaja teos. jonka toi-kuolemaansa saakka v. 1935), kansle-nlttajlna olivat kansleri E. N . Setälä • I V . Tarkiainen ja filosofianmaisteri •lertta Harmas — kaikki jo vainajia. :'ässä teoksessa on julkaistu vanhaa ansanrurioutla - alkuperäisten kir- 'aanpanojen mukaan, sisällykseltään Hnä muodossa, missä kerääjät ovat l e laulajilta muistiinmerkinneet. S i i rien on valittu "Suomen kansan vanhat runot" teoksesta aiheeltaan edustavia, sisällykseltään selviä ja muoto-isultaan turmeltumattomia runoja kaikkiaan 616. Pyrkiessään esittä-n ä ä n runot mahdollisimman kansanomaisessa muodossa toimittajat ovat )ltäneet periaatteenaan, että toimi- .ustyössä ei ryhdy.ä toisintojen avulla kokoonpa noyrityksiin runojen loo- ?lllisen eheyden tai niiden runollisen tehon parantamiseksi. Esipuhcessa-ja viittauksissa on lueteltu tarkoin ne varsin vähäiset korjaukset, mitkä ovat olleet tarpeen, ja kunkin rimon kohdalla on mainittu, mikäli se on ollu: tiedossa, muistiinpanopaikka, kerääjä ja laulaja. pitkäaikaiseen, vaativaan Ja monien asiantuntijain »riistamaan työhön perustuva teos täyttääkin siten sekä kokoonpanoltaan että Julkaisatavliltaan mitä korfceim- Aikanaan teosten ilmestyttyä he^ tahtonevat juuri kirjallisuuden-tutkijoiiia Ja • esteetikkoina Julki-seisti esittää perustellui kfeityksen-sä erityisesti ottaeni hubmiobn vertailun sekä Elias Lönnrbiin teoksiin että "Suomen kansalliskirjallisuuden'' I i i osaan; Vainajien muis-to oikeuttänee.sitä erityisesti tässä tapauksessa odottamaan. • Professori Martti Haavio on esiteJ mässään väittänyt kansanrunojen jakautuvan säkeistöihin ja tämä hänen "keksintönsä- on saanut aikaan hämmästy t l ä v i ä . seurauksia: Kysymys s i i t ä / missä kulloinkin tarkasteltavana olevan runon kohdassa sisällyksen kannalta on katsottava Olevan säkeis-töjakoon olJteutetta van taitekohdan, on ratkaistava jokaisen runon kohdalta erikseen. Olisi hyvin mielenkiintoista tarkastella "Suomen kansalliskirjallisuuden" in osan kaikki 616 runoa t ä l t ä kannalta ja säkesitöittäin julkaiseminen saattaisi sitten esteettiseltä kannalta ehkä olla perusteltuakin, •; mutta toistaiseksi ei ole voitu o-soittaa, että laulajat esityksissään olisivat tällaisia taitekohtia millään tavalla tuoneet ilmL . En ole itse aitoja kansanrunoja kuullessani ja muistiinpannessani sellaisia ha^/ainnut, mutta ehkä en ole ollut tarpeeksi tarkkalcorvainen. Mutta tuskinpa se olisi muilta kerääjiltä jäänyt hiin täydellisesti huomaamatta, kuin on tapahtunut, jos olisi kysymys niin. laajakantoisesta asiasta kuin väicetaän olevan. Kaikeksi' onneksi kansanrunousarkistossa On jo melkoinen äänitettyjen kansanrunojen levykokoelma ja sinne on saatu myös V C K S i n lähettämät ääninauhat, jotka sisältävät Karjalais-suomalal-sessa Neuvostotasavallassa äänitettyjä alkuperäisiä kansanrunoja. Jos siis runonkeriiäjien kokemuksia ei pidetä riittävinä, niinainakin äänile\-)arkiston näytteiden avulla laulajain esitystapa saataneen varmasti selville, '«'äitetty laulajien . e.sitystcn «elvästä, aistein havait-tava. sta ja silloin myös kojein mitattavasta jakautumisesta .säkeistöihin — muustalian ei voi olla kysymys — täytyy toistaiseksi pitää täysin mielivaltaisena eivätkä tähän asti esitetyt seikat vählmmäs- ! äkään määrässä Järkytä E. N. Se — tälän. V. Tarkiaisen Ja Hertta Ilarmakscn omaksuman täysin luonnollisen JuUcaisutavan oikeutusta. Mutta niin , arvoituksellinen kuin kc:to •'ke:cslntÖ" vielä tolsuiscksi runojen esitystavan kannalta onkin, n i in Helsingin Yliopiston dosentit Jouko Hautala ja Maiti Kuusi ovat jo rientäneet — cilnen luvassa olevien teosten ja niihin liittyvän tutkimuksen i l - Jatkuu 5. sivulla Niinä aikoina, jolloin äänielokuva suoritti läpimurtoaan ja. tavoitteli, eipätoivoisesti omaa tyylimuotoaan. Juotiin venäläisen filmitaiteen klassillisin'- luku. Suuret uudistajat olivat Eisenstein ja.Pudovkin. He eivät pitäneet 'kiirettä äänielokuvan r>-n-nä. tessä, vaan valmistelivat rauhallisesti suuria mestariteoksiaah puhtaan. Ja absoluutti-sen filmin kuva-rytmin voimalla. Ihnehikkään ja rytmillisen kuvaskaalan annettiin virrata tarihan alusta loppuun, ja tarinoille annettiin dokumentaarinen perusta., . Samanaiicaisesti 'Moskovan Taiteellinen Teatteri teki omaii alansa; vallankumousta. Vanha tähtisysteemi hyljättiin, ja yksilön ahnettiin sulaa Soiliksi joukkoon. Joiikoille annettiin päärooli ja yksilö j ä t e t t i in vä-rii. iiskiiksi suureen kollektiiviseen kuvaan. ' ' - . . ; Eisenstein toteutti samaa..' taiteellista ohjelmaa elokuvassa. Niinpä " hänet tunnetaan elokuvan ensim-- mäisenä suurena ohjaajana, joka on antanut pääroolin massalle ja valinnut sen toimintamucdoksi; vallaniiu-mouksen. Filmillisessä mieles-sä tämä oh rohkean kumouksellista, ja niinpä Eisehsteininjklassilliscn Suurelokuvan "Pänssäriristeilijii Potem-kinin" tulles.sa. julkisuuteen neljännesvuosisata sitten, katsottiin neu- /ostoelokuvan vapautuneen murros- .lauden kaaokselta ja alkaneen rakentaa vahvaa kansallista perinnettä. Tämä suurelokuva oli kiihkeä julistus ajanvietteen . j-icsinomaisia tarkoitusperiä vastaan; samalla .se oli julistus aatteiellisen elckuvai: jo f i l mattujen dokumenttien • no-stamiseksi etusijalle. K u n nyt, hieman yli 25-n vuoden kuluttu olenune näimeet t ä m ä n ki:!h-- keän ja impulsiivisesti; sjkkivän mestariteoksen, tuntee katsoja, vastustamatonta halua rinnastaa näkemäänsä Chaplinin vastaaviin suurelokuviin.' jotka tehtiin samoina voio-sina, myös amerikkalaisen filmiteollisuuden klzissillisina .päivinä. Toisessa, taistelee massa, toisessa kapinoi avuton yksilö: mutta pohjavire on sama J a inhimillisen'kärsimyksen tragiikka yhteinen. Kummankin kuvakieli on liekehtivän elävää, eikä elokuva vieläkään ole tässä sulitees-sa näitä mestariteoksia ylittänyt. Mitä erikoisesti tulee juuri Eisen-steinin "Potemkiniin", se ei ollut-rohkean vallankumouksellinen yksin-o. maan sisäisen julistuksensa puolesta; myös sen kuvaustapa, lähinnä ja ennenkaikkea tuo paljon puhuttu ituvarytmi, ilmestyi kuin taistelun vaatimus kaikkea sovinnaista ja latteaa tekotapaa vastaan. Nämä kuvat elävät vielä tänä päivänä kuin harmaat, valkeat ja mustat liekit. Puhuttiin Eisensteinin leikkaustek-niikasta. montagesta, kuvien häikäisevistä vastakohdista ja hänen luo-, mansa elokuvan uudesta todellisuudesta. : H ä n oli tuonut elokuvaan yllätyksellisen ja räjähdyksenomai-ien tehon, jonka voima on suggestiivinen ja samalla maalauksellinen pienimmissäkin ' kuvavälähdyisissä. Näiden 'j&uvien Ja välähdysten alla kulkee kUhkeä ja syvällä inhimilli-sj- ydellä nähty, joukkojen tarina jä dramaattinen jTltys nousta sortajaa vastaan jo kauan ermen varsinaisen vallankumouksen puhkeamista, p a hemmin sanoen vuonna 1905. Panssarilaivan miehistö nousee kapinaan, koska se pakotetaan syömään pilaantunutta ruokaa. Valkeat toukat kihisevät lihavarastossa —- hyvinvoivat, lihavat toukot sortajien vertauskuvana. — Eivät ne ole toukkia, selittää y l i mielinen panssarilaivan lääkäri. Ne ovat kotelolta. Ruoka on täysin syötävää! . . . Sillä hänkin näkee toukkien kihl-sevän. Mutta ilkivalta ja; Jvalhe kuuluyat; yiitcc-n.; Miehet määrätään ammuttaviksi,, koaka he eivät syö mädännyttä ruokaa. Niin syntyy kapina, ja kansan ensimmäisen uJirin ruumiin edessä Odessan ka-jpungin asukkaat varmistuvat tehtävästään.' Vällanku-m. ouksen kipinä ön leimahtanut;- ku*/atTytmi kuljettaa katsojan ohi nopeana skaalana karis"an ka,svöt: ; työläisiä', naivet t y n e i t ä pikkuporya-reita, huivipäisiä vaimoja, ' uurteisia piirteitä ja piirteissä; kauhistuneen eleen. Kaupungin. ä.sakkaiden ka.s-vayat 'Virrat vierivät katuja; siltoja j a portaita pitkin sat.amaa ; kohti. Yhteistunne on. herännyt, j a ;kansan ensi-mmäinen nousu on tapahtunut tosiasia. Tähän kasvavan draaman rakennelmaan Eisehsteih piirtää j y l h ä n ' f ilmaa ttiseii kadenssin, eräänlaisen codavaikutelman, jota pider t ä ä n elckuvataitesn iiistorias-sa ohjaus- ja kameratyön suurena esimerkkinä: massojen j.a sotilaitten kohtaaminen leveillä portailla: Taisteluun nousevat alkuvoimat ja hirmuvallan aseistettu sotilaallinen mekanismi f lyövät : tässä vastatusten.. Ensin nähdään vain sotilaitten, maii-tipontiilen saapäsrivi. sitten pistimien kimaltelevat riv^.t, sitten taas r i v i saappaita ja sarja portaita, joita pitkin säapasfivit astuvat, alas-ja työntävät vastustuksen-tieltään Jär-- jestymätön joukko' amTnutaan* portaille ja. työnnetään portaita alas pistinrivieh. seuratessa .ipinen toistaan rytmillisihä aaltoina. Lapsi, ammutaan äitinsä kä-Sivarsille, ru-kouliseen kohoavat kädet va:oavät armahtamattomuuderi edessä, .'ja ikaähkum' inhi-millisen avuttomuuden vertauslyuvana nähdään huoltajaansa vaille jääneiden lapsenvaunujen h>-pähteleväu ,kiv.ettyä : pengertä alas. .portaalta portaalle, pij kimalluksen seuratessa. Eisensteinin ; elävä ja johä, käineh kuvakieli' oii kirkaiia. i viainnollista kuin klassiliisen r . m ä n kirjoitettu dialogi, ja iiäa vänsa kuljettavat tapahttiaia eteenpäin- . erehtymättömällä: s nä-köisyydellä.: • Aate on ; herännyt, vapauden — sen rinnalla on väiiäpätöise mikä sankarien kohtalo tällä.! oh oleva. . . Sitä Eisenstein on 'tahtonut taa Polemkmissaan. -•':''.:':'•'••.•: Antti ^Halffi FINNISH STEA3I BATHS 56-58 \Vidmer Street: Toronto, Ontario MIEHET: Keskiviikkona ja torstaina 3-U Perjantaina 1-12 i.p.; Lauantaina 1 i.p.-2 a.p. Sunnuntaina 8 a.p.-l i.p; ' ' NAISET:. ;' Keskiviikkona Ja .torstaina 3-121 Perjantäiiia ja lauantaina l-iji PUHELIN EL. 2571 :S.C.A. XJpheiluliitoa virkailijoiden osoilleeb Poheenjohtaja: Ake HuocaUe 90,Neville Park Blvd. Puhelin H.O. 6195 Toronto '. : Ontai Sihteeri.: Paavo Vaurio 89 St. Patrick St. Toronto, Q Puhelin Elgin 8596 Rahastonhoitaja: Allan Elic 488 Brock Ave. Toronto.O; Puhelin LL. 1054 Kirjeenvaihto sihteerille. Bs mioikäa sihteerin uusi osoit*. Peter A. Vesa, B. Barrister, Solicitor, Notaiy SUOMALAINEN LAKIMIES GE. 3392 1028 Danforth Ave., Toroi QSTAA TALON TAI MYYDÄ OMANNE? ANTAKAA MEIDÄN;AUTTAA TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA ARTHUR H. KIVINEN TORONTO R E A L ESTATE B O A R D I N JÄSEN 33 Esgore Drive Puhelin MO. 5464 Toronto 12, Ontaris I 1952 LAIVOILLA: Meillä cn rajoitettu määrä laivapaikkoja .saatavana Englannin kautta,; l ä h tö Canaoastä toiöiO-ja kesä-:-:uussa. paluu eloja .Tv-yskuussa. Edestakaisen linun'hinta Quebec—Helsinki—Qiieb«c kcskimaär;n noin $440.00. . . LENT.^EN: TuristiIuokas.sa toukokuun 1 p:n jälkeen kes.kimaarin Toronto—Helsinki—Toronto $702.00.: Liittykää mu.kaan jollekin meidän aliamainituille e.-:koislennoilJemme, lähtö osapuilleen alla-mlinittuina päivinä; paluumatka kOska vain haluatte: Toukokuun 13, 1952 — Matl-canjohtaja Miss A . M . Kesäkuun IN1952.— Matkarijchtaja — M r . A. A . N u Pontson . -taja A. Numminen Kesäkuun 15, 1952-,— Matkanjohtaja — Mr: O. E, VValii Heinäkuun-1. 15.52 Matkanjohtaja — Mr. T. T. Salo Heinäkuun 15, 1952 — Matkanjohtaja —'?jlr. A. R. Ritai-t Kirjoittakaa, soittakaa tai käykää puheiUamme HETI paikkavarausta varten. .Me järjestämme passit ja viis-umit, 0. K. JOHNSON & CO. LIMITED VAKUUTUS- JA MATKAILUTOIMISTO Bay St. Toronto 2. Ont. AVA. 1403 & WA. 158« PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN AIHEUTTAMA YSKÄ Pycäyttäkää se heti eurooppalais^ DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen resepl mukaan tehdyllä lääldcepllä, minkä jokaiEJ henkilö kaikkialla Euroopai^sa on tunted vuosia ja jota on nyt myytävänä teille kallisessa rohdoskaupassanne. Muutama tippa DIANAA otetruni]'^ sokeripalassa tai kuumassa vedessä 4 keg päivässä, helpottaa heti'KYLMÄN aihe4 tamassa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, M katarrissa, auttaa parantamaan kipeää Icur] kua, kylmää rinnasta, auttaa^^sthmassa j henkitorven tulehduksessa, korvaki^i^ hammassäryssä ja on erikoisen hyvä kurM huuhteluaine. Sopii myöskin muihin ta koituksiin taloudessa. Huomaatte, että ^ rooppala;set DIANA-TIPAT ovat lövtacg tiensä useihin koteihin kaikkialla Canada^ erikoisen auttavana lääkkeenä talvella kesällä. Canadassä ei ole toista tämänBj taisla lääkettä. Hinta $1.25. ! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-02-16-04