Vapaus, January 5, 1952

              Siva2 y^ii^nta^n^^ tammikuun op. — Saturday, Jan. 5,1952
O t s a n o f XämlEb Canadiant. £s>
Cdbilläitid Sov. 6, IBll. Aaauxrizeä
isseasiA ^ass tazH Ijy tbe Post
OEtteo Dentaztazent, Ottava. Pob-
X22hed tfaxlce xpeekly: Toesdays,
ThmBdflyg s n d Saturda^lor Vepaus
PaMlslitns' ComiBUBy l i c L ; a t 100-102
E t a 6 b W« Sodbtsy. Qnt^ Canada.
T&eplumes: Business Office 4-4264.
Edttorial Office 4-42fö, Manager
E. Su£?i. Editor W. Eldund. MaOlng
address Box 69, Sudtony, Ontario.
Adveräsing rates opon application.
Translation free of cbaige.
TIL&USHtNNAT:
Canadossa: 1 vlc 7X» € kk- 3.75
3 kk. 2.25
Ybdyaxrallolssa: 1 vk. SJOO £ kk. 4.zo
Suomessa: L _ 1 vk^ 850 6 kfc 4.75
Pääministeri Churchillin vierailusta
i^m Täiähkj^^ Britannian pääministeri Winslon Churchill on
* lukuiäne neuvonahtajineen tulossa tämän viikon vaihteessa AVashing-
- Ionissa alka^iii nein^ottelulhin presidentti Trumanin ja hänen neu-vonantajalnsa
kanssa.
Vaikka sanomalehdissä on julkaistu ilmeisesti viranomaisten '"in-
:aoittamia'Vsdostu^ siitä mistä nämä kahden kilpaile-,
van imp^nallstisen maan päämiehet keskenään keskustelevat^ niin tosi­asia
kuitenkin on; että heidän konferen.ssinsa työjärjestystä ei ole jul-kaistu^^
j^ kaikki merkit viittaavat siihen, ettei tästä työjärjestyksestä
i «Ie sopimukseen päästykään^ Siksi "arvaillaan", että Churchill-Tru-oinaa
neuvotteluissa keskustellaan siitä, tästä ja mahdollisesti tuosta­kin,
tai tyydytään Clobe and ölail-lehden tavoin sellaiseen ylimalkai­seen
toteamukseen, että 'Churchill puhuu mistä haluaa'"!
ynjita Washingtonin konferenssista^^^t Kaikesta huoli­matta
näyttää siltä, että Winston Churchillin käsissä on vallan toisen­lainen
tilanne kuin V. 1946, jolloin hän sameassa vedessä kalastaen
piti kylmän sodan politiikan viitoittaneen Fultonin puheensa. Otta­kaamme
esimerkiksi vaikka !N*ew York Timesin kirjeenvaihtajan Ray­mond
Danieliin tammikuun 2 pnä Lontoosta lähettämä uutisartikr
kdi, jonka Toronton Globe and Mali otsikoi asiallisesti: '-Yhdysval-
• loissa ei oh odotettavissa tervetuliaismattoa Churchill ille''. luontoon
: T ^ AVashingtonin kirjeessään,' että Yh-
; ^ysvaltain erinäiset viranomaiset yrittävät vetää. tervetuliaismaton
pois Chnrchillin jalkojen alta jo ennen hänen saapinnistaan ja sanoo;
*-*-^Tiiskin menee päivääkään ettei yksi tai toinen hallitusosasto (Wa--
shingtonissa) «sitä jotakin, mitä se uskoo Churchillin vaativan, ja mi­tä
hän ei tule saamaan . .
^^^^^^>^ 1^
tiedot, joista on toisia kiellettykin, että YTidysvallat on valmis luovut­tamaan
Sudanin Egypti" kuninkaalle, että '•standarisoiduksi kivää­riksi"
ei kelpaa mikään muu kuin amerikkalainen kivääri, ja että vain
^amerikkalaiset upseerit kelpaavat liittolaisten korkeimmiksi komen-tajiksL
Toisella puolen on havaittu Washingtonin uutisissa korostetta­van,
että Churchillin mielessä on poliittiset neuvottelut aikana, jolloin
todellisuudessa pitäisi puhua taloudellisista seikoista.
^^^^ V lehdet, kuten loordi Beaverbrookin
Daily Express ja jLontoon Timeskin antavatymmärtaä, ettei Bri­tanniassa
olla lainkaan tyytyväisiä siihen kun Yhdysvaltain öljykapi-
. talistit aikovat Lähi-Idässä ''periä" Britannian öljykapitalistit ennen
niiden lopullis.ta kuolemaa.
Totta on, että kaikki nämä asiat perustuvat sanomalehtimiesten
.^avirallisiin lausuntoihin ja laskelmiin, mutta ilmeistä myös on,
f että ne ovat korkeilta hallitusportallta innoitettuja tarinoita, joiden
suhteen voidaan sanoa, että "siellä missä on savua, oh tultakin". Ylei­nen
käsitys onkin, että parhaassakih tapauksessa Churshill-Truman
konferensssista tulee laihanlainen sato.
Ylistä sitten johtuu, että virallinen Washington katselee nyt kyl-mänlaisesti
pääministeri Churchillia?
' V Y hallituspukille noustuaan paäminisr
teri Churchill on ilmaissut eräitä ohjelnlakohtia, jotka tekevät Wa-shingtonissa
jotakuinkin samanlaisen ^vaikutuksen kuin tekee vihai­selle
haralle punaisen vaatteen heiluttaminen. Oppositiossa ollessaan
XDX. Churchill oli yksi etumaisin "Euroopan yhdistetyn armeijan'' li-
.punkantaja. Mutta hallituspukille noustuaan pääministeri Churchill
'ifanoitti lagoonisesti, ettei Britannian asevoimia annetakaan kenraali
•Eisenhowerin komennettaviksi. Samalla tavalla pääministeri Churc­hill
on antanut ymmärtää, ettei hänen hallituksensa liity n.s. Schu-
•jnanin suunnitelmaankaan "Euroopan teräs- ja kivihiiliteollisuuksien
yhdistämiseksi. iMiten tämä vaikuttaa viralliseen Washingtoniin, se
näkyy parhaiten niistä ilmeisesti ••innoitetuista'" arvailuista, joiden
mukaan Euroopan armeijasta tulee '•pannukakku'', jos Englanti ei
siihen osallistu — ja kenraali Eisenhower joutaa vaikka presidentin
ehdokkaaksi ensi marraskuussa I
Eikä tässä kaikki. Britanniassa kehitt\T.än vakavan dollari-kriisin
vuoksi pääministeri Churchill ilmoitti aikana, jolloin Washing­ton
vaatii suurempia uhrauksia liittolaisiltaan, että Britannian täytyj-pienentää
sotamenojaan. Samaan aikaan pääministeri Churchill antoi
ymmärtää, että hän kannattaisi Churchill-Truman-Stalin neuvotteluja
kansainvälisen jännitystilanteen huojentamiseksi.
Lopuksi, muttei ei suinkaan vähemmän merkityksellisenä seikka­na
voidaan mainita pääministeri Churchillin lausunto, että hän ha­ltiaa
Yhdysvalloilta lisää myönnytyksiä —^ ensikädessä luultavasti
lisää rahallista tukea ---vastapalvelukseksi niistä atomisolatukiase-mista,
joita Britannia on Yhdysvalloille saarillaan antanut, ja jotka
saattavat Britannian erittäin vaaralliseen asemaan, jos sota syttyj'.
MeOle tietysti voidaan kaiken ylläolevan johdosta sanoa, että
nuo vaatimukset ovat "vain" vanhan politiikon eleitä, joiden avulla
hän >Tittää päästä parempaan neuvotteluasemaan sanomalla, että jos
presidentti Truman tekee vissejä myönnytyksiä, niin hän myös on val­mis
perääntymään siellä ja täälE. Tällainen mahdollisuus on tietysti
teoriassa olemassa. On esimerkiksi luultavaa, että Churchill saa Yh­dysvalloista
uuden lainari tai uutta luottoa, iglutta minkälaisilla eh­doilla?
Tässä ovat pääministeri Churchillin kädet sidotut, sillä il­meistä
on, ettei vain brittiläiset työläiset ja farmarit, vaan myös osa
brittiläisistä teollisuusmiehistäkin, ovat jo kyllästyneet YVall Streetin
rahamiesten ''aA-ustuksen'' ehtoihin, jotka ajavat Britanniaa yhä sy-vene\^
än talouskriisiin. Kaiken tämän perusteella me olemme tai­puvaisia
liittymään niihin, jotka eivät erittäin suuria Washingtonin
konferenssilta odota.
Joissakin piireissä, kuten esimerkiksi'Globc and Mail-lehden toi­mituksessa
on erikoisesti korostettu sitä. että pääministeri Churchil­lin
pitäisi Washingtonin konferenssissa vaatia "uutta asennetta" Ko­rean
välirauhaneuvottelujen suhteen. Ikäänkuin tiikeri voisi muut-"^
taa täplänsä Globe and Mail esitti tammikuun 3 p:n toimituskirjo!- •
tuksessaan; että YTidys^-altain kenraalien pitäisi jäädä taka-alalle ja
antaa neirvottelujen johto \-älittömästi YK:Ile, jonka taas pitäisi an­taman
ultimaattumin, muikä korealaisten ja kiinalaisten vapaaeh­toisten
täytjy joko hj^äksyä tai hyljätä.
Tässä on vain pari tärkeätä'•huomaamattomuusvirhettä". Glo­ben
toimittajat o\'at ilmeisesti 'unhoittaneet", että Korean sodan al­koivat
yhdysvaltalaiset pankkiirikenraalit ja heidän hallituksensa,
joka sitten höytyjyräsi "YKrssa päätöksen, mikä tax-allaan "siunasi'
äloitctim sodan. Miten he nyt voisr\'at jäädä sivuun? Toinen "huo-maanuttomuusvirhe"
on se, jonka Globenkin toimittajien luulisi jo
SYNTYMÄ-
Otto Heino. 1C2 Secord Street, Port
Arthur. Oat, täyttää 77 ikävuottaan
tanunlk. 6 pnä.
Jack Bath Waters-kanijas.sa <R.
B. l , Copper cläf. Ont.) Uyttää tk-
6 pnä 72 vuotta. "SHidyoBne «iku-lalsten'
ja ystävien onnltteluiliin..
Mitä muut sanovat
MAAUilSLIITTO OS
•nnrrrvAisKS SUBES
Sikäli kmn voidaan päätellä, sopi­mus
(Suomen Neirvostoliiton kauppa­sopimus)
merkitsee kauppavaihdon
laajentumista osapuilleen niissä puit­teissa
kuin viisrvuotissopimuksessa
on edellj-tetty,... Yleensä voitaneen
olettaa/että sopimus myös limtojezi
suhteen on- tyydyttävä. — Maakansa.
ITSENÄISET EIVÄT
HALVA ENEMPÄÄ
iKokonaisuudessaan vastaa kauppa­sopimus
suurin piirtein siihen k i i n n i ­tettyjä
toiveita.-. — Helsingin Sano­mat.
TYÖVÄKI TOIVOO ENEMMÄN
(Neuvostoliiton kanssa solmittu
kauppascpimus käsittää 10 prosenttia
koko ulkomaakaupastamme. Se o-soittaa,
siis väliäistä' prosentuaalista
lisäystä kuluvan vuoden 11 ensim­mäiseen
kuukauteen näMen. (Lett-dessämme
on yhä uudelleen varoitet­tu
lUcomaakauppamme rakentamises­ta
läntisen suuntatiksen varaan, ei
vain siksi, että se sitoo ulkopolitiik-kaamme,
vaan myös taloudellisista
syistä, koska se kytkee taloutemme
lännen k r i i s i - ja sotatalouteen, kun
I taas ulkomaankaupan vahvistuminen
idän rauhanomaiseen, kriislvapaa-seen
suunnitelmatalouteen stabilisoi
myös meidän talouselämäanune ja
olisi sopusoinnussa olkopollittisten so-plmustemme
ikanssa. — Vapaa Sana;
Helsinki.
KniISITALOCDEN '
YHTEYDET ARVELUTTAVAT
Se, mihin ei edelleenkään voida oi-,
la tj7tyväisia, on kauppavaihdon
suhteellinen pienuus . Neuvostoliiton
kanssa ja maamme kauppapoliittisen
johdon Ikyfeenenättömyys laajentaa
tätä maallemme ja kansantaloudel,
lemme yhä suuremmassa määrin rat­kaisevaksi.
muodostuvaa taloudellista
vuorovaikutusta. Kaupalliset suhteet
kapitalistisista talouspulista vapaa­seen,
rauhanomaista rakennusssstyota
suorittavaan ja rauhanpolitiikkaa
harjoittavaan sosialistiseen talouspii-riin
on joka suhteessa tuntuvasti e-dullisempi
kuin kauppavaihto konjuk-tuurihintojen
varassa epävarmaan,
pulan uhkaamaan ja sotaa valmiste,
levaan kapitalisstiseen talöuspiiriin.
— Työkansan Sanomat.
oli Neuvostoliiton 46 eri tansaHisuu-dea
• edustajia. Edustajista oli • työ­läisiä
220. fcollektiiyitalonpoikia 225,
paljon siviBtj-neistön edustajia, huo-mattavia
kreikkalaiskatolisen; TOOVOZ-laiskatollsen,
evankelisen, luterilai­sen,
muhamettilaisen y j n . kirkon p a l ­velijoita.
Konferenssissa 'oli huoma-tuimpia
Neuvostoliiton oppineita; k i r -
-Ne»vostokama hj-väUsyy y i r f . ' Jaihjoita. taitedyr-Ua. näyttelijöitä,
nuellsesti i a kannattaa lämpimäs, ' insinöörejä Ja elokuvatyontekijoita,
tiJ:alBtnksensarauhanomaistani- ^^'^^ tunnettuja koko maaJ-
• " malle.-^-'- • ' i r ; " - •
' Konferenssissa iuettun-yeuvostohi-
^ t ä «e pitää mahdollisena sellais. | ton rauhaspuolustuskoroiteAa tiedon-ten
valUoiden ranfcanomaisen rin- anto allekirjoitusten keräyksestä
nakkaisen olemassaolon, joiden ta. • Maailman IlaulianneuToston
lonäeHLnen järjestelmä ja idcolojia tukseen rauhanliiton
on erilainen.^' viiden suurvallan: Amerisan Yhdys­valtojen,
Neuvostoliiton, K i i n a n kan-
Tamä juhstus val;vistaa viela ker- santasavallan. Iso-Britannian ja
Kirj. O- Moshenski i
Neuvostoliiton pääkaupuasissa jat­kui
kolme päivää — marraskuun 27,
28 j a 29 — rauhanpuoltajien kolmas
yleisliittolainen konferenssi. •
Konferenssin julistuksessa maail­man
Tauhanpuolustusliiklceea kaikille
osanottajille on sanottu: |
kopolitiikkaa, NeovostoUiton hai-ntt
» on monia kertaa julistanut.
kehoi-solmunisesta
ran sen; että iNexrvostoliiton h a l l i t u k ­sen
johdonmukainen ja: järkkymä­tön
rauhanpohtiikka ilmentää koko
neuvostokansan etuja j a saa osakseen
sen täydellisen kannatuksen. Muuten
Ranskan välillä. Tähän kehoitukseen
on pannut nimensä 117,669*320 neu­vostokansalaista,
t.s. koko Neuvosto­liiton
aikuinen väestö. Viime vuonna
n^oistokansa yhtyi yksimielisesti
ei voi oUakaan, sillä tämä politukka '.Tukholman julistukseen atomiaseen
lähtee itse neuvostoyhteiskunta jär­jestyksen
luonteesta. «Nuvostolutossa
_ työtätekevien valtakunnassa—ei ole
riistäjäluokkia, joiika vuoksi ei ole ke­tään,
jotka olisivat kunnostuneet so­dan
syttymisestä, jotka voiävat toi­voa
hyötyvänsä kansan kärsimyksistä.
Sen vuoksi Neuvstoliitto ei ole kos­kaan
hautonut minkäänlaisia agres-siivisia
suunmtelmia mitään muita
maita vastaan. Neuvostoliiton halli­tus,
joka on eroittamaton kansas­taan,
taistelee päättävästi rauhan
puolesta.
Konferenssin
nottu.
julistuksessa on sa-
Corfun vankila-helvetistä
vetoomus YK:lle
Pariisi. —. Corfun saarelta, missä
Kreikan terroriballitus säilyttää 550
poliittista vankia, on onnistuttu lä-hettamaan
vetoomus Y K : H e Vetoo­muksessa
sanotaan; että saarella ole­vien
ja tuhansien muiden Kreikan
poliittissten vankien kohtalona on
nälkäkuolema tai summittainen teloi­tus,
ellei heille ^ule nopeasti apua u l ­koapäin.
Vetoomuksen on allekirjoittanut
Kreikan merimiesten union johtaja
Tony lArbatielos, joka on ollut kuole-maantuomittima
kolme vuotta/ mut­ta
jonka teloittamisen maailman laa­juinen
protestiliike on tähän mennes­sä
ehkäissyt.
Vetcomuksessa tehoitetaan kansain­välistä
Punaista Ristiä ja YK:tä a-vustamaan
lääketarpeilla jTn. tavoilla
vangittuja ja tekemään parhaansa
heidän vapauttamisensa puolesta.
USA:n kauppalaivasto
menettää johtoaseman
WashinE:ton.. — .4Jseiden maiden
kauppalaivastot alkavat toipua vii­me
sodan aikaisista suurista mene­tyksistä
ja saavuttaa U S A : n kauppa­laivaston,
tledolttaa kansallinen l a i -
vanrakennus yhdistys.
Tiedonannossa sanotaan, että Iso-
.Britanninan. Ranskan, Norjan Ruot­sin
ja Hollannin kauppalaivastot o-vat
nyt suuremmat kuin ennen so­taa
Ja Italian laivasto on saa\-utia-nut
sotaa edeltäneen ajan kantoi-suuden.
. —— . , ' r.
Tiedonannossa sanotaan, että ky-sjTnys
asettaa 3rhdys\'altain eteen v a ­kavan
probleemin ja että aikomukse­na
on pyytää tammikuun 8 pnä ko-kuuntuTokta
kongressilta tilanteen
vaatimaa apua.
« -
«Monimiljoonatsen nenvostokan-san
tahtoa ilmaisten me, ranlianr
paoltajain yleisliittolaisen konfe­renssin
osanottajat, hyväksymme
yksimielisesti ja kannatamme kai-lun
keinoin Alaailman Ranhannen-
Toston Wienin sessiassa hyväksj-t-tyä
ohjelmaa taistelnssa ranhan
puolesta. Tämä ohjelma on lä­heinen
ja ymmärrettävä jokaiselle
~ neuvostokansalaiseUe. Se vastaa
koko maapallon väestön suuren e-nemmistön
tärkeimpiä elinetnja."
Neuvostoliiton laajat kansanjoukot
kannattavat lämpimästi ja yksimieli­sesti
rauhar.puolustusliikettä. Sima
ilmenee neuvostoihmisten rauhanpyr­kimys.
Rauhanpuoltajain yleishitto-laiset
konferenssit ovat aina koko
neuvostokansan edustajain kokouk­sia.
Riittää kun sanotaan, että juuri
hiljattain päättyneessä konferenssissa
Yhdentoista kirkon
rauhanrukous; koko
sivun lehti-ilmoitus
Redding, Calif. — Täkäläinen Red-dmg
Record-Searci:ilig'ht Julkaisi jou­lukuun.
15 pna Reddmgm '11 kirkon
pastory iidistjiksen seka eräitten pai­kallisten
liikemiesten keko sivun i l ­moituksen
missa ruiioiilaan:
'Pelastakoon armon ihme meidän
poikamme ja nopeistuttakoon yhteis­ymmärryksen
ja hyvän tahdon ajan
t a l o a . . . "
"Alkoon kukaan kiittäkö sotaa" v a ­roitetaan
tassa nikoulcsessa ja jatke­taan:
"Sota tulee sita ihirveammaksi
mita tuhoisampia aseita käytetään
Antakoon Jumala anteeksi maailmal­le,
mika ei loyda parempia keinoja."
Vedoten "keskustelun, rukouksen,
myönnytyksen ja korjauksen' puoles­ta
sodan asemasta, tassa koko sivim
ilmoituksessa kuvaillaan Seouha, K o -
reassa, sellaisena kuin se oli amerik­kalaisten
joukkojen ensiksi sinne t u l ­tua.
Taman ihanan kaupungin nykyiset
rauniot, sanotaan tässä rukoukssessa,
ovat varoitukssena kaikille, että "sota
ei anna ratkaisua. Me epäonnistum­me
silloin kuin ryhdj-tään sotaan
keskustelun ja rukoukssen asemesta
kieltämisessä. Silla se ilmaisi uudem­man
kerran rauhanrakkautcnsa; tah­tonsa
yhteistoimintaan kaikkien k a n ­sojen
turvallisuuden puolesta kaik­kien
maiden rauhanpuoltajilla cai
neuvostokansassa uskolhnen ja luo­tettava
liittolamen. ; Pannen yksi­mielisesti
nimensä kehoitukseen rau­hanliiton
solmimisesta neuvostokan­sa
ilmaisi vielä kerran yhtenäisyyten­sä
ja ylrteenhittjTiusesta Neuvostohi-ton
haUituksen j a suuren rauhanh-punkantajan
J . V. Stahmn ympärille.
Sodanlietsojien palveluksessa ole­vat
lehdet kirjoittavat, että mikah
rauhanluton solmimista ehdottaa se­kä
NeuvostoUiton haUitus että Maa­ilman
Rauhanneuvosto, mm rauhan-puoltajat
puolustavat Neuvostoluttoa.
Tämän johdosta Ilja Ehrenburg sa­noi
rauhanpuoltajien konferenssissa
sangen sattuvasti: , ••:>
' ^ n n monet Maailman Rauhan­neuvoston
ehdotukset, mm. rau­ha
niiton solmimisesta, sattuvat
yhteen Neuvostoliiton ehdotusten
kanssa, n i in se ei johdu siltä, että
ranhanpnollajat puolustavat Neu-
. vostoliittoa, vaan siitä, että Neu­vostoliitto
puolustaa rauhaa."
NeuvostoUiton hallituksen ja Maa­ilman
RaiÄanneuvoston eräiden eh­dotusten
yhteensättununen kuvastaa
kirkkaasti Neuvostoliiton halhtuksen
kiinteää yhteyttä kansaan, Neuvosto­liiton
liallittiksen halua puolustaa Ja
lujittaa rauhaa.
Kommurjstista yhteiskuntaa ra-kenta
a ijeuvostoliansa toteuttaa
suunnattomia^ rakennussuunnitelmia.
Niiden täydellisesu toteuttamiseksi
neuvostoihmiset tarvitsevat rauhaa-
Roomalaiskatolisen kirkon piispa.
R i i a n "paäpiispan Sijainen F. A . Strol
sanoi puheessaan rauhanpuoltajien
konferenssissa:
"Maassamme toteutetaan suun­nattomia
luonnonnudistussuunni-telmia,
kastellaan aroja j a aavikoi­ta,
muutetaan niitä viljaviksi rai-nioiksL
Maassamme käännetään
jokia uusiin uomiin ja niiden.virta
muutetaan mahtavaksis sähkövoi-maksL
Siinä on ihana ja jalo esi-
' merkki kaitdlle maille, esimerkki
: siitä, miten on tehtävä työtä kan­sansa
ja koko ilunisknnnan bsrräk-si
ja onneksL"
Selostuksessaau; konferenssille alle­kirjoitusten
keräyksestä Maailman
Rauhaxmeuvoston ehoitukseen Neu-vostolutossa
Ja lähimmistä tehtävistä
taistelussa rauhan puolesta Neuvos­toliiton
'Rauhanpuolustuskomitean
puheenjohtaja,; tunnettu runoihja
N. Tihonov sanoi:
* Neuvostoihmiset tietävät hyvin, et­tä
heidän paiOiain apunsa rauhanasi­alle
on koko maailman rauhan tuen
— Neuvostoin ton m a h d m j a voiman
lujittaminen.-..: Neuvostoihmiset tie­tävät",
jatkoi N . Tihonov,.''etta kom­munistisen
yhteiskunnan rakentami­nen
palvelee rauhan j a kansojen on­nen
asiaa sekä meidän maassamme
että kaikkialla sen ulkopuolellakm."
Juuri siksi N . Tihonov kertoi selos­tuksessaan
neuvstokansan suuresta
rauhanomaisesta rakennustystä. J u u ­r
i Siksi hän esitti kuvaavia numero­tietoja
Neuvostohiton kansantalouden
ja kulttuium nopeasta kasvusta, j a se
öh' ollut tosiaankin erikomen. Riittää
k im sanotaan, etta vuonna 1951 Neu­vostohiton
teollisuuden tuotemäärä
yhttaä vuoden fl340 tuotemäärän kak-sm
kertaisestL
Konferenssin osanottajat puhuivat
suurella innostuksella nuden työkol-lektiivien
voitoista, joita he edustivat.
K a i k k i tällaiset puheet Saivat osak­seen
lämpimän hy\'aksymisen Vol-gan-
Donm . laivankulkukanavan r a ­kennukselta
konferenssiin tullut ' k ä ­velevän"
kaivinkoneen käyttäjä A.
Uskov isanoi. että hänen kaivinko­neensa
miehet ovat yksistään yhides-j|
S3 kuiikaudessa kaivaneet maata
230,000 kuutiometriä: Stalinille n i -
sietyn Leningradin metallitehtaan
vesiturbiinien jääkonstruktori N . K o -
vale-.' kertoi; että tehtaan työkollektii-v
i supistaa lakkaam.atta vesiturhiinlen
•rakennusaikoja. Kollektiivitalouksien
edustajat puhuivat, runssaan sadon
Eaa'misesta j a oppineet kertoivat tut­kimustyöstään
ihmiskunnan jjy vaksi.
Neuvostoihmiset ovat täynnä päät­tä
väisjyttä puolustaa työllään rau­haa^
Samalla edustajat korostivat
konferenssissa, että neuvostokansa,
joka jo on murskaimut monta agres-soria,
on valmis tarpeen vaatiessa t u ­hoamaan
uudetkin sodanhptspjat. jos
he uskaltavat hyökätä sosialismin
maata vastaan. " K u n tarvis tulee,
n i i n me tiedämme, miten puolusstusr
terästä tehdään, j a teemme sitä n i in
paljon kuin on tarvis agressorien talr
tuttomiseksi", — sanoi- koko salin 0-
soittaessä suosiotaan J . V , Stalinille
nimetj-n Magnitogorskm tehtaan ter
rästyölämen V Zaharov.
Neuvostoihmisiä, samoin kuin koko
maailman rauhanpuoltajia, innosta­vat
J . V . S t a l i n in sanat siitä, että:
"Bauli^lulee säilytetykssi ja l u ­jitetuksi,
jos Itansat ottavat rau-lian
säOyttämisen asian omiin kä­siinsä
ja inlevatpnolustamaan si­tä
loppuun astL"
Rauhanpuoltajien kohnas yleisliit­tolainen
konferenssi kuvasti valtavoi-maisesti
neuvostokansan rauhanrak-kautta.
Neuvostoliiton kansalaiset
innostavat esimerkillään kaikkien
maiden kansoja talsteluiin rauhan
puolesta.
XISTH KIJITENKIX
— Villa, josta-ipuktmi on
WyomingIsta, kangas on
Massochtisettsissa. ompelulanka
tuUut Englannista; ciaicagolainen
tali on valmistanut sen Ja San'
ciscon kaui^las möi sen minulla'
. — Entä sitten? Olina en näe ^ §
mifään kununallista.
Ihmeellistähän siinä onkin Tip
se. että<biin monta ihmisUi on hmt
nyt puvusta jota mipä en ole
nut.
AIVAN PIAN
Billyä oli varoitettu, että jos
vaunun konduktööri kysyy
ikäänsä n i in hänen tulee .vastata^
si vuotta. Konduktööri ky5yikia|p
Billy vastasi viisi vuotta.
"Joko sinä pian tulet kiraden
den vanhaksi?*^ k y ^ i konduktööri ji
tavallisesti.
"Heti kun pääsen"pois tästä vaundi
ta", vastasi Billy.
Kymmenen mailin
juoksukilpailu
Hamilton, Ont. . . K e i t h Dunnefe
Dundasista voitti täällä uuden: vuo ä
denpäivänä pidetyn 31. vuotuisJl
kymmenen mailin maantiejuoksun Jp
minuutissa ja 23 seGcunnissa. Bä ^
asettui Johtoon puolimatkassa ja säi
l3'tti asemansa maaliin saakka. (Sil
pailuun 05;ali£tui 22 juoksijaa Onti
nosta" j a New Yoiikin valtiosta. Tl i
man kilpailun ennätys saavutettiin 1H
1918, jolloin . C l i t f Brioker .Galtist
juoksi sen 51.34.
Alle 19-V.: kolmen mailin kUpalhnS
voitti torontolainen Jan Kivisild;
Kysymys jäsenmaksujen tuloista vähentämisestä i
on yhä perin epämääräisesti ratkaistu asia
TuloVerbvirastö on eShdottahut, etti||
unioiden pitäSivar&ta jokaiselle jä&
Neuvostoliiton kolmannen rauhankonferenssin edustajia Ammattiliittojen
Talon odotushuoneessa. Kuvassa vasem. oikealle: N. Tikhonov, Neuvostolii­ton
Rauhankomitean puheenjohtaja; M. Zdor, koUektiiviednstaja; Nazym
Hikmet, runoili.ia; E. Dolinyuk, kollcktiivifamjin edustaja; Yves Farge, Maa-ihnan
Itaulianneuvoston toimeenpanevan komitean jäsen.
Kysymys työläisten oikeudesta vä­hentää
union jäsenmaksut vuoden t u ­loistaan
veroilmoitusta tehdessä on
periaatteessa ratkaistu asia, mutta
tuloveroviranomalsten asiaa kogkevan
lainkohdan tulkinta osoittaa, etta t u -
loveroherrat aikovat aiheuttaa sima
n i i n paljon vaikeuksia kuin suinkin
mahdollista.
Ensinnäkään unioon hittymiEmak-sua
ei saa vähentää tuloista. Tulo-veroviraston
taholta on varsinaisiin
jäsenoiaksuihm nähden esitetty sel­lainen
tulkinta, etta ainoastaan se
osa union jäsenmaiksuista mikä käy­tetään
union hallinto- ja jarjestämis-
•jculcjen maksamiseen,.voidaan.vahen-.
t£'ä viy>den tuloista. Se osa jasen-malcruista
mikä käytetään eläkera­hastoon,
vakuutuksiin tai avustusra-hastdihin,
rakennusrahastoon, lakkor
rahastoon jrte. on. kelpaamaton vuo­den
tuloista vaihentämiseen.
Trades and Labor Congress cf C a ­nada
on lähettänyt unioiUs asiasta
kiertokirjeen, jossa sanotaan, etta sen
virkailijat eivät kaimata moista tul­kintaa,
varsinlkm mikah on kysymyk­sessä
unioiden rakeimus-, laitko- ja
hau:ausapurahastot. Kurjeessa sano­taan
edelleen, eteä vuoden 1951 vero­ilmoituksia
varten ei ole enää mahdol-tuksi,
joten se on toistaiseksi voimas-lisuutta
saada tätä tulkintaa muute-sa.
Mutta T&iLC:n virkaihjat ovat
luvanneet toimia taman tulkinnan
cnuuttanuseiksL
S-i
senelleen t-cdiste, jossa osoitetaan ini4^
ten suuri osa maksetuista jäsenmai-j
suista on sellaista m ^ u a mikä voM
daan vähentää tuloista j a että tani
todiste olisi liitettävä veroilmoitukseni
mukaan.
Tcism sanoen ohsi jc&aisen unioa
laskettava kmnia-suun osuus jäsen­maksuista
on: sellaista, etta se voi-daan
vähentää jäsenten tuloista vero­ilmoitusta
tehdessä. Se aiheuttaa pal­jon
vaivaa ja kustannuksia ynna en- i
koisen 'kuittien painattamista sitaisi!
varten. On todennäköistä, että var-^^
sm menet un:ot jättävät sen teke­mättä
amakin Viime vuoteen nähdea^^;
On ilmeistä, että haUitus yrittää^'
luoda nim paljon vaikeuksia kuin
suinkin mahdollista ehkäistäkseen
unioiden jäsenet saamasta lain edel­lyttämän
verovapauden unioille suo-p
ntta^mistaan jäsenmaksuista.
a
Suomen kauppasopimus
Bulgarian, kanssa
Helsinki. (SS) ^ M o s k o v a s s a käy
tyjen neuvottelujen tuloksena alle-ku-
joitettiin kauppasopimus myös'ö
Bulgarian -kanssa. Tämän sopimuk-|,|
sen mukaan Suomi tulee viemäänjjji
Bulgariaan pääasiassa selluloosaa,"»!
paperia j a muita puunjalostustuottei-etupäässä
riisiä, (hedelmiä, väklrehti-j
a j a tupakkaa.
PÄIVÄN PAKINA
fViitaten Koreassa tapahtuneeseen
hävitykseen tässä rukouksessa sano­taan:
"tHävitys, nälkiintyminen, kär­simys;
suru, ryöstö, viha ja tunmeltu-neisuus
löjrtyy Koreasta. Kodit, kou­lut
ja kirkot on hä-tltetty. Samoin
tuhansia syyttömiä ja puolustusky­vyttömiä
ihmisiä." ^
Edelleen tässä- rukouksessa sano­taan,
että kaikkien kristittyjen t u h -
si pyytää anteeksi osuuttaan tässä
kauheassa hävityksessä ja rukoilla
sodan loppua sekä yhtelsymmänyk-sen
ja hrv-än tahdon ajan palaamis-
•ta.'; ,
"Tämän rukousilmoituksen allekir­joittajana
ja osamaksajana on p a l -
Icallisen Lutherilaissen kirkon lisäksi
seuraavat kirkot ja seurakunnat:
A l i Saints Episcopal Churoh, As­sembly
of Göd. C h u r S of the Vaza.
rene, A Emmanuel Babtist. First Bab.
tist Church. First Methodist Churcli.
First 'Presbyterian Church, Pour-square
Church, Pentccostal Church
oi God ja Church of God.
Karpenterien tsaari eläkkeelle
käsiilävän. että uliimaatiumeja ja uhkavaatimuksia annetaan vain
niille, jotka on sodassa lyöty, eikä o.sapuolelle. jonka kanssa neuvo­tellaan
tasa-arvoisuuden perusteella, kuten on nyt asianlaita yhdys­valtalaisten
ja korealaisten kesken.
Tosiasia qnkin, että mikäli "VVashingtonin neuvotteluiSvSa koske­tellaan
Korean kysymyk,siä, niin kaikki oikeamieliset ihmiset odotta­vat
toimenpiteitä Korean hyödyttömän sodan lopettamiseksi. '
United Brbtherhood of Carpehters
and Joiners of American presidentti
T7-vuotias B i g B i l l Hutcheson ilmoitti
vuoden lopulla eroavansa kirvesmies­ten
veljeskunnan päämiehen virasta
j a siirtyvänsä eläkkeelle. "Tämä uuti­nen
otettaisiin mielihyvin vastaan tä­män
mantereen puutyöläisxen keskuu­dessa,
ellei siihen samalla liittyisi ikä­vä
tieto siitä, että tämän tsaarin
kmununperiUiseksi tulee 'hänen 54-
vuotias poikansa Maurice Hutcheson,
joka on vuosikaudet ollut veljeskun­nan
ensiamäisenä varapresidenttinä
ja ikaiklti asiantuntijat ovat sitä miel­tä,
että hedelmä ei putoa kauas puus­ta
— ainaltaan tässä tapauksessa.
B i l l on ollut tyypillisenä esimerkki-^
na siitä ininkälaisen työväen ammat-tiyihdistysllihkeen
johtomiehen ei p i -
tiäsi olla.
Big Bill yhtj-i veljeskuntaansa
vuoima 1902 j a \-uonna 1S15 mennessä
oli hänen onnistuiiut ki^'uta presiden­tin
tuolille., josta häntä ei ole .saatu
eroon millään ikeinolln. Virkaan pääs­tyään
hän teki heti selväksi kaikille,
että hän aikoo pysyä siinä koko elln-kautensa.
Kun hän on nyt 'kuitenkin
eronnut ennen kuolemaansa niin siir-tyi
hänenTJerintönä hänen pojalleen
«sillä Big B i l l on aina käsittänyt vel-je.<
vunnan kuuluvan hänelle yksltyis-ooiaisuutena,
'jonka kanssa ihiin saa
mcnetollä miten hän haluaa. '
Kaksi kirjoittajaa. Bruce Minton ja
John Stuart, .sanovat teoksessaan
"Mcn •VVho Lead Labor" Hutchesonin
tehneen useammin Iruin kerran var-
.«.in sclvilksl. että '•rivljöscniiton vel­vollisuutena
on jäsenmaksujen suo­rittaminen,
eikä hänen toimintansa,
kyseenalaiseksi asettaminen. Ollen
toiminnan mies, Hutchesoh lisäsi k a -
sarmikuriaan eroittamalla tukkukau­poin
niitä, jotlta nurisivat hänen rau­taista
'fcuriaan vastaan. Hän ei sie­tänyt
vastustamista .koska kokemus
Dli hänelle opettanut, että tjTtj-mät-tömät
saatetaan yksimielisiksi hänen
kanssaan iskemällä heitä lyijyputkella
päähän."
Samalla kun Hutcheson riehui itse­valtiaana
veljeskunnan asioissa, edus­ti
hän kaikkein taantumuksellisin ta
ja julkeinta suuntaa Yhdysvaltain
aoimattiyhdistyslllkkeessä. Hän oli
tj-ypillisin teollisuusllnjan vastustaja,
oli huomattava tekijä reptftlikaani-puolueessa
j a surullisen kuuluisan
Liberty Leaguen johtajat ylistivät
häntä "järkevänä työväenjohtajana."
Hutcheson oli myöskin hy\in lähei­sessä
yhteydessä n i i h i n gangstereihin,
jotka riehuivat, Yhdysvaltain unioissa.
Niinpä surullisen kuuluisa Nevr Yor­kin
rakennusunioissa toiminut gangs­teri
Robert P. Erindell oli msnien
vuosien ajan eräs Hutchesonin lähei-simmistä
apulaisista — vaikkakaan
hän ei joutunut Brindellin mukana
S i n j Singin vankilaan. Brindell
pääsi todelliseen alkuun juuri Hut-chescnin
avulla ja kiristi y l i miljoona
dollaria niin union jäseniltä kuin
työnantajiltakin toimicäsaan surulli­sen
kuuluisan «Tammany Hallin suo­jeluksessa.
. ."Mitä osaa Hutcheson
pelasi BrindelUn lihavina vuosina <?i
tullut selville oikeudenkäynnissä. S a ­muel
Untexmeyer. joka avusti B r i n ­dellin
Smg Singim lähettämisessä,
säQikotti A P L : n Denverissä pidetylle
edustajakokoukselle, etta ' A P L olisi
myoskm erikoisen onnellinen jos kar­penterien
unio vapautuisi Brindellm
vanhasta hyvästä ystävästä Hutche-sonista,
jolla on ollut h ^ i n paha v a i ­kutusvalta,'"
toteavat Minton j a Stu­art
tämäii jutun yhteydessä.
Lainaamme tähän erään kappa­leen
heidän kirjastaan, jossa kerro­taan
Hutchesonin julkeudesta j a häi­käilemättömyydestä:
"Vuonna asi5, jollom H . astui vel­jeskunnan
presidentin virkaan (enti­sen
kuoleman johdosta) toimittivat
17,0D0 New Yorkin (karpenteria ää­nestyksen
j a päättivät vaatia 50 sen­tin
korotusta päiväpalkkoihinsa. Saa­tuaan
siihen luvan union keskuksesta
ryht3-ivät paikalliset johtajat neuvot­teluihin
ja onnistuivat saamaan p a l ­kankorotuksen
noin 14.000 järenelle.
Seuraavan vuodfo toukokuuhun men­nessä
oU jäsenistö päättänjt rj-htyä
lakkoon voittaakseen paremman pal­kan
lopuille 3,000 jäsenelle, joita teh­dyt
sopimukset eivät koskeneet. Juu­r
i lakon aattona, jollohi sitä o l i mah­doton
peruuttaa, vaati Hutcheson l a ­ken
psruuttacnisfa, m"tään syytä i l ­moittamatta.
Karpenterlt eivät vä-littänset
presidentin "määräyksestä.
Hutcheson kiirehti New Y o r k i i n , neu­votteli
salaisesti työnantajain kanssa
j a ilmoitti jäsenille tehneensä uuden
sopimuksen, jossa olivat L osallisina
myöskin Brhidell ja Halkett. Hut­cheson
esitti tämän sopimuksen en­nen
pikaista kaupungista poistumis­taan
kokoukselle, johon osallistui a i ­noastaan
SOO miestä ja sillä tehtiin
mitättömäTjcsi se 50 sentin korotus m i ­kä
oli jo 'voitettu 14,000 karpenteril-le.
' >
"Sitä seurasi rlyijäsenistön kapina-
Sopimus hjljättiin ylelsäänestyJcscssä
1,145 äänellä 119 vastaan, Karpente­rien
New Yorkm valtion neuvosto
julisti presidentin sekaanUmiiseen
'New Yorkin karpenterien etujen pet­tämiseksi
j a amanattiyhdistysliildceen
periaatteiden loukkaamiseksi.' Aino­astaan
Brindellin laiturin rakentajat
hyväksyivät sopimuksen.
•Hutciheson ei sietänyt arvostelua.
Vihasta kiehuen hän eroitti veljes­kunnasta
65 paikallisosastoa, joissa
oli 17,000 jäsentä j a liittyen työnanta­j
i i n ' ja BrindeUiin, ryhtyi värvää­mään
rikkureita lakon murskaamisei'
si. Tätä typtä varten sanotaan työn-antaj
ien ma&saneen 85,000 dollaria -
sillä yhteistoiminta union virkailijain
kanssa maksoi rahaa. Lopulta oi
kcuslaitos pakoitU (Hut<äiesonin kui­tenkin
ottamaan takaisin eroitetut 0-
sastot, joöka olivat voittanee lakon
presidentti Hutdhesonln innostuneesU
rikkuroinnista huolknatta."
Saman suuntaisia e^eiUckejä voi­taisiin
esittää mUtei loppumattomas
t i . . Hän ei 'häikäillyt mitään keinoja.
Hän julisti kalkki vastustajansa j»
arvostelijansa punalsasi tai komjau-nisteiksi,
jotka voitiin eroUtaa sum­mamutikassa.
Ontarion meitsätyöläiset muistavat
varsin hyvin nUten karpenterien vel­jeskuntaan
(kuuluneiden metsätyöläls-ten:
unioiden virkailijat pidätettiin 1»
erottötUin viroistaan ja Port Arthu­rissa
croitettiin koko osasto summa­mutikassa
veljeskunnasta. Sen jäl­keen'
tehtiin työläisiä kuulematU
työnantajain Ikanssa työehtosopimus,
jonka perusteella työnantajat yrittä­vät
nyt saada metsätyöläiset pakoit^
tuksi liittymään Hutchesonin edustt-jana
tofanivan Cooperin unioon. ^
On ihneistä, että veljeskunnan a»'
öiden johtaminen el muutu yafldo
Big Bm on eronnut sen johdosU j«
hänen poikansa on perinyt hä»o"
icrmmunsa — siflä dhän heddoi
putoa^ kauas puusta. — Kalle Terä.