Vapaus, November 13, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 13 p. Tuesday, Nov. 13, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established-Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund'. " Manager: E. Suksi.
Telephonfes: Office OS; 4 - 4 2 6 4 ' E d i t o r i a l OS 4-4265
PuMished thrice weekly: Tuesdays, Ttiursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co; Ltd., 100-10^ Eltn St. ,We;^t, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon appUcätiön. transl^iöns free of. c^^
Authorized as second c'ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Caiiadassa: 1 vk. $8.00 « k k . $4.25 USA.ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
V. -M., CANADIÄK LANGUAGE PRESS
Naapurimaan välivaialeiista
MilteTkaikki sanomalehdet ja uutiskommentaattorit ovat
Canädassa esittäneet tavalla tai toisella käsityksenään, että
yhdysvalloissa viinie viikolla suoritettujen vaalien tuloksia
on kovin vaikea tulkita sinne tai tänne. Tosiasiassa niitä on
"tulkittu" sekä puoleen että toiseen, mutta mitään varmaa
suuntaa kansan tahdosta on näistä tuloksista melko vaikea
saada selville.
Yleisesti otaksuttiin ennen vaaleja, että vallassaolevalla
presidentti John F. Kennedyn johtamalla demokraattisella
puolueella oli etumatka j a siis paremmat valituksitulon mah­dollisuudet.
• Tämä ennakko-olettamus toteutui. Demokraattipuolue
piti-nahkansa paremminkin mitä on vallassaolevien puoluei-den.
osaksi yleensä tullut Yhdysvaltain välivaaleissa, jolloin
ei presidenttiä valita.
John Raivo, Sudljury.Ont., täyt­tää
tänään, marraskuun 13 päivänä
72 vuotta.
Sam Rautanen, Balsam Creek,
Ont.. täyttää sunnuntaina, marras,
kuun 18 /päivänä 73 vuotta.
Yhdynime sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Saigon katkaisi
suM Idösiin
Saigon. — Diplomaattisten suh­teiden
katkaiseminen perjantaina
Laosiin sen jälkeen kun Laosin hal­linnolliseen
pääkaupunkiin: Vian-tianeen
perustettiin Pohjois Viet­namin
suurlähetystö, on Etelä-
Vietnamin hallituksen mielestä;
täysin loogillista, koska se kieltäy­tyy
hyväksymästä Vietnamin jakoa
pysyväisesti.
Etelä Vietnam on sitä mieltä^
että Pohjois-Vietnamin edustuksen
järjestäminen Laosiin ei ole vain
"sekaantumista Vietnamin asioihin"
vaan myös Laosin "puolueettomuu­den
rikkomista".
Viime kuukausien aikana molem­piin
Valtioihin ystävällisissä suh­teissa
olevat hallitukset ovat tur­haan
koettaneet löytää molempia
inen ihmiikiiiita byvikiyy
Jotkut oikeistolaiset työväenjohtajat ovat näkevinään
pientä valoa siitä, kun demokraattipuolue menetti eteläval- tyydytävän^ratkaisun.
. . M, . . . . . j * i n 1- •• „„v, PohjoisVietnamin suurlähettiläs
t i o i s s a j o i t a km p a i k k o j a ja sai nnden t i l a l l e lisäpaikkoja p o h - Viantianessa
joisvä]tioista. Meille on selitetty, että etelävaltioiden demo-kraatit
ovat todellisuudessa republikaanejakin konservatii- j _ — . — _ _ —
visempia — mikäli se yleensä voi olla mahdollista — ja niiii- j _
muodoin välivaalien perusteella demokraattipuolue tuli mu- i senaattoreita
kafliberaalisemmaksi"; että presidentti Kennedyn on nyt hie- j ongelmamatkaJie
man helpompi saada hyväksytyksi joitakin reformilakeja,
joita etelävaltioiden äärioikeistoon kuuluvat demokraatit y h ­dessä
republikaanien kanssa ovat vastustaneet;
Meistä tuntuu kuitenkin, että tämä selitys on kovin teen­näinen
ja haettu, sillä tosiasia on, että "puoluekurin rikko-
•minen" edistyksellisiksi leimattujen lakiehdotusten jarrutta­misessa
on enemmänkin taktikointia kuin todellisuutta, sillä
'jos puoluejohto sitä todella haluaa, niskottelevat kongressi-
:mieh'et ja senaattorit saadaan melko helposti halutulle lin­jalle.
Meille sanotaan, että välivaalien tulos antoi Yhdysval­tain
kansan hyväksymisen presidentti Kennedyn Kuuban oh­jelmalle.
Tunnettu* tosiasia on että valtion lihapadoille pyr­kivät
republikaanit vaativat kovaäänisesti lujia otteita^ suo­rastan
hyökkäystä Kuubaa vastaan — ja presidentti Ken­nedy
teki työtä käskettyä, vetäen koko ihmiskunnan atomi-
;sodan partaalle. Mutta kun tätä vyyhtiä ruvettiin selvittä­mään
ja ratkaisemaan, niin presidentti Kennedy antoi julki­sen
lupauksen, että Yhdysvaltain taholta ei järjestetä hyök­käystä
Kuuban vallankumoushallituksen kukistamiseksi.
Jos valitsijat antoivat kannatuksensa presidentti Ken-
Moskova. — ( KU r— Aarre Nojo­nen)
— Syystalven ensimmäinen
ibannesää äuosi Lokakuun vallan­kumouksen
4S-vuotispäivän perinr
teellistä sotilasparaatia, Joka tänä
vuonna kesti puolisen tuntia sekä
värikästä kansalaiskulkuetta. Joka
vaelsi halki Moskovan Punaisen
torin. Lämpötila oli noUan valheil­la
ja kirkas aurinko paistoi koko
päivän pilvettömältä taivaalta. So­tilasparaati,
viitisentoista minuut­tia
kestänyt joukkojen katselmus,
puolnstusmitilsteri Rodlon Mall-novskin
perinteellinen puhe sekä
moskovalaisten mielenosoitusmars­si
kestivät kaikkiaan noin 3K> tun­tia.
Käiltä minuuttia vaille kello 10
Moskovan . aikaa nousi Leninin
mausoleumin kunniakorokkeelle
Neuvostoliiton korkein johto:, Hru-shtshev,
6rezhnev. Kozlov, l^uusl-^
neVi ynnU liiuut. Neuvostoliiton
avaruuslentäjät,. sadat ulkomaalai­set
vieraat stUui, tuhannet ansioi­tuneet
neuvostokansalaiset seura­sivat
juhlaa Punaisen torin kut­suvieraspaikoilta.
Kremlin keillon
lyötyä kymmenen lyöntiään ajoi
Neuvostblliton marsalkka Rodlon
Malinovski harmaassa avoautossa
Kremlin pääportista vastaanotta­maan
marsalkka Krylovin ilmoi­tuksen
ja suorittamaan torille ke­rääntyneiden
eri aselajien Vkatsel-muk.
sen.
Tämän jälkeen marsalkka nousi
mausoleumin korokkeelle, josta kä-
.sin hän piti puheensa.
Marsa'kka Malinovski lausui, että
piirien hyökkäävä toimini^a KuUbän
tasavaltaa vastaan. USAn vallassa-olevien
piirien teot olivat haaste kai­kille
rauhantahtoisille kansoille Ja
saattoivat koko ihmiskunnan ydin­asesodan
partaalle.
Syntyneessä tilanteessa neuvos­tohallitus
säilytti ItsehiUhinän ja
harkintakyvyn Ja pitäeh kiinni
korkeista humaanisista periaatteis­taan
teki kaikkensa saadakseen tä­män
' kansainvälisissä suhteis­sa
syntyneen kriisin poistetuksi, -
estääkseen hyökkäyksen Kuubaa
vastaan ja turvatakseeii rauhan
maan päällä. Neuvostohallituksen
osoittama liliol^npito maailman
rauhan säilymisestä on saanut
osakseen .koko edistyfcselUsen I h ­miskunnan
kannatuksen Ja hyräk»
symlsen.
Neuvostoliitto noudattaa johdon­mukaisesti
yhteiskunnallisilta järjes­telmiltään
erilaisten valtioiden rau­hanomaisen
rinnakkainolon politiik­kaa
ja pyrkii ratkaisemaan kaikki
kiistakysymykset neuvottelujen avul-
,1a. • • • • •:• '• • •
Mutta jos hnperialistit kansojen
tahtoa kuulematta uskaltavat
aloittaa uuden maalilmansodan, he
tulevat saaman murskaavan vasta­iskun.
Neuvostoarmeija on valmis
täyttämään velvollisuutensa isän­maan
puolustamLseksi, sanoi mar­salkka
Malinovski.
Sotilasparaatin aloittivat tuttuun
tapaan toril'e kokoontuneet eri ase­lajien
yksiköt viimeisenä sotakoulu-
. I Lokakuun suuren^ vallankumouksen IJ*^»^ OPP»»'»^- Perinteelliset venäläi-i
juhlallisuudet sattuvat samaan a i - ! «otilasmar.sslt ja Kuuban vallan-
Washin2ton - Neliä Yhdysval- kaan. kun neuvostoihmiset viettävät;'^"'"ouksen eli heinäkuun 26. päivän
tairseS?o.'ia m S t a ? m a a U - j NKPn historiallisen, 22. edustajako-1'"•'"•ssi kajahtivat monisatapäisestä
m nvmpy ä^^^^^^^^^ hyväksymän kommunismin-sotilassoittokunnasta, kun ryhdik-
ZmZ^kkS^n^^^ Ohjelman ensimmäistäl^^ät o.sastot marsalkkojen, kenraa-
•fa " v i e n a m i i r n S ^ ^ Vhä kasvava ja l u j l t - i ja amiraalien johdolla marssi-tuva
maailman sosialistinen järjes- i ^at halki torin,
telmä näyttää etevämmyytensä kapi- j Motorisoidut osastpt.kiitivät halki
talismlln nähden ja sillä on suuri i Punaisen torin Ja yllättivät paitsi
relevät"kuukai7dVn''kestävän" matV»''^"^^ maailman yhtelskun-j monilla uu.silla jättiläisaseilla myös
kansa presidentii Kennedyn pyyn-' "«"'«een kehitykseen marsalkka sa-1 c.simerkiksl laskuvarjojoukkojen en-nosta.
. •
i asiasta perillä olevalta taholta.
' S e n a a t t o r i t , joiden joukossa on
I demokraattijohtaja Mike Mansfield,
Muut matkalle lähtevät senaatto- Vakana uhkana maailman rauhal-ldenmalUset panssarivaunut: ja ryn-rit"
ovat "demokraattisen' puolueen Yhdysvaltain Imperialististen näkkövaunut. Jotka nuolen^ nopeu-' tllvlset osastot".
Claiborne Peli Rhode Islandista. re- •" " " ' " - •"• ' ' ~
publikaani J . Caleb Boggs Dela-.
vvaresta ja demokraatti Benjamin
A. Smith.
delläkiisivät torin »alki, toivat mfe-leen
Neuvostoliiton panssarivoimien
päivänä juUEaistut artikkelit, joissa
sanottiin, että Neuvostoliiton pans­sarivoimat,
.voivat. lilklLua. ydinsaas-tutetuiUa
alueillakhi. Ohjusten Jou­kossa
nähtiin perinteellisiä: lähitaisr.
telu- Ja iUnatorjunta- sekä manner-tenvälisiä
ohjuksia. Katsojien suu­reksi
yllätyksesksi nähtiin^ paraatis­sa
myös valtavia'säiliövaunuja muis­tuttavia
laitteita, Joiden merkitystä
jäätiin arvailemaan; Niin ikään ar­vailtiin,
mitä olivat ne valtavat lait­teet,
jotka seurasivat Neuvostoliiton
merivoimien iskuryhmää. Ne vaikut­tivat
jättilälsoh jukseh viimeiseltä
vaiheelta, ja tätä käsitystä vahvisti­vat
laitteiden alaosassa olevat raket­timoottorit.
• Televisiota seuranneet
sanoivat selostajan nimittäneet lait­teita
"Vostok-avaruuslaivojen plkku-veljiksi".
Näin. ollen kysymyksessä
voi ol'a joko globaalisen ohjuksen
viimeinen valhe tai Neuvostoliiton
äskettäin Tyynellä valtamerellä ko-
/keilemlen jättilälsohjusten viimeinen
valhe.
Keskiviikkona illalla ilmestynyt
Izvestija sanoo tämän rakettitjypin
olleen uutuuden ja että se on am­muttavissa
yhtä hyvin veden alta
kuin päältäkin. Vetshernaja Moskva-lehti
puolestaan viittaa uutuutta se­lostaessaan
siihen, että kysymykses­sä
on globaalinen raketti, sillä se
sano tämän rakettltyypin voivan vie­dä
ydinlatauksen mistä tahan.sa
maapallon pisteestä "mihin pisteeseen
tahansa.
Sotilasparaatin päätyttyä marssi­vat
torille värikkäisiin asuihin pu­keutuneet
voimistelijat seuranaan
risteilijä Auroraa esittävä rakennel­ma.
Leninin, patsas, avaruuslaivoja
ym. Jevgeni Jevtushenkon runoon
"Haluavatko venäläiset sotaa" sävel­letyn
laulun soidessa esittivät voi­mistelijat
vaikuttavaa Joukkollikun-taa
suurikokoisen suojapallosta teh­dyn
"raketin' "noastessa Ilmaan. E n ­simmäistä
kertaa olivat näytöksessä
mukana myös sinisiin univormuihin
pukeutuneet nuorisoliittolaisten va­paehtoisten
Järjestysmiesten "opera-
• * »
r4 'j..
Kello kuuden aikaan viikko sitten
maanantaiaamuna oli Hampurin
pääaseman lehtikioskin edessä jono:
Der Spiegelin tuorein numero, jo«-
sa lehti itse Icertoi sitä vastaan koh­distetuista
poliisitoimista, oli j u u i l
ilmestynyt. Ostettiin toistakin leh­teä
— Blid-Zeitungia — jonka sen­saatio-
otsikko k u u l u i ' Onkö^Statnm-ber^
er johtanut meitä harhaan?"
Länsi-Saksassa ei puhuttu eikä
puhuta vieläkään mistään niin pal­jon
kuin Spiegelistä j a piidlustus-ministeri
Franz-Josef S.raussista.
Göttingenin professorit, eri yliop­pilaskuntien
edustajat, lehtimies- ja
kirjailijaliitot, -osavaltiohallitusten
ministerit, oikeusoppineet ja l u k u i -
.sat muut nimekkäät yksityishenki­löt
ovat esittäneet joukon kirpeitä
kysymyksiä " A f f ä r e Spiegelin'^ yh-teyde.
ssä. Miksi toimenpiteisiin
Spiegeliä vastaan ryhdyttiin vasta
18 päivää '"rikollisen" lehtinumeron
ilmestymisen jälkeen, miksi toi-meenpidemääräys
o l i päiväity Jo
keskiviikkona, kun sen toteuttami­seen
ryhdyttiin vasta perjantai-ilta-na,
miksi kotitarkastukset toimeen­pantiin
öiseen aikaan?
Kysymyksistä j a monista lehli-konferensseis
a huolimatta e i vas­tausta
ole saatu siihen, millä val­tuuksilla
Espanjan poliisi pidätti
Spiegel-toimittaja Conrad Ahlersin.
Interpol, jonka toimeenpanemaksi
pidätys ensin väitettiin ,ei sääntö­jensä
mukaan saa sekaantua poliit-isiin
juttuihin ja sen osuus onkin
("ämän,vuoksi myöhemmin kielletty.
Kielletty on myös poLisisopimuk-sen
olemassaolo Espanjan ja Lansi-
Ko. lait, jotka rajoidavat kpkooii"-
lunii»-, paim' ja mielipidevapautta
hallHuk»eii joHstaman hätätilan
vallit«»«8, hyVktiin v, lim. Lalt.ejä
on nyt uudl»U'ttM j » ni]n»i on eri
määräyk«ftt u\koi»en, ÄJ«2i«en,/ja'
luonnonmul!i«tu»ten sjhcuttaman
hä!2tilan varalta. Lakeja on s i s l - '
ministerj Herman Ilöeherl valmis-telltit
vuoden päivät U^yden painos-tusrieuvotteluja
eri puolueide^
edustajien kanssa. Vastutus on var­sin'vankka
etenkin arijmattiyh(|j3'-v^
tysliikkeen piirissä. DGBn ~ am-mattiyhdisty.
sten keskusliiton. 4-,
lokakuun loppup'iiv;na pidetyssä:
edustajakokouksessa, hyväksyttiin
päätöslauselma, jossa sanotaan ;liit:
tokongressin vastustavan 'kaikkea
hätätilan j a hätäpalvelun lakimää-räisä
järjestelyä", koska se rajoit­taa
"alkeellisia perusoikeuksia, k u ­ten
yhdistymis- j a lakko-oikeutta
samoin kuin vapaata • mielipideil­maisua
ja heikentää liittovaltioni,
demokraattisia voimia".
Aikaisemmin on myös sosialide­mokraattinen
puolue vastustanut:
hätä ilalakeja, samoin ns. vapaat
deinokraatit. Viime mainitut OTrat'
nyt mukana hallituksessa j a hyväk­syivät
lokakuun viimeisenä päivänä'
pidetyssä hallituksen istunnossa u u ­det
hätätilalakiesitykset, joille on
saatu myös USAn-kannalus, kuten
virallisesti ilmoitetaan. Ratkaisu
riippuu nyt sosialidemokraateista.
Esimakua suunnanmuutoksesta an­taa:
puolueen puheenjohtajan Erich"
Ollenhauerin lausunto, jonka mii- '
kaan kaan nykyinen esitys eroaa
huomattavasti aikaisemmasta. Tä-
Saksan välillä. Sen sijaan väitetään! '"^ varovaisesi muotoiltu lausunto
toimittaja Ahlersin lähteneen -va-1 ^"^^^ ymm'srtää, että sosialidemo-paaehtoisesti-
— sen jälkeen kun kraatlien johto aikoo antaa tukensa
espanjalainen poliisi oli pid'uttänyt
hänet vaimoineen klo 3 aikaan aa­muyöstä
ja sijoiUanul haisevaan
poliisiputkaan.
esityksille, siitäkin huolimatta, että'
amniattiyhdis ysliitto niitä vastusr'
taa. :
Mutta oikeastaan: mitä Länsi-kansallisesta
lipusta. CP:n uu-j
I tistiedon mukaan hän e i näli-,
I nyt mitään, vika nykyisessä i
Karibian meren kriisin
voittajapuolta etsitään
Vapaisiin demokraatteihin lukeu-1 Saksa tekeekään hätätilalaeilla?
Tapaus Spiegel on osoittanut, että
hallitusviranomaiset tekevät ijyf4
tahtovat laeista piittaamatta.—H. A . '
SITÄi
J A iTÄTÄ
Canadan 'Red Ensign -lipussa, | Moskova. — Uutistoimisto APN:n j Diplomaatit Ja historioitsijat tule- ta syöksy.stä: sodan kurimukseen. Ja
mutta hänkin yritti saada j; han.salnvällnen huomioitsija on , vat; yk-sltyiskohtaisesti tutkimaan Ja [siks
! asian mahdollisimman moni-i : laatlmit mielenkiintoisen yhteen- i analysoimaan viime viikon dramaat-j kylmän sodan tavallisena tapahtu-nedyn
Kuuba-politiikalle, niin silloin on kysyttävä, sillekö | mutkaiselta' näyttäväksi koros-' vedon Karibian meren krllsivilkon j tisia tapahtumia. Mutta jo nytkin) mana. Lopujen. lopuksi Karibian me-ohjelmalle,
kun hän vei republikaanien vaatimusten mukai- i tamälla, että kansalliseen H p . . vaiheista sekä siitä tehtävistä J o h - ; voidaan sanoa, jotakin.
sesti ihmiskunnan sodan partaalle, vaiko presidentin lupauk­I
puumme 'pitää saada eduster
selle, että Kuubaan ei hyökätä? , : .
:Mikäli tätä asiaa halutaan tutkia, niin meistä tuntuu sil­tä,
että jälkimmäinen selitys osuu lähemmäksi oikeaa. Sitä
vahvistaa mm. se tosiasia, että äärioikeistoa edustanut Ric-
I i-eMä el suinkaan voittanut kenen-
Ensiksikin koko maaihna ja erikoi-! '<ään luja tahto, vaan Ihmisyys, rau-jtuksi
molemmat väestönosat,
I englantia ja ranskaa puhu- i tumista yhteenvetoa tulevaisuutta
! vat. . . . ' I silmälläpitäen. Monet antavat »uu-r
Senaattorit ja muut viskaa-^ N"*"* Hrushtshevin
hard Nixon, joka vaalikampanjassaan näki "punaisen vaa- ; nt pitävät itseään luonnollises-1 ^^motiKlLeTtr''"
!ti "armoitetusti suurina kän-1
; sanjohtajina, mutta kuten täs­tä
lippukysymyksestäkinnä-topäätökslstä.
Kirjoittaja toteaa,
että useissa maissa poliitikot Ja j sestl USAn liittolaiset NATOssa tule- ^'^ terve järki.
lehdistö pyrkivät tekemään tapah- • vat todennäkölse.sti muistamaan, ettäi
ran" uhkaavan Valkoisesta talostakin ja vaati sotaisia ot­teita
Kuubaa vastaan, kärsi niin nöyryyttävän vaalihäviön,
että hän sanoi sen johdosta jäävänsä kokonaan pois politii­kan
teosta.
Näiden vaalitulosten todellista merkitystä on vaikea saa­da
selville: juuri siksi, kun yhdysvaltalaisilla ei ollut juuri
minkäänlaista valinnan mahdollisuutta.näissä vaaleissa. Vaa­likampanjassa
oli kyllä kaksi puoluetta, multa molemmat
ovat suurpääoman ikiomia vaalikoneistoja. Ja niiden ehdok­kaina
oli yleispiirtein puhuen samanlaisia suurpääoman luot­tamusmiehiä
tai varsinaisia miljonäärejä: Kuvaavin oli kah­den
miljonääriperheen välinen taistelu New Englandissa:
Republikaanien ehdokkaana oli upporikkaan Lodge-perhe-kunnan
perintöruhtinas, 35-vuotias George Gabqt Lodge; de-mokraattipuolueen
ehdokkaana Kennedyn miljonäärisuvun
nuorin poika, 30-vuotias Edward (Ted) M . Kennedy. Huoli­matta
siitä, kumpaa heistä valitsijat äänestivät heidän ää­nensä
menivät kummassakin tapauksessa hukkaan ^ moni- ten isäntien' eli rahamiesten
kyy, he ovat vuosia ajasta jä-lessä
tavallisiin canadalaisiiri
verraten. -. » ,
Sitäpaitsi he sivuuttavat
"lippukeskustelussaan" koko-
I naan erään hyvin tärkeän sei-
• kan: Mihin he pystyttäisivät
I Canadan lipun sitten kun Ca­nadan
kansa vihdoin viimein
: "valmistuisi vastaanottamaan"
1 sen?
Tosiasia nimittäin on, että
y l i toinen puoli . teollisuuslai-ja
pldättyväisyy-destä
ja todeten tämän pelasta­neen
maailman sodalta. Toiset taas
katsovat, että Neuvostoliiton dip­lomatia
kärsi tappion ja Kennedyn
saaneen poliittisen voiton.
Mutta molempien osapuolien
saavuttaman tuloksen oikea ar­viointi
edellyttää kärjistyneen vii­kon
dramaattisten . tapahtumien
kulun muistamista.
mitali kirkon
patriarkalle
• Yhdysvallat on valmis suppeiden ta- i N.1i|f/)t1 kuTinia.-
i voittelden.sa vuok.si saattamaan k o k o i * IViUUllO.
j maaliman sodan vaaraan ja että 1
i edesmenneen Dulle-sln henki elää i
siellä edelleenkin.
Toisek.sl koko maalima .sai var-muudrn
siitä, ettei Neuvostoliitolle.!
ole . tärkeitä Kuuban tukikohdat,
vaan sen turvallisuus. Muuten se ei
olisi poistanut tukikohtia hyökkää-mättömyy.
slupauksen vuoksi.
Moskova, r— Venäjän ortodoksisen
kirkon johtajalle, patriarkka Alexeil-
! le on annettu Neuvostoliiton" korkein
i kunniamitali — Punainen Viiri —
i hänen täyttäe.ssään 85 vuotta.
Virallisen tietotoimisto Tassin tle-
; Ja viime kädessä koko maailma sai. | kotuksessa sanottiin, että NeuvostO-I
vakuuttua Neuvostoliiton rauhantah-1 juton korkeimman neuvoston puhe-i
dpsta. ko5ka.,tämä vastasi amerlkka- I miehistön taholta oli ylistetty häntä
, laisten sotaprovokaatiolhia aktiivi-' suuresta patrioottisesta työstään
Maanantaina presidentti Kennedy; sella rauhanpolitiikalla. .j'taistelussaan rauhan puolesta.
juli.sti Kuuban aseelliseen saartoon., Karibian merellä ei kysymys ollut Patriarkka, joka täytti 85 vuotta
Yhdysvaltain laivasto lähestyi Kuu-i suinkaan pelkästään-USAn ja Neu- viime perjantaina on lukuisia kerto-ban
rannikkoa. USAs.sa ilmoitettiin., vostolllton . välisestä selkkauksesta, ja allekirjoittanut vetoomuksia
että armeija on mobilisoitu. Joukko-| Kysymys oli vaarallisesta ja nopeas-j aseistariisumisen ja rauhan puolesta,
ja siirrettiin väMttÖmästl Kuuban . .
läheisyyteen; Ja USAn lehdistö kir­joitti
avoimesti, että lähipäivinä a l -
tuva oikeusministeri Wolfgang
Stammberger, jonka 'pään y l i " toi­menpiteisiin
oli ryhdytty, on nyt
perunut erouhkansa. Hän samoin
kuin muutkin "vapaat demokraatit"
jäävät Adenauerin' j a S.raussin
ueksi hallitukseen. Heidän demo-
Ivratiansa näyttää olevan niin va­paata,
että se hyväksyy menetel-miit,
jotka eivät enää ole demokra­tiaa.
' N i i n selkärangatonta demo­kratiaa
on vain Länsi-Saksassa", i
väitti eräs länsisaksalainen. Tapaus
Stammberger ei tietenkään ole ai­noalaatuinen,
mutta se palauttaa
mieliin AVeimarin tasavallan " d e ­mokraattien"
nöyryyden nousevan
natsismin edessä ja on sellaisena
vakava merkki;
Esivalmisteluista päätellen aiko­vat
Länsi-Saksan.hallilusvi anomai- Peräkyän; Joonaan vieraana oli
set väen väkisin tuomita Spiegelin kylän pastori ja kun Joonas tarjosi
naanpetoksesta, vaikkei lehti ylei-i:vierailleen hanhenpaistia, niin pas-
-.esti ottaen NATO-harjoitusten [ tori ei voinut olla kysyniättä.
lohdosta kirjoittamassaan artjkke-j —Erittäin maukasta hanhenlihaa,
Ilssa " p a l j a s t a n u t " sen enempää j Joonas. Mistä sinä= sait tämän Iin-•
.cuinmuutkaan lehdet. Hallitusosa-i nun?
;niGlen heikkoutta kuvaa puolustus- —Pastori, kun: minä kuulen tei;
Tiinisteri Straussin lausunto, jonka dän pitävän erittäin hyvän saarnan,,
mukaan ••Spiegel-artikkelin maan- minä en tule kysymään mistä pas,-
USKOMATONTA '
Ju.ssl (kerrottuaan oikein emäval­heen):
— Vakuutan, että Jos en oljsi
Itse sitä nähnyt, niin. en olisi usko­nut..
•
Ja.ska: — Niin, Niin. nähkääs, mi­nä
en sitä nähnyt.
EI MITAAN KYSYMYKSIÄ
petoksellisuutta määriteltäessä en­sin
on tarkkaan tutkittava, mitä
Spiegel on kirjoittanut yli sen mitä
muut lehdet ovat asiasta kirjoitta,
neet. Omituinen mitta oikeudelle!
Adenauerin ja Straussin on nyt
pysyUävä lujina, sillä pelissä ovat
ns. hätä ilalait. jotka uusitussa
muodossa ovat tulossa liittopäivien
käsittelyyn. Spiegel-juttu saattaa
ne vaaranalaisiksi.
tori .on sen saanut. Toivon, että osol--
tatte samanlaista kohteliaisuutta mi­nua
kohtaan.
SYY
Tuomari. ^ Miten pälkähti pää-'
hänne varastaa auto hautausmaal-ta?
--Syytetty; - r - L u u l in sen omistajan
olleen kuolleen.
toksista on jo yhdysvaltalais->^aa suoranainen hyökkäys Kuubaan.
miljonäärien hyväksi! Se seikka kun Kennedyn suvun mies
voitti, ei tietenkään ratkaissut mitään muuta kuin sen, että
Yhdysvaltain hallituskoneiston huippuun tuli ensimmäisen
kerran kolme saman upporikkan perheen jäsentä; yksi vel­jeksistä
on presidenttinä .toinen oikeusministerinä ja kolmas
senaattorina. Ja silti sanoo Washington vastustavansa "troik-ka"-
systemiä!
Miitta mihin se pystytetään?
Sen lisäksi, että se tunnetaan varakkaiderTpoliitikkojen
herraskaisena ja rauhallisena vanhainkotina, meidän senaat-timme
on tullut kuuluisaksi siitä, ettei sieltä tule vahingossa-'
kaan mitään uusir ajatuksia, edistyksellisistä rhielipiteistä
puhumattakaan.
Mutta jos on puhe jonkin vanhan hapatuksen vatkaami-sesta,
silloin saamme olla varmoja, että joku harmaahapsi­nen
senaattorikin painaa lusikkansa siihen soppaan.
Niinpä ei kukaan hämmästynyt lainkaan^ vaikka senaat­tori
Jean-Francois Pouliot (Liberaali—Quebec) sanoi mar­raskuun
seitsemäntenä päivänä, että "Canada ei ole vielä val­mis
vastaanottamaan kansallista lippua". Takertuen kiinni
teknillisyyksiin, kuten avuton sääski kärpäspaperiin, senaat­tori
Pouliot perusteli kantaansa sillä, että me canadalaiset
emme tiedä "mitä me olemme; jokainen meistä on samalla
kertaa Canadan kansalainen, Britannian alamainen ja K a n -
sojenyhteisön kansalainen . . ."
Siinä on totisesti viisaudensarvi täyttynyt y l i äyräittensä.
Myös toineti senaattori, W, Rupert Davies — liberaali
hänkin,,mutta Ontariosta — puhui viime viikolla Canadan
hallussa. Miltei koko vuoriteol-lisuutemme
sekä luonnonkaa-su-
ja öljytuotantomme on y h ­dysvaltalaisten
rahamiesten
kontrollissa ja omistuksessa.
Sen johdosta on Yhdysvaltain
sana- ja määräysvalta kasva­nut
niin peloittavasti maas­samme,
että Washington jake­lee
jo julkisia "nuhteita" liit­tohallitukselle
siitä, kun se ei
muka kylliiT "nopeasti" asettu­nut
vetämään Washingtonin
sotavankkureita Kuuban krii­sin
aikana jne.
Kukaan ei halua väheksyä
kansallisen lipun tarpeellisuut­ta
ja tärkeyttä, mutta tärkein­tä
sittenkin olisi keskustella
siitä paikasta, mihin lippum­me
pystytämme. Ja tällainen
kansallisen lipun pystyttämis-paikka
voidaan päättää vain
silloin, jos sanoudutaan irti
Yhdysvaltain holhouksesta ja
ryhdytään koko kansakunnan
voimalla vaalimaan maamme
itsemääräämisoikeuksia.
Joitakin päiviä myöhemmin Yhdys­valtain
lentokone loukkasi Neuvosto­liiton
ilmatilaa ties monennenko
kerran.- Selvästi näkyi, että Yhdys­valtain
hallitus oli aloittanut tilan­teen
määrätietoisen kärjlstäml£enT-f-
Tilatkaa Vapaus!
Useat käsittivät, että Yhdysvaltain
johtavat piirit voivat käyttää Neu­vostoliiton
vastustavaa asennetta ve­rukkeena
aseellisen selkkauksen
aloittamiseen, mikä olisi voinut joh­taa
ydinasesotaan. Kalkki odottivat
sen tähden levottomina Neuvostolii­ton
vastausta.
Neuvo-stoHlton hallitus antoi lau­suntonsa,
jossa varoitettiin Yhdys­valtain
hallitusta harkitsemattomis­ta
teoista. Sen jälkeen Nikita H r u -
shtshev vasta.si englantilaisen tiede­miehen
B.Russellln ja Y K n vt; pää­sihteerin
vetoomuksiin, että Neuvos­toliitto
oma.sta puole.staan tekee
kaikkensa pelastaakseen maaliman
uudelta sodalta. Lopuksi neuvosto­hallituksen
päämies vetosi Yhdysval­tojen
presidenttiin; että selkkaus
ratkaistaisiin rauhanomaisin kei­noin.
Neuvostoliitto lupasi samalla
poistaa Kuubasta aseistuksensa eh­dolla,
ettei Kuubaan hyökätä eikä
suoriteta sinne maihinnousua. Maa­liman
yleinen mielipide Ja Y Kn
useat valtuuskunnat välittömästi Il­moittivat,
kannattavansa Neuvosto­liiton
aloitetta. Yhdysvaltain halli­tuksella
ei ollut enää veruketta sota-selkkallunsa
jatkamiseen. Sen oli
.pakko vastata tähän myönteisesti.
Neuvottelut pääsivät täten alkuun.
PÄIVÄN PAKINA
Ilmainen ruoka kouiulapsilie?
Mitä luulisitte canadalaisten las­ten
vanhempien ja erikoisesti äitien
sanovan, jos heille: ilmoitettaisiin,
että " k a i k k i koululapset rupeavat
saamaan päivittäin koulun ravinto­lasta
kaksi kuumaa ateriaa — i l ­maiseksi"?
Nousisivatko lasten vanhemmat
sen johdosta ilmi .kapinaan ja sa­noisivat.
' riitää jo sosialismi", sillä
tapana on, että lasten täytyy kävel­lä
kotiin maili tai puolitoista, ja
että äitien on oltava kotona valmis­tamassa
pienokaiselle ruokaa puoli,
seksi ja taas: koulusta päästyä
tai jos matka on niin pitkä ettei
esim. kuusivuotias voi mitenkään
sitä jalkapatikassa tehdä, silloin
vaaditaan .lapsillemme "oikeutta"
syödä jossakm nurkassa kuivia Voi­leipiä
ja ryypätä palan-painamisek­si
maitoa?
Mahdollisesti on sellaisiakin van­hempia,
jotka hiin sanovat.
Mutta me tunnemme kymmeniä
sellaisia äitejä, jotka tuntisivat ole­vansa
"kolmannessa taivaassa" .jos
heidän lapsensa saisivat päivittäin
edes rahalla ostaen koulun ravinto­lasta
yhdenkin kuuman aterian, e l i
puolisen.
Ihmeellisintä tässä asiassa on
kuitenkin se, että on sittenkin t u ­leva
aika, j o l l o in Canadanakinkou-luis.
sa tarjoillaan lapsille kuumat
ateriat. . M i l l o in se aika tulee se
riippuu monista asioista eikä suin­kaan
vähitert Canadan kansasta.
Vika on vain siinä, että me emme
ole kansakuntana tämän edistyksen
etupäässä. Voi nimittäin olla niin.
että ennen kuin meidän lapsillem­me
varataan " m a k s u l l i s e t " kuumat
ateriat kouluista, jossakin muualla
päin maailmaa jaetaan kuumia ate.
rioita aivan "liinaiseksi" kaikille
koululaisille.
Tässä on eräitä mielenkiintoisia
tosiasioita, joista eivät ole vielä
tietoisia ne miljoonat canadalaiset,
jotka saavat uutistietonsa yksin­omaan
Suuren Rahan puolueellisis­ta
lehdistä ja niiden ohjelmaa seu­raavista
"papereista"!
— Neuvostoliiton joka ainoassa
koulussa oh ravintolahuone, mistä
oppilaat saavat ptiolisensa — ja
joissakin tapauksissa illallisensakin
koulun päätyttyä.
—Moskovassa saa 12,000 lasta
ateriansa ilmaisäksi samalta kun
parempituloisten perheitten lapset
maksavat puolisestaah 8 tai 13
senttiä sekä illallisestaan 25 tai 35
senttiä.
— Puolueen ohjelmana eli tavoit­teena
on se, että kaikille koululai­sille
annetaan aivan lähitulevaisuu­dessa
ilmaiset kuumat ateriat.
No mitäs täällä, on.tekemistä C a r
nadan koulujen kanssa, voidaan
meiltä kysyä?
Mitä on tekemistä sillä rauhan.:
omaisella kilpailulla, minkä perus­teella
nähdään, kumpi yhteiskunta,
muoto, sosialistinen vai kapitalisti­nen,
voi antaa paremman toimeen­tulon
ja elämän kansalaisilleen? ky­symme
puolestamme.
Jos osoittautuu, että kuumien
ateriain varaaminen (ilmaiseksi an­tamisesta
puhumattakaaan) . on-eduksi
ja hyödyksi Neuvostoliiton
kouluissa —^ se " t a u t i " leviää ajan-mi,
taan pakosta meillekin. E i siksi,
että jotkut "pahat" lehdet eivät
'osaa" olla siitä vaiti kuten porva­rien
aviisit, vaan s|ksi, että edistys­tä
ei voi mikään mahti maailmassa
loputtomasti jarruttaa.
Selvää kuitenkin on, että taval-listen
ruoka annosten varaaminen
koululapsille Neuvostoliiton kou­luissa
on eduksi sekä lapsille it­selleen,
että lasten vanhemmille,
varsinkin työssä oleville vanhem­mille.
Tähän asti Neuvostoliiton kou­luissa
saadut kokemukset viittaavat
hyvin voimakkaasti myös siihen, et­tä
kouluissa varattavien aterioiden
avulla autetaan lasten kehitystä
sekä fyysillisesti että henkisesti.
Tällaisten koulujen etuisuutena oh
vielä se, että lapset voivat olla
siellä leikkimässä, urheilemassa tai |
jonkun muun harrastelun parissa
vielä kuolutuntien päätyttyä vähän
aikaan, eli siihen asti kun heidän .
vanhempansa kotiutuvat työmail­taan..
•
Toisin sanoen^ tällaiseen koulujen'
oppilaiden ei tarvitse olla kaduilla-ja
takakujissa "lisäkoulutusta" saa- .'
massa vanhempiaan kotiin odotta­essaan,
kuten on meillä liiankin
usein asian laita. . .
Se tietenkin vähentää vanhem-,
pien huolia ja parantaa perhesuh-|
teitä. •
Neuvostoliiton 7'vuotissuunni-telman
aikana (1959 — 65) raken­netaan
joukkomitassa sellaisia alu­eellisia
laitoksia (ravintolaliikkei=-
tä) joiden erikoisalana on valmii­den
ateriain valmistaminen koului­hin
jä koteihin lähetettäväksi. Tar-v
koitus on siten helpottaaa sekä
koti- että koulukokitusta. Mutta oh­jeena
on, että missä voimat eivät'
vielä..riitä kaikkien "asiakkaiden"'
palvelukseen, koululaisille vara­taan
ensin ateriat — j a k o t i in lähe­tettäväksi
niin paljon kuin voi­daan".
•
. N i i n , että mitähän sanoisivat car'
nadalaisten lasten vanhemmat, jos
,heille ilmoitettaisiin huomenna, et-'
täj^eidän lapsensa rupeavat saa-;
niääri erittäin halvalla hinnalla
koCilusta kuumia aterioita siekä puo-liseksi
että illalliseksikin?
Ehkä siitä ei nousisikaan niin
suurta protestia vaikka tiedetään-kin.
iettä sitä menetelmää ruvettiin
aluksi kehittämään sosialistisessa
maailmanosassa, Neuvostoliitossa?
—-Känsäkoura.