Vapaus, October 24, 1959

              m 4:-:-
mm Company Lt<i:, at 100-102
Telephönes: Bus, Office OS. 4^4264;
^EditoriaI^Öffl(H>'i3S:'4^426^
E. Suksi. Elditör (W; Eklund. MaUing:
address: • Box 69. Sudbury; Ontaiio.-r
AdTerti8ing-rate4 upoh .appUoaUoa
* i r a ä a t i ö i f f r e e f «^
IMdysvällpiMafl^^
:^Eteii^St|^^'Siidburyi?<WCÄ:Ga^^
täyttääi:tiistaina; lokakuun 27; p:: 71
.Herman Virta» Callander, täyttää
keskiviikkona, lokakuun 28 pnä 71
vuotta. ' ' '
•Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain^
onnentoivotuksiin.'
" ^ Ilman muuta on selvää, että YKrlla ei ole n
"söjJan" jatkamisen hyväksir
"""" " • ^litääri^oikeut-ei-
fittehicään- vaik-
TJBmi|m kylmiä kriokgdiilinkyj^
S;- 'betin asioiden kustannuksella yksinomaan siksi, e
Imäai^^
'"'/^ 'ncurikä sivuuttamisesta on nyt Tiibetissä kysymys. Yk:ii pe-i
r i ^ j ^ jm artÄ säätää nimenemään, että YKrlla ei ole
mitään^^^ mikä öii perus-foiemiikseltaan
minkä tahansa määri sisäinen asia". Selvää
Yon, että Tiibet on osa Kiinasta ja että YK.lla ei siis ole pei-us-
* kirjansa, mukaan mitään oikeutta sekaantua Kiinan isisäi-siiiiäasiqihih.;
Täten ns. Tiibetin kysymyksien esille ottaminen
"YKissä on todella "kömpelö yritys kylmän sodan lietsomi-m:-
seksi", kuten Neuvostoliiton varaulkpmiriisteri Kuznetsov
sanoi.
te
m
i l - mmmum--:-:. :•
m
life:-
te-? lliii :'
P
Ja kun "kylmän sodan" lietsojilla bn ajettavana huono
asia, niin siinä tarvitaan myös huonoja menettelymuotoja.
Ottakaamme ensin propagandapuoli:
Yk:n päämajasta tulleissa uutistiedoissä kerrotaan, että
Ti|t|9tin brjajärjestelmän säilyttämistä vaativan poikakunin-gasjumflJaii,
Palai Laman veli Gyalo Thondup on "palkan-fnut
laajasti tunnetun mainosliikkeen (public relation firm)
esittedemään Tiibetin tapausta Yhdysvaltain yleisölle." Ra­halla
voi ostaa korkeasti ammattitaitoisia propagandisteja,
Jptjka ovat valmiina myymään vaikka vanhan äitinsä paholai-selle,
ja tämä selittää, miksi rajan eteläpuolelta tuleviin "Tii­betiä
uutisiin" sietää suhtautua tavallista varovaisemmin.
Tämä tuokin esiin kysymyksen siitä, mihin Tiibetin ky-syniyksen
käsittelyllä todella pyritään. Tässä yhteydessä kiin­tyy
huomio ensinnäkin siihen tosiasiaan, _että samalla kun
i oikeistopoUitikot, -sanomalehdet ja -radiokuuluttajat hyök-kgl^
levät mahdollisimman räikeästi Kiinaa vastaan Tiibetin
•kustannuksella, YK.n Yleiskokoukselle esitetyssä oikeisto-piirien
päätöslauselmassa on kovin "pidättyvä" sävy eikä
' siinä mainita edes puolta sanaa Kiinasta? Tarkkaava seuraa-
' ja kysyy heti tämän ristiriidan johdosta, että miksi näin?
'Miksi kovalla melulla nostetusta Tiibetin kysymyksen pää­töslauselmassa
suositellaan vain sitä, *että Tiibetin kansan
1'HiSkpianollisia ja kulttuurellisia oikeuksia tulee kunnioittaa"
ia sillä siisti.
• . * • •
'Ipi '< - SeKtys tähän on yhtä yksinkertainen kuin se on surkea-liS^
-^Idn. Tässä yhteydessä haluanimekiri puhua suulla suurem-maila.
Torontolainen päivälehti julkaisi alkuviikolla YK:n
kirjeenvaihtajansa William R. Fryen artikkeliii, missä se-löstettiin,
mihin kylmän soda,n lietsojat tosiasiassa Tiibetin
< kysymyksen käsittelyllä pyrkivät. Hän kiinnitti aluksi liiki-vjäinsa
huomion siihen, että "mitä valtiot sanovat Tiibetista
; julkisesti ja mihin ne todella uskovat, on kaksi eri asiaa".
.Ja, sitten: ,
? "Nämä eivät ole Tiibetin asian todellisia kysymyksiä
'joista taistellaan kulissien takana. Tiibetin kysymyksen kä-vsittelyä:
vaativien YK:n valtuutettujen tavoitteena on:
/ "Lyödä kiila Kaakkois-Aasian puolueettomien maiden
vja punaisen Kiinan välille.
i "Yleisen suuttumuksen lisääminen Tiibetin rikoksesta
f erikoisesti Aasiassa, missä nouseva epäily on yhtymässä vi-
^hamielisyyteen ja sivuuttamassa entisen naivin suhtautuini-tsen
punaiseen Kiinaan:
•/"Plohkaista hajaannusta Moskovan ja Pekingin välille . . .
•Venäjä tulee eittämättömästi menettämään jossakin määrin
\sitä:Jinakeutta ja valoa mitä Hrushtshev on pyrkinyt kulti-
- voimaan.
"Tämä Venäjän omien etujen heikkeneminen ei miel-
Vlytä Krenilia ja se voi näin Y
lisätä Kremlin ärtyisyyttä punaisen Kiinan suhteen . . . • :
"Aasian puolueettomat maat eivät halua joutua ajetuksi
3 paikkaan; missä on tehtävä valinta Tiibetin tragedian siv^
• tainjsien ja Kiinan loukkaamisen välillä
. vät millään YK:n Tiibetin tuomiosta, niillä voi olla vaikeuk-
^sia selittää kantaansa kansoilleen. Hyväksyttävä
Jvä tuomio on niin;laimeai että kieltäytyminen;^
mästä "kyllä" on sama kuin kieltäytyminen mutisemisesta-
Kuten nähdään —,ja muistaa tulee että ylläoleva on lai-
/ nattu :; suiuren porvarilehden^^ p
' selostuksesta — Tiibetin kysymyksen esilleraahaajat eivät
" välitä tuori taivaallista Tiibetista eivätkä tiibetiläisistä. Heitä
kiinnostaa fei^ikädessä kylmän sodan lietsominen ja yritys
saada vedetyksi puolueettomia maita kylmän sodan, ilma-
. piiriin. ' - ^ , >
Tässä_ tilanteessa on Canadan valttiuskunnan asema ja
velvollisuus täysin selvä: Niille jotka yrittävät keinotekoisen
• Tiibetin kysymyksen avulla lietsoa kylmän sodar[^ ilmapiiriä"
' on sanottava,suorat sanat ja äänestettävä niitä vastaan. ,
m
i l .
ms •
W
' M'
m
V0i •
I •
i i :
l i i ? k-mm:
l i f e : m
mm
tm
Kysymys: M i M on NeuvostolUton
päämuiisterin öikeä^. iiinn? Ehglah
ninkieliset jä
lehdet kirjoittavat bähen nimensä:
"khruschev", , "Khruschov" tai
"Kruschev". Mutta Vapaus kirjoit­taa
hänen nimensä "Hrushtshev"?
— Tiedosta kiitollinen, Timmins,
Ont. •
Vastaus: Asian ytimenä on se, et­tä
venäjänkielessä on erilainen k i r ­jaimisto
kuin meillä. Toisaalta on
myös englanninkielisessä ja suo­menkielisessä
lausuntatavassa huo­mattava
erilaisuus.
Venäjänkielestä, kuten, Kiinan
ja Japanin-kielestäkin, täytyy nifni-käännöstä
tehtäessä käyttää niitä
kirjaimia, jotka lausunnassa vastaa­vat
alkuperäistä lausuntaa. Tästä
johtuu ero enslanninkielisessä ja
suomenkielisessä versiossa esim.
Neuvostoliiton pääministerin nimes­sä.
Englanninkielellä päästään
L / I U S U N N A S S A lähemmäksi alku­peräistä
nimeä silloin jos se k i r j o i ­tetaan
"Krusehov" ja suomenkie­lellä
kirjoittamalla "Hrushtshev".
Molemmat viimeksimaisiitut
muodot ovat siis oikeita, toinen suo­men-
ja toinen englanninkielisenä
tyMl^ittääSihiideEls^
leepyhä;enemn^än; paijastamäan ka­pitalistisen
järjestelmän heikkouk­sia
ja horjuvaisuutta ja että se
johtaa i V luottamuksen.: menetyksen;
epäröintiinV^siihen työläisten valta­osan
keskuudessa, i^»
Eikä heidän pelkonsa ole.perus­teeton.
Toiselta puolelta eräät lehdet, ku­ten
TdrpntohvGlobe an
rinnahikuselössä ;^j^
kilpailussa tilaisuuden lisätävrbyök-käyst!^
elintasoa vastaan.; .Äskettäin
Globe a n d M a i l julkaisi töimitus-palstaUaan
kirjoituksen otsikolla
"Luotl^unuis;: taisteiiuun''. jossa; riim.
sanottiin:
. "Josidemokraa^^ kapitalis­mille
salliUähVvapaa tajstelu. kom-munismiii
kans^a.^m yoitöh avain
on, tehokkaassa^'t^
vikkeideh jakamisessa poistaak-semme
puutteen miljoonilta, jotka
eivät ole nähneet muuta kuin puu­tetta.
N i i l l e meidän - järjestelmääm­me
et voi oikeuttaa ylistämällä
demokratian ja kapitalismin lois­toa.
Se tullaan todistamaan näyt­tämällä
mitä meidän järjestelmähf-me
voi. antaa ihmisten perustarpei­den
tyydyttämiseicsi.
"Jos länsimaat eivät enempää
neuvottele sotiiaallisen voiman pe­rustalta,
niin hiiden tulee neuvo^
telia taloudellisen ja poliittisen
voiman perustaita. Meidän talou­dellisen
järjestelmän täytyy kohot­taa
elmtasoä kautta maailman. Täs­tä
kasvaa kunnioitus meidän po­liittiseen
järjestelmäämme.
versiona. Kirjoitustavan erilaisuu­desta
huolimatta ne lausutaan mil­tei
samalla tavalla—^ siis mahdolli­simman
paljon siten kuin k.o. nimi
lausutaan alkuperäisellä, eli venä­jänkielellä.
Työskentelin espanjalaisten
yhdistdmisen puolesta
hm
•
mm
I
I
i i i i m.
ml
.t•Mesl •
Miissä se ^Rautaesirippu" on?
, . Pidätettyään syystä tai toisesta kutsua niin kauan, ettei
.'asiasta enää voinut tulla mitää'n, Diefenbakerin hallitus esti ;
~ Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshevin vierailun Cana-
' dasss^ Samalla kertaa Diefenbakerin ,haUitus kielsi itseltään
' ^ktjt^up saapua vastavierailulle ja näkemään omakohtaisesti,
miten sosialismia rakennetaan.
" '' )Monissa piireissä pidettiin tätä tapausta joko poliittisen
i l l - näpertelyn tai Washingtonin määräysten noudattamisen "tu-
\. \y^r rMutta mitä tahansa se oli, Ottawan pitäisi selittää se||
\ '^trriy^i Neuvostoliiton t^^^ järjestäjillä oli aluksi|
^ vifeUrpiyiikeuksia heidän, pyrkiessään Canadaan jiimen-|
' , \ pniaah siinä mielessä, että voitaisiin tehostaa tavallisten kan- '
. Hsalaistek vierailua puoleen'ja toiseen näiden'naapurimaiden M
Oheelllsen julkaisemme Es­panjan
kommunistisen, puolueen
liigliittisen bureaun jäsenen S i ­mon
Sanchez Monteron lausun­non,
missä hän selittää miksi hän
on työskennellyt kommunistisen
puolueen jäsenenä. Francon v i ­ranomaiset
vangitsivat hänet ke­säkuun
17 pnä j a Pariisissa ilmes­tyvän
rHumäniten äskettäin j u l ­kaiseman
rai>ortih mukaan hän
on joutunut yankilassa rääkkäyk­sen
alaiseksi. Vetoomus on koko­naisuudessaan
seuraava:
Nimeni on Siniion Sanchez Monte-ro.
Synnyin heinäkuun 31 pnä 1915
Munos Gomezissa (Toledon piiris­sä).
Olen ammatiltani leipuri. Olen
naimisissa ja minulla on kaksi poi­kaa.
Olen Espanjan kommunisti­puolueen
jäsen. Liityin siihen va­kuutettuna,
että siten voin parem­min
taistella kansani vapauden ja
hyvinvoinnin sekä Espanjan itse.
näisyyden ja suuruuden puolesta.
Puolueemme 5. edustajakokoukses­sa
mmut valittiin puolueen kes­kuskomiteaan
j a puolueemme kes­kuskomitean
toisessa pleenumissa
1956 minut valittiin poliittisen b u ­reaun
jäseneksi. Sen jälkeen olen
välillä? Ottawasta lokakuun 20
pnä lähetetyssä uutistiedossa
kerrottiin, että Yhdysvalloissa
vierailleet neuvostoliittolaiset
matkailuliikenteen edustajat
Sergei Nickitinin johdolla koh­tasivat
viisumiyaikeuksia yrit­täessään
pistäytyä liikemat^
koilla Ganadassa ollessaan pa­luumatkalla
kotiinsa. Saman
uutistiedon mukaan näiden
matkailuliikenteen edustajain
tarkoituksena - oli vierailla Ot-tawassa,
Torontossa ja Mont­realissa,
ja tehdä täkäläisten
matkailutoimistojen kanssa so­pimuksia
turistimatkailun te­hostamiseksi
näiden . maiden
välillä. ~ ~
Ja samalla kertaa kun Otta-wasta
tulleessa uutistiedossa
kerrottiin näistä viisumivai-keuksista,
Neuvostoliiton Otta-wan
lähettiläs, Amasasp,^.
Aroutunian piti Barriessa, Ont.
puheen, missä hän- alleviivasi
tavallisten kansalaisten mo-lenmiinpuölisen
turistimatkair-lun
tärkeyttä. Meidän kansam-meltuntevat
toisensa liian huo­nosti-
selitti lähettiläs Aroutu­nian
selostaessaan, että tällai­set
molemminpuoliset 'vierai­lut
koituisivat yhteiseksi hyö­dyksi
meidänmaillemme, ja ko­ko
maailman rauhalle.
Me olemme kuulleet paljon
puhuttavan "rautaesiripusta"
— mutta harvepiminon selitet­ty,
että se on ottawalaista- te^
koa ja ^ttä se sijaitsee Otta-
\yassa!
toiminut aktiivisesti Espanjassa ja
minun mielestäni nykyinen hallitus
on hävittänyt poliittiset vapaudet
ja koska se ei salli toisten laillisten
puolueiden olemassaoloa, niin en
voinut toimia omalla nimelläni ja
siksi käytin Vicente Sainsin salani-meä.
Keskiiskomitea määräsi minut
työskentelemään Madridissa ja
tein parastani täyttääkseni työni
kunnialla ja yritin tutustuttaa kan­sanjoukkoja
puolueemme politiik­kaan,
joka sisältää seuraavaa:
— Kaikkien espanjalaisten yhdis­täminen
kansallisen- yksimielisyy­den
perustalla;
— Voittaa viha. joka on jakanut
espanjalaiset kansalai.ssodan jäl­keen;
;
— Pitää kansalaissotaa historial­lisena
tosiasiana ja sovelluttaa am-nestia
kaikkiin poliittisiin vankei­hin
ja pakolaisiin nähden ja ettei
ketään panna syytteeseen siihen
osallistumisesta.
— Pyrkiä rauhallisin keinoin syr­jäyttämään
kenrqali Francon halli­tus
ja vastustuspuolueiden, niin va­semmiston
kuin oikeistonkin^ toi­mesta
palauttaa poliittiset vapaudet
j a nimittää .väliaikainen hallitus,
joka palauttaa demokraattiset oi­keudet
ja takaa sen, että kansalla
on oikeus valita sellaisen hallituk­sen
kuin se haluaa.
Puolueen päätoiminta on ollut
puolustaa työläisten, konttorityöläis-ten,
kauppiaiden, toimcnhaltijain,
keskiluokkalaisten,. lakimiesten ja
lääkäreiden oikeuksia. Puolue kan­nattaa
korkeampia palkkoja, pie­nempiä
veroja ja hallituksen talous­politiikan
muuttamista siten, että
kansalliset tulot voidaan jakaa tnr
sasuhtaisemmin.
Puolue käyttää ehdottomasti rau­hallisia
keinoja toiminnassaan ra­joittuen
propagandaan j a joukkojen
järjestämiseen .käyttäen .kaikkia
laillisia;^ tilaisuuksia hyväkseen,
kannattaa ammattiunioiden'\ja työ­läisten
palkankorotusvaatimuksia,
kuten se teki lokakuussa 1956.
> Tähän; perustui aktiivisuuteni ja
keskuskomitean «puolesta otin vasr
tuun osallistua päättävästi helmi-
Jtuun 7 j a 8 pnä 1958 kuljetuslaitok-sen
boikottiin, kansalliseenvharmo-niapäivään
toukokuun 5 pnä 1958
ja kuluvan vuoden kesäkuun 18
päivän rauhalliseen lakkoon yhdcsr
satoisten vastustuspuolueiden^-ryh-mien
^kanssa.
Keskuskomitean jäsenenä otan
vastuun siihen propagandaan, jota
tehtiin rauhallisen kansallisen y-leislakon
puolesta ja siitä kun ko­mitea
rkehoitti lakkoon Madridissa;
Voidakseni keskittää, kaikki ai­kani
puoluetyöhön en; tehnyt -am­mattityötäni
j a puolue avusti minua
niillä varoilla, joita saatiin jäsenil­tä;
kannattajilta ja työläisiltä yleen­sä.
Tämä on kaikki mitä voin sanoa.
Puolueen sääntöjen ja:puoluejohla:
j an kunnaan nimessä_en voi antaa
tarkempia tietoja yksiiyiskohdistn
enkä jäsenien nimiä eikä muita­kaan,
yksityistietoja.
(Kesäkuun 19 pnä 1959).
kennelmamme. Ennenkuin me
voimme ::k9.hdata4kommunisiniptyy-<
dyttävällä maaperällä,-meidän tuo^
tantokustahhuksemme'täytyy' ^1^
kea. Tämä merkitsee ulurauksia
kaikille. Meidän ei saa.epäröidä
tässä.; E l l e i siihen suostuta vapaa­e
h t o i s e s t i ,— meidän taloutemme
kaikissa ^ kerroksissa -^r sellainen
pakbitetaaniiineilft."
>'GlobeVaHd'MaiI: myöskin näkee
nnnakkaiseiön '.kapitalistisen ' jär­jestelmän
kokeiluna. J
taa täniän " kbkei^n^^^ t^
tehtäväksi/'elin taso^ la^icemal-la^
Sejrinnastaa riauballistä| k i l p a i ­lua
kapitalismin j a sosiaiismirt vä­lillä
imrkunkatkä^ukilpäiiuna/ Tä­mä
on'tyypillistä kapitalistista.aja­tustapaa
ja pyrkimystä ypittoihih.
Mutta Neuyostoliitto ei ole' esit­tänyt
kurkunkatk^isukilpailua kapi­talismin
ja sosialismin välillä. Se
ehdottaa, että ne varat, joita nyt
kulutetaan asevarusteluun, joka on
^Se,< ehdotta kilpailua siitä mikä
järjestelmän voi • antaa asukkailleen
en eniten etua.kapitalistisen ihaail-man
työyäeniuokaUe.V. Se^ m ^
taa solidarisuiiiden, jonka esimerkki
innostajia voimistuttaa työväenlii­kettä
antaen sille suurempaa luot-
>täniustä vastustaajmönöj^iien^h^^
myönnytyksiä. R a u h a l l i n e n - r i n ­nakkaiselo
pn ii^öyäenluökall^
tärk(?ä;yälttämä^^
jcäikiceih: /^siiurimmat^ mahcl(^isiet
ehdot päästä eteenpiäin. --^
Me olemme siirtymä^ draamal­liseen
hi^pinäiliseeh Isaiiteen, j o l -
löm ;spda Ppistaa yhteis^
kUhnästal Rfiitta tämä riippuu siitä
jos työväehldokka ja unionistinen
liike pelaavat osansa maailman
aseistariisumisen puolesta. Tämä
on edessä ^leva tehtävämme, johon
täytyy tarttua kaikella tarmolla
voiipalla enemm«n:r:kum koskaan
Tämä ei ole välttämätöntä vain
,rauhan saamiseksi, mutta' myöskin
^edistääksemmerelintasoa vkötimaasr
z j Km:n sina
::i$ammmmSmm>tmmi
m nautitte
umista
Seuraatteko traditiolta? Uskotteko,
että ainoastan kesäkausi on matkus-tusaika?
Jos vastauksenne näihin ky­symyksiin
on myönteinen, niin on
olemassa väärä, että jäätte aikakau­dessa
jälkeen. Nykyinen ajatustapa
katsoo, ettei matkustaminen tunne
lainkaan sesonkia ja tämän ajatuk­sen
/^annattamiseksi Scandinavian
Airliiies System on kehittänyt "maa­ilman
matkustamisen aarreaitan" —
retkeilyohjelman, joka tuo maailman
teidän ovellenne huolimatta seson­gista.
Tämä matkustamisen aarreaitta
kääntää valokeilan määrättyjen ta­pahtumien
jä erikoisuuksien kohtiin,
jotka harvoin tulevat kesäniatkusta-jien
tietoon. Näin te voitte viettää
Joulua Notre bamessa ja pääsiäistä
-Roomassa. Te voitte valita omat t i ­laisuudet
tai festivaalit — kalenteri
on tupaten täynnä niitä. Olkaa läsnä
määrätyissä kansainvälisissä urhei-lutapauksissa,
tai nauttikaa musii­kista
ja tanssista maailman kulttuu­rikeskuksissa.
Ottaa ainoastaan vä­hän
harkintaa etukäteen olla oikeal­la
paikalla oikeaan aikaan.
SAS:n festivaaiimatkaohjelma ko­rostaa
juuri Euroopan aurinkoisia
kaupunkeja, sen mähtavimpia festi­vaaleja
Jä mielenkiintoisimpia teat-'
tericsltyksiä. Suunnitelkaa niin, että
nautitte teatterista Lontoossa, hale-tusta
Kööpenhaminassa, Polles Ber-ijcresta
Pariisissa, Nizzan mahtavas­ta
karnivaalista. Tehkaa viihdyke-matka
Italian Rivieralle ja tutustu­kaa
romanttiseen Sisiliaan.
Nahkaa valssien ja Gnnzing-vii-nien
kaupunki Wien; Rooman ikui­set
nähtävyydet; Napoli Ja lähellä
sijaitseva Capri; nahkaa syntinen
mutta mahtava Ranskan Riviera;
maailman suuret pääkaupungit Lon­too,
Panisi. Kööpenhamina juuri kar-nivaalimatkan
avulla — se on imoh^
tumaton elämys mihin 'aikaan vuo-
;desla tahansa.—
Tapaatte saksalaista gemutlichkei-tia
ja sveitsiläistä vieraanvaraisuutta
naiUa maailmanmatkoilla. Kohokoh-
• t!! 1^,1.-: 1 j r l . : l
tiin sisältyy (riippuen siitä mihin a i ­kaan
matkustatte). Mtinchenin Okto-berfestin
hauskuudet, kuuluisat hiih­tokilpailua
Oarmischissa, kuuluisa
kansainvälinen hevosnäyttely Gene­vessä
ja Milanon ooppera L a Scala.
Näihin kun lisätään vielä Napolin,
Pompeijin ja Caprin kauneudet ja
Rooman sekä Kööpenhaminan miel­lyttävyydet.
SAS:n maksa myöhemmin-ohjelma
tuo kaikki nämä matkat kaikkien
saataviin. He voitte yhtyä 28 päivää
kestävään festivaalimatkaan maksa-maila
käteisellä vain $87.90; 23 päi­vää
kestävään matkaa^ pääsette
maksamalla vain $83.90 käteisellä ja
erikoiseen 23 päivää kestävään ca-rousel-
matkaan pääsette maksamalla
käteisellä vain $87.40.
Omskin kaupuhjgin kohdalla., Silta,
jokiahon iäHimainkäk^
lömetriä pitkä, on- eräs ensimmäi­sistä
Irtyshih y l i johtavista kuhhäl-lisista
silloista. Se Ryhdistää k^^
pungin keskustan joen vasemmiUa
rannalla oleviin esikaupunkeihin: r.'.
Sillan rakentamisessa on' kokeil­tu
uutta menetelmää, jolloin ve­denalaisia
osia rakennettaessa ei
ole käytetty lainkaan kalliita suo­jata
"tteita. Siltakaaret on ' tuettu
paaluihin, joista viimeiset on k i i n -
sitetty joen pohjalle 18 metrin sy­vyyteen.
Jokaisen paalun läpimitta
pohjalta on 3 metriä j a ylhäältäkin
vielä 1,2 metriä. S-ltarakennelmat
valmistettiin valmiista osista, joi­den
pituus oli noin 25 metriä.
Sillalla suoritetaan parhaillaan
vimeisiä rakennustöitä, jotka on
^tarkoiiiis saada valmiiksi Lokakuun
vallankumoukesn 42-vuotisjuhlaan
mennessä.
kuollut aasi Ja hautaantohnittaja*-
'MittiffmiiiiÄaM
KuoIemahtuomiQita^
Ammanissa • V
Amman. — Kolnie henkilö tuo-m
t t i i n lauantaina kuulemaan Am­manissa
Jordaniassa "osallistumi­sesta
hallituksen vastaiseen salaliit­toon,
j a yrityksestä kaapata valta
maassa." Tuomitut ovat armeijan
entinen varakomeht^a kenraalima­j
u r i Sadek Shar, tämän veli eversti
Salah Shar sekä eräs siviilihenkilo
t r i Rifaat Oudeh. '.'
11 upseeria tuomittiin vapaus­rangaistuksiin
seitsemästä vuödesi a
elinkaudeksi ja neljä upseeria va­pautettiin.
Neljä tuomitu-sta, hei-däii
joukossaan eversti Saleh Shar
on paennut ulkomaille. /
Salaliitto paljastui kesällä.
N-!iittp iskeytyy lujemmin
kulutusta varatuotantoon
Puola pisti Suomen
toiveet mataliksi
Helsinki. — Viime sunnuntaina
suoritettiin täällä olympialaisjalka-palloilu
karsintaottelu Puola—Suo­mi.
Sää o l i hyvä ja yleisöä oli ke­rääntynyt
kerrassaan noin 12,000
stadioille ottelua seuraamaan.
Ottelu oli pettymys suomalaisille,
sillä puolalaisten voitto oli vakuut­tava,
vaikka suomalaisillakin oli
valoisat hetkensä. Varsinkin toisen
jakson alussa, jolloin suomalaiset
saivat tasoitetuksi puolalaisten ensi­puoliskolla
hankkimaan 1—O joh­don.
Pian puolalaiset saivat kuitenkin
yliotteen ja lopputulokseksi tuli -3
1 ja olisi maaliero saattanut olla
suurempiki. Toinen ottelu pela­taan
myöhemmin Puolassa. Kun sa­massa:
karsintaryhmässä pelaa,
myöskin Saksa, ei suomalaisilla ole
j u u r i minkäänlaisia mahdollisuuk­sia
selvitä kuiville.
Moskova. — Neuvostoliiton
Kommunistisen Puolueen keskus­komitea
j a neuvostohallitus ovat
julkaisseet päätöksen toimenpi­teistä
kulttuuri- j a kulutustava­roiden
sekä taloustarvikkeiden
tuotannon kohottamiseksi, tarvik­keiden
lajirunsauden lisäämiseksi
ja laadun parantamiseksi. Osa
päätöksistä on kiireesti paiitava
toimeen jo tämän vuoden viimei­sellä
neljänneksellä nimenomaan
suunnittelu- j a valmistustyöt seu­raavan
vuoden tuotantoa varten.
Suurin osa koskee kuitenkin ensi-j
a sitä seuraavan j a seuraavien
vuosien tuotantoa. Hallituksen j a
puolueen toimenpiteet ovat vas­taus
eri puolilta esitettyihin va­lituksiin
ja toivomuksiin ja n i i l ­lä
on tarkoitus lisätä vauhtia n i in
hyvin liittotasavaltojen keskusko­miteoiden
ja hallitusten kuin
kaikkien taloudellisten instans­sien
j a talouskysymyksiä käsitte­lemään
joutuvien järjestöjen työl­le.
• •
Samalla kun päätöksessä todetaan
näitten tavaroiden tuotannon l i ­sääntyminen
viime vuosina, siinä
kiinnitetään huomiota siihen, että
kysyntä kasvaa jatkuvasti tuotantoa
nopeammin. Monilla paikkakunnil­la
on puute alkeellisistakin talous­tarvikkeista,
joiden tuotanto helpos­ti
voitaisiin järjestää itse paikan
päällä. Samalla on yleistä puutet­ta
televisiovastaanottimista, pianois­ta,
lasten ja nuorten polkupyöristä,
pesukoneista, jääkaapeista, sähköra-dioista,
posliini-, fajanssi-, lasi- ja
emaljitavaroista sekä talouskäyttöi-sistä
muoviesineistä. ; :
Toimenpiteillä pyritään nosta-tamaan
kulttuuri- j a kulutustava­roiden
sekä taloustarvikkeiden
tuotanto vielä tämän vuoden v i i ­meisellä
neljänneksellä 647 mii-''
Joonalla ruplalla, j a ensi vuodäi
tuotanto 57,900 miljoonaan rup­laan
ja vuoden 1961 tuotanto
64,000 miljoonaan ruplaan, k un
se vuonna 1958 o l i 45,000 miljoo­naa
ruplaa.
Eräät yksityisiä tarvikkeita kos­kevat
luvut antavat kuvan siitä, mi­tä
nämä numerot käytännössä mer­kitsevät.
Niinpä jääkaappien tuo­tanto
kohotetaan vuoden 1958 mää­rästä
359,600 kappaleesta vuonna
1961 jo 796,000 kappaleeseen. E r i ­laisten
pesukoneiden 463,000:s1a
1.215,000:een. Televisioiden 979,-
3Ö0:sta 1.928,000:een, mopojen 25-
Ö00:sta 280,000:een, lasten polku­pyörien
1.024,300:sta l,565,000:een
sähkösilitysrautojen 2,086,000:sta
6,586.000:een jne.
Vaaditut uudistukset koskevat
yhtä hyrin tuotannon järjestelyä
kuin tarvikkeiden suunnittelua
ja malleja sekä siirtymistä uu­sien
materiaalien käyttöön. To­teutettuna
ne tulevat suuresti
muuttaniaan Neuvostoliiton ko­tien
tämän hetkistä kuvaa. Man.
edellytetään, että melkein jokai­sessa
neuvostokodissa näkyvien
silkkisten lampunvarjostimien
valmistus lopetetaan v. 1961, jo­hon
mennessä on siirrytty'nykyai­kaisempiin
materiaaleihin, kuten
muoviin j a tulenkestävään pape^
riin. .
Ei sovi yliteen Vuorisaarnan kanssa
Viime sunnuntaina kuuntelimme
"virkamme tähden" TV:stä erään
katolisen professorin "saarnaa"
näistä maallisista. Kuten arvata
saattaa, hän pauhasi työväenliikettä
vastaan yleensä j a erikoisesti per­keleiltä^
riivattujen kommunistien
pään menoksi.
Luennoitsijana oli itse herra suu­ruus.
Sudburyn yliopiston yhteyteen
vastikään rakennetun lisäkkeen
(extension) johtajan, professori A .
J . Bourdeau, joka ylpeilee sillä, etr
iä:.^hänellä on ollut läheisiä suhtei-.
ta Yhdysvaltain valtiodepartmen-ti
n: kanssa.:' ja että hän on iltakoulus­saan
kouluttanut'.sellaisea virlcako-neiston,
joka:hänen rkauko-ohjaukr
sensa avulla pystyy pitämään täkä­läiset,
kaivos^ j a sulattimotyöläiset
aisoissa.
Kaiken lisäksi saimme kuulla, et­tä
tämän'korkeasti oppineen profes­sorin
tarkoit\jis on pitää T V : n .väli­tyksellä
kokonainen sarja rienaaja'
luentoja nimenomaan siinä mielesi
.sä, että hän voisi julkisestikin se­kaantua
kaivosmiesten' union tule­viin
johtokunnan vaaleihin. Aikai­semmin
hänen kerrotaan yksityis­kirjeillä
kutsuneen opetuslapsiaan
kokoukseen, missä nimitettiin M -M
union paikallisosaston koko johto-,
kunnan e d u s t a j a l i s l a M r . Gillisin
johdolla! "Sivumennen sanoen alle­kirjoittanut
ei ole koskaan' nähnyt
tämän julkeampaa sivullisten' se­kaantumista
jonkun työväenjärjes­tön
sisäisiin asioihin
. Mutta , ei tässä kaiketi mitään
uutta.-ole jesuiittojen ;ja heidän
hengenheimolaistensa kohdalta sil­lä
muistamniehan vielä miten hei­dän
loimestaan poltettiin ennen­vanhaan
tiedemiehiä roviolla,- myy^
tiin taivasosuuksia j a : harrastettiin
muutakin mädännäisyyttä, mikä sai
esimerkiksi Martti Luther-nimisen
munkin nousemaan "uskonpuhdista­jana'*:
taisteluun . paavinvaltaa; vas­taan.
* _ _
Tässä yhteydessä palautuu mie­leen.
se tosiasia, että edistys vaikut­taa
:sentään katolisen kirkon huip­pujohdossakin'koska
;;paavia ei enää
.pidetäi;;erehtymättömänä:: muuten
kuin:silloin:. kun hän,,painaa paka­nansa;
P.:Pietarin.topattuun.^^;i
meenV ts. .^oliessaan.jvirkatoimessä.:^;
Mutta' palatälcsemme ;vielä kai­vosmiesten
union paikallisosaston
ylimpänä johtajana jaikomentajana
esiintyvän professori Boudreaun
luentosarjaan meistä tuntuu, että
tämä korkeasti oppinut professori
on tainnut omaksua ylivoimaisen
urakan.' »
Kuten aikaansa seuraavat luki­jamme
— misus ja ystävämme Pie­tilä
— vallan hyvin tietävät, Rans­kassa
aloitettiin katolisen kirkon
Hoimesta v: .muistaaksemme:: vuonna
1944 -erikoinen • työläiSpappiliike.
Sen puitteissa oli tarkoitus lähet­tää,
jos e i vallan niin vannoutunei­ta-
työväenvihollisia kuin. eräs tun-nettu
professori, niin ainakin e r i -
koisvalmennettuja nuoria pappeja
tehtaisiin ja satamiin elämään ja
tekemään herätystyötä perkeleeltä,
e l i sosialismilta: ja kommunismilta
riivattujen työläisten keskuudessa.
Julkisesti mainostettiin: silloin, että
näiden . työläispappien tehtävänä
on vieroittaa työläiset kommunis­mista
mihin professori Boudreau
myös pyrkii "kauko-ohj auksensa"
ja luentojensa avulla.
Mutta miten kävi Ranskan työ-läispapeille?
Syyskuunig pnä kerrottiin P a r i i ­sista
tulleessa: Reuterin uutistiedos­sa
m.m. seuraavaa:''"Ranskan piis­pojen
kokous ilmoitti r perjantai-il-taria
noudattavansa Vatikaanin ke-,
hoitusta ' lopettaa työläispappien
evarikelioimistoiminta : . ."
Ja miksi? Oltuaan muutamia vuo-,
siä varsinaisessa työssä toisten työ­läisten-
kanssa työläispapit ilmei­sesti
unhoittivat esimiestensä anta­mat"
tehtävät ja liittyvät työläisten
oikeutettuun taisteluun paremman
elämän puolesta.^ Osa papeista oli
kerta kaikkiaan heittänyt pois pa-pinkaapunsa.'
Heistä oli tullut toi­vottomasti
menetettyjä lampaita.
Järkevämmät heistä olivat liitty­neet'unioon
j a tulleet valituiksi jo­pa
vastuunalaisiksi luottamusmie-hiksi.
Ja kun katolinen kirkko o l i
täten; menettänyt niin paljon nuo­ria
lupaavia papintaimia työväen­liikkeelle,
että se alkoi huolestuttaa
kirkon korkeinta johtoa, niin paavi
Johannes XXIII ilmoitti kuivan asi­allisesti,
että ^ työläispappiliike on
tullut lopetetuksi. , "
Ontto paatos, jollä professori
iBoudreauutyöväenvastaisia; luento-jaan
pitääi saattaa kuvata juuri tä­män
epäonnistuman tietoista - tai
vaistomaista kaikupohjaa!
Eipä silti, että aliarvioisimme täl­laisen
kauko-ohjauksen vaaroja.
Mainittakoon vam, että eräs
kansleri -Adenauerille (ja hän on
uskollinen katolilainen) myötämie-. •
linen Länsi-Saksalainen aikakaus- .
lehti, jonka tietojen todenperä!-^
.syyttä ei meillä ole syytä epäillä,
kertoi äskettäin, että paavilla on
määräysvalta kuudessa Italian pan­kissa.
Vatikaani omistaa pankki-ja"
teollisuusosakkeita Italiassa. Je-suiittajärjestö
("kun raha kirstuun
helähtää niin sielu taivaaseen v i ­lahtaa")
omistaa suuren' pros. erään
amerikkalaisen suurpankin: osakkei- M
ta. Keski-Amerikassa toimivan he-delmäyhtiön
pääösakekannan kah- -
dessä amerikkalaisessa: terästehtaasv'
sa, useissa lentokonetehtaissa j a p a - :
rissa öljy-yhtiössäjelohopeakaivok-sia
Espanjassa, autotehtaita ja
asetehtaan vRanskassayvp
Belgiassa'jne.'
Vuorisaarnassa sanotaan. "Älkää
kootko itsellenne aarteita maah'
päällä" ja "ette voi palvella Juma­laa
j a mammonaa".
':i Mutta: muistaako katolinen kirkko: • ^
ja sen nimissä työväkeä ^parjaavat
professorit tätä? ,
Oletamme, että meitä voidaan
syyttää peräti uskonnonrhäpäisemi-.'-
sestä siitä, että uskallamme - olla
eri mieltä professori fioudreaun
kanssa. Mutta ehdoton tosiasia on,
että uskonto Jia kirkko ovat kaksi eri<
asiaa ja silloin kuin joku, jotakin
kirkkoa muka"^edistävä "suuruus",
— olkoon hän professori taijpoppa-,
mies, lähtee luennoimaan työväketi
vastaan > näistä maallisista, meillä
on oikeus ilmaista myös.oman mieli­piteemme
niistä asioista. --,Känsä-<
koura.-~