Vapaus, July 21, 1955

              5ivu2
Torsteina, heinak. 21 p. ^Thursday, JuJy 21,1Ö55 ij
VAPAUS
(MJOSEKn) XndepeDdestXftlKHr
TelQAooas: Sus, <92iee 00,4^4281;
EditoTlalQfaceOB. 4.42»,«aDagtr
e,SuksL EditoxVf.EOmO. acofllng
address: Box e9< fiodbuiy. Ontario.
Ongaa <rf Ftonlah Caiia<liang. Es-tBUttbed
Ko7, 6, m?, Autborixea
as «eeood d a » mall by tbe Post
Offlcse Pepaxtment, Ottaws, Fub»
lUbed ttur^ veekly: Tuesdays^
Tboiadays and Satimiays Vapaus
PubUdilng ConpaDy Ltd, at 100-202
Elm 6t. W, SixUiury, Ont^, Canada,
Advertlsiiig rates upro mvUcatlon.
T^raoslatfam free <tf cbaiKe.
TZLAUSHJNNATt
Canadasaa: l vk, ^JOO C Kk. 9.15
Z kk. 235
TbdssVaUoIssa: 1 vk. 0JOO «Ick. 430
Suodll»a: 1 vk. 8J» kk. 4.7S
Hekingin vetoomus :
: Hekingisä pidetty maailman rauhanliikkeen suurkokous muo­dostui
onnistuneiirimaksi rauhanliikkeen historiassa ja niin ollen
myöskin siinä hyväksytty ''Helsingin vetoomus" tulee säOymään
kautta aikojen yhtenä maailman suurimmista ja vaikuttavimmista
asiakirjoista. Seuraavassa Helsingin Vapaa Sanan toimituksen lau­sunto
mainitusta vetoomuksesta.'
* * * ,
Mahtoi olla erään elämäntyön palkkio kun professori Felix
Iversen, vuosikymmenien läikana lukemattomien pienten rauhanko­kousten
johtaja, katseli pankjmimentulmntistaihmismerta^^^^^'^^
välisessä rauhanjuhlassa Hesperiassa. Ylpeimpiä sanoja ei ole tällä
kentällä eikä koko Suomen, maassa kajahtanut kuin kansainvälisten
vieraittemme julistus/: e t t ä Waterloo ja Lut
Helsingin nimi säilyy/ ja Helsingin kokouksesta alkaa maailmassa
uusi aikakausi. Eikä Messuhallissa ole minkään kokouksen yhtey-,
dessä eikä tuskin edes huvitilaisuuksissa puhjennut sellaista iloa kuin
oli kolme kertaa rauhankohtauksen lopussa. Ensimmäisen kerran,
ktin Helsingin vetoomus luettiin/ toisen kerran, kun vk^
se oli hyväksytty kaikilla äänillä yhden pidättyessä äänestämästä ja
kolmannen kerrany kun kokous julistettiin päättyneeksi. Suomalai-^o
set vain täysin sydämin säestivät niitä riemukkaita kädet-toistensa-;
y olkapäillä-kulkueita/ niitä tanssi-, laulu- ja huutoryhmiä/ jotka kym­menien
-minuuttien ajat täyttivät Messuhallin sanoinkirvaamattomal-la
riemulla/ levitettyjen paperipalasten serpentiinikaskaadeilla.
? : Vastakohtana tälle ilolle ja innostukselle on maailman rauhan-
; kohtat»ksen julkilausuma "Helsingin vetoomus" perin asiallinen ja
reaalinen. Sen pääsisältö on sanottu sen viimeisissä sanoissa: "Askel
askeleelta voidaan ratkaista maailmassa esiintyvät vastakohtaisuudet
' ja täyttää kansojen toiveet."
Näihin askeleisiin kuuluvat Geneven sopimukset, Indokiinan so­dan
päättyminen, Bandungin kokous/ Itävallan julistautuminen puo­lueettomaksi
ja Belgradin Julkilausuma. Ja niihin kuuluu ennen­kaikkea
kansojen kymmenvuotisten toiveiden ja ponnistusten tulos,
taeljän maailmanvallan johtajien kohtaus Genevessä. Helsingin ko­kouksen
päämerkitys onkin siinä, että se on kansainvälinen yleisen
mielipiteen t u k i näiden neuvottelujen onnistumiselle ja samalla lähtö­laukaus
mielipiteiden muokkaamiseksi koko maailmassa näiden neu­vottelujen
onnistumista varten, Euroopan ja maailman turvallisuuden '
lisääntymiseksi, Saksan kysymyksen ratkaisemiseksi Saksan yhte-liäisyyden
pohjalta, Taivanin palauttamiseksi Kiinalle ja Kiinan
kutsumiseksi luonnolliselle paikalleen Yhdistyneissä Kansakunnissa.
Kun Yhdistyneet Kansakunnat, joka juuri maailman rauhan-
-kouksen aikana juhlr kymmentä ikävuottaan, on maailman halli­tusten
vielä vajaalukuinen parlamentti/niin Helsingin kokous oli sitä­vastoin
maailman kansojen rauhanmielipiteen suuri julkitulo ja muo- •
io^tumistilaisuus. <Ne, jotka ovat ennen olleet mukana kansainvälisissä
rauhankokouksissa/ todistivat yksimielisesti/ että näin monia eriäviä
" mielipiteitä/ eri uskonnollisia ja poliittisia katsantokantoja edustavaa
kokousta ei ole vielä pidetty eikä silti näin suureen yksimielisyyteen
päästy. Helsingin kokous oli tällä tavoin saavutus, etappi maailman
rauhanliikkeen historiassa.
Erikoisen tarkkailunsa ansaitsevat Helsingin kokouksen erikois-
^äätöslauselmat. Mutta täs^ä yhteydessä on vielä syytä kiinnittää
;<'huomiota Helsingin vetoomuksen viimeistä edellisen kappaleen sanoi-äiinrVRauhan
työ voidaan vihdoin toteuttaa, jos ne rauhanvoimat,
^otka asettavat itselleen samat päämäärät ennen kaikkea rauhan­liikkeet
ja suuret poliittiset ryhmittymät, joiden aatteenaon kristilli­nen
tai sosialistinen aate — yhdistävät pyrkimyksensä hajoittaakseen
'kaiken epäluulon ja voittaakseen rauhan."
' ' N i i n se on. Sellainen sanoma lähtee Helsingistä yli maailman
»vastustamattomalla voimalla.
^Amerikkalaiset ja N^liiton kauppa
* Juuri neljän suurvallan Geneven neuvottelujen edellä toimitettHn
'^Yhdysvalloissa Gallup-äänestys siitä, kuinka varsinainen kansa» suh-
4autuu -kaupan laajentamiseen Neuvostoliiton kanssa. Tulokset osoit-
4ivat, että viimeisten vuosien aikana on huomattavasti lisääntyneet
Jlsellaiset. heAkilöt, jotka haluavat kaupan laajentamista itään.
V. 1953 syyskuun aikana toimitettu Gallup-äänestys osoitti, että
^40 prosenttia halusi kauppaa Neuvostoliiton kanssa, 48 prosenttia
nrastusti sitä ja 12 prosenttia ei antanut ääntään kumpaisellekaan
puolelle.
r V. 1954 helmikuussa 42 prosenttia kannatti kaupan laajentamista
iNeuvostolilton kanssa, 44. prosenttia vastusti sitä ja 14 ei äänestänyt
kummankaan puolesta.
• Nyt toimitetussa äänestyksessä 55 prosenttia kannatti kaupan
laajentamista Neuvostoliiton kanssa, vain 29 prosenttia vastusti sitä
'ja 16 pysyi puolueettomana.
The American Institute Public Opinlonin, joka toimitti tämän
Gallup-äänestyksen; lausunnossa sanotaan äänestyksen tuloksen joh-.
dosta:
"Enemmistön mielipide osoittautui olevan se, että kauppa aut­taisi
pääsemään parempaan yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa ja
saamaan maailmassa rauhan."
Ei ole vähääkään epäilystä etteikö edellä lainattu lausunto pidä
paikkaansa. Rauhan ensimmäisenä ehtona on eri kansojen väliset
normaalisuhteet, joista kaikkein kouraantuntuvin muoto on vilkas
kaupankäynti eri maiden välillä.
Amerikkalaisten yleisen mielipiteen kallistuminen <kaupankäyn-tiin
Neuvostoliiton kanssa osoittaa, että Yhdysvalloissa ollaan sel­viämässä
siitä röyhkeästä valhepropagandasta, jota sodanlietsojat
ovat kylmän sodan aikana syöttäneet kansalle. Ihmisetyovat ruvenneet
järkeilemään mihin tällainen maailman jakaminen lopulta johtaa.
Neuvostoliitto, kansandemokraattiset maat ja Kiina ovat aikai­semmin
ilmaisseet/ että heidän maansa voivat tulla toimeen ilman
•kaupankäyntiä, länsimaiden kanssa, mutta samalla ne ovat korosta-
,neet, että kauppa hyödyttäisi kaikkia kansoja ja auttaisi rauhan
;asiaa.' •
' , Puhuessaan maanantaina Genevessä kaupan rajoittamisesta ja
kauppaesteistä Neuvostoliiton pääministeri Bulganin sanoi, että täl­laisia
esteitä on tavallisesti Saatettu voimaan sotilaallisista syistä ja
jatkoi:' • • . •
"Me emme osoita tätä siitä syystä, etteikö Neu\'ostoliiton talous
.tulisi toimeen ilman talous-ja kauppasuhteita sellaisten maitten kans­sa,
jotka ovat katkaisseet suhteensa ilman meidän syytänune.
}.: Me mainitsimme tämän siksi, koska tällä alalla on huomattavat
taidollisuudet päästä eri maitten välillä normaalisiin ja ystävällisin
suhteisiin, joka voisi johtaa kansojen hyvinvoinnin parantumiseen.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
MMM BMnt», et. CathzriJiea. Ont. f
täyttäH ensi maanantaina heinäk. 25. i
pnä 70 vuotta. I
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnitteluihin!
Canadan ääni Helsingin
rauhankokouksessa
SITÄ
JA
jJUaihma rauhankokouksen paa-! alussa.
Mitä muut sanovat
t>'ttyä Helsingissä' Icokouiesecn osal- Cnsinunälsenä puhujana yleisessä
llstunelden valtuutettujen Ja sanoma- keskustelussa hän teki .suuren palre-lehttmiesten
miellm Jäi canadalaisten
tärkeä rooli tässä kokouksessa, Cana­dan
valtuusto, 47 edustajaa Ja seuraar
jaa, oli yksi suurempia^ kokouksessa.
I Mutta ei edustajain lukumäärä ollut
NÄKEE B K A N ' T O I S ^ SILMÄSSÄ i ainoa vaikuttava tekijä.
BtVTTA EI MALKAA OMASSAA.V! Kokouksen puhemiehistöön yaUttiiD
HL le päivänä kirjoitti Montreal J4 canadalaista ja yksi canadalainen
Daily Starin yleisön - osastolla nim. i valittiin puhemiehistön johtokim.taan.
•Tired Reader" seuraavaa: :
Päivä-päivän jälkeen luen sanoma­lehdistä
.kuinka Ihmiset Venäjällä,
Koreassa »Jkä muualla ulkomalUa
elävät. Meidän el tarvitse mennä
niin kauaksi nadaksemme sellaista
mlllalsfltsl ne kivvataan. Tehkää
matka D ^ k a y v i l l e , viisi mailia ulko­puolelle
Montrealin, n i in havaitsette
etteivät tiet ole pääUystettyJä, kä-eipumput
ovat käytännössä» mökr
kejä, jolasa asumisen pitäisi kieltää
j a joissa yhdessä huoneessa asuvat
viisihenkiset perheet, ja vieläpä suu­remmatkin.
Ojat ovat täynnä käymälöistä ja
pesualalsta juossutta likaista vettä.
Kesikuun 23 päivään saakka oli puo­let
kaduista melkein liikkumiseen kel-paamatomla
ja pääkatu Grand Allee
pahempi kuin farmarien tiet,
(Ketä pitäisi syyttää? Sitä en tiedä.
Sen vain tiedän, e t t ä olen kyllästynyt
lukemaan samanlaisesta tilanteesta,
uatomallla, kun se tavataan nenäm­me
edessä.
On Uune kuinka tämä paikkakunta
on säUynyt kulkutaudeilta. .
N-iiiton-ltävallan
kauppasopimus
on altekirjoitettu
Moskova. — Kuluvan vuoden huh­tikuun
5 p n ä allekh-joltetun neuvos-tollittolals-
ltävaltalalsen memorandu-min
m t ^ i s e s t l on Moskovassa käyty
N L : n ulkomaakauppamlnisterlön ja
Itävallan kauppavaltuuskunnan väli­siä
neuvotteluja. Joiden tuloksena a l ­lekirjoitettiin
kuluvan heinäkuun 12
pnä N L : n ja Itävallan .välinen ta-varanvaihto-
Ja makausopimus. jonka
puitteissa Itävalta tulee suorittamaan
korvauksen 'NL: Ita saamastaan omai­suudesta.
n ä m ä n sopimuksen mukaisesti tu­lee
itävalta toimittamaan NLoon kuu­den
vuoden aikana tavaroita yhteis­arvoltaan
150 miljoonaa dollaria, ts,
25 miljoonan dollarin arvosta vuoait-tain.
Tavaraluetteloon,kuuluu valssitvot-teita,
paperi- j a puuhioketeoUisuuden
koneita, kompressoreita, kemiallista
välineistöä erikoiskäyttöön tarkoitet­tuja
autoja, tarkistus- ja mittauslait­teita,
teräs- ja tekstiiliteollisuuden
tuotteita Ja keinoailkkikankaita.
Samalla allekirjoitettiin sopimus
raakanaftan toimittamisesta Neuvos-,
tollittoon korvauksena niistä nafta-teolllsuuslaitokslsta,
Jotka N L on luo­vuttanut
Itävallalle. Tämän sopimuk­sen
mdkaan Itävalta tulee toimitta­maan
NLoon kymmenen vuoden ku­luessa
10 miljoonaa tonnia raakanaf-taa
vuotuiasn toimitusmäärän nous­tessa
miljoonaan tonniin. :
Kahdessa kokouksen seitsemästä ko-mlsslonissa
toimivat canadalalset pu­heenjohtajina
Ja kaksi canadalaista
valittiin päätöslauselmia valmlstavim
komiteoihin. j
Canadalainen t r i J . G. Endicott on
jo pitkän alkaa ollut tunnettu kautta
maailman aktiivisena rauhan taiste­lijana
Ja tärkeän canadalalsen rau­han
järjestön johtomlehenä. Kokouk­sessa
käydyissä keskusteluissa tultiin
tuntemaan myöskin muita canadalai-sla,
mistä canadalalset voivat olla y l ­peitä.
On aina miellyttävää nähdä millä
lämmöllä tri Endicottia tervehtivät
kaikki rauhan liikkeen johtajat kai­kista
maista. Hän on kohottanut Ca­nadan
mainetta huomattavalla taval-'
la näiden kylmän sodan vuosien ai­kana..
• .
Maailman rauhankokouksen päätyt­tyä
yli 60 maan rauhanliikkeiden
edustajat kokoontuivat. Ja valitsviat
uuden maailman rauhanneuvoston,
Joka viimeksi valittiin Sheffield-Var­sovan
kokouksessa v. 1950. Monet
seuraa ja t myöskin osallistuivat tähän
kokoukseen ja heitäkin valittiin maa­liman
rauhanneuvostoon.
Canadalaisten joukosta maailman
rauhan neuvostoon valittiin tri Endi­cott,
mrs. Eva Sanderson ja Bruce
Mickleburgh kaikki Torontosta. Maa­ilman
rauhanneuvoston Johtokuntaan
valittiin 50 muun ohella myöskin tri
Endicott.
TRI CANDYN PUHEENVUORO
Church, Peace Misslonin lähettämä
lukesD esittäessään monien, canada­laisten
mielissä olevia epäluuloja
maailman rauhanhlkkeestä,f Hän ky­syi,
e t t ä onko maailman rauhanneu­vosto
Moskovan määräysvallan alai­sena
ja oliko siinä enemmistö kom­munisteja,
ja samalla h ä n osoitti mo­nien
ihmisten i>elkäävän, e t t ä -Cana-daan
tuodaan kommunismi pakkokei­noin.
Hän kertoi olevansa huolissaan
kirkor\ asemasta kommunistisissa
maissa j a kertoi Joistakin tapauksista,
missä kristltyjllä on ollut vaikeuksia
toimiessaan kommunistien kanssa
rauhan puolesta. Hän myöskin kertoi
sanoilla, kuten demokratialla, vapau-della
ja rauhalla olevan erilaisia t u l -
k'lntoja maailman eri osissa.
Tämä oli tärkeä puhe. Todellisten
Vristausten saanti riippuu suuresti
siltä mitenkä laajaksi muodostuu kan­sojen
välinen yhteistoiminta rauhan
turvaamiseksi.
Monet timnetut henkilöt maailman
eri osista käyttivät puheenvuoroja
t r i Candyn puheenvuoron johdosta.
Professori J . D. Bemal ^itanniasta
oli yksi niistä. Hän lausui mm. seu-räava.
sti: - :
Britannian Labor-puolueen viral­listen
edustajien poissaolo maailman
rauhan neuvostosta ei ole- koskaan
ollut meidän toivomuksemme. Tosi­asia
on, että Labor-puolueen parla-mentm
edustajia on osallistunut
kaikkiin meidän kokouksilmme alusta
lähtien Ja he ovat olleet tervetulleita.
Heidän syrjään jäämisensä on nyt
vaikuttanut virallinen kielto. Tuntuu
epäoikeudenmukaiselta ensiksi ehkäis­tä
Ihmisten osallistumisen kokoukseen
Ja sitten valittaa sen Johdosta, kun
ei olla kokouksessa edustettuna.
Pastori Candyn puheenvuorossa
meitä on arvosteltu siitä, että.ohjel-mamme
usein poikkeaa Yhdysvaltain
ja Britanniaa^ hallitusten, ohjelmista.
Canadalabten
«lemmistö haluaa
oman lipun
Toronto. — Canadan yleisön asiain
instituutti on Juun suorittanut Cana»!
dassa GaJlup-äänestjtoen siltä. bSf roisestaan asemalle, J
luavatko canadalalset oman lipun vai- j e m ä n t ä juoksi pilettilu
ko nykyisen: Union Jackin. Äänes-! — Antakaa mjnui:
tyksessä annettiin oman lipun puo-mutta
ei poikkea Neuvostoliiton h a l -
seuraaja pastori D, C. Candy piti mer-! lituksen ohjelmasta. Mutta seuraä-kityksellisen
puheenvuoron kokouksen I mamme ohjelma ei ole minkään hal­litukeen
ohjelma, vaan siitä päättär
vät edustajaJoune enemmistö pitkien
keskustelujen jälkeen kokouksissam-me
ja he eivät ainakaan kaikki ole
kommimlsteja. Ja todisteena ohjel- ! lesta 68 pros. äänist ä ja 28 prosenttia
mamme oikeudenmukaisuudesta ovat i äänesti Union Jackin puolesta,
maailman tapahtumat. Me olemme l y^n^^^ enemmistö äänestäjistä oli
vastustaneet -atomipommien käyttöä. s,tä mieltä, e t t ä haUituisen tulisi ryh-
Me vaadimme Korean sodan lopetta- ^^^^ j^^ti toimenpiteisiin tässä asiassa,
mista. Me kehoitimme suurvaltoja j ä ä h ä n asti on St. Laurentto halhtus
neuvottelemaan. .kieltäytynyt tekemästä mitään.
"Ohjelmamme on voittanut kanna-
KIIBET
Juna antoi jo merki
tusta niissäkin piireissä jotka vas­tustavat
järjestöämme. Loppujen lo­puksi
ohjelmamme mukaisesti.on toi­mittu
ja ehdotuksemme ovat olleet
suuria tekijöitä jännitystilanteea lie­ventämisessä.
Kokouksessamme olem­me
kuulleet arvosteluja molemmilta j
puolilta. Olisi hyvä jos sitä olisi i
enemmän ja tasapuolisemmin. Mutta i
sen edellytyksenä on sosialistien, libe- i
raalien ja konservatiivien aktiivinen |
osallistuminen. 1
"Tällä kertaa, kun esittämämme
ohjelma on saanut osakseen laajaa
suosiota, monet ihmiset haluaisivat
lähestyä meitä, mutta he epäröivät
olla tekemisissä Järjestön kanssa, jos­ta
on levitetty paljon vääriä tietoja, j
On erittäin ajankohtalata, että tämä
viimeinen este laajalle maailman rau­hanliikkeelle
tullaan voittamaan; Me
emme ole koettaneet monopolisoida
rauhan työtäV Me tervehdimme kaik­kien
järjestöjen esityksiä yhteistoi­minnasta
yhteisen päämäärän, rau­han
puolesta. Meidän tulee seuraa­vien
kutticausien aikana ponnistaa
äärimmäisesti Jokaisessa maassa rau­han
liikkeen laajentamiseksi ja toi­minnan
tehostamiseksi."
(On kerrottu tri Candyn Torontoon
palattuaan lausuneen kokouksen de­mokratian
syvästi vaikuttaneen hä­neen
(ja tuoneen esille kiitollisuutensa
monesta • vastauksesta hänen kysy­myksiinsä.)
Mikäli vastaukset hänen kysymyk-simsä
kirkon -asemasta sosialistisissa
maissa ovat kysymyksessä, hän on
saanut Puolasta kutsun tiUla tutustu­maan
kirkon asemaan.
Canadan oman lipun suhteen on
tehty lukuisia ehdotuksia. Toiset eh­dottavat
siihen vaahteranlehteä, toiset
majavaa, vehnälyhdettä jne..
j poletti,
i -r- Minne haluatte?
I — No tännepä tieter
I KIUKKUINEK
i — Isoisä on tänä
päällä.
— • K u i n k a voit sen •
— Hän lähti aarni
traktorilla Ja on nyt a
mupäivän edestakaisii
maamatta sitä että j
Radioakfiivisuuden aiheuttama \
tieteetlisten tutkimuksien vaiossi
. Englantilainen tri Roger Pilkington,
antropologian J a genetiikan tutkija,
on tutkimuksillaan tuonut hieman l i ­sävaloa'^
n i i h in vaaroihin, joita vety­pommin'käyttäminen
saattaisi ihmis­kunnalle
aiheuttaa. Tri Pilkington
kertoo viimeisessä "Family Doctor"-
lehden numerossa nllsta tuloksista,
joita on raavuttanut tehdessään ko­keita
hedelmäCiäriJäsillä. Hedelma-kai-
paset sikiävät erittäin nopeasti,
vuoden kuluessa niitä elää jo useita
sukupolvia. Joten näillä hyönteisillä
voidaan Jielposti tehdä periytymiseen
liittj-viä tutkimuksia: o
Hän kirjoittaa, että asettaessaan
hedelmäkärpäsiä radioaktiiviseen sä­teilyyn,
han ei Jcahdessä ensimmäi­sessä
sukupolvessa huomannut mi­t
ä ä n muutoksia. Sitävastoin myö­hemmissä
sukupolvissa saatettiin huo­mata
^mm. perinnöllistä silmien Ja
raajojen puutetta. Ja epämuodostu­mat
lisääntyivät Jyi&ästii mitä pi­demmälle
suiupolvissj
"Voidaan täydellä
vakauttaneita siltä,
kunta ei vielä ole j
taanottamaan sella
- radioaktiivisia säteitj
kärpäseni", tri Pilkii
taa. "mutta jokaine
ponunikoe lisää totas
eikä s i t ä voida olla k<
huomioimatta.
Josradioaktiivisuu
kriitillisen rajan, emi
loinkaan pystyisi pan
ta oikealla tavalla
OUsi aivan paikalla
kokeet Ja tässä valli
l i i an myöhään voisii
astuneemme merkin
Jo pelldui pommien
kalsissa erämaissa sa
meidät siihen, jota
asiantuntijat kolkos
. rodalliseksi itsemurh
taa tri Pilkington.
Tärk;eeaä <lK<a nsainvälinen asia
Kirj. J, Mirov
iakirja
että Veiaäjän kansa todellakin pyrkii j huonoin. Selvisi kuiten:
rauhaan.''- • — . • - i erinomainen -lepopaiRk
Ruotsalainen (valtuuskunnan johtaja sista tuskin löytyy vei
Gustav'Nielsson on Ruotsiin palat- Valtuus&uraian jäsen,
tuaan antanut seuraavan lausunnon ! ter ödström oli käynyt
I ta; Jugoslaviasta.' tulleiden tietojen mänpuoliin j a työhön. Toukokuun 28.
Puoli vuotta sitten Moskova kään­tyi
julistuksella eri meiden parla­menttien
puoleen. Se oli tavalUsijvi-j
desta poikkeavaa, sillä, aikaisemmin
ei yksikään parlamentti' maailmassa
ollut esittänyt tällaista kehoitusta.
Helmikuun 9. päivänä <1955 Neuvosto­liiton
korkein neuvosto hyväksyi yk­simielisesti
julistuksen, jossa en mai­den
parlamenttien Jäsemä kehoitet-t
i in vaihtamaan keskenään parla­menttivaltuuskuntia.
» Samanaikai­sesti
se muodostui parlamenteille kut­suksi
lähettää valtuuskuntiaan Neu­vostoliittoon.
Tällainen kehoitus saat­toi
s>'ntya vain maassa, jossa pyritään
kaikin tavoin lujittamaan maailman
rauhaa.
mukaan sen parlamentti vahvistaa
heinäkuun alussa 1*- tai 17-henkisen
•valtuuskunnan;
' (Ranskan kansalliskokouksen puhe­miehistö
on lähettänyt ulkomlnlste-nolle
Neuvostoliiton valtiovallalle
luovuttamista varten lausuntonsa,
jossa »3 Umoittaa suostuvan lähet­tämään
Neuvostoliiton ' korkeimman
neuvoston julistuksen mukaisesti Neu­vostoliittoon
Ranskan parlamenttl-valtuustiunnan.
Neuvostoliiton korkeimman neu­voston
julistukseen ovat nain ollen
vastanneet myönteisesti sellaisten
maitien parlamentit* joiden väkiluku
muodostaa yli puolet maailman väes­töstä.
Hyvin pian Neuvostoliiton kor-pälvänä
ottivat Intian parlamentti-sanomalehdistön
edustajille: "Mat­kamme
oli epäilemättä sangen on­nistunut.
Meidän oli pakko tarkis­taa
aikaisempia käsitykslämme Neu­vostoliitosta.
Saimme nähdä sen, mi­tä
vain.tahdoimme, ja toisinaan olim­me
matkaohjelmamme tiiviyden t ä h ­valtuuskunnan
vastaan K . J . Yc r o - den pakoitettuja Jopa kiel täytymään
Ehilov, Vi M. Molotov ja G. K . Zhu- < tarjoutunsista mahdollisuuksista. K ä -
kpv.;; Ruotsalaisen- . parlamenttival­tuuskunnan
otti kesäkuun 13. päivä­n
ä vastaan K. J . Voroshilov. Molem­mat
valtuuskunnat ovat nyttemmin
palanneet kotimaahansa. Indian ex­press
on julkaissut haastattelun. Jon­ka
sen kirjeenvaihtajalle, on myöntä-vimme
nykyaikaisissa suurkaupun­geissa
Moskovassa ja Leningradissa,
ja naimme teollisuuden ja maatalou­den
menestyksiä. •
• Johtavat toimihenkilöt tekivät mei­hin
sangen,hyvän vaikutuksen. Mat­kamme
tulee sellaisenaan poistamaan
keimman neuvoston julistuksen j u l -
AgressIlvlsetpUrlt- tulivat siitä le- kaisemiseh jälkeen lehdet kertoivat.
Kaupparajoituksia
on tievennetty
Ottawa. — Hallitus on lieventänyt
vlentlkontroUia uudelta tavararyh­mältä,
sallien niitä viedä ei-kommu-nlstisiin
maihin, mukaanlukien Hong­kongiin,
vientilupaa pyytämättä. ; ,
Näihin kontrollista nyt vapautettui­hin
tavaroihin kuuluu monenlaisia
tavaroita, aina laivavällnelstä kemi-kaalltuottelslln
asti.. Lista kokonai­suudessaan
julkaistiin torstaisessa
Oazette-lehdessä. Tavaroista, joiden
vientilupaa canadalaisten liikemiesten
ei tarvitse enää anoa. maimtaan mm.
seuraavat: vissit elc^uvakamerat Ja
projektorit, kovat kumituotteet, laiva-varusteita,
silmälasltuottelta, pump­puja,
valokuvavälineltä, metallilan-gasta
tehtyjä, tavaroita, rauta- ja te-räsnaulat,
pultit jne.
Strategisten tavarain kontrolli p i ­detään
edelleen voimassa jotta mitä
ei voida lähettää sosialistisiin maihin.
Ja että Canadaa ei voitaisi käyttää
"takaovena" Yhdysvaltain vientikiel­toa
rikottaessa.
Vaikka Hongkong on palkka, mistä
tavaraa lähetetään edeUeto Kiinan
tasavaltaan, nim. kauppaviranomalset
korostivat kuitenkin, ettei Canadan
tarkoituksena ole helpolttaa kauppa-rajoituksiaan
k o m m u n i s 11 maiden
kanssa. •
vottomlksi. Ne eivät olisi toivoneet
tällaisen toimenpiteen toteutumista,
koska se oli ristiriidassa heidän suun­nitelmiensa,
valtioiden välisen vihar
mlelisyyden lietsomisen kanssa. Neu­vostoliiton
ehdotus tuli kuitenkin laa­jojen
kansanjoukkojen tiedoksi, kai-r
kissa maissa. Ensimmäisen puolen
vuoden aikana se tuotti jo tuntuvia
tuloksia, jotka ovat epäilemättä rau­han
lujittamisen ja en maiden ys­tävällisten
suhteiden kehittmisen mu­kaisia.
Tästä kertovat monet en ta­paukset.
Ennenkaikkea on todettava . e t t ä
Euroopan ja Aasian kaikkien kan­sandemokraattisten
maiden parla­mentit
j a laajat kansalaispiirit ovat
antaneet täydellisen tukensa Neuvos­toliiton
korkeimman neuvoston Ju­listukselle,
tervehtien sitä lämpi­mästi.
Vastaukseksi Neuvostoliiton
korkeimman neuvoston julistukseen
Neuvostoliitossa ovat vierailleet In­tian
'Ja Ruotsin parlamenttivaltuus­kunnat.
Sen lisäksi Norjan Moskovan
lähetystö on jättänyt Neuvostoliiton
ulkomimsterlöön Norjan valtiopäi­vien
presidenttineuvoston vastauk­sen,
jossa Ilolla tervehditään en mai­den
parlamenttien jäsenten välisten
suhteiden parantumista;
Neuvostoliiton korkeimmalle neu­vostolle
on j ä t e t ty myös Islamun par­lamentin
ylä- ja alahuoneen puheen­johtajien
vastaus, jossa myös pide­tään
tervetulleena eri maiden parla­menttien
suhteiden lähentämistä.
Jugoslavian parlamentin puhemie­histö
on ilmoittanut olevansa valmis
hyväksymään Neuvostoilliton kor­keimman
neuvoston ehdotuksen par-lamenttlvaltuuskimtlen
vaihtamises-e
t t ä ryhmä Englanmn labouristisia
kansanedustajia on j ä t t ä n y t alahuo­neen
hyväksyttäväksi julkilausuman,
jossa tervehditään ilolla Neuvostolii­ton
korkeimman neuvoston julistusta.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston
julistus on käsiteltävänä myös Ete­lä-
Amerikan monien maiden parla-menttipiirelssä.
. •.
MaaiL-nan yleinen mielipide on seu­rannut
suurella kiinnostuksella In­tian
ja Ruotsin parlamenttivaltuus­kuntien
Neuvostoliiton-matkaa. Vierai
lunsa aikana Neuvostoliitossa Ruotsin
ja Intian parlamenttivaltuuskunnat
tapasivat Neuvostoliiton korkeimman
neuvoston edustajia ja: tutustuivat
kaikkiin niitä kiinnostaneisiin elä­nyt
parlamenttivaltuuskurinan jä-l väärinkäsityksiä ja edistämään en-sen
Algu ai Shastry; Puhuessaan yh-i *istä parempaa tutustumista toisiim-dessä
kanssaan Lontooseen poiken-'^"e sskä uusien suhteiden^ yhteistyön
neen kuuden valtuuskunnan jäsenen i J» keskinäisen ymmärtämyksen ke-n
i m i s s ä S h a s t r y sanoi: »Kaikki se, hittämista Ruotsin ja Neuvostoliiton
mitä Neuvostoliitossa saimme nähdä, Välillä".
ahtaa uskoa sUhen, e t t ä Neuvostoliit- i Ruotsin ammatillisen keskusjärjes­tö
toivoo eniten rauhaa; Matkustelim- tön puheenjohtaja A. Strand, jona
me paljon ja näimmekin hyvin pai- osallistui jäsenenä mainittuun parla-joh,
mm. tehtaita, kouluja, oppilai-; "'°"*^*^''™l*^""skuntaan. on antanut
tcksla. asuntoja ja pioneeripalatseja. | "valtuuskunnan matkan johdosta seu-
Rajoituksitta ja vapaasti keskuste-i raavan lausunnon: " M i n u n on omalta
i kohdaltani sanottava, että moni asia
i oli paremmin kuin olin ajatellut. Ve­näjän
teollisuus toimii tehokkaasti
Iimme hyvin monien kanssa.
Meidän on samalla käsitettävä, että
Venäjän kanssa on hyvin voimakjis
kansa",: lisäksi Shastry; "Kun se ker­ran
puhuu rauhasta ja ajattelee sitä.
n i in tämä ei tapahtdu siksi, että se
olisi heikko, vaan siksi, että se pyrkii
rauhaa kohden".
•Ruotsin sanomalehdistö kiinnittää
sangen suurta'huomiota maansa par­lamenttivaltuuskunnan
vierailuun
Neuvostoliitossa. Niinpä Svenska Dag­bladet
kertoo, että monet valtuus­kunnan
jäsenet ovat esittäneet aja­tuksensa
Neuvostoliiton-matkastaan
seuraavin sanoin: "Olemme nähnept.
kehittyen jatkuvasti". Neuvostoliiton
ammattiliittojen toimihenkilöiden
kanssa olleita keskustelutilaisuuksia
kosketellessaan A. Strand sanoi:
"Niistä tuotantolaitoksista, joissa kä­vimme,
emme työoloista löytäneet mi­tään
puutteellisuuksia".
Ruotsalaisen parlament^tivältuus-kunnan
jäsen Anders Olsson teki
seuraavan mielenkiintoisen tunnus­tuksen:
'Matkamme aikana tahdoim­me
nähdä jonkin lepokodin. Valitsim­me
sellaiseksi kaivostyöläisten lepo­kodin,
koska Juuhmme, että se on
hen vallankumousta, j
jää; ' K u l l i n aivan vapi
la, missä vain halusin
"Kiertelimme esim. pro
zm kanssa koko Moskov
kiinnittä.mättä siihen h
Ström -korosti, että ni
ovat tekniikan suhteen
suunnattomia? tuloksia,
tuaan t ä l t ä kannalta l
tehtaita, joilla valtuuski
Ström nimitti Moskovan
keimman luokan laitoki
Valtuuskunta naki 1
joka on sj'ventynyt. ra;
työhö.Tsä ja Joka on us
maailman rauhalle. St(
ningen antaa paakii
myönteisen lausunnon
valtuuskuntien vaihtami
tellessaan Ruotnln parlai
kunnan Neuvostoliiton-totesi,
että valtuuskun
matkansa aikana nahdi
tavan Ruotsin ulkopoliiti
ta ja niitä tuloksia, joih
käaikaiscn rauhan oloiss
Maailman yleinen mie
meaikoina todennut, ett
Unen tilanne on Neuvo
menpiteiden ansiosta jo
parantunut. Puhuessaan
päivänä Moskovassa . >
Ja Intian ystavyysjuhl
pääministeri Javaharl
"Tahdon kiittää neuV(
niistä monista viimeai
menpiteistä, jotka ovat
kansainvälis m jännittyi
muodostuneet panokseksi
vaksi", sellaisim toimenp
luu Neuvostoliiton korke
voston historiallinen jul
toteuttaminen tulee vielä
hedelmiäv yleisen rauhan
PÄIVÄN PÄKINÄ
Bonnin tasavalta tapeetilla
ta yleensä, siitä riittävät o£»3itulkseksl
n i in oman "jlrsityissotamme" kuin
suomalaisten SS-mlestenkln v.rotöitä
koskevat muistelmat, joille on pape-
' r i a ja pahiomustetta.löytynyt riittä­miin.'
kansainvälisen jännitystilan lieventymiseen ja kansojen välisen'luotta­muksen
lujittamiseen . .
Britanniassa ja Ranskassa väestön valtava enemmistö kannattaa
normaalisia kauppasuhteita Neuvostoliiton, kansandemokraattisten
maiden ja Kiinan kanssa, koska se merkitsisi hetikohtaista hyötyä
vähäväkisille, jotka ovat^aneet kärsiä työttömyydestä.
«Näiden maiden kapitalistisissakin piireissä pyritään kauppasuh­teiden
laajentamiseen, jota amerikkalaiset sodanlietsojat m'al kaikin
keinoin vastustaneet.
' : .Yhdysvaltain yleisen mielipiteen muuttuminen kaupankäyntiin
nähden Neuvostoliiton kanssa on terveellinen ilmiö ja se voi kehittyä
niin voimakkaaksi, että hallituksen on otettava se huomioon.
Nyt presldentir} vaaleihin valmis­tuessaan
ovat Suomen olkeia!»lalset
amerlkkalaismieliset porvarit ryhty­neet
kaikin tavoin tekemään työtä
miehalan muokkaamiseksi"suunnan
muutokselle". Tarkoitus on saada
Ihmiset hyväksymään lähempänä si­t
ä vanhaa '^hakkaa päälle"-ohjelmaa
oleva suunta j a valitaamaan sen kan­nalla
oleva äijä presidentiksi.
Mainitun "syvämuokkauksen" har­joittamisesta
kirjoittaa Helsingin V a -
jgaa Sanassa nimimeridci " T u t k a "
Tämä on kultenkm ollut v.iin pro-pagandamanööverin
pohjustamista
voimien touhuiluista, joita ennen so- j Nyt o n aika vähiteUen ruvennut näyt­t
ä ä ja sen aikana nimitettiin, hä- tämään porvarUliseqta lehdistöstä
veliälsyyssyistä ikaiketikin, "Kolman- suotulsalta siirtyä tositoimiin. Erikol-neksl
valtakunnaksi", n i i s t ä on oltu | sen s^lvä-V.I t ä m ä tulee näkyviin pa-seuraavaa:
Sitten nUstä päivistä, joUoin suuri
voittomme "idän barbariaata" roikkui
Joidenkin V-aseiden markkinoilletu-lon
varassa ei Suomen porvarillisessa
lehdistössä ole Juuri näkynj-t' kirjoi­tuksia
enempää Saksasta kuin sak-salaiaLstakaan.
Edelläsanottu tarkoittaa tietysti:
myötämielisiä kirjoituksia Saksan
Demokraattista tasavaltaa on muis­tettu
lyödä joka käänteessä, Oehle-n
i n järjestämiä "kansannousuja" on
kuvattu värejä aaästämättä Ja I t ä -
Saksan .r- entisen maatalousalueen —
"teolliselle rappiotilalle" on- uhrattu
paperia tonnikaupalla. Mutta niiden
hiljaa kuin tietty ve^ sukassa.
Arvioitu on Ilmeisesti, ettei aika ole
ollut otollinen viitata "asetveljeyden
kunniakikalslln vua<!lin'*^ tai "Uuteen
Eurooppaan", Joka osoittautui lopuk­sikin
olevan niin rutivanha, että sen
Jäljet toivat mieleen AttUan elinvoi-maisimmat
vuodet. Mutta nyt ar­vio
on tarlklstettu :ja oikealla on ryh­dytty
raottelemaan leipäläpiä aluksi
noin kokeilumielessä. Kehaistu sak­salaista
mentaliteettia milloin miltä­k
i n puolelta.
Tämmöhien yritys on tietysti pitä­nyt
syöttää ihmisille e r i t t ä in varovai­sesti;
lAluksI on esUn. huomautettu,
e t t ä UetystI kerfsilysleirit diivat kau­hea
J u t t u — e i p ä olisi uskonut (ota
täydestä tai j ä t ä ) — mutta kyllä sak­salaisilla
sentään oli hyvätkin puo­lensa:
pitivät saappaansa ,al.-ia niin,
hyvässä klillosfti . . . Ja sitten heistä
on VähiteUen alkanut löytyä yhä use­ampia
. hyviä puolia samanaikaisesti,
kun on tiukasti vaiettu "Lapin tuho-rissa
Ulkopolitiikan alaan kuuluvassa
kaimanilmaisusaa.
Tomen näistä on lähtenyt liikkeelle
siitä Atlantin liiton verraten avomie-lisest4
ilmoituksesta, e t t ä Bonnm l i i t ­totasavallan
tulevien "taisteluvoimi­en"
laivastoyksikölden pääosa tuUaan
sijoittamaan Itämerelle. Käytännös­sä
tämän -voi hyvin perustein odottaa
merkitsevän sitä. että Pohjanmeren
puolelle., j ä t e t ä ä n hinaaja tai pari
auttamaan amerikkalaisia aluksia lä­pi
Kielin kanavasta, mutta tämähän
on asia erikseen. Meidän oloissamme
kiinnostavinta on se suomalaisten kät­tentaputusten
myrsky, mikä on ter­vehtinyt
t ä t ä päätöa!ä.
Yksi ainoa ääni lehdistössä, va­semmistolehdistöä
lukuunottamatta,
on lausunut'julki huolestumis-nsa sen
johdosta, että saksalaiset tykit ojen­tuvat
jälleen Itämeren ylle. Tämä
ääni oli Reinhold Sventon, Joka S.
singin Sanomilta — joka i
taa jälleen mainostaa it;
lueettomana paivalehten
tiuskaistiin, että oletkos i
kas sen mukavampaa ku
I set sota-äluikset Itamerell
Muistissa tuntuu elävän
la vielä sitkeästi se aika,
kenheltiin yhteistoimin N
kamoa vedenalalsverkkoj
lahden poikki. Ah, sa ai
Mutta Jutussa on tällä k
kana yksi mutta.
Se mutta on Porkkala,
on k.o, lehdistössä vaaditti
kalsln, kiertelevin sanonr
silti- täysin, selväkielisesti,
kalan alueen vuokrasopin
rettava.
Kärytyksemme on, ettei
vuoltraamisesta olisi mlUoi
vlnnut edes ryhtyä k ^ k i
kaan. jos Suomen porvari
distö olisi Vähemman kiih
nannut valtakunnan itäraj
Mihin käsitykseen yhtyj
kainen täysijärkinen porv£
lehtimies.
Kaikesai hiljaisuudessa t
Edellä olevan lisäksi t}7<
nomaan väin että kivisell
jpelto sotaiselle siemenelle,.
kaan menevät hyvät huma
r e i l t ä ,.
"Kleinen suuntaus on n
Sorralldemokraatlssa . tot e s i . , . ettei rauhaa; kohti ja sitä el aina.
asiassa ole juuri hurraamista. Ojen- men asevelialkoja ihaileva
polttojen muistostakin. E l muistois-j nus tuli kultenkhi heti perään H e i - ! pysty muuttamaan, —