1923-05-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SivB2 Tiistama. .tbnkokmm 29 p. — Toe. May 29. VAPAUS fSamäta eiiomalaisen työväestön äänenkann&ttajs. limes* t»v J?odbory«8a. Ont, joka tiistai, toratai ja laoantat TAPAUS « (Liberty) flie only organ of Finnit Werkera in Caiuda. Pab-Ä e d in Sudbury. Oat., every tnesday, Thorsday-^nd ' Advcrtising rate» 40c per cpl. inch. Minimam cnaige Soffängie iusertlon 75c. Diseotinton standing^^vertbe» SSent The Vapaus is the best advettising xnedium among tee FinnJghPeople "in Canada. Canadaan yksi vk. 8if.OO, pooli vk. $2.26, kolme kk. 81.60 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoftin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. §6M ja kolmö kk. $1.75. . T^^^ raha, ei tulla läfaettämBSn, oaltä aSlaftMest^n ^joilla nn takaaksft. ioB ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseei: girj^eseenhe, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- B<)'0BGälMlä nimeltä., . ' S. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Loma St., Puhelin 1038. Postloaote: B&x «9;" ' " ' ' Sudbury, Ont Tiistfiin lehteen aijotut ilmotokset pitää olla kont' toriapa lauaatainai torstain lefateeq,tiistaina ja iadantain le^iBH tofe^iflalceiro 8. tRegistefed at the Poat Office pepartmetft, Ottawä^ as «»ffond clas" Ttiatter; . . • , Ulkomaalaiset pääomat ja Canadan työläiset ' ' • Yhdysvflltalaiset kapitalistit tunkeutuvat nopeasti kuin varas äänettömin. askelin Canadan tuotannollisen elämän alalle.' Juuri julaistuisia tilastoista käv sei-ville, että,muutamassa vuodessa on tämän maan teplli: 'suus-jp rahatalouteen 8i|otettu amerikalaista pääomaa noin kaksi biljoonaa dollaria ja uusien yhdysvaltalaisten teollisuuslaitosten perustamisia jatkuu fentistä suuremmalia voimalla. Tämän ilmiön johdosta on jo pitemmän aikaa canadalajsten''mjeli88ä kytenyt kysymys tuleeko Cajiad«f lopulta kokonaan joulumaan ame-rikalaisten pääomien alusriiaaksi ja samalla ämerilfa-laislurnaan muissakin suhteissa siihen määrään, ^tä Canadan,,kohtaloa on lopulta merkitsemässä yksi uu-' ei 4ähti^ jänkkien tähti- Ja ,viirulipu83a. Canadan taloudellinen ja valtiollinen elämä- on jo alunpitäen osoltanut^/«Itä'siltä, samoin^kuin kaikilla , n.k. uudenai^alsHta mailla, on, jo alusta lähtien kiel-leily sei mitä ymmärretään' maan omaperäisellä ta' loudellisellajp yhteiskunnallisella kehityksellä. Canada on' joutunut kartalle siirlomaapolltiikan kautlaV .pAiän maan pääasiaa • tuotantplaitokset on iJajlluA fliulle etupäässä ulkomaalaisilia pääoniilla^ jotka pougufsppRöVQr' aina-ojieet edellä • oman maan MpNIsMen onqlitam ,Juft/Jlfh^^ talf«delHnen no»iw alkoi. kotlpiaf. fifntuotontofilSmHn ja porviiTiBtot^ voitinlstumiseh ' i O T a f J t a i i Ä " (jsöluks^jjo vftlki^^ ja talöudeit iliseen k ^ i t j ^ h n ä ^ i^at ol^ leet ytäiiemman ratkaisevia. Se oh jatkuvasti pysynyt y4ilkqpup!i?len pääomain-Ja^^ 8^ kappaleena. v . , V !' Jfömä iSam ^iltaiöt ovat edelleen havaittavissa atnerikalaisen pääoman laajentaessa.r täällä isännyyt-; tään. Yhdysvaltalainen dollari' ei tänne tullessaan lähde' ensitöikseen tekemään vaatimuksiai minkälainen :^ lialtitus täällä pitäisi olla' ja: mihinkä Jsuuntaan seii ; taikka tämän- poliittinen toimeApiteen olisi tähdättävä. :ySe ty^ , kphttdaisiiii i S i j ö l ^ Sitä, viehättää alhaiset palkä^'valtion voimaperäiset palveluksjjt. uudelle pääotiialle. rnk^n tudtanrtoUiseti elämän vöimiät\iUiitisiseäoimessäse^^^ k tule* : vaisuus • vielä neitsyitilassa •' olevieU^ luonnonrikkauksi* ^en k^ittämisessa^^ . p vielä tähän saakka tarjonnut ehtymättömiä sijottamispaikkbja pääomille, iiiin että se ei ole aiheuttanut tuntuvampaa hankausta englaiitilaisteiit ja' ömahinaalaisjöen sekä amerikalaisleii pääomien valuia., . • - Pääomanomistajat, mitä: perää' n? sitten vlieneyäl-kin,. ovat viela^ täliän mennessä' saattaneet sopia saa- : Jtiinjaostaari; Canadassa.^- Tulevaisuudessa se saattaa olla. toista. , Tyiöiläiset katselevat • niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin' pääomia samalla kannalta — riistäjinään ja orjuuttajillaan: Ja kotimaiset kapitalistit ovat jokaisessa maassa ösottaututteet olevan yhtä tunnotlamia työläisiä kohtaan, kuin ulkomaalaisetkin. Sftä< paitsi ko-timaiäen pääoman valta rajottuu käytännöllisessä elämässä sangen mitättömiin. Kapitalismi on kansainvälinen jo kansainvälisten ^iteittensä kautta ja kansainvälinen myöskin seri kautta, että jokaisea maaiii työläiset, joka nyt on havaittavissa.niin räikeänä jCa-jadassa,' jofituvat raatamaan tänään kotimaisen, mutta huomenna jo ulkomaalaisen pääoman työpaikoissa. . Canadan kansalainen on nopeasti muuttumassa kansainvälisen pääoipamahdin-kansalaiseksi. Iskuista huolimatta — eteenpäin ^ Historia kertoo efään, Ranskan kuninkaan kuole- 'man jälkeen kuuluttajan huutaneen Pariisin kadulla: " «kuiaingas on kuollut; eläköön kuningasl» Sanotaan, että tällä tahdottiin julkituoda kuningasvallan jatku-vaisuus maassa. SiiomenSos.-dem. Nuorisoliitto on lakkautettu, taattu; Porvaristo on lyönyt iskunsa. Ja että se oli tuntuva, myöntää jclkainen .järjestynyt työläisnuori ja vanha. Nuorisoliitto on kudlut. Kuolema kuuluu olennaisena osana elämänjärjesfykseen. Kuolema, loppu — se tulee kerran jokaisen, elinvoimaisimmankin osaksi. 'Taistelija^ se usein k(^taa väkivaltaisessa •muodossa. Aukaistu ura, työ ja toiminta — ne jäävät elämään* , ^ • kehityksen ankarassa tannatlomuudessa häipyvät suuretkin yhteiskunnalliset aatteet ja niitlen tunnusmerkit. Hiiipyvät ainiaaksi. Se on eräs laji kuo^e-hia( i. Ja sen jälkeen koittaa ajan ikuinen pimeys. Tehtävänsä täyttänyt ahtaa iHaa uudelle, jolie a^a on omat tehtävässä asettanut. Aatteet ja tunnusmerkit vaivat olla myöskin kuolemattomia määirätyesä vajhekai^essa, silloin kuin niillä on pohja olevissa oloissa aikansa elämässä. Kun kehityksen kulku on valinnut ne aseikseen omassa iankaikkisessa kulussaan, ei niitä Toida tappaa -voidaan vain leiJ^iä tappamista. • Suomen porvaristo mielellään näkisi työläisnuorison jäi^estön ruumiina. Lapsi uskoo, mikä sitä miellyttää. Ja leikkii, «ttä Nuorisoliitto on kuollut. " Järjestyneet työläisnuoret ovat käsittäneet S. Sos.- dem. Nuorisoliiton tunnusmeikiksi köyhälistön ja por-varistOTi väliselle luokkataistelulle — sellaiselle taistelulle, joka voi päättyä ainoastaan toisen luokan kuolemalla. Liitto on lippu, joka on johtanut tässä lais-' lelussa. , Luokkataistelu perustuu vallitsevaan porvarilliseen yhteiskuntaan; Se on luonut sisäänsä kaks: toisilleen leppymätöntä luokkaai proletariaatin ja, por- \'ariston. Kaikki se, mika ou'toiselle siunaus, o|i toiselle kirous. Edut ovat auttamattomassa ristiriidassa. Kum|fikin tahtoo elää. Elämisen ^ vaisto, itsensä säir lyttämiBen pakko olemassaolon taistelussa vie nämä anneijat vastakkain. Aja'his tasapainosta on niitten onnettomien kuvittelua, jotka poödvat vastaan elämän viedessä heitä taistelukentille. , Taistelu pakoittaa jäljestämään rintamaa. Ja sitä järjestetään. Voimakkaampi polkee heikompaa^ niutta ainoastaan niin kauan kuin sillä on tilaisuus olla väkevämpi. On naurettavaa, jos v^ev^pi setit* tää; mitkä keinot ja otteet ovat luvallisia.,- Hänen määräyksensä ovat voimass^ ainoastaan niin kauän« kuin voima niitten takana tekee ne totuudeksi ja oikeudeksi. Niinkauan on heikompi pakoitettu sen oikeudeksi tunnustamaan. Kun Voimasuhteet vaihtuvat, vaihtuvat käsitteetkin. piemme tietoisia vallitsevan yhteiskunnan luokr karistiriidoista, tiedämme, ettei luokkataistelu ole la-kann| ut. Muodot ja tunnukset saattavat vaihtua.' Si-sältp elää. Siksi voimmeki^i\ Suomen luolckataistelu-toveriert kanssa huudahtaa: «Nuprisoliilto on kuollut. Eläköön'nuorisoliitto!» '^jfitikkiija lainaa-massa Maiju Lassilan klassilliseksi tullut humoristinen teos cTulitikkuja lainaamassa», joka on ollut kymmenisen "vuotta loppuun myytynä, ilmestyy toukokuun kuluessa Suomessa Kiis^nnusosakeyhtiö Kirjan kustanriuksella korupainoksena, johon kuvat on tehnyt tunnettu sa-volafstaiteilqa da pilapiirtäjä' D. Räisänenf-Teokseen liittyy laaja Maiju Lassilan elämäkerta^ kirjoittanut ' maisteri E. Railo, ja esitfe tään •siinä ensi kertaa tämän kuu luisan kirjailijan erikoiset, jopa ih-; roeelliset elämänvaiheet. Syndikalistisen internationalen perustami^^ Joyjun pyhinä pitivät «puhtaat» syndikalist^it Ber-linissä ^p;i;gre9sin uuden «vallankufnou<ksellisen» am-mflttWmeiriiiflt| plwle») perustamiseksi. Eivät Rapskan CGTU 'järjestöön kMHluvatsyndikalistit, eivätkä Espanjan syndikalistit olle«|L Igfeetfäfleet yhtään edustpjaa uutta internBtionalea perustamaan, Olipa Amerikan IWliittoldn,- jonka keskuudessa Bejrljnin kfliisain- \^Mm syndikalistiBenvttoimik^^^^ remiflolstft: pl'epi»B:andaa, hylännyt liittymisen Berii-nin_^ IrHernatlöiialeen. Hollannin^ sj^nclikalistinen am- Jjayt taaltijär'jestö oli rajoiltanut edustajansa. valtuudet seu- 1^'v raavasti; Uuden punaisen amniattidnternationalen perustamiseen ei "ole otettava osaa', ja on tehtävä ehdotus seilaiseii aikeen/hylkäämiseksi ja suhteiden solmiami-sqlcsiÄjMoskovan PAI:n kanssa. Ei ollut juuri järjestöä, jolla, olisi ollut öanottavasti joukkoja takanaan. Omien laskujensa mukaan edusti k9ngressi muka miljoonaa-. työläisläi).---.., • :, : jMutta: kongressin tarkoituksena ei ollutkaan perustaa' vlillankumouksellisla interoätionalea, vaan in* ternatipna/le, joka paistelisi vallankumouksellisia ammattiliittoja ja ^Neuvosto-Venäjää vastaan. Se kävi ilmi siitäi kun hollantilainen edustaja ehdotti Punaisen Ämmatiillscai internationafen edustajalle edustus-' 'oikeutta PAI :n 2 :n kongressin päätösten > selostamista varten, niin hylkäsi kongressi tämän. Ei ollut kysymyksessä yhteisrintamani aikaansaaminen kaikkien vai* tankumouksellisten 'työläisten kanssa, < vaan* taisteleminen- jokaista liikettä ja järjestöä vastaan, jonka!johdossa on kommunisteja. Samoinkuin KAP:läisten (Saksan vasemmistolais kommufiistien) yritykset rieljännen internationalen perustamiseksi täytyivät räuetaj samoin tulee'myöskin '«puhtaitten» syndiikalistien «punaisella ammatti-inter-nationalella »' olemaan ^hyVip vähän onnea. Heidän «internationaleaan» «vallankumouksellinen lyöväenlii ke tuskin huomaakaan. \ "Venäjän vallankumous*^ ^ 'Kansainvälistä mainetta saavuttanut William Z. Fosterin teos <Ve-näjän Vallankumous» on juuri saapunut' painosta suomenkielisessä asutsa lehtiliikkeittemme yhteisesti kustantamana. * Tämä Fosterin teos on suoranai-sepa tulojcsena hänen oleslkelus-taan Venäjällä v. 192L Se poik-kee -kaikista 'muista Venäjän oloja ja suurta vallankumousta käsittelevistä • teoksista siinä, että Foster tunnonfarkkana ja tietoisena proletaarina luo- lukijansa silmäin eteen maHdoUisimman' tailcan läpileikkauksen Venäjän yhteiskunnallisista oloista, niistä suunnattomista muutoksista, joita siellä on uskomattomilla ponnistuksilla ja uhrauksilla aikaansaatu. Hän ai)taa kuvauksen - Venäjän ':• miljoonapäisestä joukosta sekä: arki- että juhlahetkellä, työn- äjypriÄässä rapjip)!? joutu^ nutta teollifiuuskoneisfcoä kotjaamas-jä' ja paraatissa, jolloin arkihuolet heitetään syrjään ja ulkomaailmal-e näytetään sileäksi hiottua puol- Tärkotuksena oli liittää kaikki edistysmieliset uniot yhdeksi taistehi-järjestöksi teollisuusunionismin pohjalla. Perustavassa konventionissa olivat edustettuna' ravm. sellaiset voimakkaat jär^jestöt kuin Lännen 'kaivosmiesliitto. vassa konventionissa laadittiin ohjelma, joka perustui vallankumouksellisen teollisuusunionismin periaat teisiin, mutta ohjelmassa ei rajq-tettu järjestön toimintaa;i yksinomaan taloudelliseen toimintaan, vaan painostettiin myösb'n vallankumouksellisen valtiollisen toimin-nai) välttämättömyyttä. Järjestön sisälle alkoi, kuitenkin pesiytyä ai-, ^eksiä, jotka halusivat kehittää järjestöstä puhtaasti taloudellisen liikkeen ja niinpä sitten vuoden. 1908 konventionissa; karsittiin .ohjelmasta pois valtiollista toimintaa koskeva kohta ja tehtiin sääntöihin pykälä, jossa i. W., W. liitto selittää ei olevansa'missään tekemisissä valtiollisten puolueiden eikä ryiimien kanssa, mutta ei myöskään poliittis-vastaisteh ainesten' kanssa. Ohjelman ja sääntöjen muuttaminen ,öli' tapahtunut järjestöön pesiyty-neideri syndikalististen ainesten painostuksesta. Järjestössä alkoi^ i l metä kahnausta valtiollista toimintaa kannattavien ja • sitä vastustavien ainesten välillä. Tämä sama piirref oli havaittayissa inypskin suomalaisten I. W.W. liiton piiriin lukeutuvien 'kesk,uudessa. Muutaman vuoden: kuluttua päättyivät nämä kahnaukset, L W. W. liiton toiminnan muutenkin rappeutuessa siihen että valtiollista toimintaa kannattavat aindcset vetäytyivät siitä "poisi, sen tunnetuimmat johtajat Elizabeth Curley Flyn, Ettor^^^Giovan-nltti, Tresca ja vieläpä itse Hay- •jvoodikin jättivät koko liikkeen, joka nyt joutui täydellisesti syndika-listien kontrollin alaiseksij jotka viime vuoden ovat. käyttäneet tämän järjestön voimat Venäjän: yal-lankumöuksen ja sifä kannattavien työväenjärjestöjen parjaamiseen. — Ensimäinen sanakirja on. cpainettti» : Niiniveessä ; seitsemännellä vuosisadalla ennen Kristusta. Viimeisimpien laskelmien mu- Kaaji Cähadassa on noin 30,000 kii-nalaista. » . i„ .Tuoil KOKO IHMISKUNNAN HISTORIA O N P.mta KATAlSTEaLUJEN HISTORIAA .•^IffieliOiteitätdrkosta^^^^^^ Kuuluisa) venäläinen kirjailija Tolstoi sanoo kristinuskosta: Kirkonusko antaa luvan kaikkeen. Se sallii orjuu den, ja Europassa sekä Amerikassa oli kirkko,orjuuden suojelija. ' Se 'sallii rikkauksien kokoamisen orjuutetun veljen työllä. • Se sallii rikkaana olon Latsaru§ten keskellä, jotka ryömivät yltäkylläisten pöytien alla, ja se havaitsee hyväksi ja kiitettäväksi vieläpä senkin, että tuollaisissa oloisäa uhrataan yksi tuhannesosa kirkolle ja sairashuoneille. Tarvitsevalla hänen omaisuutensa riiston,'ihmisten sull|:emisen vankikoppiin, kahleisiin kytkemisen, työn-^ tökärryihin sitomisen, teloittamisen — kaik^ tuon siunaa kirkko. - . Koko nuoruuden ajan' 'irstauden harjoittamisen ja sitten yhden noista irstaista menoista avioliitoksi nimittämisen ja siihen kirkon vahvistuksen hankkimisen — sallii kirkko. Ennen kaikkea on. sallittu tappaa, ei ainoastaan silloin, kun on suojeltava itseään, vaan myöskin kun on suojeltava omenapuitaan. Saadaan myöskin rangaistukseksi tappaa (rangaistus meikitsee opetusta — siis opettamiseksi on tapettava!) ja ennen kaikkea saadaan ja pitääkin sodassa 'tappaa johtoon asetettujen käskystä; se on-siis kunniallista, eikä kirkko ainoastaan salli sitä, vaan' vieläpä käskee. Fosterin «Venäjän Vallankumouksen » vankimpia puolia on se, että hän ei .lainkaan koeta silitte-lemällä sivuuttaa heikkouksia /ja virheitä, vaari rehellisen avomieli: sesti tuo ne esille kaikkialla missä niitä: näkee,. Vertaa, niitä toisten maitten ja . eritäinjcin Yhdysvaltain työväen oloihin-, ja työväen' tekemiin ftfirheiailn jji. ennen kaikkea rinnastaa Venäjän proletarlaatih toiminnassa Yhdysvaltain prolfeta»- riaatin kanssa saattaen siten ^me-rikalaisen työläisen «^havainnollisesti ymmärtämään kaiken sen. mitä Venäjällä sitten vallankumouksen valtavien' tyrskyjen on tapahtunut ja edelleenfciu^;tapahtuu. Foster ei rakasta käyttää korkeasti kalskahtelevaft juhlakieltä, ei* kä joutavaa sananelinää, vaan esittää sanottavansa yksinkertaisesti 4^ ytime'kkfääti käyttäen kansan lapselle ominaista kieltä. Tämä juuri tekee hänen teo.<senSa sanomattoman •• miellyttäväksi. Hän u iiV.oe siellä missii näkee iloa ja elämää ympäriilää>i, unohtaa> kesken kärsimysten ja' harmaan:, jokapäiväisyys den hetkiseksi kaikki huolet ja mur-heeet lyödässcea leikkiä' elämänhaluisen venäläisen työläisen karissa. Ja seuraavassa >ilmänr'tpäyk-sessä hän taa.^en saa kyynjplkarpc-leet silmäkulmiinsa näiidie.ssä^n to-siproletaarista uhrautuvaisuutta, mi kä antaa kaiken elämänkin työväen asian puolelta. Sellainen on«!yhykäisyydesr' William Z. . Fosto/m €Venäjr;n Vallankumous », joka il'!iestyy nyt suo* menkielellä samaan aikaan kuri Japanin kommunistit sitä painattavat omalla äidinkielellään. Tätä kirjai on nyt saatavana Vapauden kirjakaupasta. Hinta 55c Kysymyksiä ja vastauksia — Rautaa kaivettiin Canadassa' ensikerran jo -niin aikasin kuin 1667, joka tapahtui Three Kiverissä, Quebecissa. Ensimäinen siili-mo rakennettiin Canadassa vuonna 1733. — Krimin sotaa käytiin vuosipa 1854—^6 Venäjän ja Turkin välillä. — L W. W. liitto ei.ole enään periaatteellisesti samalla -kannalla kuin mitä se oli perustettaessa. L W. W. liitto perustettiin kesäkuussa vuonna 1905. . Sen perustamiseen, ottivat osaa Amerikan radi- Jkaalisimmtft unionistit ja useita tunnettuja sosialistien Johtomiehiä. Uusia kysymyksili — Mikä on maailman pisin joki? — Mikä on nykyään Ranskan ja Saksan väkiluku? > " ~ — Miksikä panttilamasiojen oven päällä tapaa aina olla kolme palloa, tavallisesti kullanvärisiä. Mistä sellainen menkki oh saanut alkunsa?! —-.Kuinka su'^reksi nousee Sud-buryn alueen "riikkelituptantbi Co-baltin piirin ^ppestuotanto ja Por-cupinen kultatuotaritö .sen jälkeen -kuin näillä ^alueiila on näitä metalleja alettu kaivaa? ' : ' 'i— Kuinka suureksi nousivat - Canadian Pacific rautatieyhtiön voitot viime vuonna? ^aiHcien tähänastisten yhteiskuntien historia», kirjoitti M «Kommunistisessa Manifestissa» ja Engels lisäsi siihen myör «lukuunottamatta yhteiskunnan esihistoriaa»! -— «on oliai lu i r i ^ lujen historiaa. Vapaa ja orja, patriisi ja pleheiji, parooni ja ämmattikuntamestari ja sälli, lyhyesti sanoen sortaja ja sorrettu^"'^'' ainä olleet vastakkain, käyneet keskeytymätöntä, milloin salaist" ""^ loin avointa ^taistelua, taistelua,. mikä joka kerralla on päätt\-nu yhteiskunnan kumoukselliseen' mullistukseen tai taistelevien lu u** yhteiseen häviöön. Historian aikaisemmilla kausilla havaitsemin k leiskunnan miltei kaikkialla täydellisesti jakautuneena eri säät v havaitseinrae] olleen olemassa monikerrobisen yhteiskunnallisten ' ^ mien äslBikoh; Vanhassa Roomassa oli patriiseja, ritareja, plebeiy-ja ogia;. keskiajalla feodaaliherroja, vasalleja, ammattikunfaporval? sällejä, maaorjia jä lisäksi on melkein Jokisessa tällaisessa Jiiol-vielä ollut taas erikoisia yhteiskunnallisen aseman asteita. Feodair^ yhteiskunnan häviöstä syntynyt uudenajan porvarillinen yhteiskunta'^ H ole lakkauttanut Inokkavastakohtia. Se on vain asettanut vanhojen li lalle uusia luokkia, uusia sortamisen edellytyksiä, uusia taistelunmij. toja. / Meidän aikakauteinine,' porvariston valtakäjisi, eroaa kuitenkifl siinä suhteessa edellisistä, että se on yksinkertaistuttanut luokkavaäta kohdat. Koko yhteiskunta jakautuu yhä enemmäjJ, kahteen suureen toi silleen vihamieliseen leiriin, kahteen suureen, syoranaisesti vastakiai olevaan luokkaan: piorvaristoou ja proletariaattiin..» Sitten Ranskan suuren ,vallankumouksen on Europan historia useaj. sa maassa erittäin selvästi tuonut esille tämän tapahtumien todelliseu perusteen, iuokkataisteluh. Jo restäurationin aikakaudella oli Ranskas. sa useita historiankirjoittajia (Thierry, Guizot, Mignet, Thiers), joi. ka tapahtumia yleistytläessään eivät voiheet. olla m e r k i t s e m ä t t ä . l u o fe taistelua sinä avaimena, ^P^a koko Ranskan historian teki ymmärrettäväksi. Ja uusin aikakausi^ porvariston täydellisen voiton aikakausi, par. laraentiii, laajennetun, jos ei täydellisen, äämoikeuden aikakausi, iiuo. keiden, joukkojen lukemien jokapäiväisten sanomalehtien, mahta\iett ja yhä laajempien työväenjärjestöjen ja työnantajaliittpfen j.n.e aikakausi, ovat vielä selvemmin, jos kohta monta kertaa hyvin rauhallisessa perustuslaillisessa muodossa, paljastaneet luokkataistelun tapahtu-mien, liikkeellepanevaksi voimaksi. Useissa historiallisissa ^teoksissaari! ori Marx antanut' loistavia ja perinpohjaisia näytteitä materialistisesti historiankirjoittämisesta, yksityisten luokkien ja monasti myöskin Inok-kien sisällä olevien eri ryhmien ja kerrosten aseman erittelemisestä ja niin silminnähtävällä tavalla osoittanut,, miksi ja miten jokainen «toisen luok|in taistelu toista luokkaa vastaan on poliittista taistelua.» \, lernai^ pelolla aina suurinta osaa ihmiskunnasta u^ata, sekä henkir sen jalouden tielle • aina esteensä asettaa. Köhi^seri valtavalle tielle pa^ toutuu tosin' aina suuret joukot vastaan" jarruttavia voimia ja historiallisina murrosaikoiaa, jolloin van*, hettunut, y h t' e i s kuntajärjestelmä mahdottomuuttaan voimakkaasti valittaa j silloin • uutta kehitystä vaataan, täistelevieni voimien patoutu-miset dvat aina huomattaviriimat. Mutta, ainaisiksi' ajoiksi, paikoilleen jäämisen riiahdoUisUutta ei niillä kuitenkaan ole. Kehityksen eteenpäin • jouduttamisessa'näyttelee kieltämättä .huomattavaa osaa .henkinen voima ja tarmo. Ja sellaisen hankkiminen' vaatii, opiskelua ja . ajattelemista.' Siinä työssä ovatkin suuret työläisjoukot kieltämättä. paljon edistyneet, vaikka paljon on tosin niitäkin työläisiäy jotka eivät vielä' vaivaannu, yhteiskunnallisia kysyn^yk-siä pohtimaan. Monessa tapauksessa jcäy vielä niinkin, että niistä kysymyksistä ajatellaan . vielä sillä tavalla, 'josta koituu omalle itselleen ja koko työväenluokalle enempi vahinko^ kqin hyötyä. Paljon,, on myös niitä työläisiä, jotka - esim. pörvariljinen . safhoma-lehdistö on johtanut pahasti harhaan.: Harhaan johtamisessa ovat myös varsinkin viimeisinä vuosina näytelleet huomattavaa osaa monet työväenliikkeen entiset johtavat .aiiiekset, muria jotka myöhem-n^ in ovat suuren asian pettäneet, ja alistuneet . porvarilliseni maailman notkeaselkäisiksi lakeyöiksi. — Sellaiset laieijatjjoihiii Ifohdis-tuu eri maissa vielä nykyisin suurien työläisjoukkojen auktoriteettiusko, ovat yhteiskunnallisen 'ja valtiollisen elä.pän aloilla huomattavia terveen .kehityksen jarruja. Mutta sellaista olijoista vapautuu työväki vähitellen, ja siinä vapautumisessa on suurimpana apuna terve ja ennakkoluuloton. ajattelu, se kä syvällisempien tietojen haniki-minen. ^ Siksipä me aina, aryiojdessam-me omaa puolustpskykyämme po^- vaTillisen maailman iheitä vastaan hyökätessä, joudumme harkitsemaan henkisen rintamariime eheyttä' ja Jokainen ihminen ajattelee luonnollisesti jotakin.! Työtätekevään luokkaan kuuluyien ihmisten'aja tukselllnen askartelu keskittyy kuitenkin etupäässä jokapäiväisen leivän hankkimiseen- Kapitalistirien järjestelmä ja seri synnyttämä ankara puristus ankara taloudellinen puristus sekä raskas valtiollisten mielipiteidto vai no antavat ajattelun aihetta''^ykyi-sin työtätekeville ihmisille ympäri maailman. Sen olotilan, jossa olemme pakotetut nykyisin, plämään, sen käsittää jokainen terveellä järjellä varustettu työläinen luonnottomaksi, ja epänormaaliseksL Ja selil^äriiät-tä on myös «elvää, että nykyinen olotila ei purista ^noastaan tavallista palkkatyöläistä, ya&n se puristaa riiyös pienviljelijää ja yhä kovakouraisemmin s6 alkaa pidellä myös keskiluokkaa. Suurpääomien keskittyminen enti'stä enemmän vä-hälukuiseman joukon käsiin, mer-jtitseei myös keskiluokkalaisten pakollista siirtymis^ •työläisarnieijaan. Sellainen olotila pakottaa, miettimään ja hakemaan ulospääsyn mah-. dollisuutta. -Työn todellinen arvo hakee itselleen -kuuluvaa ofkeutta|voimakkuutta, jsTsen,eheys ja yoi-ja korkeampi irihimillineri elämä. ja henkinen vapautuminen käyvät kehityksen, päkkolalaen mukaan ihmiskunnalle välttämättömiksi. * Omat tekijänsä ja kiertämättömät määrääjänsä ovat tosin yhteiskunnallisen kehityksen , tiellä synnyttäneet suuren ja katkeran työn ja pääoman ''välisfen kamppailun. Mutta olisi hullunkurista iutilla, että se kamppailu tulisi aina kes-tämääUi ja että se saisi nälk^bto-makkutls on kieltämättä tärlceä asia. »silta kannalta emme voi taas asiaa ottaa, emmekä sHlä saa itseämme lohduttaa, että onhan joukossamme siellä täällä joku huomattavampi kji^y, ja pitäväthän nämä huolen selvästä suunnasta y.m. s. Sellaisten kylqrjeri olemassaolo on tietysti tärkeä. • Sellaiset yksilöt ovat -terveen toiminnan oppaita ja henkisen -^elä^män joht&via sieluja. Mutta me olemme jrakotetal elämään nykyisin suurien vainojen aikaa. Jä me jokainen tiedämme, että .porvarillinen maailma kolidis-taa etupäässä •koyiniman vainonsa juuri' niihin • henkilöihin., jotka' voi-maperäiseminiin • kykenevät valistus työtä typläisjoiikkojen keskuudessa tekemään., (Sellaisten henkilöiden vapaana, säilyrninen on aina epävat-maa valtiollisten vainojen aikana. Ja siksi onkin myös varsin tärkeä, asia että kokonaisten suurien joukr kojen tietoisuus on mahdolhsim-man korkealla ja myös malidoili-siminari selväpiirteistä. Se edellyt- •tää ensinnäkin vaikean tilanteen todellinen syiden /oikean ymmärtämisen ja myöskin toimintatarmon, oikean- käyttämisen kapitalistista maailmaa vastaan taisteltaessa. Ne kaksi henkistä maailmaa, jotka seisovat vastakkain, käjTät keskenään ankaraa ottelua. Kapitalistinen maailma nyt rappeutumis-kautta eläessään, edustaa siinä taistelussa Pääasiassa sitä uuntaa, joka on työväen henkiselle- elämälle vastakkainen ja vahingollinen. Mutta meidän täytyy ottaa myös laskuissamme huomioon se tosiasia, että kapitalistisen maailman henki' sellä rintamalla • on paljon kouluu tettuja .kykyjä. Siellä on sellaisia tekijöitä, jotka kykenevät tulkitsemaan' kysymykset monella en ta-valiai Ja on. luonnollista, etta ne koettavat usein .vaarankin asiaii tulkita suoraksi, —' a i n ä sikäli kum heidän luokkaetunsa kussakin asiassa Vaativat. Seliainen menettely heidän, puolfeltaan ei tiet.vsti vaikuta , työväenioukkojen tietoisempaan osaan, mutta vähempitietoi-seeh se vaikuttaa. Ja se vaikuttaa häiritsevästi sekä käsitteitä sotke-vasti. Työtätekevä Itrokka on pakotettu elämään nykyisin siinä olotilassa, .jossa, taloudellinen pakkolak-i jokainen, ainoa päivä antaa Ja määrää ajattelemisen aihetta. Mutta' tässä kysymyks'essä ei meidän ole' syytä tyytyä yksin niihin opetuksiin. Henkisen pääoman kokoamisessa emme saa nimittäin olla yksipuolisia. Nykyinen aika vaatii kunnolliselta. Inokkataistelijalta mo-nipuolisutttta. Ja mitä laajemmat ovat tietomme eri asioista, ja mitä joustavariipi on henkinen mekanis-riiimrae, sitä perinpohjaisempia iskuja me voimme antaa myös vas-tustajallanme hikisellä rintamalla. , Uhiautukaamme siis entistä enem män hänldiseir; ipuplemme jaloätanu-sessa* Siitä työstä ja uhrautumisesta ön Meltäinättä suuri hyöty yi-tieiseDa sniusllfic asiallemme.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 29, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-05-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230529 |
Description
Title | 1923-05-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
SivB2 Tiistama. .tbnkokmm 29 p. — Toe. May 29.
VAPAUS
fSamäta eiiomalaisen työväestön äänenkann&ttajs. limes*
t»v J?odbory«8a. Ont, joka tiistai, toratai ja laoantat
TAPAUS
« (Liberty)
flie only organ of Finnit Werkera in Caiuda. Pab-Ä
e d in Sudbury. Oat., every tnesday, Thorsday-^nd
' Advcrtising rate» 40c per cpl. inch. Minimam cnaige
Soffängie iusertlon 75c. Diseotinton standing^^vertbe»
SSent The Vapaus is the best advettising xnedium among
tee FinnJghPeople "in Canada.
Canadaan yksi vk. 8if.OO, pooli vk. $2.26, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoftin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
§6M ja kolmö kk. $1.75. .
T^^^ raha, ei tulla läfaettämBSn,
oaltä aSlaftMest^n ^joilla nn takaaksft.
ioB ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseei:
girj^eseenhe, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
B<)'0BGälMlä nimeltä., .
' S. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Loma St., Puhelin 1038. Postloaote:
B&x «9;" ' " ' ' Sudbury, Ont
Tiistfiin lehteen aijotut ilmotokset pitää olla kont'
toriapa lauaatainai torstain lefateeq,tiistaina ja iadantain
le^iBH tofe^iflalceiro 8.
tRegistefed at the Poat Office pepartmetft, Ottawä^ as
«»ffond clas" Ttiatter; . . • ,
Ulkomaalaiset pääomat ja Canadan
työläiset '
' • Yhdysvflltalaiset kapitalistit tunkeutuvat nopeasti
kuin varas äänettömin. askelin Canadan tuotannollisen
elämän alalle.' Juuri julaistuisia tilastoista käv sei-ville,
että,muutamassa vuodessa on tämän maan teplli:
'suus-jp rahatalouteen 8i|otettu amerikalaista pääomaa
noin kaksi biljoonaa dollaria ja uusien yhdysvaltalaisten
teollisuuslaitosten perustamisia jatkuu fentistä
suuremmalia voimalla. Tämän ilmiön johdosta on jo
pitemmän aikaa canadalajsten''mjeli88ä kytenyt kysymys
tuleeko Cajiad«f lopulta kokonaan joulumaan ame-rikalaisten
pääomien alusriiaaksi ja samalla ämerilfa-laislurnaan
muissakin suhteissa siihen määrään, ^tä
Canadan,,kohtaloa on lopulta merkitsemässä yksi uu-'
ei 4ähti^ jänkkien tähti- Ja ,viirulipu83a.
Canadan taloudellinen ja valtiollinen elämä- on jo
alunpitäen osoltanut^/«Itä'siltä, samoin^kuin kaikilla
, n.k. uudenai^alsHta mailla, on, jo alusta lähtien kiel-leily
sei mitä ymmärretään' maan omaperäisellä ta'
loudellisellajp yhteiskunnallisella kehityksellä. Canada
on' joutunut kartalle siirlomaapolltiikan kautlaV
.pAiän maan pääasiaa • tuotantplaitokset on
iJajlluA fliulle etupäässä ulkomaalaisilia pääoniilla^
jotka pougufsppRöVQr' aina-ojieet edellä • oman maan
MpNIsMen onqlitam
,Juft/Jlfh^^ talf«delHnen no»iw alkoi. kotlpiaf.
fifntuotontofilSmHn ja porviiTiBtot^ voitinlstumiseh
' i O T a f J t a i i Ä " (jsöluks^jjo vftlki^^ ja talöudeit
iliseen k ^ i t j ^ h n ä ^ i^at ol^
leet ytäiiemman ratkaisevia. Se oh jatkuvasti pysynyt
y4ilkqpup!i?len pääomain-Ja^^ 8^
kappaleena. v . ,
V !' Jfömä iSam ^iltaiöt ovat edelleen havaittavissa
atnerikalaisen pääoman laajentaessa.r täällä isännyyt-;
tään. Yhdysvaltalainen dollari' ei tänne tullessaan
lähde' ensitöikseen tekemään vaatimuksiai minkälainen
:^ lialtitus täällä pitäisi olla' ja: mihinkä Jsuuntaan seii
; taikka tämän- poliittinen toimeApiteen olisi tähdättävä.
:ySe ty^ , kphttdaisiiii i S i j ö l ^
Sitä, viehättää alhaiset palkä^'valtion voimaperäiset
palveluksjjt. uudelle pääotiialle. rnk^n tudtanrtoUiseti
elämän vöimiät\iUiitisiseäoimessäse^^^ k tule*
: vaisuus • vielä neitsyitilassa •' olevieU^ luonnonrikkauksi*
^en k^ittämisessa^^ . p vielä tähän saakka
tarjonnut ehtymättömiä sijottamispaikkbja pääomille,
iiiin että se ei ole aiheuttanut tuntuvampaa hankausta
englaiitilaisteiit ja' ömahinaalaisjöen sekä amerikalaisleii
pääomien valuia., . •
- Pääomanomistajat, mitä: perää' n? sitten vlieneyäl-kin,.
ovat viela^ täliän mennessä' saattaneet sopia saa-
: Jtiinjaostaari; Canadassa.^- Tulevaisuudessa se saattaa
olla. toista.
, Tyiöiläiset katselevat • niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin'
pääomia samalla kannalta — riistäjinään ja orjuuttajillaan:
Ja kotimaiset kapitalistit ovat jokaisessa
maassa ösottaututteet olevan yhtä tunnotlamia työläisiä
kohtaan, kuin ulkomaalaisetkin. Sftä< paitsi ko-timaiäen
pääoman valta rajottuu käytännöllisessä elämässä
sangen mitättömiin. Kapitalismi on kansainvälinen
jo kansainvälisten ^iteittensä kautta ja kansainvälinen
myöskin seri kautta, että jokaisea maaiii
työläiset, joka nyt on havaittavissa.niin räikeänä jCa-jadassa,'
jofituvat raatamaan tänään kotimaisen, mutta
huomenna jo ulkomaalaisen pääoman työpaikoissa.
. Canadan kansalainen on nopeasti muuttumassa kansainvälisen
pääoipamahdin-kansalaiseksi.
Iskuista huolimatta — eteenpäin
^ Historia kertoo efään, Ranskan kuninkaan kuole-
'man jälkeen kuuluttajan huutaneen Pariisin kadulla:
" «kuiaingas on kuollut; eläköön kuningasl» Sanotaan,
että tällä tahdottiin julkituoda kuningasvallan jatku-vaisuus
maassa.
SiiomenSos.-dem. Nuorisoliitto on lakkautettu, taattu;
Porvaristo on lyönyt iskunsa. Ja että se oli
tuntuva, myöntää jclkainen .järjestynyt työläisnuori
ja vanha. Nuorisoliitto on kudlut. Kuolema kuuluu
olennaisena osana elämänjärjesfykseen. Kuolema, loppu
— se tulee kerran jokaisen, elinvoimaisimmankin
osaksi. 'Taistelija^ se usein k(^taa väkivaltaisessa
•muodossa. Aukaistu ura, työ ja toiminta — ne jäävät
elämään* , ^
• kehityksen ankarassa tannatlomuudessa häipyvät
suuretkin yhteiskunnalliset aatteet ja niitlen tunnusmerkit.
Hiiipyvät ainiaaksi. Se on eräs laji kuo^e-hia(
i. Ja sen jälkeen koittaa ajan ikuinen pimeys.
Tehtävänsä täyttänyt ahtaa iHaa uudelle, jolie a^a
on omat tehtävässä asettanut.
Aatteet ja tunnusmerkit vaivat olla myöskin kuolemattomia
määirätyesä vajhekai^essa, silloin kuin niillä
on pohja olevissa oloissa aikansa elämässä. Kun
kehityksen kulku on valinnut ne aseikseen omassa iankaikkisessa
kulussaan, ei niitä Toida tappaa -voidaan
vain leiJ^iä tappamista. •
Suomen porvaristo mielellään näkisi työläisnuorison
jäi^estön ruumiina. Lapsi uskoo, mikä sitä miellyttää.
Ja leikkii, «ttä Nuorisoliitto on kuollut. "
Järjestyneet työläisnuoret ovat käsittäneet S. Sos.-
dem. Nuorisoliiton tunnusmeikiksi köyhälistön ja por-varistOTi
väliselle luokkataistelulle — sellaiselle taistelulle,
joka voi päättyä ainoastaan toisen luokan kuolemalla.
Liitto on lippu, joka on johtanut tässä lais-'
lelussa. , Luokkataistelu perustuu vallitsevaan porvarilliseen
yhteiskuntaan; Se on luonut sisäänsä kaks:
toisilleen leppymätöntä luokkaai proletariaatin ja, por-
\'ariston. Kaikki se, mika ou'toiselle siunaus, o|i toiselle
kirous. Edut ovat auttamattomassa ristiriidassa.
Kum|fikin tahtoo elää. Elämisen ^ vaisto, itsensä säir
lyttämiBen pakko olemassaolon taistelussa vie nämä
anneijat vastakkain. Aja'his tasapainosta on niitten
onnettomien kuvittelua, jotka poödvat vastaan elämän
viedessä heitä taistelukentille. ,
Taistelu pakoittaa jäljestämään rintamaa. Ja sitä
järjestetään. Voimakkaampi polkee heikompaa^
niutta ainoastaan niin kauan kuin sillä on tilaisuus olla
väkevämpi. On naurettavaa, jos v^ev^pi setit*
tää; mitkä keinot ja otteet ovat luvallisia.,- Hänen
määräyksensä ovat voimass^ ainoastaan niin kauän«
kuin voima niitten takana tekee ne totuudeksi ja oikeudeksi.
Niinkauan on heikompi pakoitettu sen oikeudeksi
tunnustamaan. Kun Voimasuhteet vaihtuvat,
vaihtuvat käsitteetkin.
piemme tietoisia vallitsevan yhteiskunnan luokr
karistiriidoista, tiedämme, ettei luokkataistelu ole la-kann|
ut. Muodot ja tunnukset saattavat vaihtua.' Si-sältp
elää. Siksi voimmeki^i\ Suomen luolckataistelu-toveriert
kanssa huudahtaa: «Nuprisoliilto on kuollut.
Eläköön'nuorisoliitto!»
'^jfitikkiija lainaa-massa
Maiju Lassilan klassilliseksi tullut
humoristinen teos cTulitikkuja
lainaamassa», joka on ollut kymmenisen
"vuotta loppuun myytynä,
ilmestyy toukokuun kuluessa Suomessa
Kiis^nnusosakeyhtiö Kirjan
kustanriuksella korupainoksena, johon
kuvat on tehnyt tunnettu sa-volafstaiteilqa
da pilapiirtäjä' D.
Räisänenf-Teokseen liittyy laaja
Maiju Lassilan elämäkerta^ kirjoittanut
' maisteri E. Railo, ja esitfe
tään •siinä ensi kertaa tämän kuu
luisan kirjailijan erikoiset, jopa ih-;
roeelliset elämänvaiheet.
Syndikalistisen internationalen
perustami^^
Joyjun pyhinä pitivät «puhtaat» syndikalist^it Ber-linissä
^p;i;gre9sin uuden «vallankufnou |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-05-29-02