Vapaus, June 30, 1930

              Sivu 2 Maanantaina, kesäk. 30 p:nä — Mon., June 30
• -Ä X X V VJ o . i , , , , , ^ Qrt„ U i k l i M . psiui » » « « u i - • mUtiajiml imkUtiitiai.
VAJfAL'S (LiUrtr» _ _ ^
•irmirT « l - i n l r f r i M I M . TS» f«r r U . l a t i - I f i a l n u O»»»» iU«to tMamtim. Tt». Ths
U I M H E i s S U M t i l U .
Klfi«>«at»ilaMULM 1 1 ^ kCTU. »2AO Uk». U / I M . — Arh.l<JuaM
•ir* tro«u . i- IC»«Ui«-« .JA»^4M,iii..i<«,i- .tJ.u' M.,i/ «lt»«.»tU l, .-jiiOo ik.r«<u«*. k$M3 Mkii UkM«i!M«lo »«U«tIuU» . U i —m ailftUUiuru-itljUiB**. €«k*i-
• ••>•«••. i M i f t t>. «»»««iife^K^M ^ U(U. ^iUM koliM k«n«a. — Ta»»liril—nili— )« Oma^*"
«•M>i«»f»a " n . »»»J»i»nwi, ' a i M i a i l i i r i iUM<ii*t>i*U «laUlMa.
TlI.Ai;.SJ»NNATi
£ kk. $2^, t U.. t\M f J Ik H J « . — T U f«nlMlUa |a SaaaMM M U •••
• k M M i l i a i J ifc. « kA. tiM I kk. UXIO.
4J) tQ U «ditfcmj; V t p i u , rX). Box M , Suihurr. Oat.
I M C£>9 BiU«a lahtnm ma TMUBIU c u i m i U u s kl/]«e«Maa«. ki/]«tuk<a ••4*IlMa Ulkkiia
ilfftö kapitalistit Sanovat Henmstoliiton
talouselämän noususta
Xskeh iltnestynceä<>ä kirjassa
"Neuvosf oiiitto käänriekohda-ssa",
»jota kirjaa on saatavana myöskin
'Vapauden kirjakaupasta, on muu-tamia
lainauksia eri maitten ka­pitalistien
lausunnoilta ^'euvoäto-liiton
talouden nuusasta ja siitä,
mitä n]erkity<>tä sillä on muuhun
• maaifmaan nähden. Lainaamme
(abän niistä muutamia:
Lloyd Georgen laui^unto "Neue
•Freie Presse" lehdessii viime jou-luk.
28 päivänä: "BoIshevi,sn]i ei
ole kukistunut, ja nähtävästi sei­soo
jaloillaan lujemmin kuin mil­loinkaan
ciinen. Bolshevismin tu­levaisuus
riippuu suuressa määrin
-viisivuotissuunnitelman meneslymi-
«esta tai epäonnistumisesta. Viisi­vuotissuunnitelman
perusajatus on
yhtä rohkea kuin viisaskin. Viisi-
^vuqtiesuu>mitelraan toteuttamisessa
'OD bolshevismi säälimättömän joh­donmukainen.
Bolshevikidiktatuuri
tekee sankarillisia ponnistuksia
maanviljelyksen ja teollisuuden'
uudelleenjärjestämiseksi. Niiilu ra­joitetuilla
varoillaan, mitä sillä on
käytettävänään, ostaa Neuvostoliit­to
ulkomailta kaikkein uusiaikai-s-
ernpia koneita. Jos viisivuotis­suunnitelma
voittaa, niin Neuvosto­liitosta
tulee hyvin tärkeä tekijä
kulkulaitoksen, kaupan ja finans­sien
alalla.'
Tällä tavalla puhuu englantilai­sen
kapitalismin edustaja Neuvos­toliiton
viisivuotissuunnitelmasta.
Vandervelde, noskelaiscn kan-sainväjisen^
yksi huomattavimmista
johtajista, kirjoittaa Neuvostoliitos­ta'
seuraavaa:
*'0n mahdotonta vapautua siitä
vaikutelmasta, että siellä tehdään
jättiläismäisiä ponnistuksia, että
nämä ponnistukset ovat ainakin
vieneet osittaiseen menestykseen
(erimerkiksi naftateollisuudessä)
ju että joka tapauksessa siitä kaa­oksesta,
joka vielä vallitsee val­lankumouksen
Venäjällä, on synty­mässä
JQtakin suurta, jotain uutta,
mikä (^n aivan erilaista kuin se,
mitä on luotu ja mitä on olemassa
muissa paikoissa". (Rigasehe Run-dsehe
4 pnä tammikuuta 1930).
Voimme todellakin yhtyä Van-derveldeen,
ellu Neuvostoliitossa
on syntymässä jotain uutta^ ennen­näkemätöntä;
siellä on syntymässä
sosialistinen työläisvallio.
Vain pelkkiä toivomuksia
Yhdysvaltain . farrailautakunnan
puheenjohtaja Alexander Legge
,^ken Salinossa, Kan., sanoi toi­vovansa,
ettei parhaillaan kasva­massa
olevan vehnän hinta laskisi
liiin alas ettu se synnyttäisi "poik­keustilanteen"
sellaisen, mikä pa­kottaisi
viljan vakaannuttamiskor-
.poratsionin sekaantumaan asioihin.
Samalla hän selitti, ettet vehnän
yljuuniuä lulla ostamaan, cnnen-kliin
nykyinen ^poikkeustilanne"
on selvitetty.
Mutta miiioin tämä selvitys tu­lee
tapahtumaan, siitä ei ollut far-niiiautakunnan
puheenjohtajalla
initiiän sanottavaa.
Kun Mr. Alexander Leggellä ky-
-s^'ttiiii, kuinka alas vehnän hinta
'tulee menemään ennenkuin poik­keustilanteesta
selvitään — jonka
Jälkeen viljan vakaannuttamiskor-poratsioni
astuisi markkinoille os-täjaaa
— iiiin liän vastasi: "Kuin-
Jca alas vehnän hinta tulee laskea,
emienkuin siunatut Kansasin farma-
« l tajuavat, että on kannattama­tonta
k^iväu suuria aloja."
ICylvakää väheinmän, se on her­rojen
lohdutus pulasta kärsiville
farmareille. Kansasin farmareihin
nähden oli vielä toinenkin neuvo:
tuottaa vehnää 20 dollaria eekkeriä
kohti halvenunalla kuin toiset val­tiot.
Mutta entä jos toisten valtioit­ten
farmarit yrittävät myös tuot­taa
mahdollisimman halvalla —
kuten he voimiensa ja varojensa
mukaan kocttavatkin tehdä. Pa­rantaisiko
se tilannetta? Lisäisi­kö
se viljalle markkinoita?
Sellaista taikavoimaa tällä maa­talouden
järkiperäistyttämisellä
(rutionalisoiniisclla) ei ole. Mutta
se vaikutus sillä on, että pienet ja
keskikokoiset farmit jäävät kilpai­lussa
entistään enemmän alakyn­teen
ja näitten farmien haltijain
asema käy yhä kurjemmaksi.
"lamaannus maataloudessa ei
ole sen pahempi kuin on lamaan­nus
monilla muilla aloilla", sanoi
Mr. Legge. *
Kenties ci ole. Mutta lamaannus
teollisuudessa on miljoonille työ-luisille
äärimmäistä kurjuutta syn­nyttävä.
Lamaannuksen vaikutuk­set
maataloudessa ovat suurin piir­tein,
samanlaiset köyhiin ja keski­varakkaisiin
farmareihin. — Kapi
talistinen järjestelmä ei kykene
enää varaamaan siedettäviä olosuh­teita
työtätekevän väestön enem­mistölle.
Ainoa ulospääsytie tästä "hiiden-myllystä"
on teollisuustyöväestön
ja työtätekeväin farmarien liittou­tuminen,
luokkaetujensa pohjalla,
valtavaksi järjestyneeksi voimaksi
nmodustuminen tarkoituksella pois
laa yhteiskunnan riistoperusleet,
että voitaisiin tuottaa ihmisen tar­peita
silmällä pitäen, eikä voittoi
jua varten. — U. K.
itsenäisyyden. Nyt lapualaiset reu­haavat
muka kommunifiteja ' vas-jlaan,
mutta asiallisesti he ovat fas-ci.-
tisen diktatuurin sotilaHf, joi
den tyhmyyden Ja tietämätt^jy-den
avulla Suomen rahanlainaäja-isännät
koettavat saattaa fascisti-
•*--n diktatuurin voimaan Suomes§a^
Iätä liikettä johdetaan tietoise^
larkoituksistaan — ollen se ps^
.mperialistien hyökkäysliikite^^
\fuvo.<toliittoa vastaan — inuUä
.en "rivijä--enet", eteläpohjalaiset
alonpojal ja rengit, ovat tietämät-ömiä
työkaluja herrainsa ja isän-iensä
käsissä.
fJelä-Pohjarjmaan Jcörttiläisisän-lien
Helsinkiin marssi epäilemättä
tähtää "^laillisen" fascistidiktaluu-rin
voimaan saattamiseen Suomes­sa.
Se tähtää Suomen työväenluo­kan
lopulliseen oikeuksien riistoon.
Mutta on selvää, ettei Suomen työ­väenluokkakaan
sitä rislissäkäsin
odota. Ve varustautuu ja toimii
myöskin. Niinpä saapuu Suomesi
ta tietoja, joiden muka^ Suomen
Ammattijärjestö suunnittelee, po­liittista
suurlakkoa fasciistiterroria
vastaan. Se saattaa lyödä fascisti-isäntien
kortit sekaisin. Mojita
muuta taistelukeinoa voi Suomea
työväenluokka ' käyttää ennenkuin
se alisjuu fascislidiktatuuriin. SeU''
pätähd%i SuQmen kansainvälisillä
rahanlainaajilla onkin nyt lyire
hommiensa loteuttatnisessa. Nyt
juuri he tarvitsevat Amerikasta as-'
li "kättäpidempää" ja N . Y , Uu­tiset
koettaa auliisti auttaa heitä.
Mutta Amerikan movaaia^itn työ­väen
velvollisuus ox\ vas^tata^ N.. Y.,
Uutisille sillä tavalla, että se ker­ta
kaikkiaan pääsee selville siitä,
eitä me emme ole fascistien hiii-^
putetlavia.
ilmestynyt
Viestin ,kuudes (kesäkuuo) Q D -
mero on njrt ilmestynyt.
MAI^
'Työvääihaliittiksen''
tappioiden vuosi
sotamerxDjäsn ja käyttääkseen va­pautuneet
varat talouden lujittami­seen,
l^tä tarkoitusta ei saavutettu-
Ainoapa ."työväenhallituksen" saa­vutuksena
kuluneen vuoden aikana
„ Vuosi sitten kärsivät konservatii-
. „ . , . . . _" vit tappion Englannin parlamentti-edellu^
km numerot, o n se s«al- ..^^^^^ Baldwinin kbinetU sai
jä:tää paikkansa MacDonaldin ka­binetille.
Työväenpuolue otti itsel­leen
vastuun Britannian kapitalls-min
kohtalosta.
Kuluneen vuoden aikana ei "työ­väenhallitus"
ole täyttänyt vaalien
edellisiä lupauksiaan. Keskeisimpä-
.oä kysymyksenä Englannissa on
työttömjrys. Työväenpuoluelaiset lu­pasivat,
että jolleivät he täydelleen
poista työttömyyttä, niin he ainakin
huomattavasti vähentävät sitä. Mut­ta
mitään tämän suuntaisia ei hal­litus
itse asiassa ole saanut aikaan.
löltä^Ui-^ ei;i|.t^in,;;^e|enki^4tojnen
jokaisen^ ijäU^iseUe, jo£a harras­taa
luokkataistelutletojei)^ laajen­tamista.
\ ....
Kei^äki?1u|i ^yi^sti ^isgltpl^ seuraa­vat
i^rjoitiikset:. j^meHkan suo­malainen
työväenliike käännekoh­dassa,
kirjoittanut H . Puro; Kan-
§ainyä)inen tiUnne | B .J^jat^intemin
tehtävät, tpv- O. Y, Kuuaisen alus­tus
Kominternin tpkm Xdle täys­istunnolle;
Minkälaisten ehtojen
alaisena on taistelua työväenluo-
Jkan enemmistöstä käytävä?, tov.
Manuilskin raporttia. Kominternin
Amerikan tullilaiki isku
Eurotialle
Lapualaisuuden lippu Amerikassa —
N. Y. Uutiset
New Yorkin Uutiset, joka Brook­lynin
o.suusleipomon työläisittä val­tauksessa
esiintyi .Raivaajan ja
komnuinistiluopioiden liittoIai.«ena,
on asettunut Suomen fascismin
amerikalaiseksi lipuksi. Sillä on
säännöllinen yhteys Suomen f as­eisti
johtajien kanssa ja saa sc niil­tä
aika-ajoittain sähkösanomatieto-ja.
Niinpä on se nytkin saanut
-sähkösanoman, jonka mukaan " L a ­pualla
on päätelty järjestää talon­poikain
retki Helsinkiin. Etelä-
Pohjanmaalta lähtee tällöin liik­keelle
10,000 miestä. Retki tehtä-nee
jolloinkin heinäkuun alkupuo­lella.
Samantapaisia mielenosoi­tuksia
suunoiteltaan samoihin ai-koiliin
maaseutukaupungeissakin".
Toisessa kohden samaa uutista
N- Y. Uutiset väittää, etteivät la­pualaisuuden
pikkujohtajat (Koso
la. Herttua, Kares, Koivisto ja
Hedman» ole fascisteja, vaan ai­noastaan
"ryssän kätyrien", kom-nuinisticn,
viluillisia. Mikään fas-cistincn
vallankaappnussuunnitel-nia
ei muka näiden taholta ole ky­symyksessä,
vaan eduskunnan pai­nostus
sellaisten lakien laatimi­seen,
mitkä tuhoavat kommunisti­sen
liikkeen Suomessa.
Totta on se, että tuskinpa tällä­kään
kertaa lapualaisuuden "rivi­miehet"
tietävät minkä puolesta he
meluavat ja roislonlöitään suorit­tavat
paremmin kuin mitä he tie­sivät
V . 1918 riehuessaan Suomen
työläisten teurastajina. V. 1918
he luulivat käyvänsä "vapausso­taa^',
vaikka bolshevikit ilman so-
. Ellei Yhdysvaltain äsken voi
maan astuneella tullilaili^, «^e.tii-hoisia
seurauksifi, o n J^uropa ,vy4
kyään täynnä yijäriä pi;;o,f/äettpJa.'
Europan kaikkien johtavieii ka-/
pitalistiv^itojen sanomalehdistössä
on päivän tärkeimpänä.. Mysymyk-.
senä mainittu tullilaki. KJE^kki myiut
näyttäviit hetkeksi jääneen Jaivu-;
. ky.symyksiksi. Tilannetta. £ne:ian-nissa
pahentaa Wail Streetillä yhä
uusiutuvat pörssiromahdukset,, j p i -
den vaikutus tunnetaan heti Lon-;
toossa. , I
Britannian kapitalistit raiyoavat,
että Yhdysvallat "on jättänyt liit­tolaisensa,
jotka nostivat sen. val­lan
kukkpIoiUe". jVfuistett^aipa
mainita maailmansodastakm,. j p ^a
"'muut liittoyallat .uhrasivat j^ljoo-nia
miehiä ja tyhjensivät ^ahagtop-'
aa. Yhdysvaltatu. täyttäessä WltU
Streetin kassaholveja". .
"Kaikkien, missä hyvänsä, he. elä­vätkin,
joilla on brittiläistä veriä
suonissaan, pn yhdyttäv4/taiste­lussa
Yhdysvalloista ulikäavaa vä§-'
raa vastaan,» kuten .me,;:v... 1914^
jyhdyimme Saksasta phkaavaa vaa-,
/raa vastaan", kirjoitti äsken ,joh­tava
kapitalistilehti JMorning Post
toimitussivullaa.n. , .• ,
Tuimaa yiiittelyä käydääu sii^ä.'
onko toimenpiteisiin ryhdyttyä vlie-.
ti vaiko odotettava, "kunne» Y h ­dysvallat
huomaa tehneensä viika-van
erehdyksen". Toivorikkaimmat
selittävät, että kun Britannia sul­kee
korkeilla tiilleilla Yhdysvallat,
pois Britannian ^'a kaikkijtn ,siirto-maittensa
markkinoilta, "tulee B r i ­tannia
pelissä vetämään pitemmän'
korren".
Tunnetut taloustieteilijät näke­vät
tullilain tarkoittavan, sita että
Europan vallat eivät kykene mak­samaan
sotavelkojaan Yhdysvalloil­le,
ei edes velkojen Korkoja. Ne
selittävät, että: "Koko maailiDas-sa
ei löydy kultamääröä sotavelko-.
jen maksamiseen. Siksi EuFOfutn
valtojen on otettava lainoja. Y h ­dysvalloista
ja maksettOiVa h^,iay}^
mällä tavaroitaan Yhdysvaltpihio.
Lainoja pitiiisi ryhtyä ntaksaiiiaan
entistä enempi ja siksi tavaravien­nin
pitäisi kohota. .Nyt Yhdysvat
lat sulkee markkinarisa j a : Viefi,ti.
tulee entisestäänkin' laske.qiaan.
Yhdysvallat laskee, ^ttä velkamaat
myyvät tuqtteitaan muihin maihin
ja maksavat velkojaan: liikevoitoil­la.
Tähän ast on myyty n i i n pal­jon
kuin on voitu ja velkoja ei ole-,
voitu kunnollisesti maksaa.".
Esimerkiksi otetaan Saksa,. jon­ka
nyt tulisi maksaa., yuosittaip
sotavelkoja ^500,000,006, jo
Yhdysvaltain pitäisi saada kaksi
kolmattaosaa. Jos Saksa ei py^y
maksamaan, langrettaa .Wall Stseet
vastuunalaisuuden BritanniaUe,
Ranskalle ja italialle. . ,
"Uusi tullilaki pakottaa BritJMi-nian
vihdoinkin yhdistämään voi­mansa
itsepuolustuksekseen. Tulee
attaa huomioon, että tullilakia « i
ole tähdätty yksinomaan Britanniaa
vastaan, vaan myöskin s&p ^h^,-
maita kohtaan", kirjoittaa, Morhinj^
Post. "Tullilaki on voima, joka
yhdistää Britannian, sen siirtomaat
ja dominiot yhteistoimintaan, kuten
1914. Silloin Saksa l u u l i voi-tpk:
n X:lle täysistunnolle; Maail-|Työttömien lukumäärä on "työväen-man
imperialistisen k a p i t a l i s m i n " . ^
liykyiaev krjidln, merkitys ja - sen
^eurauksety juirj^ittaput LeQ läuk-ki.
Yhdyayältaii? maatalops j a
;ilCommuuistipiioifteen t e h ,tÄ v ä t,
Konlm^öistipuolueen maiatalousoh-jelntaluönnosta.
S^^rnäys. näihin . kirjoitvkslin
osoittaa, f ttä ne ovat luokkataiste-lij|
alie tiedon lähteitä. , Niihin sy-ventyjaus^
tä oo. :eb'dott<)m.asti hyö­tyä
jökal^eUer joka hsdi^a päästä
selville kpiamunistisen liikkeen ny­kyhetken
tärkeimmistä kysymyksis­tä......
... ... , ,
J^C^uninternin k i r j ^ e ^ Amerikan
koiämiinisti^uoliieen SMPmalaisille
j.äse'nille., mainittiin toimintamnie
Jfurssia .^iUitM^Uii^eksi yhtenä tär-
Jteäpä tekijä»^ .Viestin leyitya. On
jaotta, ^tt^, Y?*ä**^ aisältöä moiti-
^OiD "ri^skaa^si",,mutia se johtuu
!aii.tä,. että inoittijat eivät ole
itse. 'syyeqjb^ijeet y i e s i t u i sisältöön
i a i k l ^ s i t t ^ ;/}vat, he; jaM-fikakau-j^
en t^Abiuquili^ vaistojen
.perässä, l^ta^ustajia-. Juuri bolshe­vistiseen
k^v^tUBtyöhiin me tar-
^vitsfmme Viestii» ,ja. s e n jos otam-
,j^e, hjjpmi9pn^ siiloin yleispiirteis-
' sään .ön Viesti ollut sitä, mitä sen
; tuleekin olla. Sen .tilaamiseen, lu-kemiseei^.
ja tu^V'^^? ;Vj^ip. pantava suurempf paino. Jo-
Igg^nen iiedpplijaluinen suomalainen
työläinen/Caiiaidassa Viestin tilaa-jcb|
»i ja ,ii'ukijiaksi, olkoon nyt tun­nuksemme.-
"Chaise, B. C.
Tyoviiien pyrinnöt ovat hyvin
laimeassa tilassa koko tässä piiris-
.sä. Kokoukset , kyliä lie pidetty
jsäännöUisesti, vaan ei juuri muu­ta,
joitakin pieniä perheiltamia l u ­kuunottamatta.
Siihen on kyllä
pahin \ syy, ettei ole haalia kuin
yksi.koiko^piirissä jonne voisi ko­koontua
suurempia juhlatilaisuuk­sia
viettämään ja s^kin on niin
kaukana että on työläs sinnekään
mennä. Osastojen jäsenmäärä py­syy
melkein samana.. Vaikka suo­malaisia
.on .kiiin Vilkkilän hiiriä,
niin ' jasenniä, on vaan jokunen
.«sastoissa.., Ovatkohan Jo siinä ase­massa
ettei tarvitse-.kuiilua työ­läisten
järjestöihin.
Tyottönyy*, on...hyvin vakava
täällä B._C:ssa. Miehiä on junat
tulvillaan vapaata kyytiä ottamas-sa.:
Näistä, vapaan kyydin otta-j^
ta. o^ ojsa hyvin kurjassa ase-
.ipiassa, ei qle rahaa eikä ruokaa.
pp.siinä.tuima taistelu edessä ole-massaplo^
täan jos„;tällaista jatkuu.
Qinut<HI« , P B p.ik«ekki heinäk.
,30., p., entisessä paikassa järven
r a n n a ^ . ..Saapukaa oikein jpu-kolla
6i)|p jn jChaseefi.. Ohjelmaa
on. niin henkistä .kuip urheiluakin,
sekä ravintola, ettei tarvitse nälis­sään
olla. — -—hto.
iiallituksen" hallituskautena kasva­nut
yhdelläkolmasosalla. Työttömyy­den
lieventämiseksi Ja työttömien a-vustamiseksi
ei ole tehty yhtään mi­tään.
Työväenpuoluelaiset lupasivat
muuttaa Baldwinin lain ammattilil-toista.
Laki on kuitenkin voimassa
vielä tänäkin päivänä. He lupasivat
suorittaa kivihiiliteollisuuden uudel­leen
järjestelyn sitä silmälläpitäen,
että tämän yhteydessä muutettaisiin
laki 8-tuntlsesta työpäivästä kaivok­sissa.
He laativat vastaavan lain.
mutta siinä pidetään silmällä vain
kaivostenomistajaJn pyyteitä.
Kahdeksan tunnin työpäivä on
muutettu 7'/i-timtis€ksi, mutta sen
ohella ei ole täj^tetty kaivostyöläis­ten
perusvaatimusta palkan sälljrttä-misestä
entisellään ja sopimusten
solraiamisesta yleiskansallisessa mit­takaavassa.
Useissa työläisten ja ka­pitalistien
välisissä konflikteissa on
hallitus ottanut Joko puolueettoman
kannan tai sitten asettunut työnan-on
diplomaattisten suhteiden uudis-taminen
Neuvostoliiton ja Englan­nin
kauppasopimuksen solmiaminen
-ja väliaikaisen sophnuksen solmiaml-nen
kalastuksesta pohjoisilla vesillä.
Ja tämäkin saavutettiin vain sen
takia, että paitsi Uberaaleja, kan­natti
sopimuksen solmiamista myös­kin
huomattava ryhmä konservitii-veja.
Viimeiset tiedot Lontoosta kerto­vat
huomattavasta kriisistä "työ­väenhallituksessa",
liberaalit aset­tavat
haUltukselle kannatuksensa
ehdoksi muutä^mat vaalilain refor-mit.
Joiden tulisi taata heille vaa­leissa
edustajapaikkojen enemmistö.
'Huolimatta sutä, että MacDonald
kannatti ehdotusta, eväsi sen iyö-väenpuolueen
toimeenpaneva komi­tea,
joka pelkää hallitsevan ase­mansa
menettämistä vaaleissa.
Niin sanottu "työväenpuolueen"
"vasen" siipi, ottaen huomioon työ­läisten
tyytymättömyyden MacDo-naldin
politiikan johdosta, esiintyy
päättävästi Thomasia vastaan, jolla
ei ole mitään yhteistä todellisen
työttömyysvastaisen taistelun jjanssa.
MacDonalddin yritykset murtaa vas-tarinta
omissa riveissä johtivat mi­nisteri
Mosleyp eroamiseen. Myös­kään
ei MacDonaldin onnistimut e-rottaa
työväenpuolueesta muutamia
parlamenttiedustajia, jotka kieltäy­tyivät
äänestämästä iiallituksen
puolesta. .
Jos leberaalit vastaavat äänioikeu­desta
tekemiensä jreformiehdotusten
eväämiseen pidättäytymällä äänes­tyksestä
Ja "vasemmistolaiset" ää­nestävät
hallitusta vastaan, on Mac-
Dpnaldhi kabinetin kaatumhien
kiertämätön. Paljon mahdollista
MacDonaldin onnistuu päästä siitä
valkeasta tilanteesta, jossa se nyt
on Ja välttää eroamista. Mutta hal-litusvuotensa
aikana on "työväen,
puolue" kyllin selvästi paljastanut
Tämän runon on kirjoittanut kiii
mouksellinen runoilija Jun Shen
kuukautta ennen mes
Oi sä vainaa!
On suorana ruumiisi laiha.
Iki-loman ottanut oot tästä maa
Kidutus jäytää syömen, jäpää iii
toHdoithan hurmeesi taistolle
Mutt" likaiset, harmaat synkät n
Ovat .haudanneet päiväsi viimeisei
Ja peto, mi eläi*säs piinasi suo.
.Nyt veriin tahrittuna hakee uu.
Oi sä, vainaa!
Silmäsi tiukkaan ummisluneet o
ijäksi jättäneet.
;Kumouksen tietä sun kulkeman p
Ikeen painoa kärsimään kyllästyit
Ja nostit punaisen lipun —
Olit kapinoitsija känsäkourain jc
Siksi vankilan lokaan JÖ kaaduit
Oi sä, vainaa!
Syvän kunnian kohtaasi tuntea i -Ja tien viittaajan kuvaksi rintaani
Vankilan kuolo — se kuoloist o
Legiooneja tyrmissä piinattu on:
Te, viisi tuhatta Pariisin kommu
Ja puolesta Lokakuun taistossa h
Ma seison vierellä toverini ruun
Ja muistelen teitä.
Maatua ruumiimme veljeshaudassi
Mut miljoonat veljet on takanan,
Oi xi, vainaa.
Jkuinen loma — ikuinen loma.
Sotilaat arkkua puista kantaa;
Vaiti saan katsella, kun sua viedät
Hyvästi, mun kaatunut toverini!
On päiviimme koittava kerran.
Teräskielenä syömmeni värähtelet
Sulle se punaista laulua helkkää.
Laulua Internatsionalen.
' Venäjän kielestä suom. J .
taan. Näin ollen Puolan hallituk-1 Appold
t^ien puolelle (villatyöläisten lak- työläisille olemuksensa Ja osuutensa gen.jehti julistaa kiertämätöntä $o-ko).
Snowdenin "sosialistinen" budjet­ti
ei mitenkään eroa viime vuoti-sesta
Churchillin budjetista. Työ­tätekeville
lankeavat verot eivät ole
vähentyneet. Vielä enemmän, bud-jettivajausten
peittämiseksi aiotaan
ottaa käytäntöön uusia Joukkovero-ja,
silloin kuin porvariston tulot Jää­vät
koskemattomiksi.
Työv!äenhaUitus'* on aktiivisesti
yhdessä porvariston kanssa "ratsio-nalisoinut
Englannin teollisuutta".
Tämän "ratsionalisoinnin" tuloksena
on koko kriisin paino Joutunut työ­väenluokan
harteille. Ratsionalisoin.
tl Iphtaa lopuksi. teolllsuusherrojen
rahoittamiseen valtion laskuun.
'Englannin kapitalisti Järjestelmässä,
joka on epäilemättä kaikkein vaka­vin
hallituksen tappioista kuluneen
vuoden aikana.
Puolan ulkopolitiikan
paamaara
Viime viikkoina ovat Puolan po-litiikot
esiintyneet lausunnoissaan
erittäin vastuunalaisilla ilmoituk­silla
Puolan ja Neuvostoliiton väli­sistä
suhteista. Keskustelussaan
amerikalaisen sanomalehtimiehen
kanssa, Puolan sisäasiain ministeri
vakuuttaa koko maailmalle, että
Puolalla "ei ole mitään hyökkäys-
Näin siis Englannin sisäpolitiikan suunnitelmia Neuvostoliittoa vas-vansa
tehdä mitä se itse haluaa ja
nyt Yhdysvallat uskoo, että sillä ei
ole mitään pelättävää Britannian
heikon ja hajanaisen talouspolitii­kan
taholta. Yhdysvallat tulee
erehtymään, kuten erehtyi Saksa
v. 1914". •
Samanlaisen hälinän kuin B r i -
c n tanniassa, synnytU Yhdysvaltain
taa ohvat luovuttaneet Suomelle tullilaki myöskin Ranskassa. Uusi
Wittte Fish, Ont.
ioitakisL.päiviä^ sitte oli Vapau-
.^es^a :White. Fishin kirjeessä eceh-
.dyttävästi. sanottu, että kesiijuh-
.lämme tujji^.pleiaaan heinäkuun 6
P l i i , Ci se.niinole, on oltu ajassa
^ellä yhdpp Päivän verran. Juh-lampgie.
tulee olemaan 6:iui (sanoo
kuudeiitepa) päivänä heinäkuuta,
siis ensi sunnuntaina. Se on selya
juttu. Silloin tulkaa niin kaukaa
jtuin ääni kuuluu ja .vielä vähän
.etempää.kin^ kyllä me panemme
täällä parastamme. . Sysäämme v i i -
konn lopulla jo.pilvetkin taivaan l a ­elta
syrjäpuolille, ettei sinä päi­vänä
kosteutta tippaakaan — pait­si
meidän ravintolastamme ja Ver-tailionfii
veristä. — Justiisa.
Ei TUNTENUT ITSEÄÄN
Neiti (täit«i|lijalle): — Eihän
tämä ple minun kuvani. Sehän on
kuin oräqgutängi!
Taiteilija: — Neidin olisi pitä­nyt
tämä tietää ennenkuin tilasi
kuvansa.
VAIKEA PULMA
— Jos aijotte mennä .•V murik­kaan,
niin noudattakaa neuvoani
.ja lähtekää Floridaan tupakkaa
viljelemään. Se kannattaa.
j — i i u U a kun minä en osaa rat­kaista,^
viljelisinkö Sikaareja vai
savukkeita— —
alalla ei vuoden kuluessa voida mer­kitä
yhtään saavutusta. Hallituksen
kanta Intian kysym3*sessä on vain
huonontanut asemaa. Se on Jatkanut
Intiassa Englatmin imperialismin al_
fcaisempaa politiikkaa, käjrttänyt
moja "räuhoituskelnoja" — terrona
Ja työläisveren vuodatusta.
Neuvottelujen katkeamiseen Egyp­tin
kanssa oli myöskhi syypää "työ­väenhallitus".
Joka muutamilla mer­kityksettömillä
myöiinytyksillä ha­lusi
lujittaa Egyptissä asemaansa.
Jonka konservatiivit olivat Jättäneet
perinnöksi- Jatkaen Englannin im­perialismin
politiikkaa, on "työväen-halUtus"
saanut vastaansa myöskin
Arabian maiden kansallisen liikkeen
(Palestiina ja Irak).
"Työväenhallituksen" päämääränä
oli sopimuksen tekö Yhdysvaltain
kanssa. Lontoon merikonferenssi el
kuitenkaan johtanut mihinkään tu-loksihi.
Tlyydytfcääksecn Yhdysyal^
täin vaatimuksen yhtä suurista me­rivoimista,
tunnusti Englannin hai.
litus itse asiassa Yhdysvaltain yli­vallan
maailman voliilLl^scssa Ja t a ­loudellisessa
elämässä. Ja tästä huo­limatta
he eivät karvaukseksi saa­neet
minkäänlaista levähdysfaetkeä
merivariisteluissaan. Ranska ja Ita­lia
lähtivät Lontoon konferenssista
täysin toimivapaina, jääden heille
rajaton mahdollisuus jatkaa varus­tuksiaan.
Italian ja Ranskan varus­telut
taas panevat myöskin Englan­nin
jatkamaan varustelutöitään.
Englanti olisi tarviimut levähdysai-isafi,
vähentääkseen, jonkun verran
taan". Puolan hiljattain nimitetty
teollisuus- ja kauppai^inisteri sanoi
oinässa ohjelmapuheessaan, että
"Puolan ulkopolitiikka perustuu
rauhan säilyttämiseen. Puolan teol­lisuuden
harjoittajien, kauppiaiden
ja pankkiirien yhtymän (Leviafan)
puheenjohtaja Vershbitki muuta­ma
päivä sitten pitämässään pu­heessaan
ilmoitti, että Leviafan on
neuvotellut hallituksen kanssa
eräistä kysymyksistä, joiss^; "rau­han
turvaaminen" on ollut kaik­kein
keskeisimpänä' kysymyksenä.
Puolan hallituspuolueen sanoma­lehti
"Gaseta Polska" julkaisee
toukokuun 27 p :n-^umerossaan
sähkösanoman Moskovasta, jossa se
sanoo että Vershbitskin ilmoitus on
herättänyt^ Moskovassa "suurta
mielenkiinJtoa?^; Vreshbitskin i l ­moituksen
olisi voinut katsoa Puo­lan
vaikutusvaltaisten piirien pyr­kimykseksi
rauhan säilyttämisessä,
joka kuten tunnettua, sattuu yh­teen
Neuvostoliiton ulkopolitiikan
periaatteiden kanssa.
Toukokuun 29 p. samainen. Puo­lan
hallituksen lehti, joka heijas­taa
everstiryhmän katsantokantoja,
sisältää kirjoitulaen, jossa se se­littää,
että Puolan hallituksen po­litiikan
päämäärä tähtää Neuvosto-
Ukrainan erottamiseen muun Neu­vostoliiton
yhteydestä ja erikoisen
"puskuri-Ukrainan muodostami­seen"
Puolan johdon alaisena. On
selvää, että on olemassa tämän
kanssa yhdenmukaiset suunnitel­mat,
jotka edellyttävät aseellista
hyökkäystä Neuvostoliittoa . vas­taa
Neuvostoliittoa vastaan • Puo­lan
ulkopolitiikan pohjalla.
"Gaseta Polskan" kirjoitus esiin­tyy
selvimpänä ja huutavimpana
ristiriitana Puolan ulkoasiain mi­nisterin
sekä Puolan teollisuus- ja
kauppaministerin sekä Leviafan
puheenjohtajan lausunnoille, jotka
ilmeisesti osoittavat Pilsudskin dik­tatuurin
ja suurpääoman erkane­mista
toisistaan. Puolan epäviral­liset
piirit siis uudelleen työntävät
esille sodan, keinona vapauttaa
Puolan yhteiskunnalHs-poliittisesta
ja taloudellisesta umpikujasta. Tä­män
vuoksi olemme me oikeutettu­ja
asettamaan kysymyksen siten,
että eikö Slezkin,. Kviatkovskin .ja
Vershbitskinn esiintymiset olleet,
jollei nyt suoraan mänoyeeräiista,
niin joka tapauksessa ainakin esiin­tymisiä,
joilla^ ei ole mitään rea­lista
ulkopoliittista sisältöä, ottaen
huomioon nykyään vallitsevat voi­masuhteet
Puolassa.
Farfflarifl juttflla Albertasta
Jos toveri "Luppovaaran Isko" an­taa
puheenvuoron, niin pakisen mi­tä
täällä Albertassa ilmeni maakun.
tayaalien aikana.
Täällä Umeni sellaista, jota el
vielä koskaan aikaisemmin ole näh­ty.
Agitatsionia on tehty Ja lupauk­sia
päälle, että kyllä sitä Jotain täs­sä
köyhällekin väelle annetaan,
kunhan ensin remmiin päästään.
Siis samanlainen kuoro on porva­reilla
ollut huutamassa nytkin kuin
ennenkin. Ja samassa kuorossa se
huusi porvarien Joukkoon kuuluva
farmarieii puoluekin, joka saikin
tullilaki «ia kärjisti ja yhä edel­leen
kärjistää kapitalististen suur-nyt
voiton. Vaalitappeluun muuten
osallistui sellainenkin puolue, joka
sanoi suoraan, että me vaadimme.
Ja lisäksi porvarit totesivat, että
mieitä oli ioko joukko tuon puo-hieen
takana vaatimassa työläisille
ihmisellisiä oikeuksia: työttömille
työtä ja työstä union palkkatakso-
Jen mukainen maksu, työhön kyke­nemättömille
täysi ylöspito jne.
Sun farmaripuoluelaiset kuulivat
nämä meidän vaatimuksemme, niin
auta armias minkälainen möly siitä
vaUeje<> ylisiä ristiriitoja, vabnis-JnousL He alkoivat kirkua, että nyt
taen tilannetta kypsäksi uudelle ne vietävän konununistit lykkää
maailmansodalle. pyllylleen koko Albertan hyvinvoin­nin;
ei ne viheliäiset usko, vaikka
ovat saaneet monta kertaa jo po­liisin
kapulasta pääkuoreensa ja i l -
keimmät lukea tiilenpäitä. Kyllä
ovat hävyttömiä! Sellaista joukkoa
ei saa päästää valtaan ilveellä eikä
millään, kun ovat viheliäiset yielä
kehdanneet meimä lontustelemaan
oikein suurella Joukolla suloisen-Al­bertan
pääkaupunkiin ja vieläpä
maan hallitsijoiden — nim. parla-menttimiesten
puheille. — Tähän
tapaan ne farmaripuoluelaiset kir­kuivat.
Mutta mikään ei auttanut. Nel­jässä
vaalipiirissä oli kommunisti­puolueen
ehdokas maakunnan lain-laatijakuntaan.
Jotka jokainen sai­vat
paremman karmatuksen kuin e-deltäpäin
uskallettiin toivoakaan.
Vain'me täällä Red Deerin vaali­piirissä
epäonnistuimme, sillä em­me
saaneet puolueen ehdokasta ase­tetuksi
Kaikesta päättäen oli sii­hen
syynä punaisten kauhu ja muui
samanlaiset sy3rt estämässä kuin ne
pakkaa' olemaan muuallakin. Tä-
Itävallan talouskriisi
syvenee
"Alpine-Montan" yhtiö on yksi
kaikkein suurimmista Itävallan me-talurgisista
laitoksista. Sen määr
räysvallan alaisuudessa on joukko
Itävallan teollisuuslaitoksia ja rik-kaimpiat,
sekä laadullisesti par­haimmat
rautamalmikaivokset. j o -
kii aika takaperin pidetyssä maini­tun
yhtiön hallinnon istunnossa oli
käsittelyn alaisena yhteenveto työs­tä
vuodelta 1929. Yhtiön päätireh-tööri
Appold — yksi "Heimvvehr"-.
liiton huomattavimpia luojia, sekä
teollisuusmaailmassa hyvin tunnet­tu
tekijä -— osoitti, että tulevan
vuoden perspektiivit eivät ole eri­koisen
lupaavia. Yhtiölle tehtyjen
tilausten määrä on pienentynyt vii­me
vuoteen verraten puolella. Vii­destä
yhtiön hallussaolevasta sulat-timosta
työskentelee tällä kertaa
ainoastaan kolme, 15 martinuunis-ta
ainnoastaan 11. Appoldin sa­nojen
mukaan on yhtiön piakkoin
vieläkin rajoitettava teollisuuslai-toksiensa
työskentelyä. Yhtiön hii­likaivokset
tulevat seisomaan 6
päivää kuukaudessa. Valssausteh-das
suljetaan piakkoin kokonaan
10 päivän ajaksi. • :
siitä, että
aan 11, 0 00
suuslaitoks
työläisten
otettava h
aikoina oli;
tämääh vie
Tällä kerU
tiön teoili:
hyödytöntä
Kosketeli
tilannetta
vallalla ei
tään helpoi
aikoinav ei
kene saatti
parempaan
tulee asett
taloudelle e
sia ja vaati
on maksettt
kojen kuol
shillinkiä,
pääsyyn nä
nallisten i
eli siis tyt
yhteiskunna
nentämisen
lankee kok
paino työtä:
Appoldin
osoitin siitä
sistä, joka
kä siitä, (
aina pääsem
työläisten t
AINA
Kelloseppi
hästyneelle i
ko kello nyt
Morsian:
myöhästyin
k u n . . .
Kelloseppii
merkillistä, i
la oHut vasi
jo niin paljo
Aseman ÖC
tupakkaa erä
rissa oleva i
sen, ja sanoc
— Tupaka
letty!
— Olkaa
puolelle, .-ai
aan kehoituk:
mänkin Red Deerin alueen äänestä­jät
ovat vielä siksi kuivakalloisia, et­tä
sinne ei mabdu mitään uutta,
vaikka jokainen farmari tuntee joka
hetki iiahoissaan, kuinka riistäjät
heidän kustannuksellaan törsäilee.
Kaikki porvarien vaaliehdokkaat
lupasivat tehdä paljon hyviä teitä,
kunhan pääsevät ensin valtaan. Hy­vät
tiet kyllä ovatkin hyvään tar­peeseen
farmareille, varsinkin sil­loin,
kun on pakko luovuttaa ko-thisa
"morkettimiehelle" ja lähteä
muualle leipäpuuta etsimään. Pää-sisihän
ainakin ajelemaan^ konnuil­taan
pois hyviä teitä myöten. Mut­ta
eipä taida sitäkään lohdusta l u ­pauksista
huolimatta tulla. Porvarit
kim ovat kovin lyhytmuistisia vaa-
Uen Jälkeen.
Työttömyydestäkin .^jokainen maa­kunnan
lihaisen soppakupin ääreen
pyrkivä porvarillinen -ehdokas hö­pisi
Ja koetti sepustella yiitä Ja tois­ta,
vaan mitään edes "todennäköi­siä"
lupauksia ei ollut maanviljeli­jäin
hyv^csL Sanoivat nykyisen
maatalouskriisin olevan aivan ohi­menevää
laatua. Eivätkö lie valeh­delleet
jtHllekin senkin olevan kom­munistien
syytä.
Niinkuin tässä on nyt selostettu,
on Albertan maakunnan hallitus
taasen neljäksi vuodeksi laskettu
s a n n a n jäSOe, j a näinollen ei meil­lä
köyhillä maanviljelijöillä ja töl­lien
-fyöläisillä ole m^käjt toivoa
saada siltä summalta apua. Meidän
työläisten tulee omien ^^rjestöjem
ijestöjemme.
mahnen Kan.
laajuiseen Iiii
tyytyä, siihen
neljässä vuo(
pariamenttiehc
Ifivat suurista
ta, mutta iu
ajan kärsiä j
västä kurjuudi
Täällä ovat
suut",' kuten
nimitetään.
ikäänkuin juti
että Jos tulee
sittävä hyvä
farmareista "I
sanottuna: |oui
kotinsa ja k
saatiin sadetta
hsrvään kasiTJ]
onkin tätä si
heti viljaa hi
kallisella vilja
taan nyt vehm
me kautta valvoa asioitamme, jär-flta
ja parhain
Niin että: nyt
kunlumattomas
tulee hyvä
"postaa". Ja .
niin farmarit
hyvä taikka b
täytyy,. Xarmari
pia korvantaui
tä jopa se mJ