Vapaus, November 4, 1929

              « r a 2
VAPAUS
Maanantaina, marrask. 4 p;pä — Moiu, Nov. 4
tftiUMm cSaea IlMaki
TATAUS (Uboty)
A. VAAKA,
T O I M I T T A J A T :
B. A- TESHUNEN. M. PARKEa (Pohj«imlo). A. PÄIVIÖ.
i « »fljo» Ulu«. « « » t . e ^ i - i i j . » b r J e - « » . ' . UrJomk- i S k ^ u , -
SLuiildtoltoiim J . V. KA«rtASTO. liiktoentotul». - • • -
37 L«n. St. Priidta g«7W.
Port Arthurin alueen metsämiesten lakko-taistelu
on voitettava
Järjestymätlömäin järjestäminen on tämän mantereen luokkatietois-ten
työläisten yksi päivän tärkeimmistä tehtävistä. Canadassa suorittaa
tätä tehtävää muiden järjestöjen ohella Canadan puutavaratyöläisten
teollisuusliitto. Viime vuosien kuluessa on liitto onnistunut pohjois- ja
länsi-Ontarion alueilla järjestämään muutamia tuhansia metsätyöläisiä,
lukin ja paperipuun tekijöitä, jotka mitä ankarimman riiston alaisina
joutuvat työskentelemään villissä korvessa, kaukana ihmisten ilmoilta.
Liiton johdon alaisena ovat melsätyöläiset käyneet monta lakkotaistelua,
joista useimmat ovat päättyneet metsätyöläisten voittoon, muutamat tap­pioon,
ja joista kaikista liitto on saanut taistelutraditsioneja.
Nyttemmin on taasen Port Arthurin alueen läntisessä osassa käyn­nissä
työtaistelu, mikä käsittää jo noin neljäsataa miestä. Vaatimukse­na
on palkkojen korottaminen liiton asettamain taksain tasolle. Taiste­lu
on jo kestänyt kaksi viikkoa ja lakkolaisten rintama on sen kuluessa
melkoisesti vahvistunut. Suuren papcripuitten kysynnän takia onkin
taistelun voittamiselle ja järjestymättömäin metsämiesten järjestämiselle
nykyään mitä parhaat edellytykset.
Toivorikkaalla taistelurintamalla olevia, Canadian puutayaraporhoja
vastaan taistelevia metsämiehiä uhkaa kuitenkin nyt jo ° nälkä, joka on
tnsimäinen vastoinkäymisen tuoja kaikissa nykyisissä radikaalisten työ­läisten
lakoissa. Toisten luokkataistelukannalla olevain yksityisten työ­läisten
ja työväenjärjestöjen velvollisuutena on viipymättä ryhtyä hank­kimaan
rahallista avustusta metsämieslakkolaisille. Sillä metsämiesten
taistelu on meidän kaikkien yhteisiä (»Jtaisl^lua; se on erottamattomana
osana meidän yhdestä nykyisestä tärkeimmästä tehtävästämme — järjes-lymättömien
järjestämisestä. Sitä voimme nyt parhaiten edistää sillä,
että viivyttelemättä lähetämme avustuksemme Port Arthurin alueen lakko­laisille
osotteella: Lumher Workers' Industrial Union of Canada, 223
Secord Street, Port Arthur^ Ont. '
Port Arthurin alueen metsämiesten lakko on voitettava! \
No. 260— lfl2!i
Kominternin tp. k:n kymmenennen täys'istumon
opetuksia
KOMMUNISTIPUOLUEIDEN PUHDISTAMINEN KAIKISTA OIKEIS­TOLAISISTA
JA SOVITTELEVISTA AINEKSISTA
Puolueiden sisäisen työn alalla Kommtmistisen kansainvälisen kes­keisin
tehtävä on taistelu opportunismia vastaan, opportmiismia, joka
kantaa porvarillista vaikutusta työväenluokkaan ja sosialidemokraattisia
taipumuksia kommunistiseen liikkeeseen. Puhdistamana rivejään avoi­mista
ja peitetyistä opportunistisista aineksistot tulevat kommunistipuo­lueet
olemaan kykenemättömiä uusien tehtäväinsä suorittamiseen.
Useat puolueet ovat jo saavuttaneet suurenmoista menestystä riVi-ensä
puhdistamisessa mädänneistä, oppojttmistisista aineksista, jotka esit­tävät
/aA;onn'ÄA:urio5aa proletaarisfösa luokkataistelussa (Saksan, Rans­kan,
Puolan, Amerikan ja Tshekkoslovakian kommunistipuolueet).
Konununistben kansainl^älisen toimeenpanevan komitean täys'istun-to
myös osQtti, että "sovittelijat, jotka käyttäytyvät raukkamaisina op­portunisteina
ja suojaavat avointa likvitaattoriutta, ovat äskettäin otta­neet
oikeistolaisten kannan kommunbtisen liikkeen kaikissa tärkeimmissä
kysymyksbsä ja ^ryhtyneet esittämään oikeistolaisten osaa Kommunisti­sessa
kansainvälisessä".
Oikeistolaisten likvitaattorien erottamisen' jälkeen, ovat sovittelijat,
ja eritoten sovittelijaryhmät (Buharin-Tomski Neuvostoliiton kommunisti­puolueessa,
Eivert-Meyer Saksan kommunistipuolueessa ja Hum-bert-
Droz), tulleet tukikohdiksi kaikille tappiomielisille pyrkimyk-ille
ja kaikille opportunistisien mielipiteitten omaajille. Täysistunto
asetti kansainvälisten sovittelijain edustajille kolmer alkeisehtoa, joiden
raS&täys erotuttaa liitoista kaikki ne
perosjäi^jestöt;. mitkä ovat lieldan
mMräjTsraltansa alla. Perusjärjestö*
jen erottamisesta Iinrataan antaa vie­läkin
seikkaperäisempiä ohjeita, ettei­vät
erottajat vain virheellisellä menet­telyllään
pilaisi asiaa
Hajoitustydn jouduttamiseksi on siis
laadittu laaja ja yksitTiskohtainen
suunnitelma. Mutta vielä tahfinlcään
ei pysähdytä. Hajoittajain äsken pitä­män
neuvottelukokouksen päätöstä
yksityisten soslaHdemcdcraattien eroa­misesta
perusjärjestöistä pitivät por­varit
epäselvänä. Heidän niidestään
O l i s i pitänyt heti j a siekailematta ko­mentaa
kaikki sosialidemokraatit pois
ammatUUsista j^jestöistä, koska täten
edistettäisiin ammatillisten järjestöjen
fcelkentänlstä, mikä tietysti on her­rojen
kapitalistien etujen mukaista
Ja '
sosdem "ammatiUinen valtmiskimta''
onkin, ottaaat kapitalisUen hnomaa-tnksisfa
vaarin.
Jo mninitfymftssftmme ohjekirjees­sään
määrää se sosialidemokraatit e-roamaan
sellaisista ammatillisista pe­rusjärjestöistä,
"joita ei osastoina saa­da
nyt tai myöhemminkään eroa­maan''
asianomaisista liitoistaan. H a -
jotusmääräykset ulotetaaii siis jo yk­sityisiinkin
jäseniin. Ei ihme, että
Uusi Suomi onkin heti rientähsrt
lausumaani « tyytsrvälsyytensä näiden
uusien inääräysten johdosta. Kuuliai­set
käskyläiset toki ansaitsevat pään­silityksen.
hyädöLyksille näiden Jäzjestöjen Jcimp-puun.
J a Jotta työ tulisi tässäkin suh­teessa
perusteellisesti t e h ^ , kehoittaa
"valtuuskunta" alaidaan
ryhtymään fhnlantotfrfmtntaan" myö*
työpaikaOla j a penis^xjeetätesä.
Ohjekirjeessä määrätään, että y ö ­paikoilla
ja perusjäijestfiissä on "se­litettävä"
luokkataistelukannalla ole­vain
ammatillisten järjestöjen Ja n i i ­den
kannattajain noudattavan " r a j an
takaa annettuja ohjeita". San(»natta-kln
on 6 e l ^ , että tällaisten ohjeidoi
käytännössä toteuttamisella joudutaan 1 keään niin pitkästi,'että tän^«
säyttaä 3 pnä marrask. O. laineen,
haussilla (Äieillä kun et ole haafia).
prikkaamaan yksityiset luokkataistelxm
kannalla.olevat työläiset ja ammatil-
Usten järjestöjen toimitsijat sekä o h ­ranan
että työnantajain silmissä vaa­rallisiksi
henkiiöiksi. jotka on saatet­tava
kaltereiden taakse tai ainäfclh
potkittava työpaikalta pois. Tällaisten
ohjeiden antaminen "työväen edusta­jiksi"
itseään nimittäviltä on jo enem­män
kuin iuhoittavaa. Mutta huonos-
Ohjekirjeessä tehdään myös sosdem
johtajille tavanmukaisia ilmiantoja
ammatillisia järjestöjämme . vastaan
Joilla ilmiannoilla tietysti tarkoitetaan
muokata maaperää ohranan vastaisille 1
"Neuvostojen maan" historiallinen lentoretki—
maailman proletaarisen vallan-komouksen
symboli
Neuvostoliiton kuulubat lentoniekat, toverit Shestakov,. Bolotov,
Steringov ja Fuvajev ovat lentokoneellaan "Neuvostojen maalla" nyt
onnellisesti suorittaneet yhden ikimubteltavan lentoretken. He ovat
lentäneet yli Alaskan, Yukonin ja British Columbian metsäin ja vuoris­tojen
Yhdysvaltain länsirannikolle — ja sieltä poikki Yhdysvaltojen
New Yorkiin.
Tämä tieteen, ihmistaidon ja -rohkeuden suurenmoinen saavutus
vetää hyvin vertoja millfe hyvään tobten maitten lentäjäin suursaavutuk­selle.
Se on Jäänmurtaja Kraslnin urhoollisen traditsionin jatkoa, joka
jäänmurkja,; kuten muistetaan, pelasti Italian fascistien retkikunnan Ppli-jobjaamereltä
vähä tobta vuotta sitten. Tällä lennollaan ovat "Neuvos­tojen
maan" lentoniekat jatkaneet sitä uran uurtamista, minkä' Chukh-noyskin,
islöttlr^ Pö alueillal
^^^ttav;ltä9^ hi3toriallinen lentoretki on paljoa
epemtpäQ>:vkuin silkka tieteellinen saavutus. Tämä lentoretki useain
' JiianteiratttCT todistuksena erään uuden suurvallan —-
Sosialististen, neuvostotasavaltain liiton — tieteellisestä urotyöstä. Suu-renm^^
ovatkin välttämättömiä sosialismia ra
kentavalle uudelle suurvallalle, jolla on pohjanaan Venäjän työläisten
toimeenpanema yhteiskunnallinen vallankumous. Ja saavutuksia syntyy.
Lentäessään Yhdysvaltain teollisuuskeskuksien ylitse symbolisoivat "Neu-yostojenmaanV
teräksiset siivet Yhdysvaltain työläisille niin laajakan-tobtateknologillista
voittoa ja saavutusta, ettei maailmassa ole milloiii^
:ka'an ennen moista saavutettu;-^e symbolisoivat sitä ennen kuulematon
ta teollisuuden kehitystä ja nousua, mitä; on tapahtunut ja parhaillaan
tapalituu' Neuvostoliitossa.
^Neovostolentäjäin lentoretki on näin ollen uuden yhteiskuntajärjes
telmän voiton symboli,, se on meidän: luokkamme voiton symboli, se on
koko maailmaa käsittävän proletaarisen vallankumouksen voiton sym­boli.
Tämä onnistunut lentoretki on eräänlainen side, joka saattaa kapi-talististeR
maitten työläiset entista lähemmäksi Neuvostotasavaltaia lii
ton rrr- M Se oh kaik-iuen
sorrettujen luokkain ja kansain asian yhdistämissymboli, maailman
kaikkien rotujen söiidaarbuuden tunnusmerkki.
Protesteeraanuian EUa Mayn murhaajain m. i)apäManusta vastaan
^ - North CoxoHnami ;valdon tekstiilipohattain kapitalistinen oikeuslaitos
oh taasra puhunut^^^ T^^ vapautti kaikesta edesvastuusta ne
Lbray-tehtaah yhdeksän hurtfaa, jotka syyskuun 14 p :nä kylmäverisesti
ampuivat Järjestöön kuuluvan tekstiilityoläisen,^^!^ ja
viiden lapsen äidinvfUa May Wigginsin,
' Etta sama laki ja oikeus, roika niin armotta langetti kymmenien
vuosien vankilatuomioita jpolibipäallikkö Adei^oltin tappamisesta syyt­teessä
öllc«lleaeitsemälle Kansallisen teks^U^^
jallc, vapautti tykkänään Ella May >^igginsin murhaajat, ei suinkaan
blliit mikään sattuma. Porvarillinen laki' ja oikeus ovat näet luokkalake-
/a ja 'oikoiksia. Ne ovat porvariluokan laatimia ja kohdistetut ennen
kaitdia^ oikeuksiaan puoltavaa työväenluokkaa vastaan. .
' ktmmiaäsakin jutussa ; toimi kniununsyyttäjanä Carpenter^ joka
on Loray^tehtaim lakinuesten^/^ ystävä. 'Todbtuksien puute ei
•hanta ehkäi^ ankarinta rängabtusCäi tekstiilityolab-ten
liiton toimi|si|oiUe; valamiehille pitäneensä kolme tuntia kestäneen
puheensa aikana hän sananmukaisesti pyöritteli itseaänoikeushuoneen
lattialla kolmen minuutin ajan, nimitellen syytetyita "agitaattoreiksi";
^käärmeiksi", paholabiksiV ja' 'Vankittiiksi pedoiksi"^ Ella Ma3m mur
haajain' syyttäniisessä oli Carpenter tykkänään toinen mies,; esiintyen
lauUxana^ k ^ Näihin murhaajiin nähden esiintyi Garpenter
_ni|uä suotuisasti, että tuomari Barnhillin-^— tuomarin joka tuomitsi Bea'
jlint^ja hänen kuusi toveriaan ---täytyi .Carpenteria tästä ihuistuttiaa. '
Sräonaoista ön lain ja oikeuden jakaminen äelän t^tiilialueella
ijyl^Faffl»*'.Fred JBeal ja.hänen kuusi toveriaan tuomitaan kynuneniksi
•m.
•mm
i^fi^^^y^^y^^^ heikoilla, tekaistuilla todbteiUa; tehdaSiȊroom*en
.:>«^«?ta^..£Ua May-. Wiggmsin ^murhaajat, vapautetaan. Se on-kapitalis-luokkaoa^
utta. Mobta luokkäoikeuden käyttöä vastaan on myös
^adan työläisten lausuttava jyrkkä protestinsa.
perusteella he voivat jäädä konamunistipuolueiden jäseniksi ja joista
minkä tahansa täyttämisen laiminlyöminen johtaa Kommunistisesta kan­sainvälisestä
erottamiseen*). Täys'islunlo erotti raukkamaisen opportu­nismin
pääedustajan Neuvostoliiton kommunistipuolueessa, toveri Buha-rinin
Kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean puhemie­histöstä.
Huolimatta siitä tosiasiasta, että Neuvostoliiton' kommunisti­puolueen
kuudestoista neuvottelukokous (huhtikuulla 1929) terävästi
tuomitsi hänen ryhmätoimintansa, joka oli kohdistettu Neuvostoliiton
kommunistipuolueen yleistä linjaa vastaan, toveri Buharin on yar/e5feZmä7-
lisesti /a(Aonu«7ai5/e/uafln Kominternin ja ja Neuvostoliiton kommunisti-, „^ „ , „ «,
. ' ^ ' ' Täälläkin Red Deeren alueella A l -
bertassa on viimeinkin f yhdytty oikeir
tcsitoimlih metsätyöläisten järjestä-minternin
kuudennen kongressin aikana Neuvostoliiton ja Saksan kom- miskysymyksessä. Jarjestamispuuha
munbtipuolueiden edustajistoissa, /,o/u«Me^£oÄ/e/;»fl/«r "järjestetyn ka- on ollut yireiUä jo ainakin kaksi kuu- !• • ») » • j • ) j » 11- pitalismin teorian muodossa, joka edustaa aatteelli s.t a an.t au.t um•i sVta Htii-l1- Jk^Qa.^u^^t^t as, kzjotsuk. aan jasenia ei ole viela
ferdingille ja avointa lähentymistä sosialidemokraattista revisionismia Syyskuun enslmälsen päivän lllaksj
kohti. Samalla kuin se tuomitsi tämän ja toiset samanlaiset sovittelevat oli llmotettu kokous sitä tarkoitusta
hyökkäykset, täys'btunto myös vahvisti oikeistolaisten. likvitaattorien, varten Espethin haalille, mutta sattui
kommunistiluopioiden (Loyestone, Jilek, Hab, Brandler, Thalheimer ja S S x ^ - k E i S ' S t S S f S
kumppanit) erottamiset. us, joskfai vähemmän onnistunut, ja
PUÖLUERAKENNUSTEHTXVÄT SAKSASSA ^ ^ S j ^ S ^ ^ S s e n ympärillä
Kommunbtisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean kymme-
. . ,^ . • . , , . . . . . a , •' , on kaikenlaisia metsatyönteettajia. Nyt
nennen täys istunnon paatoksista johtuvma uusina tehtävinä Saksan kom- tosin kuuluu olevan huonommat toi-munistipuolueelle
viittaa keskuskomitea m.m. seuraaviin: veet metsätöiden alkamisesta suurem-
-Tarmok^^ Kominternin t^ kin massa määrässä, mutta kuitenlsin täl-kymmenennen
täys'istunnon päätöksien poliittinen ja aatteellinen hyväk- lä alueella jonkun verran, tehdään sa-
' - *^ ^ nottua työtä joka talvi.
seenKayttammen, . ^ ; . ^ PuutavarateoUlsutisalan työlälster
Taistelu niitä tappiomielisiä aineksia vastaan, jotka ilmaisivat it- järjestäminen on erittäin tärkeä ky-ä
pimaben päivän valmisteluissa elokuun ensimäiseksi päiväksi, sa- symys täällä, sillä onhan luonnollista
kuin puolueen aikaisempain liikkeiden yhteydessä. Puolueen jä- että varsinkhi silloin, kun työt eivät
itseluottamuksen lisääminen. Puutteellisuuksien poistaminen ^Äf VJSS tv»'
I 1 » » " I l L a L • ^ - I l .1 11 1 1 . 1 . 1. . Jestymattomat työläiset tekemään tyo-konkreettiselia
hoisbevistiseila itseai^stelulia puolueen kaikissa elimis- tä ruokapalkalla ja sekin ruoka on
^ä ja järjestöissä. Nykyisessä ajanjsäcsossa on .päävaarana se, että puo- äla-arvolsta, pulii^mattakaan kämpäs-lue
voi jäädä jälelle vallankumouksellisten joukkoliikkeitten kehityksestä, tä, joka useissa tapauksissa , on far-
Koko jäsenistön täytyy l^d^ ratkaisevaa taistelua kaikkia joukkoliikkeen I^S^SlllÄSyömail-perässä
laahustamisen taipumuksia vastaan, jotka edustavat heijastusta la, kuten mulllakfai työaloilla, seuraa-sosialidemokraattisista
jätteistä kommunistisessa liikkeessä, —r Saksan vasti:
sa asia.ssahan tavallisesti aina täyts^y-kin
turvautua kaikkein likaisimpiin
keinolhip.
K.O. ohjekrje osoittaa^ että sosdem
johtajat ovat n3rt kaikki voimansa
ponnistaen ja keinoja valitsematta
ruvenneet täjrttäinään^ > kapitalistien
heille antamaa tehtävää: työväen
luokkavolmien hajoittamista taloudel­lisella
taistelurintamalla. Työväen on
siihen vastattava nopeasti voimistut­tamalla
ammatillisia järjestöjä, vetä­mällä
niihin satoja Ja tuhansia uusia
jäseniä. Vain siten. Joukkojen oma­kohtaisella,
päättävällä taisteliflla. .vdir
daan ammatilliset järjestöt pelastaa
Myönnytyksillä ja perääntymisillä ei
tässä tilanteessa mitään saavuteta. Ne
vain lisäävät hajoittajain hyökkäys-
Intoa }a häikäilemättömyyttä.
täällä aentäSn vielä henkii Ja baftB.
että kynä äiä v i eB täaiB knmppmfa
töitäkin teettää, knn ödottelenone j a
taitaapa niin ollakin, luxska
vasti on tuo koeporauskone dlhit kSjyn-pigsä.
j a huhut kertovat, että tOta
aletaan pikapuoliizL Ota |a HeSk
nuo herrain metkut.
TyöIäJKnatstim osastossa on -jflbSt
henki. Vaikka asutus on vähäjoKXL
n i i n tämä meidän kylämme irudslat»
homma on sitkeä tojitilrniassam. Se
on äinä Ja sUnä. että ei fcucäe ^
eikä: vain kuole. J^yVbin beai-
Jä auta armias, niin kuolema cm
kaukana. — Koetamme hankkiavvShän
Metsätyöläisten jarjestamispuuha Albertassa
chjelmaakln.
Ixftkalaisia oleaaxub - mnir§ „^ff^
myöädn.' C.TNIt. WorthingtaniB o-saston
kassasta laitolmine CSastoniao
ja Hamiltonin lakkoavustukseen ts
molempiin: Keräyslistoilla on nqräs-kln
koottu. Allekirjoittanut niyfltikin
kierteli listan kanssa, mutta smra-kimta
on kirjavaa. Joten eihän siiheo
paljoa herunut. Joku "inulsteli", ^ta
on Jo antanut Ja Jollakin olisi ollnt
halu antaa. Jos olisin ollut Jumalan
lähettiläs pelastusarmeQan senralam-nasta.
SiUe "muIstelijaUe" olisin o l ­lut
kiitollinen. Jos hän olisi sanomit
että mene h . . . .tiin, niin kuin l ä s^
maassa on tapana sanoa sellaiselle,
josta ei tykätä. Allekhrjoittanut «iid
nöyrästi kumartaen kysynyt suorinta
tietä ja mennyt, jos sieltä olisi sattu­nut
herumaan vaikkapa viitonen; mis­tä
sen tietää, kun e i ole
kuinka avuliasta kansaa
taa. " :
Seuraava naisten kokous on 13 p.
marrask. tov. H . Tuorin asunnolla,
Victoria Mines, Terve vaan.
käynyt,
sieHä asns-
Tuplaämmä.
(Työlaisi ir jeenvaihtajaltamme)
sensa
maten
senten
kin kuulla, ettei hänellä ole tulevar
monta':faan dollaria.
Jos on tehnyt työtä kappalemäHj.-
sulla, nim raakataan puista, että t u ­leva
jää pieneksi. - Isommat yhtiöt
harjottävat täällä eniten tällaista me­nettelyä,
ja tiettyä kyllä on m i ^ yhtiö
tekee raakatuille puille miehen läh­dettyä:
ajattaa ne metsästä pois ja ne
ovatkin yhä hyviä, jopa arvokkaam^
pia kuin ne, 'joista on tekopaikka suo-dltettu.
Pienet urakoitsijat taas useln-itse
jäävät huonolle tulopuolelle ja
heidän työläisensä kokonaan palkat­ta.
K im tällaisessa tapauksessa men­nään
palkkaa nostamaan, niin kont­torista
ilmoitetaan, ettei sillä Jappa-rllla
ole enää mitään saatavaa tääl­tä...
•'
Kuinka katkera onkaan perheen
huoltajan mieli .astellessaan kotlaar
kohti, jossa perhe häntä odottaa sii­nä
toivossa, että saadaan Joitakin vält­tämättömiä,
tarpeita tyydyttää ' niillä
tienestirahoilla. Kun mies sitten saa-
NAISTEN OSASTO
Työläisnaisten kokous
Port Arthurissa
kommunistipuolueen keskuskomitean päätöslatlselmasta. — Englannista,
suomentanut S. G. N. ^
, kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean
täysistunto vaatii: a) että sovittelijat avoimesti ja painokkaasti katkai-sevat
suhteensa oikebtolaisiin h f l i r a h r p l i i n i M n u\ i - . •
••• • 1 . • . 7 —^ " " l a . iHiu&a nyvansa nais-mniiic
»- *«™™*yöminen .tulee asettamaan syyllbet Kom-mmiisfasen
kansainvälben rivien ulkopuolelle." (Kominternin tn k-i.
kymmenemien täys'istunnon hyväksymästä väitelauselmasTa Suo-perheen
huoltaja, isä, lähtee syk­syllä
metsätöihin. Vaimo paikkaa
vaatteet ^Ja parsii sukat miehelle,
ettei tämän tarvitse edes ottaa
vaatteita kämi^llä ollessaan j a et1£
saisi palkkansa kaikki rahana, kur
öUsi^nlin monta tarvetta kotona. Mut-työnsä
lopettanut tai
menee konttoriin,
ottamaan, niin häh saa­puu
kotia, on hän alakuloinen Ja ai­van
sairaan näköinen.
Vaimo utelee onko hän sairas. Johon
saa kieltävän vastauksen, vaikka mies
ei tahdo tietää miten nyt ihnalsls'
tuon uudistuneen. pettymyksen.
Saatuaan tietää totuuden, sanelee
vaimo, että ensi syksynä hän :el enää
jääkään kotia hoitamaan. Kotia Jää­köön
mies. Pienin lapsista ^ viedään
johonkin naapuriin hoidettavaksL
Useassa tapauksessa tämä toteutuu
kin, mutta tämä yhteinen asiammi
e> täten korjaannu. On^ saatava r a ­kennettua
järjestö, jonka avulla tä
mänkln alan työläiset kykenevät yaa
t im aan ja taistelemaan parannuksia
palkka- y.m. . oloihinsa. Olkoon siis
tälläkin alueella sotahuutomme Jär-
Jestymättömlen järjestäminen 1
mentaja.)
Paoait Istrati Riiiairian oliranan i^entb'
Ammatillinen liike
• - . - - • - • • • • - ^ • " .
I^HrrarienM^
Tällä otsikolla on Ranskan kommu­nistipuolueen
äänenkannattajassa Jul­kaistu
kirjotus nimanlalalsesta kirjai­lijasta
Panait Istratista. Muutamia
vuosia sitten tämä nuori kirjailija pe­lastui
Rumanlan ohranan' käsistä Ja
pakeni Bumaniasta. rjossa vietti puoli
proletaarin elämää. Rääsyisexiä, nälr
käisenä ja köyhänä Istoati saapui P a -
riisihi. Jossa vietti nälkäistä elämää
SOSDEM sjnnmr^uA SUOMEN A M M A T T I L I I T T O J E N J A
JÄRJESTÖJEN V A L T A A M I S E K S I J A H A J O T T ^ .
SEKSI O N N Y T L A A D I T TU
P E B V S -
Järjestöjen
'ammatillinen
Sosdem Johtajat kiihdyttävät edel­leen
työtä ammatillisten
pirstomiseksL Heidän
valtuuskuntansa" on antanut alai­silleen
määräyksen olla ndllään t a ­valla
osallistumasta ammatillisen va>
ilstusviikon viettoon. Sensijaan
holttaa valtuuskunta alaisiaan Jär-jkSständSn
vallstusvitkpn aikana am­matillisen
liikkeen Ja ammatillisten
Järjestyen paidaustOalsuuksis. Tä­ten
ovat harat hajottajat lyhlTneet
kynsin hampain taistelemaan työ­läisten
ammatillista Järjestäytymistä
vastaan, sillä Juuri ammatillisen Jär­jestämisen
edistäminenhän on ollut Ja
on ammatillisen vallstusviiktnx ifiä-tarkoltos.
Mutta herrome ei riitä se. että he
Kttavat estää työläisiä Uittyinästä
nmmatillMIn Järjestöihin. Näinä le­vinä
on sosdem lehdissä Julkaistu sa­notun
Valtuuskunnan" laaja ohjekir­je.
Jossa ammattiyhdistyksissä' oleville
sosialidemokraateille annetaan yksi-tylskohtaisia
ohjeita • ja määräyksiä
ha)<dtustyön edelleen kehitäimisekäi.
Objekirjelmän mukaan on sosialide­mokraattien
yritettävä idammiten saa­da
ammattijärjestöstä eroamaan kaik-p
«p kauan ^kunnes ensln^Unen hänen
I kirjoistaan ilmestyi ranskankielisena
ja varustettuna Maidmv Gorkin alku­lauseella.
Tästä päivästä lähtien
traU tuU kuuluisaksi Ja säilytti kuu­luisuutensa
viime aikoihin astL ;
Parilassa Istrati oli poliisin silmiä
Ö ne liitot. Joissa heim <m j<Mh^ huonoissa kh-Jolssa. Poliisi pidätti hänet
moistakin vaikutusvaltaa nimittäin « P ^ « ^ yhteydestä Ranskan fonimu-kutomo-
Ja lasitedlllsuustyönteMJäin «osasten Järjestöjen kanssa, rälkeästä
liitot, JalometallitytotekUäin Uitto ehtymisestään kokouksissa Ja kom­munististen
lehtien palstoilla, fascäs-
'tlsta terroria vastaan Ja vaxsihkiii ter-läke-
Ja MrJatyöntekiJäin liitot
rautateiden työntekijäin liitto.
" - roria vastaan Rumaniassa. V . 1927-28
naUe^^ UitioJen v a ^ ^ Istrati matkusti NeuvostoUittb(cm.Jos-niihln
haiddUmaaa nnsfai s a n a i i m työläisten: Ja
loaietatta^-Jueniä vieraanvaraisuutta Ja • tiAdsl»! ensi-manian
hallitus ja fasclstilehdistö juh­lii
"tuhlaajapoikansa palaamista", s i ­säministeri,
Rumanlan työläisten pyö­veli
ottaa persoohaUIsesti hänet vas­taan
Ja antaa hänelle kunniatehtävän
— Järjestää Rumaniassa kommunisti­vastainen
puolue. Panait I ^ t i suos­tuu.
Tämän Jälkeen palasi Panait Is­trati
Pariläin, Jossa alkoi Urjottaa so-siaU-
imperialistlen "Populärissä" hyö-kfiten
Ja parjaten Neuvostojen maata.
Panait Istrati on ryhtynyt herjaa­maan
NeuvostoUittöi rahoista. Jotka
on saanut Rumanlan työväenluokan
pyöveleiltä. .Rumanlan ohrahan lakel-
Ja on loptdta löytänyt Isähtänsä
Eri i»aikki>kmnifa
taan
Muurarien liiton vjapaperttyönte-kljälnmton
v a l t a a n i ^ ei Pia^^assa b t o JulkalÄ^^^^^^
SumsSmLT^Sto^ S kirjoituksen kaikesta N e w ^
van yhtä suuria toiveita, mutta ke- nSkfmästftfin.
hottaa se alaisiaan kuidenkin toistat- Muutamia kuukausia sitten Istrati
seksi pysyttelemään näissä liitoissa.
äiden liittojen -valtaaminen o- ; ptpffljn . valokuviai
soittautuu mahdottoinaltsi Ja menet- jneitia lehdissä Ja suuret aika
telytavan muuttaminen niiden suhteen ^g^^ icustant^ottäävät hänelle t i -
sentäMa käy tarpeelliseksi, luvataan äita aikanaan antaa tteto.
Muiden ammattiUittoJen valtaami­sesta
ei valtuuskumuiDa ole oman tun­nustuksensa
mukaan mitään toiveita.
SenVuökst on
liitot py liitävä - pirstctiaaan,
-v-^-slsä«S':kisliw v::v.:;:v'.:.::-v.:^:^^^
Täsä mldessä annetaan näisäi H i ­teissä
blevHle Boslalldgnofaaatäne
Eräänä- kauniina'^ läiväna Panaii I s ­trati
käväseie Rumanlan Paiilässa ö-leviäsäi
Shetysiös^'^
manian, terrorin vastaiselle taistelljal>
le, Joka oU päeräut Rninardan '^obra-,
nan kyxislsta, läheMUäs antaa luvan
i^tatiaistaa Rumaniaan. 'Rumaniassa
hänet otetaan vastaan enuenkmfln-mattomalla
knnnkdtuksäla. Koko R u -
Worthington, Ont
r Perine töIL - "näfikotalselle' k o i ^
liisivistystä^ säamfi^i^ä^^ ihmiselle
tuntuu ttikki^fltostyö^li^ Vaike­alle
Niinpä a n e U ^ o S i t a h ^ k i h : p i en
niihitfeln valittu i » ^
saiuMiebtlral^tnrt^i^^
••- • saada Imkocm^:]^^
osaston
oieii yrittänyt^ —
pätläin lätideh p i ^ ^ ja säxsknroinut
sen niiö iaopeseti^ ta
on se löyti^iyt tiensä liellan uuniin^
j a niin kmneana Uelddidl leimahtanut
ttrfifc«ifcrf£ Ja 'taas^nnttai kyhftamaftn
Lokak. 25 pnä kokoontui Port Art­hurissa
Työläisnaisten liiton eri r y h ­mien
edustajat. neuvottelukokonkseea
jossa m.m. seuraavia asioita oli esillä
- Pioneerityö. Velvoitettiin jäseniä jo>
kalsella paikkakunnalla: perustamaan
pioneeri-järjestöjä, Jotka toimivat
englanninkielellä j& vain suomenkie­lellä
siinä tapauksessa,'että on aivair
mahdoton saada englanninkielistä o>
pettäjää. Liiton sihteeristö laaäi o*
petusohjelman, joka ..lähetetään eri
osastoille. ''^•'''^':\'.::-':[y':-
Pioneerini kirjasto idätettiin viime
edustajakokouksessa perustaa Jä todee
se käsittämään oppikirjaston aäsS.
kaunokirjalliisen osan. Oppi-, eli tie­topuoliset
kirjat tiillaah lähettämään
kiertävänä kirjastona eri paikkafean*
niller Ja kaunokirjaUinea o ^ piile&än
Porib Arthurissa lainakirjastona. Sih­teeristö,
yhdessä puolueen pifriknml-tean
kalissa, tulee arvostelemaan Idr-
Jastpon hyväksyttävienL kirjojen s i ­sällön
suhteen, että ne tulevat var­masti
työväen luokkabengeh mukai­sia
sekä että he kuvaavat totuuden­mukaisesti
yhteiskunnallisia tiTantei-ta
j a asioita.
LahJoituk£da yllämainitulle kirjastol­le
otetaan ' vastaan. Voidaan TSfie*-
tää joko Tähaa tei kirjoja. Ja on ne-lähetettävä
sihteeriUe.
Sanna Kannastolta tulleen k i r j d -
män mukaan ön hän halukas otta­maan
puhuja-oppilaita pienestä ntak-susta
lÄivää kohden. Näiden ikä t u ­lee
olla 15:sta vuodesta ylösfäin.
Käsiteltiin myösj miiita asioita^ k u ­ten
lentolehtisen valmistamista, pad-velijatarjärjestön
toimintaa, e n g ^*
ninkielen opiskelua yjn. sekä kehol-tettlin
Jäseniä joka paikkakunnan»
kirJoittama£^n Toverittaren Canadan
aluenumeroon.
Metsäiyöläisten lakon avustaan Sen-vuoksi,
että liitolla öh tällä hetkenä
rahamenoJa,ifcuIn. sellaisia pioneeri-kirjaston
perustaminen t y j n . ei ke^
kous voinut myöntää ' m u u t a kntn
pienen summan, $^00, nykyisen lakan
avustamiseksi, mutta Seidäjaan pSä-tettild
pitää iltamat ensi tilassa asian
hyväksL .
Raporteista ,ilmeni^ että eri paft-kakunniUa
telEee jonkunverran toi­minnalle
haittaa kaikenlaiset mnk-kaseurst
Ja eftä m.ita. l.W.W. vetas
taiLvdtllalstniksillaan mtikaansa aär-alsta
väk^. Joka ei öle vielä var­malla
tietoperustalla ryhtelskmnniB-siin
kysymyksiin nähdai; Tämä
tjt vaan tarmokkaäihpaä %fihlntaa pr
selväjdhtelsempää valistystyötä S ^ -
estynettten ^iäisten.taholta.
Kokous lopetettiin, klo 5 l p.
Tiedottajaksi vaHttiL
T A B J O P T U V A T , TIETEEN^.
kuin velvollisuutensa tfiyfctäiyt aina-kii£.-
Nyt tuuminen, että vaikka tfimS
polttaisi sormet' r a f a ^ , .niin postl-toimlstoon
tämän kiikutan, ehkäpä
znäärähpään lig^fäS.
asäden taivoasa Onhan se
tunnettua aSmä ^ ympäristöillä, että
tämä W<atliIngtom on sellainen puo­leksi
hävinnyt kylä. Jokunen perhe
KöpenltfiHiha,'marrask.' 1. ^
jokkaat tunkeilivat eiren Köpeähaan-hän
p^^täcnillisäi ::öiästql[e^ t a ^ ^
tumaan ««»H<nw«oQt^ «*irft^trtinPi"<««g'-
TUopIsto ihnoitti haluavansa eti',fli-telskuntalu(
dckiln^:knnlavia-J^^
Jotka ovat vämlit; nautäomaa'!^^
^um. Jotta fiedeiniefaefc voisivat KD-keiUa,
kuinka paljon: väkljucmia
tylnen ihminen Bfeteä «tntett kun » f
maltuo. KcAsflut tapahtuvat k a b ^
kunfcaiTripn -atfeqT^n.- jnnlrn. "lniTTWWB»-|a>-
keiltm alaisena jcdevat henkiffit
alituisen havainnon alSsena. idflea
kautta mäfirttenaän sBlkoiholitt «i»-
s ihmisen slehm Ja m u m On
miin.
M