Vapaus, July 10, 1930

              i*mi 2 Torstaina, Heinak, JOiirnä — Thu., July 10
ITAP A U S
_ «SnatUuv n t a i . Ä » « « J . » e f c . «koi»
I OOic* 0<* mmk, UfttiMmaOM, tu.) UOZ-tiiu» S 3 6 W ^ - S ^ ^ MM
1. W . Akl«rf«.
«fl M i i t« U iJIfM»»!» Vi»»—, y-i». «9, ISmdimn. OM»
't0 tr— näUom tak*aaa « a ir«ius«u csumitMO Hd««i'«"n«, UfftOakM
Fiasdsmin hyökkäys Suomessa
Suomessa talla kertaa vallilse-va.
tilanne on monessa suhteessa
jsainansuuntainen kuin ItaliaÄsa ta-penlcuin
Mussolini kaappasi hal-litijsvallan.
Todellisuudessa nyt
jo an fosci^iaen diktatuuri hai*
litsemassa joskin «e vielä on kan­sanvaltaisuuden
valeverhoon ver-
]Kilt|ii;M>> Aseistetut fascisti joukot
ov«t edesottamisillaan jo pitem­män
sikaa sivuuUanecl väestön pe-riutuslaniiset
oikeudet ja eikä
parlamenttaarisen kqnsanedustajis-ton
mmittämä liallitus ole tehnyt
untsiii) perustuslain puolustamisek-
«I.
Sen poliisilaitos sallii fascisti-joukkajen
ilman rangaistuksen pel­koa
tuhota vasemmistolaisten ta­lonpoikain
ja työläisten kirjapai­noja,
väkivalloin hajottaa lailii-liala
kuvastuu Suomen sosialide­mokraattien
suhtautumisessa tä­hän
kysymykseen, demokraattisen
lehdistön ollessa kiihtyneiden jouk­kojen
painostuksesta pakotetun
omaksumaan radikaalisemman ää­nilajin
j a olla olevinaan fascismin
riehuntaa vastaan. Sosialidemok­raattisen
puolueen puheenjohtaja
Tanner haastatteluissaan ruotsalai­sen
tulitikkukuninkaan tukholma­laisen
äänenkannattajan edustajain
kanssa lausui, että "kommunistit
ovat etupäässä syyllisiä viimeai­kaisiin
tapahtumiin." Tämä sama
mies, joka kaksi vuotta sitten
alotti laajat vainot, joka päämi­nisterinä
ollessaan teljelylli sato­ja-
työläisiä vankiloihin poliittisis­ta
syistä ja lakkautti heidän jär-jeslöjään,
joka avoimesti tarkasti
äesti sallittuja kokouksia ja kaa- 'ascistien suojeluskuntain paraa,
pata ja palioinpidellä lukuisia vi- din, nyt lausuu peltääkseen levot-haamiaan
työläisiä. Hallitus ei
edes näe tarpeelliseksi näennäisyy­den
vuoksikaan vainota, vallanku-inoaksellista
työväenliikettä aino­altaan
*^Iaillisia" teitä, vaikka sillä-onkin
kaikki keinot käytettävissään
nais telidäkseen; se kertakaikkiaaif
yksinkertaisesti lakkauttaa jokaisen
vallankumouksellisten työläisten
l^nomalehden olipa tämä "syylli-mn"
"rangaistavaan" rikokseen
tai ei. Eräässä sanomalehdille an>
tcmaesaan haastattelussa lausui si-säasiain
oninistcri Lintnrij .e^t.^
ittj^fifMc- t..i;a; Yflfnp^if.^^flr^Tf""-
<^aifir«t«^p JP, nfp»*^ilielijäin edus-tarotBiniebiä,
jnutta heti, IFaäaL^gl-tit'
"Jö8 polusi "'tekee lausuntoja,
I jotka oikeuttavat tällaisen aske-
/leen» niin nämä vangitsemiset tul-
I Uah luonnollisestikin tekemään."
<ä(äsuriiilisen kuuluisalle ohra-
Aillle tule olemaan vaikeata hank­kia
"todistuksia", kuten se on niin
monasti telinyt aikaisemminkin.
TässH jälleen on ballitua noudat­tamassa
fascistieh määräyksiä, jot­ka
ovat avoimesti julistaneet eli-kaisevähsä
vasemmistolaisen työ­väen
ja pienviljelijäin eduskunta-tyhmän
23 jäsenen osallistumisen
heinäkuun alussa alkavaan ledus-kimaan
istuntoon.
Sapiaoti aikaan f aseistit /ovat
kiihkeässä toiminnassa valtansa
laajemmalle ulottamiseksi. Lukui-
81SSIV paikoissa pitävät he kokouk-
MMsm ja konferenssejaan, jotka
^ 0 t i läluettaneet sälikösanpmia ta-liavatlan
presidehtille, vedoten tä-hän
i^^^ihuodostamaan heti hallituk-
«en, ^ joka olisi riippumaton eri
piUMuei^ta". Eduskunnan puhe-nue
»'^ tohtori Virkkunen saihoin
. klttu' sisällissodan -aikainen por\'a-
; riston johtaja Svinhufvud, |^oka on
_ ikiirehtioyt takaisin Suomekn ui-komailtOt
huhujen ^naukaan muo-
V döBtäakäeeii' uiiden "voimakkaan"
fiAllitaksen (kuten nyt on jo käy­nyt),
on ottanut osaa näihin ko:
kouksiin. Fascistit ovat lentoko­neitakin
ottaneet käytettäväkseen
ja ovat pudotelleet suuria määriä
lentolehtisiä Helsingissa, vedoten
pääkaupungin ruotsalaiseen väes­töön
liittymään fascistiscen liik­keeseen.
Mainitsemisen arvoista
on 'osottaa, että ruotsinkieltä pu­huvan
porvariston suurin äänen­kannattaja
"Hufvudsladtsbiadet"
ott joutunut lausumaan toimitus-,
^kirjoituksessaan, että "sellaisia
laittomia toimenpiteitä ei ole ta­pahtunut,
jotka olisivat voineet ai­heuttaa
tällaisia fascislisia edes«)l-tamisia
työläisiä vastaan."
Suomen työläisten keskuudessa
näeliala on varma ja luja, eikä
voi olla epäilystäkään^ etteikö työ­väestön
suuri enemmistö vastus­taisi
fascistista liikidtä. Tämä mie-torniksi
käyneitä sosialidemokraat­tisia
työläisiä, että "hänen puo­lueensa
ei tule sallimaan minkään­laisia
hyökkäyksiä vapauksia vas-
Jaan." /
Mutta sosialidemokraatit eivät
ole tähän mennessäkään tehneet
mitään ehkäistäkseen vapauksia
vastaan tehtyjä hyökkäyksiä, vaan
päinvastoin ovat viimeaikoina suo­rittaneet
mainioita palveluksia fas-
;c'isteille. He ovat pii^toneet tä­hän
saakka yhtenäisen ammatilli­sen
liikkeen koska he eivät voi­neet
saavuttaa enemmistöä siinä
kansanvaltaisilla keinoilla, ja ovat
perustaneet useita hajanaisia am­mattiliittoja,
jotka, joskaan eivät
käsitä työläisjoukkoja, kylvävät
hajanaisuuttja työläisten, riveissä
ja täten kiihottavat fascisteja uu­siin
hyökkäyksiin.
SoömalalSliBn fascistieti ontaksu-ma
väkivaltainen politiikka on uu­tena
todisteena kapitalistisen jär­jestelmän
heikkoudesta ja sen
aseman toivottomuudesta. Talou­dellinen
kriisi ankarasti painaa
Suomea, etenkin sen maataloutta.
Tuhansia keskivarakkaita ja pien­viljelijöitä,
etenkin Pohjanmaalla,
ovat joutuneet rappiolle ja kriisin
putipuhtaaksi kynimäksi, viran­omaisten
väkipakolla myydessä
heidän omaisuutensa. Teollisuus-kapitalistien
ja suurtalollisien joh­tamat
fascistit --koetlavat käyttää
maanviljelysväestÖn kurjaa ase­maa
omien' etujensa hyväksi; he
asettavat vasliiunalaiuuden kom-munislien
ja heidän johtonsa alais­ten
ammattiliittojen harteille ja
julistavat, että kriisin ainoana rat-kaisumahdollisniiutcna
on nyt jo
hyvin alliaislen palkkojen alenta­minen.
Kuitenkin fascistisella Hik-
/keellä on esiinpislävunä pyrkimyk­senä
avoin sota-agitalsnoni ja on
selvää, että pääasialliset alkuteki­jät
Ovat löydettävissä maan rajo­jen
ulkopuolelta.
Suurbritannia on jo kauan suu­resti
vaikuttanut Suomen tasaval­lan
harjottamaan politiikkaan ja
juuri tällä kertaa brittiläisen
"työväenhallituksen" sotalaivoja
ön Helsingin satamassa. Kehittyi-välpä
läheiset tapaukset miksi hy­vänsä
on ainakin yksi asia selvä
— ja se on, että Suomen luokka-tietoiset
työläiset eivät tule alistu­maan
fascismiin ilman vastarin­taa.
Heidän neuvostotasavaltansa
kukistuttua vuonna 1918 ovat he
saavuttaneet paljon arvokasta ko­kemusta,,
ovat rakentaneet päättä­väisellä
tarmolla laittoman} kom­munistisen
puolueen laillisten jär­jestöjensä
rinnalla, ja nämä tule­vat
takaamaan, kansainvälisen työ­väenluokan
avulla, että fascistinen
diktätuuti Suomessa ei tule ole:
maan pitkäaikainen. — (Inpre-corrissa
Asser Salo.l
maissa, sattuu juuri aikana, joK
loin taloudellinen kribi syvenee,
imperialistien vastakohtaisuudet
tulevat teräviromiksi ja laajat työ-
I läisjoukot radikalisoituvat. Sa-i
maan aikaan alennettujen palkko-l
je.n, pidennettyjen työpäivien ja
! rationalisoinnin kanssa lisäänty­vät
välilliset ja välittömät verot
ja tullit^ Irustiutuneen kapitali»-
' min iraperiali-rtisen politiikan ros-vole.
Tia suunnattomasti työväen­luokkaa,
samalla tukkien sen suun
väkivaltakeinoilla. Työttömien ar­meijan
lukumäärä on kapitalisti-rnaiisa
noussut 20,000,000: aan
miehiä ja naisia ja nuoria työläi­siä.
Samaan aikaan ovat kapita­listit
alkaneet hyökätä kerta toi­senpa
jälkeen alentaakseen niiden
työläisten elintasoa, jotka ovat
vielä työssä. Oikeistolaiset refor-mi-'!
tisel ammattiunioiden johtajat
ja "sosialistinen" Toinen Interna­tionale
pyrkivät salaamaan ja
avustamaan näitä hallituksien ja
finanssikapital ismin agenttien pyr
kimyksiä.
Kuluneiden vuosien aikana* jol­loin
Amerikan, Englannin, Sak­san,
Ranskan, Belgian, Skandina­vian
maiden. Kiinan ja Intian ty-ö-väenluokka
on saanut kärsiä ka;
pitalistien voimakkaiden hyökkä­ysten
johdosta, "työväen johtajat",
sosialifaeistiset johtajat, ovat aina
löydetty tukemasta kapitalisteja,
mutta ei koskaan taistelevaa työ­väenluokkaa.
Proletariaatti on saa­nut
näissä taisteluissa apua vain
vallankumoukselliselta työväen-pitalisnjista".
Nyt o n »eivä että
ilman päättävää taiftetoa nailS^ai-nelusia
vastaan ei olisi pUot Taija'
inaiustiisille puolueille xnabdoUista
sasida, oikeaa, onentol^um^ta kapi-*'
PitoDshyppyc V. väienins. Ilo,
537; L . Pasaia, Viesti, 5.74; JS.
Kfemppainen,- Viesti, 5.65; V . S i l ­lanpää,
Bo, 5,58.
Korkensbypiyy: L. Easala 1-60;
talistisen kehityksen näkSaloiiun I V. Sillanpää 1^55; E - Kemppainen
nähden. Konuntern onkin, pnhdia-(1,50.
tanut riveistään sellaiiäet aiadbet, | Kolmiloikka: V. Valenios 11-64;
kuten lovestonelaiset Amerikassa 1L. Rasula 11.33; E. Kemppainen
ja Jbraudlerilaiset Sakitassa. Päät-! 11.22; V. Sillanpää 11.16.
tävän ja jobdonmukai^eB taisteloo ; cO m. juoksu: V. Valenius 7.7
johdosta olkelsto-opportnsisteja I c«k.; K, Kemppainen 7.8; A . Han^
vaHtaan on Kominternillä olldt ka, Viesti, E. Kuusisto ja J . Pent-mahdollisuus
valmistaa puolueita ! tilä. Jymy, 7.9.
menestyksellä uusiin vallankumous-1 lOO m. juoksu: v- Valenin<}
taisteluihin.
Taloudellinen kriisi Am^riksua ja
Europassa
Nykyisen taloudellisen pulan
erikoisuutena on Ee seikka että
12.1 sek.; E . Kemppainen 12.2;
J . Penttilä 12.5.
Kuulantyöntö; L. Basula 11.70;
J. Penttilä 10.48; W. Vesa, Viesti,
10.19.
Kiekonheitto: L.- Easula 32.99;
Be laajenee maailmankapitalismin' J - Penttilä 29,72; E. Kemppainen
yleisen kriisin oloissa. Sen takia 128.53.
johtaa nykyinen pula poikkeuksel-i Keihäänheitto: . E . Kemppainen
Jiseen vastakohtien kärjistymiseen | 13.59; L. Rasula^40.87; W. Vesa
koko kapitalistisessa järjestelmäs-' o 9.9.
.«jä ja vie välttäraättömästi kapita-1 Naisten 4-otteIussa oli ainoasr
lismin yleisen kriisin jatkuvaan sy-itaan 2 osanottajaa, molemm^•
venemiseen. ' Timminsin Ilosta. Tulokset:
On kuvaavaa,'että maailman t a - 1 60 m. juoksu: Elsa Tynjälä
loudellinen krii.si alkoi voimak- 9.1 sek,; Anni Grönholm 9.4.
kaimmasta kapitali-^itimaasta Poh-joJ5-
Amerl£aa. Ybdysvallöi.sta. Lo­kakuun
pörssiromahdas viime vuon-
Korkeushyppy: Elsa Tynjälä
1.10 m.; Anni Grönholm 1.10.
Kuulanlyöntö: Anni Grönholm
na oir alkua terävälle talouspu- 8.23; Elsie Tynjälä 7.11.,
Iälle Amerikassa. Tämä tapubtui i Pituushyppy: Elsa Tynjälä 4.22;
hetkenä, jolloin monissa maissa jo
havaittiin pitkäaikainen taloudelli­nen
laskuaika j a pulakausi. Ame­rikan
kriisi puolestaan edisti krii-
Anni Grönholm 3.81.
Tytöt alle 16 v. 60 m. juoksu:
Helvi Hill, Ilo. 9.2 sek.; Viesti
Tynjälä, Ilo, 9.8; Enni Hankala,
sien ja'tkuvaa kärjistymistä muissa ' Ilo, 11.6.
maissa. Eivät mitkään trustit ja Korkeushyppy: Helvi Hill 1.20;
kartellit ole estäneet kriisin leviä- Viesti Tynjälä 1.15; Enrii Hon-mistä
enemmistöön kapitalistisista 'tala 0.90.
maista, m.m. sellaisiin suuriin mai- Pituushyppy: H. H i l l 4.24; V .
hin kuin Ainerikaan ja Saksaan,
aikaapa se tuntua Englannissa ja
Ranskassakin. sTäten .todistaa yhä
laajeneva ja syvenevä maailman
joka on taloudellisella luokkatais-telurinlamalia
ainoa todellinen
luokkataistelujärjestö.
Itsenäistä ja jäf^jesteltyä johtoa
koökeva^ päätökset vallankumouk­sellisissa
ammottiunioiflsa, ammat­tiunioiden
oppositioissa ja lakko-komiteoissa
johtivat Kansainväli­sen
Työväen Avun yhteistyöhön
vallankumouksellisen ammattiyh­distysliikkeen
kanssa vakaumuk­sella,
että Punainen Ammatillinen
Internationale on ainoa työläisten
vallankumouksellinen johtaja ta­loudellisten
taisteluidein alalla.
Me harkitsemme tehtäväksemxne
sehtähd^n yedota kaikkiin jäse­niimme
olemaan aktiivisia näiden
päätösten hengen ja tarkoituksen
mukoisesti-liittyinällä niiii ulko­puolella
kuin reformististen unioi-den
sisälläkin kaikkiin oppositios­sa
oleyiin voimiin,/ tarkoituksella
rikkoa niissä reförmisinin ja so-sialifascistien
vaikutus ja siten
johtaa ne voitokkaaseen puolustus-ja
hyökkäystaisteluun kapitalismia
vastaan. -
liikkeeltä, joka tunnustaa Punai-'! taloudellinen kriisi oikeaksi Leni^
sen Ammatillisen Internationalen, I sanat kriiseistä monopolistisen
sen olijelmanmukaiset periaatteet, kapitalismin aikana.
' - * ' Kriisi ilmenee en maissa voi­makkaana
tuotannon supistamise­na,
työttömyyden kasvuna" j.n.e.,
eikä , ole sitä kapitalistista maata,
missä ei kriisi tuntuisi muodossa
tai toisessa.
.Taloudellisen pulan kasvae-ssa
kärjistyvät edelleenkin välttämät-tömästi"
vastakohdat kapitalismin
järjestelmässä. Näitten vastakoh­tien
välttämisyritykset vetämällä
valtaan sösialidemokraatifc, ovat
päättyneet täydelliseen romahduk­seen,
eivätkä ne ole muuten voi­neet
päättyäkään. Saksassa ja
Englannissa on juuri sosialidemok-
^atien hallitusaikana alkanut laa­jeta
talouspula ja työttömyys on
huomaittavasti lisääntynyt. Vallas-saolevien
sosialidemokraatuen va­rarikko
on paljastunut lyhyessä
ajassa.
KlUmkamoakselllnen
nousu
Kansainvälisen Työväen Avun julistus
PitiidiseA Ammatillisen Internatio­nalen
kymmenenteiSi vuosipäivänä
Kansainvälisen Työväen Aviin
keskuskomitea on Bfeclinissa j u l -
.iEalesut seuraavan maihifestin Pu­naisen
Ammatillisen Internationa­len
kymmenennen vuosipäivän joh­dosta:
, . §
, Heinäkuun 15 päivänä tiilee Pu­nainen
Ammatillinen ^Internatio­nale
viettämään sen kymmenettä
Vuosipäiväänsä. Tämä päivä, joka
on suurimerkilyksellinen vallanku­mouksellisille
tvöIäisiUe kaikissa
Kapitalismia kolmas vaiho
Tov. Molotov piti Lemngradin
aluepuoluekonferensslssa K K : n se-losiuksen.
Seuraavassa^ selostam­me
siitä ensimuisen osan, joka
selvittää kansainvälistä tilannetta
nykyhetkellä.
Nykyirten maailman taloudellinen
kriisi on paras todistus siitä, miten
oikea oli Kominternin kaksi vuot­ta
sitte antama analyysi maail­mantalouden
kehityksestä. Jo y.
1928 osoitti Kominternin V I kon­gressi,
että kapitalismin suhteelli­sen
vakaantumisen yhä suurempi
horjuminen on väistämätön n.s.
"kolmannen vaihekauden" oloissa.
Oikeisto-opportunistit Kominter­nin
riveissä ovat yrittäneet omal­la
tavallaan tulkita tämän kolman-neh
vaibekauden olemusta kapita­lismin
sodanjälkeisessä kehitykses­sä.
He ovat nähneet ainoastaan
yhden puolen tästä vaihekaudesta,
nimittäin että kapitalismin talous
nousi yli ennen sotaa olleen ta­son,
että eräissä maissa tapahtui
tekniikan nopea kasvu, että kapi­talistiset
trustit ja kartellit voi­mistuivat.
Tästä he tekivät jphto-päiitöksen
kapitalismin vakaantumi­sen
lujittumisesta. Mutta samaan
aikaan jäi heiltä näkemättä m i ­talin
tomen puoli. Kuitenkin Ko­minternin
VI kongressi korosti s i ­tä,
että tänä mitalin toisena puo­lena
on kapitalismin sekä sisäisten
että ulkoisten vastakohtien yhä
suurempi kärjistyminen ja tämmi
yhteydessä kapitalistisen va^antu-misen
yhä suorempi horjun^nen.
Vastoin sosialidemokraattien vää­riä
oppeja kapitalismia "tervehty­misestä",
ja vastoin oikeisto-oppor­tunistien
oppeja kapitalismin " l u ­jittamisesta"
osoitti Koxnintem,
että vastassa ovat väUtämättöinäs-ti
uudet taloudelliset kriisit.
Nyt on jo selvä että oikeisto-opportunistiset
opit kapitalistisen
vakaantumisen lujittamisesta ovat
tulleet itse tosiasiain kautta ku­motuiksi.
Nyt on selvä, ettii tosi­asiat
ovat kumonneet myöskin K o ­minternin
oikeistolaTsten ainesten
esittämän opin "järjestyne^i fca-on
ollut ilmauksena kapitalististen
maitten sisäisten vastakohtien kär-ji^
ymisestä. Viime vuotena on
lakkoliike paisunut monissa mais­sa.
^ Jos otamme Englannin, niin
siellä tapahtui kiinne 1929, ja lak­koliike
laajenee nykyisin yhä edel­leenkin.
Ranskassa alkoi uusi nou­su
jo 1928, j a on se laajentunut
yhä, tähän päivään saakka. Jos ei
lakkojen ja niihin osallistuvien l u ­kumäärä
. olekaan kasvanut kaikis­sa
maissa, niin kuitenkin ilmenee
yleisenä piirteenä lakkoliikkeen
muuttunut luonne 1 se on jo eräis­sä
kapitalistimaissa saanut vasta­hyökkäyksen
luonteen, taloudelli­set
lakot saavat yhä useammin po­liittisen
luonteen. Lakkoliikkeit-ten
ohella kasvaa työläisten tais-telumielenosoitusten
lukumäärä.
Työttömyyden kasvaessa laajenee
työttömäin liike, joka usein saa
taisteluluonteen.
"Nykyiselle työväenliikkeen vai-hekaudelle
ominaista on, että työ­läisten
taloudellista taistelua vas­tustaa
^ porvarillisen valtion, kapir
taliötij^rjestöjen ja sosialifascistieh
yhteisrintamia. Kommunistinen puo­lue
on nykyisin ainoa voima, joka
kykenee johtamaan kasvavaa työ­väenliikettä.
Eräissil maissa, k u ­ten
Puolassa, ^ a työväenliike ny­kyisin
erittäin jyrkän taisteluluon-teen
yleispoliittisen kriisin lähes­tyessä.
On merkittävä kaksi suurta työ­väenluokan
kansainvälis^tä esiinty­mistä
kommunistisen puolueen joli-dolla,
elok. 1 pnä 1929 sotaa vas­taan
ja Neuvostoliiton puolesta ja
6 pnä maaliskuuta kansainvälinen
taistelu työttömyyttä vastaan.
-• (Jatket.)
Tynjälä 3-82; E . Honkala 3.14.
Pojat alle 10 v. 60 m. juoksu:
E. Leino, Viesti, 8.3 sek.; K .
Jaakkola, Ilo, 8.5; T. Parkko,
Viesti, 8.8.
Korkeushyppy: K. Jaakkola ja
E. Leino 1.40 ra.; T. Parkko 3.35.
Pituushyppy: E...Leino 4,88 m.;
K. Jaakkola 4.78; T. Parkko 4.49.
Kuulantyöntö (naisten kuula):
K. Jaakkola 11.16 m.; E. Leino
10.03; T. Parkko 9.28.
Yleiseen 5000 metrin juoksuun
osallistui 6 miestä, joista kuiten­kin
ainoastaan 3 juoksi matkan
loppuun asti. Kilpailu heidän vä­lillään
olikin varsin tasaväkinen,
mutta tulokset osoittavat, että po­jat
eivät ole vielä päässeet par­haaseen
vireeseensä. Voittajaksi
suoriutui Viestin K. Kolari tulok­sella
19 min. 3.9 sek.
Päivän jännittävin kilpailu oli
tietysti Pohjojs-Ontarion sewroJen
välinen 4x400 m. viestinjuoksu,
jossa toisensa kohtasivat Viestin,
Jymyn ja Ilon joukkueet. Etukä­teen
tiedettiin, että tällä kerralla
ei Ilolla ole paljoakaan sanomista
kilpailussa,, mutta odotettiin jän-nittävää
välienselvittelyä Viestin
ja Jymyn joukkueiden välillä. Läh­töviivalle
asettuivat J . Lehto J y ­mystä,
A. Hanka Viestistä j a A .
Salminen Ilosta. Hanka asettui he­ti
johtoon ja seuraava mies K. Ko­lari
sai kapulan haltuiinsa noin
5 m. ennen kuiri Jymyn T. Niemi.
Salmisen oli jonkun verran jäätävä
edellisistä ja lähti Ilon viestiä k i i -
dättämääiT A. Jaakkola. Seuraa­vassa
viestinvaihdossa oli Viestin
etumatka pysynyt jotenkin muuttu­mattomana,
mutta Jymyn kolmas
mies E. Kuqsisto sivuutti nyt Vies­tin
I. Renforssin ja jännitys ko­hosi
huippuunsa kun Jymyn viimei­nen
mies J . Penttilä sai kapulan
hiukan ennen kuin Viestin "ank­kurina"
oleva E . Kemppainen. Tä­hän
mennessä oli Hon kapula, jota
nyt kuljetti L. Rinne, jäänyt jäl­keen
lähes kolmekymnientä metriä,
joten V. Valeniuksella ei niin ko­vassa
seurassa ollut vähääkään toi­veita
tuoda joukkuettansa voittoon.
Perätysten paineUvat Penttilä ja
Kemppainen viimeiselle suoralle,
eikä loppukirissäkään tahtonut tul­la
selvää. 20 m. maalista olivat he
rinnatusten, mutta maaliin ennät­ti
Kemppainen tuskin metrin en­nen
kilpatoveriaan, joten juoksun
voittajana suoriutui South Porcu-pinen
Viestin joukkue ajalla 3 m.
58 tsek, -Ilon V. Valenius-juoksi
osuutensa mainiosti, lyhentäen vä­limatkaa
edellisiin huomattavastL
Lopulliset tulokset kilpailuista:
Naisten 4-ottelu: 1. Elsa Tyn­jälä,
Ilo, 272.7 p i s t ; 2. Anni Grön­holm,
Ilo, 269.42 pist.
Tyttöjen alle 16 v. 3-ottela:
1. Helvi Hill, Ho, 213.09 pist-»,
2. Viesti Tynjälä, Ilo, 190.12 pisL;
3. Enni Honkala, Ilo, 125.09 pisf.
Poikain alle 16-v. 4-ottelu: 1.
K. Jaakkola. Ho, 351.69 pist.; 2.
E. Leino, Viesti, 347.24 pist.; 3.
T- Parkko, Viesti, 320 pist.
Juoksusarja: 1. V. Valenius,
Ilo, 145 pist.; 2. E. Kemppainen,
Viesti, 142 pist.; 3. J . Penttilä,
Jymy, 137 pist.
Hyppysarja: 1. L . Rasula, Vies­ti,
222.56 pist.; 2. V. Valenius,
Ilo, 217.38 pist.; 3. V . Sillanpää,
Ilo, 217 pist.
Heittosarja: 1. L . Rasula, Vies­ti,
197.5 pist.; 2. E. Kemppainen,
Viesti, 177.58 pist.; 3. J^Penttilä,
Jymy, 173.97 pist.
5000 m. juoksu: 1. K. Kolari,
Viesti, aika 19.03.9 sek.; 2. S.
^uopa, Viesti, aika 19.04.8 sek.;
3. V. Grönholm, Ho, aika 19.08.8.
Pohjois-Ontarion seurojen väli­nen
4x400 m. viestinjuoksu: 1.
South Porcupinen Viesti, aika 3
min. 58 sek. (A. Haoka, K. Kolari,
I. Renfors ja E. Kemppainen),
saaden toisen kerran vuodaksi hal­tuunsa
kiertopalkintona olevan po­kaalin.
2. Kirkland Laken Jymy,
aika 3 m. 58,1 sek. (J. Lehto, T.
Niemi, E. Kuusisto j a J . Penttilä).
3. Timminsin Ilo, aika 4 m. 40 sek.
(A. Salminen, A. Jaakkola, L.
Rinne ja V . Valenius).
Palkintoina jaettiin seuran ke»
väällä tekemän päätöksen mukai­sesti
Ilbn erinomaisesti palkinnoik­si
soveltuvia kunniakirjoja.
J — i .
osaston sudeUa kesäkämpi»yspai-
Icalla, osaston Dominion-päiväpik-nekin
yhteydessä. PaHdca on mitä
parhain niin kämppäys- koin m y ^
urheOutarkoituksiin, vaikkakaan
näihin kilpailuihin ei ehditty saa­da
juoksurataa kuntoon, vaan oli
maasto hyvin pehmeätä sekä epä­tasaista.
Kilpaiktt olivat järjestetyt sarja-kilpailuiksi,
kuuluen niihin juoksu-,
heitto- j a hyppysarjat sekä 3ÖÖ0
m. juoksu, ja myös ikämiesten
1500 metrin juoksu. Naisille o l i '
kolmiottelu. Naisten kolmiotteluun
sekä ikämiesten 1500 metrin juok­suun
ei kamminkaan ilmoittautu­nut
osanottajia.
Palkinnot j a tulokset seuraavas-kaaa
ku
l a i u l L a]
tenkin o
45. Bom
van opp;
tista,
täällä " i
olisin to
Ne naxst
tamassa
aika luji
^ tungo
neHe l i u
peliään j
t i : Juoksusarja 100, 200, 400 m.: 'uuden ni
ka monti
tona, si
padoilla,
järjestys,
annokset
X. Jokela 223 pistettä; 2 J ^ Joke­la
219 pist.- 3. E. Johanson 174
pist.;^4 J . Heiskanen 171 pist,; 5.
V. Riipperi ^70 pist.
Heittosarja, kuula, keihäs ja
kiekko: 1 paJkinto P. Voutilainen
161 pist.; 2. E . Johanson 159.81
pist.; 3. V . Salminen 158.7 pist.;
4. A. Pitkämäki 157 pist,; 5. E.
Lievonen 138.8 pist.; 6. E . Tarvai­nen
109.5 pist.
Hyppysarja, pituus, korkeus jaJxia oU a
kolmiloikka: 1 palkinto A . Pitkä-jkasi, toin
rit hoiva
oa, mont
tainta, jc
U; ei oli
hoitajia
set heilli
kuin cm:
naiset tt
ja samal
ten pitäi
rautuvais
mäki 195 pisL; '2. ,V. - Salminen
193 pist.; 3. E. Lievonen 180.5
pist.
Kolmentuhannen metrin matkal­le
lähti kaikkiaan neljä miestä,
joista kaksi keskeytti, kahden juos­tessa
matkan loppuun. Tulokset:
1 palkinto V. Riipper, aika .10 m.
40 sek.; 2. E. Nikander, aika 10
m. 54 sek.
Allekirjoittaneen mielestä olisi
Yrityksen jäsenten otettava suu­remmalla
joukolla osaa kesäurhei-luun
kuin myös muuhun seuran
toimintaan. Nyt kun meillä on
oma paikka, missä meillä on mah­dollisuus
harjoitella, niin olisi jo­kaisen
jäsenen otettava vointinsa
mukaan osaa kentällä kuin myös
muussakin toiminnassa-
Toimeksi saanut.^'
Kirkland Lake
L HYTÖNEN
Kisan painija, ottaa osaa hnomen-na
alkaviin kilpailuihin alle, 140
sarjassa. Kymmenkunta osanotta­jaa
siinä sarjassa.
Urheilukilpailut
Torontossa
Havaintojani lasten kesäleiriltä
fRonnd fn'*»^ Allekirjoittanut on
innostunut lasten toimint^n ja sik­sipä
olenkin pistäytynyt pari kertaa
katsomassa lapsia ja niiden hom­mia.
Ensikerralla kun käväsin siel­lä,
olivat lapset juuri siime saapu­neet
ja siellä täytettiin makuusäkke-jä
kovalla kiitellä. Lapset eivät ol­let
vielä. päässeet tutustumaan opet­tajaansa
enempää kuin hoitajltnsa-kaan.
mutta' näyttivät reippaUta.
Toisella käynnilläni olivat kaikki jo
tuttavia ja lasten lukmnääräkin oli
lisääntynyt. OpetijÄ on järjestetty
niin, että pienettimille,^ nimittäin
alle 10 V., annetaan yksi tu^ti ope­tusta
10—11 aamupäiväUä ja isom­mille
annetaan 3 .tuntia iltapäivällä
varsinaista <^tusta, sitten opete­taan
laulua j a päättäjäisillan ohjel­maa.
Vielä siellä on seinälehtikin te-keUlä,
että ei siellä yksin huvitel-.
la, vaan siellä lasketaan pohjaa piOr
neerien., luokkaopetukselle. Opettaja­na
toimii. englanninkielinen puolu­een
taholta lähetetty nuorukainen,
jonka luonne ainakin sivusta katso­jasta,
näytti sopivan eritoten lasten
opettajaksi, sillä opettajan täytyy
ymmärtää lapsia ennenkun hän saa
lasten luottamiiksen. SUloin vasta,
kun on molemminpuolinen ymmär-ryS
ja luottamus, opetus tuottaa tu- ^apsiUemmj
loksia. Täältä Kirkland Lakelta läh- kesana.
ti toveri K. BMitala vielä opetta­maan
voimistelua ja urheilua,' joten
lapset cai luuloni mukaan enempi
kuin tyjrtjrväisiä . tähän - kesäleiriviet-toon.
Aika vaan on lyhjrt, sillä pian
on tämä kaksi viikkoa vierähtänyt.
Luonto on kaunista Boimd Laken
haalin lähettyvillä ja entäs se u i -
Toronton Yrityksen järjestämis­sä
urheilukilpailuissa 1 p. heinäk.
oli osanottajia kaikkiaan kaksitois­ta,
ollen kaikki osanottajat Toron­ton
Yrityksestä. Vieraspaikkakun­talaisia
ei ollut näihin kilpailuihin
ilmoittautunut ollenkaan, joWn
osaltaan lie vaikuttanut myöhään
lähetetyt kilpailukutsut.
Kilpailut suoritettiin Toronton
runolta,
teisvoitee]
söisL Joi
taas jak£
töt nukki
nalla hu
jaa kumi
. Mielessi
kesän las
tä siellä
siemen m
edelleen
hedelmän
Tämän
pidetään
vän iltan
Iltaa "varl
vossa etti
nuoretkin,
saslukuisi]
aina on :
misen an
kentelyä,
nista. Toi
delta kat
älkää ant
saan. vaa
maila hei
toivottava
englannin:
kin on ej
rit muist£
nettava
mio ja n:
sen ännai
tilaisuuksi
me heidäl
le uskollij
liarvioiko
sia, vaan
ja innosta
raatajien
joita.
Toverit
lähettäkää
lä tämä i
antamaan
tään huol
pettaa ju;
käyttäen '.
dämellistä
dessärii le:
neltä oppi
tettu ja Si
tävän vas
se vielä
havaitsin.
hemmat li
na lapsen
pian alkav:
tola.
1
mies
Onnistuneet urheilu-kilpaaut
Tim-minsissä
4x400 m:n viestinjuoksun voitti
South Porcupinen Viesti
Timminsin Ilon järjestämiin ur­heilukilpailuihin
6 pnä heinuk. osal­listui
31 urheilijaa, joista 7 Kirk­land
Laken Jymystä, 9 So. Por-eopinen
Viestistä j a järjestävästä
.seurasta 15. Kilpailuista muodos­tuikin
täten mielenkiintoiset otte­lut
ja saavutettiin niissä kaksi uut­ta
C. S. T. U.-liitbn ennätystiikin,
nim. Elsa Tynjälä,naisten* 60 m.
juoksussa tuloksella 9.1 sek. ja V .
Valem'us samalla matkalla tulok­sella
7.7, molemmat Timminsin
Hosta.
Kilpailuissa, jotka olirat sarja-kilpailut,
saavutettiin seuraavat
parhaat tulokset:
Punapartainen mies tuli työväen
lehden toimitukseen.
Hän läähätti, hänen silmänsä ve-ristivät,
henki kulki kurkun kant­ta
piipittäin ja puhisten kuin Hol-mingin
posetiivista.
-r— Herra toimittaja, minä en
ole kommunisti, en ole porvari en­kä
noskelainen, mutta minun hen­keni
on vaarassa.
—— Hyvä herra viaton kansalai­nen,
miksi teidän henkenne on vaa­rassa?
— Ettekö te tiedä, että porvari
j a noske vihaa punaista väriä..
— Kyllä me sen tiedämme, mut­ta
kun te ette ole kommunisti ette
porvari ettekä noske n i i n . . ..
— Jaa, siinä niksi onkin. M i -
ttUlla on punainen parta, kuten
huomaatte ja se on sellainen virhe,
että minut uhataan nylkeä elä­vältä.
Minä satuin kulkemaan sat­tumoisin
Lapuan aseman ohitse ja
sinne tuli körttiläisporvareita, re­pivät
minua parrasta ja lupasivat
hirttää ensimäisen joutilaan puni­kin
suoliin sen vuoksi, että olin
juljennut. kasvattaa punaisen par­ran.
Sanokaa mitä minun nyt on
tehtävä. .
— VärjätkM se siniseksL Sini­nen
on isänmaallinen väri.
-— Koetin sitäkin, mutta se tuli
vain punaisegtmaksi.
— Valaiskaa se valkoiseksi, se
on suojeluskunnan väri ja sen
avulla saa ruusuristin rintaansa.
— Koetin sitäkin, mutta se tuli
vain punaisemmaksi.
— Vetäkää siihen mustaa väriä.
Se on kuoleman väri j a porvari
tykkää sellaisesta.
— Koetin sitäkin, mutta se tuli
vain punaisemmaksi.
— Tervatkaa se sitten. Terva
on porvarillisen kulttuurin erin­omaisin
ilmaisumuoto.
— Siinä se vika onkin, ettei sii­hen
väri pysty: Ne lapualaiset ter­vasivat
minun partani ja siksi se
punottaa entistä enemmän. Mit^
minä nyt teen?
Menkää suojeluskunnan y l i -
tirehtöörin puheille ja pyytäkää
häneltä armoa.
— Minä kävin jo yhden puheil­la,
mutta hän vannoi kohta r u ­peavan
muunkin punottamaan kuin
minun partani j a siUoin minä pöt­kin
pakoon.
Me emme osanneet antaa mie­helle
mitään neuvoa ja siksi hän
lähti ulos epätoivoisena ja varma­na
siitä, että hänen kaunis punai­nen
partansa tuottaa hänelle en­nenaikaisen
kauhean kuoleman.
Tuskin' oli punapartainen mies
mennyt pois kun tuli töinen mies
j a huusi:
— Kuulkaa, auttakaa, minut on
hukka perinyt, minut vissiin tajie-maranta
— kaikki on kaunista. Tä*
män kirjoittajakin veteli keuhkoi­hinsa
hienoa apilan tuoksua, että
nyt ei enään tahdo kelvata Kirk­land
Laken pölyt ollenkaan. Toivoin
että olisin 30 vuotta nuorempi, että
saisin olla näiden lapsukaisten mu­kana
eli yhtenä heistä. Round L a ­ken
haali tuntui pieneltä, tälle ^op­pilasjoukolle.
Vaikka- ei l a ^ i a '<rie-m
p3ri 6:nnei
tun sihtei
pidettii]
lilla
Kokoukse
taan ennenkuin minä ennätän
kuolla.
-— Minkä vuoksi teidät lainalai-sessa,
tosikristillisessa, kulttuuri­valtiossa,
jossa oikeuden huijaa
heiluttavat vannoutuneet suojeli­jat,
tapettaisiin? '
— Minulla on ptmainen nenä.
Taivaan luoja, jok^ antaa aurin­konsa
nuoleskella maan pintaa, k u ­ten
punainen lehmä n^lee kirja­vaa
vasikkaansa, on antanut mi­ntulle
kaikkivaltiaassa ja loputto­massa
viisaudessaan, jota minä en
koskaan ole pyrkinyt epäilemään,
punaisen nenän. Nyt minä olen
joutunut vainon uhriksi, sillä jot­kut
punaiseen kauhistuneet porva-rij:
ovat antaneet minun ymmär­tää,
että nenässäni on ryssäläinen
väri ja minua on sen vuoksi hakat­tava
niin kauan, että kaikki paik­kani
ovat mustia, nenäkin, joka
on kaunis kuin aamurusko. Mitä
minä nyt teen. Minä olen itsekin
porvari, mutta minä rakastan pu­naista
varsin luonnollisista persoo­nallisista
syistä.
Enune osannut antaa neuvoa,
emme ainakaan kultaista neuvoa,
sillä kultakin on ptinaiselle vivah­tavaa
metallia.
Ja -niin meidän luonamme kävi
vielä punanaamaisia, punakätisiä
miehiä j a naisia, sellaisia, joilla
oli p|nnainen syylä tai ponaiiien
läikkä jossakin näkyvässä kohdas­sa,
mutta me emme^ osanneet an^
taa neuvoa. Mutta me päätimme
mennä katsomaan miten tässä por­varin
i^nnoimassa yhteiskunnas­sa,
joka tikuttaa kuin juopon ey-dän,
asiat
Ja katso
vaan rant
rusko, niin
se sai ihmi
maan. Su
saivat raiv
vat piestä
vaatteitaan
naiselta, •
sai määrä
rannalle ja
jos ei lakki
ta se pun<
joku viisas
lon aattee
käytäntööiv
Hankittii
ruvettiin
nalle tervat
sinkertaista
tuote meni
maila osoit
tuuria, joki
hen, .että
saavutus sil
esitetään m
Mutta VJ
vat kaksi :
jokaisella
nyrin, niin
notti entisti
vi vain pui
väri uhkasi
maan tervs
henkitoreita
hosi korkeu
ten vuorten
kuu kuin k
Idn takaa, j
maan.
Mutta ga