Vapaus, May 9, 1925

              IRAKIEN MÄlTOEM-WömÄÄTllÄt lÄPEBlIOTAMAlMI
Työväen vapautus tepahtun
vain sen itsensä Icauttal.
Vain järjestyneenä Joukkona
¥oi työväenluokka voittaa!
Fed«a?ated Rresia-läsen. iMumtmiBi tpnkok. P p* — Sat»-IIay Slli» 1925
Sofia. — Konstantinopolin kaut-
Balgarian Jiallituksen sensuu-i
ohi, on etäS i>orvarilehtien kiri
«nvaihtaja lähettänyt' seuraavan
apelisanoman;
Verinen j a säälimätön sota r a i -
aa Balgariassa hallituksen ja
nmunistien välillä. Vastapainok-fcuntngasta
vastaan tehtyyn mur-
^ykseen, pommiräjähdykseen
fian tuomiokirkossa ja sälaliit-ttträfseen
Bulgarian muuttami-si
neuvost<)tasavaIIaksi, on Tsan-in
hallitus julistanut kommunls-lainauojattomiksi,
ryhtynyt pe-aohjin
hävittämään heidän jär-
;öjään ja pyydystämään heitä
1 rottia. ' '
tcdonialaisis rosvojouldcoja hal­lituksen
apuna,
odor Alexandroffin Makedonian
ankumouksellinen järjestö, jol-
>n 1'00,000 miehen' s^alnen ar-ia
^Kreikassa, Bulgariassa ja
jslaviassa, - käjrttää inyös tilal­ta
kostaakseen 'Moskovalle. Se
lähettänyt useita joukkoja , luo-iviä,
k1i)vakou^isia -ja tarkasti
uvia vuoristolaisia Makedoniasi
of taan, Varpaan j a muihin vaar
3iin paikkoihin: auttamaan hal­ien
joukkoja.
)dor Alexand^roff murhattiin
covan määräyksestä viime syys­sä,
koska hän ei suostunut
ivisoimaan järjestöään, ja nyt
n eturaajansa kostavat hänen
ioiansa.
'uo juttu tietysti on satua, s i l -
loskovan kommunistit jyrkästi
istavat - murhia ja. muita ter-biaia
tekoja. (Fascisiäupseerit
^rangelin .lahtariarmeijan tah-ovat
Bulgarian ihallituksen
iiaSlisena. apuna.)
Puasfartacija, järjestetty.*?
inmunistien sotilaallisen jär-i
Bulgariassa olivat rakenta-muutamat
sadat viime* talve-renäjältä
salaa tulleet puna-jan
upseerit. He perustivat
nen G-miehistä ryhmää selkä
ksi 60,000 miehiselle harjotta-mista
kommunisteista ja ää-iisistä
^agraaripuoluelaisista
astetulle , armeijalle, jonka
ränä on hallituksen kukistami-
Nuo 6,000 "aseistettua, hur-ikeaa
kommunisti-kiihkoilijaa
ivat, etteivät koskaan elävinä
iu viholliselle. '
lituksen Joukoille on annettu
jrs ottaa heidät elävinä van-saadakseen
heidät pakotetuk-laisemaan
- järjestönsä, mutta
1 heidät on saatu loukkuun,
tie tapelleet -epätoivoisesti. ja
et henkensk mahdollisimman
a. ISfoin sata heitä on sur-mutta
yhtään ainoata ei ole
elävänä kiinni. : Heidän jär-iä
^iis on vielä melkein eheä.
ry vÄt henkensä koillista.
tällainen • hurjapää^ Borro-niraeltään,
erään pienen,
ran vaikutulcsen alaiseksi
!en Makedonialaisen ryhmän
tappoi yhdeksän sotilasta, ja
;i kuutta jouduttuaan saar-
: eräässä metsikössä' lähellä
Hän - piiloutui vesakkoon,
itsensä vihreillä .oksilla ja
iotastiehiä, kunnes nämä ku>
paikalle 75 sentimetrin ty-
•miinanheittäjiä, Joilla sai-net
vihdoin räjäytetyksi i l -
dalla Bulgariassa nämäter-
-tappavat sotilaita, räjäyttä-tbja,'
repivät rautateitä ja
it yleisiä rakennuksia, jo-allitus
vjraolestaan/ vastaa
irtoriila".
fiin kommunisteja -mustaava
ävästi kaikenlaisia terroristi-jä"'
kommunisteiksi luuleva
o kirjeenvaihtaja onkin, to-tämä
tiedonanto, ettei B o l -
ielä ole Kkimmnkaan " r a n -
Hindenbiirgiu. yaalia
väitetä laitto-
Berliim. — Sosialidemokraatit
ovat panneet ankaran vastalauseen
Hindenburgin v^itsemista' vastaan
valtakunnan presidentiksi, väittäen
vaaleissa harjotetun niin räikeitä
laittomuuksia, että ne on julistet-tava
mitättömiksi. Nämä syytökset
esitetään vaalien tarkastuslautakun­nalle,
joka kokoontuu t. k- 8 p.
Vaikka Hindenburg tällä välin ter
keekin presidentinvalan, ei se muu­ta
asiaa, sillä presidenttinä hän ei
voi olla, jos- ei kfrran laillisesti
ole saanut äänten enemmistöä.
Tarkasiruslairtakunnan tehtävää
luultiin vain muotoseikaksi, , niin­kuin
se .tavallisesti on ollutkin,
mutta nyt on tuotu päivänvaloon
niin räikeitä v TOärinkäytöksiä, että
ne täytyy ottaa todenteolla tutldt-täviksi.
Oikeistopuolueet ovat käyt­täneet
niin häikäilemätöntä "pai­nostusta"
eräissä piireissä, .etenkin
maaseuduilla, että vähempienkia
väärinkäytösten taida on Saksassa
ennen kumottu vaaleja. Oikeisto-kokoomus
(ns. "valtakunnan plo-
Id") Joli päättänyt ajaa Hinden-bnitgin
jjpesidentiksi, salpa han
äänten enemmistöä taikka ei. A r ­motonta
pelottelua käytettiin niin
julkeasti j a röyhkeästi, ettei mitään
sellaista ole sodan jälkeen nähty.
Hindenburgin «ehdokkuus rohkaisi
junkkerit paljastaniaan kaiken Unti­sen
häikäilemättömyytensä; '
Esimerkkinä mainitaan, että mo­nissa'
v{»aleissg, vastoin l a i n . selvää
kieltoa, käytettiin' läpikHi|Itaväa
va;a!lilipp«ija; [Joista vaalivirkailijat
takapuolelta näkivät, mitkä olivat
Hindenburgille, mitkä Marxille an­nettuja
ääniä; he laskivat ainoas­taan
Hindenburgille annetut, mut­ta
Marxin äänet heittivät hukkaan.
Tällaista väitetään tapahtuneen eri­toten
Bremenin, • Magdeburgin,
Brunswickin,* Thyringin, Baijerin jä
Saksin vaaHalueilla.
Eräässä kaupungissa oli pormes­tari
tehnyt ristit valmiiksi" Hinden­burgin
nimen kohdalle ja vasta
sitte. jakanut vaaliliput äänestäjil­le.-
Sosialisfit>väittävät, että näiden
väärinkäytösten oikastua Hinden­burginsaama
enemmistö varmasti
katoaa, ja Marx on julistettava va­lituksi.
Kuusi palosotilasta jou­tunut
liekkien
. uhriksi
Atlanta, Ga. — Kuusi täkäläisen
palokunnVn miehistä paloi kuoliaak­si,
j a neljä vaarallisesti loukkaantui,
kun sen rakennuksen yläkerroksen-lattia,
jossa he olivat tulta sam­muttamassa,
putosi alas, hiaudaten
palosotilaat palavien pumpulipaalien
aUe.
L E O N A R O S E P P Ä L Ä V O I T T A N U T
. ; TAAS
ISILAISET JOUTUNEET
JALKAPATIKtCAAN
i . — Pariisin .katuvaunuyh-stottanut
palveluksestaan ne
jotka to"iMcokuäa 1 päi-idosta_
olivat jääneet pMJis
ikä suostunut ottamaan' hel­isin
työhön 3man .eHtoja.
JiK julistivat työtäiehet ylei-n
ylttiotä vastaan.-
Nome, .Alaska, -r— Nomen • suu­ressa
talviurheilussa, koiranajo-ma-ratonissa,-
voitti Leonard Seppälän
kyiömenen giperialaiskoir^a käsittä­vä
valjakko. Matka oli 26 mai­lia
350 jaardia, j a suoritti Seppä­län
valjaJsko sen 2, tunnissa 6 mi­nuutissa
ja 12 sekunnissa. Ed;
Rohn, -jonka, valjakkona oli kah­deksan
metsästyskoiraa ja jonkji
puolesta enimmät vedot oli lyöty,
rapyi kahta sekuntia .kauemmin;
Kolme muuta' valjakkoa otti osaa
kilpailuun. • K e l i oli hyvä- Paraö
entinen ennätys tällä .matkalla on
ollut i tunti 60 minuuttia.
- Seppälä on monesti ennen voit­tanut
koiranajo-kipailuissa. Viime
talvena M n suoritti pisimmän ja
vaikeimman välin kurkkumätä-see­rumin
kuljetuksessa Nomeen-
L A S S A L L E N l A U S U N t O JA
Vanha diplomaatti Teleyrand on
sanonut: "PistimeUä voidaan saa­da
paljon aikaan, mutta sitic ei
voida istua. Pistin kuÄ tällSui p ^
nuisi istuinsilavaan."
Pisfimet ovat höonoja aseita,
ellei niiOä puolusteta' mitään peri­aatetta.
Jonakin kanniiaiv kerit-aamuna
tolee kansan jätökoura
katkaisemaan. teidän pistimenne,
kuten xayraky ruo*on.
Marokon sota voi. tulia'^
.-pitfcilliseksi. . '
Pariisi. — Adb-el-Krimin iij^ök-käys
ranskalaiselle alueelle osottatj-tuu
paljoa suurisuuntalsemmaksi
kuin ensin luultiinkaan. Vaikka
ranskalaiset oviö-t voittaneet ensimäi-sissä
kahakoissa, osottav&t matiri-laisten.
liikkeet, että heidän tarko-fuksenaan
o a ajaa niin ranskalaiset
kuin espanjalaisetkin pois maasta.
R i l f heimon joukkoja on ilmestynyt
joka taholle j a ne näkyvät saaneen
yllytetyksi toiset lähempänä rannik­koa
asuvat heimot täyteen kansallis.,
kiihkoon. . ;
Banskan alueelle hyökänneitä
maurilaisia sotureita on yli 20,0p0
miestä,'ja toinen 20i000 on varalla
ylempänä vuoristossa. Ne ovat'es­panjalaisia
vastaan käydyissä taiste­luissa
karaistuneita j a harjaantunei­ta
joukkoja, ja niillä on hyvät uu­denaikaiset
aseet, tykistöäkin", jon­ka
ne ovat espanialaisilta vallan­neet.
' Ranskalaista sot:aväkeä oh
Marokossa noin 40,000 miestä, i o -
ten voimat ovat jotenkin tasaväki­set.
Ranskalaiset etupäässä luot­tavat
lentokoneihinsa, joilla aikovat
vihollista'pommittaa. ^
Enimmän huolettaa Ranskaa es­panjalaisten
vetäytyminen pois pe­listä.
Vaikka nyt torjutaankin mau­rien
hyökkäykset ranskalaiselta alu­eelta,
jää Abd-el-Krim kuitenkin
Espanjan hallussa' olleelle alueelle
ainaiseksi uhaksi. Paitsi ennen se­lostettua
Primo, de Riveran puhet­ta,,
kertovat Madridin : lehdet .Es­panjan
hallituksen kieiltäytyneen *ot-tamasta
osaa Ranskan ehdottamaan
yhteiseen hyökkäykseen, riffiläisiä
vastaan, koska parhaillaan ollaan
neuvotteluissa näiden kanssa. Abd-el-
Krim on suostunut päästämään
espanjalaisen retkikunnan Riff in
alueelfe viemään sieltä pois viimei-setldn
espanjalaistan joukkojen täh­teet
Siten 6iis Espanjan hallitus
itse asiassa tunnustaa Abd-el-(Krimin
tämän alueen valtiaaksi. Ranskalai­set'
olisivat toivone&t" Espanjan' vie­lä
pitelevän puoliaan, kunnes tästä
nykyisestä selkkauksesta on , päästy.
Mutta Espanja näyttää viimeinkin
saaneen kyllikseen Marokon seikkai­lusta,
joka sille « i ole tuottanut pie­nintäkään
hyötyä, vielä vähemmän
kunniaa, vaan suunnattomia uhra­uksia,
,. . • • >• •
Mustapäitä. ,pääjehu
temseii • hoitaa viittä, tai
kuutta Eliinisterin
tointa-
Rooma. —— Italialla saj^otaan nyr
kyään olevan viläi Mussolinia, sillä
senjälkeen kuin sotalaivaston mi­nisteri
Thao de Re^el otti eron toi­mestaan,^
on pääministeri Mussolini
ottanut senkin toimen hoidettavak­seen.
" -.V' . • •
Mussolini on \ykyään . pääminis­terinä,
ulkomaaministerinä, maa- j a
merivoimain ministereinä, sekä i l ­mailu
komissionerina, joka itse asi­assa
'myös on m i n i s t e r i n paikka.
Hänellä on viisi eri toimistoa, joissa-jokaisessa
on oma henkilökuntansa
sihteereineen j a apnlaissihteereineen
Mussolinin-komennettavana.
Kuka. hyvänsä menee Mussolinin
toiinistoon häntä' tapaamaan, kysj^-
tään häneltä . mitä Mussolinia hän
haluaa tayata,, sillä itseku^kin mi­nisteriä
on puhuteltava määrätyh-laisteir
tapain mukaan. Edellä-oleyain
lisäksi /on Mussolinilla vielä
totoperäisesti kansallisen puolus­tusministerin
Jpaikkakin, jonka teh­tävänä
on/uudeUeenjSrjestää j a kes­kittää
kolmen eri "militarijaostön
työ,' j a joka niinollen, on itsekunkin
jaoston peräänkntsojain yläpuolella.
.<;Koin kuukausi sitten kuin Mtisso-
Hni nousi sairasvupteeltaan sovitta­maan
kolmea,, liänen hallitustaan
uhkaavaa kriisiä, yarottelivat hänen
/lääkärinpä häntä' sanoen: '/nstutte
suoraa päätä knoleinaanne." Mus­solini
o l i silloin laiha kuin haamu.
Nyttemmin, vaikka hän onkin huo-mattavaisti.
laihempi entuudestaan,
on hän taasen iaavuttanut magneet­tisen
tarmonsa. Lääkärit, jotka hän-m-
äskettäin tutkivat, sanoivat "että,
kaikkien sääntöjen , mukaan pitäisi
hänen maata liaud,an hiljaisuudes­sa;
hänellä on - M-rassaan ihmeel­linen'
/ruumiinrakenne."
Raportit- siitä, että Mu^olini t u ­lisi
hoitamaan - hallitusolijaksia.Roo­man
Jältellä olevari^vuoristokaupun-
-gin-Tri^blm iäntä&isesta' Kuvilästa,
toisin sanoen olemaan parantolas-,
sa j a hallitsemaan maata samaan a i ­kaan
— on selitetty perättömiksi.
Todennäköisesti ^ulee hän työsken­telemään
Roomassa kuumastil ke­sästä
huolimatta.
L E N I N T A K O M A S S A . M A A I L M A N .
. R A U H A A . '
Täysi sota rommilaivas-toa'vastaan
New York. — Koska Atlannin
rannikol^ vaanivaa väkijuomain pti'
lakuljetusta ei tavallisilla kiinoilla
ole saatu vähenemään,, saati loppu­maan,
on SO vsrtiolaivaa yhtaikaa
lähetetty romml."rintBmalle". Niis­sä
on säännöllisestä rannlkkovarti-oinnista
otettuja alulcsia, nopeakul­kuisia
kuttereita ja. pursia, hävittä-jäaluksla
j a vedenalaisten takaa-aja-jia.
Alukset varustettiin runsailla
ruoka- ja ampumavaroilla. • Aivan
viime hetkellä vaihdettiin . laivoista
Tniehisto toisiin,* niin että harvaan
alukseen tuskin jät kahta piiestä a l ­kuperäisestä
miehistöstä. Mistä tä­mä
odottamaton toimenpide johtui,
ei ilmotettu, mutta' mBhdolllEesti oli
miesten keskuudessa huomattu jo­tain
epäiltävää. ,
Ranhikkovartijain piiripäällikkö j
kapteeni W. E . Jacobs myönsi - aiko­muksena
olevan ruveta käyttämään
entistä suurempaa ankaruutta rom-milaivaäton
kärkottamlBeksi ranni­kolla,
mutta kielsi antaneensa sem
moista käskyä, että on "ensin am­muttava
ja vasta* sitte tehtävä ky­symyksiä".
. Tarkotuksena hän m
hoi olevan yhtämittaisesti vartioida
rommilalvastoa, etteivät pienemniät
alukset pääse niiltä ottamaan' viina
lastia maihin vietäväksi. Sillä heti
kun pienet purfet Jähestyvät rom-milaivaa,
on rannikkovartijoilla oi
keua takavarikoida ne. •
Kun fiftä näin yötä päivää vah­dataan
ja piinataan, luullaan rom;
milaivasto saatavan karkkoontu-maan
Atlännin rannikolta kesäkuun
1 päivään mennessä, .
Vartiolaivojenv liikkeet ohjataan
rannalta käsin langattomalla, j a . il-mottavat
nämä alukset kapteeni J a -
cobsille kaikesta, mitä "rintamalla"
tapahtuu.
R A ; * S K A S S A M Y Ö H Ä I N E N T A L VI
V Ä L I R A U H A T E H T Y D U H O B O R I -
" S O D A S S A "
•PariisL — '^Riippumattoman tai­denäyttelyn"
/ valjankumoukfiellinen
luonne on ilmeinen; Näytteillä on
3,500 taulua. Eräässä taulussa on
Lenin kuvattu sepäksi, joka on .ta­komassa
mailmanrauhaa.,-
Victoria, B. C. — B r i t i s h Colum­bian
hallituksen "sodassa" duhobo-rien
siirtokuntaa vastaan on saatu
toimeen välirauha. Duhoborit ovat
mal^aneet loput $1,662 tuosta
$4,000 sakosta, johon heidät tuo­mittiin
siitä, etteivät lähettäneet
lapsiaan kouluun, ja ovat Juvanneet
panna lapsensa kouluun heti.
Pariisi. — Vaikka Vapunpäivänä
jo kielot kukkivat, öh Ranska «del;
leen talven vallassa. Joka suunnal^
ta tulee tietoja, että ankarat tuulet
jä tulvat sekä rankat vesi- j a lumi­sateet
rtekevät' ^suurta vahinkoa.
Flanderissa varsinkin tskeo tulva
tuhojaan, ja tilannetta pidetään ar­veluttavana/
Kolmeenkymmeneen
vuoteen ei ole ollut niin suuria tul­via
kuin nyt on, viljankasvulle-vaa­rallisena
aikana. Laajoilta aloilta
ovat kylvöt tuhoutuneet. Sptahävi-tyksen
jälkeen rakennetut puuhök
kelit on tulva- -vienyt* mennessään.
Tiet ovat monin paikoin 8ori:uneet,
joten tulva-alueella on melkein mah­doton
liikkua muuta kuin venheillä.
Puhelinjohdot; ovat maassa, joten
monet perheet eivät edes' saa anne
tuksi tietoa hädästään. '
• 0 VIISI
New York, <F.P.) -7- Mailman-kuulu
Saccon' j a Vanzettin puolua-tusjuttu
;tuli kestäneeksi viisi -vuot­t
a toukokuun 5 päivänä. Viisi
vuotta. sitten n^mä: kaksi. italialais­ta
työläistä vangittiin katuvaunussa
Broektonissa, Mass. He järjestivät
joukkokousta Yhdysvaltain /oikeus^
virastoa vastaani jota he ; syyttivät
ystävänsä Andreas Salsedon kuoler
masta.
Vuosipäivänä oli Vanzetti jälleen
henkisesti js ruumiillisesti. terve.
Hänen mielentilaansa tutkineet asi­antuntijat
ovat julistaneet hänet
terveeksi. /. Hänet on palautettu
Charlestonin vanldlaan Bridgewate-rin
sairaalasta, missä hän.oli-tutkit­tavana
j a hoidettavana, kun hänen
järjentilansa oli järkkynyt ajatelles­saan
sitä joikeudenlonkkausta, mikä
tapahtui iänen jutussaan. Sacco on
Dedhamin vankilassa Massachusett­sin
valtion ylioikeuden Jiarkitessa
todistus-ainehistoa uuden; oikeuden­käynnin
alkamiseksi, jonka hänet'
tnominnat 'tuomari Web3ter JThaj^r
epästr"
Tämä juttu, joka on herättänyt
suuttunutta mielialaa Earopsfss Ja
etelä-Amerikassa j a joka aiheatti
American . iF^ederation of Lnborin
tuomitsemaan sen "kauheaksi oikeu­den
väiritikäyttäniiseksi'', on» lähei­sesti
kiedottu yhteen «xäSseen.mie­lenkiintoiseen
tapaukseen, joks he-rättL:
hnomiotft New' Yorkissa -S p.
tonkofc. --viisi vaotta/ sitten. Sinä
aamnnanäkxvit P-ark Rotv kadolla
kulldjat raomlin, joka oli iSht^m
oijteusviraston ikkunasta 14*.sta ker^-;
roksesta, murskaantuvan katukivi-tykseen.
Se oli Andreas Salsedo,
italialainen radikaali, jonka Palroe-r
i n agentit olivat kätkeneet muulta
mailmalta kahdeksi kuukaudeksi; s i ­nä
aikana häntä rääliättiin ns. kol­mannen
asteen tutkimusmenetelmil­lä,
jotta hän ilmiantaisi ystävänsä
karkotettaviksi maasta. Lisäksi o li
tarkotuksena saada, hänet «yylliscksi
kesäkuussa ' 1 9 1 9 tapahtuneeseen
pommiräjähdykseen, mikä' todistus­ten
mukaan oli todennäköisesfei pro­vokaattori-
agenttien työtä.
^ Sacco j a Vanzetti/oliyat Salscdon
läheisiä ysteviä. Vanzetti oli t o i -
.minut hänen vapauttamlsekreen
New •Yorkissa ennen hänen kuole­maansa,
j a heti sen jälkeen nämä
kaksi ystävää alkoivat, nostattamaan
Uuden Englannin italialaisia tätä
oikeusviraston Mnhuhallinnon rii-meismta
raakalaistekoa vastaan.
'Broektonissa pidiettävän snuren
joukokokouksen^: i l m'01 a s kutsuja
oli valmistettu; ollen ne heidän hal­lassaan
pidättämishetkellä- toukok.
5 p, -Bfocktonlssa: ,
, KakBl päivää heitä räiSäUlin " p u ­naisina".
Sitten toMn hiukan
myöhästyneenä, sanovat heidän ys­tävänsä,
— johtui virsnomtaisten,
mieleen ichdä syytös erään palkkain
msksajan j a hänen vartljsnsa^ mur­hasta
läheisessä jalkineteoliisuus-kaapao^
sa South Biaintreessä.
Oikeudenkäynnissä Bedbamlsss
X92t Sacco j a Vanzetti tcomittiin
osittain . nslaaliasrallisten, o^ttsin
silminnäkijäin todistusten, mutta
pääasiassa - ennakkoluulojen perus­teella.
Viidestä tapahtumapaikalla
olleesta silminnäkijätodistajasto, jot­ka
todistivat. Saccon olleen paikal­l
a , ci yksikään todistanut Vanzet'
tia nähneenpä; heistä kakäi Lola
Andrews ja Louis Pelzer ovat kah>
desti allekirjoittaneet valaehtoisen
todistuksen, joissa selittävät valeh-delleenso
yleisen syyttäjän painos­tuksesta.
Kolmas todistejista, Crood-ridge,
on ollut kahdesti varkaudes­ta
tuomittuna j a on syytökset kab'
desta. myöhemmästä vsrkausriko^k-sesta
Jiäntä vastaan kumottu sen­jälkeen
kun hän oli kunnostautunut
todistajapaikalla. Neljäs j a viides
todistaja, neidit Splaitie j a Devlin,
kenkätehtaan konttorityöläisiä, oli­vat
melkoisen ntattcan päässä ta­pahtumapaikalta,
j a ovat heidän to­distuksensa
huomattavan ristiriitai­sia.
Kumpikaan ei ollut varma
alustavassa - kuulustelussa, n)utta
kauhean varmoja oikeudenkäynnis­sä
vuosi jälkeenpäin. Enemmistö
«anomalehtimiehistä, jotka seurasi­vat
oikendenkäyntiä, ilmaisi sano­malehtimiesten
pöydällä toimitetussa
äänestyksessä pitävänsä syytöstä
pemsteettsnmuit-ja vääränä.
Sacco j a Vanzetti tulevat' tuoma­ri
Thayerin tuomion pismsteella te­lotettavaksi
sähköllä, jos ylioikeus
epää tehdyn valituksen. Heidän
puolestaan taistelee Sacco-Vanzctt!
Defence Committee, -Box 9$, UtiaO'
ver Street Station, Bofiton, Udss.'
Lontoo, — Yhdysvaltain uusi lä­hettiläs
tääHä Alanson B. Hough-ton
on pitänyt tSssi ase nias-sa olles­saan
ensimäisen julkisen puheensa
eräässä juhlatilaisuudessa, jossa pää­ministeri
Baldwin j a useita muita
minlfiterejä y. m. arvohenkilöitä oli
saapuvilla. Sen sisältönä oli, että
Europan rauha täytyy vakaannuttaa
eri kansojen yhteistoiminnan j a kes­kinäisen
luottamuksen pohjalla —
taikka luoton anto Amerikasta i^u-
,ropan maihin loppuu.
V ^ k k a lähettiläs korosti, ettei
hän tarkottanut erikoisemmin yhtä
kansaa kuin toistakaan eikä halun­nut
asettua millekään puolelle E u ­ropan
riitakysymyksissä, oli hänen
varotuk5e'n'sa selvästi tai^otettu
Saksalle^ Ja vielä enemmän Rans­kalle;
Niiden on pyrittävä «ovitta-
,maan kansallisvihansa j a siten saa­maan
aikaan todellinen rauhä^ eikä
vain aselepo sotien lomassa, muu-teii
näiden valtojen el torvitso toi-'
voa avustusta amerikkalaisilta raho­jen
sijotjajilta.
Yhdysvaltain rahamiehet ovat nyt
muutamien vuo&ion -kiiluessa osal­taan
; rahastaneet : iKeski-Europan
maila, jotta uudelleenrakentamisen
alkaminen on niille käypyt mahdol­liseksi.
Mutta nyt on; Dawos-suun-nitelma
j6 saatu toimimaan. Uh­kaavia
hätätilanne on iiiis sivuutet­tu,
eikä Yhdysvollät, kansakuntana,
halua , sekaantua onneQkaupasta
riippuviin rahasIjotukBiin. Sontuh-den
täytyy nyt Äyreillä olevat kes­kinäiseen
sopimul^een perustuvat
turvalllsuusliitto-neuvottelut 6aa^
ta^ onnelliseen ratkaisuun,-^ taikka
enempi luotonanto Amerikasta kiel-letäöni
- •
Lähettiläs Houghtonin puhe on
herättänyt "sitäkin suurempaa huo
miota,: 4tuh tiedetään hänen miltei
kirjaimelleen tulkinneen president­ti
Coolidgen mielipiteitä, tVashing-tonlssa
;€i ole suuresti luotettu sii­hen,
että Europan valtojen pöytä'
kirjoilla ja toinentoisiaan vastaan
tähdätyillä liittosopimuksilla pääs­täisiin
mihinkään, niinkauan kuin
varustclukilpailu jatkuu' j a koko po­litiikka
tarkottaa vain ioincntois-tensa
tuhoamista.:
Coolidge ori ilmottonöt hyvin ym
mär^ävänsä, että Ranskalla on oi
keus hankkia varmat takeet turval
lisuudestaan, mutta Itänen mieles­tään
nämä takeet ovat 'S^aatavissa
Saksan ehdottamassa ja Suurbritan
nian hartaasti' kannattamassa tur
vallisuussopimukeessa, jota vastoon
Ranska kilikin voimin on koettanut
vikuroida. ' ;
Soksalle sisältää Houghtonin puho
sen varotuksen, että yrittaköötpä
vain natsionalistit nyt Hindenburgin
presidentiksi tultua palata entiseen
militaristiseen politiikkaan, • niin
luotto Amerikassa on lukossa, Rans­kalle
taas hänen sanansa merkitse­vät
sitä, että Amerikassa ei oteta
huomioon ranskalaisten jaarituksia
Saksant.«aiaisesta variifstautumiscsta
hokiasemaan heidät kulkkuunsa.
BrittiläisiUe hallituspiireille puhe
oli sangen, tervetullut. Se käsitet­tiin
-eelväksi varotukseksi Ranskal-le
olla asettamatta esteitä Englan-pin
ja: Saksan yritykselle voimistaa
yhteinen pohja Europan turvallisuu­delle,
samalla kun se varotti Sak­saa
sapotceraamasta iDav/cs-suunni-telmaa.
Pääpaino kuitenkin anne­taan
täällä Ranskaan kohdistetulle
varotulcselle,
vRonskassa näytföä varotus teh­neen
toivotun .vaikutuksen, kosko
neuvotteluja Saksan'' ehdotukseen
annettavasta .vnstauksostft o'n ruvet­tu
jouduttamaan sii^^ mitä ennem­min
oli aiottu; Se odottaa, että
Pariisisiia on Houghtonin puheen
tarkotus aivan .oikein ymmärretty.
Puheen jälkeen kerrotaan Bel­gian
lähettilään parooni Moncheurin
kysyneen Saksan lähettiläältä Stha-mcriltöt
"Mitäs atvclettc Amerikan
varotuksesta Europalle?"
' SUiaraerin vastaunj o l i : - "Se saat­toi
minun ajattelemaan, että mil­loinkahan
liittoutuneet vastaavat
meidän tarvaJHsuus-ehdotuksiimme*'.
Brittiläiset sanomalehdet Jokeeen-j
yn yksimielisesti kehuvat HoughtC'
nin puhetta yhdeksi tärkeimmistä,
mitä mikään Yhdysvaltain lähetti*
Iä3 Lontoossa koskaan on pitänet.
Hän ei välittänyt muodostaa puitet­taan
tällaisissa tilaisuuksiarsa taval-liiieksl
Ä i n -aerkitsemSttömäksi
sUeltä fraaseja sisältäväksi koniksi,
vaan saoraan J a sslailisestl mälriti
Yasemmistopuolueet
voittaneet Ranskan
kunnallisvaaleissa
Pariisi. — Vaistoin odotusta näyt­tävät
vasemmistopuolueet olevan
hieman voitolla natstonaliEtcists
Icaikkialla Ranskassa toimitetuissa
kunnallisvaaleissa. Suhteellisen vaa­litavan
vuoksi el lopullisista tulok­sista
vielä, olla selvillä. Radikaali-sosiällstit
ja sosialistit (joilla kum-paelllakdan
ci eosialismista ole jä-lellä
muuta kuin nimi) -ovat saa­vuttaneet
täydellisen voiton useis­sa
tärkeissä kauppakcskukBlÄsa, k u ­ten
JSordcaux, Toulouse, Calais»
Orleana ja iPoltiera. Sen johdosta
vasemmiatoploki-kokoorauB tulco en-
BI neljän vuoden ajaksi saamaan
haltuunsa monta ecnaattorin paik­kaa
Ja siten vahvistamaan asmaan-sa
ylähuoneessa.
Yleencä -ovat vaalien tulokset
tuottaneet pottymylaten natslonalis-teillc,-
jotka olivat laskeneet mieli-alan
maassa muuttuneen eitte vii­me
vuoden toukokuun, jolloin va-ijemntistochdokkaat
voittivat «tautta
maan ja pääsivät cnouimistöksi
eduötojakomarifisa. Joa oikeisto nyt'
olisi voittanut kuunaUtsvaaleiBsa,
niin 8C kaiken varmaan olisi yrit­tänyt
saoda cdustajakamarln hajo­tetuksi
ja uudet yleiset vaalit toi­mitetuksi.
Nyt ei oikeisto voi odot­taa
sellaisesta tempunta mitään
hyötyvänsä. •
Porvarilehtien tietojen mukaan
on näiden vaalien huomttttfivimpia
ilmiöitä oUut kommunistien tappio^
PariiBlasa ja muuallakin.
' Nova Scotian laldco
^ _ . .s ; • . >; ..1.
Kaivoimtebet «itkonttialaieten "terro­r
i n " kynttftä.
Ottidwo. Senaat-issa pitUmäs-söUn
puheessa lausui montrealilai-nen
senaattori Deaubiön, että Nova:
Scotlah kaivostyöläiset olivat iilko-;
mailta tulleiden punaisten läh(»ttlcn
"terrorlvallan" alaisina. Caitadan
pitäisi euojella itseään sellaisilta u l ­komaalaisilta
työväsnjohtajilta,, jpt-ka
villitsevät kansaamme,
Tarkottancc noilla "ulkomaalaisil­l
a " työväenjohtojilla sellaista 'fviU
Htsijää" kuin John L . Le;vi8'ta, joka
on yhdysvaltalainen!
iSetco tekee "ilkelataSa".
' Sydney,, N . S, — *Canadftan on
Bescon tarpeitten tyydyttämiseksi
jo tuotettu erältä lasteja yhdyisval-talaista
hiiltä nykyisen lakon takia,
mutta ensimäisen lastin yhdysvolta-laista
kivihiiltä toi Sydneyhin höy-ryiaiva
'Suffolk, joka purki 7,000
tonnia terästehtaan laiturille. Bes­con
kehuttiin voranncen' runsaasti
polttoainetta terästehtaalleen, vaan
taitaa se jo olla lopussa, koska täy­tyy
Yhdyavalloista tuottaa. Sisu
vaan ei anna perään tehdä sovin­toa
työläisten kanssa^ että soiei kivi­hiiltä
omista kaivoksistaan.
Latckovahteja asetettamee.
Crläce Bay, N . S. — Porvarilliset
tiedonantötoimistot kertovat Hiilen-kaivajaliiton
26 piirin presidentin
McLeodin sanoneen, ettei tähän
mennessä piirin tp. komitean toimes­ta
ole estetty ketään työskentelc-mästä
hiilikaivok^liisa. Muita kun
tp. komi^allc on saapunut raport­teja
niin monesta eri paikallisosas-tosts,
että niissä tySskenteloe olu­een
ulkopuolelta hankittuja iyöläi-sfä
(rikkiireita). on tp, komitea
päättänyt velvottaa itsekunkin pai­kallisosaston
mUäräilmään lakkovar-tijoita,
tekemään tutkimuksia tilan'^
teestä, sekä raportteeraamaan piirin
tp, komitealle, onkojlakfcorikkureita
työssä vAko ei. '
teli, minkä verran Amerikalla oli
tekemistä Europan asioissa. Siinä
lähettiläs Houghton teki, ehkä par­haan
palveluksen, mitä Europan
rauhan asialle- kukaan voi täilä
hetlrellä tehdä.
Dollarien kilinä on se ainoa ääm,
jota {smurisaisimmatkin curot^alai-set
politikoitsijat kunnioltuki^lla
kunntelevat.