Vapaus, December 28, 1929

              Periantalna, jouliak. 2^ p ^ n a ^ & i ^ :Dec^^
' CiiikazB'ssemliusea jj-SräeitSa «Saat t i a r t f a t i u m j * , aaeöTT Ss3-
'ijaiMäiiC''-^i»i*ni>f» j« jpaino o«a»»»» ul<»« Elm Strertilli.
K i r j . N. LEJNIN
;i;yi^ttf,'* Borx <». Sodi.017. On: l
_ j ( i i : » B B l t o r i 1038.— Tiiialta» 536\r. — Kirjaljop?» 2387TP.
'^•.r*ji««» to ha ftVSfti4rdi. >%]»u<. ?-.0. Box W, SoJbuor. Oat.
^StojrdfaÄ
/ - K - ^ ILMOTUSniNNAT VAP^AIIDESSA t •••^'^ k^ni!"i2TÄ"'käkiri«iÄi."— A.ijiiitoo» n>enB«ll« «MiBenU.iTO»ok»ee
nJM£?i-^.K»nieaimiwbilreoUisit Söe l : « u . Jl.OO 3 kerta». — SjntjniuilawJuk»et IIM
„ >3• ^i'i rVt^ilu.,u' —— A juAn. .J. ^öie^V. Jo,i^li:.ioi „la^i,«„tv ^ , »2.*0'>0 ikk\ erkt»M. J. 3riOt mka fcLrniJi k uk «tk*cifU. A.— — IC UiCtoU«ltBoutoIitOBokt«a«k«s et
i ; ' ~ KnoIenunilciotufcMt J2 0(r ttri». lltiual»» kiito»!»u»eeUi t»l B>aiit&»»r»yUa. —
g:TO1|WHttn tSedoi j » o»oteiUaolui«et 50c L m a . J l . t o Itojoio i*n»*. — TiUpiiiiliDttujIea J« JJteotu»
W'itä^*amäa('ou,w3:ttitiu. laeteiiivi ilmotosiilBi» etutlTte*!!.
«ii^.^--^ 75c ptrf ccl. incb. MlBinuua ctarce tar vnglt itutftion, 75c
* u m t s i x u « M i m i i i e c a Hd«tee>mc, U i i o t u k u ^ iMiUIIecn IUUMS>
[ . ? w O m i M |)>^ J. V . AhlgrUt. UikkcCThoU»!». • •
II
i i
N^v&stoiiiton noiHa
. , , Tuoreinunat viestit kertovat että JS^euvostoliitto ja Manchurian
l^^Htns ovat edustajainsa kanssa pääfiseet sopimukseen, jonka tulok^
on- sotatilanteen lopettaminen ja vuoden I92i sopimusten voi.
Iföäänpalaultaminen Itä-Kiinan rautatidlä, neuvosto-venäläisen johdon
i^äimihen rautatien johtoon, vankien vapauttaminen i a säännol-i
i ^ i oioien aikaansaaminen, Mukdemn hallitus on lopullisesti
iäiiftiiiWNe^ suostuen siihenkin, että valko-
^^l^tttilbisryesät karkoitietaan Manchurias^^^^ " ;
J Neuvosioliiron kaukaisessa idässä saaVMttamalla voiiolltf ön ta-l^
jS^äh tärkeä kansainvälinen merkitys, sillä kysymyksiessä; ei suin-i
l ^ i n Ä i t Neuvostolnion taistelu yksin Manchurian hallitusta ja K i i -
^ra^^^nsallistfen sotakenraalien voimia Västäart^: Vaan taisteltr'yhdisty-
- n p ^ - kansainvälistä imperialismia vastaan, föimm vasläväHaiUbimo-
J ^ ^ i ^ e f a r a a l i t tbim^^^ ainöi^fötaan kansainvälisten kapitalistien
. H;. Neumann, kirjoittaessaan "Internaiibhal^ Presff Cörresponden-
<^''-jiilkaisuun, huommittaa, että tuli kohdistettiin Neuvostoliittoa vas-kolmelta
rintamalta. Kiinan vallankumouksellisten työläiste?i
Euroo-
F.löf^^pimukseen ja KahsaihiiitiÖM penissäantSihIn sekä tarjoukset
l^iftämsta diivat dijplimiaarti^^ siirtdia, jbidim kautta valinisteftiih
i ^ ^ l ^ r^uyostdliitön jilistattiiseksi syylliseksi alkavaan sotaan^
jdia imperialistit valmisieliyatsita vastaan. Kolmanneksi tuifcaie-sd
? ^ ^ ^ n d a , ohita haijditettfin toisen internationalen välit3^8dläf Rfeä
IpSfölMtda; vastaan'^ • •/ . .
:iäWsaiiwälis;e^ sosiaalifascismirt tdinW*hpanevi id!
fi^Bt itse varai9iVatiVv«nikl«|dn työläisten vaiitöanöfieUe^.väärinkäyttää
illäUä työväen j ä i ^ K ^ politiikan Ä t t a 'Mh^
||^erällä^^iiÄE'^Vkdei^ ja Sassreril^^tt
i l a t e j a i l ^ julistivat toisen inleniaödirtnaliäv j o l i ^ ;?ölidariB^^
4-i Seuratfiitfäri{nriimelseen saakka mitä Iqrlmaverrsfntä rauHaripoli-g|
pi!;1^1^fehiifön^^ het-
||p|s|pllmnw
laeitiiff pnnäiselfe aYmdjalle Ä d m ^Yhtenä päivänä diivat
^^tevi^tdjoukot m u i ^ n n e e t rajalla olevat ^t^^^ päk^tt^
' Äfanchurian j a JSfankmgin sotaherrat ja heidän mukia»«i^^y^^
^:.v^i-.- ' '^^-^-^^.t^fcärsiVa^ iii^yyttäväit tajppiöriv;; Seft vuoksi-syrö^
däidfeddille, että se' pÄrustaa dlemassäpldiöä öina«fti,Ä
|^paläiii#v^^ Jdfednen rduJMiValtid saaitaniit V seuriatä
* '\ryÖväreid<6n esimerkkiä. • "
>J::^?iirordntolaiset kapitalistiMddt dval täynnä Idrjpitufcskkinh
ä ^ ^ i ^ ^ ö i i i i ä ; # t ^ i ä v r ^ $19,00Ö;0Ö0:tt kiitmafe
" i^^us^^ TyÖlaistteh fcdktfd^^ ia^
ä^r^mittdäi^ ivitlixl fiajajnmi^ ra^tiff MeBridlftV
y^?c^'S&^ yj*u ahia^ v a h h o i i n ^ SiimprädiMa'
^ • kaupungin' parannus&anläceista, tiär-
^^^*^**^Jtatä^ uud^^aScaistuttamiseksi,. liiken
Kaaren takana on kuitenldn verraten alatölön vaalifeeinottelU kun­nallisten
virkapaikkojen säilyttämisestä seka perustana vissien liifce^
i^«^iiileh pyyteet päästä yleisiin varoihin kasiksi oman raJiäptfsöin-
^§^^§^^ai^^^:yj^ijhk^ t^nJEt oleva vanhoillinen porväriryhmä pelkää,
.^SäJnT se'pääse kyllin suurelle osuudieflle taMh sdumiitö^^
^jä oh asettunut oppositsioniih, luullen siten voivanpa vipata kun
plli^BäleM o^^^ tilaa melko avoimille arvos-
|i|?||ififinq^ hehK0 k i r j o i l l a ^^1^^ "lcan8äMääni**^asl!bssa,
'>j^]^|fd^£n^ muistuttaen niistä j^i^^myksistä, mitä täHah saakka^
ClSmiÄ^ viäsien räfiaxMespiiriie^^ x _i » i. r
^II^I^iAdn uusr Invattaif « t ö itäiselle }uaiat&,. että se on yfestokertaistut-
Materialistinen historiankäsitys,,
eli oikeammin, materialismin sovel-
' luttamtcen yhteiskunnalUsten ilmi­öiden
alalle, hävittyä, kaksi e t i s t en
historian teoriain pääVajavaisuutta.
Ensiksikin ne parhaasta päästä tar­kastelivat
vain ihmisten historialli­sen
toiininiian aatteellisia vaikutel­mia,
tutkimatta, mistä johtuvat 'nä­mä
vaikutteet, ottamatta huomioon
objekthvista lainmukaisuutta yhteis­kunnallisten
suhteiden järjestelmän
iiiehityksössä j a Jiiikemättä näiden
rjuhteiden a5neelli;.en tuctannon ke­hitysasteella
ole'/ia juuria; toi^;ek.":i
edelliset teoriat eivät käsitx-lleet pe­rinpohjin
kansajoukkojen Loimlnnoi-ta.
mutta materialistinen historian­käsitys
ensinnä teki mahdolliseksi
ludnnotttieteeliis-historlallisclla tarlr-kuudella
tutkia joukkojen yhteiskun­nallisia
elinehtoja ja niiden muu­toksia.
ESmen ararxla öll "sosiologia"
Ja hlistoriänklrjotus parhaassa ta­pauksessa
pelkkää sattumavaralsesti
koottujen tosiasian kokoelman ja
vaiii erinäisten historiallisen proses­sin
puolien kuvailua. Marx osotti
tien ^htelsacTmnallls-taloudellistfen
muodostumain syntymän, kehit^^csen'
ja tuhoutumisen prosessin kaikki-kä­sittävän,
jokapuoliseen tutkimiseen,
tarkastellen, kaikkien - rist^italsten
kehityssuuntien (tendehslen) koko­naisuutta,
verraten niitä eri/yhtels-kuntaluokScaln
tarkoiia rnääriteltä-viln
elämisen ja tadiannoh ehtoihin,
työntäen slvutm sttbjektlivlsauden ja
mielivaltaisuuden eri "johtavien"
aatteiden väOttnasfS tai niiden t u l -
kinnastaK paljastaen poikkeuksetta
kaikkien aattbideh j a fcaiJöiien ma-teriaallstm
tuotäoifovoimlen koko­naisuuden
cijl tendenssien Juuret
IhmlsetJ rudVat Itse historiansa, mut­ta
mikä määrä ihmisten Ja erikoi-
B d ^ ' ihinlsjdukkojen vaikuttlmel,
ttilstä\ JölittlVat vastakkaisten aattel-dett
j a viriaustett ristiriidat, millai-ifeÄ
cii' fcaikklen näiden ihmlsyhteis-k
u h t ^ kaikMen jouläa>Jen rlstiril-
^ b t L kokonaisttuiEr, millaiset ovat ma­teriaalisti
elämän tuotannon, kai­ken
iämlstfcen hlstöilalUs^ toim^
hah; ultobkohtaiseC (obje^iiviset)
ehddt; mulalnen on näiden ehtojen
keMsisBm IBM, ^ leikkeen tähän
k^ixisi Jilark huomion Ja- osotti- tien
tieteeililseen - historian tutkimiseen
j^iitei^ehä,' kdko- valtiävassa ihbhl-
•pudÖkuudefejaaÄ' j a > i^ätiriltalsuudes-i^
an iafii-^aiiilsehk kehltyksprosessl-.
i .ijttä, jdkalseäsa yhteiskunnassa'.
^Qlsten, Jäsenten, pyrkimyÄÄet oVaf
ihfupk vastakkaiset toisten pyrklmyk-
Bli^e,, ettälyhtetekj^ pn täyn:
iiii''ri8tiTrfltöjft, et^a htstdria esiintyy
Wisteluna: kansojen Ja yhteiskuntain
kesken- Jsiikä myös t a l ^ l u n a niiden
steäU^, Ja sen lisäksi vielä esiintyvät
räU^n jä sotain, vallankumousten
nollisemmin osottanut (väftknfclh
väliin rauhallisessa, perustuslaiiUses
S3 muodossa esiintyvän) faoldrien'
taistelim tapausten liikevoimaksi
Historiallisten Idrjotelmain' ESsrjBssa
antoi Marx loistavia j a syviä m a ­terialistisen
hi:JtoriankIrjotuksen
näj-tteitu, eritellen kunkin luokan Ja
väliin sen .sisäisetkin rylunät Jäf
kenok-set, osottaen almlnaähta.väK-
.si, mikiii ja kuinka "jokainen luok-kalaiäleiu
ön valtiollista .feJatelua".
Mitii mcnlmutkaLslmman yiifelskuh-
^aässsA tä<^ s&ääle: valtavasi'iöri
'^ääin- ainÄiäött; vaihacffif feya^
i^taotahhoa^ äe^^klen hv^eotssta,
"Haban ede^^tj^iia tai &äs ta-varatuotaimiÄ
i^te. Eahari ert muo-xLot
— ykstnkertainen tavaravastike
-eli kiertDkxiltta VäUne. tai maksun
.yäUtxe, aiott ja. yetlmtoulmajtinifTi
xaha osottavat, jiatsoen toisen
täi UAsen tolmtnttan «M sovellutt»-
misti^[>ähini yhdlni vääi& tiievaiti t o ^
äin vntateh vaiUlsevax^a^ ^teiskon-'
uaUisen tuotantopressin varsin e r l -
lafellla asteuia." (JPäaoma"!.)
Tkvaratudtamicissa eiSäUä keski-tifsa^
teella raha. mauttuu pääomaksi.
nulli-sten suhteiden j a lix^aosia, töl-r,
Tavaian kiertokulun kaava oli: T
(fcavam> R (raha) — T (tavara),
d. yhifen tavaran myynti voi-idaiseen
ostaa toisen. Yleisen pää- -.sui-.ue -nly. rm.- sean-tVsit-e s.jyd,y eane: stav erk.t ounle vaiesruiuttteele<e•ne •'o man- kaavana on ^i^ii„n.v,„a„sft„ol. n RT->—
Marx teoksissaan histoxiailisen- k e ­hityksen
yhtäläisen vaikatukseri- Oro-tuksel:
si. . . ' .
Marxin teorian syvlmpänä, moni­puolisimpana
Ja yksityiäsphtkisän-pana
vahvistuksena Ja sovellutukse­na
ovat hänen taloudelliset opptasa: om^si, joka on erikoinen historial-
- "Totkielmami lopullisena päämää^ lisestl- määrity... .yhtelskaiuudlinen
ränä", sanoo Marx "Päätaaaa" esi-1tuotantosuhde: Usäa^oa^eS voi ssm"
puheessa^ "on nyky-yhtelskuimRn} tyä tavaraävaihdossa,. k o ^ - tämä
T—R,-s. o. ostaa myydäkseen (voi-täiik).
IJsSarvoIcä^ nimittää; fiiarjt
tätä alkuperäisen, liikkeelle pannun
rahanarvon: lisäystä. T3mSii rahan
1'kaavan" tosiasia kapitalistisessa t a -
«varanviälutesa on tunnettu: juur:
tämä "Jcaava" muuttaa rahan pää-j
«an: edlstyteen tai- lahoamisen a&a-'
•^iidet tämä ! k a l ^ on yleisesti
tumaeituja tosiasioita. Msurx .dsotti
itpStavkn langan^ joka salli i i ^
jlainr^LaisuUdeir tässä näennäisessä
|Sokkeldrak:dmiufesessa. Ja kaak>ksessa
!-r- S4>. lUo^ataistelmi teorte^^^
kunkin yhteiskuiihan kalkkien jäsen­ten-
j^^^^ yhteiskuntaryhmäin pyrkl-f
m!?^teoi . kdkonaisuuden tutkiminen
jvoljdhtaa" näiden pyrldmysten t u -
loiEsfea tieteelliseen määrittelemiseen:
'^Ja: yastakfcalsten pyrkimysten alhe-luttajana
esiintyy erilaisuus niiden
jliuokTdeh oloissa Ja elämisen ehdois­sa^
joihin kukin yhteiskunta jakau­tuu.
"Kalkkien tähänasMstsn yhteis-kuhtaln
historia — kirjottaa:. Marx
Vv 1647: Manifestissa (poikkeul&sena
aUcuperäiEen kyläyhdyskunnan his­toria
lisää Engelä myöhemmin)
- r on (rflttt luokkataistelujen histo-jrifta'..
Vaitefa ja orja, patriisi j a ple-beiji^
Cparoonl' j a maaorja, ammatti-jtamtamestari
j a säUi, lyhyesti sa­noen:!
sortaja Ja sorrettu, ovat aina
jolleet vastakkam, .käyneet keskeymä-töntä,
mlifoin salaista, milloto a-vohita
taistelua, mikä aina on päät-itynyt
koko yhteiskiuman kumouk-
'selliseen mulUstukseeh tai taiste­levien
, luokkien yleiseen häviöön . . .
;E<eodaalisen yhteiskunnan häviöstä
jsyhtynyt uudenajian porvarillinen
•yhteiskimta ei ole lakkauttanut luok-jkayastakohtia.
Se on vain asetta-
Csio. kapitalistisen yhteiskunnan>
taloudellisen lain ' paljastaminen."
G^van, historiallisesti määritellynr
yhteiskunnaa tuotamudlisten-. suh­teiden
tieteellinen selvltvääUnen. n i i ­den
syntyyn, keldtykseen j a sortu­miseen
nähden — kas siinfi Mandn
taloudellisen opetuksen sisältö. K a ­pitalistisessa
yhteiskunnassa vallit^
see tavarain t^iotanto^ iai Msooäa
analyysi alkaa siksi t a v a r a erit­telyllä.
Tavara on, ensiksikin, <dio; jok*
tyydytin Joitakin ihmiB&o- tarpeita^
toiseksi olio^ joka on vaihdettaviasi
toiseen. OUon hyödyökOTfö täte»
sen kä3^töarvoksi. Vaihtoarvo^ ftät
pelldcä ai"vo) ilmenee eimcn kaik.--
kea suhteena, vaihdettaessa jotakin
määrälukua käyttöarvoja yhtä lajia
määrälukuun toista lajia olevia
käyttöarvoja. Jokapäiväinen koke­mus
ösottaa, että TäfTjöböat J * mö**:
jaardit sellaiset -raihdbt tekevät alift-omaayhdenarvolsikäi
kaikki ja kai­kenlaiset,
mitä erilaisimmat jä toi­siinsa
vertaamattomat käsrttöarvot.
Mim, on yhteistä nadea eillalsten
olioiden kesken, jotka eräs yhteis-kunnalllsteh
suhteiden Järjestelmä
tek^o keskenään-, veriiannollisiksl?
Yhteistä nii«ä on se,; että ne Qvat
t - ; työn .tuotteita.
Vaihtaessaan tuotteita- -ihmiset te­kevät
keskenään' vertaisiksi mitä eri-,
laisimmat > työn laJit- • Tavarain tuOi-taptp
dn yhteiskunnallisten: suhtei­den
Järjestelmä, jössä eri tUottäjirtr
tuottavat erilaisia tuotteita. «^.(yR-KapifalMmen
tuntee vain yhdenarvolsten vastlk-keitten
vaihto^ eikä se voi ^ t y ä
hlnnftBHsSstä ,sUlä (^tajahi Ja ms^y-'
jäin keädnälset tappiot Ja voitot
tasaisivat toisensa, mutta kysymys- dellytyksehä dn,' ensikslkm, jtokun
h&i oölcin juuri yleisestä yhteiskun- rahamäärän kasaantuminen j/ksi-nalHsesta
joukko>-ilmlöstä eikä yk- tylsten henkilöiden Käsiin erolla
sUöUlMStä. Saaddkseeit lisäarvo» vermttafai korkealla tavaratuotannon
äaffisesti vipE^Äät^ ^Saaä, joka
oa v a i t t l i i a t ^ sen fedttamisees . o j . «
öio: -^iäisen- 0 h^GEÄe perheensä f liiJiSOlIlti öS':
yiS^fcan). 6siäEfi3afB& tjovoiman
r^lmiömistaja kulottaa sen, s-o. pa-
:nBe, seh:. ty^Äöteieaaäöa^ bafeo- päfc
väisi, sanokaamme 12i tuhniksL Mut-
;t»: t s a ^ ^ B S r . feuudessa timnis^i
("välttämätön" työaika) luo tuot­teen,
•'j<^ korvaa Tääxien :^pttcaisa:
ja semraavaiiQ. äjTuden ttmnln^ far-^
luessa ("Hsä"-työaika)- luo- "lisä"-
tuotteen,- jolÄ partaa- Ä 6ie maksa­nut,
eli Usäarvdh. '
^PäöOTQÄssa <m sHs tuotanU^ro-sessto-
kahnaita^ välttänaätön erottaa
kaksi osaa: pysyvä pääoma, joka
käytetään tuotantovälineisön (ko-neteiin;
työkalUihm; raaka-aäneisifiv
jne. — sen arvo yhdellä kertaa
(tai osittain)- 'dirtj^- muuttumatto­mana
valmlise^ taiotteesefen —. ja
liikkuva i^äom4 j < ^ käytetään
työvoiman- ostoon. Tämän' pääoman
arVo^ ei pysy muuttumättomaiia,
vaan; kasvaa se llsBsivda ladVan työ-prteeäsin
kestäessä. Sitä varten, 11-
n u ^ ^ a k ^ n pääoman harjottaman
työvciman rfiston suhdetta, el oTe
vermttaVa lisäarvoa koko pääomaan,
vaan ainoastaan vaflituvan pääd-mäan,
Usäarvoh suhde; kuten Marx
sifö nimittää, dn esim; edellä esi­tetyssä
tapauksessa 6:6. s.o. sata
prosenttia.
Paädmato: syhnyh hisfiörialllsena e-
;^o^ taOaao. omiatajaa l^rdettävä^
markkinoilta sellainen tavara, Jbnka
itse ki^ttöarvo sisältäisi alkuperäisen
omtnaisuuden. oUa arvolähteenä", t a -
vara) johkar ktdutusprQs^i samalla
olisi u^voniuosäi^ Ja sellai-
;nen- tavara^^ aiMn>. ölasiassa. Se on
Ibmlseiit työvoima. " 8 ^ kulutus on>
työtä,, j a työ luo arvoa. Rahanomis-
.taja. ostaa työvoimaa sen aFvosta,-
jonka, kutea jokaisen muuakinr t a -
vayan aryon^määiää s*^ yhtefekun-
•keskityksen asteella, j a toiseksi, kak-sinkörtaiseasa
merkityteessä "va­paan"
työläisen olemassaolo: sellai­sen-,.
Jokar on vapaa- esteittä j a r a -
jötufcsltta myymään työvoimansa ja
V E ^ I ^ m ^ t a sekä yleensä tuotan-lumi
väTtoefetä, on isännätön työ-läthöj,.
"proTetaari",. joka el voi muu­toin
elää kuin työvoimaansa mjry-mäJlfi.
. (Jätfcet.)
Mattawa-iä#a|sdii
Knäika m e aioimme taitselnn
ntii& me vaadimme?
ja
Meille maksettUh hävyttömän air
haisia palkkoja. a&aiBempla kiiui
piftlh muina kämpillä, q^öai&a ei
suinkaisEa oHsi tuUut olemaan pitem­pi;
käin muiSak^ kämpQläv jdten
aasiömelidti&isuutemme rajoittui
puouavai; eruaisoa luoueira s.^y«- mölk^pä noDean. »Ötäää nialitfol-telskunnallineatyi^
iijakp>...^ taata e&misea mahdollisuus
sniäkmsi ä ketsukoetntäeuertt tvtadiehvdaots sav.'e rrSaimteinol ll-tkevgitalkÄfta uhkaa^le työttömyys^
sinä, yhteisenä, • jökii Joti ' k a l ^ s ^ :ta-
VJar oissa, ilmeiie minkään erik<>isen
tudtanhonhaarah korikreettinea' työ,
ei-yhdenlajihen työ, vaaa: attstraktl^
J4 teafttu^^ Ja no-|^eh, inhimiUlnen l^ö, yleeaisä; ih-ant
vaahojea'^ tilalle uusia luokkia
uusiao sortamisen edellytyksiä ja. a u - ' kehittymisen historiallisen pr«sessiö^
mmiiss työ. Jbkaiaea sea yhteiskimaaiir
työvoima, joka- esBat^y kafkklea t a ­varain!^
arvotti summassa; esiintyy yh>
Itenä samaiia ihmistySvoim mii--
Joonat v-aihtotapaukset todistavat
sen. Siten edustaa jokainen" eri t a ­vara
vaJn välttämättömän yhtetr-kuimallisen
työajan määrätöaa. A r ­von
suuruuden määrää .yhteisktm-aallisesti
-välttämätömän työa mää­rä,
eli sea työa aika, joka öa yh
teiskunnallisesti välttämätöa sen
tavaran, juuri seii_käyttöarvon, tuot­tamiseksi.
"Tasottaen eri tuotteensa
keskenään" vaihdossa, ihmiset tasot-tavat
keskenään eri työlajinsa. He
eivät ole siitä tietoiset, mutta he
tekevät sen." Arvo on suhde kah-idea
ihmisen kesken, kuten sano]
muuan vanha taloustutkija; siihen
on vain lisättävä: suhde, jöta peit-r
tää tavaraverho. Väin yhde» mää-rätjoi
IdistoriailiEen yhteiskuntamuo­don
yhteiskunnaliistign tuotaaaoUl^
tea suhteiden järjestelmää kanaal'
ta katsoen, sen lisäksi mlljarikiätoja
toistuvan joukottaisen v&ihtoilmiön
suhteiden kannalta katsoen voldasä
ymmärtää,mikä on arvö. "Arvttoa
tavarat ovat vala Jähmettj^neentyö»-
ajan vissiä määriä." Aaalysoitiiaan
yksityiskohtaisesti tavarolMö ruu
milHistuneen työn kökonaisstt- luoö^
teen Marx siirtyy anaiyssÄaaäa
arvon ja rahan muotoja. Hänen pää­tehtäväkseen
tulee tällöin arvoa r a ­hamuodon
alkuperän sekä vsäSäSBi
siär taistelua muotoja. Meidän a l -
le^mtK^öst^ tödmaan aiudtuf^ 100^000^
]a9^:i^yi^^ kuinka suiiret dvat sata
töa hmtaa^^^:^^^^ kohti, hanl^
en JglftöSMtä^fe^ , itoäöt^^ Ä $S^(0Oeg6Öftdin, KUSP-h
^ ^ i ^ ^ ^ ä d t i i ;iSp^OOO:iin j a s i ^ E^mta kaksin^
;^i£^äiaät£n^^ Metrbpolitaatn
^ ^ i ^ M i c ^ l u t t ^ d ^ äS^^i^u^ oliF täkdtelfii^ et-
^jiM^ti6Sä^^^0S^ :katipttni^te..•"^Ifamärr • y r i t j ^ n
| | p ^ i ö | | ^ p | l ^ ä i ä ^ • Viäojlta.. ; •,
• ' ' INfj^^aiurella propagaäfidaclla ajettu kairpimgiii rakenBuss
läaa. tulisi ^tarkoittamaan kaupungin vi&kaimplen liikemiekedatikki^n
i ^ e U e M i ^ ^ tuKsi t ä m ^ m u ^ a i i suurilla kös^
l ^ ^ j i ^ f M l a i o s t f r a ^ ja kesfeöksior l a a j ^
^|^^p&|5|nlKm suureiksi osaksi kaupungia veron-
?**äääs&:;^«i£^^ joka tq^aul(>
IJ^^^cta^U^ke^^ ovat
tanut luokkavastakohdat: koko y h -
Iteiskunta jakautuu yhäti enemmän
kahteen suUreen, toisilleen vihamie­liseen
leiriin, kahteen suureen, suo­ranaisesti
vastaltkaia olevaaa laok-kaaa:
porvaristooa ja proletariaat-tiiBt!'
Ranskaa smttesta vaUanfcumo-
^uksesta asti oa Eurppan historia
ierittäla havaiimollisestl useis^^i
snaissa paljastanut täinäa tapaus-teav
tosaai^allisea alustaa, luokkien
taMelun. J» jo restataatslonia
Cvallankumouksgn ^^älBeen Etnalleen
pölautidtseii) a i & Ranskassa syn­nyt*!
joUkoÄ histortoitsijöita (Thier­ry;
VGulisot. Mlgfner,- Tljifflcs); jotka
ytelstäessääa tapahtuneita ervät voi^
aeet olla tuimustäsmtta luokkien
taistelu» jroko R a n ^ a historiaa
yimnartämisea avaimeksi Mattw
aykjdiiea aikakausi, porvariston täy-dea
voiton, eduskuatajärjestelmäln
iäjpnUcolhin.
laajaa (vaikka; el ylelsea) ääaiol-keudea,
huokealdatalseny joukkoiMa
leviävää päivälehflistöH. aikai vvol-ihakkaidea
j a yhä laajenevaia työ-väeajärjestöjea
ja liikeyrittäjäin liit- . . _ .
tojea\aikar-jBe.-^, on vielä lmvain-| tosien tekemiaea —- §uom.
erittely, alkaen sen yksityisistä, tila­päisistä
ilmauksista ("arvofi ykdn-kertainen,
eriumen efl v^ajpaäxe»;
muoto": jonkun tavaran joku mää'
rä vaihtuu toisen tavaran johoakm
tiettyyn määrään), aina yleiseen itf^
vomuotoon asti, jolloin jötö^d^ eiä-lalsia
tavaroita vaihtuu yhteen tiet^
tyyn tavaraan, sekä arvon rahamuo
toon, jolloin tänä tiettsmä tavaralla,
yleisenä vastikkeena esiintyy kulta-
Vaihdon ja tavaratuotanaMi k ^ - i
tyksen ikorkeimpana mnotona raha
peittää, kätkee yksityistea töldea
yhteiskunnallisen luonteen, yhteis­kunnallisen
siteen markkinaia yhdls-tämäin
eri tuottajaia kesken.
Marx erittelee erikoisen y:&it3rts'-
kohtaisesti rahan eri tolmlnaat, ja
oa tässä ^ohden (kutea yleensä
"Pääoman" ensi luvuissa) erittäin
pantava merkme, että abstcaktinea
ja näennäisesti väliin puhtaasti de-duktliyinen*)
tutkimusmudtö - itse
kaudelle, el^ ollut oaemessa; Perliec!-
llsa& työlödfifflä oE mahäöttmtar huo­lehtia-
pdrheenisä tohäeeacuToBta.
; T^öläisten-r taholla öHaöikin yksi^
mieHslä/^ taisteluu)^ .fylitS^^
siittie^eäti hyväksi ^käm^tplUidus-ioja^
lokakuim pnä iakkppääfök-
? jMe emme suiäkfiaö. vaatineef
liikdJi» aihoastaap-samaa
titässä^ kasa ms^ttam' piii-riä
mualSi^Iflgnpiä^, jpka pälkkstak-sa
oli sopusolimussäi- tii^J^M. o i C.
asettamien palkkataksojen kanssa.
Me emme vaatineet kuin oikeutta
elää. -
JWW. e l tiniäusta ksitappä-edasfaja-kdSxiiiksien
i ^ t 5 s&
Heti lakoa ensimäiiseätä päivästä
IJfetiea- smtoivafr Xw.w:l&lBet yioamär-tää,
että lie eivät tule-aattemaaa l a -
koOff kannatusta^ ja etts* eivät- tunr
äufita^ kämppiea-edustajakcdcouksea
lakkjäpäätöatä. • Bl^däa t u e s t a an
alettiia> ^ t t S a ^ ä a , kuiai» lakkoa
(ä^ oikeirixa tavalla^ aloitettu, että
se< ntt ^ itaftrmnimiii^ien kfingttdua ke-rätäkseea
rahaa. Keikealaisla j u t -
tevitettlSa lokasta je erittäia-k
i a isea: joluiossai olevista tovereista^
T.WM. t m ^ t u t f rilkkttreihin
Kun IMV.W. ep^äoahistul yritykses­sään
muutaa lakko korpilakoksi ja
saada se sitea murretuksi, lähetti
se kuusi miestä läkkoalueelle "läfc-fcövähdeiksi",
ahtaen luonnolliesisti
työskenteiyotijeet mukaan. Tultuaan
laSkoalueelle, kävivät näimä "iakko-vahdlt"
noutamassa muutamia rik-kureita
joukkoonsa j a näin volmis-tdöeina
safi^uivät! rakkovahtieri ko-kdUkseeB.
Kokoukselle esittivät he,
että uusi lakkpkdmitea dn valittava
koska Hautamäki muuten ; lopettaa
lakon viilfdn sisällä, vaikka tilanne
on työläisille hyvin edulliaea. S a ­malla
esittivät lie - valihneeiisa ko-ittlteäari
-jd' kdime lienfcllöäi jpfceh
nyt ei eiiaä' tarvitse kuin • kaksi
lisää. • '
VaiKKä käsftiiimi&; että-tämäfi eh­dotetun
"lakijokömitean" taakse oli­simme
voineet saada i.w.w; johtajis­toa
lisäksi,, sekä jö^iparit, että rik­kurit,
emme.''Hyväk^S?aeet esitystä.
Asetuimme isille k i i ^ ^ että kaik­ki
muutokset mitkä koskevat lakr
kp«, da' .oikeuteta tefcemääa ainoas-tasaa
yleöien-laaikdiaistea kokous.
£äm tämä rikkiäeiden avulla teh­ty
ryntä;^ lakont johdon siirtämises­tä
toisiin käsfin: meni myttyyn, a l -
faavat nämä "läkSovahdit" seUttää,
että l ^ ä pärais lopdttaai vaakka
-jyiimeääten :\?ikkpjea. aikana., on
Saksassa työttömyys kasvanut huo-jmattavasti-
Talla hetkellä, työttö­mien
lukumäärä nousee" ylT 2 m i l ­joonan.
TalondeHiflta tUanhetta
tutkiva tiedekoata ennustaa, ^ t ä
talvea faiiutösa; talee tyÖtKroien
lukumäärä Saksassa nousemaanpa
miljoonaan j a vie^äpä sniä yJSan,
jos taloudeUinen tilanne huono­nee.
Minkälaiset sitten ovat syyt tä­hän
työttömyyden kasvuun?
iGe" on kiertämätön tosiasia, e*ttS
iässä ei ole kysymys mistääjt t a ­vallisesta
työttömyyden kasvusta
talven edeHä-sesoakitöiden päätytä
tyu. Ratlcaisevinta osaa työtta-myydlen-
IcaävTissa esittää; kapitalis­tinen
ratsionalisöinti {jiäridpeMiiB-tyttäminen),
jota toteutetaian Sak­s
a ^ mahdoHiäimman laajassa m i ­tassa.
.
Saksan teolliuuden perustuotan­non
aloilla oh tuotannon ohäa«ä-nykyään
suurempi kuin viiosi sjt-ten.
Valuraudaa tuotanto oli vuo­den
1928 lokakuussa päivittäjä
37 tuhatta- tonnia. Hiilen tuotanto
on noussut tänä aileana S^H tu
Hannesta tonnista 411- tuHiSnfeeä;
tonniin päivitjtäln. Äutfo: tästä
huolimatta ..on työttömien luku
määrä viime vuoden loKakuuhun
verrafea liätääntynyt väHin^Ä-; 300
tuhannella^. TTyöAtouto» iJajalton
riisto kapitalistisen järkiperäistyt
tätoiisen avulla antaa'' kapitalisteille
msöidöHisuuden heiUföä jpdikoittain
työläisiä kadulle.
Loistavan esimerkin kapitalisti
sesta jäi-kiperäistyttämisestä' antaa
tapahtumat Kerfd-Sakisan kivihiil
teollisuudessa, jossa- työläiset ova-juuri
nyt esittän-eet palkankörotus-vaatrmuksen.
Vuoteen 1928 men
nessä kasvoi tuoifanto ]^eski-Sak-san
kivihiilikaivoksilla noin viiden
vuoden" aikana ainoastaan 40- pro­sentilla.
Mutta tämän jälkeen, kun
on ryhdytty töteuttaimaan kapita
listista järkiperäistyttämistä, on
jokaisen ityöläisen työntuöttavai
suus päivää kohti noussut s vuodes­sa
^16 tonnista 4^99 törmiin, siis
paljon enenmiSliä kuin 100 prose»
tilla. Tämän tuloksena on kaivok­sissa
(työskehtelevieh työläisten
lukumäärä^ väftentyhytt 173 tnriian-nesta
100 tuhanteen.
suomalaisen " ' £ r | t t ^ nai^pnhn^,
Xyjfll Tofwsen maacacäUA&
Käivosyhtymiea voitot kasvavat
Huimaavasti. Tuotantolaitoksia
laajennetaan /vuodesta yUoteen.
Tästä huolimatta kohtaavat kaivoin-työläisten
palfcankordtusvaatimuk-set.
raivoikasta vastarintaa työnan­tajien
taholta.
J u l i s t e i n p a - väUUä oaailmallelda
5ä£^m^dfattea anrullia^ ettei la^oa
o ^ TÄikoitukseaa öetealöa- o H ^
estäät avustäksea i^antl j a taivuttaa
Iskkooai^t aäläUä.
me -^öläis^^ jotka tiedämme, a d -
tär oa hankdäa elämänsä ja
tiQäakodrUmai&ssuBaii tUPmit-'
semme moiset jijsi^t^set,. ^ ä ase-tamnie
ntidea levmisjät ytideinvertal-seS^
irikkurerdea ja t^aaatajaia kä-tsträdea
kansss;
JSlQa^a^ ts^ÖiSiBea oa
ind oiiDeutetiit ryhtyniääa^ talsteluua
initkkap» japiMatt kuululvatkm~mel
&öl«k p e a ö ^ ^ I.W.W:a kaa-itiaeäusraci^
SE^^
,*) Deduktsioni on tutkimusmene>*
telmä, joka yleisistä totuuk^sta, pe-riaatteista
johtaa yfcsitgdskohtid^
väitteitä. Sen vastakohta on i a -
dUktsioni. kokemuksellktca havain­tojen
perusteella yleisten johtoi^-
johtajat eivät kultmkaan
tuhäost^eet tätä oikeutta meillä
'«teVaa, hiioUmatta siitä, vaikka I^w.w.
läisetläa metsätyöläiset kämpUlä
asettuivat tukanaaa edustajakokp-uksenune
päätöstä ja olivat lakoa a l ­kaessa
sea iutmaaUa.
l^ökseia I.W;W. taistelusta lak­koa
^yS^taaa, oH se. että työläiset
jdtiÄ uisivat I.W'W. työväeajärjes-
: töksi. jotka kuuluivat sea kannatta­ja
jdukk<»n, saatiin^ epäileviksi lak-lora.
kplitaan, aina siinä määrässä,
että osa onnistuttiin värväämään
rikkurelkrf käniiäl&.
Ba&Krita. saaffin ai&Maslaaa sieltä
k u a japparlt toivat miehiä- jos­tain
muuedta kuia Port Ar&urista,
tai SVMt Williamlsta, liiUyivät aämä
heti Takftplalsitn kuultoaaa töiden
olevaa lakkotilassa:. AäTinagt^^i^ kak-soiskanpungeista
värvätyt Tlkknxit.
'joille i.w.v:l^stea Jdhtajaia. toimes­t
a oli sehtetty, että lakko oa vala
kommunistien juonittelua, työskea-teliväfe
kännillä.
juuri fekeh- <divat vakuuttaneet t l -
laöteea oldvaut edullilsea lakoa voit­tamiselle.
Tämäa jälfcBfen kerlfei\^t
a t e ä "lakkovähdit" hSmttjsrynjsS ja
lSKfiK®e ffaiSiSföEääin' sÄäihaiaa: uUlsia
KuiS jpku iröifvB yllBmaSnitUista t a -
psukslslia pii kuluaut,. aikdi r a s u -
reita saapiä^a kämpille suurissa jou-koiissa.
^HttäeU Eafekovähdeine, että
tW.W. oa IbpettariUt iäkort Ja sea
pörasteelia he eivät tuimusta lakkoa
eäää dlevaa olemassa.
Että I.ViT;^-, JPila ei koko l ^ on
kuHniun pitänyt olfa, mitään sano-aysta,.
merii lopettenueaa lakon,, to­distaa
millä häikäilemättömys^ellä
se pilvdli- työnaötajf^ asiaa. Että
se epäoatä^ttuaaa aui£Qa keinPiSa-im^
taa ta&telmiäme, jdHm sen lop-pimeeksi,
siuaatea sitea rikkurit.
Älifa me soaolimie I.W.W:istä?
MB laÖoUäjaa^ nuehet; ^bienäne
ykölmieBsiä siitä, että tämäa j S i -
vfift iMtfm. m j&tmiS. joka talö-
Hudmatava osay - -miltei
puölet, näistä työttömistä e i saa
miftlcäänkiista työfctömsitysaVustuBtai
Saksan koimmUnistinten puolue on
dsitti^yt parlamentille,, että se te­kisi
pikaisen petoksen lisävMrojdn
myöntämisesftia. työttömiea avusr
tukseea. Tätä; Varten tarvittaisiin
175' miijoonaa- markkaa, mikä ei
ole oUenkaaa suuri Saksan valtiP-budjetin
koko menopuoleen, verra­ten,
joka foekeo noin- 10 miljardia
markkaa. Mutta sosialidemokraat­t
i Millerin hallitus on kiiruhtanut
jö edeltäpäin ilmöitiiamaan, ettei
isiEä ole varoja työttömiä väri;en.
Sosialidemokraattinen finanssi-rtunSsteri
Hiifreding suunnititelee
paiäfailteatt verouudistusta. Hän
Mkpd korottaa työtätekevien^ nis­koille
lankevia väliUisiä veroja 1
mHjardiUa' markaUa vuodessa, ja
alentaa kapitalistien veroja 1%^
miljardilla markalla.: Sa&saa ja
Puolan -välisen- sopimuksen mukaan
aiikoo hän maksaa Puolasta kpr-koitetuille
salcsalaisiUe moanoaiis-tajiöo
y i i 500 miljoonaa mm:'kkaa;
Hän myöntää aximeijalle j a sota­laivastolle
suunnattomia summia.
Avusitustea muodossa häai antaa-tehtailijoiire
ji» h^^PmiistajillP' m-itoja
miljoonia markkoja. Siksi
hänfellä ei olekaan aikaa eikä mah-doäjsuuksm
ajatella työttömiä.
suomaiaisKi: j{iff.festefe' imisf^uja.
toveritar ; Lyyli» Toivoneiv tMlee saa-piuuaaa
PPhJofe-Qntaiäbdn, jossa
Ic^iulteUum ^dfiaaiiä^ totoja ja
^öläisnäiäeir- osastoja - jäljestämään
kokous- Ja puhetilaisuuksia seuraa­vissa
paikoissa ällamainittuina t ^ i .
vlnär '•• - •
Kirkland taias lauaätaiha jouluk.
28 pnä.
Rpsegrove sunauntaiiia,. jar maa-aaatama
jbuIuiE. 30" p i ^
Timadns ^ t a i a a j a k e ^ t r i l ^ n a
jouluk.'31 j a tammlk. 1 pnä.
South Porcupine torstaina tam-mifc.~
iz^piiäi
PottsriUe perjaataJnia* tanunlk.
3 pnä.
Tiipmins lauantaina , tammlk.
4 pnä.
Toverifcar Toivosen matka tulee e-rikoisestl
kottdistuiBä.an Järjestömme
jäserarT^äs^fisea Ja iyöläisaaistea o-sästorjeh
toiminnan ediJsfömli^^
Keholtamme' tovereita teksäiiään
pa^hafmsa näiden tilaiBUu&sieaon-nistmnlseksi.
Suom. Essa.
Väsyit ja valkea Hapsi,
köiiti sun hetkesi 'lyö.
Häipyeri uhbh Harmaan'
usvaHan vatTriaian,
päättyvi työ —
hetkesi viimeinen lyö.
sairas laUIäjä kuuniteli sydäniiään.
Katseli viisarin- siiri^a viimeiseen
Ketk-een.
Vaisjmyt sydän hiin värjyen
lOiinias^a lyö,
muistaissa ilftöja iOtun tään
vuotenBft retken.
Kuolleena kukikaset riiÄui jo
pois:
Oi jps^a ois nyt oottoa
laulajaa V sairaan viimeisen . hetken,
AH! Sinä värjyvä hetkinen- -vuoteni
- — T u l i outo mun- syöntänt yön!
liekö; se ikaihoa kupldn '••^•^
tai oottoa,.saapiryan hetken. ,,
--j-li^ois,Jpois" — aierpn'Jl^Ulu; ..
noin- Icutsuen söi. —
Väikkyvi kullassa ruiskon ' .
a. laiäuna niyrskyssä — oi
— pois lähden itiä, pois •—
Meren kutsUn j a kaij^dhi ibaliden.
Jo hetkinen ' lyö —
pnj kesJki yö —
J o vanhus horjuen lanti.
triiia^ vuosi nyt .äätuessaJah
unen viimeisen haudan se saa.
Mitä laulaja^, sairasko opt,
Unen Haamutko Haudoista
vilkkaa?
Kylmänä leikithän-elämää
ia lempehen, uskoa pilkkaat?
Vieläkö muistaisit Uiita .
mi mennyt on — -
kosken laulua; satua rehraustoh.
— Elo valheljta, tiedä
kua lähdet—.
imereh kutsun sen kummaa
föSfdeh:
sasstt
m
Bestel, Ont,
K^voaaaies ,kiielii TääUä sattui tä-tefee
» löäkkia t5«VäestÖh pyrkmiykSiä<| P* k d l a 2 jöivällä ir
vastaan, joilla tarkoitetaan paran­taa
nykyfetä asemaa.
Että sea. jtAtÄjIsto on työnanta-jäia
tt^Pllisia reäkejä, vahiiiina pal­velemaan
i ^ ö ä ä a k a i l ^ M i i lösai-semmillakin
keöioilla.
Me emme jputimeet. luopumaan
taistelusta siksi,- ettemme tdisi saa­neet
riittävästi avustusta taisteUfl-länmd
myötaanfelialtä työlaisjoukoil-ta.
Meitä ei ki&istaaut, poliisiter-rori,
eikä japparöiden vaiaotcrimen-piteet.:
Meidät pakoiti ^ luopumaan
taistelusta työväen järjestön nuneä
kaiitava I;WiW. :
Sea j<Ätajistpa jäljestämällä rik-kurivärväykseUä
nmrrettiia taiste-lumane
j a tehtiia sea jatkamäien
tnl«&sett«naksfc
Me katsSSmme työväen liikkeen hä-lÄlsemiseksi
kutsua lW.W:tä .tä-kävä
kalvosoaaettcamm^ jossa' suo-malaaaen
kalvostyöläiaea Yrjö Haa­pamäki
leukaaatut mia pahito^ että
oli lähtettävä kuljettunaaiZ' Oobalt-tiia
lääMiia hoitoon». vEMaa Biatkall»
Elfc Ii£&ella HaapamäJä kuoli
20 p. kello .6 aamua. Matkaa et
Siltä keskeytetty,.,HaapamäearUnmiE
TöviBBiKtäa
V. ja. uL seura "Isku" pitämäissään
sääatömääräisessä kokouksessa jou­luk.
11 pEÄ; erotti Jäsennyydestaän
Niilo Nivaa metsätsöläistiQa lakdn
rikkuriaa otoiisa. johdosta, jotea hä-aea
koittäiisa No. 77 kudletetaaa.
Port Arthur Jouluk. 22 pnä, Ä .
. y. ja IL seura "isku^»
N. Viiiaaea' p.. Ponsen
(sihteeri) (puheeaj.)
tudtiia tämäa Kirna 21 p. <3Pbaltfla
ja. hsudattiia-samana-päivänä^..
Paikka, missä Tran];vaTTifl^j oli joa-bua
tPverinsa kanssa työssä, o l i tyh­j
ä "stoc^V jota,v toe^ pofadistivat.
maa jälkeen työväem jätjestSkst'
Biatpsta irtaaatoi Mvii Joka putosi
Ha^pamaea oikean jalan , nilkan
kohdaOe martain san murskifei ja
oikeaa käden peukalo oli^
murskaantuaut:.
; TSssSMto^ taiBUksessa oa edeHä-malaitttt
tapaus katsottava j&jesteli'
mäa ^akst sillä hmmo lääkärin».'
LAKKOVÄermtNJAN
MBBHET.
rdätEaa Vapaus
Imito <m tshäa suuria syy. Sdlalnen
asiaia tila vöidaaa poista» vaasr
työläisten yhtäsvoinua.
Yrjö Haapamäkt <Hi perheeUtaea
mies. Hänen perheeBsai vaim» j a 3
lasta ovat Suomessai Häö.oU 2»
vuodeaja koti seutu Jalasjärvi T a i -
valkylä: Ollut' tässä maassa 3 vuotta.
Mikään ^ Q^ie hytää,
kannettu amerilatfeäBiöt säHmiS'
lehtimies Artaiur Äasttäse filrjtäft&ft:
'*JmiSS3i ylpe^ Ka&Bäbau&imme>
kieltäytyy tunaustamaat» miSäö
mitä Venäjä tekee, päitsT fcufii se os­taa
meiltä tsäami M^- titömita^^i&
vfdlaakumoosta, v^kka dma^ hBUt-tuksemme
j a ametUaääiseix kilate-än
omaisuuden^ omistuskirjffb •pPhlfatt^
tuvat sille. Tämä amerikalaiadn y-
Ihnielisyys ei ehkä ole. viisasta^ -
venäläiset menevät eteeajSik leöT-
^sOIa ja mulUa aloina. H& jpnafn
kauailna päiväaä tiHevat olemiaan
maaihnaa parhMta rahJalla <S5£^4itt".
vatattoaaa siihen tosiassaaa, että
NieuvotsoHitto kulotta» yiPfelS Varo­j
a suurimmaa mäaräö ^ntin intti®»
mött Jansakunta, Mrjoittäj» Änema-vttaa:
'^KansakunnäiBei jpka äföni^
l a kertaa edistä» OzöiUiä^ j& feol-liäuottaaa
ei sopisit ti»vaI3&^'1(0-
bottaa ojkapSitgäar.
Joku aika dttea sama^ kfajotttaja
ksttOKsaffit neävpsto^iS^sä^ ecQs-
ISOB^sestä ja^ ^smiiäi^ ."^ätia^^
misesta lausui, .ettaK,Vessy& tKte^rJdr
taia todelhsta farmi pulaa ^rotkai-semiseksi,
: * ^ i - ä m e r t t ^
annamme 1 vaaSHupaUksIa*',' *