Vapaus, December 16, 1927

              Sivu 4 Perjantaina, jonlak; 16 p : n a - - F r i 4 Dee. 16 No, 168 —1927
4n ' ' '
V A P A U S
8 . C KEEU
T O I M I T T A J A T t
T. M. CABISON. B. A - TENHUIfEH. B . P E H K O N E N.
B^cblcrad «t tb« PMI OfCe* D ^ a n a c s t , Ottnr*. aa •teood elaaa naxter.
VAPAV$ (Ulxatr)
Tk« M l r «cia «{ rtBoUk Vorlccfa i s Cuuda. P o b l i i M U S s A s t r . O M ^ eraty Kosaar.
\j, Vcdacadar. n a o d a r as4 f i U a r .
•••••• ~" ' " TILAUSHINNAT: "~ '~,
1 *k. « i ^ 6 kk. S2J0. S kk. fl.TS Ja 1 kk. fljOO. — YhdjmitcObiM Ja Smomccs aeki
• B a M i B e : I ^ 16X1», * kk. $3S0. 3 kk. tZM Ja I U . SI.OO.
* ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: ' , •
flibnanaotiikKt «140 kettä. t 2 J 0 kaksi kertaa. — AnotiittMramcaeOiBotBkiet SOe. palitataama. —
fOMnaUtulaMtskaet SOe. k o t a . f l X O 3 kertaa. — SrBtrmäUa»otak*et %\m kerta. f Z M 3 kertaa. —
A*ia«»UBK>lakact »AO-kerta. t3U» kaksi kertaa. — Kiitoulaiotaksat t i i » kerta. — KBoIenuailnotnk-
Mk I 2 M kertt. SOe. Ilsimikai kiHodaaieelta tai mistoirinyltS. — Halataastiedoc Ja oaoteiiiaotakset
• H e . k e r u . t l M koloa kertaa. — TOapäisUmottaJien Ja UnotiuaecBttBiiriea on, «udittaesaa. läbetctari
OaMtnkiBU etokäleca. — TiJaakaU. Josta et aevaa taka. «i toUa läbetUBiäa. paitai asUalcstes. JoiUa
•mm iakaakaet.
L d i l c c a aiotsl iloratukset pitää oUa*tasttorisaa kello 12 ilisestriaisMiväii edelliaeoä aAJpiirZaä.
Vapaadea toimics»! Ubcttjr BoiMiss, 33 Lorse Street. Pobelio S36W.
Vapaadea kooaori: Liberty BaUdJBf. 3S Lorae S i . Pnbelia 1033. Postiofote: Bos (9, SiulInuT. Oat.
Joa etta aiUoia l a i s ^ aaa vsatassU ensiauUeea kirjecsecBiie. kirjottakaa aadalleea Uikkecakoiujaa
VmMOallnella Bia»Uä: 1. V . lUlNNASTO. IUkk««a^
' ' ' ' .. < I —
Nova Scofran kairosmiehet vaatiMt • ••••
Amerikan yhdistyneen kaivostyö­läisten
liiton kahdenkyinm en ennen
kuudennen piirin edustajakpkoos
heitti taisteluhansikkaan British Em­pire
Steel-yhtiöUe, lausuu kommn
nistipuolueen pää-äänenkannattaja
toimituspaistoillaan ja kysyy: mut
ta tuleeko piirin toimeenpaneva ko­mitea,
McLeod ja kumppanit, nou
dattamaan jäscnjoukkojen määräyk­siä?
Nova Scotian kaivosmiesten ja
British Empire-teräsyhtiön välillä
nykyään voimassaoleva palkkasopi
mus päättyy ensi helmikuussa. Edus­tajakokous
otti palkkavaatimuksia
koskevan kysymyksen pois ohjelma
komitean käsistä. Tuon komitean
alkuperäinen esitys oli, että pyyde­tään
kymmenen prosenttiin kxiikkien
päivätyöläisten palkoista nousevaa
korotusta ja sen sovittamista niiden
palkkojen korottamiseen, jotka o^^at
alle $5.00 päivässä. Näin tiedote­taan
porvarislehdissä. Edustajako­kous
päätti vaatia kahdenkymmenen
prosentin korotusta niille päivätyö-
Iäisille, jotka njt saavat '$4.00, vii­dentoista
prosentin korotusta kai­kille
työläisille, joitten palkka nyt
vaihtelee 84.00 ja S4.70 välillä päi­vältä
ja kymmenen prosentin koro­tusta
kaikille päivätyöläbille, jotka
nyt saavat yli $4.75 päivältä, ja
urokkatyöläisille.
Nykyinen työsopimus perustuu
iSunconin. komissionin selostukseen
Kmum, on kansoja kahlittu pimeyden yössä. Ja tu­hannet,
mä Joonat ihmiset tfvat vielä tänä päivällä tie­tämättömyyden
sokaisemia. He vaeltavat päivästä toi­seen,
paikasta paikkaan, tietämättä jä tajuamatta mitä
varten he elävät. Käsittämättä mikä on kuluvan vuosi­sadan
ihmisen olemassaolon tarkoitus.
Jos ihmiset näkisivät ja kuulisivat, mitä heidän ym­pärillään
jokainen päivä tapahtuu, niin he eivät hy­väksyisi
kaikkea sitä minkä he nyt hyväksyvät.
Mutta useimmat ihmiset ovat sokeita ja kuuroja,
nenästä talutettavia tahdottomia olioita. He menevät
yleensä kaikkialle, mihin heitä käsketään, tekevät mitä
käsketään ja elävät siten kuin heidän käsketään'elää.
Poikkeuksen tälUusesta joukosta tekevät vain harvat.
Näää harvoja me kutsumme luokkatietoisiksi ihmisiksi.
Oi, ihminen! Miksi et tajua yksinkertaisempia
asioita?
Kun teet raskasta työtä siksi, että saisit ruokaa ja
vaatteita itsellesi, et kuitenkaan useimmiten niitä saa!
Et ainakaan riittävästi. Jos satsitkin hädin tuskin itsel­lesi,
niin miten on perheesi laita? Jos sinulla on, lap-ti
sanoo melkobella uteliaisuudella
halunneensa nähdä mitä temppua
tultaisiin käyttämään, jotta Besco
voisi välttää korotuksen maksami­sen.
Ja keino löydettiin helposti.
Jokainen on kuullut tietoja British
Empire-teräsyhtiön kieltämättömistä 'Ulasi ei ole; arUaessasi heille osasi, jäät itse ilman.
ja laadittaessa tehtiin eiihen mää­räys,
jonka mukaan kaivostyöläisten
liiton edustajat saavat aika-ajottoin
tarkastaa yhtiön tilikirjat ja joiika
miikaan palkkatason pitäisi nousta
automaattisesti^ jos kaivosten omis­tajien
voitot edellyttävät Jo silloin
huomauttivat edistysmieliset, että
siinä on joku koukku, että yhtiö
löytäisi keinon kiertääkseen nämä
'*aika-ajottaiset tilintarkastukset" jä
tehdäkseen ne vahingottomiksi. Leh-voitoista
ja tuotannon lisääntymises­tä.
Montreal Gazette-lehdessä äsket­täin
julkabtussa taloudellisessa kat­sauksessa
lausuttiin: "firitish Em­pire-
teräsyhtiön Sydneyssä sijaitse­vien
myllyjen ilmotetaan olevan
erinomaisessa asemassa, mikäli kir­jat
psoltavat. Nyt käsillä olevat ti­laukset
ylittävät 20,000 tonnilla
vuosi sitten käsillä olleet, täten taa­ten
myllyjen jatkuvan käynnin pit­källe
ensi vuoteen, samalla kun huo­mattavasti
uusia tilauksia on näky­vissä.
, Yhtiöllä on toivoa uusien
ratakiskotilauksien saamisesta vien­timarkkinoilta
ja se on jo tänä vuon­na
tehnyt liikettä Jamaican ja In­tian
kanssa.**
Kuinka tuo selostus Bescon hy­vinvoinnista
on kierrettävissä? ky­syy
lehti ja huomauttaa, että tilin­tarkastaja,
jokai esitti selostuksen
kaivosmiesten l:esäkuussia pitämälle
edustajakokoukselle, selitti, että
'Vaikka yhtiö 4^'n k|sitellyt suunnat­toman
määrän Iuiftä,'niin paljo siitä
on myyty hyvin jhalvalla, kun on kil-paiitu
amerikaiaisen hiilen kanssa
Montrealin markkinoilla ja puhtaat
voitot ovat pieiiet". \ V
Nova Scotian kaivosmiesten äs­keinen
edustaja&pko^ ei sallinut
villojen vetämistä öihfiiUeen; Yhtiö
käärii ^suunnattomia voittoja ja mi«
kä on vielä enemmän, se hyötyy
nyt hiilenkaivajosta lähes k ^ i ker­taa
enemmän kuin ennen. Worker'
lopettaa kirjotuksensa kehotukseen:
Nyt on aika toistella, jos Besco kiel­täytyy
vaatimuksiin myöntymisestä.
Niin on ja niin tulee olemaan siksi, kunnes ihmisten
silmät ja korvat aukenevat. Tätä hullujenhuoneen elä­mää
kestää niin kauan, kun työtätekevät kantavat har­teillaan
niitä ihmisiä, joita me kutsumme kapitalisteiksi.
Tietämättömien ihmisten Jieikoimpana puolena- on se^
että he luulevat tietävänsä kaikki. Kapitalistisen yhteis­kunnan
kasvattaman köyhimyksen surkuteltavin ominai­suus
on, että hän luulee tulevansa joskus rikkaaksi.
Ne ihmiset, joita me kutsumme luokkatietoisiksi työ­läisiksi,
sanovat tietävänsä vähän, mutta] pyrkivät hank­kimaan
lisää tietoja; ovat köyhiä, mutta eivät uneksi
koskaan rikkaiksi tulevansa. Tekevät työtä, mutta ha­luavat
myöskin työstään elää.
Ihmisillä on ollut pyrkimys päästä valoa'kohti, vaan
ovat pimeyteen vaeltaneet. Kun ovat pyrkineet katko-
'maan kahleitaan, sitä lujemmin ovat kiinni tarttuneet.
Henkiorjuus on muuttunut palkkaorjuudeksi. Maa­orjuus
on vaihtunut talonpojan velkavankeudeksi. ^
Henkiorjqn elämä ja ruumis maksoi orjaisännälle
jotakin; palkkaorja sieluineen ja ruumiineen ei ritqksa
kapitalistille senttiäkään. Palkkaorjan syntymisestä
ansaitsee lääkäri; kuolemasta pappi ja hautaantoimit-taja.
,r • •
"Taita isoovälle leipäsi ja vie raadolliset kulkijat
huoneeseesi!" Näin veisataan kapitalistjfin TiistämUlä
rahoilla pystytetyissä kirkoissa, palkka-pappien ^uun
kautta. Niin on veisattu pari ttikatta vuotta. Menty
hartain mielin jouliiaamuna yarha^
Utin palaessa. Kuunneltu, papiri saärtUi, luk^iyiri vfU
saama "halleellujaa" ja palattu tyytyväisenä kotiin.
Onko valkeutta tullut?, On kyllä! Toisinaan liian­kin
kirkkaana. Sotatantereella helvetinkoneiden räjäh­täessä
on "valkeutta" kylliksi. Samahlaista "valkeutta"
ovat osakseen saaneet kaikkien maiden raatajat. Suo­menkin,
karun Pohjolan maan köyhälistö sai kokea
Poliittinen vallankumous, joka
riuhtosi vallan nylkyrien käsistä ja
luovutti sen työläisille ja talonpo­jille,
samoin kuin taloudellinen val­lankumous,
jota toteutetaan sitkeällä
tarmolla ja kaukonäköisesti; vallan­kumous,
jota kutsutaan sosialismin
rakentamiseksi, tarjoo kulttuurival-
Jankumouksen. ensi edellytykset, L s .
tapojen uudelleenmuokkauksen edel-
^.lytykset, minkä kautta jokaisen yk-sitjisen
ihmisen, jokaisen yksityi­sen
perheen ja ihmisryhmsuQ ole­massaolo
;muunneta9n ja annetaan
tälle uusi suunta, joka, kuten Marx
on sanonut, on tosi-ihmisen veroi-
.^nen.'--
Kapitalistinen yhteiskuntajärjes­tys,
joka muodostaa vuosisatojen
vieriessä tobtoan seuranneiden or*
gonisatsionien huippukohdan, on
hauras ja tolkuton. Sillä on tietysti
historiallinen alkuperänsä ja kai-!
keila siinä on syynsä, mutta tämä
ei voi millään tavalla pakottaa mei­tä
sivuuttamaan sitä tosiasiaa, että
: sen aika on ohi ja että sillä on en-nettomuuttatuottavat
paheensa, jot-k^
tulevat pakottamaan luokkatietoi-set
proletariaatit nykyisin ja vielä
enemmän lähitulevaisuudessa, jol­loin-
kapitalismi on kukistettu, pitä­mään
sitä kaikissa suhteissa raaka­laismaisena
ja tekopyhänä aikakau­tena.
Ihmiskunta on parast*aikaa siirty­mässä
kriitilliseen kauteen, missä
yli-ikäinen kapitalistinen imperialis^
zaiwon korvattava sellaisella yhteis-kuntaorganisatsioUa,
joka vahtaa
jäljen ja omantuzmon vaatimusta.
Sosialismin ilmestyminen on kier'
tämätön, valtaisien alkeellisten syi­den
säätämä ilmiö.. Mutta suuret
yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat
ihmisten aivojen ja käsien kaiitta.
Kulttuurin vaihto tapahtuu sitä ke­veämmin,
nopeammin ja kivutto­mammin,
mitä paremmin vanhan
hävittäjät tuntevat tiensä ja pää­määränsä
ja mitä suuremmalla tar­molla
ja rohkealla innostuksella he
antautuvat vallankumouksen asialle.
Neuvostoliitossa on tietysti ensimäi-seksi
avauttmut mahdollisuus talous­elämän
rakentamiseen sosialistiselle
pohjalle, samoin kuin systemaatti­nen
vaikutusmahdollisuus jalom­paan
suuntaan, vanhalta järjestel­mältä
perittyyn, tyypisteltyyn ja
muodottomaksi rumeimettuun- moo-raalilakiin.
Nojaten vanhan kulttuurin tietä­miseen,
joka sisältää joukon meille
ehdottoman tärkeätä ainesta, on
meidän nyt,' tultuamme tieteellises­sä
suhteessa voimakkaammaksi, he­ti
ryhdyttävä kulttuurirakennustyö-hön.;
Kultmeet kymmenen vuotta ov^
tarjonneet meille pieniä mahdolli­suuksia
tähän työhön, mutta saa­vutuksemme
eivät silti suinkaan ole
olleet vähäiset. Alkavan vuosikym­menen
on huomattavasti suurem­massa
määrässä siirrettävä jokapäi­väiseen
elämään tapojen muutosta
koskevan poliittisen mullistdksen pu­itte
ja ankkuroitava siihen todelli­nen
inhinullinen kulttuiirL
A.r LunatsharskL
— Myönnätte! —"— Hyvä että edes myönnätte..
Miten onkaan vilja^aittain, rahakirstuin-laita? Ne
ovatko tyhjät, vai täysinäiset?
Täynnä ovat nuo molemmat! Eikä siinä kaikki.
Täynnä ovat myöskin suuret arsenaalit, missä sota­välineitä,
on lajia ja toista. Silcsi että kaikkia on riit­tävästi,
siks ipalkkaorjglla on nälkä, kun tavaraa ei
tarvitse vtdmistaa.
Se on nurinkurista, eikö totta! — Tuleeko aina näin
olemaan? — Ei airut! §iitä saamme olla varmat.
Päättyy orjuus, poistuu pimeys^kun päämäärästään
tietoinen köyhälistö alkaa liikehtimään. Nousee palk-kaorjain
armeija, lyöden talonpojalle veljenkättä. Ei­vät
suinkaem syrjään jää myöskään naiset, vaan mies­ten
rinnalla kilvan taistelevat.
Punatähti meille taisteluumme' tietä valaisee!
Kun olimme lasna, osoitettiin meille Betle/iemin
tähtöstä. Vaan sitä seuraten emme ole päässeet putista
pitkään. Sen joktotähden olemme hyljänneet. Puna-tähdeJssi
johtajamme vaihtaneet. _ "
Miksi näin olemme tehneet, kysyttäneen meiltä. Sik­si
että haluamme päästä päämäärään, voittoon. Idän
mailta meille loistaa tähti nytkin, mutta se ei ole tähti
"uskon"; se on tahti köyhälistön uljaan, voittoisan
VALLANKUMOUKSEN.
Me näemme taivaalla ruskoa. Revontulien tavoin se
kimallellen meille hohtaa. Kuulemme räiskettä ja jy­rinää,
ikäänkuin tulivuoren purfcauksen. Vallanku-mouksen
hyökyaalto alkaa taasen rysicäämään.
Silloin kun: imperialistit kiihoittavat meitä veljes-murliaan,
silloin aloitamme tosiveljeilyn. Joukot val­lankumouksen
yhtyvät yl£ juoksuhautain. Kaatavat
maahan riistäjien vallan. Riklcaiden omaisuudet kan­salle
pakkoluovutetaan, tehtaat työläisten hallintaan
alistetaan, maat talonpojan viljeltäväksi luovutetaan.
"Ken ei työtä tee, hänen ei syömänkään pidff*, tulee
silloin olemaan tunnuslauseena. Päinvastoin kuin nyt,
porvarillisen "vapaan kilpailun" ja "kansanvallan'
aikana. x
Uutta aikaa kommunismin-ajoksi sanotaan. Sen ajan
tuloa ei köyhä pelkää, vaati odottaa. Silloin'jokainen
työtätekevä pääsee oikeutettuun arvoonsa.
Toisin nyt; rosvot, veijarit, sortajat ja murhaajat
ovat arvossa korkeimmassa. Sensijaan rehti työmies,
Icänsähoura scuipi maassa mataa.
tiioUt kirkon-isien siunaamaa "valkeutta* rinnoissaan;
sydänverensä vuotaessa kuiviin, silmiensä sammuessa!
Onko meille "taitettu" leipä, kun olemme olleet näl­käisiä?
Kyllä, mutta me emme ole Saaneet qsaamme.
Kapitalismi ön "taittanut" leivän pois meic^n suus-^
tamme, meidän lastemme ^ja voimojemme suusta.
"Se, ei ole totta, se-ei ole totta!" Noin kirkuvat ehr
kä jotkut tietämättömät narrit.
Sanomme: katsokaa Nova Seotiaan, Pennsylvaniaan,
Coloradoon! Ettekö näe, että oikein kapitalistisen oi­keuslaitoksen
avulla on riistetty työläisperheiltä leipä-pala;
särpimeksi annetaan kuumaa lyijyä ja skorpio­nin
iskuja. , ^
Huomioita ja huomau­tuksia
Kuulemme puukenkäarmeijan marssivan! Sen aske­leet
lähestyvät. Saapuessaan lutksernme, yhdymme sii­hen!
Jopa vastaankin riennämme, minkä ehdimme,
y Kirjavaa on tuo joukko ulkokuoreltaan; kirjavaa
-myös^meidän.^ On siinä ryysyistä, on repaleista.
Muita annahan ajan kulua. Kunhan rakennamme
sosialistisen tuotannon; silloin kaikki tuottavat kyky­jensä
mukaan ja kaikille annetaan tarpeidensa mukaan.
Silloinpa meUlä onktnuusi yhteiskunta, uu^si kansa.
Poissa onpi silloin luokat, kun veljeys, täsa-arvoisuus
vallitseepi.
Näämmekö sen ajan? Sitä emnie tiedä varmaan.
Jos taistossa kaadumme, näemme vain voittoisan jou­kon
ryntäävän eteenpäin. Siihen joukkoon me kuu-tttrf^
me. Kohti johtotahteä kuljemme. Pimeydestä j^is
marssimme.
Silloin meillä vasta on valon juhla, jonka vertaista
eninie ole ennen juhlineet. Lapset suuren Idän jo voi­vat
voitonjuhlaansa juhlia. Heidän esimerkkiään seu­ratkaamme!
,
"Ees\ eespäin, käy joukko ryysyinen; suur' on työ
nyt eessä sankarten . . .!"
• : :• • • . T. V. :
raäh on pyrittävä vahvistamalla ur-heOnlUsta
yhteyttä L U I m osastojen
kanssa.
Ratkaisevaa taistelua porvarillista
urheiluliikettä vastaan on PUI m o-sastojen
puolelta edelleenkin kai­kella
tarmolla jatkettava. PUI m ja
s^n osastojen päätehtävänä on ol­lut
ja tulee olemaan kansainvälisen
työläisurheiluliikkeen edelleen ke-hittär^
inen. j a sen voimien käyttämi­nen
köyhälistSIiikkeen hyväksi.
Hallinnon kertomuksen jälkeen
lykättiin neuvottelut seuraavaan päi­vään
j a edustajille varatjiin tilai­suus
kertomuksen tarka^taäuseen ja
kirjalliseen ainehistoon tntostumi-eeen.
Kolmas utanto
alkoi hallinnon kertomuksen keskus-1
telulla sekä keskustelulla v. 1926
toukokuun kokeuksen, jälkeen suo­ritetusta
työstä. Kysymykset kan­sainvälisen
urheiluyhteyden muodos­tamisesta,
sen osastojen edelleen
laajentamisesta ja uusien os.^T>erus-tamisesta,
kuten myös teknilUs-me-toodisen
työn vahvistaminen olivat
keskustelun keskeisimpiä kysymyk­siä.
' Oltiin yksimielisiä siitä, että
on tehtävä kaikki ylläesitetyissä Ky­symyksissä
olevien puutteiden pois­tamiseksi.
Osastojen edustajien ker­tomukset
työn vakiintumisesta hal­linnon
kertomuksen yhteydessä o-soittivat,
että liike on nousukaudes­saan.
Seuraavan vuoden suurten
urheiluyritysten toteuttaminen Nor­jassa,
Tshekkoslovakiassa j a Neuvos­toliitossa
tulevat hyvin vaikutta­maan
osastojen edelleen kehityk­seen.
Kaikki nämä yritykset ovat
pantavat toimeen sekä PUIrn yksi­tyisten
osastojen jäsei)teh että
LUX m osastoissa olevien työläisur-heilijain
voimakkaalla osanotolla.
Hallinnon esittämä ehdotus hallin­non
työstä j a sen lähimmistä tehtä­vistä
hyväksyttiin yksimielisesti.
vaHisesti niveleet ovat jäykistyn^ef -
Myöskin tjo«kva«i"s»e~n vh—arsj.o.i^t.t el, utmmin
alussa on se verryttelynä sopiva,
siUä s e o n onuaan poistamaan sitä
jäykkyyttä: joka tavallisesti haittaa
voimistelijoitamme.
Urheilijome ja painijoille olisi
j u u r i tämä voimistelutapa mainio
venyttelynä ennen tavallista har
joitusta.
Perusvoimistelun avulla saadaan
enemmän vaihtelua ennestään kaa-vamaiseen
seuravofmistelunn ja har*
joittelutunnit hauskemmiksi ja
ten myöskin suuremmat joukot liiki
keelle voimistelemaan. _ XJ. s
Neljännessä istunnossa
Vnotuiset joulujnUat tullaan viet.
tämään täällä seuraavasti: lauantai-na,
jouluaattona on valvo jäiset. SieU
lä ei ilo tul© puuttumaan. Siellä on
tanssia, joulupuuroa, jouluposti, jou.
lupukki tulee yöllä. J a sen päälle on
taas kaikenlaista hauskaa. Saapu-kaa
siis suurella joukolla viettämään
jouluanne.
Sunnuntaina on sitten lasten jou-lujuhla.
Ajasta ilmoitetaan reyöhem-min.
Maanantaina, "Tapanin päi-vänä"
alkaa tanssit k:lo 3.30 j.p.p
kestäen k^llo 7.30. Kello 8:san alkaa
sitten juhlanäytelmän esitys. Siitä
tulee selostus olemaan seuraavassa
lehdessä.
Kappale, kestää klo 10.30, jonka
jälkeen taas tanssitaan hyvällä soi­tolla.
Koko tämä lysti maksaa aino­astaan
75 senttiä. Koko päivän. Kap­paleen
esitykseen on pääsy 60 senfc-tiä
j a iltapäivätanssiin 35 senttiä.
Tässä säästätte siis 20 senttiä kun
ostatte koko päivän tiketin. Saapu­kaa
siis suurilukuisina näihin joulu-juhliin.
Katsokaa ensi viikon leh­destä
koko siTOn ilmoitusta.
• • H- - n .
esitettiin ,järjestävän komissionin
kertomus. Siinaa olevat päätökset
vahvistettiin j a hallintoa kehoitettiin
valvomaan näiden päätösten täytäji*'
töönpanoa.
Erikoisesti kisojen järjestelyä kos­kevia
määräyksiä Norjassai Tshekko-slovakiassa^^
ja Moskovassa tulee o-sastojen
viipjrmättä valmistua.
Kysymys PUI :h seuraavasta kong­ressista
hyväksyttiin' ykämielisesti,
minkä mukaan seuraava I V :s kong­ressi
pidetään kisojen yhteydessä
Moskovassa elokuulla 1928.
Viimeisenä osana neuvotteluissa
oli hallinnbn j a toimeenpanevan ko­mitean
vaali. Sitä varten tehdiyt e-dtykset
hallinnosta hjrväksjrttiin ja
esitetty lista sekä toimeenpanevaa
komiteaa että hallintoa Varten vah­vistettiin.
V
Päättäjäispuheessaan toveri Ak-samit
viimeisen istunnon johtajana
erikoisesti korosti sitä yksimieli­syyttä,
mikä on ilmennyt koko koko­uksen
aikana.
Kokous päättyi yhteisesti lauletul­la
"Intematsionalella".
Primitiivisen eli perus-
: voimistelun merki­tyksestä
Kommunistipuolueen pää-äänen­kannattaja
Worker kertoo viime nu­merossaan,
että lehden , kiertävän
edustajan, toveritar Beckie Buhayn,
avustuksella Vancouverissa jä ym­päristöllä
tehty, kymmenen viikkoa
kestänyt levitys- ja avustusryhtays
tuptti Workerille 365 tilausta ja
kaikkiaan 713 dollaria rahaa. Lehti
sanoo "ryntäyksen osottaneen, että
sikäläiset toverit voisivat vuoden ku­luessa
kohottaa Workerin tilaaja-määrän
tuhanteen Vancouverissa.
Uutten tilaajien joukossa on paljo
ammattiliittolaiBia, sillä tov. Buhay
vieraili useis^ ammattiyhdistyksis­sä
hyvillä tuloksilla- Ryntaiyksa»
aikana tehtiin satoja vierailuja työ­läisten
koteihin ja useissa joukko­ja
katukokouksissa otettiin l(^delle
tilauksia. Yksityisnumerojen myyn­tiä
myös huomattavasti lisättiin.
Toveritar Buhay on nyt Crow's
Nest Passin hiilikaivosalueella, jol­la
pidetään sarja kokouksia Workj^r-lehden
hyväksi.
Onko muill^ paikkakunnilla teh­ty
kaildd, mitä voitaisiin?
Canadan työväenpuolueen Onta­rion
jaoston ylimääräinen edustaja­kokous
pidetään uudenvuoden päi­vänä.
JPUl:n toimeenpanevan koinitean kokous
Torstaina 10 p:nä marrask. 1927
avattiin Moskovassa Punaisen urhei-
IdinteTnatsionalen 4 :s kokous.
Toveri Pävrlov korosti tervehdys-puh
«essaan sitä suurta merkitystä,
mikä kokouksella juuri nykyaikana
oiu On perinpohjaisesti tarkastetta­va
viimeisen kokouksen jälkeen suo­ritettua
työtä osastoissa j a viitoi­tettava
tietä kansaiuT^l. toimhinalle
tulevan ajan tehtäviä varten. Kysy­mykset
kansainvälisen urheiluyhte-näisyyden
aikaansaamisesta-H^te-gin
kongressin 'yhteydessä, Luzemin
johtajien petosten uusiintumisesta,
urheilusuhteiden katkeamisesta ^ak-j-san
työläisten :voimistelu- iau-urheilu-liitön
ja venäläisten työläisurheiU-joiden
kanssa, PUI m osastojen suu­rista
' urheilu^töimenpiteistä lähivuo--
sina Norjassa, Tshekkoslovakiassa ja
Moskovassa, kaikki nämä kysymyk­set
vaativat perinpohjaisen käsitte­lyn.
Kokous käattelee nämä kysy­mykset
tietoisena siitä, että ne tule­vat
olemaan kansainväliselle työläis-urheUuliikkeelle
hyödyke.
Toveri Smeral tervehti kokousta
kommunistisen -intemationalen n i ­messä
j a toivoi sen työUe parasta
menestystä. Kokouksen tehtävänä
on käsitellä esillä olevat kysymyk­set
työläisurheilijain kansainvälisen
liikkeen edeUeen rakentamiseksi sii­nä
mielessä, että sillä hyödytetään
proletarisen työläisurheiluh etuja.
Toinen istunto
Neuvostoliiton ystävien kongres­sin
jälkeen alotti PUI m toimeen­panevan
komitean kokous jälleen
kaksi päivää keskeytyneen työnsä.
Kokouksen toisessa istunnossa kuul­tiin
hallinnon kertomus työstä v.
1926 toukokuun kokouksen jälkeen.
Hallinnon toimintaa koskevasta seik­kaperäisestä
referaatista huomat­tiin,
että työ kaikissa osastoissa on
edistynyt hyvin. - Lukuisien , osasto­jen
muodostuminen ön aikaansaanut
vöimakkajan ^ vilkastumisen' v urheilu-teknillisen
työn kysymyksissä, mitkä
osastojen pitämissä kokouksissa v i i ­meksi
kuluneen toimintakauden ai­kana,
j a suoritetut urheilulliset toi­menpiteet
ovat paras todistus PUIrn
alituisesta kasvatiusesta ja sen tun­netuksi
tulemisesta lyöläisnrheilijoi-den
kes^udessa.
Yhteyttä PUI m kuuluvien mai­den
kanssa laajennetaan edelleen.
Kansainvälisen urheiluyhteyden ky­symykselle
omistettiin erikoista liuo-miota.
On huomautettava, että L u -
zernin urheiluSntemationalen re-^
fennistiset johtajat ovat tehneet
kaikkensa kansainvälisen urheilu­yhteyden
-vastustamiseksi. Luzemin
kongressi on sen kaikella selvyydel­lä
osoittanut. P U Im velvollisuus on
siitä huolimatta, kuten ennenkin,
tehdä kaikkensa tasoittaakseen tie-tS'
yhtenäisyydelle. Tähän .päärnää-
Pysyäkseen terveenä j a säilyttääk­seen
elinkuntoisuutensa tarvitsee i h ­minen
liikuntoa.
Aikaisempina aikoina ovat ihmis­ten
elintavat olleet sellaiset, että
ihmiset ovat jo työstään saaneet
I tarpeekseen ja kyllin monipuolista
liikuntoa. Mutta kehitys on spesia-
,lisoinut työn j a sen mukana mjyös-kin
työntekijät. Nykyään työnteki­jät
harvoin ; saavat työstänsä tar­peeksi
liikuntoa. Useimmissa tapa­uksissa
ovat he pakoitettujar suorit­tamaan
jotakin määrättyä yksipuo­lista^
liikettä : aamusta iltaan pitem­piä
aikoja. Lopulta he tulevat työn­sä
mukaisiksi, he saavat työnsä lei­man.
Heidän niveleensä eivät saa
tarpeellista liikuntoa. Ne jäykisty­vät.
Lihakset jäävät kghittymättä
tai sitten - kehittyvät yksipuolisesti.
Liikunnon tarpeen tyydyttämisek­si
ja työn tuottamien virheiden kor-jaalmisel^
i on luotu erilaisia voimis­telu-
ja urheilusysteemejä. Yksi
näistä voimistelusysteemeistä on n.s.
prinutiiviiieii eli perusvoimistelu.
Perusv^jimistelun tarkoituksena on
mahdollisimman pienessä ajassa saa­da
paljon liikuntoa. j a siten korjata
työn stuottamia virheellisyyksiä. A -
sentoihin ja suoritdksen "jpuhtau-teen"
kiinnitetään iräheminän huo^
miota. Liikkeet ovat s n u r i r a t a i^
jotta nivelille saataiaih paljon liik-kuvaisuutta-
Perusvoimistelussa py­ritään
"väkipakolla" saamaan jäy­kistyneitä
niveliä liikkuvaisemmiksi
ja "kuivuneita" lihaksia venytetyiksi
pitemmiksi. Tähäji tarkoitukseen
käytetään harjoittelutoverin apua.
Varsinkin aloitteleville voimiste­lijoille
luulisi tämän voimistelun so­pivan
erinomaisesti. Sen avuUa
voidaan aloitteleva vounisteCja vä­himmässä
ajassa- kehittää sille as-,
teeUe; että hänestä helpolla saadaan
Eri paikkakiiniiifta
Rose^rove, Ont.
Uhio-oaaston kokouksessa tämän
kuun 4 päivänä keskusteltiin Antti
Koppista vastaaiu Vapaus^lehdessä
olleen kirjoituTcsen^ johdosta, joka oli
joku aika sitten.' Mainitussa kirjoi­tuksessa
syytettiin Koppista että
hän olisi tähän maahan tullessaan
tuonut omilla varoillaan erään po­liisini
Koppinen kuitenkin kielsi et­tei
hän ole tuonut omilla varoillaan
mainittua, poliisia. Eikä asia tul­lut
muutenkaan pätevästi todiste­tuksi.
Silloin päätettiin ottaa Suo­mesta
tieto mainitun aisian suhteen.
Samalla lausuttiin toivomus, että
Koppista kohdeltaisiin toverina niin
kauan kun saadaan täysi selvyys a-sian
suhteen.
Repäisevät iltamat päätettiin pitää
Suomalaisen Järjestön haalilla uu­denvuoden
aattoiltana. Muistakaapa
saapua oikein sankkoina joukkoina
uuttavuotta vastaanottamaan. Jät­kät
kuuluvat varustautuvan siltä
varalta ettei_ sieltä tule hauskuus
puuttumaan, nuorilta eikä vanhoilta.
Siis terve näkemiin»!
Webster's. Gorners, B.C.
Jo kokd pitkän aikaa taaksepäin
minut valittiin kirjeenvaihtajaksi
Vapaudelle. Syystä tai toisesta se
toimi, on minulta jäänyt täyttämät­tä,
mutta koetan nyt kuitenkin j l -
maista että vielä sitä ollaan elossa
täälläkin, niinkuin ennenkin. Koko­uksia
j a iltamia on pidetty niinkuin
ennenkin, vaikka ei niistä Vapaudes­sa
ole näjkynytkään niinkuin ennen.
Vettä on satanut täällä noin seit­semän
päivää viikossa. Kaivotkin o-vat
niin täynnä vettä, että pian on
piakko kaivaa uusia kaivoja sillä van­hoihin
ei enää -mahdu.
Iltamia on pidetty tämän tuosta.
Vii|heiset olivat 26 pnä' viime kuuta,
jolloin näyteltiin kappale "Matka
Konstantinopoliin" ja onnistuivat
no melkolailla hyvin tuloihin näh­den,
eikä ole syytä moittia näytte­lijöitäkään,
koskapa yleisön puolel­ta
kuului 4ämän tuosta naurun kika­tusta,
lienee se merMd siitä, että ^
luisti tyydyttävästi. Näyttelijämme
aikoTOt vierailisi Mmalla kappaleella
inyöskm Vancouverissa. Toivotta­vasti
yhtä hyvällä menestyksellä.
Voimistelasearamme myös har­joittelee
säännöllisesti kaksi kertaa
viikossa, vieraillakseen myöskin
Vancouverissa.
Port Moodyn toverit antoivat vic-rafluiltamat
Webster's Comers'in
haalilla 3 pnä. tätä kuuta, näytejlen
kappaleen "Syiden kirous", muihe-näytelmä,
sekä paljon muuta ohjel­maa.
Muuten Port Moodyn toverien
iltamat onnistuivat huonosti taloi­hin
nähden; siUä yleisöä oli tilaj:
suuteen saapunut vähän. Syynä oU
se, että corriersilaiset juuri oUvat
samana iltana Vancouverin haaliöa
valiovöimistelija.' voimirtelemassa., joten näin pienen
Vanhemmille voimistelijoille so- paikkakunnan väestö oli j
pii perusvoimistelu mainiosti, eten- Icahteen osaan,
kin loma-aikojen jälkeen, jolloin t a -
akautonnt
Lasten pyhäkoulun opettaja 3b*-
mmm