Vapaus, September 3, 1929

              Tiistaina, syjäi. 3 p;nä — Tnes^ Sepfc 3 No. 207 —192»
VAPAUS
TATAOS (UUrtr)
at A» OffiM Otava. M
S. C. «EOnr A. TAAB*
T O I M I T T A I A T t IL POBJAKSALO, A. PAIVIO,
aki fllM kcfO. t u s U b i kertaa. — A»toiatt«o« •«itattna ««»«'»«'»o*»*»*
S kmaa. ~ J U « S a 0 « £ ^ M £ M teta. ISJM U W kaitaa. — nito«1«flHk«W
SfcVkiSliaofaS bSr^ mSSSSUlla. l a fl-.«-f««-«i«
BliatatafS
TOAXISaiKIUTf _ ^ ^. ^
1 Uat.* kk. « M . S kk. t u s l a I kk. «La«..--jrMyt»aIt«ato Ja
r t T-k . IM*, _ kk. »St. 1 :« 2 A Ja 1 k k .
U k i a » aletuiaa I l M t a M i pUU olla koottofte krtU « » . Ommiuiifil^ MH—i MMtiiHO.
Ci»«al adtf«tW«f faiafc t f c P « M l . « » * . «C«ä«M* Thm T.
tm alt. »nM> takaaaa *aa ..MaMa kiHaaMan^. klf)«takaa ««labaa. littkaaAÄaJa.
- ^ S S a M . / . y . KAIOIASTO. liJkh>««fcoU.ja- . ' ' \ ' '
i t HatMMta 307. Maekar BalUIai, 4 D a i l u a 9t. r a k d i a Ki6W,
T i ^ a a t e k « « t « l i l i k - f t y BaMIag. H E « a . St. Takalla 1 8 » P«H«»ott, Bes «9. » . » a » » . Oat
l a latc—t libcrty Baim— « «^»«a « t Pakalla SSI7W.
Sttttrhritanman ja Nettpostoliiton välisten
nemfoitehje^^ katkeaminen
Suurbritannian komiflimistipuolueen . Iceskuskomit^^ ön julkaissut
seuraavan lausunnon: ^ ^
Etla työväenhallitus lopetti neuvottelut suhteiden palauttamisesta
Neuvostoliiton kanssa, täydelleen todistaa Kommunistisen kansainvälisen
imperialistisen sodan vaaraa vastaan suunnatun taistelun oikeudenmukai-den.
Se seikka, että tämä tapahtui elokuun ensimäisenä päivänä, kan-
«kiirvälisenä punaisena taistelupäivänä sodanvaaraa vastaan, on suoranai­nen
uhmaua Suurbritannian työläisiä kohtaan, jotka niin äskettäin aset­tivat
työväenhallituksen valtaan.
Tämä suhteiden palauttamisesta alettujen neuvottelujen rikkommen
ei ole ainoastaan kyynillinen perääntyminen työväenpuolueen vaalilupa­uksista,
mutta se on edelleen askel sotaa kohden Neuvostoliittoa vastaan.
Näiden kahden hallituksen välinen kirjeenvaihto ja Britannian ulko­ministeriön
lausunto osottavat selvästi, ctta työväenhallitus on pyrkinyt
kiristämään Neuvostoliittoa. , , i
_ Diplomaattisten suhteitten alkaminen tuli lykättäväksi lokakuuhun
' saakka ja sittenkin tämän kysymyksen tuli olla riippuvaisen "riittävästä
edistymisestä'* neuvotteluissa velkakysymyksestä, korvauksen maksami­sesta
kapitalisteille, propagandasta, y.m. Se tahtoo sanoa, että sovinto
näissä kysymyksissä tulisi olemaan diplomaattisten suhteitten hintana.
Tämä on juuri päinvastaisia niille lupauksille ja sitoumuksiUe, joita
työväenpuolue teki ennen yleisvaaleja. Se on konservatiivisen politiikan
avointa jatkamista. ,
Ejiglannin työväenhallituksen kaksinaamaisuus Neuvostoliittoa koh­taan
on samalla tasolla sen harjottaman hiilenkaivajain tahallisen petku­tuksen
kanssa 7-tunnin työpäivälakia koskevissa kysymyksissä; sen harjot­taman
työttömäin tahallisen petkutuksen kanssa, väittäessään. näiden "ei
tosiasiallisesti etsivän työtä"; sen jatkuvien vainojen ja' työväenluokan
johtajainvangitsemisten kanssa Intiassa j.n.e.
Britadnian työväenhallitus on kapitalistiluokan hallitus ja työläisten
vihollinen.
Kommunistinen puolue varottaa työläisiä, että työväenhallituksen
huopaamisen takana lepää määrätty politiikka, joka pyrkii seuraamaan
Chamberlainin suunnitelmia Neuvosto^Vfsnäjän saartamiseksi, alkuvalmis­teluna
tätä vastaan suunnatulle maailmanlaajuiselle kapitalistiselle sodalle.
Työväenhallituksen yhtenä ensimäisenä edesottaiiiisena oli vahvistaa
Baldwinii> suunnitelmat merivoimien lähettämiseksi avustam^a^^
laista vastavallankumouksellista johtajaa, Tshangkaishekiä, joka on juuri
järjestänyt hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan kaukaisessa idässä.
Täten on työväenhallitus aikaansaanut yhtä vakavan tilanteen kuin
vallitsi vuonna 1920. Uudelleen, kuten vuonna 1920, koko työväenluokan
on kohotettava tunnuslause "Kädet irti Venäjästä! Rauha ja täydet suh­teet
ensimäisen työläisten tasavallan kanssa!"
Sen ei ole näin tehdessään ainoastaan taisteltava työväenhallitusta
vastaan, vaan koko petoksellista ammattiunioiden johtajistoa vastaan, jot­ka
katkaisivat suhteensa venäläisten työläisten kanssa vuonna 1927.
Aikaa ei ole hukattavissa. MacDonaldin aiheuttama välien katkeami­nen
ön nyt jo innostanut taantumuksellisia ja valkoryssiä kautta maail­man,
ja ennenkaikkea Kiinassa, missä sodanvaara vielä uhkaa työläisten
tasavaltaa.,
'' Kommunistipuolue vetoaa kajikkiin työläisiin kokoontumaan työläis­ten
tasavallan puolustukseen sen, vihollista, Britannian työväenhallitusta,
' vastaan, ja uusimaan vaatimuksensa ystävällisten suhteitten palauttami­seksi
historian ensimäisen maan kanssa, jossa "työläiset ovat hallitsevana
luokkana" (kuten eräs ammattijärjestön lähetystön raportti mainitsi) ja
tolissa työläiset nousivat kuin yksi mies tukemaan brittiläisiä työläisiä
suurlakon aikana.
Se kutsuu niitä liittymään kommunistisen puolueen käymään taiste->
luun petoksellista kapitalistista työväenhallitusta vastaan.
Työväenhallitus ja työväenpuolue, ^^^^ ovat paljastettavat
kaikissa tehtaissa ja ammattiunioissa, kaikissa joukkokokouksissa ja työ­väenjärjestöissä,
ja vaadittava pikaista, el^dotonta ja täydellistä diplo­maattisten
suhteitten avaamista Neuvosto-Venäjän kanssa.
Yhdysvallat johtava maa sotavarustelussa
Vain joitakin viikkoja on kulunut siitä kun eri maiden diplomaatti­sia
edustajia kokoontui Valkosessa Talossa pidettyihin seremonioihin Vi­rallisesti
julistamaan Kellogg-sopimuä voimaanastuneeksi. Presidentti
Hoover piti tilaisuudessa varsinaisen juhlapuheen ja toisten maiden edus­tajat
sitä säestivät. Puhuttiin kauniita sanoja "ikuisesta rauhasta". Sota
selitettiin tehdyn "laittomaksi" Amerikan entisen valtioministerin ja
Ranskan ulkoasiain ministerin ihmeellisellä keksinnöllä?-^ Kellogg-sopi-muksella.
Olisi voinut olettaa, että nyt joutavat miekat ja tykit taottavaksi
vaikkapa auranteriksi, suuret sotalaivastot muistoesineiksi taikka hajotet­tavaksi
konetehtaille muutettavaksi vaikkapa maanviljelyskoneistoksi. Jo­kainen
aikaansaseuraava. henkilö ti^stikin käsitti, että herrojen puheet
ikuiäesta rauhasta ja sotien laittomaksi tekemisestä eivät tarkottaneet sota­varustelun
lopettamista.' Päinvastoin niiden tiedettiin tähtäävän uusiin
varusteluihin.- . i , '
Että siten todellisuudessa asianlaita on, toteaa presidentti Hooverin
äskettäin antama lausunto, jossa hän tunnustaa Yhdysvaltain olevan joh­tava
maa maailmassa sotavarustelussa. Yhdysvaltainr varustelukustannus-ten
hän tunnustaa olevan suuremmat vuosittain kuin yhdenkään toisen
maan. , •
Tilastot eri maiden sotilasmenoista osoittavat, että Yhdysvallat ku­luttivat
tilivuonna 1927—1928 kaikkiaan 624^600,000 dollaria armeijaan­sa
ja sotalaivastoaan varten. 1928—1929 olivat vastaavat^ menot 684,-
700,000 dollaria. Arvioidut menot tilivuodelle 1929—1930 ovat 741
miljoonaa dollaria.
Suur-Britannian sotilasmenot vastaavina vuosina olivat tai ovat 570,-
758,000—551,464,200 ja 547,274,000 dollaria. Ranskan \Tiosina 1928--
1929 ja 1929—1930 407,915,000 ja 523,241,000 dollaria ja Japanin 212,-
383,000—224^352,000 ja 235,351,000 dollaria.
^ V N valossa tuntuu kohtalon ivalta, että juuri niiden
maiden edustajat, jotka edustavat kaikkein suurimpia militaristisia voi­mia
ja ovat kaikkein kiihkeimpiä sotavarustelun edustajia, puhuvat ää­nekkäimmin
"rauhanharrastuksistaan". — U. K.
Kansainvälmen tilanne ja Kominternin
nykyhetken tehtävät
Kuusisen ja Manuilskin Komiöternin tp. k:n kymmenennelle täys'i8tun-nolle
alistamat teeidt
Tällä hetkellä on voimakas vallan­kumouksellinen
liike leviämässä Indl-assa.
Bomtiayn proletariaatin urhokas
lakko; raatajajoukkojen taistelu S i -
n?onin. . konrrisslonia vastaan: katu­mielenosoitukset
Ja katutaistelut; kas­vava
agraariliike — kaikki tämä puhuu
siitä tosiasiasta, että Indlasta on
tulemassa yksi tärkeinunistä siirto^
niaaväUan]nunouksie& kaikJcein -tär­keimmistä
taistelukentistä. Zhdian
porvariston avoin kansallisen itsenäi­syyden
asian pettäminen (Suaradgis-tieh
kansallisen kongressin tekemä
päätfis. Joka koskee Indian dominio-oikeuksia)
Ja sen aktiivinen avustuk­sen
antaminen lakossa olevien työläis­ten
veriselle 'tukahuttamiselle paljas­taa
Indian porvariston vastavaUaiäcu-mouksellisen
luonteen. Tämä merkit­see,
että Indian itsenäisyys, työväen-lucdcan
aseman parantaminen, agraari-problemin
ratkaiseminen voidaan voit­taa
ainoastaan työläisten Ja talonpoi-kai^
oukkojen <vallatftumoukseUisen
taistelun kautta proletariaatin Johdon
(Jatkoa numeroon 204)
calisoimistii raa'älla kädellä tukahut-taen
Jokaisen lakkoliikkeen flmenipä
se missä muodossa tahansa. Se tulee
kuristamaan kansallisen vallankumous-lijkkeen
siirtcunaiasa, ensi tilalla Indl-as.<
a. Se tulee toteuttamaan hyökkää­vää
imperialistista poUtiikkaa ennen
kaikkea Neuvostoliittoa vastaan, samalla
alaisuudessa Englannin /imperialismia,
Indian feodaaliloordeja Ja kansallista
pääomaa vastaan. Indian vallankumo­uksen
tehtävät voidaan toteuttaa aino­astaan
taistelussa proletariaatin Ja
talonpoikaiston v&Uaäkumouksellls-de-mokraattisen
diktatuurin Soviettien
lipun alla.
Samanaikaisesti kasvavan vallanku­mouksellisen
aallon kanssa Indlassa
leviää taasen taistelu siirtomaissa Ja
riippuvaisuudessa olevissa maissa u l ­komaisia
sortajia vastaan (Marokko.
:ango. Latinalaisen Amerikan maat^
Jji.e.). Olosuhteissa, Joissa vallanku-
Biiouksällsen työväenliikkeen aätp ctx^
nuosemassa fmämalssa, Joi/ssa Neuvos­toliitto
v(dmlstuu tulevat vallankumo­ukselliset
liikkeet siirtomaissa kasva­maan
voimakkaammiksi Ja nöpeam-m
a ä a tempossa kuin tähän asti, tuo­den
siten lähenunäksi koko kajdtalis-tlsen
Järjestelmän luhistumista.
n. ValIaES8<devat Tcäsen Intematto-nalen
puotneet .
^5. Porvariston iQrkenemättömyys löy­t
ä ä täoil^Uäsytiet& k ^ ul­koisista
Ja äsäisisUl ristiriidoista; vält­tämättömyys
valmistautua «uusia Im­perialistisia
sotia varten; Ja saattaa
ttuvalllseksl selkäpuoli kohdistamal­la
mahdollisimman ankara sorto työ­väenluokkaa
vastaan "pako^ikänä"
luodusta tilanteestiä;mahdottomuus
toteuttaa näitä tehtäviä yksinomaan
porvariston käytettä,vissä olevilla kei­noilla
ilman so^cilidemökraattisten
puolueitten apua; lopuksi tarve, peittää
tällainen politiikka demokratian Ja
pasifismin lipuilla, ovat synnyttäneet
;arpeellisuuden avoimelle yhteistoimin-halle
porvariston Ja Toisen Intematio-naien
puolueitten kesken. Tästä syystä,
oit -seurauksena isosiälidemokratlan yal-tawi
tulo' Saksassa Ja "labor" puolu­een
Englannissa. MacDonaldin Ja
Muellertn halUtuksien poUittlsen teh­tävän
käsittää saaUaa • roimaan por-varistöii^
W ^sekä sis;älsesti
(köhdisteft gtahdpllislmm suuil pu­serrus;
työväenluokkaa vastaan; har-
Ctaa; kaksinkerta!^ puseiTusta työ-väeiiluokkaa
vastaan Saksassa sotakor-viauskyssmiykseh
Englan-nih-
ratsipnalisqimisessa) Ja ulkonaisen
politiikiEm piirissä (valmistautua uusiin
sotiin'Ja harjoltaa lisättyä sortoa siir­tomaissa).
Saksassa on meillä viimeisin koke­mus
Toisen Intemationalen voimak­kaimman
puolueen, sosialidemokraatti-
£en puolueen vallassaolosta.
Omien kokemidcsiensa kautta kasva­vat
ysaksah työtätekevät liibkat irti
SRsialidemökratiah: harhoista. Sosiali­demokratia
osottautul puolueeksi, J6--
ka valtaan päästyään kturlsCi lakot pa­kollisen
sovittelun köydellä, auttoi pää­omaa
työsulkujen' toteuttamisessa Ja
työväehluokah Voittojen. likvidoimi-sessa
(8 tunnin työpäiv&d, yhtei^uin-naliiseh
vakuutuksetta J j).e. poistamises­sa).
Rakentamalla: panssaroitua ristei-
Ujää santoilaVkiiin ottamalla käytän­töön
uiiden militaristisen ohjelmansa,
joka rikköö kaUtki ennen sodan.aikui­sen'
sösialideinoteitian traditsioitten
rippeet, 'sosialidemokratia valmistuu
sotaan. Toteuttaessaan porvariston Oh­jeita
uhkaavat soisialidemokratian Ja
reformisti^; amnuttiunioliikkeen Joh­tavat
k a a d ^ i nyt Sa^saii tjyöyäenluok-kaa
Welsin suun- kautta avoimella
fascistidiktatuurilla. Sösialidemokra-tlo
tdetää': toi&okuun ensimäisen päi­vän
mldehosoitukset. Se ammuttaa
maahan asdstamattomla työläisiä tou-kokuim
ensimäisen p ä i ^ n mielenoso-tuksen
aikana^ Se Isd^uttaa työläis­ten
sanomalehdistön (Rote Fahhe);
se lakkauttaa vallankumouksellisia
Jouk^ojärjestöjä; se valmistaa Saksan
Kommunistipuolueen paiUiaan Järjes-tänaistä
Jä Järjestää työväenluokan
tukahiittamista fascistisilla metoo-kun
se t ä t ä peittää pasifistisina lau­separsien
käytöllä. Mitkään neuvotte­lut,
eivät edes tilapäiset sopimukset
MacDonaldin hallituksen Ja Amerikan
välillä, poista kiertämätöntä aseellista
yhteentöimäystii Amerikan Yhdysval­tain
Ja Englannin väliltä, mutta ne
tulevat' olemaan tähän yhteentörmä­ykseen
valmistautumisen asteessa, a l -
^an kuten aikanaan oli imperialistis­ten
valtojen kesken sovintoon pääse­misen
yrityksiä 1914—-1918 maailman­sodan
aattona. Harhakuva, minkä mu­kaan
"Labor" partyn valtaan tulemi­nen
merkitsee työväenluokan valtaan
tulemista, mikä harhakäsitys on levin­nyt
laajalle englantilaisten tjröläisten
keskuudessa, tulee pirstaamaan Mac-
Donaldin hallituksen imperialistinen Ja
työväenluokkavastainen politiikka.
Vasta nyt t u lM nopea poUittixien e-nttäytyminen
Joukkojen keskuudessa
Ja niitten vetäytyminen pois porvarilli­sesta
'Xabor" partysta alkamaan. iMitä
päättäväisemmin Englannin Kdmmu-nlstiiniolue
tiilee «nista riveistään kit­kemään
imis kaikki oikeistolaiset Ja
opportuiilstlset syrjäpyrklmysten Jät­teet
Ja toteuttamaan virheetöntä bols­hevistista
poUtiifUcaa kärjistäen työ­läisten
talstelual rtyöväen" hallitusta
vastaan, sitä piiuimmin tulevat :Eng-lännin
työtätekevät Joukot käslttä-määiT,'
e t t ä : ainoastaan vjtoglannla
Kommunistipuolueen politiikka. "Itiok-k.
1 luidckaa vastaan" poUtllkka, sellai­sena
kuin «itä Julistettiin viimeisten
Kommunistipucdueen saavuttama me­nestys
työmaa- Ja ' iebdaskomitealn
vaalJässa Saksassa, osottavat uuden
vpiii>ninimmiirgAntBAw nousuasllon l ä -
hestsmilstä. Sotakorvausten taakka
Johtaa Saksassa nopeaan luokkatais­telun
Usääntymiseen. Joka toisaalta
Ilmaisee itsensä armottcanassa työnan­tajien
hyiSckäyksessä; toisaalta prole­tariaatin
Joukkotcdminnan mucxlossa.
Saksan proletariaatin niskoilla lepää-vö
kaksoistaakka — sotakorvausmak-sut
Ja kotoisen pmrvt^ston työväen-luoMoaan
kohdistama lisätty painostus
— Jouduttaa vallankumouksellisen
kriisin kypsymistä Saksa.s.sa. Lakko­aalto
nousee kaikkialla; Ranskassa
kaivosmiesten, kutomotyöläisten, tok-katyölälsten
Ja' postityOläisten lakko-liikkeet;
Amerikan Yhdysvalloissa ku­tomotyöläisten
taistelu, missä Joukko­jen
taistelu kohosi aseellisen, verisen
taistdun kohtaan työläisten Ja polii­sien
väUllä; suunnaton lakkoliike
Australiassa; lakkoja Etelä-Amerikas­sa
(Argentinassa, Brasiliassa, Uruguays
sa, Paraguayssa, Ckflombiassa); laivan-lastaajien
lakko, Ruhrin lakko Ja työn
sulku, neljä kuukautta kestänyt ku-tomotsröläisten
lakko Saksassa; yleis­lakko
Jjo^rUnfa Ja maanviljelystyöläis-ten
lakko Puolassa; yleislakko Krei­kassa:
suunnaton maanvUJelystyöIäis-ten
lakko Tshekkoslovakiassa; yleinen
tupakkatyöläisten lakko Bulgariassa;
voimakas vallankumouksellinen lak­koaalto
mdiassa; uusi lakkotaistelun
henkiin herääminen Ktinassa. Maail­massa
on tuskin ainoatakaan maata,
missä V. 1929:n easimäislnft kuukau-sina
el piticältä olisi ylitetty edellinen
vvosL< Joko lakkojen r lukiim.^jftyftänt
taikka niihin osallistuneitten työläis­ten
luktnnäärään nähden. T&raS, lak­koliike
on paljastanut sen aktiivisen
vaaJien aikana, on ainoa oikea poll-j osan. Jota Järjestymättömät Joukot
tilkka, että ainoastaan tämä politiikka! niissä esittävät Ja Joitten talsteluhen-dellla.
SeUaineh on Saksan kokoomus-sosi-alidätnqkratian
tie kohden fascismla.
Sellainen on tulos Toisen Intematio­nalen
voimakkaimman puolueen val­lassaolosta.
Kaikki "Labor" puolueen pölitiikot
erittäinkin viimeisillä vuosina ovat
osottaneet. että MacDonaldin hallitus
tulee seuraamaan Saksan vallassäole-van
sosialidemokratian polkua. Se tu­lee
toteuttamaan kapitalistista ratsio-auttaa
laajojen työläisjoukkojen va­pauttamista
iMfflamenttaaris-pasifis-tisista
harhoista j ä osoittaa todellisen
tien kohden työväenluokan voittoa.
KonununisUseri Internationalen-Toi­meenpanevan
Riomltean Täysi-Istunto
(PlenumI) sdittäiä, ettil nykyinen Toi­sen
Intemationalen tärkeimpien puo­lueitten
hallituksien muodostaminen
lähestyvän sodan Ja työväenluokan
kasvavien kurJuuksien_^osUhteissa luo
ehdot mitä ^Ix^mälle sosialidemokra­tian
kriisille proletaaristen Joukkojen
keskuudiessa. Täm& M i s i tapaa llmai-stmsa
radikalisoituitnisprosessin nopels-tiimlsessa
laajojen työtätekevien Jouk­kojen
keskuudessa. Se Johtaa kiertä-mättömästi
sosiaUdemokratian menet­tämään
vaikutusvältacsa- laajojen työ-yäenjoukkojen
ylitse Ja luo sen kautta
edulliset ehdot kommunistipuolueille
voittaa puolelleen enemmistön työ­väenluokasta.
kommunistisen Intemationalen Toi-meenparievan
Komitean täysi-istunto
(Plenumi) asettaa kaikkien Kommu­nistisen
Intemationalen Jaostojen vel­vollisuudeksi
voimistuttaa taisteluaan
kansainvälistä soslaildenxokratiaa - vas­taan
kapitaUsmin kaikkein tärkeimpä­nä
tukipylväänä.
Kommunistisen Latemationalen Toi­meenpanevan
Komitean Täysi-istunto
fPlenumi) esittää, että erikoista huo­miota
on kiinnitetiävä taisteluun so­siaUdemokratian
"vasenta" siipeä yas-taan,
joka pysäyttää sosialidemolqca-tian
hajaantumisprosessia levittän^l-la
h a r h a ^ t y k s i ä sUtä, että tämä sil­pi
biisi muka vastaldcain johtavien so-siaUdemokraattisten
puolueitteh poli­tiikan
kanssa, kun päinvastoin se to­dellisuudessa
tukee Jokaisella mahdol­lisella
tavalla sösiallfascismin politiik­kaa.
• . '•• •
III. Uuden vallankumonksellisen pro­letaarisen
liikehtimisen noosnaal-lon
lähestym&ien
,6. Mitä. on uutta sitten ^Kuudennen
Maaiimankongressin on kansainväli­sen
työväenluokan torävästt linjoittau-tuva
radikalisoitumUien j ä vallanku-mcuksellisen
proletaarisen liikkeen nii­si
lähestyvä nousuaalto. Työväenluo-^
kan aseman huonoatamlnen yhdistet­tynä
siihen kohdistettuim voimistutet­tuun
puristukseen Ja kapitalistisi riis­ton
kasvaminen: sosialidemokratian,
joka avoimesti yhdessä porvariston
kanssa ryhtyy toinjienplteislin työväen-
Jci usein Jättää kauaksi Jälkeensä ne
työläiset. Jotka ovat Järjestyneet re-tcrmistisiin
ammattiunioihln.
, Lukuisia !^iMftflH>nni«ift]f|f^jft käy­dään
Ja' protestilakkoja työläisten
taantumuksellista vainoantlsta. vaataan.
Samanaikaisesti on käynnissä (useissa
maissa) sorrettujen kansallisuuksien
Ja talonpoikaisjoukkojen keskuudessa
vallankiunouksellisen hengen kasvu —
ilmaisten itsensä Joissakin lAaissa jouk
kbtolmlntoje^ Ja aseellisten yhteen­törmäysten
muodossa (talöiq>oikien
osallistuminen toukokuun ensimäisen
päivän mielenosotuksiin; lakot Ja maa­seudun
köyhien Ja maähviljelystyö-läisten
osallistuminen vallankumouk­sellisiin
toimintoihin Lähsi-Ukräinassa
j a Puolassa; talohpoikaisliike veroja
vastaan Kreikassa; agraariliikkeitä
Runaanlassa; talonpoikaislevottomuut­ta
joillakin paikkakunnilla Jugosla­viassa
ja Italiassa; maanyiljelystyöläis-ten
lakkoja Tshekko-Slovaklassa, Hol­lannissa,
Ranskassa, j.n.e.).
Pitkälle kehittyneen prosessin e-dessä.
missä työnantajien'järjestöt ja
refcmiistinen ammattiunioitten ^apa­raatti
kasvaa yhteen porvarilUseri valJ
titm kanssa; olosuhteitten alaisuudes­sa,
joissa luokkaristiriidat nykyisessä
ajankohdassa ovat käyneet poikkeuk­sellisen
kärkeviksi, kasvavat taloudelli­set
lakot useissa tapauksissa poliitti­siksi
joukkolakoiksi . (Lodz, Bombay).
Kaikki tämä pakottaa työväen Joukot
Ukkojen ja poOdcB viliset oHieaa-kflpulat
Ne suurella tohinalla j a mölyllä
alkuunpannut ja läpiajetut ukkojen
j a poikien väliset urheiluldlpailut
ovat nyt olleet j a menneet. Ja ei­köhän
se niin parempi olekin, sillä
eihän- tp^^^ä ole kmikaaden—päiviin
kuullut muusta puhuttavankaan kun
ukkojen juoksusta jar^poiiden kuu.
lantyönnistä. .EilpÄnt •
elokuun 25-:Päjvä. Ja -Tnin poika­mies
k n n olenkm -niin 4aytyy myön-t
ä ä , e t t ä ^ o t : > a i i n ä ' t a v a l l a a n , jäivät
paremmalle . pau^elle»; :he' ;iiimittäin
voittivat 3-otteluri j a niin ollen sai­vat
haltuunsa osuuslcaupan lahjoitta­man
maljan. Vaikka eihän ne po
jatkaan kupitta jääneet, he suoriu­tuivat
voittajina -viestissä j a saivat
myöskin maljan — kelloseppä Sa­lon
lahjoittama. Mutta tämä poir
Iden saama kuppi on vähän pienem­pi
Icun. ukkojen saama, ja sillä ne
ukot nyt komeiievatkin kun Iie sai­vat
suuremman kupin. Mutta jos
nyt oletettaisiin, että näillä kupeil­la
tosiaan olisi jotain käytännöllis­t
ä arvoa, niin silloin minusta n ä 3^
tää, että palkinnot.jakaantuivat a i.
van paikalleen. Silla eiköhän ne
ukot monestakin syystä, turvitsekin
isomman kupin kuin pojat. Muuten
näistä kuppimarkkinoista olisi yhtä
j a toista sanomiAa, mutta jääköön se
tämän yhteydessä^ tekemättä. Pis­teet
Idlpailussa'jakautuivat seuraa­vasti:
.
t ä ä oikein s^hteisHIä voimilla jotain
mainitsemisen arvoista, j a saatuam-
3-ottelussa, ukkomieliet:
E. Järvi 203.75, S. Ponsen 201.67,'
E. Sulcsi 178.88, A . Aromaa 178.58.
Yhteistulos ; 762*87.
• Poilcamiehet:,
E. Vuiori 186.13; M . V i i t a 186.
11, A . Mendelin 182.13, A . Eiptala
175.25. Yhteistulos 729.62. ;
• . - • ' ^ ' f . - , - ; - . Viestissä:- •
L-Poacamiehet 5.i6.8. ^ -
,:iHdMmiehet .5.29;4. 'r_i
{Poikainieher T.^-J. 6.10.
tulee oleinaan osuustoiminnallinen
illanvietto laua^itai-iltana ; syyskuun
7 päivä Tiliaisuus on j ä r j e s t e t ty t ä i
kalaisen osuustoiminta - agitatsioni-komitean
toimesta ja; mikäli mi­nulle
on kerrottu tulee siellä esitet­tävä
ohjelma olemaan Iniul^misen
j a näkemisen arvoista. Tanssiakin
siellä kuulemnia tulee olemaan. E n
njrt muista oliko se ennen vai "jäl­keen
ohjelman suorituksen, mutt»
se ei muuta asiaa, sinne kyllä kan-haittaa
tanssiyleisonkin saapua.
ÖikeusIäitokfilIakin>nilian toita
Mikäli ilmoitetaan • tulee täällä
syyskuun 24 päivä alkavalla maa­kunnan
ylioikeudeh "istunnolla ole-maäii
-käsiteltäyä»ään" ainoastaan- yk­si
rikosasia. Juttu koskien John
Böucher-nimistä ihdiania, jota' syy­tetään
erään iäkkään indiiaaninaisen
murhasta.—S. ' '
me vielä miestoveritkin mukaamme»
niin lauantaina 7 p. j^ysk. ä t ä sit­ten
näytetään Intolan haalilla mitä.
se yhteinen uurastus on aikaan saa­nut.
Sillä silloin näytellään "Nuo­ruusajan
.mmstomitaIi"-nimin^n 4-
näytöksinen huvinäytelmä. Tämä
kappale on niin 4insi, ettei Canadas-sa
ole s i tä vielä eisitetty ensinkään,
joten toivomme ympäristömme ylei­sön
antavan ^ ^ e i l l e kannatuksensa
7 p. syyskuuta. Voin vielä huoma­uttaa,
että on sitä tanssillekin v a ­rattu
aikaa, joten kaikki lystit on
tiedossa sinä iltaiia. '
NoUIahatt vieläf aijonune tehdä,
vierailuretken 15 «p. syysk. saman
kappaleen kanssa, tai jos ei sinä päi­vänä
soyi, niin sitten heti ensi t i .
lassa kun sopii, joten ottakaa Nola-lun
yleisö tämä huomioon.
Rivimme täällä hiukan liarven-tuivat;
kun monivuotiset' toverimme
Ida j a Aku Päiviö muuttivat täältä.
Sndburyyn perheensä kanssa. Toi.
vomme heidSn viihtyvän ? hyvin uu­sissa
oloissaan j a otttavan osaa yh­teistyöhön
siellä kuten täälläkin te­kivät.
'
:' . ' • ~; V Se valittu.
OSUUSTOIffllNTÄ J
Osuustoiminta kapita­lismin
jä sosiaUs- '
min kaudella
luokkaa vastaan 'Ja toteuttaa sosiali-fasdstlsta
politiikkaa; kommunismin
Vfdkutusvallan kasvu työväenjouteo-jexv
keskuudessa aktilvishnpien ttuste-lumetoodien
käytäntöönottandsessa
taistelussa porvaälstoa vaJstaan. Pää­oman
hyökkäys joutuu Jo nyt vastak­kain
työväenloukan lisätyn vastustus-voiman
kanssa. dSeh sijaan että luok­kataistelut
olisivat hyökkääviä por­variston
taholta, ne alkavat muuttua
vastahyökkäyksen taisteluiksi j a osalta
proletariaatin . pucdelta suoranaisesti
hyökkäystaisteluiksL Uikäitimiset sel­laiset
kuin Lodzin yleislakko. Joka
toi näkyviUe korkeana asteella olevaa
luokkatietoisuutta' j a vaUahkumouksel-lista
aktiivisuutta siihen osallistuvien
taholta; taistelut salaiset kuin Ruh-rifsa.
mtsä kaidtalistäsen valtion, l ^ n -
antajiea ja reformistisen aznmattiunio-byrokratian
kolnliliiton muodossa e-silntyvä
hyökkäys .tapa^ vastassaan
työväenluokan uAean päättäväisen
vastustuksen: myöskiii laajassa astei­kossa
esiintsrvät s mäiestykset, kuten
kjrtkemään taloudellisen taistelun yh­teen
poliittisen taistelun kanssa koko
kapitalistista järjestelmää vastaan.
Porvaristo kä3^tää lakkoIaisiEk vastaan
kaikki^' kapitalistisen valtion tukah-duttamiskeinoja
(vangitsemisia, uh­reiksi
tekemistä, /ampumista). Tämä
loihtii esille ja tulee yhä enenunän
loihtimaan esille protestilakkoja, so-lidaarisuuslakkOja,
Jotka saavat hyvin
selvän poliittisen luonteen. Tämä a-settaa'
kommunistipuolueitteh .. eteen
poliittisen joukkolakon probleemin rat­kaisevana
probleemina tulevaa ajan­kohtaa
varten. Poliittisen Joukkolakon
välineen käyttäminen tulee auttahiaan
kommunistipuolueita suuremnUin yh­tenäisyyden
aikaansaamisessa työväen­luokan
atboriieiksi pirstattuihin talou­dellisiin
tohninnoihin, proletaaristen
Joukkojen Joka suhteessa laajan; mor
biIisoin)isen j toteuttamisessa niitten
polittisen kokemuksen rikaistuttami-seksi.
saattamalla ne vastakkain suo­ranaisen
taistelun kanssa proletaari-aatto
diktatuurin puolesta.
7. Leviävien lakkqj^lsteluiden Ja uif-den
vn1iftriinimniiirgpht«yp nousuaaUon
taustaa vastasiii saa Berliinin proleta­riaatin
toiminta toukokuun ensimäise­nä
i^Iväiiä mitä suurimman merkityk­sen.
Tämä toiminta el atooastaan o-spttanut
Saksan proletariaatin taiste­levaa
alotekykyä, mutta myöskin Sak­san
Kommp. vaikutusvallan voimaa
Joka huolimatta Zörgiebelin ja zefqr-niististen
ammattiunioiden mielenosöi-t
i ^ i a vastaan asettamasta^iiannasta,
kykeni Johtamaan kadulle hoin kaksi­sataatuhatta
työläistä. Puolue ei -Ole
taantumuksen edessä peräytynyt aino-a
t a k a ^ askelta, j a el ole sallinut por­variston
provosoida itseään aseelliseen
nousuun, j(dca vallitsevien olosuhteit­ten
aikana cdisi johtanut eristettyyn
On tunnettu se hairhaoppi. Jota so­sialidemokratia
opettaa osuustoimin­nasta
Ja sen merkityksesi kapitalis­min
hävittämisessä. Sehän opettaa;,
että kapitalistisen yhteiskuntamuodpn
lopettamiseksi e i tarvita minkäänlaista
proletaarista vallankumousta eikä val­lankumouksellista
puoluetsa. Osuus-tdmUita
alkaa heidän' mielestään pie­nistä
myymälöistä, sitten tukkulilk>
keistä, tuotantolaitoksista, kuten teh­taat,
kaivokset,' kulkulaitos Jne. vähän
kenällaan. Ja sitten kim osuustoi-miinädlista'
tiotäl' on ^rkliattu"* liölöus-elämän
alat kodhipiiriä myöten (keit­tiöt,
saunat, pesumot). silloin on ka­pitalismin
tähteet pantu niin ahtaal­le,
että he rauhallisesti .luovuttavat lo­put
kamattsa Ja astuvat täydessä vel-
.Jeydessä isdsdem Johi^^ kanssa so­sialistiseen
yhteikuhtaan.
Kerrassaan Ihanteellinen kuva! E i
taistelua eikä turhia tappioita, el muu­ta
kuin oppia tekemään kauppaa
hienosti.
Kommunistit puolestaan opettavat
että^osuustoiminta kapitalismin kau­della
yol esittää osuuttaan vain mää­rättyyn
rajaan saakka.
Onko meillä eämerkkejä. Jotka kyl­lin
pätevästi kumoavat toisen väit­teen
Ja todistavat; toisen oikeaksi?
Tsaristisen Venäjän kooperaattorit
aina kielsivät osuustoimintaa yhty­mästä
vaJlankumousliikkeeseen — "hrtl
poOUttisesta tals^liista" oil heidän
tunnuslaUseezisa. Kultenkia xuUnä sa­mat
"kooperaiattorit" riensivät ensi
kutsusta, (ja kutsumatta): auttamaan
välialkai«tar hallitusta, samoin Kolt-isakla
ja^Denildnlä. He asettuivat a-vpimestt
ttdsteiuun työläisiä ja ta­lonpoikia
vastaan.
. Englannin osuustoiminta johto klel-t
ä y t y l . J c | ^ e ^ yhteydestä * kommunisti-
"puolueeni kanssa. Siellä johtavat sie­lut
(Macbonald, Henderson y.m.) 11-
moltrtayatosuustolininnän olevan eros­sa
politiikasta:. Mutta suurlakon ja
kuukausia kestäneen /kaivoslakon al«
kana he astuivat puoltamaan kaivos-herroja
Ja heidän rlkkurlanneljaansa.
Saksassa ''puolueeton" kooperatlivi
erolttaat jäsenyydestään konimimistit
Ja niiksi epäillyt henMöt. Hampu­rin
kaplnan'alkana Saksan kooperatli-vilehdistö
huusi avukseen poliislvoi-
-mla. Jotta palautuisi "rauha". Ja kul-»
tenkin nämä "rauhanhäiritsljät" oU-vat
Hampurin työläisiä — koopera-tUvln
jäseniä. Itävallassa v. 1926 Yle­nin
kapinan aikana Järjesti maaseudun
kooperatilvln johto pokallisten lyksi-tyiskauppiaiden
"kanssa aseellisia fas-clsttjärjestöjä
kapinani kukistamiseksi.
Ja kapinan kukistuttua lähetti vaati­muksen,
e t t ä aseelliäla lahtarijärjestöjä
el saa hajoll^taa.
Jos vielä otanune kapitalistisen fas-cistldlktatuurln
kukkaset. Italian ja
Bulgarian, Joissa hajoltettlin osuus-laitosten
hallinnot Ja vallankumous-liikkeen
kannalla olevat johtajat am­muttiin,
kaikki'; om^suiis koöperatii-veUta
takiavarikoitliD. nUn ei tarvitse
enääni lisätä Inkerin Jä Suomen tan-iierll^
s-pieräläisiä köoperaattoreita.
Kaikesta edelläoievastä näemme sen.
e t t ä osuustoiminta el ole, . eikä voi
elia puolueetonta. Se on taisfcplujär-
Jestö Ja yhtä t&rkeä kuih puolue t^
ammattiliitto.
Minkätähden ' osiiustoiininta ei voi
risuuttaan Saksan -inoletatjlaatin&rFa^lolte puolueetonta? Sen takia, että
käliiknin .ISmä toimhita J a « > j d i t n i ^ - ' se^ taistelee yksityi^kaupplast£^ keinot-suhteitten.
alaisuudessa, ^olssar tcrfsis- telUaa j a sUurriistäJää vastaan. Tälle
' Alppila,.Ont.
. Ybteistoiminnan avuilä
sitä pienetkin voimat saa aina jo­tain
aikaan, niinpä täällä meilläkin.
Intolan ja Alppilan naiset päätti-vät
syystoiminnan alkajaisiksi yrit.
peutta. Se el oUiit Saksan prole-taariaatln
tappio, kuten kalkki de-flitistit
Ja kommunismin luopiot
yrittävät välttää, vaah päinvastoin
se osoitti Kommunistipuolueen ''tais­telu
taktpLkanf imenestyksellisyyttä.
Kommunistipuolueen, joKa armottoJ
masti taisteli kaDöda. kuhnustendens-sejä
vastaan omissa, riveissään. Berlii­nin
proletariaatin i/tolmihnan poliitti­sen
merkityksen käsittää se, että sen
kautta saatettiin porvariston Ja sosia­lidemokratian
yritys, riistää työväen
luokalta toukokuun .ensimäinen päivä
tappiolle; sen kauttsi saatettiin Saksan
porvaristo ja sosialidemokratia antau­tumaan
työväenluokan., h3n;}kkäyksen
edessä sikäU kuhi tulee kysymykseen
mielenosoituksien kieltäinlhen: sUnä
että tässä tohnenplteessä • tuU esille
toisissa maissa ihnenevän taistelun ka>-
diille pyrkimysten heijastus; sitoa efr^
t ä se nostaa toisissa - maissa prole­taariset
Joukot liikkeelle. Jotka Jouk-komfelennsotuksissa
ihnaisivat fiollda»
asemaan Ja vallankumouksellisen etu-vartiojoukon
takaisin lyömiseen. Tou­kokuun
enslmälset päivät Berliinissä
ISsittävät käännekohdan luokkataiste­luissa
Saksassa Ja ne kiihdyttävät Sak­san
vallankumouksellisen nousm no-sa
maissa.^ kuin Saksassa ^touto^
enhnälaen ipäivan niielenbsotÄksIen^:^^
lakkojen taistäeva Itiönne/(kutoi^^^^
lassa. Ranskassa^
nemmän korcst^ttuna kuin menneinä
vuosina, se totesi proletaaristen Jouk­kojen
taloudellisten l i i l ^ l t t e n ten­denssiä
kasvaa vallankumouksellisten
taisteluitten korkehnpiin muotoihhi.
Kommunistisen Intemationiden Toi­meenpanevan
Koriiitesih Täysi-Jstunto
(Plenumi) ilmaistessaan soUdaaii-suuttaan
Berliinin urhokkaalle proleta­riaatille
Ja Neuköhim ja Wedähigin
barrikaadien rohkeille puolustajiäe,
selittää olevansa täydefleen yhtä nriei-t
ä sen taktillisen linjan suhteen. Jota
Satean Kommunistipuolue noudatti
Berliinin tapausten aikana. — SKT.
(Jatkuu).
pmtsitalle °on aikdnaan o s ^
*a luötii kaikissa; mäissä.; Sen t a ^
ovat monet' ^jimx^net miljoonat i h ­miset
kapitalistimaissa 'iuttjmeet j ä r -
JestyiiMksl kuluttajajbiikoksi. Ja' täy­tyy
myöntää, että on kauniita saavu­tuksiakin.
Sitä todistavat etenkhi
Ruotsissa aikofaiaan käyty taistelu
margariinitehtaUiJoita vastaan, samoin
Englannin "Sait^Uasota": Mutta on
liuomattava, että n ä m ä taistelut on
käyty parikymmentä vuotta sitten. Sen
jälkeen on tälaime suuresti muuttu­nut.-
-:y ^:•^^:.:;::^vr^:••';•/:^•-
K i m me kommunisti sanomme, että
osuustoiminta 'kapitalismin kaudella
voi toimia väin määrätyissä rajoissa,
kun sanomme, että sen- cm. toimit­tava
selvällä InokkapohjaSla, niin o-tamme
lähtökohdaksi kaiätalistisen