Vapaus, June 18, 1930

              Siellä tnJee 0 ^
iijelmaa ja n r i ^S
luhlar alkaa k e j ^'
Ravin tolaifflnita J
1 sitten iltama j ^a
suoritetaan ohjeS
>skappale. Saapata»,^
n läheltä ja i»9!äti
tä kesid-kEsäjuhlai ^
OS on sadeiiaia
detään jui^iat
"itefish, Ont
öläisUiä on aina k,
stoimintaa. Ja se^
•änä mit«n me;
n kekoon, toinunmpj
haalillamme. ^»S,
ä saadaan agitati
i laajoille joai
i tehostettava
asalle. että tsöasK^
lolli^immaa etmmt
i n t a i n huveisa taJee,
ietm, keekiä ja b l a
• joten naiset ottakji^
oon ja tuokaa näitä]
tkassanne.
in erikoista tai m i™
baloonatanssi, joä|^
;ttaa miten kauan i i f?
ää baloonan e h ^
ntaina mennään i a ^
une nähdä sen Ijsäarj
^paa. — Kirjeeni'
m
jlpailukuteil
kutsumme kaikkia C 8,1
jäseniä osastojensa i
umaan asianomaiseU»:
iestettäviin rata-ja i
i h in kesäk. 22 p. ]|
alkaa kello 1 i . p.
u.-scura Into, Ros
ijoht.
David Tmd
Sihteen^
Miehille, kolmiottelu: 1
u, kuhia ja pituoElij;
. kolmiottelu: 100 nijiöl
1 j a pituushyppy. Älfcij
i t t e l u : 60 m. juoksD, 1
shyppy. Naisille
ula ja 60 m. juokso. 1
O m. juoksu.
asunto urheilijoille.
AAATALOUS
jan
terveydelle ja eläinhi.
lelle ja voimakkaalle"
on säännöllioen
:ön. Niin suuresti Ä
ehitys riippuukin nua.
ruokinnasta, el knitr
iän ruokinnalla saad» .
hyviä tuloksia, elld.tfg
i huomiota myfisUn
met saavata riittä'
i kantakirjaan me ^
usein todeta, että ölB.^
l i t t a kuin rinnan
ihkojen suuruus,
IS ja tavaUaan siis btoj
vatsaelinten t i l a v a^
m miltei aina pterff^
llä, jotka ovat I
uojissa ja
t on melkein poiö
niillä eläimillä, '
kasvuaikanaan
ilkoilmassa. .
1 itsestään selväättirj^
^nin ihmisissä, eritotgj
kautta pientaltmp^
an olemassaolo
selitettiin mnutt---
äämättömän pftkäÖ«
n. Edellä mauutan*
mciverin perustehtän,.
nen suurteollis;^
uudestaan Jarp*
ieivksen, muuttaiflM»^
an kollektivisoidotei.»
- osottautui olevan «
opportunististen
in ulkopuolena.
käykin y^^^^
että noiden
taistelussa
fculkevain
ilmeni erikoL^
Iloin, kun a ^ i ^
pohjalla, m a a t a i^
•n uudestaan
'Hioinnin) ja i - j ^u
5ia a-neksia W ^
piiävtävän hyööca,
i:<ä tapahtuma.ö;-:.^
,,ältä k e s k i t a l o n ?^
aorjumlsen lisäaotT™"
, opportunistisej
,;.,3t kTkenemattofl^
ään tapabturi»
i a . ' - J a kun
nisen . .
iteisiaiouden f
aistellessa niita_
,2t sitä n « ^.
nistit eivit
pienen ^ ^ ^ ^
ELa puolac oä».
Asiamiehillemme sekä lukrtima*ine»inJe on läheleUy tiliote hei-hia
Vapaudelle olevasta velasta. Vapaus on tällihetkeilä hyvin äh-käteisestä
rahasta, joten olbimme hyvin kiitolliset, jos asiamie-
ISia liiketuttavamme voisivat suorittaa tiUvelkansa ennen kesäk Ibp-j;.
jolloin tehdään puolenvuoden tilipäätos. Tämä ei ole tavallinen
l^ilollinen huomautus, vaan raha-ahdingosta johtunut pyyntö,
liämine varttomaan suorituksia, ennen kesäk lopputt. '
' LIIKKEENNHOITAJA.
AHAA
S U Q M E E N
iSuomeDMrkka;
Canadan I)ollarist«i
"' Lähetyshtdiu:
lähetyksistä «»»te $20.00, 60.
ffistä $ 2 0 . 0 0 - $ 4 9 . 9 9 , 80«
S t ä S50.00—$79.99 J8
r Ä e W t ä ? 8 0 . 0 0 - $ l 0 0 . O0
K 50c jokaiselta s e u r a a v a
tialta sadalta d o U a n l t a . ^
tja»etxW $500.00 ja «ut* jflo»
huolimatU snntnMO »nurmb
„o««noinBUhetyk«Uti ojat
jkulut $3.50 lähetyjaelti.. :
laomen r f t hM osteta»». Kut»
radasta Smkata. -
Tehkää lähetykset psotteeUii;
^ V A P A U S , -
69, SUDBURY, Ont.
laivapilettelä myydään.
Tieduitakaa pil^Uiqsiqil^ i
V«p«udeiie ottavat raliatälitylt-
Jft^vtttaab myöskin:~
fAFAVS MONTREAL BRANCB
.'^1196 St. A n t o i n e St.,
M o n t r a a l , Quo.
VAPAUS
fORT ARTHUR BRANCB
" ai6 B a y S t r e e t,
Fort, A r t h u r , OntariW
AARO KIVINEN
E i r k l a n d Lake^ O n t
JOHN VUORI
5sutb Porcaiiiiie, O n .
CHARLES HAAPANEN,
Oniaekaappa, Timminil, Öot.
:GHN WIRTA,
i7 Btoaview Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
{iiUklMikannitla Keski-Qotariösaf
aikainen u r h e i l u : juoksu, h i i h to
vaikuttavat kehittävästi, sa^
tavalla vaikuttaa l i i k u n ta
ntenkb kehitykseen. Se kehittää
jotka kykenevät paremmin
tnstamaan eri tautejakin, esim.
iiloosia, j a siten kasvaa k a r -
ae vahvahiisia Ja -lihalcsisia
Joista saamme- korkeamman
•Useimmissa tapauksissa voidaan
|nä nuorelle karjalle 'järjestää t i -
jalotteluun k a i k k i n a vuoden-
»ina. TavaUisesti tarvttaan s i i h en
huomaavaisuutta Ja t i e t y s ti
verran lisätyötäkin,
sta olisi aidata Johonkin s o p l -
ffl. paikkaan navetan läheisjryteen
^|in5n-juoksutarha, jonne eläimet
' mukavasti laskea navetas-
J?ulva mäenrinne o l i s i tähän e-sopiva,
mutta jos tällaista
el ole käytettävissä, voidaan
C.%iJoittaa m i h i n v ^ n navetan
paljastanut
lilosoofien"
maalaisköyhälistöä k o l l e k t l -
istyön vartiaksi. e l oUsl-'Vel­voittaa
itse keskitalonpoikalstdn
lumisia eikä olisi ollut mahdöl-käydä
poistamaan kulakkeja
kaita talonpoikia) luokkana' - O l i l -
[ttaaseutualueilla, missä koUektl-
^ t i tapahtuu täydessä laajimr
an.. • w' ; •. ••
teSstolai-sten antautuminen kes-
"Tutean viime marraskutm täys'
QKsa ei merkinnyt- eikä mer*
_«ttä oikeistovaafa, avonainen
rtunistinen h a r h a i m i l i t d • « t si
ODt olemasta päävaar*. 8 0 -
maaseudun vanha yhtels-fetaioudellmen
, elämänjärjes-
»rsyi. kun k a p i t a l i s i u i n j u u r ia
J»ls j a maataloutta jär*
sosialistiseksi, sUloin k u n
^ t o l a B - t a l o n p o i k a i s i a aineksia
Haat«taan yhteistalouden
rikasta talonpqikaistoa
luokkana, — s i l i o i n on
»tontä se, että puolueen s i -
«^-«•at oikeisto-oppartunistiset
enemmäh tai vähemmin
ynttävät asettaa oman
poolaeen . pcditiackKa
^ ö i n on kiertämätSntä
auo ainekset yrittävät p i -
jarruttaa, kääntää takaL4n
öjheisyyteen. O l i s i Jcum^u^khi huo­l
e h d i t t a v a sUtä.' että tSÄJkka o n k a l ­v
a ja ettei se ole k o v i n louhikktHsta
Ja kivistä. P i n t a v e d e n tääsy taiiui>-
alueelle on . ebkästävä. eikä sifenä
myöskään s a a r o U a - k n o p D i a tai ojia,
j o i h i n vettä pysähtyy. I 7 - - i n näkee
s y k s y i s i n j a sadesäällä erittäin peh-meäpintaisia
Ja lilcaisia t a r h o j a , : :J6i-h
i n eläimet menevät vastenmlelises-tL
l ^ U a i s U n t a r h o i h i n oUsl a j e t ^a
eslmi ( s o m tai' h i e k k a a;
K u n n o l l i s i i n j a l o t t e l u t a r h o l h l n v o l -
daaQ t i e t e n k i n laskea myöskin he-y
p s l a Ja varsoja - |a|ottefemaan, - j a
o n niissä myös erittäin sopiva as­t
u t t a a lehmiä. J o s t a l o n läheisyydes­sä
on sopivia lalduhlohkoja, v b i -
d a a n näitä myös käyttää juoksutar-h
o i n a s y k s y i n , keväin ja vähälumi­s
i n a t a l v i n a.
Yleensä o l i s i pyrittävä sUhen. että
k a l k k i nuoret eläimet, vasikat J s e -
r i t o t e n k a l k k i hiehot — a i n a var­h
a i s e l l a tlineysasteellakin olevat —
pääsisivät säännöllisesti k a u t t a t a l^
v e n j a l o i t t e l e m a n , esim. vanhemmat
tolsepa ja^- n u o r e m m a t toisena päi­vänä,
'mikäli sääsuhteen v a i n s a l l i ­vat.
P i k k u v a s i k o i t a el tietenkään
t a l v i s i n sovi ajaa ulos, mutta h^ti
kevään t u l l e n on^ n u o r e m m a t k i n v a ­sikat-
päästettävä Jalottelemaan. K o ­vin
kylminä t a l v i n a el sanhempitt-k
a a n hiehoja ole käytettävä ullootta
k u i n lauhkeampina päivinä. I l j a n ­n
e t t a on v a r o t t a v a j a s i r o t e l t a v a ; a i ­n
a hiekkaa navetan kö3rtävine..
a s t u t e t t a v i e n hiehojen' ahkerasta
•Jalottelusta o n -vielä s e k i n etu, että
k i i m a - a i k a tulee tällöm paremmin
h u o m a t u k s i j a astutus tapahtuu-al-^
k a n a a n . A i n a k i n p a t i k e r t a a viikossa
t u l i s i hiehojen talvella-'päästä nlös.
K u n Jalottelutarhä sijaitsee mu­k
a v a s t i j a k u n n u o r e n k a r j a n jalot-t
e l t r otetaan tayaksi heti syksystä
alkaen, el työ käy v a i v a k s i h o i t a j a l ­le,^
- ja eläimet tottuvat tällaiseen^ kä-^
s i t t e l y y n , sekä menevät mielellään''il-los
Ja l i i l c k u v a t yleensä r a u h a l l i s e s t i.
E r i t o t e n n u o r i l l e sonneille o h täl­l
a i n e n j a l o i t t e l u välttättiät»ntä. d n
erittäin suuri virhe pitää nuoiiet
sonnit sisällä koko t a l v e h Ja Jättää
ne käsitteiyjm ' töttulnättömiksl. •
Jo puolen vuoden vanhana tiliisi
s o n n i l l e v a r a t a päitset-tai n . S / r i i t i i u,
j o s t a sitä a i n a 6ilIoin täUöin (AiEi
k u l j e t e t t a v a j a Juoksutettava ulkoo^
t a r h a s s a . K u n s o n n i l l e n. 1—144-^
v u o t i a a n a pahnaan s i t t e n rengas!'ö-
Usi sitä vähitellen totutettava sUtä
o h j a t t a v a k s i . Joskin pääasiallisin %ä-letus
voisi tässä iässä t a p a h t u a V ^ -
lä riimuvarresta. K t m eläin t^l^e
y a r t t u n e e n i m a l ^ i , olisi, se kokonäiati
ohjattava- l e n k a a s t a , m u t t a ei täil-goUa,
vaan köydestä.
N u o r t e n sonnien huonon opetuk­s
e n Ja o h j a u k s e n t i l i l l e on' v a r m a an
p a n t a v a ne monet tapaukset, JoUcHii
eläimet tutevat hemiostuneita, äkäf-slä
Ja vaikeasti käsiteltä-vlä. U ^ a
hyvä siitossonni j o u t u u k i n v a i n i ^ -
män syyn -vuoksi ennen aikojäim
pois karjasta." ^'
E i ole k o v i n k a a n h a r v i n a i s t a , et­tä
s o n n i a v a s t a n . «2%—3 v. iässä j r -
ritetään ensi Iferra» k u l j e t t a a köy­destä
t a i renkaasta^ Tällaistssa i M -
paukslssB täytyy eläimen o l i a ' l u o n ­t
e i t a a n erittäin s ä v ^ ä ; ' jos se mu­k
a u t u u täydellisesti o ^ a a j a a ? ^.
Näin käykin v a i n ' '|jpuyoin? tav^UI-siestl
Jää e i ^ i n äksyni'ja enemmän
Keskiviikkona, kesäkö 18 p:nä Weii, June 18
tai vähemmin vaikeasti k ä ^ t ä v ä k -
' P a i t s i nuoren sonnin t a l t u t t a m i s -
ta^^on myös suositeltava sitä tapaa.
(Bttä s o i m i a s i l l o i n t a l l o t a juoksute­taan
pitkästä köydestä y m i ^ i juok-stttarhaa,
hetken yhteen ja sitten
tAäs toiseen suuntaan, k u t e n varso­ja"
opetetaan.
' K u n sonnia näin nuoresta alkaen
j a i b t t e l l a a n j a säännöllisesU opete-ttkUBi,
tulee sUtä tavallisesti lauhkea
3 « - i i y v in käsiteltävä. Se oppii y m ­märtämään
hoitajansa tarkoituksen
j a ' a l i s t u u hänen ohjaukseensa.' H o l -
t A j a n j a s o n n i n yhteisymmärryksen
m s l edellytys on, että h o i t a j a v a k a ­v
a s t i Ja määrätietoisesti elätatä kä-shitelee.
Räyhäävä Ja kovaääninen
k u t e n myös kovakätinen kohtelu saa
eläimen a r a k s i , j a a r k a eläin on a l -
^ ä epäluotettava j a vaikeasti ohjat­t
a v a .
K u n sonni vanhenee, on riittävä
l i i k u n t o sopivan r u o k i n n a n j a juotan
o h e l l a yhtenä sonnin astumiskjrvyn
^ H y m i s e n tärkeimpänä ehton&L E l
ote ihme, että sonnit, j o i t a pidetään
a i n a ' navetassa eivjitkä saa koskaan
n i a i n i t u s t i l i i k u n t o a ulkona vapau­dessa,
vähitellen veltostuvat sekä t u ­l
e v a t huonojalkaisiksi. astuvat h u o -
t i o s t l Ja l a k k a a v a t tästä vähitellen
kokonaan.
-Kokemus on osottanut, että esim.
n o i n m a i l i n kävelymatka pari ker­t
a a viikossa iKirantaa usein sonnin
t u o s t a velttoudesta. Jos sonni on e-deUä
esitettyyn tapaan opetettu kä­velyyn,
ei tuollainen käveljroatka
t u o t a mitään hankaluuksia.' Eräässä
suuressa kartanossa, jossa v&hän
v a h h a n p u o l e i n e n sonni t u l i huonoicsi
a s t u j a k s i , maksettiin hoitajalle eri
maksu t u n n i l t a . Jotta hän kävelyt­täisi
s o n n i a määrätyn m a t k a n k a h ­desti
viikossa. K e i n o oli 'tepsivä ja
s o n n i s t a t u l i . taasen erittäin hyvä
a s t u j a .
Jos sonni on sävyisä Ja hyväsu­k
u i n e n , on s u u r i tappio. Jos se vel­t
o s t uu j a on sen vuoksi hävitettävä.
S o n n i n hoitoon t u l i s i k i n siis k i i i m i t -
tää t a v a l l i s t a enemmä huomiota. O n
Varmaa, että a n t a m a l l a enemmän
H k u h t o i a sadaaan moni sonni säi­lyttämään
astutusvireytensä paljon
pitempään kuin liikkumattomana
hoidettaessa. •
sdee. niin näyttää todella ilMlfinkjUn
maitalcms -olisi mexihyt
t i s t e n h o r j u m i s t e n vaara pysyy i ^ -
yaarana: J a tältä > nllkökUlMaltii Ict^-
soen olisi mitä suurimmassa reilaa
rässä poUIttisestI virheellistä a j a j ­ia,
että' t a i s t o a <likeist(^ppoftu-n
i s t i s l a . a i n e k s i a vastaan p u o l u e^
sieniä- v o i s i " pitää jo y l i k u l j e t t l i na
e t a p p i n a jninkä m u k a voisi siirtää
arkistoon: R i k k a i t t e n talonpoikia
k a i v a n u t vastustus j a Vallankuiiiö-nöitten
"lalbhpöl-todeliista
olemiista,
se olisi osottanut heidän kaOt-katsomustensa
epävallankUmo-feUistä
luonnetta, ellei' se olisi
pjastanut heidän aatem^aUmaan-
-fflikä on vihamielistä leniniläi-elle.
ei olisi ollut mahdojlista
lisojda työväenluokkaa^ m a a t a -
en uudestaan järjestämisen ieb-. .
a;- ei olisi ouut mahdouSa j ä r - t ^ * » ^ ^ Jalldrtitti k e h i t y k s e n mBS-
• jar y^tyju^ . e t a p e i l l a välttämättöiött
Maa|;a]piideii ^'eteeii-päinmetio"
V i i m e vuosina on paljon k i i n n i t e t ­t
y huomiota maatalouteen. Ennen
t n a a i l m a n s o t a a ei i n a a t a l o u d e s t a s a -
liöltavastikaan tehty lukua. M a a i l -
m a i i s o t a j a sitä seurannut ankara
nälänhätä nostattivat maatalouden
osakkeita. J a siitä lähtien o n m a a t a ­lous
'ollut paljona puheenaiheena.
M a a i l m a n s o d a n jälkeen t u U i d n n£.
p o r v a r i l l i s t e n maareformien ailca.
Tämä oli s u i i r k a p i t a l l s m l n t a h o l ta
'Johdettua t a k t i i k k a a , jonka a v u l la
k o e t e t t i i n luoda maaseudun p i e n v i l ­jelijäväestö,
-uusi p i k k u p o r v a r i l l i n en
k a n s a n l u o k k a . Nämä k a p i t a l i s m i n a i ­keet
Ja toiveet ovat k u i t e n k i n täy­d
e l l i s e s t i epäonnistuneet, kuten a i -
j e m m i h monasti tässä lehdessä on
osoitettu.
M a a r e f o r m i e n tueksi on porvaristo
tämän täfetä- koettanut esiintuoda
t i e t o j a Imaatalouden eteenpäinme-i
i o s t a . Tässä tutkistelussa se on. t a ­h
a l l a a n menetellyt mahdollisimman
p i n t a p u o l i s e s t i . Ori t a r k a s t e t t u vain
i n a a t a l o u d e n kuorta, m u t t a sisus on
sen s i j a a n jäänyt k a i k k e a huomiota
v a i l l e .
U l k o n a i s e s t i katsellen saattaakin
näyttää, että esim. meikäläinen m a a ­talous
olisi mennyt e t e e n i k i n . O n ­han-
viimeisten kymmenen v u o d e n a i ­k
a n a runsaasti noussut uUsia r a k e n ­n
u k s i a maaseudulle, k o n e i t a k i n on
j o n k u n verran lisääntynyt m a a n v i l -
JeUJöiden k a l u s t o v a j o i h i n . U u s i a sie­men
j a l o s t e i t a on levinnyt käytän­töön
Ja o n p a h i u k a n u u s i l l a työme-hetelmilläldn
kokeiltu.
K u n asiaa s i i s j u u r e s t a käsin k a t -
m u t t a syvemmältä m a a t a l o u d e n t i ­l
a a pengotessa muuttuu, t u l o s koko­n
a a n lÄinvastaiseksL N-s. maata­louden
puhdas tuotto i ^ t i l o l l l a on
v a r s i i i k i n viime vuosina osoittanut
suorastaan murheeUlsen m a t a l i a l u ­k
u j a . N i i d e n l u k u j e n arvo o n useissa
t a p a u k s i s s a hiponut lähelle nollaa.
P a r h a i m m i l l a k i r j a n p i t o t i l o l l l a l c a an
e l .asia s u u r e s t i k a a n ole o l l u t parem-pL
— MaatsQouden sisäinen U l a on
nykyhetkellä perto huono, huonom­p
i kuin ennen maailmansotaa.
O n siis kokonaan petosta^ p u h ua
m a a t a l o u d e n eteeniÄin . menosta,
k u n maatalous kc&onalsuudessaan ^-
l i n k e i n o n a pystyy huonommto elät­tämään
a n u n a t i n h a r j o i t t a j a n s a k u in
eimen. T o t t a k a i m a a t a l o u t t a ensi s i ­j
a s s a on ajateltava Ihmisiä varten
eikä ihmisiä m a a t a l o u t t a varten.
Tämänkaltataen on t i l a n n e por­v
a r i l l i s e n maareformlkauden hui­pussa.
M a a t a l o u s o n ylettömässä m i ­tassa
vellcaantunut j a juuri tämä
s e i k k a on todisteena, m i i i l n m a a t a -
Icudesta saadut työn tulokset ovat
v i r r a n n e e t . VelanhalUjat, rahavalta
o n maareformeista hyödyn k a n t a ­nut.
Uusia r a k e n n u k s i a o n r a k e n n e t ­t
u j a u u s i a k o n e i t a ostettu, k u n on
tiedetty, että ne ovat tarpeellisia,
m u t t a r a h a o n täjrtynyt l a i n a t a.
P o r v a r i l l i s e t maareformit j a r a h an
l a i n a u s — siinä k a k s i käsitettä, j o t ­ta
viimeisten kymmenen vuoden a i ­k
a n a ovat muodostuneet täydellisik­si
rinnakkaiskäsitteiksl. Velkaniää-rän
kaameus o n v i i m e a i k o i n a ruven­nut
peljättämään itseään porvaris­t
o a k i n . Se pelkää p a h i n t a , s.o. s u u r ­t
e n t a l o n p o i k a i s j o u k k o j e n heräämistä
p o r v a r i l l i s e s t a unesta. On mielen­k
i i n t o i s t a nähdä porvariston uudet
edesottamiset tällä a l a l l a . Se o n t o ­d
e l l a joutunut nyt esittämään huk­k
u v a n osaa. P i e n c m p i i n k i n oljenkpr-s
l i n se t a r t t u u j a l a p s e l l l s l m m l s t a k ln
löydöistä" se luulee maatalouden
huonon k a n n a t t a v a i s u u s t i l a n para­nevan.
S u u r i osa työtätekevistä talonpo­j
i s t a on k u i t e n k i n v i i m e a i k o t a a o-soittanujt,
että se e i enää h a l u a k a ­p
i t a l i s m i a kaitsljakseen. Kautta
m a a i l m a n leviää talonpoikaidilke.
Joka h a l u a a yhteistoimintaa muun
työväestön kanssa.
n i e l i 'Yhdj-sraltain l i h a n t u o n t i M e k ­s
i k o n ylituotannon, v. 1638 u l o t e t t i in
Y h d y s v a l t a i n lihantuonti Duteen
Seealntiin ja viime -vuonna alettUn
Y h d y s v a l t o i h i n tuoda Jäädytetty
argentinalaista lihaa. M u t t a l i h a n ­tuotanto
ei vilkkaasta kysynnästä
l i u o l i m t t a nouse. Päinvastoin <m 11-
sääntj-nyt kysyntä vähentänjrt k a r ­jamäärää.
Siten ön A u s t r a l i a n k a r ­j
a k a n t a . VV. 1925—1923 vähentynyt
2 m i l j . eläimeUä Ja C a n a d a n karjas-tot
ovat vähentyneet 400.000 kappa­leella.
Uudessa Seelannissa vähenee
teurasnautojen tuotanto. E n g l a n n i s ­sa
on oma teurastus lisääntynyt, s a ­moin
Irlannissa;
M a i n i t t u Timesta kirjoittaja on
vakuutettu sUtä, että lähivuosina t b -
lee esiintymään lihanpuutetta Ja
i i i n t a i n nousua. Tämä luonnollisesti
vähentää lihan kulutusta ainakin
Europan maissa.
Yiläsanottu koskee naudanlihaa.
M u t t a ktm eri l i h a l a a t u j e n . h i n n a t
ovat toisistaan riippuvaisia, on to­dennäköistä,
että s i a n l i h a n h i n n a t ­kin
tulevat pysymään k o h t u u l l i s i n a.
SUOMESTA
Utt»{ SnoroaUinea
Ruokala ja Kahvila
Ruokaa aterioittnin j a viikottain.
T i l a v i a huoneita j a puhtaat pelit.
Käykääpä tutustumassa.
Misiinet Hill ja Moilanen.
239 Ricliinoad St. W. Toronto.
Barrette & Miliette
KAIKENLAISTA TUORETTA
LIHAA
JAUHOJA JA REHUJA
Nopea palvelus
Hearst, Ont,
{rienönaistuksi^Bsten mielialojen ' e -
s i i n p u r s u a m l s e t tulevat kiertämättÖ-mästi
a i h e u t t a m a a n puolueen siski-lä
OikeistO-^pörtunistisen horjutti
s e n i l m a u k s i a selvemmässä tai Vä
ttemmäii selvässä muodossa, ' '
Äfutta j u u r i tänä kautena — j o l -
l o t a k e s l d t a l o n p o U a l n joigkoissa ta
p a h t u u ttUeliftlan käänne, k u n -tie
ratkaiseväj^ ' käännähtävät maah-v
i l j e l y k s e n koUektUvislln muotoihiti,
k u n meidän teollisessa k e h i t y k ^ -
sämme'vallitsee ennen kuulematto­m
a n nopea tahti j a sasialistiseksa
rakennustyössämme on y l e i n e n toe^
nestys — j i f u ri tänä kautena Mi-kessa
räikeydessään nousee "vaseth-nustol^'*-
6i96rtiunistlsten l i i o t t e l t i -
j e n Ja ' l o i k k a t j s t e n * v a a r a , irani­laista,
tyyppiä flfleva päolue;
vääristelyn vaara, iifenestys juovuf^
t a a , panee p a a n i ^ i ^ U e Ja syna'!^-
tää seikkaluluxtntotsia'Jrritjfitsla
kata l^hi^kä>n v ä l t t ^ t t ö n^
etapinen. a ^ t t e n . yUtse, se h e r ^
tää. yritjfksi» ' määntvsUetä, baiOn-n
o n i s i n k e i n o i n r a t k a i s t a sen, mikä
v o i d a a n r a t k a i s t a ainoastaan ottä-mktBt,
" v a r t e e n välttämättömät v4li'-
renkaat. Toveri S t a l i n i n kirJoit«^-
sefsa' 0»>tettiifi erinomaisen h y m
t u o ^eää^j^kslstä Johtuva pään p y i ^
räile J o u t u m i s e n . MmesisksiaiSm'
"miyöskän varjopiuoiensa^ varsinkin
s i l l o i n kUn ne saavutetaan suhteel­l
i s e n 'helposti' n i i n sanoakscnmie
odottamatta*. Sellaiset menestylcset
useasti istuttavat -itsekylläisyyden
hengen: 'me voimme tehdä kaikki!'
•meUle ei mikään ole l i i k a a ' . Nuo
menestykset useasti päihdyttävät
ihmisiä j a sen lisäksi alkaa pää
menestyksistä mennä pyörälle, me­netetään
määrän tunto, menctSän
k y k y ymmärtää todellisuutta, i l ­mestyy
pyrkimys y l i a r v i o i d a omat
voimansa j a a l i a r v i o i d a vastustajan
v o i m a t esiintyi^ seikallullisla y r i ­tyksiä
'kädCTikäänteessä' ratkaista
s o s i a l i s t i s en rakennustyön k a i k k i k y ­symykset".
Tätä edellä m a i n i t t u a on o l t u t i ­laisuudessa
havaitsemaan eri muo­doissa
Ja - e r i i l m a u k s i n a . Täiiän
k u u l u v a t myös ne Hiottelut, jolhta
6 n langettu erinäisillä s e u d u i l l a k o l -
l e k t l v i s o i t m l s s a (maataloudellisten
yhteistahmicsien muodostamisessa);
tähän k u u l u v a t myös y r i t y k s e t h a l ­l
i n n o l l i s e s t i kieltää tOTikaupat Ja
k a u i 4 ) a m a r k k i n a t Ja tähän kuulu«
Irat l o F ^ I i s o i s e t väitteet, että
meillä o n Jo "täydeUlnen s o s i a l i s t i ­n
e n ylänkö" j a leniniläinen kysy-i
n y s : k u k a — ketä? olisi Jo pois­t
e t t u päiväjärjestyksestä. E i o l e epäi­lemistäkään,
että moiset s y t j ä i ^ n -
l u o n t e e l t a a n ovat t r o t s k i l a i s u u t -
l a . iuätä itse asiassa merkitsevät
ötio Hiottelut kollelrtiviiblnnissa,
y r i t y k s e t " v i i t a : t a k h l t ä ^ ^ J a viedä
ehdottomasti ^käikki"^ ' yksiloUiaet
H^ h ä t J a keskinicertaiset t a o l n p o i -
idaistaloudet " k o m m n u n a ^ i ' ' y h ^ I s -
'ktmnallistutt»nana' ei ainoastaan
fnotantovälineitS — i r t a i m i s t o n ja
työjuhdat, v a a n myöskin näitten t a -
knilcsien k a i k e n omaisuuden? Nuo
l i b t t e l u t UtiUMt keiskitaKmpoUcais-
Ji:a?jsajnvSlise(;
lihamarkkinat
Nykyään, k u n maataloudessa k a i k ­k
i a l l a vallitsee menekklpula, lienee
m i e l e n k i i n t o i s t a tietää, miltä asema
näyttää l i h a m a r k k i n o i l l a englanti­l
a i s en silmällä katsottuna. Timesissä
k i r j o i t t a a kysymyksestä s i r W l l l i a ni
Haldane, joka ennustaa lähivuosina
väikteata l l h a p u l a a . T i l a s t o l l i s i i n n u ­m
e r o i h i n vedoten . H a l d a n e väittä»,
että ' Y h d y s v a l t a i n nopeasti lisäänty­vä
j a vaiu-astuva väestö ostaa lihat
E u r o p a n k u l u t t a j i e n suusta.
Perussyy uhicaavaan lihapulaan
näet on, että Y h d y s v a l l a t vähitellen
näyttävät muuttuvan l i h a a -vievästä
l i h a a tuovalcsi maaksi. Muutos to­d
e t t i i n ensi k e r r a n v. 1926. V . 1921
oli Y h d y s v a l t a i n k a r j a k a n t a 73 mUj.
päätä, V . 1926 se o l i l a s k e n u t 60 m i l ­joonaan.
Tämä väheneniinen on e-delleen
jatkunut, niin että viime
vuonna l a s k e t t i i n Y h d y s v a l t a i n kar­j
a k a n t a 57% miljoonaksi, ja tämä /'
merkitsee sitä, että Yhdysvaltain
k a r j a k a n t a nyt on sama k u i n vuoti­n
a 1879. Y h d y s v a l t a i n lihatuotanto
ei enää riitä maan kulutuksen tar­v
e t t a täyttämään. Vielä V, 1925 oli
•Yhdysvaltain lihakaupassa 4% milj.
n a u l a n vlentiylLJäämä. m u t t a v. 1929
oli jo 120 m i l j . n a u l a n tuontlylijää-mä
j a lisäksi t u o t i i n milj. elävää
nautaa. Tämä tuonti t a p a h t u u mäis­tä,
j o i s t a E n g l a n t i o n tuottanut l i ­hansa.
"Vuonna 1925 v e i C a n a d a E n g ­l
a n t i i n 110,000 elävää teuraseläintä
j a 10 m i l j . naulaa lihaa. Viime
vuonna meni koko C a n a d a n l i h a n -
v i e n t i Yhdysvaltoihin. Jo v. 1927
V A N D A L I S M I S U O M E S S A ' E L ­P
Y Y N O P E A S TI
T. T:ne on t i e d o t e t t u Rajamäei-tä,
että s i e l l i t k i n on p o r v a r i l l i s en
sanomalehdistön v i i m e a i k a i n e n kii­llotustyö
kantanut l i c d c l m i u . P a i k ­k
a k u n n a l l a s i j a i t s e v i a punaisten
hautoja on k o e t e t t u häväistä repi-niuUu
niiden aidat, hävittumäilU
J i u k k a i s i s t u t u k s e t j a k i r j o i t t e l e m a l ­la
r i s t i e n jäännöksiin, r i v o j a fascis-
' t i s i a j a muuton t o i s t e t t a v a k s i sopi­mattomia
i s k u l a u s e i t a . Vandaali-mainen
hävitystyö on tapahtunut
v a s t a äskettäin.
K e r r a n k i n taas oiva näyte siiUT,
m i h i n k a i k k e e n ne roistot, j o i s ta
p o r v a r i l e h d e t päivästä päivään ko­ettavat
tehdä s u u r i a sankareita,
pystyvät.
Teemme putkitus- ja
lämmitystyötä
Myöskin peltiBcpun sekä öuhkö-a
l o a n k u u l u v i a töitä. A n t a k a a mei­dän
a r v i o i d a seuruavannc työn.
Crant&Himk
aas
HJiUIIARPJUU
saan täten arv. yleböllc j a ostajäpiirillenf ilmoHtaaii
edelleen omistan j a ylläpidän Motttrealissa 'rSeandinaviaa
ning- Room"-nimisen ravintolan sekä ^^Scandifkavian-.G;
nimisen sekatavarakaupafi. Ravintolassani saa aina h
nialaista ruokaa sekä hyvää kahvia, tupakkaa jne. ja'
sekatavarakaupassa on kuten ennenkin fayvin-lajitelto.'
Kunnioittaen:
HJALÄIARPMU
Scandinavian Dining Squndinaviot CroBaif
Room. ' S t o » . -T'
979 St. Antoine Street. 967 St. Asioine Strevb
MONTREAL. QUE.
' l > P P P P P W » P W P I
a v a n a
Hyvässä kunnossa oleva 7 hioneen
kalusto ja talon vuokrausoikeus, hihtä j
ainoastaan $400.00, erittäin sopiva öUo- l\
malaisille. -A
EDV. HELSBERG
926 St Afonique St, Montreal, Qne.
Gerald A. Foot PALOVAKUUTUKSIA, KIINTEIMISTO. JA
KIINNITYSLAINOJA
Hyvu tonttivalikoima, valo, vcslsokä likaviemärit. Hhtti
1300 — hclnolUa ehdoilla. <
KiiykiiS katapipavM kotien rakeBnas»annBlt«w«aniaia.
GERALD A.
T. k. 4 p. U . S. tietää kertoa,
että v a l t i o n e u v o s t o n t a h o l t a v a l m i s ­t
e l l a a n esitystä e d u s k u n n a l l e , j o n ka
mukaan a r m e i j a n y l e i s e s i k u n t a lak­k
a u t e t t a i s i i n j a sen v i r a t , mikäli
ne ovat tarpeellisia, siirretään
puolustusministeriöön.
Tehtävät, j o t k a tämän u u d e l l e en
järjestelyn k a u t t a käyvät tarpeöt-t
o m i k s i , tuUcncvat lopetettavaksi.
Yhtenä huomattavana j o h t o a kos­k
e v a n a seikkana m a i n i t t a k o o n m.
m. että sotaväenpaällikön v i r k a n y ­kyisessä
muodossaan l a k k a u t e t t a i ­s
i i n j a tämä v i r k a s i i r t y i s i puolus­tusministeriölle.
N y k y i n e n sotavucnpäUUikkö, A.
S i h v o , o n p a r a i k a a l o m a l l a R u o t s i s ­sa.
SuunhitelmiBta i l m e n e e , kuten
/ttäkyy, m.m., että soalaitokscs^a
o h ' tähän saakka ylläpidetty tar-
^ e e t t o m i a v i r k o j a.
79
PUHELIN 10S6
Elm Street, Sudbury, Ont.
IDEAl S0VICE
DYE WORKS
VÄRJÄYS. SEKÄ PUHDISTUS.
LIIKE
D. Filiatrault,
—Puhelin 1153—
S4 gergip Street, Sudbury. Ont
t S. SALO
K«|U< {• k * l l o M p p l , l e l tM M l l l^
laa tr6» bilrlmmtlU. Saari tttaat*
192 S. Alfom» StTMl.
Port Arthur * Puh.' N. laSS
Parturiliikkeeni
7 Durham St. Sudbury, Ont.
Matti Aho
Palvelee teitä aina auliisti am­mattitaitoisella
työllä. Samalla
voin myöskin ilmoittaa että naisten
liustcn kähcrrystyötä tehdään meil­lä.
Työ ensiluokkainen ja hinnat
kohtuulliset.
PUHELIN 936 — MACKEY BLOCK — SUDBURY. ONT.
SUOMALAINEN TALONRAKENTAJA antaa kustannusairvtoita j a piirca-tuksia
on nähtävänä. Kolnioiikym-moncn
vuodon kokemus. Tavutta
vana
236
Alex Beck,
Vastapäätä meiJeriS
Spruce St., Sudbury, Ont.
k e r r o s t e n horjumista, ne eivät vedä
puoleen, vaan työntävät niitä pms
päfft k o l l e k t i i v i s i l t a talousmuodoista,
saattavat huonoon huutoon k o l l e k t i i ­v
i s en rakennustyön aatteen, mutkis­tuttavat
Ja vattetittavat mittaamat-tomasti
maatalouden sasialistLsen
ttudestaan rakentamisen asiaa, tär­velevät
työväenluokan suhteita k e^
k i t a l o n p o i k a i s t o n joukkojen kanssa
j a ublcaavat — kiitos tuon "vasem­m
i s t o a - o p p o r t u n i s t i s e n päättömyy-den
ja s e i k k a i l e v a n vallankumouk­s
e l l i s u u d e n — j o p a työväenluokan Ja
talonpofikalston liittoa. U u s L ^ a muo­doissa',
uudessa t i l a n t e e s s a Ja uusien
ehtojen v a l l i t e s s a n u o "vasemmisto"-
JOS OjLETTE
Cartage Co,, Li 1 Pyytäkää V A P A A e
- LAAKEKIRJA—No. O
Mina OD y l i 25 uil(>Htcn Ja niititt*'» tuntia «eli.
tettjp». Kulo lOTdnMn tilyfl<-II)u<'U Imttclo nw
Jöalalsliita icotliaäkkrlMdl. MlfifU jokainen ro\
iUe Taliui KoflTao iaubkpio (Aiflilkva, ramatco
mjOnUtt UUkkHtU-n liliiniit r- lu-ta8kk<
r<>t t-iflit «Ir imttnttlUiUkkHtU, vaan tosi-
•nptnalalda VBIPIIKMU. Mta Huotaraim oo Ja
, kllrtPttr monlB kymmeniä vuosia,
k o r - TXmBn kirjan «iatee va(<aBHii Ja idUlliit aeo
Sudbury» Ont
0<etnme avanneet autokumlcn
taan kaikenlaista autokumien j a Bl-i,m,,|,j tuL-bunki-toiitorfita.
säkumien korjausta. ^ — U f o e j r i n Avt-ekki on « i i o r i n—
Tyy4,tt&vil.,y. taaUan. ^ "'"««•J.T^r ""T^^JT^
nen suurtalonpoikalston luokkana
hävittämisen etapin ylitse.
E i ole epäilemistä, että sellainen
" h y p p y " keskitalonpojan ylitse, m i ­kä
m e i n i n k i on n i i n luonteenomais­ta
trotskilaisuudelle, u h k a a m i t a v a -
k a v i m m l l l a seurauksilla työväenluo­k
a n Ja keskitalonpoikaiston Jouk­kojen
Hittoa, uhkaa särkeä sen H i ­ton.
Tämän muistakoot erikoisesti
ne. Jotka arvelevat, että opportunis­m
i a on ainoastaan "Jälkeen jäämi­n
e n " efceenpälnmenolilkkeestä- "Jä-lelle
jäänti" vallankumouksen k e l i i -
tyksen kulusta, m u t t a ei muka mis­sään
tapauksessa karkaaminen e-t
e e n i ^ i n "paremiJi l o i k a t a eteenpäin
o p p o r t u n i s t i s e t " l o i k k a a j a t " toista-1 k u i n Jäädä jälkeen", on nykyään
vät t r o t s k i l a i s t a luonnetta olevia i t u n n u k s e n a ecipälslllä r i k k i v i i s a i l l a,
virheitä.
S a m a n l a i s i a ovat luonteeltaan eh­dotukset,
että neuvostot poLttettai-s
i i n sellaisista piireistä, missä on
j o t k a vilpittömästi uskovat omaan
v a l t i o l l i s e en älyynsä Ja kaukonäköi­syytensä.
M u t t a " a u r i n g o n a l l a ei ole mitään
s u o r i t e t tu täydellinen k o l l e k t i v i s o i n - u u t t a " . J u u r i tuo omalaatuisensa
l i , j a väitteet, että jo on saavutet­tu
se, että s i i r t y m i s k a u d e n talou­temme
on muuttunut täydellisesti
s o s i a l i s t i s e k s i ylängöksi, sekä puheet
"pitkälle tähtäämisen" politiikka,
k u n u n e t e t a a n sojiialistisen raken­nustyön
päiväjärjestyksessä olevat
tehtävät,' m u i s t u t t a a Ihmeteltävästi
siitä, että kyEymys: k u k a — ketä? i t r o t s k i l a i s e n ' " n e r o k k u u d e n " saman-o
n Jo o t e t t u pois päiväjärjestyksestä | l a i s i a "välälidykietiä". " S e l l a i n e n loik-
Jne. Mikä on pohjana kaikiUe täi-; kääminen y l i nykyisen kauden kär-l
a l s i l l e h a r k i n n o i l l e ' j a väitteiilö? i J i s t y n e en luokkataistelun etapin —
Mikä o n n i i l l e k a l k i l l e yhteistä ja lausuu toveri Molotov — o n eräs m i-mikä
tekee ne iceskenään sukulai­s
i k s i ? P i k k u p o r v a r i l l i s e n selkkaihi-k
u m o u k s e l l i s u u d e n «»alraaloinen
faermostuneisuui (hysteerisyys), m i ­kä
o n s a m a a m a a t a k u i n t r o t s k i l a i ­n
e n valekumoukseilisuus. määrän ja
Jtiaiisein todellisuuden tunnon me­netys,
k e s k i t a l o n p o i k a i s t e n Joukkojen
y l i l o l k k a a m h i e n , l o i k k a a m i n e n sen
etajAh y l i , m i s . ^ käydään kärjisty­nyttä
Ju$xkkatal5telua yksUölIisen
p i e n - Ja keskltaltmpoIkaLstalouden
tä trikein esimerkki proletariaatin
iuokkatehtäväin opportunistisesta
s i k s e e n jättämisestä "vasemmisto­l
a i s t e n " sananparsien suojassa, eikä
sen vuoksi ole sopusoinnussa l e n i n i -
läisyyOen kanssa,. Taistelu sellaista
"leiilhiiäisyyttä" vastaan, mikä itse
asiassa o n v a i n erfiis opportunismin
muoto, o n bolshevistinen velvollisuu­temme-
E l l e i taistella nxokta " l e n l -
nliäisyjrttä'' vastaan, el voi t u l l a k y -
sjieytoeenkään vakava taistelu o l -
tjudeksl muovaamisesta, Icnkkaami-; lseisi£d^<>i>part«nlsnlia vastaan." Sillä
/leikkallupolltilkkan.sa kautta tuo o-m
a l a a t u l n e n " f r a k t i o " valaa vettä
avonaisten oJkelsto-opportunLstlen
m y l l y n r a t t t a i s i i n . O n h y v i n luonteen
omaista, että oikeLsto-opportunlstlen
p i k k u p o r v a r i l l i n e n olemus silloin
tällöin llmenelk.sc "va.semmLsto"-op-p
o r t u n i s t i s l n a l i i o i t t e l u i n a j a " t e o r i ­o
i n a " . E i ole mikään sattuma, että
l i i o i t t e l u t kollektivisoinnissa eräillä
p a l k o i n olivat kulakkien, r i k k a i t t en
t a l o n p o i k a i n työtä. K u l a k i t näet y -
rlttlvät " t u o t a tietä" h a r j o i t t a a tuho­työtään
k o l l e k t i v i s o i n t i a vastaan ja
s a a t t a a ".sillä t a v a l l a " yhtcLstalouk-s
l en rakentamlsaatteen huonoon
huutoon sekä särkeä työväenluokan
ja keskitalonpoikalöten joukkojen l i i ­ton.
Senpä vuok-sl puolueen keskus­komitean
päätöksessä maallsk. 15
p : n Pravdassa H u i k a i s t u myös V a -
paudes.sa. toukok. 14 p.) sanotaankin,
että " k a i k k i nuo vääristelyt ovatkin
nyt k o l l e k t i i v i t a l o u s l i i k k e e n Jatkuvan
ka.svun pääjamma Ja suoranainen
apu luokkavihoUisllJemme." Että se
on "pääjarruna — muistakoot kalkkJ
ne. Jotka vielä tähän asti eivät ole
saaneet itselleen selväksi Ja käsittä­neet
nykyään elettävän e t a p i n oma­l
a a t u i s u u t t a , että f.t on pääjarru —
tulee selvästi j a täydelll.sesti ymmär­tää
j a omaksua k a i k k i e n n i i d e n . Jot­ka
vielä näihin asti eivät ole k y e n ­neet
ymmärtämään, että e l l e i pois­t
e t a sitä. mikä o n " k o l l e k t i v l r a k c n -
nusHikkcen Jatkuvan k a s v u n pääjar­r
u n a " , me emme voi tehdä loppua
siitä oikeisto-oppOTtunistlsesta Jar-rutuksesta.
mikä on seurauksena
" v a s e m m i s t o " - o w ) o r t u n i s t i s t e n Jar­r
u t t a j i e n toiminnsr.t:;..
A i n o a s t a a n itsepintaisessa Ja jär-iiestdmälllsessä
taistelussa lahMIs
rintamalla voi t a i s t e l l a p u o l u e l i n j an
puotesta, leniniläisen p o l i t i i k a n päo-
'Aiiiielslini' ' In rutinnkftln
_ kMP. .»<!>«* —, VckMp.
licileJ»iKM>lti.'r<« ~ i mu.
; D M — 'A kup. b«|i<iilu.
nutia ni«lti/» — '// ! « «•
' lutikillUta 94iod^A — 1
' tfcluaikilMiiea no>lakf|iul.
Vrri» — 2 kuj». I'uril)f
JiuhoJ, — I «piicUilni —
I ku;i. ii»li>». fudnoiia —
1 kuji. i x l u l . |>Ulikio<'iil4U
»rkulu vil J« »'jtert. linilU
,yii<l>»li(» jnun«l, puima «p
prtiliui nialludii, tl)U'cn fM>
il». I.oppu «ppclfiinIaU ja
f>Mhkiif«l panlava lihanlrik-kuukonevn
liipi. S«uloa I
kttp, PurKjr Jaulioja a»ke.
riin Ja v»ifiln, lUäa ru>l.
nat Ja appo|allni, IMi ncf
le. iiculoa luinen kup. I'u.
tity jauhoja, n»,takrpul,rrin
kanna »rkii fairrnan tuolaa.
fiaila tabieon eri.' pannuun
läinplmiiiin uniin (.125 atl.)
.5 min. «jan.
Käytän nyt aina Parity jaalioja J«
olen tyytyväinen k«ik|nien' ' t :
leipomfieenl V i'
("KIrjciU Xidiile" atUaloHl)
"Kuulin kun cräa nainen JnttcII '((idfoiila' M«r.
Caffiiin luona iiiiiiu lilana Ja roloii opin ahUi
nirn iiutfouinnut,. rim aa fittitiit pathtta mtnn
kalkillr Icipomitlllcnl.
Tapatin ennen ajalella, etlS IelpSfJ«nb«t, Jotkoit,
aamival 'Purity' Jaubuja IrlpiJJafilialka}, liytrr !Iilir.
paitaa entlkai mnma tuntia Jiiaiia kantaa rnnea.
kuin Vili »itä kiJjiltäK iFivpkalaaa. Nanran nrt aliiX
ajalukkrliani aikai, c(tii vajaa lunnla*a ralfBialin '
appclaiini ja. rnaina lurekln Puritjr Jaoliollla., JCfi|i'
• M i m n i e iupun krrkialiini, noin iiolnta plilfiU miE'.'
farmoiia, oli «e viclii yblä brväii Ja lonralla ;Jkii{a
uunlata o l t a M M . . , • /'-V'^
Opin nihtiäkin irtll Purllf Jauiiot oVät crlttiltB^
rikkaat prnlciniala, «Ijlii nn ont valniiMftl)! 'pttyS
halata nlaui»la. Kuika pIdXn. rtlii Ie(ppml<«ai oa>
rai'IlM'vaa, olr.n iloinen ettii oten Talfaavt 'fafitjr'':
^fit!äl>''- «almUlukaeen."
• , Teidjin'ralua .9«tcri^'';':
i i i
P u r i t y jauhoja myyvät Co-opcrative J r a d i n g ^ A M o Ä öi
Sudbury' Limited, ja Finnish Co-operative' Merchanta lamiteö,J sr
Sault Ste. Marie, Ont.
lesta. Sillä molemmat aJistoon l i u ­kumiset
tältä l i n j a l t a , tästä p o l l t i i -
[asta r u o k k i v a t toinen toistansa, e l l -
ä molemmat tältä l i n j a l t a syrjään
p y r k i m i s e t vievät k a p i t a l i s m i n pala­uttamiseen.
J a kummankaan «yrjä-
])yrinnön voittamista el voi ajatella
Iman tarmokasta, päättävää j a j o h ­donmukaisesti
käytyä taistelua k a h ­d
e l l a r i n t a m a l l a.
" J o h t a m i s e n taito on v a k a v a asla.
E l saa Jättäytyä Jälkeen liikkeestä,
sillä Jälkeen Jääminen — merkitöeo
i r t a a n t u m i s t a Joukoista. M u t t a el
myöskään saa l o i k a t a kauas eteen­päin
— nim, menettää yhteyttä
Joukkojen kanssa. K e n h a l u a a j o h ­t
a a liikettä Ja säilyttää s a m a l l a y h ­teyden
miljoonaisten </>ukkoJen
kanssa, sen tulee käydä taistelua
k a h d e l l a rintamalla, sekä Jälelle
Jääviä että kauas eteenpäin l o i k k i ­via
vastaan", o n tov. S t a l i n l a u s u n u t.
K a i k i n v o i m i n i a t a r m o h i o n t a i s ­t
e l t a v a sekä " v a s e m m i s t o l a s t a " op­p
o r t u n i s m i a että olkelsto-<vporttt-n
i s m i a vastaan, mikä pysyy ^ s o s l a -
l i s t i s e n rakennustyön päävaarana.
J a erikoisen häikäUemättemästi oo
t a i s t e l t a v a olkelsto-oonortunlstisten
a i n e s t e n .yrityksiä vastaan- selittää
puolueen t a i s t e l u l i i o i t t e l u j a Ja p u * .
i u e l i n j a n vääristelviä va.<!taan nmlca
perääntymiseksi siitä puolueen poU-i
i l k a s t a . minkä tähtää maataloudeh
fiosialistiselcsi rakentamiseen. Taiste­l
u Hiotteluja vastaan el ole pexääa-iymisis,
k u t e n öikelstooppofttmisti-set
parjaajat välttävät, vaan se on
«äinakkbebto poobieen kehitiyväUe
hfdUAytatOe Itapifallsmtii vaoia^t,
^^onaldcoe&td nuatabiniilen
Ilsen mdekst rakeotamlaeik
i^lcadllsdle kebltfämbelle J» kaqilta-llsmia
porien (äydeUlselfe jpo|s kis-
•'I
e s i
Umpisuoli, eapplklvli .vafs»^
maksavaivoille, v VHepatola" on
rantanut tuhansia ibn^^-M^
Canadan, viiitneiscn 20 vuödeii-:
kana. Pyytäkää selostuskiri
Hinta $6.75 postilähetykseni*
• • Bo«'i07ä--l2;''>^'V;>i;;^
Saskatoon, Sai k.
komisclle.
New BaUi^ Co
Sadbnry, Ont.
V a l m i s t a m m e r u o k a - j a kahvi-pikknleipiä
M-^ ^
• ,PUHELrN'-2572 ' ''^^-'^
Box 1296 — d 8 2 Antweip Ayk'^
f^olianipaiilen^,
' Acme I _
; Cedar. 'itL^JEiiiä!^i^
P. O. Bttr;