Vapaus, January 23, 1930

              Toi-staina, tammik, 23 p:nä — Thur., Jan. 23 No. 11
k a i T M a . O s L , 1r»niHn«, ^ u i » a i i » « n t i i . j s B i Ä » u r i u > jKbupaiTuu.
• S T * LATAUS ( U b c r t y)
t i ä i ' « ^ ' « ( ( U ' o f ' F l O U i i i trstteti*la C c a a d a . iPohUtbed «t S s i l b a r r . O s u i i o.
- B«siMae4 at tli« P O M O f Q e * Ocpjstmcnt, O t u v * . u acMad d u a m s u e r .
T c p c a i . B « O , S o d b o r r , O n t ,
> f K c M S o r i 1038. — i r o i a u t t u S3*W. — K b j a l u t i p pm 2287W.
ti J. W . A U ^ T i s t.
O f l l e e , B^otBot» « s d ^ M B t t i M p : V«p«iu B t t l U i i H t Ci» Street.
w i l t a b « «lUrMMdt 1 N * M * . VJO. Boai 69, S a < i b u r . O s t .
mAUSHCVNAT: .<tl:4«^ C Vk. tl£0, S - k k . f l . T S {• 1 k k . tlM. — Y U r m l t o i k i B l a Saamc«o a e U . a n iB
" ~ i: a ^ k . f 6 X 0 , - 6 k k . J« 1 4 k . « l / » . _
I L M O T U S H I N K A T ^ A P A U O Ö S A J
"Vallankumouksen peruslaki; jonka kaikki vallankumoukset ja
f - r i t t ä i n k i n Vf- n ä j ä n kaikki kolme vallankumousta 20-vuotissadalla ovat
v a h v J H l a n e e t o i k e a k s i , o n seuraarva: vallankumousta varten ei riitä s e ,
e l i ä riistetyt j a s o r r e t u t joukot ovat tulleet tietoisuuteen, että elämän
jatkuminen »-nnallaan o n mahdoton, ja vaativat Tnuutoksia. VallaMfeu-mousta
v a r t e n o n välttämätöntä, että riistäjät eivät voi elää ja hallita
entiseen t a p a a n . Vain silloin, kun 'pohjajoukot' eivät tahdo ja •*ylä-kerrok.^
Pt' e i v ä t voi elää vanhaan tapaan,-vain silloin voi vallanktimous
v o i t t a a . Toinin h a n o i n voidaan tämä totuuä lausua n ä i n : tallcnkumous
ei ole mahdollinen ilman y'leiskan(vltista kriLsiä (joka koskee seka
riistäiiin etlä riiiteAlylhin}. Vallankumousta vatten pitää siis ensiksi'
k i n <-aada aikaan se, että työläisten enemmistö (tai ainakin^ tietoisten,
ajattelevien, poliittisesti aktiivisten työläisten enemmistö-): käsittää täy­dellehän
kumouksen välttämättömyyden ja on valmis käymään vaikka
J C b l c n i i i t o n n o t a k M t « I J » kerta, tzloo k«kai~kertaa. — A r f o i H t t o o a mraneiiie oonentoi»otok»ei | j ^ ^ o l e m a a n s e n puolesta; toiseksi, että hallitsevat luokat potevat halli-
S;e p«lrMatn«mi, — N i a e B a s a t t o i l m o t a k i e t SOe * « « « , -%iM J kertaa. — SyniyB»änmotak»«t IIM ' _ . . . . f , >. . , ,.
a r j ^ «}J90 1 kertaa. — AaaatocreilmotakMt 12M kerta, UM kakai kertaa. — Kiito«ljDc-tuk«:t t u s K n i S i a , J o K a VCtua takapajUJSemmalkUJ joUkot polltukkaan O S a l l l -
SBt^<lMtt^ — HCaolaCMdlaotakaat-<3,£Ö 4tcrt«. S O ' U a i m k n kut«ilatuceUa tai mai«tcvir>jtta. - ~ ., . , , , , . , ... • - • .•• •
lSHÄOeao»-'>«'t«M«itB«tBka« a o T - k s t t t ^ sjksi, tekee hallituksen voimattomaksi j a antaa kurnousmielulle mah­d
o l l i s u u d e n s^^n nopeaan kukistamiseen..." • » • » • • i l i i i « a , M a d i t u e a a a , I Z b c t e t a T i ilMotaaUota; «Mkätces.
' G ^ t e n l •drertialot falea, 7Se per e t i . > i M b . M t e t a M 4kar(« for «iiicU i a a e i t l o n , TSe.
J$p$^ Is lfa« Itttt adrertialDC m c d i o o amoog tbe F i o n i i l i peopla l o Canada.
T b a
•V^-lav-atta naMn tabsnaa au
MtaOU ,pcno«ttniataa vlnani:
v a a u a i u aoaiaiäiaeen klrjeeieeas», klijottakaa nadclleea UikkMO-J
. W . A l i l i l T i a t . l i i k k e e o k o i u j a.
i;iiöf^ siRfren johtajan kuolemasta
'Tiistaina <:;)i.ku)tinut kuusi vuolla siitä, kun kansainvälisen prole­tariaatilla
yallaiirlcyrQoukseniäen taistelmi suurin johtaja, Lenin, uni­i
n i ^ ::inlmämä taistelurikkaan elämän jälkeen, elämän, joka tulee
•iicqiiä^ ajoilsi j)iirret)fksi nxaailman -köyhälistön historiaan kommu-il^
ij^nMjMeen ensimäisen perustajan ja sen teoreettisen oppi-isän
läarxm nnnalie.
^ 1^ johtajia, voimme mainita, että Marx
d i i ; lakana, joIIoin^ k^ Tiistojärjeslelraä ei ollut vielä rat-k^^^
eev^ rappeutumiskduteiensa, viimeisimpään imperialisti­s
i vaiheeseen, kohtaloklcaisiin kriiseihin, jotka valmistavat tjille kuo­lemaa.
hänen neronsa j a tutkiva silmänsä näki
eelk^sti 'l^apitalistisen järjestelmän olemuksen, ja hän pystyi luomaan
l^a^eemr^^ 'materialistisen maailmaiikatsomuksen, jolle pohjautuu
v|(jtla|ikunidtiks^n oppi luokkataistelusta ja sosialismista, joka on
kei^iiyt kaikissa myrslcyissä, koska se rakentuu itse taloudellisen elä­män
lakeihin.
'lieninillä dli onni elää ratkaisevien taistelujen aikoa, ja hänestä
"Vähemmän koreita fraaseja — sanoo Lenin — enemmän arki­päivän
yksinkertaisia asioita... Vähemmän poliittista pärinää, enem­män
huomioita kommunistisen rakennustyön yksinkertaisimmille, miitta
eläville tosiseikoiMe." Siinä Leninin vastaus nykyajan fraasimestareJIIe.
l^eniiiin strategisia kykyjä kuvaa hänen määritelmänsä Brest-;
Litovskin rauhasta, josta hän sanoi: "Solmiessamme yksityisfauhan
me siinä määrin kuin sillä hetkellä vain on mahdollista, vapaudumme
kummastakin imperialistisesta vihollisryhmästä, käytämme heidän vi­hollisuuttaan
ja sotaansa hyväksemme, sotaa, joka vaikeuttaa heidän
toimintaansa meitä vastaan, käytämme sen ajan, jona_ kätemme ovat
vapaat, jatkaaksemme ja lujittaaksemme sosialistista vallankumousta."
(Teesit rauhasta.) .
"Hölmökin nyt näkee — sanoi Lenin kolme vuotta Brestin rauhan
jälkeen— että Brestin rauha oli myönnytys, joka yahvisti meitä ja
hajoitti kansainvälisen imperialismin voimia". ("Uudet ajat").
» «• ö
Niille, joilla on taipumusta penikkatautisuuteen ja vasemmiätolai-seen
hosumiseen, sanoo Lenin: "Käydä sotaa kansainvälisen porvaris­ton
kukistamiseksi, sotaa, joka on sata kertaa vaikeampaa, pitkälli-sempää
ja monimutkaisempaa kuin kaikkein sitkein tavallisista val-
I , 1 • • tioiden välisistä sodista — ja jo ennakolta kieltäytyä siinä luovimasta,
tmiouslai«elmsSa_s hyväkseen vihollisen välisiä eturistirii^3Ja (olkoonpa, että
Lenimn laastia IMbedtih nmi
Lenin, maailman köyhälistön johtaja ja kolman
nen kansainvalUen luoja, aikamme suurin marx!
lainen, »unri ihmisenä ja taistelijana.
^noastaan tanuUaatuinen vaUank^^ luökkataistelustrate-- ^^^^ väliaikaisia), sopimuksista j a kompromisseista muodollisten
gian tuntija, vaan hänessä sen ohessa yhdistyi selvakalseisin ^arxilai- |;;ff^,..,;„,^„ j,„„„,„ r^ii™.-, „:;,v,^ i:;.»„i<.:=k* „;;i:„u,„:„:„'
mn teoreetikko. Nämä molemmat ominaisuudet täydellisen vallanku
imtitikBen asialle antautimiiseii ohessa olivat, välttämättömät, jotta hän
l ^ t y i täyttämään sen vaikean tehtävän, minkä historia oli hänen osalle
inäärännyt.
Kuusi vuolta:-Leninin kuolemasta on antanut monta todistusta siitä,
eha lienin 'oH 'oikussa. Neuvostoliitto on sen Leninin määritelmien
mukaisen köyhalli^todiktdtuurin kautta;, joka ^urakasi iriistoluokat, ko­honnut
sdsi^^IIA^S^rtäkfgnniistyö oli ennen
atovistamdVon//Kapitalistinen maa siirtynyt sellaiselle imperia­listiselle
kaudelle^ jonka. Lenin niinikään oli selvästi nähnyt samalla,
kunhan eritteli taistelevan köyhäUstön tehtävät i^^
I Lenin ei ole kuollut. Hän elää'kirjoitetussa ja muistiinmerkityssä!
puhutussa, sanassaan,; opastaen maailman köyhälistöä tietfä, joka joh
taa uuteen yhteisktmtaan ja vapauteen. ,
ptSuitam pnrMelmn nyfkein
•f
C A."
ostaj
Ijl^^^toltonirärenssi on kokoontumtt,Lontooseen. Sidllä ovat suur-,
__^impsda'lidtivaltain edudtajat pitäneet alkajaispuheitaan. Rauliasta-
DKl^J ''turvallisuuaeäta". Kun nyrkkejään heristäeii kulkexat
• lä|kärlJ?Ali^ diplomaatit yiHpari, vakuuttaen toisJllefeneltä-k/1 la he
Iplock, ;t-rauhan kannalla, mutta laivastojen supistamisesta on. hy-
TILATKAiiihutUBVa, sillä ei voida telidä "uhrauksia", jotka saattaisi-
Tailors tryällisuuaen vaaraan."
?^'gP yg^ä maa voi antaa apuaan rauhalle, yhtä hy\'in teossa kuin
—yy sen tehdä tämän merivaltana", sanoo MacDonald.
^^^8 Robe^^*^'^^"'™*^®®" päämääräksi, jota voidaan saavuttaa
arkipäivä kalla", sartoo taasen Yhdysvaltain Stimson. Ja Ranskan
'•• , . j varustusten supistamisen olevan ei;ittäin "monimutkai-
TIMMl „ ^ ,^ •
•^kertovat, että Britannia on tehnyt ehdotuksen raskai-
PARTURILIIBoj^n )poistamisesta. ^huhutaan kauniisti, että tämä jos
tevamTsai^*'^ **** ^^^^^^^^^^^ koska taistelulaivat ovat ennen
^Mdnrt^Tt^^ysaseita", Naurettavia verukkeita. Yhtä hyvin käyte-
•• murhavälineitä hyökkäyksissä. Esim. vedenalaiset veneet
_„f«liukaan muuhun kuin salakavaliin äkkihyökkäyksiin, samoin
ilökoneet j^Hie. U.S,A., joka on Takcfntanut muuria panssarilaivoja, ja
[Ha'Oli toi^taisdcsi varaa jatkaa tämän mahtavan 'aseen rakentamista,
a -ottanut kylmästi vastaan siipistamisehdotuksen. Puhutaan vain
inahdollisuudesta pysäyttää niiden rakentamista vuoteen 1936. Japanin
arvellaan yhtyvän U.S.Am kantaan.
Mutta kaikki ^aliituitttavat rauhaa. Samoin tekivät imperialisti-vallat
Haagin raiihantuöinio-istuimessa ennen vuotta 1914. Mitään
muutosta ei olp tapahtunut. Muiita erpa ei ole, kuin että kansainväliset
t^^vaen- petturit tänä päivänä pvat imperialistien mukana vetämässä
eaVuverhoa sotavalmistelujen eteen. MacDonald puhuu, että Englanti
•voi' antaa apuaan rauhan ylläpitämiselle vain merivoimana. Hän ei
tällöin fptihu minään "työväen edustajana", jolla tittelillä tämä petturi
lEiiweiB,. vaan militariätina. Sama henki täyttää koko konferenssin.
Mitäpä muuta siltä voisikaan odottaa?
.Toronton "Globe", tunnettu fascististaantumuksellinen lehti, antaa
talle konferenssille historiallisen sädekehän. Historian latu voi muut­taa-
auuntaansä, riippuen siitä, mitä näinä'viikkoina tapahtuu, sanoo
Jahti. Mitä arvelette tästä: "Ja ne, j o i l la ei ole toivoa tules^asta rau-l
^ t a , eipä edes viime sodan liittolaisten väUIIa, tulevat sentään kuun­telemaan
ar^gumenttia, että jos kansojen täytyy taistella, voivat ne tais­tella-
halvoilla pienillä laivastoilla -yhtä hyvin kuin suurilla ja kalliilla:
vtsftäilevia suhdelukuja voidaan soveltaa 20 laivaan yhtä hwin kuin
40, SjftJahi sataan."
Historia on osoittanut tuon "argumentin" onttouden maailmassa,
missä kilpailevien imperialistimahtien asema riippuu niiden militaris­tisen
>mahdih voimakkuudesta. Imperialistit ja heidän lehtensä.
**Glote" mukaanluettuna, pelottelevat lisäksi Neuvostoliitolla. "Koko
maailma on tietoinen, että Venäjää hallitsee diktatuuri, joka on van­noutunut
toteuttamaan maailman vallankumouksen kaikilla mahdofli-silla
keinoilla, niihin lukeutuen sisällis- ja kansainvälinen sola", toi­tottaa
lehti.
Neuvostoliitto kuitenkin on tehnyt ensiniäisen todellisen aseista-niBtimistarjouksen,
minkä nyt vehkeilykonferenssiinsa kokoontuneet
sutirvallat polkivat alas. Koko kapitalbtinen maailma on tehnyt kaik­kensa
kukistaakseen työläisten valtion, ja Lontoon konferenssinkin epä-vmiflisena
tarkoituksena, on yrittää saada keskenään ristiriitaiset im-periälistimähdit
yhteisrintamaan Neuvostovaltaa vastaan, sillä Neu-ybstoVahion
pelkkä olemassaolo todella on esimerkkinä kansainvälisi le ^»"-mmisen lehden yhdessä Marto-prbletariaatille
sen taistelussa eri maiden riistoluokkia vastaan. ' - Plehanovm kanssa. Näihin
liittolaisten, kanssa (olkoonpa, että nämä liittolaiset ovat väliaikaisia,
heikkoja, horjuvia ja ehdollisia) -— eikö tämä ole äärettömän hullun­kurista?
Eikö se ole samaa kuin jos me vaivoin kavutessamme vuoren­huipulle,
jo ennakolta kieltäytyisiihme kulkemasta mutkitellen, palaa­masta
JLoskus taaksepäin, luopumasta kerta kaikkien valitsemastamme
suunnasta ja yrittämästä eri suuntaan?" »"Penikkatauti").
"Yleinen äänioikeus näyttää eläneen vain hetikeii ja sitä varten,
että selkoko maailman silmien ede^ä tekisi omakätisesti testamenttinsa
jai kansan nimessä julistaisi: fKäikki olevainen ansaitsee'tuFla-hävi­tetyksi!'"
* • • i. r . ..:
Edelläoleva lause on oteltu Marxin teoksesta "Napoleon kolman­nen
vallankaappaus", mikä käsittelee -Ranskan vallankumouskauden
ilmiöitä n.k. Helmikuun vallankumouksesta 1848 mainittuun vallan­kaappaukseen
1851. Kuinka sattuva onkaan mainittu porvarillista de­mokratiaa
arvosteleva lause nykyisellä-kaudella, jolloin porvariIliJ?en
demokratia yleisine äänioikeuksineen kaikissa niissä maissa heitetään
rpmukoppaan, missä luokkataistelu tekee vallassaolevälle luokalle
välttämättömäksi turvautua suoranaiseen fascistiseen diktatuuriin.
väliaikainen hallitus hyökkäyksensä
bolshevikeja vastaan ja i^enmm täy­tyi
paeta Suomeen. Siellä hän kir-joitfi
kuuluisaa pikkukirjaansa:
"Valtio ja vallankumous".
Marrask. 7 .pnä otti Pietarin työ­mies-
ja sotamiesneuvosto.vallan kä­siinsä
Pietarissa ja marrask. 11 pnä
asetti yleisvenäläinen neuvostojen
kongressi tenhiin Neuvostohallituk-
.sen johtoon.
•'Sotafrommunismin", sisällissodan
Ja imperialististen maahanhyökkäys-ten
vuosina suoritti Lenin jättiläis­mäisen
työn. V. 1919 muodostettiin
Tammikuussa 1919 kirjoitti I*nin
juuri tapahtuneesta Liebknechtin
murhasta seuraavaa: Karl LiebK
knechtin nimi on tunnettu kaikkien
maiden työläisille. Kaikkialla ja eri­koisesti
Enteuten maissa tämä Titmi
on symboclina johtajan uskollisuu­desta
proletariaatin eduille, uskblli-
Buudesta sosialistiselle valiankumo-;
ukselle. Tämä nimi merkitsee -vti-
;pittömästi. rehB:;|istä, vilFittömästi
uhrautuvaista, ~ armotonta taisteJuä
kapitalismia vastaan. Tämä nimi on
symbooli sovittamattomasta taiste­lusta
imperialismia vastaan ei a i ­noastaan
sanoissa, mutta myös te­oissa,
taistelusta, jossa ollaan vaJnilit
uhrauksiin juuri silloin, kun "«ma
maa" on imperialististen voittojen
huuman kourissa. i
Kaikki mikä on rehellistä ja to­della
vallankumouksellista Saksan,
sosialistien keskuudessa, kaikki m i ­kä
on parasta ja kalkkein vakuut­tavinta
Drbletaristetm keskuudessa:
kaikki riistetyt joukot, jotka liikeh­tivät
kaptoaBisuiitta ja Kasvavat
yhä enemmän valmiiksi vallanku­moukselle
—- kaikki ovat Liebknech­tin
Ja spartakistien mukana.
Noske, Ebert ja Scheldemann, nä­mä
petturit ja porvariston lakeijat,
ovat antaneet vapaan Saksan valko­kaartilaisille,
noille pyhitetä kapl-^
talistisen omaisuuden vahtikoiriller
lynkata Rosa Luxemburgin ja sur-.
joulukuussa, samana, mata Karl Liebknechtin ampumalla
piti metallityöläisten heitä takaapäin sillä valheellisella
verukkeella, että lie muka-"yrittivät
Kommunistinen 'Internationale.
Vuonna 1922 oli Lenin vaarallisesti
sairaana ja
vuonna hän
konferenssissa viimeisen puheensa.
Maaliskuussa 1923 hän kirjoitti vii­meiset
kirjoituksensa ja tammlk. 21
pnä 1924 kuoli tämä maailman sor­rettujen
ja riistettyjen suurin joh­taja,
ja Mar.xin .'.^ Engelsin päivien
jälkeen elänyt suurin marxilainen
sekä Kommunistisen Kansainvälisen
perustaja lähellä Moskovaa. Lenlnm
hautakammio sijaitsee Punaisella
torilla Moskovas.sa.
j ^ t a " . . Samaan aikaa
veUt suojelivat valkoka
ka viattoman ja muka
puolella olevan hallitu
teetiila. On mahdoton
TiöJa'^-tulkitsemaan nä
jien täyttä roistomais
otaksutaan olevan sosia
seiäi dn histOTia vaiinu
ta "kapitaUstlluokan t
nanttien" on kuljetta;
suufien ja eläimellisyyd
•asteelle. Antakaa piei
miellsten kautskilaister
"Preihelt" vaatia "oil!
olisi kokoonpantu '•kai]
Ilstipuoliieiden edustajisi
keljat vielä kutsuvat £
teloittajat sosialisteiksi),
tealalsen tyhmyyden ja
rillis^n pelkuruuden sa
öJes ymmärrä, että oit
valtiovallan elin, samall
teiu -Ja luokkasota Saksa
vatkln juiilr sen kysyi
parilla, kellä tuleee ole
valta*,' porvaristollako, ji
mannlt 'tahtovat palvella
ja pögrömisaiikärehia,
"puhtaan demokratian"
na, vaiko prolietarlaatilla
too kukistaa kapitalisti;
ja Ituristaa heidän vastu
Proletarisen kansainvi
häittiistöh, kansamvälisei
sen vallankumouksen u
tornien jöhtSjien veri tu]
mään yha suuremmat t
taisteluun. Ja tämä ta
johtamaan vbietoon.
M paikkakoiinilta j
Kivikoski, Ont.
Vladhnn Iljitsh U«anov (Lenin)
syntyi huhtik. 10 pnä 1870. Hänen
isänsä lukeutui pikkuporvaristoon
toimien enshi opettajana Nishni-
Novgorodln keskikoulussa ja myö­hemmin
koulutarkastajana Simblrs-kissä
Volgan varrella. Tässä viras­sa
hänet koroitettim alempaan aate­listoon.
. Lenin oli keskikoulussa, opiskellen
yliopistoa varten silloto ku|i narod-voltsin
eli kansanpuolueen toiminta,
oli korkeinunillaan. Tsaari Alexan­der"
I I oli murhattu puolueen jäsen­ten
toimseta maalisk. 1 onä -1881.
Tammlk. 12 pnä 1888 kuoli Leninin
Isä ja helmikuussa 1887 suoritti l . e -
nin tutkintonsa Simbirskin kym-ntftfilssa.
Kuukausi tämän jälkeen narodnl-kit
eli populistit, niihin lukeutuen
Leninin veli Alexander, yrittivät
murhata tsaari Alexander III:n.
"tämän seurauksena Leninin veli y h ­dessä
neljän muun vallankumouk­sellisen
kanssa tuomittiin kuolemaan
ja hirtettiin toukokuun Ä) pnä.
Sillä välin meni Lenin Kasanin
yhopistoon Ja alkoi tutkia lakitie­dettä.
Kuukausi myöhemmin eli
jouluk. 15 pnä hänet eroitettlln y l i -
myös yhdessä CPlehanovUi ftanssa
laati elidotukseii nuolUe-idttjelmäfc^
Ja säännöiksi, "hiitSfä hy^äksyttaii
Venäjän sos. dem. työväenpuoluösn
toisessa kongressissa kesällä 1903.
Lentain ohjelmaluonnoksen hyväk­sytyksi
tuleminen toi mukanaan ha-i
Jaannukseh Venäjän sos! dem. puo^i
lueessa sillä tuloksella, että puolu­eesta
muodostuivat bolshevikit ja;
menshevikit. Leninin käsitys puolue-organlsatslonJsta
erosi menshevikien
käsityksestä.
Myöhemmin puhKesi Venäjällä v.
1905 • vaUankumousUike. Tammlk. 22
pnä 1?!05. joka historiassa tunnetaan
Verl-sunnuntain nimellä, ammuttiin
mielenosoituksella, olevia työläisjouk­koja
tsaarin palatsin edustalla, kun
heidän edustajansa koettivat .pääs­tä
keisarm puheille esittämään hä­nelle
kansan anomuskirtelmää, mis-,
sä P3rydetthn uudistuksia. Lokakuus­sa
samana vuonna perustettiin ensl>
mainen, työläisten neuvosto Pietariin..
Marraskuun alussa palasi 'Lenin ta-:
kaisin Venäjälle, ottaen -siellä osaa
suurten lakkojen valmistelemiseen,
Jotka puhkesivat Moskovassa Ja
muissa paikoissa. Pietarissa tulivat
neuvoston Jäsenet vangituksi Joii-j
lukuun 16 pnä ilmestyi sitten pie-'
tarlssa ensimäinen bolshevistinen'
päivälehti Lenhiiu toimittamana.
Sitten seurasi taantumuskausi.
Vuonna 19p7 ilmestF* '^lasha Zar-
• 'Sanassa sandtäan: Sos jöHakulla
on joku' virka, niin pitäköön ' vi-rästäari'
vaarin.' Ollen sanankuuli-ainen
yritän.
*L.' W. I. U . of C:n Kivikosken
osastolla oli jouluiltamien yhtey­dessä
unio-osastomme kokous, jos-
^"•'tämä jobi rytkäytettiin ja vähä
pienempiä tehtäviä köystöksi, jot­ka
kaikki melkein tähän asti ovat
olleet siunatussa rauhassa. Vaan
tänään, 19 p. tammik. uusittiin
muiden asioiden jälkeen kokouk­sessamme
nuokin vanhat asiat,
vaikka luulin ettii ne on toisiltakin
unohtuneet.
Edellisessä kokouksessa suunni­teltu-
iltama päätettiin pitää 15 p.
halniik. Kivikosken häalilla run­saalla
ohjelmalla, jota ohjelmalk
lupaantui itä-iTacquesin unio-osasto
ripeällä toiminnallaan avustamaan.
Meidän osasto koettaa parhaansa
mukaan esittää kappaleen "Kai­ja",
joka oli Leninin, tohnittama tie­teellinen
lehti. Tänä ^aikana Le-oplstosta
ylioppilaiden vallankumo- nij, meni Suomeen Ja Joulukuussa
ukselliseen liikkeeseen osanoton
vuoksi Ja karkoitettim Kokushkmon
icylään Kasanin kuvemementtiin
Vuosina 1888—1889 Lenui valmis­tautui
yliopistotutkintojaan varten
päästen samassa yhteydessä tutustu­maan
Marxin oppeihin. V. 1891 suo­ritti
hän lakitutkintonsa j a seuraa­van
kahden vuoden aikana jatkoi
propagandatoimintansa. järjestäen
useita työläisryhmiä.
Vuonna 1894 perustettiin työväen­luokan
vapaustaistelun liitto ja Le­nin
suoritti ensimäisiä yrityksiään
sosialistisen propagandan kh-joitta-mlsessa.
V. 1895 meni Lenin., ulko­maille,
kohdaten vallankumouksellis­ten
emigranttien johtajia; nihin l u ­keutuen
Plenahovin Ja Axelrodln.
Vuonna 1897 karkoitettiih Lenin
Siperiaan kolmeksi vuodeksi. Palat­tuaan
karkoituspaikastaan tammik
21 pnä 1900, vangittiin hänet uu­destaan
Pietarissa, ollen pidätettyim
kolme «ikkoa. Tämän jälkeen Le­nin
meni ulkomaille ja nerusti "Is-
J^lr £enrJI ^ttAori^afloiiftainoiil^seii
isieUyiylmstä
Todistuksena siitä, että vallankumousta ei voida tekemällä tehdä,
vaan sitä varten tarvitaan aivan erikoiset edellytykset, on seuraava
kappale, jonka Lenin kirjoiUi "Penikkataudissaan":
aikoihin hän myöskin oli yhteistoi­minnassa
,".Zarja"-nlmlsen aikakaus­lehden
kanssa, joka ensiksi perustet­tiin
Munchenissa Saksassa
Vuodesta 1900 vuoteen 1903 oli Le­nin
"Iskran"* toimituksen jäsen. Y h ­dessä
Plehanovin kanssa hän teki
valmistuksia lukuisten, mutta ha­jalla
olevien sosialististen ryhmien
yhdistämiseksi Venäjällä. Lenin
1907 Pariislto. Julkaistuaan tulto-:
muksen maatälouskjrysymyksestä
työskenteli Lenin sen Jälkeen kirjan-,
sa "Materialismi ja empiuinen kri-;-
tiikki", joka valmistui ja ilmestyi lierinä
1908.
Vuonna 1908 tuli Lenin toisen i n -
temationalen tohniston jäseneksi
Brysselim. Sitten vuoteen 1914 hän
työskenteli kovasti valmistellen Ja
ottaen osaa konferensseihm, järjes-tämistyössä
J a kirjoittaen ahkerasti
sos. dem.. lehdille sekä rakentaen
bolshevistista puoluetta.
Vuonna 1914 Lenin muutti Sveit-'
siin, missä asui ensin fiemissä ja
myöhemmin Zurichissa. Sillä välin'
puhkesi imperialistinen sota. toinen,
internationale romahti, ja työväen­luokka
ajettiin entisten johtajiensa
toimesta teurastuskentille. Lenin
heti ryhtyi taisteluun sosiali-pat-fiotismia
vastaan, työväenluokan so-^
sialistisia pettureita "ja imperialis­tista
sotaa vastaan. Syysk. 5—€
pnä otti Lenin osaa Zinämerwal^
konferenssiin, avustaen Zimmerwal-'
din vanhan vasemmistosiiven kehit--
vostyöläisiä" muun ohjelman l i ­säksi,
lltamatulot on päätetty
antaa edesmenneen J . Voutilaisen
j a V. Rosvallin salaperäisen katoa-
Tiiaöh julkisuuteen saattamisen
pudluätusrahastoon. Painakaa ym­päristön
toverit ja ei-t<Jverit mie­leen
'iltamatilaisuus ja kaikki avus­tus
sanotun asian eteen, lämpimäs­t
i mieliinne, sfllä jos tämä jää
hämäräperäiseksi, ei ole ehkä tästä
edes kenenkään meikälisen kohta­lo
itaättu samaramoiselta salaperäi­seltä
häviämiseltä, joka vaan ei ole
noiden makeasti salakavaltajien
luikerteleva suosikki. •
Näiden reippaiden ja toimivien
tovereiden katoaminen näin sala­peräisellä
tavalla tuntuu niin sa­nomattoman
liikuttavalta tällä ym­päristöllä,
sillä tuo kaikesta päät­täen
järkyttävä tapaus on tapah­tunut
juuri meidän, Tarmolan
Ja kivikoiskelaisten läheisyydessä,
joten se kaiken sattuvimmin mei­hin
tuntuu —- ensin tuo kammot­tava
salaperäisyys ja sitten se auk­ko,
joka jäi keskuuteemme pitkäk­si
-ailfaa täyttämättä, kuten J . Vou­tilainen
aina tyytyväisenä ja tuu-,
maavana, neuvovana ja sovittele­vana,
ahkerana ja rehellisenä to-esiintyi
keskuudessamme.
Samoin V. Rosval, tämän ym.päris-tSn
työläisten keskuudessa jä vii­meaikoina
ympäristön metsätyöläis-teii
toimivimpana järjestäjänä, sa­nomattoman
. pidetty tovereiden
keskuudessa. Siis vaikeasti paikat-liavat
aukot jäi kummankin tove­rin
tilalle. Kokousta en enempää
Rouyn, Que.
Havaintoja; naisten toimtäinasta.
Seurattuani jonkun aikaa täkäläisen
naisjaoston toimintaa tulin huomaa­man
sen ikävän tosi-seikan että vain
aniharvat naiset käsittävät VelvoUi-suutensa
yhteisen a ^ n edUkSi.
Siitä vähäisestäifridbjaoslon-jäsen-määrästä,
mikä tälläertaa olemassa
on, käy kokouksessa ainoastaan jo­kunen.
Ja koska - nykyään melkein
poikkeuksetta ovat naiset, järjestä­neet
lauantai-illan tanssi tilaisuudet
näinollen lankeaa tehtävät aina sa­moille
henkilöille, joka ajanoloon tu­lee,
raskaaksi. .Ottaen huomioon sen
suomalisasutuksen, joka paikkakun­nalla
on, täytyy väkistenkta ihme­tellä
sellaista välinpitämättömyytlä
jolla suhtaannutan. : joukkotoimm-taan.
Ja nyt juuri, ios maloinkaan,
pitäisi jokaisen olla mukana.^ Saa-:
tava toiminta ripeäksi ja..sellaiseksi^
että siitä toedllisuudessa pUsi, jotain
hyötyä. Ennenkaikkea oliii saaava,
jäsenmäärä ' kohoamaan. Meillä oh
paljon tehtäviä edessämme, m.m,
suuntaerimielisyydet ratkaistava. Jo­kaisen
tulisi harkita ja tutkia m i ­kä
on oikea, että miten sitä par­haiten"
saavutamme sen päämäärän,
jonka eteen työskentelemme.
Tämän kirjoittaja lausuu toivo-r
mussensa kaikille Rouyn naisille, et­tä
liityttäisiin jäseninä naisjaostoon
ja käytäisiin kokouksissa oikein jou
kolia. Tähän asti on pidetty kokouk­sia
joka kahden viikon-perästä, jot­ka
ovat kuluneet juoksevien työasioi­den
käsittelyssä. Mutta eihän olisi
mikään mahdottomuus järjestää,
myöskin ohjelmokokouksia joissa;
voitaisiin opetella esiintymistaitoa Ja
alustaa keskustelukysymyksiä päi­vän
tärkeimmistä asioista, joten ne
samalla muodostuisi kasvatukselli­seksi
tilaisuudeksi.
Ensimäinen naisjaoston kokous on
helmikuun 2 p.-kello 2 Suomalaisella
haalilla. Kaikki tervetulleita, oUpa
YhdysvaUoIssa viime vuosina eri­koisen
surullista kuuluisuutta saa-vuttanuttanut
K. E. Heikkinen on;
lähettänyt sikäläisille Järjestön leh­dille
allekirjottanutta vastaan täh­dätyn
valheellisen hyökkäykesn. A l ­lekirjoittanutta
samoin kuin satoja,
tuhansia yhdysvaltalaisia tovereita;
ei yUätä Heikkisen tuollaiset edes-ottamiset
eivätkä he niille mitään
l^uomiota lamaa, mutta täällä toi­sessa
maassa, missä -ei Heikkisen te-,
l^miä kolttosia. tunnet^,, voinee, ^ne-i
| häijiep, jvääristj^lynsa' meimä " ojit-i
täin täydestä/1' joten., gn paikallaan;
että hiukan ;kajoa niihin Ja -syiliin'
mistä se johtuu, >.
Sepustuksessaan iHeikkinen julke-nee
väittää,, että minä olisin v.
1925 teeskeimellyt ajavani uudelleen-'
Järjestämisen asiaa, mutta eitä OUSIBI
teoissa sitä vastaan taistellut.
Mitä puhuvatkaan kumoamatto-niat
tosiasiat.
Asia .nyj; sattuu olemaan rsillä t a ­valla.
-9tW 'min^ 'blhi-Mn^iniäiiftn
joka Superiorin perukalla ryhdym;
ä4a^li^.j^:PUolufeai./»JäijeatämJ£tä^
sitte .läsen tai ei.
A*ikel eteenpäin menoa
selostaa, sillä J . Voutilaisen tilalle
sihteeriksi vajittu A.: Savolainen
velvoitettiin tekemään tiliraportti
ja kokousraportit. Myöskin samas­sa
kokouksessa valittiin A . Savolai­nen
unio-osastomme puolesta edes­menneen
J . Voutilaisen asioita val­vomaan.
Huom.! Jos kellään on
jdtain -tiedusteltavaa sanotun to-verivainajan
asioista, kääntykää
Adolf Savolaisen puoleen, osoite:
Box 510, Port Arthur, Ont.
Leom-jiihlaa vietetään kuulem­ina
Kivikosken haahUa 25 p. ilta-todistaa
viimeisessä S. J . osaston ko­kouksessa
tehty päätös valita paikal­linen
lehtiasiamies. Tähän asti ei
ole annettu suurtakaan huormota
lehtien levitykseen. Parhaiten sen
epäkohdan huomaa henkilö joka t u ­lee
paikkakunnalle, siUä ottaapa
jonkun aikaa etsiä ennenkuin saa
työväenlehtlä käsiinsä. On olemassa
suuria ruokatalo.ia. jonne ei tule
miehille sanomalehtiä kuin juuri
nimeksi.
Samassa yllämainitussa kokouk­sessa
oli puheenalaisena jäsenmää­rän
kartuttaminen S. J . osastoon
Kehoitettiui jokaista kokouksessa
olijaa toimimaan siihen suuntaan
että saataisiin jäsenmäärä kohoa­maan.
Päätettiin edelleenkin vuokrata s a ­maa
huoneustoa joka tähänkin asti
on ollut käytettävänä. Sillä tämän
luperuötalie. ^oln puoli vuQtta" 6 %
' nen • kuin .tiuäelleenjäfjestämiiifenv-tfill!
päfväjäfJestylbeenÄ- fnihä
selostin' yhdistyksen järjestämässä
tilaisuudessa ja olisin sitä tehnyt
useammissa tilaisuuksissa, mutta
sillohi Jäsenistössä el vielä ollut asi­aan
riittävää kiintymystä.
Sitten varsinaisen organisatoori-sen
uudellöehjärjieist&misen äikahk:
puhuin sen :pirölesta, kävm monella
paikkakunnalla avustamassa järjes­tämistä
j a Juuri ehdotuksestani M b i -
nesötan alueJkomitea määräsi erlkbi-sen
ajan milloin uudelleeiijäriestä-:
minen alueella suoritetaan. Nämä
ovat tosiasioita Joita ei voi k^attu-kimiiotä.
JOS tarpeelliseksi k&y, nlih
sadat toverit voivat Ja tulevat todis­tamaan
lausimtoril'todeksi. # '
Syy, motiivi miksikä Heikkhdön
allefilrjöttanutta vastaan aina hyökr
kää on se, että olen hänen tökeröä
tanssin soittaja esiintyi
häpäisevä^ti, puhuen su
taiaepyrkimyksistä solvaav;
dellen "Kuuliaisia Kottil;
dessä. tahsslnsoittajatoveri:
sa. Tuo menettely raivosti
kaällsestl kehittyneempää
yleisöä. Lukuisalf toveri!
että olen raportteri, vaa
raportissa arvostelen tekc
teinkin. .
Mutta -mitä' teki Heikkii
imuutamiÄ/•päiviä sen jäi
Jotti yksityisen tanssii
RoäeÄdählin, jpuölest;}^ prol
poffcfc^ia; vastaan, siksi että
lalsuU^ep,', pllefcirjottajaa n
mainita.' Ajatelkaa sitä eti
vastaava toimittaja menee
sen tansshi soittajan puol
jöttatiiaari"'protestin lehden
ta edistäjää vastaan!
SyksyUä 15127 khrjotln ly
tikkeUn "Reformistisen
taantumisesta"; Siinä 'kilnr
koista huomiota siihen, etl
Ja hajottavaa taktiikkaansa vastaan
taistellut vuoäesta 1925 fähtien.
Heikkinen ttill Tjrönilehen vastaa­vaksi
toimittajaksi marrask. 21 p.
1925. Seuraavana päivänä, marrask..
22 p., oli Minnesotan alueen edtl&^
tajakOkous, mistä Heikkinen toimitti
seuraavana maanantaina Ja tiistaina
painetuihin Työmiehen ntuneroihln
sellaisen rapoftln, että siinä I^rväk-'
sytyksi sanottiin sellaistakin mitä
kokouksessa ei lainläkan kätelty­kään,
ja hyväksytyksi sanottiin sei-'
laista mitä kyllä oli käsitelty mutta<
nimenomaan el -Iryvfiksytty.Minä en
hyväksynjrt tuollaista työväenlehden
prostitueeraamista. ^Kuh Supieriorin
osasto asian johdosta, jyrkästi pro-»
testeerasl ja minä en äsettxmut pro-testeeraamista
vastustamaan, t-lin
.siinähän sitä. jo olikin Heinisella
riittävästi syytä ryhtyä vehkeile-mään
minua vastaan.
Heikkmen -JoulidE. 8 p. 1925 Su­periorin
osaston kokouksessa valtti;
että eräs Aug. Angervo on ollut Su-,
pehorissa puolueen tpimeeni»nevan
komitean Aselfma, urkkijana. Seu­raavassa
'osaston kokouksessa, joulu-kulu
Van kuukauden aikana, on huo-i kunn ,17' p., hän joutui ouolueen t.
mattu kuinka hyvä kannatus on t o i - -P-k-. määräyksestä peruuttamaan tör-
, , ^ na puolueen osaston toimesta, jos-tymista.
Maaliskuussa 1917 p u h k ^ - ^ - ^ ^ i ^ j t .juovutetaan puolueelle.
Venäjän vallankumous ja huhtik. 16
pnä saapui Lenin Pietariin. TKn
telun Kcrenskin hallitusta vastaan,^
joka yritti jatkaa sotaa Venäjän se-;
kä liittolaisvaltain kai^talismln hy­väksi.
Heinäk. 3 pnä 1917 allnd
Helmiknun 1 paiva. on Tarmolan
lähti Sveitsistä -heti. saatuaan äe-, toimesta järjestetty ilta-don
Venäjän vallankumouksen aHta-; mat Tarmolan haalille Voutilaisen
misesta. VenäJäUä alkoi-Lenin tals-pa.Rosvalhn pnolustusrahastoon^
..Kyllä täältä olisi asioita enem-
.pikin, -vaan >'on niin kylmä että
muste jäätyy kynääni
* Velvoitettu.
minnall&mme, joskaan el ole , voitu
järjestää muuta kuin tanssia, joten
näyttää siis sUtä että lähitulevai­suudessa
tullaan kaipaamaan sel­laista
toimlntahuoneustoa, jossa voi-taisin
järje.=;tää muitakin huvitilai­suuksia
eikä aina vain tanssittaa
yleisöä.
Liian kovan
jciduliumalan oli ottanut eräs kan­salainen
joulun aikana. Olipa oikein
kerskuen intoillut olevansa oikea
vanhanmaan verinen lahtari, jolla
en oikeus käyttäjrtyä. vaikka miten
clhaisesti ja tehdä edesvastuuttomia
tekoja. Mutta tuli kuitenkin lopulta
huomaamaan, ettei se tämän maan
rirkakimta niin vain suojelekaan
miestä vaikkana olisikin lahtarL
Niinpä samainen intoilijakin Joutui
keän, valheensa. Tuolloinkaan en a -
settuhut -Heit&isen ''linjalle", mikä
luonnollisesti oli Heikkisen mielestä
anteeksiantamaton rikos..
Heikkinen kiukussaan ja raivos­saan
menetti alkeellislmmatkin sää-i
dyllisyysvaatimukset, kutän seuraa­vakin
tosiasia ösottaa. ,
V. 1927 oli Ironwoo(iissa Miehi-ganm
Ylä-Niemekkeen Taidejuhlat.
Juhlakomitea vaati TySmiehestä
suorastaan vastavallankun
sekSL KijslotuKÄeiL tarkotus
,sitä yksipuolista (käsiti^stä
että refcffUiistlnen liike taan
noastaan kapitalismin vaka;
Ja -nousukausina. Kirjotukse
ohimennen mainitsin, että a
to>inen Internationale edus
tystS.
Heitokinen kh-Jottl pitkän
nedtin kirjotukseeni. Minä
siiheni minkä johdosta H(
^mäestäänpolemisoi kirj
vaataan. "Mhiä vielä kirjot
Jotuksen, misse, nolasin H
euttamattomatäl. Mutta He
ei enää Julk^utkään kirjo
vallBka kuuluin toimitukseen
hän ei minään könstilla-olis;
nyt Itseään nolismkselts^ muut
lastamaan — paitsi että h
^drjbtustahl juikafeemasta. Ki
sessani osotin miten m.m. '
päini" toImltusIdrjotMksessa v
ens^n oli -menty niin pitkäU
^11 sanottu Kautskyn olleen
vallankumouksellisen. "Työvi
jestöjen Tiedonantajassa" lau
samaa, siis mentiin paljon
mälle kuin minä menin, sill
•nä en tehnyt myönnytystä
Kautsky olisi ollut marxilain
kumoiiksellihen.
Erikoisen merkittävää on se
TiChin kirjassaan "KöyliälistöD
lankumous ja luopio Kautsky
tenään puhuu "luopio"-Kaut!
Ja myöntää että Kautsky aiko
oU marxilainen. Sana "luopii
merkitsee sitä, että hän on ji
luopunut, siis tässä tapauksessa
että Kautsky _ on luopunut n:
laisuudesta.
Heikkinen tukki suuni täy
sestL Ja minä olen vaitioUen
lyt hänen jatkuvat parjauksensa
lä olenhan ollut vihne aikoina
sityinen henldlö. Tällä kertaa
ollut pakotettu hiukan kajoan
Heikkisen valheeseen ja vaarisi
Syyhyn.
Heikkinen myöskin näkyy 1^
täneen Canadan puolueen pää
jaan julkean valheellisen ilis
non kannastani ja osuudestani S
kaUiÖteeseen. 'Puöluesihteeristön
juhlien selostaijaa, raportteria. Työ­miehen
Bikkeenhöiti&omltea valitsi
minut, tuohon toimeen.
Taidejuhlien lopettajaiskonsefös-sa.
mikä oli jiihllen huippu, eräs
Jokkä "Rosenaahl-ni^iinen yksitsfitten
useammaksi kuukaudeksi ristikko-"
jett taakse selviytymään Ja mietti­mään
l a h t a r i m a i s u u t t a a n . E . B .
oUut mahdotonta tietää asian to
lista puolta .ja siksii» se on J
tunut fieikkisen valheen uhriksi-
Vielä haluan mainita sen, '
Venäjän -vallmikumouksen jälkeQi
lenihinlsmin tultua tunneukä '
mantereäla l^ömiehessä aletöin
tä ensiksi ajamaan. Silloinen ^
taava toimittaja Parras lähti J
ajamaan- Siinä rinnalla tein«»
vani, kjrlEyjeni-mukaan, vilpittäDi
Ja koko sydämelläni että letäJB^
opit tulisivat tunnetuksi ja koi^
nismi voitlaisL ^EäUöui ne P
nyt syytävät U*aa olivat syrj^
-Heildänen hyvin heilddsniäj
koettaa liittää idtkän xdmilt^
Mrjotukseensa ja yhdistää r&
R a i v a a j a ja valkokaartil^