Vapaus, November 29, 1926

              No-139 — 1Ä26 mmmBmmmmm
Maanantaina marrask. 29 pinä—Monday Nov. 29
A H A A
- J O U L U K S I
1
KUKSSI ,
SUOMEN
MARiOCAA
«n ^yleinen' pnhetOaisans i a siihen
kehotetaan- kaikkia suomalaisia .'^5^
Iäisiä saapumaan. • ,Siis jättäkää
I
CANADAN DOLLARISTA
VAPAUS turvaa niitä jotka Vapau­den
kautta rahaa väUttävät m,m. siflä
että kaikki rahat kulkevat ainoastaan
suurien pankkien väliiyksellä. Suo-mesta
ovat useat pienet pankit teh­neet,
edullisiakin tar joidcsia jakaa Va­pauden
kautta välitettyjä rahoja Suo-,
messa, mutta tarjoukset on, aina hy- ^
lätty sentähden, että rahojen lähettä­jien
rahoja ei ole tahdottu asettaa
mahdollisten pankkivararikkojen a-laisiksi.
tiähetvskuluit 40c lähetyksistä alle $20.00, 60c
MJt»MS!t,jot^WW lähetyksistä $20.00—$49.99. 80c
lähetyksistä $60.00—$79.99 ja $1.00 lähetyksistä $80,00
—$100.00 sekä 25c jokaiselta seuraax-alta alkavalta sa- •
dalta dollarilta.
> Sähkosanomalähetyksille on kulut $3.50.
Sudburyssa ja ympäristöllä asuvat voivat käydä Va­pauden
konttorissa tiedustamassa erikoiskurssia.
E a i l s i sähkölähetykset tehdään suoraan Sudburysta
Helsinkiiri.
LaivapOetteJä myydään. Tiedustakaa pilettiasiaita
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ontario
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä vastaan myöskin:
"VAPAUS BRANCH OFFICE 316 Bay S t , Port Arthur.
DAVID HELIN, eri>>paikkakunnilla Pohjois-Ontariossa.
A.; T. HILL, Toronto, Ont. >^ Tavattavissa iltasin 957
Broadview Ave., tai päivisin Room 304, D& King St. E. .
, c.-: Me emme kiihota-ketään lähettämään rahaa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähetetään niin miksi ei lähettäisi
cman liikkeen kautta.
.•Takauksena ' rahojen perille i menosta on Vapauden „
suur«t rahastot ja velattomat omaisuudet sekä liikkeenhoi­tajalla
olevat takausyhtiöitten takaukset.
...V^ jo tänä vuotena yli
$200,000.00, lähetyksiä ollen yli kolme ja puoli tuhatta.
Keneltäkään välittäjältä ei ole yhtään rahoja htikkunut.
• mäseura: esittämään paljon huomio­ta
puoleensa' .saaneen kappaleen
"Maailman jaloissa". Kappale on
yksi niitä todellisia kappaleita, jois­sa
täydelleen < kuvastuu nykyinen
mätä järjestelmä. Kappale on 5-
näytöksinen, mutta ei siltä mikään
\-enyttävän pitkä.
Joulunaikana- tullaan osastomme
näyttämöllä esittämään niinikään
kappale ?'Vuoristokansa". Kappa»
leen tulevat esittämään L. W. I.
Union jäsenet, jotka ovat työssä
Hulkon kämpällä Maki's,Siding n i ­misellä
pysäkillä. . Kappaie on neli-näytölcsinen,
kuvaus vuoristokansan
elämäntavoista. Kappaleesta saa­duista
tuloista lankeaa puolet L*
W. L U n i o l l e j a puolet täkäläiselle
osastolle.
Takkaavotiaailla. Kahden täkä­läisen
konservatiivisen lainlaatija-kunnan:
ehdokkaan välistä vaali-tohinaa
voi hyvällä syyllä sanoa
tukkanuottasilla oloksi. Paikallinen
englanninkielinen lehti näet kertoo,
että entinen lainlaatijakuntfan jäsen
Keefer/ joka on nyt myös ehdok­kaana,
on "runnaillut" jonkun Sam
Hillin kanssa teitä ainoastaan sel­laisiin
: paikkoihin, missä mainittu
Sam Hill ja hänen • sukulaisensa
omistaa r maita. Myös mainitaan
joistakin saunateistä, y.m.
Kaikkiaan on tällä tavalla ilrao-tettu
kulutetun 22,000 dollaria.
Tällaiseen tukkanuottasilla oloon,
toistensa; syntien paljastamiseen
ryhdytään konservatiivien ke"sken
nyt, kun kaksi miestä kärkkyy sa­maa
'leipäpaikkjia. Hogart, Keefe-rin
kilpatoveri, lupaa olla tasapuoli­nen
ja ottaa huomioon köyhän niin­kuin,
rikkaankin anomuksen, jos t u -
. lee v a l i t u k s i .— Niin sitä lupasi
Keeferkin, mutta kuitenkin toista
nyt kuuluu.
Liberaalit taasen ovat ottanetft
vaaliratsukseen - raittiuskysymyksen,
jpskm; selostavat että lainlaatija-kunta:
siitä tulee lopullisesti päättä-mään^
Asaenkantajakseen ovat he
valinneet paikkakunnalla hyvin tun­netun
lääkäri Eak^nin.
Työläisillä ei olfc nyt ollenkaan
ehdokasta, / joten. ilieitä työläisiä ei
tietenkään kovin pMjon liikuta hei­dän,
tukkanuottasilla, olonsa. Mutta
on sitä sivuatapäiit hauska seurata.
> \ J.
työläiset' sinä .iltana; kaik|d hum<-
puuki sivuun j a täyttäkää suoma^
lainen haali-viimeistä tilaa myöten.;
Puhuja on selvittävä toisinajattele­ville
työläisfile ruusia näköaloja -kan-sainvä^
estä' työväenliikkeestä jä
on valmis väittelemään toisinsgat-telcvien
kanssa. ;
Perjantaina 3 päivänä puhuja
järjestää nuoriso-osastolaisia. j a an­taa
heille käytännöllisiä ohjeita
kaen kello 7 illailla: Kello puoli yh-:
deksän samana iltapa on naisjaos­ton
ja solujen yhteinen kokous;
jossa puhuja tulee antamaan ohjei­ta.
Kumpaankin tilaisuuteen keho­tetaan
jäseniä - saapumaan täsmälli­sesti.
Sunnuntaina 5 i>äivänä kello 7
illalla on haalilla taas yleinen oh­jelma-
j a puhetilaisuus. Ei ole mi­tään
sisäänpääsyä, mutta k ^ n e -
taan kolehti puhujan matkakulujen
::eittämiseksL
, V . : , . . . , • •
Siis pitäkää työläiset mielessänne
nämä tilaisuudet ja saapukaa nuo­ret
ja vanhat haalille, missä' on sil­loin
paljon oppimista. : J a ne puo­lueen
jäsenet, jotka ovat vain;mak­savina
jäseninä ja eivät ota' osaa
mihinkään toimintaan, vaan käyt­tävät
ulkona, toiminnan vastustavaa
paheitta, tulkaa nyt ja lausukaa j u l ­ki
ne syytökset tai epäkohdat, mi­tä,
on olemassa puoluerakenteessam-me.
ToroDton niitisia
3&
"Salainen «ailiS". Harvinaisen
haugka tilaisuus on seuran talolla
joulukuun 4 p:nä. Silloin esittää
näyttämö ^aas oikein erikoisen p i
lan nim. "Salainen säUiö".' Kap
pale kuvaa miten on meneteltävä
kuivassa maassa, jos meinaa elää
vanhaan tapaan, että ottaa silloin
ryypyn kun se mieleen tulee. Ja
miten kotona voidaan pitää sata
pulloa viinaa kenenkään tietämättä
ja elää kuin kapakassa konsanaan.
Lopultapa miehet^ tulevat saamaan
rangaistuksensa, jos saavat naiset­kin.
Sillä vaikka elämä ei naisille­kaan
aina olisi niin herttaista, niin
ei siltä pitäisi heti ensi käänteessä
toiseen mieheen turvautua, ei edes
miehensä kiusallakaan. Siitä saat­taa
tulla hyvin ikävä loppu.
Vaan tulemalla sinä iltana haa­lille,
näette itse koko sekamelskan.
Kappale on hauska, eikä ole pitkä­veteinen.
: *
Tanssit alkavat sinä iltana klo
10.15 j.p.p. Jää siis paljo aikaa
pistää jalalla koreasti.
V Mucikaalisten alasenrojen yhtei
nen "jahlakonsertti" pidetään jou-luk.
11 p:nä. Silloin tulise; laulu­seurakin
kajauttamaan ensimäiset
säveleensä tänä, syksynä. Ja sa­maten
orkesteri tulee kokonaisena
esiintymään ensi kertaa ja uusilla
kappaleilla, /
Taidetanssia tulevat antamaan
Aino Lehto ja Eino Markkanen, a i ­van
uudella ohjelmalla. Soololaulua
tulee Aili Jokelalta ja Hakoselta.,
Tästä Toronton suomalainen vä­estö
jo huomaa, että käytettävänä
on parhaat voimat. Joten uskom­me
konsertista muodostuvan taas
muistorikkaan illan. Ilmottakaa
tästä tilaisuudesta tuttavillenne,
nfiä teette siinä suuren palveluksen.
Ammatillisten järjestöjen jäsen­kirjat
ovat nUtä, I osakkeita, joista
nippnn; kuinka i^rkealle työläisten
työvoima .noteerataan, kapitalistien
työpörssi6sä;'Jokiiiien hyvin hoi­dettu^'
jäsenkirja 1 ostaa työvoiman
arvoa. '
TIMMINS, ONT.
< Canadan IcommanUtepaolneen »nor
Rialalcen Järjestäjä saapuu puhu­maan
ja järjestämään puolueasioita
t^ne Timminsiin joulukuun 2 päi­vänä.
; SuomalaineÄ agit.-prop--ko-mitea'
<m järjestänyt tila^uudety jot­ka
ovat seuraavasti:
: Torsteina 2 j^ivanä U o / 8 illalla
Kiertävän havaintoja
Cobalt
Jo, aikaisemmin olin kuullut pu­huttavan
tästä vanhasta kaivos-kylästä.
Suomalaiset työläiset ovat
parin vuosikymmenen ajan; olleet
täällä raatamassa maan unmenissa.
Sieltä he ovat.. miljoonia dollareita
kaivaneet tämän maan kaivosparoo-'
neille.
Cobalt on kauttaaltaan tyypilli
nen kaivoskylä. Pienen järven ran­nalla,
jyrkän vuoriston laidassa ovat
sekä kaivokset että asunto- j a liike­rakennukset.
. -. Asukkaita,, sanottiin
olevan noin 4,000 henkeä. Mutta
ensi näkemältä luulisi tässä kylässä
asuvan vain muutama sata henkeä.
Tämä johtuu hajallaan olevista
asunnoista ja maan : laadusta.
Suomalais^ väkeä kuuluu täällä
olevan nykyään noin 200 henkeä.
Siis huomattava'Vähenny» entisiin
vuosiin verrattuna. _ Vähennys kuu
luu johtuvan kaivantojen tuotannon
supistumisesta.'; ' Mainarit ovat pa­kotettuja
muuttataaan- perheineen
uu&iin kaivoskyliin, saadakseen an­saittua
toimeentulonsa. Kynimetlen
tai löidentoista vuoden työskente
lyn jälkeen ovat työläiset melkein
yhtä huonossa asemassa kuin a l -
kaessakin. Vain harvoja poikkeuk­sia
on olemassa.
Toveriemme yht^ispyrintöjen tu­loksena
on täällä "poikatalo'^ eli
osuusruokala, josta saa ; aineellista
ravintoa heti kylään tnnuaan. Hyvä
asia nälkäiselle matkamiehelle, o l i
pa hän lähtenyt matkalle Suomesta
tai vaan — Torontosta. .
Henkistä ravintoa jaetaan työ­väentalolla.
Sen katto on korotettu
suojaamaan tämän kylän tai «kau­pungin
työläisten valistukselliliia
rientoja. Noin pari vuosikymmen­tä
.on tämä vaatimaton työntemp-peli
ollut luomassa valoa synkkään
pohjois-Canadan pimeyteen. :
. Lähellä tätä taloa seistä töröttää
I^pujumalan kuva, suomalaisten van­ha
kirkko. SilJ5i on joskus ollut
piskuinen y kannattajajonkkonsa.
Mutta uskovaisten, puutteessa on; se
kuulemma joutunut olemaan pit­kät
ajat vain "koirien k , . . tolppa­na",
kuten eräs toveri kansanomai­sesti
asiasta mainitsi. Nyt se lienee
myyty jollekin humbuukiseuralle. :
Työväen aate on siis ollut, yallan-pdällä
Cobaltissa suomalaistan <työr
Iäisten keskuudessa. Ja niin se on
vieläkin: Mitä eri aatesuuntiin tu­lee,
ei allekirjottanut ainakaan ha-
^'ainnut edes - alkeellisia ilmauksia
muista suunnista kuin johtava kom­munistinen
aatesuunta. Sivuilmiöt
tavallisesti tulevat ilmi yleisissä pu­hetilaisuuksissa.
Mutta kolmessa
eri tilaisuudessa ei sellaista voitu
havaita. Tältä puolen siis Cobaltis-1.
sa ollaan hyvällä linjalla. Periaat­teellinen
luottamus Canadan kom­munistipuolueeseen
järkähtämätön.
oli olosuhtei-
TÖT
verit tekevät työtä kahdella vuo­rolla
ja siitä syystä eivät, kaikki voi
seurata iltaisin tapahtuvia esityksiä.
Eräänä päivänä ; pistäydyin . Go-baltin
: naapurikylässä Silver C«n-tresta.
Tässä kaivoskyläesä ei kui­tenkaan
ole siinä määrin suomalai­sia,
!fettä puhetilaisuutta olisi voitu
ärjestää. .Täälläkin työskennel­lään
kahdella eri työvuoroUai ja si­ten
jäi vain 3 tai 4 toveria va­paaksi
kullakin vuorolla.
Mutta täälläkin itää kommunis-min
siemen. Valveatuneimmat >o^
verit ovat puolueen jäseninä, tilaat
vat lehtiä, lukevat kirjallisuutta ja
siten seuraavat aikaansa syrjöisem-mässaldn'
seadossar ^
Maittanen , \ ammattiosastoa on
tännei-rikiktenT Colbaltiinkin yritetä
pemstaa.-. :-JIutta. englantia' puhu­van
työväea keskuudessa scUais-^
t^ ;aIotetta ;'oIe voitu toteuttaa. Tä-
'mä :: on; .omiaan lamaannuttamaan
submalaisiiddn'^: tovereita.' Se; osotv
taa miten -'pys^^yn metsään" täy­tyy
kirveensä.vielä iskeä, kun unioit
iierastaniinen on • kysymyksessä,
i Viimeisessä tilaisuudesas; Cobaltis­sa
t.k. 20 'p:n iltana otettain roima
asl£el:nuorison 'kanssa.. ; Perustettiin
uusi>" :nnorlsö-osasto.' Entinen , oli
kuollut viime' helmikuussa, Nyt oli
mtikana heti . a l u s s a ' . toimeldcaah-näköinen
: nuorisojoukko. Varsinkin
tytöt' olivat runsaasti edustettuna*
Kaikkiaan oli nuorisoa tässä perus­tavassa
Icokouksessa 24 toveria... Va
Iittiin ^ johtokunta, päätettiin seu­raavasta
' kokouksesta ja ratkaistiin
pulmallinen V kielikysymys. Tästä
laatien: tulee osasto: toimimaan eng^
Ianninkielisen&: Tämä takaa sen;
ettii kaikki tytöt j a pojat voivat
heti alusta paremmin perehtyä: kaik­kiin
-omaa ;liittoaan, koske\iin asioi­hin.
'
' Toivottavaa oÄj^ että tässä suh­teessa
saadaan muillakin paikkakun­nilla
vaikeudet voitettua ja voidaan
perustaa.' nuorisolle ^ oma järjestö.
Myöskään ei .saisi missään asettasi
kielellisiä esteitä. Nuorison tulee
saada vapaasti käyttää tämän maan
yleistä kieltä kaikessa järjestötoi­minnassaan.
Kun vielä olimme seu­raavana
aamuna yhdessä pitäneet
kaupungin -keskuskomitean^ kokouk­sen,
jStin>Cobaltin toverit toivorikT
-kain mielin.
^vrSeuraava pysähdyspaikkana o li
Rose Greve
Mutta siinä ei kuitenkaan tullut
pysähdystä, silläi.kyytimieheni ~
juna - 7 - vei minut itsepäisesti ^seu­raavalle
asemalle. , Mitäs -muuta
kuin siellä pois,: reput selkään , jä
tallustelemaan Round Lakea koh'^
den, missä suomalaiset uudisviljeli-;'
jät asuvat. '
Illan suussa; olin. selviytynyt l u ­mikinoksista
ja ravistelin itseäni tov.
Heinon talon edustalla. Täällä sain
kuulin, että miniia oli odotettu jo
edellisenä'iltanai.Silloini olisin .pääsr,
syt käymään Seuraavalla metsä-kämpällä,
missä tovereilla oli ollut
iltamat. (Mainita sopii, että tämän
iltaman tulot luovutettiin puoluee»
agit.«; ja ; prqpagandarahastoon.);
Matkaa olisi sinne ollut, tästä enää
vain 8 mailia. ^
Tämän j o h d o ^ arvelin, että tus­kinpa.;
vieressä i^ölevalle haalille vä
keä nyt paljo tuleekaan, kun ;tove
rit olivat valvoneet klo 4 asti sa­man
päivän aamulla. Mutta men­tyämme
' hailille, kerääntyi sinne
noin 50 aikuista j a kymmenkunta
nuorisoon kuuluvaa toveria. Häm
mästyin tätä; sillä kaupungissa sel­laisessa
kuin Toronto y.m. saisim­me
odottaa vain järjestysmiehiä ja
soittajia tilaisuuteen saapumaan, sa­moissa-
olosuhteissa.
Puhetilaisuutta seurattiin ; tark­kaavaisina
ja innostus tällä seudul
la tuntui olevan voimakas puolue
toimintaan nähden. Pioneerien jär­jestön
perustamispuuha on .parhail­laan
esillä. Metsämiesten unio on
toiminnassa ja puolueen jäsenmäär
lähentelee kuuttakymmfentä. Tämä
on todella saavutus, jolle kannattaa
nostaa lakkiamme. Johtuu mieleen
että riittää sitä suomalaista "sisua
puolueen hyväkidkin ainakin joissain
seuduissa. Kun kaikkialla . maaseu­duilla
vaan suomalaiset toverit jak
saisivat seurata Rose Groven to
verien esimerkkiä, olisi se' suunna
ton edistysaskel.
Vielä ansaitsee muistaa, että tä;
män seudun työväentalo paloi; kulo
valkean, uhrina joitain vuosia sitten
Mutta heti rakennettiin uusi talo
tilalle;
Puhetilaisuudessa kootut varat
puolueen agit-pro.-rahastoon tuotti­vat
sievoisen summan. Sainpa
myös mukaani Coiinaught Sta, osas­ton
hyväksi kerättyjä varoja lik
parikymmentä dollaria, vietäväksi
perille.
Huolimatta kaikista vaikeuksista,
ponnistelemme eteenpäin. Jatku­koon
innostus ja sitkeä työ edel­leenkin
noillakin seuduilla. — T,C,
AVIOUIOTO
K i r j . M. Pajari
Martin Hendricksonin
tilanne
Puhetilaisuuksissa
siin katsoen runsas osanotto.
Taannoin kerrottiin tässä lehdes­sä
auto-onnettomuudesta, mikä tov.
Martin Hendricksonin perhettä koh­tasi
tämän 'kuun 7 p. Onnettor/iuu-dessa
loukkaantui tovi Hendrickson
itse j a puolisonsa vaikeanlaisesti,
heidän poikansa Ihivemmin, j a vain
tyttönsä pelastui ehein nahoin.
; On luorinolIista,> että moinen ta­paus
aiheuttaa taloudellista ahdin­koa
kenelle hyvään vähävaraiselle.
Niinpä riis tov. Hendricksonillekin,
Jos yksilöt;- tai järjestöjen ;,<>sastot
tahtovat lieventää tov, Hendrickso­nin^
asemaa raha^' t a i mfiilla avaJ»i
tuksilla, voivat lähettää avustuk­sensa
osotteella: '
Martin Hendrfckson,
" B ; F. 1>. N O . 1,
\ Tyttö j a poika, he olivat tunkeneet
toise|i$a ikänsä j a pitivät i^äan ja
toidaanvsliosielulna, koskapa ^illä^
kaikista*ja jcaikessa oli eri mfelipiteet.
kuin nonuaali-ihmieiUä siksi seu-rustelivatkin;:'
hc^ kuin kaks!' poikaa;^
Mutta ajanmittaan j a heidän tletä^:
mättään^ < oli se ystävyys kehittynyt;
liian hyväksi ystävyydeksi, sellai­seksi
etteivät he jaksaneet käsittää,
että jompikumpi voisi nähdä ihmis­arvon:
jossain, kolmannessakin.' Ja
he' kärsivät helvetillisiä epäluulon
tuskia^\«amoja, joita; muutv kutsuvat'
mustasukkaisuqdeksi.
Ja tulos oli, että he kumpikin
puolestansa totesivatlavioliiton lo-'
puitakin ainoaksi satamaksi sivuili-;
silia ?myr8kyiltä. Niin ostivat he
sormukset ja : vuokrasivat huoneus-ton
j a ' se: kaikki oli tarkotettu yh-teiseHsi:
onneksi. Mutta sisimmäs?'
sään tiesivät he sen harharäskeleek-:
•seen, j a pelastivat kunniansa omis-sa
silmissään, ripustamalla taulun
ovensa päälle: "Sinä j a minä —.
ei me."
Mutta ho olivat yhdessä namuin,
päivin, illoin j a öin." Tunsivat, sa­moja
ihmisiä, näkivät samoja kap­paleita,
j a l^ulkivat samoja katuja.
Kun he. tulivat kotiin ja jompikumpi
yritti mainita jotain menneestä, i l ­lasta,
vastasi- toinen:' "Tiedän; mi­nähän
olin myös." ' J a niin alkoi
V.eidän keskusteluissaan tulla yhä'
huomattavammaksi "kyllä: ja^'-aa­men"
sävy. Ihmisten mielcstäJfoU
se suuren onnen ja- r sopusoinnun
merkki; Mutta itse olivat: he aiko­jen
alussa rakastaneet toisissaan
juuri .vastakohtaansa, yhteistä ' oli
ollut vain. sama pyrkimys 'Kiinan
muurien ympäröimään yksilöllisyy­teen.
Kuin' paljastetun miekan;.oli*
vat he vapauden auttaneet viilillen­sä.
' f
Mutta se kaikki jäi vain teoriaksi
ja rypistyi käytännössä kuin kirjan
ehti. Ja todellisuus muokkasi hci&<
tä, aivankuin kaikista muistakin
avioihmisistä —- "siamilaiseb^ kakso­set."
jTa siinä he nyt seisoivat ^'kyU
lä ja aamen'V elämässään j a suri'
vat sitä minää, jota ei^ heillä enää
ollut ja nainen;; ene'nimän raukeu­desta
huolestuneena naisten tapaan,
lätääntyi ensimuisenä ja sanoi: " U : ^
koin koko nuoruuteni, että se. olit
sinä — mutta pety in.? Ja hän tarfr
tui jälleen tyttövnosiensa itseluo*
maansa ihanteeseen; j a ; jatko! ^ kai*'
hoisasti: . "^Mutta minun rakkauteni
ei ole pettymyksestä kuollut ja tun­nen,
että hän. vielä tulee, kotika; hä­nen
täytyy tulla." «Ta nainen "kat­soi
yli miehen pään '— kauas pil­viin.
Mutta mies, älyltään kylmem­pänä
ja •. kieleltään. karkeampana,
vastasi: "Pötyä, avioliitto sinut on
pettänyt! Älä katso sinne taivaalle,
minä se olen, eikä mikilän ilman-henki,
sillä me näimme varmasti sa­man
Jerusalemin matkamme piiänä.
Meidän olisi pitänyt uskoa /alkupe­räiseen
aavistukseemme, että avio­liiton
tie, ei sinne vie: Ja kulkea
vapaina ja kärsiä epävarmuuden
tuskia. Ilmaiseksi ei elämä mitään
anna. Nyt meillä on varmuus, mut­ta
totisesti — vain se. Älä viit?!
näyttää noin marttyyrilta, minulle-,
han on käynyt yhtä huonosti." ,
ms
m
Nainen ei ollut kuulevinaan vii­meistä,
vaan sanoi entisellä haikeu­dellaan:
^'Näyttäväthän .monien
avioliitot niin :onnellisilta."
"Tietysti, mutta he eivät»öle pyy­täneet
sitä mitä me.' He'ovat pyy-^
täneet jotain muuta: varallisuutta;
perhe-elämää .lapsia, rauhaa^ seiso*,
vaa vettä, rasvatyyntä, - meteälani-!
pea, jossa heidän kuvansa, alati sa­manlaisina
kuvastuisivat. Onhan se
meilläkin ja sehän .se juuri on; se
metsälampi ja sitä pidämme onnet-;
tomuutenamme. Kun : aviojjuolisoi
kuolevat toisillensa, s,o. muuttuvat
tottumukseksi, eivät he huomaa sitä.
Vaimolla on lap.,et ja keittiö, mie­hellä
työ ja lisääntyvät rahahuolet,
ne nielevät heidät. Ja sitten —-he
tietävät; että se kaikki kuuluu asi­aan,
elämän menoon, niin on kai­killa.
Mutta sitä mojuui?! emme
tiedä;, emme tahdo tietää.
E i , ei", huudahti nainen, "mie-
THE " F I SH & HOOK" ^ " K A L A J A K O U K K l P ^ r L A ^ ^$A^da^<
TEHNYT SANDVIKEN , S T E E L WO«KS , RUOTSISSA^ OVA-E--
Voittamattomia ' ohuessa leikkauksessa» ietäksen^isfVlfjili^^
ja tekotavan siroudessa. ' Saatin notketa.. dQti v&piBemä,tilAi^0ai»-^i.i
tessa. Kaikki sahamme ovat suippo-haibpaiUa -eiiköfäehf öbnt',^'
;;.!BelkjMrfä.:^^
VIILATTUJA JA SETATTUJA, VAlMHTA^i^Y^iEftk^
^:varovaisia:':'ettS:'qsaattev.oikeit4':-ii(t^^
("Kala j a K o n k ^ " ) tnotieits^ nseiläiil^i^^^
Mutta olkaa
" F I SH & HOOK" .
kaiverrettuna jolmiscen sahaan. ' , ' J
Nykyään-on paljon jäljennöksiä'meidän ^tnottel8taimn0.-feico^^ 4
tavan, 'vieläpä Sandviken tehtabn numeronkin'paöleäta;'.^'l|litii*':|
ollen torkastakaa "Kala ja Koukkii*' tehtäaSateerkkiävia^.««taklA
niitä, ei mitään maata. Parhain taleeaina lopnlta JuIvSmiiiaiB)|l.i,
im
MM
m
m
Meidän No.. 132, 1 3 / 8 tanmaa,,leveä
' Meidän l^Io. 129, 1 > laumaa leyepi , , 1
....1.
, Meidän No. 970, 1, tuumaa leveä'
mm
wmm
Meidän No. 399 1^/8 tuumaa levieä?f'":^^^^^^^^^
Meidän No. 136, 1 -tuumaa leveä !
MYYDÄÄN 36 A I N A 48 fPUUMAN .MITTAISIA,.,,
Sandvik Charcoal Teräs rViOoja
•:^^:^•v^•n•'v:•:;^,^k;5;*^:^';:!J•.:':•';;:;:5;^
llienoin sahan viila mitä milloinkaan on.• valmi&tettu. ' V a * .
i^astossa kaikkia standard malleja. ' ^ > j ^V'^"-
UUSI SANDVIKIN SAHASETTI.NO. 220 (PatenfMralt^)
. . . . . . . . . , - , . . „ . . . . . . . . . . . ...
Tehty Ruotsissa parhaasta Sandvikin teräksestä.' Lntettavia.
Helppoja käyttää.^ Taataan; - ti i " ' ' Sandvikin Teräs Sahan Freiini Nof 28!"
(Patenteeirattu) \- _
m
«m
»Tehtyjä eheästä teräsputkesta. Keveitä j a silti lojl» ia ta-nakoita.
Ei nauloja ekiä pinnoja, jotka voisivat bnkkua lumessa.-
.Varastossa 36 tuumasta 48 tuomaan asti, - •\'t"-^ .>
. Kysykää myöskin "BANCO" kirveitä. - - ,
Me nykyään lähetämme näitä tuotteita kaildUe JobtavUIe-raöV^
takaupoille Ontariossa, 'Qoebeeissa, ManitobasHcf ja toisissa taiaa-kunnissa.
Tilatkaa lähimmältä myyjältä ja,, saatte vifpymättä tar­vitsemanne
tavaran. ^ ^
YKSINOIKEUTETUT ASIAMIEHET / ^
SO ST t^lCMOLAS ST MQNTRCAt. f». CL
luimmin tartumme ohjiin ja ajam­me
eri suuntiin. Minun täytyy joka
silmänräpäys tuntea kaikilla soluil­lani,
että hän on, elävänä, erillise­nä,
rikkaana ja antavana — tai .sit­ten
ei ollenkaan. Turhaan on rak­kauteni
ja onneni ponnistellut lähe­nevät
tyhjyyttä vastaan, sisäisen
leskeyteni tietoisuus on päivä päi­vältä
vain varmistunut. Sinä . olet
muuttunut liikkumattomaksi vaina-
, aksi, jonka kanssa minulla kerran
oli menneisyys, mutta ei nykyhet­keä
eikä tulevaisuutta."
keytti mies, "leikimme erillämme
j a ajattelimme koko ajan toisiam­me
ja jo i^itä seuraavana pinka8ii;n«
me yhteen ja. hihkuimme riemusta
jälleen."
"Kyllä muistan", naurahti nai­nen;
• "mutta miksi .sitten emme t uV
leet'toimeen kaksin."
. '"Sehän on selvä, yhteisessä; lei-'
kissa täytyy toisen olla ihminen j a
toisen olla varjo, mutta me tah-doimme
; molemmat, olla ihmisiä. Slk-^;
'sl'kohotimmekin: kumpikin toisemme
: (ja":? itsemme)V yläpuolelle muiden
lasten — ja rakas-timme."
Naisen ajatus katsoi niitä kahta
pienokaista j » biincn hculen-va hy­myilivät:
"Ja «iksi sinä uskot, että;
jos otamme jälleen paijamme pois;
j a särjemme , leikkituvan, niin löy­dämme
takaisin hukkuneet rak^
kaamme."
Mies nyökkäsin Nainen katsoi
häneen ja naurahti; "En tiedä,
mutta voimmehan yrittää,"
Ja seuraavalla viikolla lähti suuri
laiva kaupungin rannasta ja vei yk­sinäisen
naiKcn' kannellaan. Van­han'
maan ranta hämärtyi hämärty­mistään
hänen .silmissään ja lopulta
kokonaan/häipyi. Ja merituulet pu-halsivht
hyvät ja huonot hänen
.muististaan j a veivät mennessään.
Ja hän katsoi mittaamattomia vesiä
pitkin j iJ odotti uusien maailmoiden
'Ttousua taivaanrannalta.
Ne olivat kirsfkkakukkaisia
ja sinitaivaisla ja hän astui niidert
kamaralle uutena mnille j a uutena
itselleen. Kuiii lapsi,' jolla ei mi­tään
ole, mutta kaiken «aa. Tuulen
hpmlna houkutteli hänet nauramaan
— »Ta kuin kimpun äsken ]>o!mlt-tuja
punaisia kukkia satsaa' Tua-sa^
desta, alkoi hän lähettiä Imr«
mioitunelta ajatdksiaan 'kauas Vk-sinälscn
miehen kotiin -;^'et^mä3n
' •
I
i i »
I m
mm
ymmärtämystään.'
Rauhanpalkinto Ram­say
MacDonaldille -
^' i a
I M
Kööpenhamina. —^ Skandinavia- '''-^'VA
laisessa lehdistössä 'kerrotaan eng*
Jantjlqiisen työv^njoBtajait;','> Bam-;
say MacDonaldin^ olevan ehdökkaa*
na Nobelin rauhanpalkintoa iraX'
ten. I ' ^ '
Hän onkin parhaansa ^ mukaan
yrittänyt suojella kapitalistista-yh­teiskuntaa
sitä raatelevilta '^ristirii­doilta;
yrittänyt ylläj>itä8-luokka.'
rauhaa luokkataistelun ajj^mesta.
Ansaitsee siis kapitalistielta "palkin--
non siitä. 7 i i ii
i i i
mä
1'Tottaon"i myönsi'mies, '^että
angat välillämme ovat katkenneet;! j a mullan tuoksu ^i^i villiintymään,
sinä syytät siitä minua, liiinä avio-' Ja hän alkoi ymmärtää, niinkuin
liittoa." . . ^
'^Muistatko", , sanoi nainen, ''kun
olimme' pieniä j a uitimme'.Icaarna-venheitä
purossa? • Aamulla-':oli «e
aina hauskaa, < ^mutta ennen iltaa
olimme- tavallisesti /-riitaantuneet,
otimme' kumpikin vpaijammc, pois j a
uoksimme. itkien kotiin.''
KUMMALLISTA. KURKKtlMÄTA^l ; - r . . .^
^;/"->;v;v,'^^ '^'^^^
Eräs chicagolainen tohtori/on'ker­tonut
Amerikan lääketieteelliselle
yhdistykselle merkillisen ^tapauksen. <i
Erään lääkärin, potilas oli , saanut
ankaran tukehtumiskohtauksca^?, jä!;
nieli tekohampaansa, tietämättä v i t -
Bc tätä. Hän saattoi niellä j a hen­gittää
tämän jälkeen väin .sunreÖa,^'''
vaivalla, mutta ei tuntenät.,kipua.'; ''j
Lääkäri antoi hänel|i^...kurkkartät{U-1
hoitoa, luullen potilaan tatä.' tau-C V '
tia potevan.^ " ' , . ^ * ,
'Lääkäri Ä potilaan'kurTfirulimaa
j a tuli neiivottomaksKkuntei.hubi;'fr.'
mannut^^||n«ää^^
tanut* kärkknmStätco;^.'' - Mies k y - i / v / i |
kauan sitten, kukkien j a eläinten «y» neuvoa Kings Dadghtora^sair^ f-Q"^ -
kieltä ja,kuulla pitkillä, yksinäisillä^Ja» yUlääk^riltä McB^yjnotibjlta,is|eh, it^^^
rrfet\tkcii\lVläääHnn h•kiilUjaaliusiujnuAadaeasas a äSSänntiSä , KT Teor.­.
'ka 'X-SäteiUS lÖVBI täkotiiimttAAt ''t<tl\'C'l>^'. f
ta kerralta- yhä selvemmin Ja voi',
makkaammin ja viimein Kohisivat
lie kuin koskenpauhu hänen korris-'
saan j a M ^ n juoksi haltioltuniecna
uoksimme Itkien kotun."; kukkivia ..niittyjä , i^>liiltdkni n ja toisstteell^i
"Ja seuraavana ;;p3lvänä''%>;lte8r laulaen ^kaikkiin 'tuullfn; ^
vuorokautta —^ eli j?it€ni»3n.-oja(^:^V^'^^f.v;
' I m i i g ^ i ä a i ^ l l ^
jcolcoa tledcftääa asustaneen täai^, '
iBiäiiilMliaiiiiiiii^^