Vapaus, November 24, 1921

              Canadan enomalaizen työväestön äänenkannattaja, Umes-tyy
SudburyBsa, Onr., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO, J-W.SI>UP .
Vastaava toimittaja. Toinntussihteen,
V A P A U S
(Liberty) ^ ,
The only organ of Finnish WorkeTS m Canada, Pub-lished
in Sudbury, Ont., cvery Tuesday, Thursday and
Satnrday.
Advertising rates 40c per ccl. inch. Minimum charge
ior single insertion 75c. Discount on standmg advertise-ment.
The Vapaus is the best advertising medium among tiie Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 40« palstatuumalta. — Alin hinta kerta-avioliittoilmotusten
yhteydessä ?2.00 kerta. — Avioeroil-ttotnkset
$2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailrao-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — ^Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: , , '
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
yVdyStJmin^a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk, $1.75. , iaw*a«a3«
'Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden kontfori jä toimitus on Liberty Buiiaing,
Lorne St., Puhelin 1038. — PosMosote: ^ ,^ ,
Box 69. Sudbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
«oonallisella nimellä, , .. .
.T. V. KANNASTO. Liikkenhöitaia.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
ttfi-ond dass mattcr.
Fordin saalistukset Canadassa
Ontarion farmari-työväenpuolueen kokoomushalli
luksen yliprokuraallori W. E. Raney tuo usein esiin
puheissaan numeroita^ joita hän on tilaisuudessa hank­kimaan,
ja joita me voimme käyttää hyväksemme, jois­sa
paljastetaan suur-riistäjien'saalistuksia.
Viime lauantaina piti Raney puheen Winchc8terissä
Ont., jossa hän käsitteli pääasiallisesti «ihmisystävä»
ja «rahamies» Fordin saalistamista Canadassa. Hän
sanoi, kuulleensa, että Ford on tyytyväinen 20 dollarin
voittoon jokaista autoa kohti mhä hän valmistaa ca-nadalaisissä
tehtaissaan. Tämä ihmetytti häntä ja niin
hän ryhtyi tutkjraaan miten asianlaita oikeastaan on.
Ja tutkimustensa tuloksina sai Rgney selville, että Fprd
sijoitti pääorhaa canadalaisiin tehtaisiinsa alkujaan, v.
1904 tuon pienen ja mitiittömän summan $125.000. "Tä­mä
pääomasijoitus yksin on kasvanut niin jältiläis-hiäi
sesli, että se nyt vastaa $30,000,000, ja kahtena viime
vuonna on Fordin tehtaat luottaneet voittoa: 1920 S5,-
644,834 ja v. 1921 /(jok© ei ole vielä täyteen kulunut)
$2,368,407, kokonaisvoitto vajaan kahden vuoden ajal­la
$8,033,241. Vuonna 1915 komppania jakoi voittoa
osakkeenomistajilleen 880 pros., 1919 jaettiin 1960
,pro9. ja.v. 1921 jaettiin 1680 pros. alkuperäiselle pää
omalle. Jokaisesta 1,000 dollarista minkä Ford komp
panian miehet ovat sijoittaneet -Canadan tehtaisiin,
ovat he saaneetS 240,000.
Raney selostaa kuinka canadalaiset joutuvat maksa^
maan 8150—250 enempi jokaista autoa kohti minkä he
o&tavat kuin Detroitissa, jonka Ford perii niistä Ca
nadan suojelustullin nimessä, joka on 35 pros. jokaisen
aiiton hinnasta, jota suojelustullia Fordin ei kuitenkaan
tarvitse maksaa. Edelleen hän selostaa mitenkä Fort
myy Europassa» Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa,
Canadassa valmistamiaan aiitoja yhtä halvalla kuin
Detroitissa siellä valmistettuja autoja, siis Canadassa
valmistettuja autoja myydään paljon-halvemmalla muis­sa
maanosissa kuin mitä. canadalaisten niistä täytyy
maksaa.
Yliprokuraattori Raney sanoo Fordin canadalaisia
tehtaita^timanttikaivoksiksi, joiden tUomilla voitoilla
ei ole^ muuta rajaa kuin pilvet ja Fordin omatunto,
pilvien sanoo hän olevan kyllin korkealla ja Fordin
. «omatunto» ei näytä häntä pahastikaan häritsevän kun
on kyseessä huikeitten voittojen nylkeminen,
Raneyn puheessaan osottamat numerot ovat ker­rassaan
mielenkiintoiset, vaikkakin tiedämme, ennes-
(tään, etteivät tehdasparoonit runnailc teollisuuksiaan
huvikseen, niin kuitenkin nuo saalislukseriunluvat ker­rassaan
tarumaisilta, aivan kuin roinaani «Arabian
yöt». Ja kuitenkin Raneyn etsittämät numerot ovat sekä
hallituksen, että komppanian virallisista dokumenteista
poimittuja. *
Kuitenkin on tässä yhteydessä tärkeätä mainita, eitä
Raney piti tämän puheensa hyökätäksccn iMeighcnin hal­lituksen
suojelustullia vastaan ja koetti osottaa kuinka
sen nimessä riistetään Canadan kansaa. Työläiset jot­ka
ymmärtävät yhteiskuntaoppia ja taloustiedettä, tie­tävät
kuitenkin, että suursaalistajal riistävät kansaa kai­kissa
maissa samalla tavalla, olipa suojelustullia ole­massa
tai ei. Riisto ei siis lopu, eikä edes rajotu suo-jclustullin
poistamisella, vaan vasta silloin kun työ­väki
yhteiskunnallisen kontrollinsa kautta tekee riiston
mahdottomaksi.
kevät sielJä käsi kädessä. Niiden jäsenmäärä karttuu
lakkaamatta. Kuuteen miljoonaan nousevasta väestöstä
lukeutuu Sosialidemokratiseen puolueeseen puolen mil­joonaa.
Kaikki vallankumoukselliset ihanteet on muitta
mutkitta työnnetty romukasaan. Kommunistinen Inter­nationale
on tuomittu kuin spitaalitautinen. Kommu­nistipuolue
on heikko, ^en jäsenmäärä tekee tuskin
30,000.
- Ja tulokset? • /
Itävalta ori surkastunut kerjäläisvaltioksi. Liittou­tuneet
vallat, joista riippuu sen muonitus,'häärivät eh­dottomina
isäntinä tässä valtiossa, joka aikaisemmin oli
suuri riippumaton keisarikunta. Avun menettämisen
pelosta on sen koko riippumattomuiistahto murtunut,
vastustushenki sammunut. Miljoonat ihmisolennot elä­vät
nälän rajaa hipovassa puutteessa.
: Kruunu ion menettänyt kaiken arvonsa, on tuskin
centiminkään arvoinen. Tuon tuostakin tekevät Itä­vallan
valtiomiehet matkoja saadakseen uutta avustusta
lainojen muodossa. Mutta Europan ja Amerikan ra
hastajat eivät pidä maata, minkä impefialismi on jöh
tanut äärimmäiseen kurjuuteen ja nälkään, minään
luotettavana rahänsijoituslaitoksena.
Ja suurten kansanjoukkojen kurjuus ei vähimmäl-läkään
tavalla estä kapitalisteja keinottelemasta ja ri
kastumasta. Samaan aikaan kun tuhannet ihmiset me­nehtyvät
nälästä, elävät nousukasriUEaat ruokottomassa
ja hillittömässä loistossa. Taantumus valmistelee sa
lassa valtiokeikaösta. Monarkisrailla on ystävänsä
kaikkialla viliseväin jesuiittain sekä tilanomistajain
keskuudessa. Ilma on täynnä sähköä ja räjähdystä ei
tarvitse kauan odettaa (vaikka Kaarlen yritys kuivuikin
kokoon).
Tällaisena esiintyiksen itävaltalaisen opportunismin
pesäluettelo. «Venäläistä menettelytapaa» vastaan on
sillä tilillään: kurjuutta, nälkää, kerjuuta,'alistumista»
taantumusta, kapitalistista riippuvaisuutta, tylsyyttä,
iuokkayhteistoimintaa ja kaiken kruununa Fritz Adlerin
2 1/2 Internationale, (jota oikeastaan pitäisi nimittää
Nolla Internationaleksi) minkä ohjelmana on: kärsiväl­lisyyttä!
Ja tätä opportunismin paratiisia sitten pidetään pys­tyssä
kynsin hampain! ,
Kirj. George Hardy.
Francen Nobelmpalkinto Venäjän
nälänhätäisllle
Viimeinkin me voimme luotetta­vasti
puhua JIoHkovassisf heinäkuus­sa
pidetyn Punaisten Työväen Uni-oitten
kongressin päätöslauselmista
ja päätöksistä. Itse kongressi, uni-pitten
ja edustajain vähemmistönkin
kannalta voitti kaikki odotukset. 17,-
000,000 järjestyneen työläisen olles­sa,
edustettuna^ - voiko ^ olla mitään,
paitei innostavaa tämän miehekkään,
uuden taloudellisen kansainvälisen
tulevaisuudesta?
Kaikkien uusien liiMieitten synty­essä
on aina ollut olemassa piemä
midipide^^rdävaisuuksia siksi kunnes
asiat jossain määrin hioutuvat. Mah-dollisestUässäkin
tulee olemaan joi­takin
eriäviä ajätusnäkokantoja,
riiutt§ varmuudella voidaan ' sanoa,
päättäen käsillä olevia teeseistä,
että .1 W. W.Ti jäsenet tulevat tyy-tjrväisyydestä
tuntemaan, että näky­vimmät
piirteet ohjelmasta ovat hei­dänkin
ajatuksiaan ja taktiikkaansa.
Kuusitoista vuotta me olemme puo­lustaneet
tehdas- ja työmaakomiteoi-ta,
ei ainoastaan päämäärällisenä,
mutta teollisuuksittain järjffstynei-den
työläisten läheisinä vaatimuksi-na.
Nämä komiteat ja niitten teh­tävät
tullaan esittämään kansainvä­lisesti
tunnustettuina Piinaisten
Työväen :Unioitten Itansainvälisen
toimiston kautta kongressin tiekemi-nä
päätöksinä.
I. W. W:h taktiikka.
Äskettäin kerroimme Ruotsin Tiedeakademian an­taneen
tämän vuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon
mailmankuululle ranskalaiselle kirjailijalle Anatole
Francolle, jonka useita mainioita teoksia, on suomen­kielellekin
käännetty. Nyttemmin kertovat t i e d ot
palkinnon saajan lahjottaneen tuon 40j000 dollaria Ve­näjän
nälänhätäisten avustamiseksi.\/^
Anatole France, joka on jo yli/^O vuoden ikäinen,
liittyi äskettäin Ranskan; kommunistiseen puolueeseen.
Kommunistina ja todellisena ihmisystävänä hän ei käyt­tänyt
saamaansa palkintoa yksilölliseksi hyödykseen,
Vaan tahtoi pelastaa satoja venäläisiä äitejä ja lapsia»
lahjottamalie sen näideh nälkäänäkevien proletaarien
Mikä jalo, ylevä ja suuri; teko. Kommunistinen lii­ke
on kerännyt Europan suurimmat ja ylevimiiilät hen-geti
riveihinsä.
Proletaarinen kitsaus
Opportunismin paratiisi
Ranskalaisessa toverilehdcssä kirjoittaa Charles Rap
poport: ' >
Jos kapitalistinen j a sosial iopporlunistinen sano­malehdistö
on kuvannut Neuvosto-Venäjän hirvittävänä
vallankumouksellisen epäjärjestyksen esikuvana, niin on
sen sijaan Itävaltaa suositeltu viisaan opportunismin
mallimaana. Sosialistit työskentelevät siellä yhdessä
minkä porvaripuolueen kanssa tahansa. Sosialistit ot­tavat
hoitaakseen mitä väsluunalaisimpia valtiotoimia.
Viisaista' viisaimman, Victor Adlerin ja sittemmin
hänen poikansa, Eritin, koulusta lälitcnyt sosialidemo­kratia
on kehittynyt siellä täysin normaalisesti. Amma­tillinen
liike, osuustoimintaliike ja sosialistipuolue knl-
Steklov oi i Isvestij assa pannut merkil le proletariaa­tin
Neuvosto-Venäjää f auttaessaan osoittaman kitsau­den.
Tosin^ei hänellä silloin vielä ollut tiieloja viimei­sistä
keräyssaavutuksista, jotka ovat nousseet monta
kertaa suuremmiksi kuin mitä hän mainitsi, mutta itse
periaatteessa ei hän silti ole väärässä. .Tähiän Stek-lovin
ortikkelin johdosta on ranskalainen toveri Rap-poport
puuttunut puheeseen, ja kirjoittaa hän THu-manite-
lehdessäasiosta seuraavaan tapaan;
On totta» että länsimainen proletariaatti on itsekin
puutteessa. Se kärsii työttömyydestä •— kapitalismista.
VIulta verrattuna Venäjän proletariaaliiin on se sentään
poikkeusasemassa. Ei ole yhdessä päiväpalkassa kyl­iksi.
Sen pitäisi ja se voisi antaa Venäjälle, joka
kamppailee ja kuolee sen puolesta, satoja miljoonia
eikä joitakin mitättömiä eriä.
Venäjän vallänkumoukselHselie kansalle osoitetun
riittämättömän proletaariavun pääsyynä ovat kuiten­kin
huonot johtajat, jotka ovat .järjestelmällisesti kas­vattaneet
ryhmäitsekkyyttä ja yllyttäneet vihamielisvy-teen
Venäjän vallankumousta kohtaan. Näiden johta­jien
opportunismi on saanut, aikaan, ettei länsimainen
proletariaatti vielä kyllin selvästi näe, että Venäjän
asia on sen oma asia, että Venäjän vallankumouksen
voitto on länsimaisen proletariaatinkin voitto.
Mutta mitä erityisesti Ranskan proletariattiin tulee,
on se aina kapinoinut kaikkea verotusta ja keräyksiä
vastaan. «Jäsenmaksut eivät tuota mitään Ranskassa»
oli ainaisena lauluna ensimäisessä Internationalgssa.
Ja Marx, joka rakasti ja tunsi Ranskan proletariaatin,
sanoi että Ranskan proletariaatti on paljon valmiimpi
antamaan vallankumouksen asialle henkensä kuin —
pikku pennosiaan! • -
Joka päivä ei anneta henkeä vallankumouksen puo­lesta.
Mutta joka päivä voi ptovuttaa rovon ensimäi-
.sen suuren yhieiskunnaUisen vallankumouksen pelasta­miseksi
ja ennen kaikkea, jotta osotettaisiin Venäjän
proletariaatille, ettemme ole mitään epäkiitollisia, it­sekkäitä
sokeita. . ' —
Lokakuun ensimäinen viikko :on kansainvälisesti
pyhitetty propagandalle ja värväykselle. Olkoon tämä
suuren proletaarivallankumouksen vuosipäivän viikko
myös proletaarisen avustuksen viikko, pyhitetty sen
suurelle asialle, ja siis myös Venäjän kansdle!
Käsittäessämme ylläolevan, .on
luonnollisena seurauksena, että kon­gressin
oli oltava teollisuusunionis-min
kannalla vastapainona ammat­ti-
jaottelulle, joka vallitsee A. F.
of ^L:ssa,v jonka tähden vallankumo­uksellinen
taktiikka • pii hyväksyt,
tävä. Työmaalakko (eli häiritsevä
lakko) on yksi keino'jonka työläiset
on kehotettu hyväksymään, L W.
W:n jäsenistöllä on ollut tämä tak­tiikkanaan
järjestön perustamisesta
asti. Pohjoislännen puutavaparoo-nit
v. 1917 saivat huomata kuinka
nopeasti meidän jäseneRime lakkou-tuivat
ja palasivat takaisin työhön,
kun S-tunhin työpäivä kiellettiin,
vain löytääkseen toisen isännän, jo­ka
Ikieltääntyi hyväksymästä' lyhem
pää työpäivää. Enempi häiriötä uu­della
laholla! i
Kansainvälihen solidarisuus tulee
olemaan tosiasia, sen sijaan että se
piisi vain; fraasi. Punaisten Työväen
Unioitteri' Kansainvälinen Toimisto
(virallinen, nimi) on päättänyt —
kongressin hyväksymänä — perustaa
Kansainvälisen lakkorähaston, an.
taakseen avustusta kaikkialla ^ missä
työväenluokka tulee taistelemaan
elämän ja kuoleman-taistelua kapi-talistiluokkaa
vastaan,
Kongressi myöskin hyväksyi yleis­lakon,
paikallis- ja piirilakkojen
sijasta, mutta kongressi käsitti
vielä vallitsevan kansainvälisen soli-darisuuden
puutteen'ja siksi ylem­pänä
-nainitusta lakkoraharfosta on
annettava tarpeellista avustusta mah­dollisimman
pikaisesti.
Venäjään kordistettu.saarto on
antanut meille oikeaiji ajatuksen boi­kottiin
sisältyvästä 'käytännöllisestä
aseesta. Saarto on ainoastaan toi.
nen muoto lakosta, Kapitalistiluokal-la'
oli kansainvälinen lakko Neuvos­to-
Venäjää vastaan kolme vuotta, se
kieltäytyi antamasta tavaraa eli al­kamasta
kauppaa palkfeorjuudesta
v a p a u tuneen vallankumouksellisen
työväenluokan kanssa. Työväen Uni-öitten
Punainen Kansainvälinen sa­noo
iiyt, että boikotti on yksi mei­dän
aseistamme. Me emme tule kan­nattamaan
kapitalistista maata, jo.
ka , kieltäytyy . sovittamasta pafcka-riitoja.
Me näimme miten hiilellä
lastatut Amerikan" laivat äskeisen
hiilenkaiyajain lakon aikana saapui­vat
Britannian satamiin. Tällaisten
tapausten-täytyy ja/ne tulevat py­sähtymään
sitä mukaa kuin uuden
taloudellisen kansainvälisen voima
kasvaa.
MoIemmiDpnolben edustanen vaihto.
On eräs päätoslausunto, joka vaa­tii
vetäytymistä I. W. W:n toimin­tamuodoista.
Meitä on pyydetty kan­nattamaan
hyväksytyksi tullutta
päätöslausuntoa, jorto mukaisesti
Kolmannen Kommunistisen Kansain­välisen
toimeenpanevan komitean
kanssa vaihdettaisiin edustajia. Kum­massakin
. toimistossa' tulee olemaan
3 edustajaa täydellä ää^estysoikeu^
dellk. Tämä päätoslausunto aiheut­ti
enemmän väittelyä kuin mikään
muu kysymys kongressissa, Useai
pelkäsivät, että, poliittisen kansain
välisen taholta yritetään liiaksi pai
jon hallita. Toiselta puolen taas
selitettiin, että Työväen tnioitten
Punaisen Kansainvälisen toimeen­panevalla
komitealla, on sama mää
rä edustajia Kommunistisessa toi­meenpanevassa
komiteassa ja kat­soen
siihen, ^ttä kolme edustajaa
on • auttamattomana vähemmistönä
on airan mahdotonta Ijcummaltakaan
puolelta toisensa thallitsepiiseen».
Edustajain vaihtamista kannatta
vat myöskin pääasiallisesti kuvasi
vat, että vaihdos tule takaamaaYi
yhtenäinen mie^piteen 'vallankunio
uskriisin. aiikana. He selittivät ett?
kun kansainväliset asiakirjat laadi
taan kummallekin "toimeenpanevalle
komitealle tyydyttävästi, estää sr
näiden Kahden kansainvälisen rvas-tal^
kaisteri julistusten julkaisemisen
estäen siten myöskin erimielisyyfe-sien
syntymistä ja tarpeettoman kes­kustelun,
joka olisi esteenä tehok­kaalle
toiminnalle ajalla, jolloin no
pea toiminta merkitsee voittoa! Tä­tä
päätöslausuntoa vastassi^ on iki­vanha
politiikka puolueettomuudes
ta kaikkia poliittisia puolueita koh
taan.' Tätä ei ole ollenkaan ihme­teltävä,
sillä keltaset reformi-sosia­listit
ovat antaneet hyvän pohjan
tälle näkökannalle.
Politiikka ja taloustiede yhdis-
' tettyna.
|UJIHnHHrHimHIHIIIIIHHIUIIIII«IH|IHIinilJ||!||||||,,„,,„,j,„jjj^^^ ^
s sa.
Nyt on aika lähettää, joulurahat omaisilleen Ja tuttavilleen s
E5 inonVenan ohmasasais esty, ninsäy injam äaaitsis,a vmemli eja o nsi stkaoa,s s tÄulläutL hnnoTSif^t ^^ ä « ^ . d:
= viattomat lapset ovat puutteessa. He l ^ i k i ^ S " . .sf^ 5 ^
puolen meren ja odottavat pientä apuK '^'easä tjj^'j
Parhain apu on pieni rahalahja.
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
— Kartliago oli aikoinaan mailman malttavin meri-valtio.
Luokka«olidarisuud«n tarpeel­lisuus.
Ei Voi olla kysymystäkään etteikö
työväenluokan- voimakas luokkatie-toinen
kansainvälinen olisi väittä-mätön.
Meillä on edessämme esi­merkki
työnantajaluokan solidarisuu-desta.
Niinpian kun rautatietyöläi.
set äänestivät lakikoonmenon puoles­ta,
Illinoisin tehtailijain yhdistys, jo­ka
on ainoastaan osa heidän kansal-lisesta
järjestöstään — kapitalisti-luokan
yhdestä suuresta uniosta —
lähetti kaikille jäsenilleen kirjeen
kehottaen heitä Aäyttäinään vaiku­tusvaltaansa
saadakseen työläisensä
puolustamaan rautateitten hallinnon
väitteitä).
Rautatiehallinnot yhdistyneenä
muodostavat rautatiepomojen neu­voston
-— toinen osa työnantajain
yhdestä suuresta uniosta, Samallai-nen
solidarisuus mitä kapitalistit
kansallisesti omaavat Yhdysvalloissa
tulee yhdistymään Työväen *Umoit.
ten Punaisen Kansainvälisen taktiik­kaan.
.
Huolimatta (kaikesta mitä mennei­syydessä
on tapahtunut, suurin osa
edustajista tiesi, että m^ tulemme
rakentamaan omat poliittiset laitok­semme
ja että jokainen merkityk
sellisempi lakko nykyään, saa po­liittisen'
luonteen, vieläpä silloinkin
kuH on kysymys palkkojen laskemi-sen
vastustamisesta, johon laskemi­seen
kapitalistit omaavat niin suu­ren
halun. Southern Pasific rauta­tieyhtiön
presidentti Sproule toi po­litiikan
rautatietyöläisten lakkoon
sanomalla: .
cMinä en voi käsittää, että South
ern Pasific rautatien työläiset tulisi
vat lakkoutumaan; kun asia, koske­va
työlästen palkkojen ja työpäivän
pituuden järjestelyä, on Yhdysval­tain
hallituksen käsissä. Jos miehet
iakkoutuvat, tulevat he itse asiass?
lakkoutumaan hallitusta vastaan. Yh.
dysvaltain työlautakunnalla, eikä
rautateillä, oh valta rautatietyöläis­ten
palkkojen järjestämiseen.»
Me tiedämme, että ylläoleva ei ole
totta. Rautateitten hallinnot oval
määrääjiä, heidän poliittisten sään­töjensä
ollessa Yhdysvaltain rauta­tie-
työlautakunnan muodossa. Halli:
tukset kaikissa, mäissä Pvat heijas­tus
omistavan luokan eduista. Ku­ka
omistaa Amerikan? Rockefeller
Morgan ja Vanderbildit y.m. omis­tavat
Amerikan, Chicago, Milwau-kee
ja St, Paul on kokoonpantu
Standard öljy-yhtiön liikevoitoista
—• työläisten ruumiis ta ja nahasta
Tämä rautatie käsittää 10,000 mai
Ha, niin myös «J, D:Ilä» yhdessii
terästrustin ja lihanpakkaajain kans­sa,
jotka myöskin omistavat rau|a-tiet,
on heidän poJiittinen masiinan­sa,
valvomassa heidän - etujansa ja
uskottamassa työläisiä että se on
yleisön etua valvova lautakunta —
siinä otaksuttu tasapuolisuus,
Samalla kun. työläiset tulevat yhä
enemmän luokkatietoisiksi, tulee la­kot
määrätyiksi yrityksiksi kapita
listisen järjestelmän kumoamiseksi
Tämä tulee kuljettamaan heidät tais
teluun — tahtovatko he sitä eli ei
—- olemassa olevia laitoksia vas.
taan. Muistakaanäme äskeistä Eng­lannin
hiilenkavajain lakkoa ar­meija
^'a laivasto mobiliseerattiin ja
kamaan kuolemaa työläisille jos he
olisivat vaatineiet hiiliparooneilta oi­keutta
kaivantojeh kontrolliin. Kat­sokaa
valtion nopeata järjestymistä
Amerikan kaivostyöläisiä vastaan
Täten Työväen Unioitten Punainen
Kansainvälinen uskoo, että työväen
liikkeessä op poliittinen eli aviilinen
puoli. Tämä pnoli tulee näyttämään
itsensä, sikäli kun me tulemme enem­män
päättäväisiksi ja järjestymme
oikeuksiemme puolesta taistelemaan.
Me tulemme kohtaamaan työnanta­jamme
heittämällä taloudellisen pai­nostuksemme
heitä vastaan, mutta
niin pian kun me tunnemme heidän
painostuksensa, joka ei ole taloudel
lista, on meidän harjotettava jouk­komme
siten, että me myöskin voim­me
kuljettaa taisteluun yhteiskun­nallisen
painostuksemme. .
Tarkoin pnhuen, ^ nämä kaksi
LXHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaikilta jjjj^
' Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Toiminta nopeaa ja peKUemeno varma.
Yli^SOOO eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella vii
Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen panäi:^'''''^''-^'-
^ an ^ VAP-AUS, ' I
Box 69, Sudbiiiy,OQt;
Torontossa ottaa ra^avälityksiä vastaan A. T. Hill r7 n
fair Ave. ' ^" Me-I
iiiiiiiiiliiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiHiiuiimiHiiiiH
^iiiiiiiiHiiiiiiiiiimiiriinHiiiiiiifiiiiiritHiiimiiiiiin • ^ m
I , Np. 9, No,12 k-No. 15 on loppunut, joten asiamiesten on ne noh
= tettavamalhkirjoistaan, Nuta asiamiehiä, jotka eivät viimpV-; K
1 Ä S n Äf'' ' ''''''''"^ valitse^rjSi
Tov. VAPAUDEN KONTTORI.
Hjmiiiiniiiniiiiiiiiiiiniiinimiiiriliifiiiiiiifniniiminiiiiiiiiiiinn
^iniiiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiHiiiii niiiiiiiiiiimiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiii,,,,,,,,,^
VAPAUDEN KIRJAILTAMAT j
^ { Tähän mennessä-ova^seuravat osastot meille ilmottanee'»ji!
leyansa toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: ' !
BEAVER LAKE, ONT.
GOBALT, ONT. .
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
i i s
]|uka on seuraava?
TOV, VAPAUDEN KONTTORI I
rfiiiiiiiiiriiiiiMiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiinil
muotoa .'eivät voi olla erillään. Poli­tiikka
ei ole parlamentin sisällä, mut-ta
sen ulkopuolella ja yhteiskunta­järjestelmän
sisällä. Jokainen toi­menpide,
joka uhkaa yhteiskunnal­lista
järjestystä, tulee luokittua po^
itiikkaan siitä syystä, että' se on
yhteiskunnallinen. Itse asiassa I.
W, W. liitto ei ole koskaan tätä kiel­tänyt,
me uskoimme, että me voim­me
ottaa huolehtiaksemme tämän
muodon perustamalla kommunaalisia
neuvostoja. Kuitenkaan mitään va-cavampiä
yrityksiä siten toimimi­seksi
ei ole ollut. ^ Kansainvälisen
kannattajat sanovat nyt, että kom­munistiset
puolueet yli koko mail­man
pitäisi olla kommunaalisia neu­vostoja.
•
' Kansainvälinen politiikka.
Pitäisi aina muistaa, että Työvä­en
Unioitten Punaisen Kansainväli,
sen politiikka on mailman politiik-caa
ja sen päätökset perustuvat
vallankumoukseen ja työväenluokan
eollisuuskpntrolliiny mikä voi tulla
nismille. Minä olen vanna sS
että me olemme Amerikan työni
liikkeen historiallisessa kSännei
dassa. Me haluamme sanomin
rasta toiminnasta saatettavaksi 1
kialle missä työläisiä kokoontuo
on Työväen Unioitten Punahea
ternationalen mahtava sotain
Amerikan työläiset tulevat olei
yhtä herkkiä oikealle miom
kuin mailman minkä jnuon i
työläiset tahansa, sillä he toli
pakotettua toimintaah, iapitalis
ollessa kykenemätön ylläpitää
itseään ja tarjoamaan työtä.
Jas me uskomme siihen mitä ota
me opettaneet, että «kapitalismi
lyttää itsessään oraan häviönsä
menen», niin olkaamme valveilla, e
temme kadota sopivaa tilaisustta t
distamaan väitettämrae, että
olemme kelvollisia nousemaa!: ^
taamaan kaikkia muuttuneita tiij
teitä j a menettelytapoja kaikkiasi
koina.
Uusi yhdistynyt liike Afflcmaj
tulee olemaan yksi- swmM
hyökkäävistä voimista ja innostq
ennenkuin osataan aavistaakaan. Ne sen osoitus vanhoille animatirami
tulevat, kongressin päätösten /mu
kaan —^ylläpitämään kontrollia pro­letariaatin
diktatuurilla. Tämä kat­sottiin
välttämättömäksi silloin kun
kuljetaan kapitalismista työläisten
kommunistiseen tasavaltaan. '
Valtava enemmistö vanhoihin uni-oihin
järjestyneistä mailman työläi­sistä,
varsinkin Saksassa ja Eng­lannissa,
joissa kummassakin lähes
kahdeksan miljoonaa on järjesty­nyt
keskus, ja ammattiunioihin, pa­kotti
kongressin edustajat* äänestä­mään
vallankumouksellisten jäämi
seksi vanhoihin uhioihin, missä he
ovat kieltämättömästi kontrolleeraa-^
massa teollisuutta. Tämä tarkoit­taa,
että I. W, 'W:tä tullaan vaati­maan
keskittämään yriyksiään teol­lisuuksiin,
missä ane olemme mää­rääjinä
ja Vielä "järjestämättömille
kentille. Tämä tulee rakentamaan
vallankumouksellisen - ii n i p nismin,
huolimatta siitä, että jotkut halu.
aisivat meidän lopettamaan ;toimin-tamme
kokonaisuudessaan. Kongres­si
käsitti, että itsenäinen unionismi,
ollen ammattiunioitten ulkopuolella
on tärkeä probleemi ja-vaatii meitä
kaikkia tekemään ehdottomasti si­ten
kuin me toukokuussa pidetyssä
yleisessä konventsionlssamme äänes­timme
— yhdistämään kaikki itse­näiset
uniot. ,
le. Se tulee antamaan if^M
A. F. of L. kuuluville,vallaM
uksellisille vähemmistöille ja tij
luomaan uuden vetoomuksen
tymättömille,
Siirlyminen teo!iisuu.konlT*|
kohti, i
; Italian tySläi;illä oli i^^.
tehtaat, ja he tulevat aiM«i^
maan teollisuuksien konroUa^
meissä, kuin myöskin n>i'enW
räämisvalta säilytetään,
kulunut päivä lisää Päättsn3
Italian syndikalististen nnioif^^
minnassa. He osottivat Sw^»
settin puolesta mieltään
•lähetystalon edessä. KomiD«nL=ä
vallankumouks. syndikf''*; J
suurelta osaltaan typistän" J
ioon, päättynyt^'»'fil
Yhtyminen sotahnulona.
Jos me voimme ylläpitää tätä yh-tymisliikettä,
kutsumalla konferens­sin
niin pian kmn mahdollista,, niin
me teemme todellisen palveluksen
vallankumoukselliselle : luokkaunfo.
tien .toimintaa turcaot
toon, joka on v'^^^^'. m
monille rikollisien i ^ f
keeseen kuuluville, jotka te^J
mallaisia urotöitä kum
Centraliassa, Buttessa, ^
Tilanne 'Sakassa '^^^
samanlainen kuin ,^''^^5:^4
misto-ryhmien 2 ^^l^^y^Ä
ollen'edustettuna T y o j a ^ i j ^J
Punaisen I n t e - a t ^ - ; - ^ ^ ^^
msä a kForneger eAssribsesiate, r^unio •( Vapa»?
« . " " t S t e t ^ ^ ^ ^ l
kongressissa, ^'"'^^.tm yhtyminen l u I e e 3 ^ k u J a ^ ^ ^
tumaan S a k s a s ^ ^ a - J ' ^ ^
mys on aiheuttanut o i ^ ^^
Saksan rahan »rvon ^
Ljoka on vaikuttanirt^'
Lslannukset verrattini»
Si
P(
Vi
T;
T;
N
T:
ovat
salle.
Ent
Iäisten
nettu
IHanh
tullut
samom-lelle..
nnhol
~ s:
nen
•%ssä
gressii
Taloui
tymisf
parin
lätyks
toimiva
hauxin
hoilli