Vapaus, February 27, 1926

              V A P A U S
Snr^dbo^yna. Ont^ ioks ttUUA, torstai Ja lanaataL
V . Toimittajat: '
R G. NEn*. . H. A . ROUVINEN.
; r - > VAPAUS <Liberty)
. ^Tha obly or««n of Ilnniah Woriier».in Cjmaito. Pnb-l
i M in Sndbnry, Ont, ererf Taesday» Tborsday and
"^'^Srtered at the Port Office Department, Ottava,
•»rjgeond elass matter.
f TILAUSBINNAT:
Csnadaan yksi vk. «4.00, pnoU vk. «2.25. kolme kk.
*^%^J^m> J?Sndm«p. yksi -k. 16.60, p^oU vk.
^.00 Ja kolme kk. «1.76. ^ aa„
"•TOanteia, Joita ei'^w^
yaltsi aäaroiesten JpiHa on takaokseL
JUJOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset '$1.00 kerta, »2.00 kaksi kertaa-
AvIoliittoonmenonmotokBet 60c Pajsja*-;»"»*:--*
.»Ittjennautoritaotukset 60c kerta, «1.00 3 kertaa.
, ; Syntymailmotnkset «1.00 ^^rto.J2,op 3
AvioeroilmotokiJet «2.00 kerta, «3.00 kaksi kertta;
Snolemanifmotokset «2.00 kerta. fSOc lis&maksn
Ifftodavseelta tai mnistovSrssylta.
Halntaantiedot ia osoteilmotnkset 60e kerta, «1.00
' ' ' ' k o l m e k e r i a a . ' " '
Tnapäisilmottajien Ja ilmotasakenttaorien on, vaa-dlttaesaa,
lähetettävä ilmotoflhinta etukäteen.
Tiintain lehteen aljotnt Dmoltnkset pitää olla kont-ärfssa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja hiuantaln
ehteen torstaina kello «3^
General advertisinff'rates 75c per col Inch. Mi-fllmum
ebarge for sin^e insertion 76c. The Vapana
ia the best advertiainff medium ameng the Finnish
pieople in Canada.
Vapauden konttori Ja tofanltua: Uberty Bldg Lome
BL Puhelin 1088. PoBttosote::.Bo« g9. Sndbury, Ont.
Jos ette mtlNln te^hansa saa- vastausta ensimaiseen
fttrleeseenne. Urioittakaa dudelleen liikkeenhoitajafi
acnoonalUsella aitti-enä.
- J. V. ^KANff 4STO. Liikkeenhoitaja.
, .:• • • - . -• >
Kommunistipuolue kapitalistisen
'Vakiintumisen*' kaudessa
€ ^ neljättä vuosi'
'päiväänsä kapitalisniin suhteellisen vakiintumisen kau­dessa^
Mitä tämä «suhteellinen, vakiintuminen» tarkot<
taa? 'Ja mitä puolueellanune: on tulevaisuudessa edes»
aaan?
«Vakiintuminen» taikottaa sitä, etta kapitalistiluok
:^ka on onnistunut välttämään sen maailmanlaajuisen vai
lanlcumouksen vaaran, mikä oli sen edessä suur^sodan
]|lkeen. Se on pyrkinyt tähän vakiintumisen tilaan
käyttäen hyväkseen kaikkia keinoja: harjottamalla pe-tosby
^äryyttä; väuvaltaa, 1^^^
d taloudelliset: apukeinonsa ja turvautu
kratian petoläeen;^^^^^^^ yksinään jäi Jäi
keeiiruimiiilUstuneenaosoti^na työläisten luok^
telon historiallisista pyrkimyksistä. Työväenluokan
<' «dte^ ei tällä; hetkellä ole 'kysymys' suoranaisesta tais-ptelusta^
vallasta, vaan kysymys taistelusta mi^
y iön rJsSilyttämisen! puolesta kapitalismin riutoa^ vastaan.
? " .' •• ' •
'Mexkitse^o se, että kommunistipuolueella ei o)isi
enSa tilaa, puolueella» joka on syntynyt sodan ja vai
klaidtutnouksen:;jännit
; j a tulesM? . Kuka
jastaaimafxila^ijiu^ pofajimmdsten p e r ^ tun-
/temattomuutensai^'^ Menneiden sosialidemokratian : päi­vien!
revisioftislienmeHdbna^olisere^
, laa Manun v|[itteet kapitaaliA kesl^ttymisestä kriisei-
' neoSff Ii y<m^ perättömiksi, toi-
:vottiin sosialistinen liike,^^^
min vapaamielisempiä puolueita. «Toiminta bn pää-
' aaia^vperiaate' ei mexkitse mitään»^ palveli ainoastaan
luokkataistelukannan hylkäämisen peittämistä j
kain Vilisen yhteistottninnan hyväksymistä. Kominter-
•ninlun riveissä' on noussut eri aikoina Paul Levin ta­paisia
luopioita (vieläpä uskollis^^
adldni kuten esimeirkil^i: August Thalheimer, ovat het­kellisesti
tehneet/ itsensä syypäiksi samaan virheeseen),
'jolica ovat selittäneet» että kommunistipuolueella on oi­keutus
.olemassaoloon vain välittöniän vallankumouk-seHisen
nousun aikoina ja että raiihallisen vaurauden
aikoina ei kommunistipuolueella muka olisi mitään poh­jaa,
jonka vuoksi se olisi «lik^doitava» ja palattava'
taSubin sosisjjlidemokratiaan.
rSe on aUttainattoman väärä käsitys luokkataistelusta;
Kommunistipuolue pyrkii muodostumaan ja olemaan
/ työväenluokan johtavana puolueena. Niin kauan, kun
kapitalismi on olemassa, niin kauan on kommunisti
puolueen / olemassaolo välttämätön. Jos joku toinen
puolue ryhtyy taisteluun kapitalismia vastaan, järjes­täen,
työläisiä taisteluun paremman elintason, teollisuu-deti'
yhteiskunnallistuttamisen ja vallankuanouksellisen
työläisten j a pienviljelijäin hallituksen puolesta^ niin
siitä tulee myös kommunistipuolue — jolloin voimat
' liitetään yhteen. Mutta tähän mennessä me olemme ol­leet:
ainoa Canadan työväen : puolue^, joka on lujasti
seisonut marxilaisten, kapitalistista yhteiskuntaa koske­vien,
määritelmien ja leniniläisten, työläisten vallan­kumouksen
järjestämisiä koskevien, menettelytapojen
pohjalla* Me emme voi liittää perintöämme mihinkään
xyhmään tai puolueeseen, jonka periaatteet eroavat
omistamme, pettämättä siten työväeni udckaa.
Tämä kapitaH vakiintumisen aika asettaa
vallankumoukselliselle puolueelle tehtäväksi työväenluo­kan
Järjestämisen, valistamisen ja yhtenäistyttämisen
kautta valmistautua seuraavaan suureen rynnäkköön ka­pitalismia
vastaan. Työväenluokan yhteinen rintama on
välttämätön menestyksellistä taistelua varten fascismia,
sotaa, työttömyyttä, palkkain alentamista ja yhä l i ­sääntyvää
riistoa vastaan. Lyhyen olemassaolonsa ai­kana
ei kommunistipuolue ole sen vähempää painosta­nut
yhtenäisyyden tarvetta työläisten riveissä kapita-
Jistista voitto- Ja riistojärjestelmää vastaan, kuin se on
painostanut omien riviensäkään %'ahvistamisen välttä­mättömyyttä.
•
f.
Morgan hiiliteollisnutta järjesfö-massa
Federated Pressin 'toimittaja Leeland Olds kirjottaa
hiilikaivosteoilisuuden keskittämisestä seuraavaa: Työ-
Iäisten täydellinen- jarjestymättömyys liäyttäa olleen
määräävä vaikutin siihen, että eteläinen Wiest Virginia
valittiin alueeksi, jolla järjestetään ensimäinen biljoo­nan
dollarin yhtymä pduneähiiliteollbuuden alalla-
Vaikka tämän trustin järjestämistä on koetettu pitää
tarkasti salassa yleisöltä, niin cuutisvuotojen» kautta
on Black Diamond-niminen. hiiliieoUisuutla käsittelevä
julkaisu kuitenkin saanut tietoonsa tärkeitä ääriviivoja
tästä suunnitelmasta, jonka tarkotuksena on liittää yh
teen kaikki mainitulla alueella toimivat» itsenäiset hiili
}4itiöt.
Yhtyminen tulee olemaan laadultaan samanlainen
kuin oU 'vanhemman Morganin toimeenpanema yhty­minen
kovahiilialafla muutamia vuosikymmeniä sitten.
Uuden yhtyjnänkapitaliseerauksen sanotaan käsittävän
300,000,000 dollarin arvosta 10 vuoden bondeja ja
300,000,000 dollarin arvosta osddceita. Nämä numerot
ovat arvioituja. Yksi neljäsosa osaUceista tulee jää
mään yhtymisfluunnitelman takana oleville finanssi
miehille. v/v.
Black Diamond lainaa erään yhtymään kuuluvan kai-vösomistajan
lausunnon, joka kuuluu: <Jos yhtymä
saa mukaansa kaikki kaivosten omistajat eteläisessä
West Virginiassa, niin tulee se laajenemaan edelleen
Se haluaa saada haltuunsa parhaan hiilen Amerikassa
ja käsittää parasta hiiltä löytyvän eteläisessä,West V i r
giniassa, jossa myödtin*vallitsevat parhaat olosuhteet
hiilikaivösalalla. Yhtymisajkeen takana olevat miehet
eivät ainoastaan ota huomioon tuotantoa, mutta myiis-kin
työvoimatilanteen. Eteläinen West Virginia on sei
viytynyt jokaisesta hiiliteollisuuden kriisistä ja juuri se
on kiinnittänyt finanssimiesten' huomiota. He luotta­vat
West Virginian kaivosmiehiin, samoin kuin' kaivos
ten omistajiinkin, ja uskovat pääomasijolusten siellä
olevan varmassa, paikassa.»
Toisiii^ sanotti: Finanssimiehet luottavat siihen, että
missä ei ole työläisten järjestöjä^,siellä ei tule olemaan
laUcoja. * _ -
Sama kaivosomistaja, Jorfca. lausunto edellä on l al
nattu, osottda edelleen, kuinka pankkiirit tulevat ohjaa
maan suunnitellun yhtymän asioita., Hän sano^^: «Yh­distetyn
yhtiön asioita tulee johtamaan'kymmenmlehi
nen johtokunta, jonka jäsenistä seiuemän on hiilikat
vosten omistajaa ja kolme finanssimiestä* Yhtymään
liiiläistä dtiäämmm'
liittyvät pankkiedut tulevat valvomaan,' että asioita joh­detaan
liikemenettelytavoilla. Pankkiirien edustajain
tehtävänä johtokunnassa tulee pääasiallisesti olemaan
tuotteiden myyntipuolen hoitaminen.»
Eräs • pennsylvanialainen kaivosomistaja näkee .tässä
yhtymässä vastatdcsen Black Oiamond-julkaisun ruko­ukseen,
Joka julkaistiin lehdessä taiarraskuun 10 pai
vänä 1 ^ otsikolla: «Tomen Morgati halutaan!»
Kirjotuksessa eelitettiin Morganin toimintaa kovahiili-teollisuudessa
seuraavasti: «Systemaattisesti ostamalla
haltuunsa jcAo suorastaan hiilikaivoksia tai määräys-
\'altai8en osan yhtiöiden osdckeita,* aiheutti J . P . M o r
gan vanhempi noin 80 pros. kovaa'hiiltä tuottavien kai-,
vosten järjestänjisen' Hänen mestarillisen, järjeistelynsa
kautta saatettiin kovanhiilituotanto. tdcnilllsesti seka ta
loudellisesti terveelle perustalle ja tuotanto rajotettiin
kysyntää vastaavaksi, i Siten tehtiin mahdolliseksi kovan
hiilen kaivaminen j a myyminen sellaisella hinnallai jo­ka
antoi ainakin kohtuullisen korvauksen sijotetulle pää
ojalle.» s ,
Tämä merkitsee sitä, että saatuaan haltuunsa luon*
ollisen, monopolin kontrollin, rajottivat finanssimi^et
tuotantoa» pitääcseen hinnat suurta voittoa takaavina:
Nyt tekeillä oleva yhtyminen merkitsee, että pankkiirit
ulottavat monopolinsa käsittäväksi kovanhiilen jälkeen
parhaan hiilen,:jota on'West Virginian savuton hiili.
Yhtymä JO osaksi toteutettu •
North "^Amei^icanCoal Corporation, ensimäisdcsi toi
mintavalmiiksi muodostunlkt pehmeäfaiiliyhtj^ä,^ alkoi
toimintansa tammikuun 2 päivänä, edellyttäen, että ml
tään odottamattomia vaikeuksia ei tullut eteeni Se yh­distää
Pittsburgh & Western'Virginia rautatien eimem
min omistamat kaivokset Cleveland & Westem Coal
Co:n ja muiden yhtiöiden omistamien kaivosten kanssa,
ne yhteensä tuottaen noin 15,000,000 tonnia hiiltä vu»
dessa. Suunnitelmien mukaan tullaan^ yhtymään liittä­mään
vielä seuraavat yhtiöt: ' Po\vhatan Mining Co.,
Slöndard Coal & Cöke Co., Island Creek. Coal Co.,
sekä hiili- ja tokkayhtiöitä Pululhissa, Milvraukeessa
ja Sault Saint Mariessa. Yhtymä tulee pitämään käyn
nissä union työvoimaa käyttäviä kaivoksia Pittsburghin
piirissä ja ei-union kaivoksia West Virginiassa, siten
oMen tilaisuudessa käyttämään tarkötuksiin >4itä työläis-ryhmää
toista vastaan.
Yhteisrintama fascisteja vastaan
Sveitsissä
Baselista ilmotetaan, että sosialidemokraattinen puo­lue
on useissa Sveitsin piireissä hyväksynyt kommunis­tien
ehdotuksen yhteisestä toiminnasta fascisteja vas­taan.
Taistelu koskee j^ta hyvin italialaisia kuin koti­maisia
fascisteja. .Zyrichissä on muodostettu keskinäi­nen
komitea, joka tulee johtamaan mainittua toimintaa.
MacDonaldjn politiikka tuomitaan
Englannin Työväenpuolueen oppositsionilla on äsket­täin
ollut ensiinainen konferenssinsa, mihin otti osaa
160 edustajaa, joista 53 Työväenpuolueen'osastojen,
muut vasemmistoryhmien. Konferenssissa luoinittiin
MacDonaldin politiikka^ ja lausuttiin, etteivät työläiset
tunne mitään luoUamusta tällaisiin johtajiin. Tilaisuu­dessa
esiintyi useita huomattavia ammattiyhdistysjohta­jia,
kuten Cook, Gossip yjn.
r Koska puolueemme Jäsenistöä knur;
luu osa maanviljelijäin JäijestSihin,
lienee paikallaan Joskus tehdä pieni
katsaus, «--noidenkin 'järjestöjen toi'-
mintaan, olletikin näin edustajako,
kousten Jälkeen.
•Noin puolen toista kymmentä vuot­ta
. on maanvUJelljäin keskuudessa'
toiminut niinkutsnttn viljankasvat-tajain
yhdistys. Tuo- yhdiStys on'
esiintynyt eri maakunnissa pri ni­millä,
mutta pääasiassa se kuitenkin
on ollut samaa liikettä läpi koko
Canadan. "Yhdistyksen toiminta Ja­kaantui
;kahteen eri tounintamuq»
toon; Poliittiseen ja v nimellisesti
ko-operatiiviseen yhtymään. Mo­lemmat
yhtymät olivat i>ääasiassa
saman johtavan, aineksen johdon
alaisena; j a ;Jäsenistökin pääasiassa
4^moia henknSitä.
. Alussa tuo'1iike oli, ainakin näen­näisesti.
Jonkinlainen taistelulilke
viljankeinottelijoita vastaan; mutta
todelliseksi taisteluliikkeeksi se ei
koskaan voinut muodostua aivan
luonnollisistav syistä. Ko-operatiivi-nen
.liike ei alussakaan muodostu­nut
nimeään vastaavaksi, sillä se
perustettiin, samanlaiselle osakeyhtiö
perustalle kuin kaikki muutkin v iL
jakeinottelijain yhtiöt. Myöskin dli
aivata luonnollinen asia, etteivät
maanviljelijät, itse voineet rahastaa
tuota liikettä. Se joutui turvautu­maan
pankkiireihin. Pankkiirit ei­vät
luonnollisesti rahastaneet tuota,
yhtiötä sen paremmilla ehdoilla,
kuin 'muitakaan yhtiöitä: tosiasia
oli, etta ehdot monessa tapauksessa
olivat paljoa tiukemmat, Joten tä­män
yhtiön täytyi muodostua pank­kiireille
mahdollisimman ediiUiseksi
pääoman sijotuspaikaksi. Tämä kaik­ki
Johti siihen, että maanviljelijäin
oma hyöty t u l i alun pitäin hyvin
kyseenalaiseksi.
Niinpä Joutuikin tuo yhtiö alun
pitäin taistelemaan iviljakapitaliste-j
a vastaan näennäisillä »keinoilla. Se
nosti näennäiset viljan hintaa,
mutta se oti ^ pakotettu -\; eaamoan;
tuo,n hinpan vejja^joJ9^^^^
valla^takäiisin^^pyrtyäkseen^v^
maan muideji "•T^länkafef^^^
den kanssa; vjolle alalle tuo nimelli­nen
ko.operatiivinen liike pääasiassa
keskittyi. - O l i kyllä e!c:=assa sa­mantapaista
liikettä ' muutakin
kauppaa koskevilla aloilla^ mutta se
Jäi vähemmän merkitykselliseksi.
Viljahkäsittely cli tuon liikkeen pää^
tehtävä Ja keskus, jonka' ympärille
sitten Jonkunverran muuta liikettä
itsenäisesti, mutta kuitenkin samoili
la periaatteilla Ja .osakeyhtiö* perus­talla
syntyi. ^ 'Viljanostajana alkof
mainittu yhtiö heti. alun pitäin —
pystyäkseen kilpailemaan m\iiden
viljankäsittely-yhtiöiden kanssa —-
häikäilemättömästi käyttää "roskan
varalta katkaisua^ viljakuorman to­dellisesta
painosta. Sitten, kun v i l -
Jankasvattajäin yhdistyksessä > alkoi
riitaisuudet rja^httjömäinenKB^ttU^
vuosi takaperin, onkin? moneen Jcer-^
taan tullut todistettua, että tuolla
yhtiöUä oli vuosittain nljaylijäär
mää satoja tuhansia husheleita
enemmän kuin millään muulla v i i .
jankäsittely-yhtiöllä. maanviljelijöiltä
ostamansa viljan määrään verraten.
Alussa maanviljelijät kannattivat
mainittua yhtiötä Jonkunmoisessa
"oman liikkeen'%uskossa, mutta myö­häisempi
kannatus jä! pääasiassa
osakkeenomistajjain varaan. Lopuksi
vetäytyi suuri' määrä osakkeenomis­tajiakin
pois liil^een kannatuksesta,
kun ylcsityiset liikkeet kykenivät jat­kuvasti
antamaan paljoa parempia
ehtoja. Muuten tuo liike oli vain
pankkiirien yhtymä liikkeen johdos­sa
olevien henälöiden kanssa, joka
kykeni saamaan suuressa määrässä
niiden maanviljeliJlLin rahat käytet­täväkseen,
joilla sattui dihen aikaan
rahoja elemaan j a liikkeen johtajat
vetivät ruhtinaallisia vuosipalkkoja.
Nämä seikat tulivat maanviljelijäin
keskuudessa huomatuksi vasta' so­dan
jälkeisinä vuosina, kun maaiV
ma.n viljamarkkinat lamaantuivat ja
maanviljelijäin talopdellinen tilanne
alkoi jatkuvasti kiristyä.
Viljankasvattajain poUiitinen Jiike
alkuaikoinaau'--sisälsi jonkinlaisen
4ai8teIuIeimanV • läheiinellen jossain
määriu sosialidemokraattista liikettä.
Äänekkäimmillään ollessa tuntui se
joskus kokolailla kapinalliseltakin,
mutta viimeisimpinä vuosina on se
joutunut perinpohjin pankkiirien ja
suurtilanomistajain johdon alaiseksL
Köyhempien maanviljelijäin äänellä
ei kuitenkaan ole ollut mitään mah-doUisuijtta
tulla kuuluviin tuossa
järjestössä, sillä sen ednstajakoko.
iiksissa ovat vuosittain istuneet mie­het,
jotka ovat .itse kyenneet mak­samaan
kyyti- j a hotelfikulunsa, "se-'
kä palkkaamaan miehen tilalleen
siksi aikaa, minkä viipjrvät koko­uksessa.
Mitään Vallankumouksellis-ta.
leimaa ei taUä liikkeellä ole kos-
9)lut^ vaan. oli se aikoinaan
vaUk>kapitaUsmiin tähtäävää liikettä;
nykyään se ei eniä ole 'sitäkään.
Eikä se oikeastaan ole. mitään. Sen
Jäsenistö nykyään jakautuu molem­piin
Canadan porvarilliäin valta-puolueihin.
' • Viljankasvattajai^ poliittinen va.
rarikko tapahtui heidän valtaannou­sussa,
sillä maanviljelijät - nousivat
yhfäkkiä' valtapuolueeksi ^neljässä
maakunnassa edistysmielisten'^ Elimel­lä.
Ensiksi se tapahtui Ontariossa
je sitten kolmessa Ontariosta länteen
olevassa ' maanviljelysmaakunnassa,
olivatpa vähiltä päästä enemmistök­si
Canadan liittoparlamentissakin.
"^uossa valtaannousussa oli kuiten-
Jjcin ^mainitun liikkeen häviö, joka
meikäläisille oli jo etukäteen selvä,
aUlä se perinpohjin totesi sen mei­käläisten
väitteen, että-parlamentis­sa
fei-voida valtaa Jakaa.
Albertassa tapahtuikin tuon vai
taannousnn yhteydessä erikoisen
merkillepantava seikka: Kun porva
rilliset päivälehdet vaalien Jälkeen
pitivät suurta melua siitä, että njrt
oli bolshevikit päässeet Albertassa
valtaan,' Idiruhti Juuri valituksi tul­lut
pääministeri selittämään, että
kaikki voivat olla aivan rauhallisia,
sillä kaikki asiat tuUaan; käsittele-piään
aivan samalla tavalla kuin en­nenkin.
Mitään; erikoisia muutoksia
ei tulla tekemään. J a tuo hallitni
myöhemmällä totesi, että se myös
piti kiinni tuosta pääministerin lau­sunnosta
täydellisesti,
Mainittu poliittinen -Vararikko syn­nytti
kapinallisuutta niiden maan.
viljelijäin keskuudessa, joöca olivat
tuolta liikkeeltä jotain toivoneet, ko­ko
poliittista toimintaa vastaan.
Syntyi hajaannus viljahkasvattajain
yhdistyksessä Ja tätä hajaannusta
voidaan" pitää alkusyynä maanviljeli­jäin
taloudellisen Järjestön Parmers'
Union syntymiselle.
Tarmers* Uniossaovat^ meikäläiset
ainekset alun pitäin pyrkineet pitä­mään
yllä vasemmistoliUtettä. Kuin­ka
pitkälle tullaan onnistumaan^ t u ­levaisuus
näyttää. Kuitenkin mah­dollisuudet:
vasemioiBtiiliikkeeUe^ovat
ioUeet päjjoa edsil|S!|mmat' lenin v i l -
t jankasvat^jftift^yhdistykfessä.'---••'^^
Viime vuonna Jo' kuitenkin nousi
kysymys viljankasvattajain yhdistyk­sen
Ja Farmers' Union yhtymisestä,;
sillä viljankasvattajain yhdistyksen
pomomiehet vovat tulleet' huomaa--
ihaah liikkeensä täydellisen perika-"
don asiain nykyis<!llään ollen. Mutfa
kysymyksen ratkaisu ei näytä aivan
helpolta, sillä viljankasvattajain y h i
distyksen pomomiehet haluaisivat s i ­sällyttää
Farmers* Union ohjelmaan
ehdottomasti vatihoilliset periaat­teensa
ja menettelytapansa,
Viljankasvattajain : vyhdi9tyksen
nousukautena puhuttiin joskus val­tiovallan
vallottamisesta fyötäteko^
van luokan käsiin. Nyt siitä c i enää
vahingossakaan mainita,, sillä yalta-kysyjnyksen.
ratkaisusta puhuminen
^tj^ötätekevän t>>4a--^Rii^^
' ,välillä on '*<teote«itumif • vahingolli­seksi
viljankasvattajain yhdistyksen
johtavalle ainekselle.
Viime kevättalvella pidetyssä Sasr
katchewan viljankasvattajain yhdis­tyksen
edustajakokouksessa ' yhdis­tyksen
esimies George Pi Edveards,
puhuessaan kokoukselle, lausui muun
niuassa . seuraavaa: "Kapitalistit
«vat järjestäneet tuotannon, meidän
täytyy järjestää jako. Suurin t a ­loudellinen
kysymys tänäpäivänä
on tuoda työ j a pääoma yhteen, ja
pitää ne yhdessä." Mainittu; l a u .
sunto sisältääkin uuheen nSäytimen,
joka ei jätä meikäläisille mitään
epäilemisen mahdollisuutta Edward-sin
todellisesta puoluekarvasta. sMai-nitussa
kokouksessa, kun tuli esille
kysymys viljankasvattajain yhdis­tyksen
j a Farmers' Union yhtymi­sestä,
muodostui pääasiallinen väit­tely
siitä' minkälaista ainesta on
Farmers* Union jäsenistö ja minkä­laista
ainesta' päästetään sen y h ­teyteen.
Väittely keskittyi pääasias­sa
"bona-fide" (Vilpitön, tahi oi­keammin
tässä tapauksessa suomen­kielen
mukaan luotettava) sanan
tulkintaan. Viljankasvt|^ttajain yh^
distyk^ssä "bona-fide farmers" .ni­mityksellä*-
y;mmärretään yleensä' hyV
vinyoipia.' maanviljelijöitä,. joihin - l u ­keutuu
maata omistavia. pankkiirei-r
ta, lakimiehiä, pan^eja, kiinteimistö-kauppiaita
yjn., joita todellisnnden
perusteella nimitetään keinutuoli-maanviljeliiöiksi
' Farmers' .Unios-sa
mainitulla nimityk^llä ymmärre­tään
todellisia, itse .työtä tekeviä
maanviljelijöitä. Luonnollisesti tä­män
tulkinnan -perusteella viljan-ikasvattajain
yhdistyksen taholta
nousi epäilys, että jos yhtsrmisesta
tulisi tosi, niin tultaisiinkö heidän
johtavaa ainesta. oUeifkaan päästä­mään
sisälle unioon. Sen tähden
vaadittiinkin, että "bona-fide" sa­nan
merkitys täytyy tehdä erikoiser
selväksi, mikäli se tulisi koskemaan
heidän johtajaansa i^dvmrdsia. Myös­kin
epäiltiin: union toimintaa syys­tä,
,että sen kokoukset olivat bnlet-tuja
j a vaadittiin, eitä yhtyminen
on ainoastaan m^doIIinen^sinäjTm-märryksessä,
että unio tulee kai-^
keesa toiminnassaan . käyttämään
laillisia toimei^iiteitä. Eräs edusta^
j a ' union taholta vastasi, että he
ölivatv aina tähän asti käyttäneet
-laäSjna k ^ o j a toiminnassaan, mnt-l
i i olivat valinneet suletut kokouk­set'
lölytännönisistä syistä, sillä heil­le
<di ollut .vastusta enempi
tarpeeksi pankkiireista Ja muista
Edwardsin tapaisista' luotetuista
maanviljelijöistä.
Komiteat; jotka viime kevännä
valittiin molemmilta puolilta hom.
masmaan yhtymistä, ovat "pitäneet
yllä neuvotteluja koko kesän, mut­ta
asiassa ei ole päästy sen pitem­mälle
j a samat väittelyt uusiintui­vat
molempien puolien edustajako­kouksissa,
jotka hiljattain pidettiin
Saskatoonissa. Meikäläiset Johtivat
taistelua Sa^toonin kokouksessa
vasemmistolaisliikkeen taholta, muun
muassa V julkaisemalla monistettua
lehteä- "The Dirt Farmer?', jossa
varotettiin T)ankkiirien, politiiikkojen
j a ^mtiiden kalanpoikasten mahdolli­suudesta'
nielasta todelliset maanvil­jelijät,
'sillä todellisuudessa viljan­kasvattajain
yhdistys edustaa. mair
nittuja aineksia, Edwards puheis-saan
edusti kaikkien luokkien yhty­mistä
yhteiskunnallisten kysymysten
ratkaisemiseksi.
Vähän jälkeen Farmers'; Union
syntymisen, syntyi myöskin aavikko-maakunnissa
osuustoiminnallinen v i i .
janrtiyyntiyhdistys (wheat pool). Tä­män
yhdistyksen syntyminen oli an­kara
isku alussa mainitsemalleni vil­jankasvattajain
ko-operatiiviselle
viljankäsittely-yhtiöUc, koska mai­nittu
yhtiö ei kyennyt käsittelemään
osuustoiminnayisen viljanmyyntiyh-distyksen
viljaa samoilla'. ehdoilla
kuin yksityiset viljayhtiöt. Niinpä
tässäkin tapauksessa, kun tuon liik­keen
Johto alkoi huomata perikaton­sa,
alkoi se ehdottaa liikkeen yh­distämistä
osuustoiminnallisen yh­distyksen
kanssa, JIutta tässäkin
tapauksessa olisi osuu8toiminnallise'h
yhdistyksen tyytynyt hyväksyä ko^
operatiivisen yhtiön ehdot. Väitte­lyissä,
joita näiden liikkeiden y h ­distämismahdollisuuksista
sukeutui
viinie syyskesällä, käviilmi, että
monet niaanviljelijät eivät vieläkään
ymmärtäneet, mikä - todeHisuudeöa^
että"tuo yhtiö oli maanviljelijäin yh­teinen
liike ja ilman muuta heidän
omaisuuttaan. He eivät ollenkaan
voineet ottaa huoniiöon sitä seikkaa,
että mainittu yhtiö oli osakeyhtiö-
Ja kuului osakkeiden dmistajille,
niinkuin kaikki muutkin viljenkäsit-tely-
yhtiöt eikä sitä tulla luovutta­maan
heille muuten kuin suoranai­sella
myyntikanpallb. Suomalalda
on oUu^' aikain kuluessa kaikissa
näissä liikkeissä mukana. Nykyään
kuitenkin, suurin osa; kuuluu Far­mers'
unioon ja osuustoin^innalli-seen
viljanmjrjrntirenkaaseen. : Näis.
sä on huomattava määrä puolueem­me
jäsenistöä. ^^Puolueemme jäsenis-tön
yelvolliäuus^ on molemmissa jär­jestöissä
avustaa : vasemmistoainek-^
sen .toimintaa,; imtitta on ollutr-tai-panmasiai
hukkuavnoihin 'järjestöihin.-
Tuhnen -entisiä • pööltieen jäseniä,
jotka ovat hukkuneet noihin liifc-'
keisiin sieluineen, mielineen, että
ovat alkaneet halveksua puolueemme j
toimintaa. Tällainen itsensä. hukut­taminen
ei saa tulla puolueen Jäse­nille
kysymykseenkään.
Osuustoiminnallinen viljanmyynti-rengas
syntyi.Juuri ''aikana; jolloin
maailman markkinat . olivat . edulli­set
viljakaupalle. - Kun suurella
osalla ihmisiä.—-johtuen talousopin
tuntemattomuudesta — on se vika,
että he aina liikkuvat ilmassa tuulen
mukana, vei tämä liike heidät mu­kanaan
j a he eivät enää jaksa kasit,
tää; että maailman viljamarkkinoilla
on mitään muuta mahtia olemassa
kuin canadalainen vUjanmyyntiren-gas.
Meidän täytjry ottaa hiiomi-oon,
että näillä yhdistyksillä on ai<
van V / samanlaiset \ mahdollisuudet
muodostua -yksityisiä porvareita pal­veleviksi
yhdistyksiksi kuin aikaisem­millakin
maanviljelijäin järjestoillä.-
Jollei kasvatustyötä harjoteta kyllin
voimakkaasti ovat maanviljelijät val­miit
-hylkäämään nämä järjestönsä
niin pian, kun yleismaailmallinen t i ­lanne
kääntyy niille vastaiseni.
E. W.
P.-O. Diiritoimikunnan
tiedonantojar
Kommunistipuolueen suomalainen
puhuja Ja järjestäjä, töv. A . T. H i l l,
puhuu maaliskuulla seuraavissa pai­koissa
Pohjois-OntQriossa: '
Rose Xirove, maalisk. 1 j a 2 päi­vä.
Cobält, maalisk. 3, 4, 5, 6, 7, &
j a 9 päivä. ; -
Osastot A6. Jäsenistö j ottakaa yllä-merkityt
ajat muistiinne Ja toimi­kaa
siten, että näissä tilaisuuksissa
puhuja saa selitellä asioita huoneen
täyteiselle kuulijakunnalle. Lähem­piä
tietoja; puhetilaisuuksien Jäijes-telystä
y.m. lähetetään -os£tstoilIe
kurjeellisesti.
P.-O. piiritoimikunnan puolata
' HilmaTSeleniki, tStAT
Se&stna. Bear^ J L ^ ^ 1
hiihtokili^illiiist^ >
Hnomatth^;nuetenkiintoa ja-Jä^ .
-nitystä 'aikaan •; s a a i ^ t hiihtokiliiai;
lut ovat nyt„ ohitse. JSänitOT ^
lauennut. Tulokset on lasketin?
VoittaJ,at',ovat.-vie]aeet ansaitut ^
kinnot. Hävinneet ovat vÄhan ^
van_ mukaan J p n e e t ilmaa.' p^^ -
remmat -'^itti'Tja:hnonomm3t ^
sivät, se on selvä. Ottehi ÖB tai.'
ma, siUä kaikld kolme, entistä KL
ton ennätystä .lyötiin Biäsälosi Jaha. •
Jotettiin kaiken maailmaa toTjlnn.
Tätä Juuri odotettiinkin näiltä ^ ^
pailuUta j a Jotain sen tapaista -ta^
tyi tapahtua. Se oli-ikäänkuin tie.'
dossa Jo edeliäpäin. Epätietoista
vain oli, ett£kutnpi seura "Jehu'»
vai " K i s t i " ' tulee' kamppaJhissa pi.
temmän korren vetämään. < • i
Sudburirn " K i s a " oK lähettSnyt
neljä miestä j a kaksi naista » e.
nalle. Beaver Laken "Jehu" lähftti
tuleen kymmenen miestä, «eljä
ta Ja neljä alle vtiotista noS^ ?
miestä. Siis kilpailuun otti osaa •
14 miestä 6 naista; 4 alle 18 v. liou- ;
rukaista j a loppujen lopuksi l i
14 V. ikäistä poikasta. Siis snnrin
joukko mitä on liiton olemassaolo- ^
aikana ottanut osaa kilpaihiajin ^ .
della kertaa. Jos kerromme ensikä -
miesten kilpailusta ja merkitsemine ^
n€\siinä järjestyksessä kniii heidät
saavuttamansa aika ^edellyttää. '
1. Paul Jansson, Sudburyn Kisa,
aika 37 m, 7 8, Uusi ennätys
2. Oscar Klemetti, Sudbniyn E .
88/. aika 39 m. 17 s.
3. N. Piispanen, Beaver L ^ e i
Jehu, aika 41 m. ' v
4. L , Laine, Beaver Laken y^eliii;
aika 41 m,i 35 s. «
5. A. Reinikainen, Beaver Lalen
Jehu, aika 43 m. 51 s.
6. T. Rauhala, Beaver Laken Je.
hu, aika 44 m. 4 s. '
7. M . Leskinen,' Sudburyn Kiaa,
aika 44 m. 4 s. ^
- 8. W. Ranta; Beaver Laken Jehn,
aika 44 m. 4% s . ^ . . ,
9.Se#pälä,"fireaver Lafcen/Je-'Jr
htlli-aikä 45 m.>-9''S.' r.;
10. ^S. G. Neil, Sudburyn Kisa,
aika 45 m. 10 s.
11.^ M . Kyrölä; Beaver Laken Je-hu,
aika 48 m. 4's. ' »'
12. K.VHonka; Beaver Laken Je­hu,
aika'48 m. 89 s.
Äug. Wirta, Beave^ Li|ken Jelm, \
aika 52 m. 12 s: • " *
^ 14, S. Kolari, .Beaver Laisen Je-hu.
Heitti kesken.- - ' •
Hiihdettävä? matka oli kymniencn
kilometriä. Josta toinen paoH «H
murtomaata j a toinen puoli tasai»)-
ia^ Ylläolevasta taulukosta huomaa,
että : ensimäinen Ja toinen: paDchito '
meni Kisalle Ja kolmas Jehulle.'l^nn
laskemme kummankin seuran kohÄca
parhaan miehen tulokset yhteen, niiB
saamme seuraavan tuloksen.
."'Kisan poikain aika 2 tun, 28 sdt. ;
..«Jehujenaika 2 tun. 6 rain.-26.«el
: AikojenVero ollen 6 minuuttia ja
58 sekunttiia. -
Tämä aikaero antoi Kisalle kierto­palkinnon.
Josta kilpailtiin ensinöi-sen
kerran.
Naisia oli saapunut Sudburyn Ei»
fi&sta ? Siiri* Ristonen ja Saimi Jlidk-;
la. Beaver Laken Jehusta Lempi
Luopa, .Hilja Juntunen, Eliina Myl­lynen
j a Hiida Ilevola. Naisten hiili-dettävä:
matka oli kaksi kilametriS.
Heidän saavuttamansa aika on sen.
raava: . •
Siiri Ristonen/aika 9 m. 39% & :
Uusi ennätys. .
Hilja Juntunen, aika 19 m. 16%?.
Saimi Mullola,' aika 10 m. 40 s. :
Eliina Myllynen; aika i o' m, 58 «•
Hilda Levola, aika 11 m. 1 *
Lempi Luop9, heitti ktfsken.
Nyt tuli sitten, alle 18 vuotiMtten.
vuoro näyttää kuntoaan. Tässä esi-
Jassa oli ainoastaan Jehut ednstet-tuna.
Niitä oli neljä, nimittäin Xas;
to Ristimäki, Ohra »Tapperi, Lauri
Kolari Ja William Salminen. PPJat
näyttivät kehittyneen rinnan atta-miesten
kanssa. Hiihtomatka oK vii­si
kilometriä Ja kamppailun tulos «S
seuraava:
W; Salminen, aika 21 m. -48% s-
Uusi ennätys.
L. Kolari, aika 21 m. 54% s.
O.'Tapperi, aika 22. m. 6% s. ^
T. Ristimäki, aika 22 m. «% s
Niinkuin taulukosta näkyy oli poi­kain
väliä vain Joku sekuntti, jd»
todistaa sen seikan, että pojista jo»-
kun ajan kuluttua.on ladulla "jnroa
vastus,"
Mutta älkäämme unhottako picn*^
sarjaakaan, nimittäin alle 14 • v"^
den poikasia. Heillä monellakin «5
ensimäinen tilaisuus näyttää »>M»
he kelpaavat. Jotkut" p i M r a m i ^ '
tä. sanoivatkin ennen kilpailua,. «*» i
kyllä me ainakin akoUIe pärjätSS».
J a melkeinpä he pitivätkin sanaitef
jos eivät nyt juuri' ensimäiseBe lä­jänneet,
niin loppqpäässä olivat ^
hyvinkin "hänUillä." HiihdettS»
matka o l i sama kuin naisilla:-—
si kilometriä. Koska tiedämme, «V •
tä pojille on mieleen saada nin»^,
lehteen,'niin-oliiaij heille m i e ^