Vapaus, March 26, 1925

              Na.3T
Tilaniie Snomen. lDoi[l[ataistelDrintäinaIla Kiri. KULLERVO MANNEB.
^ T B i a e m o d e n viimelsfDä pähri-o2
IdijaitU eräs toreri tilasta j»
voimista : laoUutaistelarintamalla
^DOJDCM» seuraavasti: | -
mm
rnUli Jcertaa on lahtarivalta
^ tavattoman voimakas. Porvaris-f
ton asekaartit ovat työUisteo-rastolcseen
alitoisesti valmiit.—
: . _ Ohrana kiertiä kuin kiljuva
' jalopeura jokaisen työväen mie­hen
kintereillä. — Talon-r
poikaisväeston valtava enem­mistö
j a porvaristo kokpnaisnu-dessaan
on nJ^ s. palkatonta-oh-rana-
ainesta; puhumattakaan
so8.-dem. johtajista ^ j a " heidän
komennukiisaa olevista. — —
V Mitä meillä on? Ei mitään sei-laista.
Jota tarvitaan silloin kun'
annetaan fuhnuslause "työläis­ten
ja talonpoikain valtaan."
V Täytyy väkistenkin hymyillä,
: kun lukee Sos. tySväen j a pien­viljelijäin
vaaliohjelmassa mm.
. seuraavan toteavan lauselman:
: 'olkoon njrt meidän vuoromme
sSätäa lakeja herroUle'."
: Edellä oleva rintam^katsaus on
synkkä Ja pessimistineiu Sehän
lyhyesti sanottuna sisältää väitteen,
että luokkavihollisemme, porvaris-i;
on asema on kaikin paoHn^hyvä ja
luja> mutta työväenluokan asema'
tavarain hintaindeksi aleni vooden
10 ensimäisen konkauden aikana
11 fi pros." Näköalana ennustaa
" H S . " : "sahateollisuus ( t i r k d n a-la)
tulee huomattavasti supistamaan
tootantoain?' S) V a U i o t a M M ta
huomauttaa V H S . " , että 'Vaha­lasta
ei ole tietoakaan"« koska on
pääomasäästöä. Lehti kuitenkin U -
sää "valtavasti suurin osa näistS
tuloista on verotuksen avulla saa-
.tua". Siis: väestöä nylkemällä. L o ­puksi
lehti toteaa, että "nykyisen
yUistaloudellisen tilanteen v«mt«a
pineiä taustaa vastaan; tuntuvat
huomattavasti lisätyt menot Ja v a ­loisasti
tehdyt tuloslaskelmat mo­nin
paikoin l i i u toivdOkkailu."
6) . EUakiutaaBakset ovat kohon­neet
62 pisteellä, ovat siis nyt
enemmän kuin 12 kertaa korkeam­mat
kuin ennen sotaa. Lisädävä
on " H S .-n" kertomukseen, että työ­väen
palkat eivät ole kuin Sr—lO
kertaa korkeammat knid ennen so­taa.
Ja työttömyys nyt on j o hy­vin
sunrL
E i tämä " H S . T 1 " tutkistelu Suo-men
kapitalismin taloudellisestB t i ­lasta
herätä kapitalisteUle hyviä
toiveita. Aktivistinen "Suunta"
toteaakin lyhyesti Ja kuivasti sa­mansuuntaisen
tarkastelun tulok­sena:
"meidän — Suomen porva-
KaiUaimoUa heikko j a niin ^estä-Jriston oli pyrittävä taloudeUi-
'M
»fttön viholliseen venattuna, että
katsauksen tekijän "täytyy väkis­tenkin
hymyillä'^ lukiessaan työvä-
, en Ji^ talonpoikain vaaliohjelmasta
. viMtimuksen;, "olkoon nyt meidän
Vuoromme säätää lakeja herroille."
' K u n eräät toisetkin, ~ tosin
' vain/'mnut<iniat, ^ -toverit ovat
jliusuneet pääpiirtebsään samallai-
> ala ajatuksia,*: niin on' syytä lähem-niin
tarkastaa tila^ luokkataisteld-rintamalla.
' , ' "
^ Ennen kuin käydään käsiksi v a l -
^ Yöllisen tilan erittelyyn; on ensin
edes lyhyesti kosketeltava fdlaudal^
lista iltaa Suomessa. . Sert pohjalla
liikkuvat taistelevat voimat. ;
> Suonen fcapitaUsqUa talettdslli-
.sesta ^'tilasta e l nyt ole sen 'parem-
. pift.tietoja kuin mitft ponmHt itse
ovat antaneet,' por-f
^ v f "^(^t l}uu8höniaA8tr> ainakaan huo^
^ .xn^mtBöMti maalaa htin xalVk se ok
/ ICftytänime l i U t e r a k • "HeU.. Sano- m lUytänme iaiite'en&*"Het^;' Sano;
. t n h i n " tämaii yfanSiiH'! numerbs^^^^
i j , y v , S TIiöI porvarilehti It^ktib: l) Kapli
/ ''.^faHatlen .tahamarkklniiln-.tila vuo-mj
:"lopöMa'o«'Uhkaavasti
tdMifnyy*, parantuen - ' l i d
mm jIqopaQksusaq ve, m"tnil: anmneu ^t'>al koV ItHi^ldi
piati Jälleen kiristyä", oli |iuomatta-
Q :8tä vuodesta tämän suunnitelman
voimaan astumisesta lukleni mak­saa
sot^orvjsusta -2 Ja puoli mil­jardia
vuodessa. < Voidakseen suo­rittaa
tällaisen huimaavan ^ vuosi-maksuh
ulkomaille, ' ^ y t y y Säksaii
Järiestää ; vlentinj^li' j ^ tuontinsa
suMe sellaiseksi, . e t t ä . ulk
Saksani! vientiylljäämän muodossa
tif*\ SBiiksavat/tinEnv Sakua sota-
Itorvauluaä". ~ . " O n Ilman
eneutplk perusteluja selvä, — jat­kaa
lehti — ettii tämä tulisi v a i -
vitea ''ulkomaalaisten " * ' ' W^limWti{äiaan' suorastaan muUistavasti
"tilaallmaiit talouteen. Ei aino^
il?
^1
i»tkttT«. polsvlrtMMnlnen taUetus-
^ DulcelstiL" ' "TäUidsta raopenK
^ (ulkomaisten talletusten poistuiuls^
' .ta) elvftt ttuuu) rahamarkkinat o lM
kestäneet ^ vardnldn lain vuoden
' JäUdpuoliskoUa myöskin kotimaiset
talletukset alkoivat, arveluttavasti
huveta — ellei vastapainoksi olisi
ulkomailta saatu unsia^ pitkäalkal-
. a l a . lainoja. Näiden lainojen
f- ävidla on rahamarkkinoita v o l ^ , p i ­tää.
tasapalnotiUssa, j a vuoden . l o ­pussa
oh. jonkun verran hdpotum
t a l d n - ^ vaikka vain tilapäistä (hno-matkaa
" H S : n " ennustus: vala .ti-lapSistili)
— oUut havaittavissa."-»
' Ja' näistä' lainoista (29 miljoonaa
< . doUaria) sanoo snurkaupplatden
. leKti "Mercator^', että ^^ulkomaat
laiset luotot tahJ lainat,' saakoon
nUtii yksityiset tai valtio: tahi kun­nat
» eivät ole mitään muuta kuin
U m n d a tuoatia, sikäli kuin niitä ei
ikäytet^ .aikasemman velan' eli..dis
; : • aikaisemman tuonnin maksamiseen,!^
' Tämä siis merkitsee sitä, että yhä
: luiemmin Suomen kapitalismi jon-tuq:
kansainvälisen pääoman jaoInK
perialismin velkakahlelsiin. 2) Maa-
, taloastaolaaaoU* sanoo "HS)', f ku^
; l u n e e n vuodan oUeen suoVuisainman.
V o H a J a juustoa dn viety ulos e-neijunän
^ i n edellisenä vuonna ja
hinnatkin ovat' olleet paremmlit;
Myöskin saio oli parempi. ' Mutta
talonpoikaistiloja .menee , veloilta
huilarellle esim. Karjalassa. <S)
Kotimaiaea icaappa on kärsinyt " o ' i^
tokyvyn' vähenemisestä ^'inaaUdtrarj^-
' k e s t o n ' keskuuidessa' (m.m.s^e^eljlia^n.
. vudden ^kadon^ i
lisäkä. korkeasta-korkokanftaste/ja;
raslicaasta verotuksesta."' "PtotCKS-'
teerattujen vekselien lukumäärä; oli
V edellisen vuoden lukumäärää ^U<H
mattavasti suurempi Samoin olivat
vararikotkin Inkuisammat". f 4)
T«oIUMadesta sanoo ^ H S " , että Ito-,
titnaista kulutusta varten t9imiva
, ' ' teoOlsnuä on toimeenpannut, ."töi4
!'£^, den.^ supistukaa vuoden varrella"
Ja-että "asema ei*ole!vuoden lop-'
' p u u n mennessä helpottunut^-pikem-
[fv r inin/jriUnvastoitt". jlitä tulee vien-titeäDtsutiteen
«. niin saha*, j a ' pun-seen
itsenäisyyteen. SIti m* •ain»
valitcttavsfti ota vielikiaa saavat-
Uaeet" Ettekä ikipäivinä saavu
takaan, voimme me Usätä, sQlä ml'
tä enemmän siihen pyritte, sitä e-nemmän
täytyy teidän- myydä it­senne
kansainväliselle pääomalle.
/ M u t t a on tässä yhteydes&ä syytä,
sen lisäksi mitä " H S . " ennustelee
Suomen kapitalismin tulevaisuudes­ta,
katsoa, mitä Suomen riistäjä-ryhmät
odottavat V näiden aikojen
eräältä tärlkelmmältä, kansalnviUlsen
kapitalismin ' "terveyttämissuunnitel-malta''.'
Puhe on n. s. Dawesin
suunnitelmana. T ä ^ kirjoittaa
"Kotimainen työ" 12/11-^24 mm.
seuraavaa: "se sisältää lyhyesti ^ sa-nottutia
,sen^ että' Saksan t ä y^
toman voimakas", vaan että se täs­sä
suhteessa on monella tavoin hy­vinkin
heikko j a bnojnva. Se ei
ole saavuttanut strateegista pää­määriänsä
nimittäin "taloudellista
itsenäisyyttään". Voidaan porva­rien
omien tulevaisuuden arvioiden
perusteella j a heidän omilla sanoil­laan
sanoa, että edessäkin päin, on
"synkät tulevaisuuden kuvat", "e-pätoivoinen"
asema, "ylivoimaiset"
esteei^ niin suuri pula» että'kapita­listit
vetoavat työyäkeenkin avun­pyynnöllä
vaatien sen kannattamaan
. . los |nehiitt&> k o i n edelUsenä vuote-'
' n a ; dBiitea'^f^taauhteet eivät :o]cf
asiaan Suomen^ Vaan koko maalla
m^n teollisuus tulisi joutumaan en­nen
kuulumattoman kilpailun puris­tukseen.
Maamme^ sähköteollisuus
talstele6:parai|(aa epätoivoisesti y l i ­voimaista
saksalaista^ kilpailua vas^
taan. Ja, sama^ kohtalo odottaa
multa teollisuudenhaaroja. Eikä
tämä uhka. suinkaan tule jättää
'mään V rauharä': meidän rvientiteolllr
suuttammekaän". Kirjoituksessa
sanotaan johtopäätökseksi "tulevai­suuden
kuva synkäksi", Ja hädässä
kutsutaan työväkeäkin auttamaan
kapitalisteja,^ joita imperialistiset
suurrosvot saisivat mitä haluavat
Johtavan porvariston-eräs huomat-
^ y a etnmies, pääministeri Ingman
totesi 17/Hj kokoomuksen puolue­kokouksessa
niinikään, että mainittu
suunnitelma,"kysymys Saksan kor­vausvelvollisuuden
^täyttämisestä
näyttää saavan merkityksen, ' joka
ulottuu taloudellisilta vaikutuksil­taan,
varsinkin ^ teollisuuteen, pal­jon
ulkopuolelle niiden valtojen r y h ­män,
: joiden on korvausta makset­tava
t a i joille sitä on maksettava".
— Näemme siis, että porvariän tu­levaisuuden
ennustukset ovat sitä
synkemmät, omasta huushollistaan,
mitä laajemmalle ne silmiänsä le-yittävät:-^;
K u n tehdään yhteenveto
kaikesta edellä esitetystä, niin voi­daan
Suomen kapitalismista sanoa,
«ttä se on maho; kuten TT:ssa ku­vattiin
äskettäin. Ja kun työtäte­kevä
väestö; vielä -oman kokemuk­sensa
nojalla panee lisää yksifyls-kohtia
' tähän" yleiseen, porvarikon
johtavien itsensä' antamaan kuvaan,
niin pääoman, mahona, pääoman rap-suoJetnstuUeja,
pallckain alentamis­ta,
työajan pidentämistä, puhumat­takaan
siitä, että ne/työväen vas­tauksesta
huolimatta jo nyt oyat
pyrkineet j a pyrkviät sen selkäna­hasta
kiskomaan tulevaisuudelleen
paremmat mahdolUsnudet.
Nyt käytäköön tarksstelemaan
ti^lstelevia voimia j a niiden snh-^
teitä.
1) Ponruuto. Suurporvatisto on
viime aikoina tarmokkaasti pyrld-nyt
luomaan kaikissa suhteissa eh^
jää porvarillista rintamaa j a sen
pohjalla lujaa lahtarihallitusta. K a ­pitalistisen
talouden epävarmuus,
sekä vallankumouksellisen > työväen­liikkeen
sitkeä eteenpäin pyrkimys
on ollut omansa porvariston kaik­kia
aineksia lUttämään yhteen V h -
teistä vihoUista j a katastrofia va«>
taan. Mutta toisaalta nuo samat
tekijät ovat olleet omansa myös­kin
terävöittämään ristiriitoja por­variston
omassa keskuudessa. Tästä-on
selviä esimerkkejä. Porvarillis­tuneet
maalaisliittolaiset, jotka o-vat
pääasiassa suurtalonpoUda, van­noivat
pyhästi Kallion halli^ksen
kukistuessa, että heitä saadaan "^^o-dottaa
hallituskokoomukseen kau-punldlaisherrojen-
kanssa.' ^ Mutta
eipä kulunut pitkää aikaa, ennen­kuin
k^upunkilaisberrat, suurpprva-riston
valtiolliset Johtajat panivat
kokoon kaikkien porvari^inolueiden
kokoomuksen,, jossa nuo maalais­liittolaiset
herrastnneet suurtalonpo-atkin
olivat mukana. Rakennet­un
yhteinen ohjelnut; jossa kulle­kin
porvarivaltaosakeyhtiön osak-:
kaalle sovittiin annettavaksi mää­rättyjä
etuja sekä kaikin käännet­täväksi
rintama työtätekevää luok­kaa,
ennne kaikkea vallankumo­uksellista
työväkeä Ja senkotnmn-nistista
puoluetta vastaan.; Pää­ministeri
Ingman, tämän : pDrvari-kokoomuksen
esipappi, selitti mar­raskuussa
porvarillisten yhteistoi­minnan
tärkeyttä yhteiskunnat^ v a i ­keassa
asemassa ja. v a k u u t t e l i ! ^ ,,
että sitä "yhteisymmärrystä j a yh­teistoimintaa
on laajassa mitassa".
Mutta j9 konkauden kuluttua rä­jähti
"porvarllHnen kokoomaa rikki
raan voimaldkaaseen taisteluun kom­munismia
vastaan "kaikkia yhteis­kuntaa
säilTttäviä kansankerrok­sia",
se,- joka ei pelkää, ei n ^
puhu. •
Ja pelon^ heikkouden ilmauksia
ovat ne toimenpiteetkin^ jeifain hra
Ingman toiTrautuä. Niitä on " l a i n -
säädähnön täydentäminen siinä tar-kotuksessa,
«ttä kommunismin val­tion-
ja maanpetoksellista toimin­taa
voitaisiin nykjistä menestyk-sellisemmin
vastustaa"; — huonos­tihan
siis ovat pystyneet j a kai
pystynevät kommunisteja* työssään
estämään, koskapa sama Ingman
välikysymyspuheessaan kehui kom«
lännistien-^ työmetoodeja melkein
suoraan voittamattomiksL Se sa-.
ma pelko panee tämän ^porvariston
profeetan i puhumaan - ''vakavasta
pyrkimyksestä (!) parantaa (O vä­häväkisten
vaikeaa asemaa j a luo­da
heilleUn kaikinpuolin ihmis­arvon
mukaisia oloja (!)". Vaikka
fo« kaintaHstii^ tatogdea fteex>-
päin .raabaamuessa kannattamalla
peutumistila, mätänemistila, hajoa­mistila,
kaikkine hirvittävine kärsl-myksineen
työkansalle, käy vielä­kin
havainnoUisemmaksL
Edellä oleva ,kai riittää osal­taan^.);
p o s o t t a m a a n nyt. sen, et­tä
Suomen' lahtarivallan asema ei
ole ainalkaan tsiäadälliMsti "tavat^
Rusthollarit jättivät kaupunkilals-herrat
Lupasivat sentään suhtau-tautua
lojaalisesti, jos teidän, suur-talonpoikaln,
erikoisetuja tyydyte­tään.
' Porvarbkokoomuksen j > sisäi­nen
rikkinäisyys on esiintynyt pre-sidenttivaaliasiassa
vieläkin' räike-
Smntin. Hallituskokoomuksessa jä-lell£
olevat suomettarelaisei. ja edis­tysmieliset
ovat toisiaan siinä pei-tonneet
ihan pahanpäiväisesti. S i i -
i k huolimatta "edistys" jossain on
tehnyt vaaliliittoja kokoomuksen
kahssa. • Maalaisliittolaiset rusthol­larit,
jotka sanoivat irti hallitus-kumppanuuden
j a julistivat itsenäi­syyttään
» solmivat toisissa paikoin
vaaliliittoja, suomettarelaisten kans-sa^
Ja en^en kuin presidentti on
valittu, on monta repeämää j a jäi-leen
paikkaamista tapahtunut. Tä­mä
kaikki osottaa, että porvaristo
ei ole ehjä kokonaisuus, vaan mo­nin
tavoin säpäleinen ja rikkinäi­nen.
-Yhteinen. luok|faetu\ sitä yh­distää,
mutta .vryhmäintressit eivät
lakkaa olemasta voimassa ja repi­mästä
sisäisesti. Eräs . kirjqittaja
"Suunnassa'* jouluk. 12 p. sanoo­kin
harmissaan porvareista: ' S a ­nainen
joukkoV, "vaistojensa,' kah-taalle
vetävien vaistojensa varassa
elävä lauma ^.
Porvaristo on peloissaan,
todistaa niitten viime vuosien
tilkka työväen vallankumouksellista
sama herra vakuuttaa, että Vspdan
jälkeiAä kuohuntaa ei voida pois­taa
sosialisi^ uudistuksilla", kos­ka
"sUnä ovat liikkeessä sellaiset
voimat, jotka eivät ole millään uu
d i s t u k s ^ : -nykyisen yhteiskunnain
puitteissa tyydytettävissä." Hrä
Ingman tietää hyvin, ettjl porva­rillista
yhteiskuntaa ei Voi enää
uudistaa niin,'että vähäväkisille t u ­lisi
"kaikin r puolin ihmisarvon mu­kaiset
olot", sHIä porvaristo ei luo­vu
-rahtuakaan voitostaan.
Tämän, saman kadotuksen pelon
ilmaus on sekin, että sekä päan>i-nisteri
Ligman että sisäasiain -mir
ulsteri välikysymyskeskustelussa l u ­pasivat
lahtarien anteeksiantoa ja
suopeutta niille, jotka kääntyvät
vallankumouksen tieltä> luokkaso-vlnnon.
tielle, - (onhan sitä nähty
luopioitten ostamista), lupasivat
ammatillisille järjestöille toiminta­vapautta,
jos ne "rajoittuisivat ,o-miin
varsinaisiin tehtäviinsä" s. o.
alistuvat kapitalistien apureiksi,
Mutta pelko' saattaa - porvariston
myöskin päättäväisiin askeleisiin.'
Sen' ilmauksia on vallankuniouksel-llseri
liikkeen " l a U l i n e n " Ja lain­vastainen
vaino, kommunistijahdit,
porvariston aseistaminen, hurja va-
Tusteluläihko ja viime mainitun
Icuumeen vallassa turvan hakemi­nen
milloin Skandinavian lahtareil-ta,
milloin Baltianmaiden lahtareil-ta,
ja Suomen vajoaminen Englan­nin
sotilaialliseen kontrolliin, mistä
todistuksena on - se, että englanti­laiset
upseerit nyti suunnittelevat
ja ohjaavat Suomen valtakunnalle
älkää hymyilkö'— "laivaston"
rakentamista.
Lisäosolukfiena riitä, kuinka hei­kolla
pohjalla Sii^omen p o r v ^ to
tuntee seisovansa^ on se vavahdtts,
minkä muutaman -sadan' sankarilliT
sen kommunistin taistelu' Viros^*
sai aikaan siinä, j a se helpoioksen
tunne, milcä sen valtasi, kun kapi­talistien,
noskelaisten, suurtalonpoi-kain,
pirtukauppiaitten j a valtlovar-kaitten
luottamusmies kenraali L a i^
doner *sai kenttäoikeudet ; käyntiin
aseistariisuttuja työläissankareita
vastaan. Ja kaikkea : muuta kuin
luottamusta Suomen porvarivalta-kunnan
asemaan osottaa sekin, et­tä
"Suunta" vaatii sekä oikeusvi­ranomaisia
että uiko-, sisä- j a oi-keusministereitä
'fkUreeOiseen yh­teistyöhön"
senjohdosta, että' sosia­lidemokraattinen
lakijnristi ^ Bran-t
i n g on kirjoittanut Suomen lahta-riterrorista
•—• ei kommunistisella
kynällä, vaan aito pikkuporvarilli­sella;
kynällä, mikä ei nyt ole estä.
esim. suojelnatnlleja (kutomateolll-suustnotteidcn
tumt i a viljatulltt)
Se nerkiiaee työväen j » ^tyStäteke-vän
TnaalsTskansan- rfisrändsen lisään
mistS. Sosjalidemoknrtaa tunnustaa
avoimesti olevansa ^«rvarilEam ta­savallan,
s. o. lahtariep j a «Ara-nain,
^ ö v ä e n riistämisen.^ ja. sotr
tamisen tasavallan p n o l e a ^ koten
nyt presidentin vaaleissa. Se oä
lulistanut olevansa pörvxrilBsen
isänmaan puolustaja »»nnt|icTrfWfmff-ta
vastaan j a sen toteen iiäyttäay^
myöntämällä varoja armdjalle ja
suojeluskunnille lisätyssä msäzässä.
Se on luvannut .porvareille tuota
isänmaata puolustaa henkeen j a ve­reen
asti siinäkin tapauksessa, että
porvaristo näkisi olevansa pakotet­tu
uricomaan hallitusohjat sosialide­mokratian
käsiin. Viron vallanku-moaksellisten
työläisten tappio el
Sosialidemokratian . leirissä vähem­pää
Ooa herättänyt kuin porvarien­kaan.
•' Venäjän. työtätekevien ' v a l ­lalla'
el Suoipessa sen avonaisempia
j a julkeampia vihollisia ole kuin
sosialidemolöratia. - Sosialidemokra­tia
. ixerkeämättä opettaa johtavaa
porvaristoa,^ piillä tavalla sen tulee
vallankumouksellista työväenliikettä
ja kommunisteja vainota j a ahdistaa
ja mitä paremmin j a ovelammin
8os.dem. joh^jat luulevat iiigma-nien
kommunistivainoa järjestäneen,
ritä vilpittömämmin ne osottavat
"lojaalista kohtelua'; .lahtarihaUi-tukselle.
- J a mikäli johtava porva­risto
" on sosialidemokratian resep­tin
mukaan vallankumouksellisen
työväenliikkeen ^vainon ja. ahdista­misen
Järjestänyt, sikäli se on j u ­listanut
porvariston "järkiinnyttä-fflistä'
1 Ja ^ itseifuolestaan saanut
tunnustuksen' "järkjintymiscstään".
Nyt on ohranan j a sosialidemokra­tian
suhteet jo niin läheiset, että
ohrana niiden kautta ilmottaa van-gitsemisbulletiineja
(S: S:n ilmo-tus
300 m kommunistin vangitse-misvälttämättömyydestä).
Sosiali­demokratian
osuuteen kuuluu Vie­lä
katkeamaton työväen taistelurin­taman,
työväen joukkovoiman hei­kentäminen'Ja
särkeminen. - J a j u u ­ri
senkautta; mutta van sen kaut-t8,:_
etta sosialidemc^cnBtia .vielä nant-tU^^
lutAtamustä' verrattain laajoissa
työtätekevien . kerrokussa, - että< se
johtatf osan työtätekevien It^kka-völäiaa''
joko suorastaan paIvelÖr<
maan- porvariston luokkatarkotuk-sia
tai estää työväen luokkavoiman
erään osan palvelemasta omia luok-katarkoituksia,
vain sen kautta. so^
sialidemokratia^ on porvaristolle tär­keä
apu; Mutta tämä onkin vielä
sentään suuri j a huomattava apu.
Paitsi tätä varsinaista tehtävään­sä
porvariston palveluksessa on so-'
sialidemokratia ollut porvaristolle
apuna j a tukena maalaisliittoa vas-kdna
veroina j a kalluna tarveta-varain
hintoina, flmanky Pohjaa­maan
talonpojat sanovav että. " 0 -
vät asiat parane eikä verot väbe-ne,*
päin vastoin asiat menee päin
helvettiä, verot lisääntyvät j a t a ­varat
kalHstnvat, joten ne herrat­kin
saisi ajaa sieltä valtiopäiviltä
helvettiin." Varmaa on, että mo­nella'ninuUakin
seudulla talonpojat
ajattelevat enemmän tämmöistä
kuin >— kaupunknafsherroille ohra^
napalvduksien tekenristä.
Esitetään muutamia konkreetti­sia
» kumoamattomia todisteita. Jo
viime eduskuntavaaleissa oli työvä­ellä
j a talonpojilla vaaliliitto, vaik­ka'
porvarit kommunismilla pelotte­livat
enemmän . k u i n ennen. Talon-poilda
oli aika runsaasti ehdoUcaina
yhteisissä vaaliliitoissa kapitalistien,
mstiiollarien, ja noskelaishezrojen
verivihollisteD, vallankumouksellis­ten:
työläisten kanssa. Ja näitten
yhteisten valiliittojen voimalla, siis
työväen-ja talonpoikaa vaaliliiton
voimalla^^tuli eduskuntaan 18 s t a e-dustajasta
7 kyntömiestä: talonpoi­kaa;
torpparia t a i pienvOjelijöö. Tä­mä
työtätekevien talonpoikaisjouk­kojen
— ja ne muodostavat talon­poikain
valtavan, musertavan enem­mistön
— kulkeutuminen irti her­roista
j a rusthollareista sekä nos-keistä
työväenluokkaa, vieläpä -val­lankumouksellista
työväkeä kohden,
sen kanssa liittoon, tapahtuu edel­leen
järkähtämättömästi, kuten a i ­nakin
syvä massaliike.' Parhaim­pana
todistuksena siitä ovat presi­dentinvaaleja
varten muodostetut
ehdolcaslistat, työväen ja talonpoi­kain
v-vaaliliitto sekä tämän liiton
soita erikoisesti hoonattaTaa «klS.
visuntta. Tämän johdosta p ^I
aisteri Ingman puolueensa edaitB^
jakokoukseasa narrask. k^otoT
voivansa lohduttaa p e r v ä r ^ ^
viitteellä, f^että mitään vallanko
nsvaaraa e! tällä heticeHä ole" f.
että "työrauhaa el ole phköa «L
koihin sanottavasti häiritty» »v^
tfivistaiiyökkäyaliikehtimi?ti
tomaankaan viime «iVnfTia erik'
sesti ^ollnt , Se on johtanut ^
sikrildn 9itä, että porvaristo
taen alotetta käsissään — Pi-on
voo.
sikausia ollut mitä kiintejmmäai
hyökkäysliikkeessä työväkeä vaa-taan,,
jonka on oDut pakko podn».
tautna minkä on ehtinyt, aitoa voi.
mansa'siihen; ja toiseksi se' oa
.johtunut siitä, että noskelaisjohto
kaikkialla, niin hyvin talondellisen
taan. - Se ei: ole merkinnjrt ainoas­taan
apua porvaristolle' porvariston
suurtalonpoikaista sivustaa- vastaan,
vaan pääasiassa niitä suuria työtä­tekeviä'talonpoikaisjoukkoja
' vas^
jtaan, mitkä vielä-ovat maalaisliiton
herrasjohdon talutusnuorassa.
WZ) TalötipoUcaistia. Jos pitää
^ koko tailonpoikaisluokkaa saaianlaise-nar
-kuin' on - maalaisliiton - herrastu-nut:
suurtalönpoikainen johto, niin
silloin -täytyisi sanoa,' että talon-poikaisluokka
on vähintäin yhtä
taantumuksellinen, työväen veren
janoinen, komnninistikauhuinen, m i -
litarismikiihkoinen kuin konsanaan
suurtalonpojat ja^ varsinainen porva­risto.
Maalaisliiton - johtavien pyr-tdmyksenä
on epäilemättä ollut 'joh-:
taa talonpoikaisjoukot- porvariston
-vanaveteen, määrätystä hyvityk­sestä.
Mutta maalaialiit<« joh'don
ja talonpoikaiskansan laajojen vjouk-kojen
välillä on' kuitenkin .-snnri
«ro. Nuo- joukot jo tänään hake-ryhmittjrminen
yhteisen hallitus- ja
vaaliohjelnuui ympärille. Näissä
suhteissa on merkillepantava seu­raavaa:
1) 12 :ssa vaalipiirissä —
Vaasan . i t , - K u o p i o n i t j a ' Mikke­lin
vaalipiireistä ei tämän ^ kirjoit­tajalla
ole nyt tieto.^ — on työ­väen
ja talonpoikain eli "sosialis­tisen
työväen jn pienviljelijäin" yh­teisille
ehdokaslistoille asetettu
kaikkiaan 106 ehdokasta. Nustä
on. 28 eli siis eaenmaa koia neljis
Of a talonpoikia, palstatilallisia, torp­pareita,
: kolmen neljäsosan ollessa
joko maalais- tai kaupunkilafstyö-läisiä.'
^TyypUUsellä työtätekevän
talonpoikaiston asuma-alueilla (Vaa­san
molemmissa, Oulun molemmis­sa,'
Kuopion länt., Viipurin i t -vaa­lipiirissä)
on kaikkiaan 5'4:stä työr
väen ja talonpoikain vaali­liittojen
ehdokkaasta 19 ta­lonpoikia,
si|s eaemmäa knia- koi-täuouu
8) Työväen ja talonpoi­kain
yhteinen vaali- j a hallitusoh­jelma
taas suuntautui selvästi; her-rasvaltaa,
. porvareita, nu|alaisliit.<
tolaisia j a noskelaisia johtajia vas­taan,,
'julisti avonaisesti ja --roh­keasti,
työläisten ja talonpoikain
hallituksen tunnussanaa, mikä ei
nyt häntä esittämästä koko joukon asemastaan (verorasi-
ISkettä: vaataan. Pääministeri Ing­manin
väBkysymyskesknstelussa ja
kokoomuspuolueen pnohnkokoukBes-sa
pitämät puheet niinikään; •; N i l s -
sä H n Idinnitfi pälhuonuon kom-.
nnxnismlin' IcansainvaliBes^ nntas-^
sa : j a Suomessa. Totesi: .**se on
suuri telojär joika nykyään valta­vasti
vaikuttaa mddän ploihSmme,:
meidän imn hyvin >-ttlko- ' asä-
IKdifiikkaan; se, tahdommepa sta
UStktL en, tätä nykyä ^ on ^ennhiok-ktunen
TnaalhngnttTäSä, se tiitiS
ätS: olevansa, ja .se m y v i d c m i ^^
senmnkaSses&^V Ja ediQeen: *ncom.
murasfinen tyo Suomessa jatknu,
Tarmn'lnn inaanalaisenj^ aoTO
«MGvisyyadlS'^. ^1(X«äpaik: ^Otfli^
•) Taloudelliseen erittelyyn, o l ­lakseen
mahdoUrimman täydellinen
ja' IHitevä, iarvlttaisim myös ^
tnotantoprosearin, sen teUjUn siekii _
sen j a edelKsen kesklnaistien vaKflBsen . tunnu^asta.^ J a nälikolntftn ^irvaristöh'mi^^
teiden tarkka erittely. r'«si|tea4lRftmtt 3 u i B a l ^ p i f t r t t l n « - leeUinen <tosa. ^ ^tlftp» l » n a n » :
totisia tosiasioita Ruotsin yleisölle
Suomen porvaristosta ja sen val­lanpitäjistä,
seurauksella, että Skan­dinaviassa
taaskaan ei tahdottu tun­nustaa
Suomen vialkoisen ruiisun
ritareita kuIttunriväkWn kuuluvik­si,
vaan ninutetään niitä barhareik-si
siitä huolimatta, että nosket ja
porvarit ovat kuHturiaan todista­neet
Norden-yhdistyksenldn kautta.
Kun.näin on, niin .on täysin ym-män
«ttavää, että porvaristo jän­nittää
. valtioaparaatinsä kaikki<; v o i ­mat,
joita siUä o a suojeluskunnis­sa,
aitneijassa, ohranassa,, Inokka-oikeusfautoksissa,
muussa virkamies^
byrokratiassa, kirko^ssji ;>^koulu8saf
porvarillisten johtaadna, kaikenlai­sissa
jirjestSissä/ — n o u s e v a n pro-letaaxiäta
vaUankpmipste - vastaan.
Sen laihtaripaineen muodot tunnem­me*
Nykyään ne muodot' ovat. vä^-
hän lumtympiä, mutta -tivelam)iia
(eäm.: ohncna^: tySmigairiänta)
i l m a n k o )>elosta':^^iilSsföba8ll^
8uöätteleaibt& ^*«BlM[stii,'^Wa-köisyydestä".
Mutta 1 k i ä n o ^ . > ! l :
l^ävä porvtfisto ,V(£L>i3«ja^tBas I I » -
«Ittää "malttinsa" iajjayokaja $on.
kunlaiseen — rynaäkföött- ~ ^ ' V
e) SoaialideaekMäa on laineen^
tuksesta, kalliBtumisesta, maan
puutteesta) toista ulospääsyä kuin
on se, mitä maalairiiiton johto on
niille suositellut TyytyniättömyyB^
j o p a . Mastustusliike kaupunkllaisher-r
o j a j a maalalsliittoÄäisia johtaja-^
herroja vastaan saa jalansijaa n m -
seudulla. Se on jo niin huomatta­va,
että maalaisliiton.johtajain täy­tyy
aina . rilloin tä&OTn kirvelerin
q ^ m i n .luopua pelnnelstS xiiniste^
rituoleista ja olla- 4ekevinään lero
kaupunkHaisherroista. Se talonpoi­kaiskansan
aurille xirille Euxmtau-^
tuminen.-on niin -huomattava, etta
johtavan porvariston o n pakko pon-nistah
ktaunopuhelsuuttaan ; ^rovasti
Virldcnnen/ eduskunnassa, päämin.
Ingman kokoomuspuolueen kokouk­sessa)
:>pidättääkseen^^^?t^
hänniafi^. sekä . l u p a i l l a talouddl-
1 ^ ettijsÄon-ij^ vero-lielpbtusten-
antanänen; lamavarojen
tKrjoonuaea l a a t u v^
vaka jneJ)
TUcml^ikaia ;:iherr<ästa' I r t a s n l a -
imspyriämystä -on ^tietysti edistänyt
kapitafi8äen,-rn8(bonarien j a s ö i a a -
lidemoktaattisten: jofatajsSn talonpoV
kaiskana»n"Bn letnjen ^nOtSacam po-l^
ttfiQoi. jonka käy&mölEset tulok-
^ i i k m k k u n W > u t ^
suinkaan ole vähämerkityksellinen,
päinvastoin. Se on täydessä sopu­soinnussa
sen Pohjanmaan talon­poikien
-vaatimuksen kanssa, että
"ne herratkin saisi ajaa sieltä val-tiopäivfltä
helvettiin — -J —".
Puuttuu' vain, että .maalaisliiton
johdossa -rielÄ kulke-vat työtäteke­väin
talonpoikain joukot kohottavat
oppositsionin lipun, ajaakseen joh­tajansa,
herrastnneet suurtalonpo­jat
ja sarkatakkiin pukeutuneet
herrat sinne, mihin ne kuuluvatkin,
nimittäin kkpitalistien, pankkiirien,
tukkipuulaakien, suurtilallisten ja
niitten- noskelaisten lakeijain lau­maan.
Maalaisliiton johta-vissakin pii­reissä
j o . nähdään; ett& jotain on
tulossa. Eihän sitä voi enää ko­konaan
kieltää. • Vasaramarkkinat
puhuvat selvää kieltä. "Ilkan" ar­tikkelissa:
jouluk. : 12 p. tunnusten
taan,< että V "talonpoika on elinta­soonsa-
ja tapaansa-nähden lähem­pänä
Icöyhälistöä kuin porvaris­toa".
Saman lehden jouluk. 20 p.
artikkelissa -— kuvaavalla otsikoi-,
l a : "SiMrtuuko Suomen talonpoi-kaisluokka"
^ —' on seuraava lau­sunto:
"epäilemättä tulee., maata-loustyöväki
ja, talonpojat: aikanaan
löytämään toisensa" j a "tämä en­nustaa
odotetun rauhan sijasta pit­käaikaista
l u o k k a t a i s t i ! h i a " . _ Tie­tysti
tulee taisteluja herroja j a n i i ­den
kätyt^tä vastaan. Mutta imaa-laisliiton-
v johtajat eivät noista lau-
Jkuin valtiollisen, rivistyksellieen j»
kasvatuksellisen Caistelun rintani],
la on herkeämättä saboteerannut
työväen taisteluhalua j a taistelua,,
auttanut, porvariston taistelua, ka-valtanut
luokkaviholiiselle toisensa
jälkeen parhaimmat työväen esitais.
teUjat, esim. S. T. P.-n koko edtu.
kuntaryhmän. , Mutta saavuttami.
aan taloudellisia asemiai on työvg.
ki kuitenkin/ ritkeästi puolustanut.
Sen tuloksena on, , että työväen
pdkkataso ei nähtävästi ole painu­nut,
jos ei ole, sanottavasti nous-sutkaan,
ainakaan elinkustannusten
kohoamisen mukana — siitä ..huoli­maita,
että kiapitälistikiokka on pyr.
kinyt juuri palkkoja painamaan,
käyttäen siinä . apunaan valtioval-'
lankin mahtikeinoja.: 8-tunnin työ.
päiväkin on vielä ^työväenjookkojen
sitkeällä puolustustaistelulla pää-piirteissään
säilytetty, siitä huoli­matta,
että porvaristo jo sai avuk-seen
sen tuhoamiseksi noskelaiset
osuustoimintaherratkin.
Samaan aikaan on työväenluokan
vallankumouksellisen etujoukon ol­lut
kestettävä porvariston, maalais-liiton
johtajain, sekä; noskelaishef-rain
yhteinen valtiollinen vaino.
Tunnemme kukin hyvin- sen vainon
ilmaukset. r
Tätä taustaa; vastaan esiintyy
sitten ilmiö, jota noskelaiset ja
puolikeskustalaiset kutstt-vat "vaali-väsymykseksi",
mutta jota asian­omaiset
työläiset itse sanovat vaa­lien
boikottamlseksL Tietysti täs-sä
ilmiössä on osaltaan epitoivoi.
•ttodealda tuntua: Kun vaaleilla ja
Iiarlamenteilla ei l^pitalismin rap­peutumia-
j a porvariston diktatuu­rin
kautena mitään korjauksia oloi­hin
liule, niin ei- piitata niistä, vaan
odotetaaa^ —^ ehkä- aika muut­tuu
itsestään. 'Näin ajattelevat e-räät.
Mutta"On siinä boikottiha-lussa
sentään - myöskin tervettä ku-moukseDista
tuntua: - < ei ne vaalit
ja parlamentit asioita. selvitä, pa­remmat
keinot on otettava käytän­töön,
kivääri se olla pitäisi, jotta
saisi Imttaa "herrat sieltä valtio-päiviltä
helvettiin," niinkuin ne
Pohjanmaan talonpojat >• sanoivat
Kommunistinen puolue on osoitta­nut,
että kumpikaan^ noista ajatte­lutavoista
nykyhetkeliä ei ole yk­sistään
tarkoituksenmukaiseen toi-v
hintaan ja tulokseen viepä. Vaa­leissakin
on käytävä» Taalltaittdaan
otettava osaa, parlamenttejakin käy­tettävä,
jotta sitä pikemmin ja mi­tä
suurimmin voimin päästäisiin sii-.
hen pisteeseen, jolloin luokkatais­telun
kysymykset on ratkaistava a-vonaisessa
valtataistelussa j a kivää­rillä,
sillä muuta tietähän ei ole.
Tämmöisen ratkaisun välttämät­tömyys
on epäilemättä useammalle
työläiselle tänään ^selvempi kuin
vielä vuosi sitten. ,
sunnoistä päättäen, -vielä tahdo ^tun­nustaa
ritä toriaslaa, m i k ä jo on
rihn^ edessä: että:tytjväenjla ta-lonpoikmn
parhaimmat; tietoirim-mat,
herravaltaa enimmän-vihaavat
mnekset Jo, ovat -löyfiacet-leiseaia
ja seisovat jhteisesaS;-. rintamassa-porvarien,
'aiaalaidiiton herrastu-neiden
jcAtajain j a nori(ebu«}öhta>
jäin yhteistä rintamaa vastaan. S i -
g - o n M g t e r r o i l l a jiTTOaalaisliiton
johtajilla. ; Sutoi ,taIonp<niEiEu^ouk-ko
kuit»km v i da
peiSssä enemmän .rtai vähemmän
sadatellen moltä."
4) TySrola. • S u n ^ t s o t a a n :työ-
T^enlaoUcaa^kokoaaiisundesäBaa, m i n
todistava, etfi he' d ole viime
aiikdlna «soittasst eBä uytläia 6-
Mutta työväen, järjestynyt luok-kavoima
on vielä suhteellisesti heik­ko,
sanotasSi. Ja lisätään, että se­kin
on repaleinen j a hajanainen. —
Nämä vastaväitteet ansaitsevat va­kavaa
huomiota.
STP. hajotettiin- Porv^isto aikoi
päästä vallankumouksellisesta jol-kiseolsi
valtiollisesta joukkoliikkees­tä,
' k o s k e l a i s e t jakoivat lahtarien
toiveet Muttamitä näemme? Huh­tikuun
vaaleissa- nousi kommunis­mia
ennustava peikkoa taas niaastai
ja rieläpä^kutef olemme osotta-
:neet- rianallaan jav^talonpoikaiston
cnsimäiset pataljoonat. Keräsivät
lähes 100,000 • kannattajaa, mikä
hämmästytti porvareita, ulkomailla­kin.
Lahtarien täytyi antaa kirja­painot
takaisin; Nfiitten täytyi an­taa
oikeitten työväen lehtien taas
ruveta ilmestymään; Niitten on
täytynyt antaa-työväen valtiollisten
järjestöjenkin, tosin ilman
kiinteät» jn, pysyväfi, keskitystä,
taas toimiB. Porvarien on täyty­nyt
nyt antaa työväen jä talonpoi­kain
tnttb^naeittea jotikkojen aa-tua
presidentinvaalitaistduun työ­väen
ja., talonpoikain haffitnksen
tnnsussaaalla, mikä'tyotätekerien
kansankerroetaä syvissä aamenissa
löytää valtavaa vastakaikaa, jos­kaan
e i v i e B tähSän ehkä niin ko-.
via SSiefcistäk anittft jo huo»
menua tai ^ h a a n m u u t r r - :
Jaticet
Viipurin hovimkeu
jjaneviskaali jätti vii
2J p:^ä syytepapent^
tafflista varten 18 oi
semaa ja valtiopetoks
jua osallistumisesta^ e
jiiöä vastaan, mikä-on
syytekirjelmän mi)
Bot siten, että syytel
eittäneet Venäjällä^
gjaa maahan tuotuj
jekä eräät sotapalve!
j ^ y t hankkineet .]
ti koskevia tietoja ur
' sessa,' . .
Tämän kirjelmän .
•jutun käsittely tk. 5
ieoden istunnossa V:
vankilan kirkossa, jos
kuulustelu -tapahtuu,
beerijohtajana toimi ^
vos V. Lyytikäinen j
nihä asessori A. Ylöi
berg. "Yleisenä syy
apolaiskanneviskaali .
Ke»;
Syytettyinä oli 18 t
mittain Aate Mustön
Juho Jäppinen Viipi
kaupp. Herman Julki
vaimonsa Alina Julk
kaupungista, telefooni
jo Johannes Palont
Väinö Iivari Mon^o
Seppälän kylästä, iilh
pit. Virolan Jcylästä
Asser Seppä i^isälär
Arminen jääskestä, \
Lintunen Jääskestä,
Aleks Ruisaho Jääsfc
Väinö-Severi Kontul
meata, työm. Ilmari I
ta, Paavo Pessi sämi
jatar Miina Leskiiijen
pungista, taloll.-p. T
Kirvtn pit. Sairälari
Juho Sikiö Pielisensu
mas Menlös Helsirigi
Kaikkia syytettyjä s
otosta sellaiseen
tounintaah, jolla on^
-räkivaHoin nykyisen
mouttaminen Ne
malliin, kuten kirjein
Syyttäjä, vaati rarig
lain 11 Itivun 4 ja (
valtiosalaisuuksien
22 p:nä kesäkuuta V.
asetuksen mukaan.
Alustavia kuulust*
«ittaneet Viipurin j;
ranalaitokset ja näisi
sa syntyneet pöytäki
täin laajat jä'tulee
köisesti kestämään ii
T,k. 2 p;nä, jolloii^,
alkoi, ehdittiin kuiil
taan yhtä, nimittäiii
Mustosta ja jatkui .1
Innsa" vielä t.k. 3 p
myönsi oikeudessa 1
Idrjoihin merkityt
oattain. Pöytäkirjo­han
'Metsäpirtin pit
kylässä tehnyt mcr
sotilaallisista harjoiti
sekä behnyt yleiskj
erinäisiä piirustuksia
pidätettäessä tavattii
koituna olivat jäte
Samoin mainittiin} e
tanut osaa sapottuje
levittämiseen. -
Samoin kuulusteli
syytettyjä Juho Jäpp
kaiaemmin esdllä oli
sessa jutussa kuultii
inän mukaan hän o
soasa, Kotkansa ja: 1
«ena "värvärinä" ja
eräitä tovereitaan'
fentoiehtisten". lerittä
syytetty myönsikin s
ei oflut tietoina)
toiminta on rikollistt
Vielä kuulustcltii
Hennan Julkusta j a
«a Alinaa. Heille ki
keua lukea ainoast
-pöytäkirjat, joihin;^
?8t tehdä erinäisiä
mutta joiden tekeni
päivään. ' "
iteskiviikkona jatl
sittelyä. TäUöin %
edellisenä päiväinä ^
^uppias Herman Jt
^ o a n s a - A l i n a a . •
" j o i s s a mainitKii^
Jttlkaaet. olivat, osb