Vapaus, April 9, 1925

              *lSio»b>t käyvät ««.aari
onnuta jäänyt Farimin
^ T i ; ^ kanssa työpaifeiista tahi
- Stasteleinaaii- PStävätpf suo-
^»^''Saaksena, että I^tä,
! ^ o T a t t^osteöeet vaÄoistcn
^-"Sna toiäa valkoisa vastaaa ja
rzTkuken aikaa -on Unarrelta ja-nyt
dhataan ruveta liää-
"^Olsten lähettyvatS.
K-akonäköJsemnussa piireissä ol- l^rio hnokstaneita koko vi^oi-
^ l i d t r a kohtalosta. Niinpä Jdr-jotetaan
eräässä lehdessä:
«Vuoden 1918 jälkeen-on Banda
anoaostunat yhdeksi maiHnan pel-
-ji^iiaxmstS. sotilasvalloista, mutfai
se «roaa anöista siina, «tta «en voi-
B«^)erastnu mustaan rotuun. Rans-
^,B naiset eivät tuota, riittäväsi
ffliehistöä sen armeijoille. Siksi •MI.
tsvtynyt lyhtyä Tiarjotteleniaan-»rä-jgiistä
väestöä. Hanskalla on val­junsa
alaisaadrasa 43 % miljdoBM'
Enä kernSa U B ' hnomad intiaa-iue9-.€
9i^y]flä]i aidenkiinnolla t n -
h i a «noM mr. hin käytti aDoin
aimDgoii i ö t e vastaaa t a n u ^ Ät-ffiähaeja,'
ja aOcnasokkaat, jotica ei­vät
IkxxäaCBi vniten oUeet cjlmälaseja
nähneet, luulivat n i i ^ kiinteäksi
DSäaa. liSaen päästään,, joka siinä
taparikjgssa x>lia oOnt hdlle varsin
ar?dcas/Eiyto._: Hän pelasti päänsä,
otfarmana silmälasit pois, jolloin i n ­tiaanit
näldvät, etteivät ne hänen
päähän^ kuuluneet.
epettaminen kielletty 1r«n«>eiih^
S8, Tennesseesdl yUnopiatoilnkiB.:
Eikä täml Canada <te paSjos f a -
cempL Katolilaisaus leviiS
kanlematfaMBalla vauhdilla. Ja -mSe
tä knmnallislin uskonlahkoihin tu­lee,
niin viime talvena tässä vvas
lähellä poltettiin jQnnmenen äksa
ilBustä Afrikassa sekä 22 .% mil-joanb
Aaäassa, ja kaikkiin nSKn
kansöiliin se 'on -ulottanut asevelvöl-:
Ijsnnslakinsa. Ä nostattaa ja %MF-jottelee
«Jima ;alkuasukas-armwj9r
ja vainuiksi Europassa suoritetta-'
^sotapalvelukseen. Tatpeen
vaatiessa THBJotetaan ne pysyvaises-ti
Europpaam, Jos suuria mustia
anneijofta "harjotetaan Ja , asensre-taan
taistelnkuntoisiksi valkoisia
iansoja ^ t a a n , niin mikä on oleva
ralkoisen rodun kohtalo tulevaisuu­dessa?
' ' • • • ' '••
'"Onko seuraava sivistyksen,•Vfflhe
oleva viälköisen rodun orjuuttami­nen
mustien palkka joukkojen, avuj-:
Ja?' Jos niin on, niin iivistjiksen
vihollinen ei ole polsevismi, ei -edes
keltainen -vaara, vaan ne va|trcnnie-het
ja pölitlkoitsijat, joiden toimes­ta
mustat rodut aseistetaan .yälkoi-sja
vastaan.
"Tämaö on sitä sivistystä, 'jonka
pelastamiseesi miljoonat valkoiset
miehet j a naiset uhrasivat henken-ö?"
'
Vastaanmie kirjdttajalle, että Jnn
ri titi «e tm. Hän 'vain on käyttä­nyt
sanoja huolimattomasti.-'"Slvis
tyksen" sijasta Jiänen oli/ii pitänyt
kiijottaa «kapitalismi",'niin hän «li-d
ollut oikeassa. "Polsevismi" ei ole
«vistrlnen, vaan kapitaUtmin; Y ö l ­linen
— ja iivMtylcMn ainoa pieUs-tss.
Eivät&ä ' ne -mailmansodassa
olleet niiliöonst taistelleet' sivistyk­sen,
vaan kapitalismin pelastamisek^
8U Siinä sodassa, henkiin jääiieet
imljDonat alkavat vähitellen päästä
selville tuosta seikasta.
"Teisen kerran hän oli heidän
jnlilamenojaan katsomassa ja .otti
pikavahtkuvan eräästä intiaanista.
Melkän samassa sihnäitläpäyksessä
Tiues putosi IkalliojyrkSnteeltä ja
meni - tiedottomaksi. Intiaanit par-veHivat
Liddlen ympärillä ja syyt­tivät,
että hän oli vanginnut kuol­leen
iniehen sielun tuohon pieneen
mustaan laatildcoon, valokuvausko-neeseen.
Asema näytti hieman ar-velpttavalta,
kunnes Liddle kaataa;
'faölauttä eväspuäostaan viinaa misn'
yhdellä roviolla Iditosnhriksi juma­lalle.
Kuinka kaukana olemme päänpyy-dystäjäin
rivistysasteesta? '.y
Tarvitsee vain jonkun-^ miljonae-rinnrsun
Palmnrannikplla liiealutella
nyiSdn kokoisdcsi kuivattua ihnds'
päätä kultaketjussa, niin heti letiää
tot> "repäseva" muoti kuin kuloval­kea
kantta maan, ja saammepa rfl-
Jcun me '"viStemmän tärkeät" varoa
pESänmaJ .
Iren "kurkkuun ja sai hänet virkoa-j
maan. Silloin olisivat intiaanit tah­toneet
hänen herättämään lienkSB
Jcaikki heimon vainajat, ran,tta l i S - ;
'die sanoi ettei hänellä nyt. ollut sii­hen
ukaa.
"Päänpyydystys -kuului alkuaati
heimon uskonnollisiin menoihin, se­litti
Liddle. Pienentämistä varten;
poistettiin kalloluut. Mutkallisella,
suurta hifolellisuutta vaativalla me­nettelyllä
saivat intiaanit kasvon-j^
rteet' ihan semmoisinaan säilyte­tyksi."
PÄÄNPYYDYSTÄJÄT TULEVAT
OSAliLISIKSi SIVISTYKSEN
siuFrAuksrsTA,
Joku vii^o takaperi^^ kierteli
Amerikan sanomalehdissä seuraäsra
uutispätkä:
"Hahiatteko kirjgtuspöytänne k o ­risteeksi
ihmisen -pään,< täydelleen
alkuperäisessä asusSaan, kaikki piir­teet
säilyneinä, mutta nyrkin 4:o-koiseksi
pien^nnet^ä? ,
"Niitä myydään -sadasl!a aina tur
kanteen dollariin 'hitossa, Quaya-quilissa
ja useimmissa Etelä-Ameri-j
.kan satamakaupungeissa, "kertoo ' C l
Lester Liddle, joka on yuoden ajan
oleskellut päänpyydystajinä tunnet­tujen
Shnara intiaaiiien keskuudes­ta
Amazonin virran hltvoillaEcua-
'dorissa.
"Ihmispäiden myymiistä matkailir
joille on kehittynyt tiiin tuottava l i i^
ke, että Shnara^Stftiaaöit, tuon ^
•vakkaan kapineen 'hankkimiseksi
lappavat ei ainoaätsan -dholKaa j»
muukalaisia, vaan sdäkähnfää aflpa-
«evat pään pois omaakin -heimonsa
Vähemmän tärkeiltä Jäsetilltä.
"Niin halvat kuin /sadan dollarin
iSät ovat muistoeMil«aen •vÄlmista-j
«n tusinatyotä. He ttoSin ovat
«fflraasukkailta oppineet päiden pie.
»ntämisen vaikean t^ldoff,' -mutta
aäha puuttuu iammÄnSd»n tai­teellinen
aisti *
'TaSnpyydystäjäiri «masaa 'kes-
'ttofleMa olevain -taiturien- .t«öksia
myydään matkailijoille Itolmesfeasa-dasta
, ^löllarista ylöspäin,: riippuen
artS, «raceko sen kasvonpiittesit «sSn
^•'«lliset,' jokapäiväiset, vtA tuann-i
»5se»mat Tiettävästi korkein *1dn-
^ mitä tSSbän Saakka .o^, maksettai,
« j tuhannen dollaria etään vaSko-l^
rtaisea herrasmiehen päästä.'^ Vb-n
kuuluu oBeen^joku saksd^ineB
^edcmies; hänen päästään .vaadft-ton
niin koAea hintfa,-eentähdea
«tä nuo panattomat intiaanit suu­resti
ihailivat Itänen parrankasva-aan.
"Amerikan laonnontieteelKiäelie
ffloseone on^tJddle lahjottstnut^ t i r -
^_^vat välineet, joitä käytetään
P^en pienentämisessä tavaOiseeh
f aistoesine-kofaHJti^ .^SamaBe ^ mxt-
«olle hän mySÄ «B hanödngt. ko-koehnan
Etelä-Amerikan 'päähpyy:
dystajiön -käyttämiä aaeSta, ioristei.
^ Mittokoneita, juMapukuja "y. m.
«smeitS. • ' '
^"Oman imänsä. oli liddle saanut
^ y t e t y k s i ainoastaan s e i takia.,e^
^ «h ottanut an&aaoiaa lääkkeitä,
lasihefaiiä y:-«:'1aWoniisva.
« « f a . Kahdesti liän kuiteakitt^-'<Ä
AMERIKKALAISIA JJIHKO-XVNTIA
Kaunokirjallisissa' kertomuksssa
ja näytelmissä kuvaillaan Yhdysval
toja hurjimman yritteliäisj^en,
lannistumattoman tarmon, tehok
kuue-eksperttien, pullo taskpssa kiil-kevain
koulapoikain ja savutieeita
peitteleväin tyttöjen maaksi, mut­ta
, aniharvoin mitä oudompain us­konlahkojen
ja salaoppien maaksi
Silloin tällöin tulee kuitenldn l u p -
miota kiinnitettäväksi siihenkin puö^
leen. nykyisen Aanerikan sivistyselä^
inässä. OroviUessaf Californiassa;
on, vast*ikään eräs Schalovr nimi
nen farmari. kuollut palohaarcayn,
joita oli i^anut ollessaan lahkonsa
"polttoseurojen" uhrina. Yhtenä U
tana oli uhrattu lampaita; seifraa-^
vana' iltana oli poittoseurat hänen
Jankomiehensä kodissa,' jonne jouk­ko
uskovaisia oli kokoontjtmut.
Schadow makasi lattialla, kun hä­nen
jalkojaan, ikäsivarsiaan i a muir
ta ruumiinosiaan poltettiin \ vdko-hehkuvaksi
kuumennetulla hiilihan­golla.
Yhdysvallo'issa on varmaan ^to­ja.
kummallisia'uskonlahkoja, jmsta
ei yleisemmin tiedetäkään, emien-
Jcuin sattuu joku tuollainen tapaus
kuin nyt Schadowin' kuolema tai /jo­ku;
mailmanlopun odotus, jolloin ne
hetkui tulevat: yleisön Snomioon.
Califomia näyttää olevan erityisen
suotuisa paikka uskonnollisten'^-,
toilijain ja petkuttajien toiminman
lähtökohdaksi. Sieltähän se läbti
viime helmikuun 6 päiväkst-ennu»-
tetun mailmanlopun odotuskin, k<an
eräs Los Angjelesissa asuva TttrsJ
Rowen oli 'kertonut enkeli iGahrielin
ilmestyneen hänelle ja sanoneen sil-'
loin olevan viimeisen päivän. MrsJ
.Sowen öli'j6kO'tahallinen petturi tani
I^^euvosto-Karjalai^
CANADAN SUOMALAISILLE
TYOLJUSILLEI
•aJoseriti—s
•Canadan suomalaiset työläiset,
jrhdessä Yhdysvaltain poolella olen
vien suomalaisten työläisten kans­aa
ovat erikoisella mielenkiinnolla
^seuranneet Neuvosto-Venäjän ii/ää',
•tystä koko sen olemassa olon ^'an.
Varsinkin Neuvostoliittoon kuuluva
Autonoominen Karjalan -l^vosto^
tasavalta, on kaikkialla-JlniiTikan,
mantereella elävien rahelKstgn Siip^
malaisten työläisten -kiiateän mie­lenkiinnon
esine.
Karjalan kehityksen tcäeemniin
seuraaminen käy rnrthdällimksi a i ­noastaan'
lukemalla täällä -Hnsesty-neitä
lehtiä ja painotuotteita. ^Täl­lä
ei tahdota väittää, %tt«kö Cana­dan
suomalainen tyoväerilehti Va.-
paus voimiensa ja 'leh&ssä löyty­vän
tilan mukaan seosaisi täkä­läisiä
asioita, mutta :nS£k6n tarkka
ja täsmällinen seuraaminen'on^mah-dollsita
ainoastaan "*paScan rpääl-lä."
Tämän vuoksi lähetämme ylei­sen
kehotuksen kaikäTfe vCanadan
suomalaisille työluaDe, «että tilai­sivat
itselleen "Punaisen •Karjalan"
joka ei sinne maksa Icttin 'suunnil­leen
"^0 senttiä ( 1 nspfa) 'icaukau-delta.
—
Erikoisesti kehottaisimme Cana­dan
s. s. osastoja tSaamaan' "Pa^
naista Karjalaa" ^hikutapiin jonk-kojen
laettavakkL Sen "tilausmak­su
ei osastojen varoin'suuHa tun­nu,
mutta se sen «nemmäin hyö­dyttää
tiedonhaluisia iyöläisiä.
'Punainen Karjala* ilmestyy nyt
kolme kertaa viikossa* ntmtta suun
uitellaan sen laajentsxiiifita ••useam­min
viikossa ilmestyväksi.
"Punaista KarjafesT 'tilataan o-sotteella:
"Punainen 'Eairjala**,
Pushkinskaja 8, Petrozavodsk, A.
K. C. C. P.
Koska osote tänne ^Heviin kir-r
jeisiin tulee Srjottaa venäjäksi,
niin on tilaajine helpompi lähettöä
tilauksensa sikäläisen mtiliiklreen-sä
kautta. v . ,
i .ToverBodeHa
"Punaisen Karjalaif' konttori.
s nomeen
SalftSte.ll!yaiiiatiaa
motdksekäi.
l«40;idfcn -oli hedelmällidniinä
umnen -u^odlähkojen syntymiselle^
V. l«Ji'4 -Winiam MiUer tuhanaen
uskovsiisiensa 'kanssa odotteli m i ^
manloppua. 'SM^'Oi se tullut määr
rättynS rstlkana, korjaili iMiDer las­kujaan
{ja -oddtti -uudenunan ^ kerr
ran, jualtu -uskovaisten luku ^mheni.;
Mbnien -nnfiden f:samoihin, /aikoihin
syntyneiden -udkoiilaHkojen. ohessa
panivat Fox «siisarukset -v. "18'48 alul­le
spiritismin,; j(»ka -perin. lapsek­kaista
kojeiäta 'alkunsa'saanut vou-hotteln
• on v eittemnfin levinnsrt hy­vin
laajalle. V. 1843 Joseph Smith
kertoi saaneensa moniavioisuuteen
valvottavan ilmestyksensä. . Mormo-nismi,
joistaldn alkupeiäiS^tä kar­keuksistaan
Jäjvottttna," on -yfcä edel­leen
voimakas aSk«nlsd&o, «ionille
paikkiämnnilleIcvinnyt;^^ itJtahin
Tuli kaa talikin teci auitä UUden
Siaalin rakentamisesta mllä Finnish
liarha^^aistisn^ksien uhri; mutta- siel-|
la täällä pititin maata oli paljon !h-j
misiä, jotka empimättä nskoivat hS-* \ 0?ganl2ation, ot Canadan osasto
nen ennustuksensa jumalalaksi il-l jookouksessaan maalisimiiB i29 .jipä-
RnotsiD-Ämerikan Linjan labtava
"STOCKHOLM
LÄHTEE HALIFAXISTA SUORAAN GOETHENBURGIIN
Maananteina t. k. 27 piQä
Taina on i^imeinen kerta tämäh kevään aikana kun
Kamaa lisian laivat ottavat matkustajia Canadasta.
Siis jos te iiatemtteanukavan^ matkan min tehkää se nyt Paljon suomar
ma^tkustajia imenee tällä laivalla. — Matka siis tulee olemaan
imellytiavä, wkistävä ja nopea.
la2&mSmii hinta $11050. Edesfakaidn $186.00
LSlien^aä tlä^ja saadaksenne kää^ asionnistojen puoleen:;
SlSSL€a»ffiEBie;St«W. 470 Main Siteet,
WlNNflPEG, MAN.
J. V. Kannasto»
BQX 69, SUDBUBY, ONT
' V a ­tusta
j a lunväksyttiin tuo auunm-^
tehna sekä jiäätettiin Jalaista kaik-i
kien nimet Vapaodessat jeiSia .avns-j
tavat rahalla tai työllä, sillä työ-:
aika lasketaan it^uis xahan" :ar9iad-seksL^
manfit tulevat Jähitnlevai-anudessa
olemaan tipTiti»»" jialstoilla.'
Näinollen ioivomme iflkaisen, jo­ku
hahifla jettä haalinzakentaminen
snijtusi etefix)päin, itmoittayan Jtona-|
tealle nöasä anuodcsa: -väm afam-taa
zakentarmsita, ällä ae Stelpät-taia
laeitä dsuuren velkataakan alle
jontnaäeta Ja niin d l i ^ o & i eduk­si
toiminaaUemme, .alia Jcä^tfH-vlssäxnnie
olceat rahavarat cSvät vk
suuret, joteo olisi $sexäkla xmss-J
tus tervetallätta, siltä' Joi&KnD Jcä-'
ovetotvoinna Ja soitannollisena nuo-xukaiaena
(oli hfia tervetoliat vie­ras
Jiienoimpiin perheisiin. Hän aJ-
:koi Jiäyellellä ri^mansseja: j a laU'
J])J4, jjoilla hän "sydmmet Aokal-siV.
.Jonkun ajan kuitattua innos-
.tui ihan säveltämBän soitiDBiiuiik-icia:
Hän sävelsi viulukonsertin,
jjianntrion.' j a > kappaleita cellolle.
Kdikkta töistään hän sai tunnus­tusta
J a tämä kannusti hänts yhä
suutaaipiin töihin. Hän sai halun
'teattfiriin, tosin ensin amatööriteat-akereUin,
joille hän ensin säveltelL
IChä ikarkeammalle paloi hänen ha^
ihmsa J a sen vuoksi päätti hän ryh<
^ t i o s s a se täyde11eeä'1ia!llft9ee ko­t
o poliittisen ja liOce^lämSn. U u ­dempia
uskonnoflisia siirtolalta oh
snsträalialaisen John Dowien ^
«stama Zion City, -^lllinoiaiissa. Kyt
siellä hallitsee hänen seuraajansa
Wilhur <aenft. Voliva^ joka tuonnot-tain-
julisti «n&an litteätafi . pannuka^
koksi ja tuvaankannen Uinteäistä
aineesta tehdyksi; aurink:o, knu ja
tähdet riippuvat siinä kuin kattoa
lantirat.^Hänen tähtitieteen» kannat^
tajia on vaikka;kninka patjon skmoSn
l u i n jdidenkin ' hänfen uskonlöppak
kittensa, että, väldjudmat,' tupakka,
Hikknvaknvat,' purukumi, oisterit^
sianliha ja- hanunaspnlverit ovat
iästä ^^peiketeesta. Maanknulnisa
profeet^l» vdtiomies William Je»^
nings '*ftyäh; 'on - kehitysopjna too^
iMtsevOla saamoOIaan saanul kään-nytetyiäl
jRAonofsiit valtiot takaidn
aakalaiskrasoJeB loomistartdUnt
«änä päätti, myydä nykli3Bsn ;liaa&n
Seimi Koskelalle $2,300 kauppa-
Monasta. Talosta en eunttettav^
pois ibeittäfcuun 2 päivänä; v
kuitenkin samassa' kokouksessa
pSSAättiih alkaa' rakentamaaot '9int'|
i a tUloa ennemmin ostetafie tt^ib-tile'
irfa0]|ipsonkadulle. Tyet päär
tet^aOän aloittaa aivan heia, joten
valitsin erikoinen rakennadiomi-tea;
icdKa jöbtokunnaQ kanssa jär-jestää
^itSsuunnitelmat. Valiblkli:
tulivat Mamy Kulmala, V. Sossi,;
Seimi Soakela, J . Nikkaiien Ja j&.
HolmbessT* ^'
Scugaaarcagt jpäivänä olikin fcoss-i
teah kokous iia<niin sitä alkoi aik»''
valmistelut ttt& iZmän ollessa^ lifk-;
idessä on J© ^(feffit hjrvässä menossa»
koska poSat fmskevat; hikihatussa
kellarin tilaa nassta puhtaaksL In-r
^ostus ^ n^rtöi. <o!evaff.;''jokai8ella
suuri päästä , «rteen ' taloon kun
pojaf olivat hetiiiRälmiita, tekemään
ilmaista QrStä, jos onkin 'tavtynyt
osalle huolehtia ruokaa taloh puo­lesta,
kun ov!^ pitksnisen tydttS-myyden
takia joutuneet poikkiflai-eeksi,
kuten atä' sanotaan.
Vaan lapiot heiluvat, niin että
huomaa 8en> sivulta katsojakin, et­tä
kyllä se tyonjättp^ett voi jpal-jon.
Imin se , vaan on yksimielis­tä
Joidckoa' ja ota 8^ todella on
tällä kertaa*^ J a ; kun vaan , ote­taan
se, tosi Igrsymys ajateltavakai
että tySIäisetluin ovat Ika^talisteil-,
lädn palatsit'rakentaa
ffl se ei sitten nonst» yl^s^ oma Ut-loldn
niihin os oikeus poiketa i^HS,
senkin jälkeen, Icun on saanut sen
vabaSk^ .BailBeDnttskondtea tOd.
dsastoUe dtdotuksen ett» Oetaan
ottunaan yl5s »iten paUon jäsenet
jlyä (ciikein perihphojaisesti ja etOfi
wän tgiettajan johdolla opiskele
si on karttuisa. Ja kun taas M - | niaan sävellystaidetta. Hänen on
saalta fcäätSmme että laikaan|j^tji — siihen aikaan kuu-meistä
ei voä suuria anmnoa Ma-^ luisan — Cherubinin oppilaaksi,
joittaa syystä, kun tyJSläacsa täy-| färeUettyään erään messun ^ hän
tyy elää iyoclään j a ; i ä i ^ JBäikai
On paköitettu Scokoamaan' liikevoit­toa
kapitalistcSie, niin keneokaänj
ei tulisi^ ujostcSa; jos ei veikkaan
suurilla rahaeriSä esiinty2^" Hm-seita
- puolen on kuitenkin leMes-sä
julkaisu tarpeellinen, että jolai-ifien
voi siitä nähdä, onko kaik­kien
alustus merkitty oikdJB.
Sitten : lisää aäasta '-kun ehdi-
Staän.
Poikaaichet ja akat ovat muM-noissa
olleet keskenään jo indem-
-män aiksia salaisesti, vaan asia tu­li'Hmi
kuitenkin ja heidän oli pak^
lio tunnustaa mitä on'tekeillä, ja
oan>in se kuticutti'mieltä kun se
el vdllntkiaan mitään pahinta laa­tua*
Sanoivat että he pitävät; oi­kein
<yoimat fltamat Jmhtikuun 9
pSivSÄä, jar kleldvät «anomaan et­tä
hfitä. sinne, «aa Mtten tulla u-kotkin
-näkemään mitä se kuherrus-aiks
on 'tuottanut No sidiä sit­ten
t««taan. Tullaan Inm kSs-ketään.
— Baportterf.
A U B E B
Daniel Cleancois Esprit Anber
ilausutaan; Obeer) syntyi
Ttenskassa Caenissa, 29/1 1192,
Isänsä oli UäMfan]fi&Uf Sa senai-kasisen
tavan makaan - jpiti pojan
jatkaa fsänaä anmattla. .Saatuaan
Toivat vt^-yOuTiimaMfm. «trgfr
hyvän poHJakasvataksen jontoihän
Lontooseen erffibeen kanppakon-
Innnl TaiteeUisesti lahiakäs nuo^'
ndEainen, ei kuitenkarä- v i i h d yt
loranpapälaUa, vaan p i ^ takaisin
oli fdliiäa)']7i'^0tias - ^ r y h t y i bäO
J3tt!maani!y^enBimäit(tä - oopperaansa.
Bt ctti stek^ytöksinen, nimeltä "So-ia:
i&tsn„}eai^yfi"... Muutaman vuo­den
perSstä tul! häneltä^ taas pari
jSexM ioq}!peraa. Tähänastiset sä-n^
ykasmä foli hän säveltönyt vail­la
<aIottde1i:»iia huolia rikkaan
isaa igtkftnnn ipoikana. Kun isän­sä
jmi|i näaöi} .aikoihin kuoli, huo--
mattStddm, että koko isän rikkaut­ta
ei oBut alemassakaan. Koko
perhe jäi ' ^ l e paljaiUe" j a sU-fann
toamam amori säveltäjämme
elämän näyttävin Jiänelle aivan uu
den, häinelle tuiki oudon puolen.
Hänen täytyi nyt Jryhtyä ansaitse-maan.
Tydtään Mn el vaihtanut
muuksi hän jatkoi mielitystään:
oopp^itteu sävelfcämistä. Tjcto
hänen: TOrattomuadefltaanko lie af-
'VafaudenVappunumero ilmestyy tftnä vuoteinä lauantaina 26^^ i
pSäxSta&ha^ Tähän numeroon otetaan ty&Udatenvapptu>nnen*
V tolMotuksla i a on niiden hinta 26c niin perheiUiifcnJnyk8iti|d^^
täkäa. Saanaan hintaan julkaistaan mydskin osotteet
fjifcfimiaatgn ilmotuksia voivat asiamiehet myäakih tähän. nn*v
meDoea «ttaa tavallisilla hinnoilla. 'Pienimmän liikemiesten ilmo^
tuksen hinta voisi olla inoin|1.00j)ältse jatkuvat Itmotukset voi»
vat oUa pienempiäkii/. Ylideiir dollarin hintaiseen llikeilmotuk'
teta.a tietysti mahdu paljon muuta kulu liikkeen n l m f j a osoj^^
^^otavastoin fSjOO ilmotulcseen jo mahtuu melko paljon tekstiäkih.
Vapauden vappnnuraero tulee tavallista ko|coa sonrettipi^ f».
,(en siinä senkin puoleista J ^ n u a ^ ^ ilmottaa. ^
Ilmotusteii pitää olla Vapatiden konttorissa t huhtikuun .'pooli-viliflsä
vflmeistäin ja tietysti sitä parempi iaitä<8ika8emnih^i^^
saapuvat
Asiamiehet Käykääpä asiaan tarmolla käsiksi. As!amie»>
palkkio tavalHnen.
TovemudeKa
Yapaudeit konttori.
PtaSirfin. ' Ollen zfkkaasU^ po^ieesr
beuttanut aen, että yJeisSmenestys
piOnenL Kaikekd oomkn tutustui
hän runoilija Ei4ene SeHben kans­sa,
joka ryhtyi hänelle valmista^
maan ^oopperalibrettoja (tekstejä);
Saatuaan näin arvokkaita tekstejä
innostui hän yhä<' enemmäa^yähän-sä.
lietieetyB kasvoi kaaramlstaan^
Sekä yleisö arvostelu oH hä­nelle
suopea.^ Ensimäisen suurem­man
menestyksen saavutti hän oopr
perollaan ''Le macon^' (saksaksi ''Maur
rer - nnd Sehlosser" suomeksi
"Muurari ja lukkoseppä"), jonka
bäii sävelsi v. iB25. Seuraava
suurteoksensa oli **Fta Diavolo".
liblemmat nämät olivat koomillisia
oopperoita. Sävellettyään vielä jou­kon
sekä koormilluna että lyyrillisiä
oopperoita^ Joissa kaikissa Ilmeni
Btoen aekft, i^tmiilisesti ^ soin-nidlisesti
.sanrf fiHtoniutensa, lyb-
» • • w w w
Vappujuhlamerkkejä
Kaikkia niitä osastoja, nilrikomiteoita y.m., jotka halaavat
saada juhlamerkin vappujunllmsa, pyydetään niitä tilaamaan niin.
ajoissa että tilaus on Vapaudessa viimeistään huhtikuun 10 päi­vään
mennessä. A
Juhlamerkkien hinnat evatr.
SILKKISET 7c kpl.
PAHVISET 3c kpl.
Lähettäkää tilaukset osotteoHa
VAPAtJDEN KIRJAKAUPPA
^ Boa 69/ SVDBVkY^ ONT.
tyi hän/Säveltämään oopper^/Tor<'
ticin mykkä** {''Die Stomme von
Portici"), -joki»' nosti ' hauet''njalr^
neensa kukkuloille.^ Vielä ryhtyi
hän säiQeltämään oopperaa' '^Naamiorr
huvit", mutta ^llä hän'ei saavut­tanut
menestystä, > (&unaaalhei«en
i a -nimisen oopperan, 'nivelsi sit­temmin
italial^nen Verdi parem-,
maila onqella.)
Lontooita tultuaan eli Hn koko
ikänsä Parilassa. Niin .suuri tai-ieiiya
kuia Jiln ^likfo, niin' Juon­i
a ia varsinkaan, maaljifjieTlitntHf
hän el ymmärtänyt olleidcaan: ^' t--
rään^ omituisuutena ^hSäestä ^-yp^,
kerrottu, '^ttä' hän ei" mUloii^kaan /
voinut olla näkemässä eikä'lcnule>
massa oBiia oopperoitaan; /'
Vanhoilla päivillään sai^ hän rän-.
saatrti 'sekä kunniaa' ettfi tnnUttiK.
tusta, 80>ynoi{8ena ^ 187i/-^^^
kuoli hätt^Ftoiisissa P a r i e n .pllrl^
tyksen. aikana.