Vapaus, September 27, 1926

              mtelm
mi ^ammmmmm
l «hm 2'
-:• -.^ ••
No; 112 - ijfte
TAPAUS
Canadan sqoinalaisen tjroväestSn ainoa 2äneiikanxiattj^a;
fkiiest}^^ Sadboiyss^ Ont, maanu
j a perjantaina.
— • T o i m i t t a j a t :
^ S. G / N E I L . AEVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
Tlie only organ of F i n i i i ^ in Canada^ Pub-p.,,„
i^,-,;,J-ViättA in Sndbnry, Ont., «vety ^ilonday, Wednesday
, f Rci^Stered at tbe Post Office Departtnent, Ottawa,
~ . . . TILAUSHINNAT: <
Canadaan yksi vk. $4.00, pnoU vk. $2.?5, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c , ? " , . . .. \ . '
Yhdysvaltoihin j a St|omeen, yksi vk. $5.60, puöli vfc
1.00 j a kolme kk. $1.75. ' ; i^iJ^;i^vS
Txlaaksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbet^amaän,
paitsi aBJamiesfen jojlla op takaukset. •
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta. $2.00 vkaksi^k
AvioUittoonmeno llmotukset: 50c' paläte :
NinienmöutosilmotuksetSOc ;kertJa^:;$li00!3n^
Syntymäilmotukset $li90 ikerta/ $&flO'^^^^
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa; $3.0irkakäi kertaa;
Knolemanilmotukset $2.00 kerta; $50c>Iisämaksu
kJitoslanseelta tai muistovärsylta. ,
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c fcerta;f$^.00
kolme kertaa.. . ' \ . ^ '
Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttunrien oh, viaa^
iloittaessa; lähetettävä ilmotushinta etukäteen.- ^
Maananiain lehteen aiottujen. ilraotttiSten pitää olla
li^^^^K^konttorissa lauantaina;; keskiviikon^
'"X perjantain leliteen torstaina'kello 12 päivällä. ^
I^SHIIIÄI^ ; General advertising rates -760 per col. incb. M i^
Vnjoium charge for single insertion 76c The Vapaus
}8 the best advertising medium among the ? Fintiisb
pponlp f n 'Canada ' • , '
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty BIdg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosotef BoxOg, Sodbiiry, Ont.
-Jos. ette" milloin taliansa saa vastausta enämäiseen
rlärjeeseenne;^kirj6ttakaa^ttndelleen liikkeenhoitajan:^
^iponalliseila nimellä. ^
»OT.. T , r « . * » T X T 4 o « . « Liikkeenhoitaja.
SääHttävää ^olceutta
;nuineros9aah 215 toimituskirjotukses-
Icasittelee: vaalilupauksia ja poliittisia^
Yhdysvalloissa ja tulee ^ siihen johtopaatokseen, että
ole ai^a ^haaskata vikeUyyn^^l^^
Sen kalkkivVoimat'tarvitaanftQde!^^
Vf juuri se säälittävä sokeus ilmeneekin, kirjottaa ^overk
' ' ie^tenmie «Eteenpäin». ' ' '
P''^ , Vaikka, kirjotukfeessa myönnetäänkin, jatkaa lehti,
että tämänlainen til^ne
ä tietäretta työväönIuokka\l>
Icautta poliittisella ar^r
tyoväbiluolcan enemmistö vielä
puolueiden: talutusnuorassa
voimansa, niin silloin olisi
p g g f lipp^noerikassa saavutettu suunnaton edistysaskel, jos työ^
^^^iljfptlaMlultJdia^d^ itsenäisesti, oman; luokkapuolueensa
i ä ä i l » | ^ a l l a ^ isi^tyk 'poliittisissa taisteluissa. Tätä' edistys^
iiukäänsaada,'
laajan tyo*
luomi»
selui^v^vHeitarkottavat; Johtaa" A
~ ' ' " ' " " vallankumouksellisr
valtion ' luokka»
^m^mm.-- r •- r ' 'vaenluokalla ,ol^:
^' mahdollisuutta enempää taloudefllista kuin poliittista-
• • kaaii tietä turvata asemaansa t tulee Itioda ensiksi tyo-
^> ^ ' väenluokan valtio ja sen' kautta kulkea kommunismiin.
Imeltää kokonaan työväenluokan polHttisen taike-
'merkitys^^^ W taantu-imuksellisiK-
kanta,' mitä esit
mg,
mmk
mitään muuta kuin suurkapitalistien asiaa. 'Jokaiselle
1 muotoa esittää kuin kokonaan poliittisen taistelun hyi
kääminen, niin he seuraavat silloin suurkapitalistien
Yhtiöiden aimnattiyhdislysteii
Amerikan tyoväenliiton pubeenjolitaja' ^:WiU
Green on Philadelphiassa pidetyssä Amerikan :feolIi-
$uuskongr^issa pitämässään puheessa ennustanut, yh­tiöiden
ammattiyhdistysten ttilevan häviämään tässä
maansa talqudellisen kilpailun. :painostuksesta.: Koros-taenistiuriäVpäaomiajav
suurta koneiden J a työläisten
määrää vaativan suurtuotannon nopeaa il^asvamista^ ju­listi
Green yhtiöiden ammattiyhdistyksien V perustamisen
pelkäksi kokdlolcn» ' ^ .
«Yhä täydellisemmäksi kehittyvän, teollisuuden'kiU
paileva luonne», kertoo Federated Press liänen^ jatka-nrä/^
ktekee inhimillisten ja isällisteif m
tamille työnantajille mahdottomaksi ipleriu^^
pitää omia yksityisiä v amnmttiyhdistyl^iä: työläisiään
vartoi samaan aikaan, kun heidän^ kilpailijainsa teol­lisuuslaitoksissa
i: -ei.ole ^ minkäänlaisiav'amma,ttiyhdis-tyksiä.
» ' ' / ^
Ka
sanoi, että niiden: - hävittäminentahi;häviäminen. on
mahdotonta, koska ne perustavat k^U^
etuihin ja edustavat inhimillisen edistyksen henkeä jat­kuvasti
edistyvässä sivistyksissä.
J^^
ville työläisiUe olisi saatöVa selväksi se 4osiasiai~e^
eiiiriitä, että «ennustetaan»,.yhtiöiden.ammattiyhdistys,
ten tulevan häviämään taloudellisen kilpailun pairiosr
tutsesta;-Eivät, työnantajat i«inhimilli^
motiivien ilmoittamina peruste ja ylläpidä onua^^^^^y^
lyisiä ~ ammattiyhdistyksiä työläisiään varten - samaan
aikaan, kun heidän kilpailijainsa teollisuuslaitoksissa
ei- ole minkäänlaisia ammä^yhdistyksiä»j vaikka teolr
liäuuden: kilpaileva luonne sen kuir&a^ hyvin sallisi. E i ,
kyllä Iheillä on toiset tarkotukset perustaessaan omia
sänmattiyhdistyksiään slelläi missä he eivät onnistu^^t
Iäisten ammattiyhdistyksiä sellaisiksi muuttamaan. Ja
tämä tarkotus: epäilemättä on: riistää työläbiltä heidän
taisteluaseensa^ heidän taistelujärjestön^ ja asettaa tä­mä
tahi tämän sijaiseksi perustettu yhtiön ammatti­yhdistys,
työIäisteÄ etujen asemesta^ ^palvelemaaniJyön-antajain.,
etuja. '\ ' ' ^ - _
>i^Jos kerran on perää siinä väitteessä, että yhtiöiden
ammattiyhdistyksistä ja
työnantajille,'ja tottapa' siinä ^p,n, 8|llä eivät työnanta-jat
pidä tapanaan perustaa sellaisia laitoksia, joista he
elyät m^ään hyödyTniin äiinä tapauksessa joutuvat ta­loudellisessa
kilpailussa paremmalle puolelle^^
antajat,'Jotka^ «inhimillisten ja isällisten vmotiivien in­noittamina
» näitä ^perustavat ja. ylläpitävät, eivä
suinkaan ne, joilla ei ole yhtiön ammattiyhdistystä apu­naan
työläisten riistämisessä tai ^ne, joilla on vastassaan
omiin ammattiyhdistyksiinsä järjestyneet työläiset.: Hra
Greenin vennusttdcsenitoteutumi
vähä toivoa. Ei ole- varmaa, että yhtiöiden anunatfi-yhdistykset
häviäisivät edes siin^ään täpaiScsessa, että
kaikki työllisten. taistelujärjestöikseefir >perWamat am­mattiyhdistykset
ensittv hävitettäisiin Ja^^^
ka niistä kerran on työnantajille hyötyä '^työläistensa
riistämisessä.
Wrhaiten voidaan niistä vapautua sen kautta, että
järjestetään järjestymättömät työläiset ja muodostetaan
nykyisistä aminatfiliitoista todellisia: taistelujärjpstöjä
joiden toiminta ei jätä mitään ttlaa yhtiöiden ammatti­yhdistyksille.
Mutta tähän ei hra Greenkään erikoi­semmin
kehota, vaikka se kuuluisi hänen velvoUisuuk
siinsa Amerikan ryövaenliiton puheenjohtajana. Siitä
huolimatta; ön tuo työ kuitenkin s suoritettava ja sen
iäuorittavätluokkatietoisten ja rehellisten työläisten yhä
lisääntyvät^ voimistuvat joukot.
" ^ s „ .
Suuren' johtajan vaatimattomuus
^Tov.' Stalin, Neuvostoliiton konnnunistipuolueen ^ sifa'
teeri ja y ^ i kommunistisen liikkeen vaikutusvaltaisim­mista
mielustä,:kertoo kirjassaan «Lenin ja leninismi»
vaikutteistaan tutustuessaan ensi kerran Leniniin. «Vaa­timattomuus
» otsakkeen alla kertoo iiäA seuraavaa:
T a i Anna^Louise.^Strong,'joka/on sissä; kapitalistisen ;trustin^'>;te
nykyään a KeuVpsto-VenäjäIlä,I^naa *" - — ' — ——
knEJotuksessaan neuvostohallituksen
kirjasesta, i. rnuelenkiintoiaa. -' kohtia
osotukseksi ;^inka^^^ s
kentaminen r.^tyoväenmaassa edist^y^
kirjasessa. Jota hallitus - levittää
kansan ;'^syvienv rivien: keskuuteen
kaikkialla maassa^ sanotasfh.' mjn.
senrfiavap:
"Sitte vuoden 1921 on valtion
omistamain ' j a käyttämäin >: teoIli«.
suutoien määrä -kasvanut .paljoa; no­peammin
kuin yksityinen teollisuus^
Vv. 1921—^22 oli valtion koko tuo­tanto
vain 850 milj. ruplaa- Vv.
19'24-r25 . Jiousi se 2,600,000,000
ruplaan. Tänä vuonna toivqtaan
päästävän4 biljoonaan. ^
"Yksityinen, teollisuus on mySs-
]än - noussut, mutta säännöllisesti
vähemmässä suhteessa. Kaksi .'v^
ta sitte teki valtion teollisuus 6 3%
pros- ? koko V tuotannosta/ csuustol-minnallinen
tuotanto 3% pros., kä.
o^öläiset 29%-pros. j a yksityiska-pitalistinen
tuotanto 3 % pros, .Nyt
on valtion tuotanto la>honnnt 7 i
pros., osuustoiminnallinen. 5 % pros,
ja : yksitjriskapitalistinen : to
laskenut 2% pi:os.
"Valtion ^teollisuus on nyt saa­vuttanut
. nueieif tehtaitten rakenr
tamisen asteen, sillä vanhat 'eivät
ja^siten- laajensi kapitalismia,^ mutta
meillä /an tekemisi8sä^vaItipn<teh-_
taittenSrk^nssaja\;u
valtioir teollisuutta, "samaQaTlEun' se
^os^palvelee/iräyläna, jota myöten
-v^on^' vwat' tulevat ^^nsalle ilmaii
keskiluokkalaistenjvälikäsien :hyo-^
tyä.. .
"Lokakuussa 1924 oU Sjeuvostojjii-tont:
osuuskunnissa kaksi miljoonaa
jäsentä, V Ukrainaa'' lukuunottamatta.
Kesäkuussa 192.5,' 'vain-^'kahdeksan
kuukautta ~ myöhemminr'r''olr luku
kaksinkertaistunut^-neljään miljöö-i^
s^^friämä. oli tuloksena; puolueen
suorittamasta osuustoiminnan;' laa-jentamisl^
amppailusta.^^^^^ M
'vielä : kohotettava ;. osuuslaitoksien
laatu niiden paljoueIen\ tasallei; Vie-lä
<^ olemassa^ keinottelua^ tuhlaus­ta,
vielä 'on voittoiluakin, ' mikä
kaikki^onviärvotonta: osuustoiminnan
lv\ : ' ' puolueita, äänestävät niiden hyviä-miehiäf ja' kiristävät
> ^'^^ omia kahleitaan, joilla kapitalistinen järjestelmä heitä «Ensi kerran kohtasin Leninin bolshevikien kqpfe-
' renssissa Tampereella' jojilukuussa v. 1905. Toivoin
^r,^»i^.^.'.'..rr^r,:_,,: ^ , . „ . . . . . . . , . , • uakeväni puolueemme jättiläisen, suuren ihmisen, ei
Se Industr,alIstm,«yhpob,tt.nen» kanta ei ole mi-1.^^^^^^^^ poliittisesti, mutta myös fyysillisesti,^ sillä
7^ ^ tään muuta kuin jäijiettomyytta.' Mikaan tyovaenhik-
, keen haara ei voi olla kuin mielikuvituksellisesti^ ja^
r- itseään-pettäen «yUpoliittifien». Kokemukset «sottavat,
;W:W:kin:on joutunut jatkuvasti ottamaa^
poUitliseen elämään. Se on käynyt k
on .ollut poliittisia tarkotusperiä, oikeustaistelu­ja,
joita \ei ainakaan voida- seljllää -taloudellisiksi 4ais-
I teluiksi. Myöskin Industrialistin kannattajat joutuvat
^'' ottamaan osa kunnallisiin vaaleihinkin, kouluasioin
järjestelyyn maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Katk-
. . kea tätä on tapahtunut ja tapahtuu- Industrialistin ja
^ • ' I. W ; W : n toimintapiirissä, mutta sokeasti^ järjestymät-suhteessa
ole mikään csiin^
ei IndiiistriaHsti ^kel^ota
|: . työläisiä ja köyhiä farmareita, jotka kaikesta huolimat-
L^-i ' * ta ottavat osaa poliittiseeiddn elämään, esiintymään
järjestyneinä, luokkavoimaansa kokoavasti eikä hajotta-o
vasti? "Siksi, ,että se ei jaksa ntUidä työväenluokan
' \ , kille elämän aloille
taistelun laajuutta, välttämättömyyttä ulottaa se kai-aloille.
. 'v^ -J
' ' / Se pidinti työväenluokan voiman tarvitsemisesta to-
^ dellisissa taisteluissa, tarkottaen lakkoja ja palkkatais­teluja.
Mutta^osiasiat • osottavatj että niiden voimat,
työväenluokan' taistelun näkevät: kaikessa laajuu­dessaan
kommunistien -^riittävät paremmin näiden
Passaicin
osottavat.
i^PII'^- i 'Selvää onv että; mitä kiintoisenimin työväenluokka al-
P ' ' , kaa huolehtia poliittisestakin esiintyraisestäänj ^sitä ic-hoisamiAsn
se voi ottaa osaa kapitalismin piirityksiin
. K ^ i / ; ; : ; 1^^^ taistelujenkin kautta. Suotavaa olisi, että
' . . Industrialistikin koettaisi tulla ymmärtämään tämän
s;;;iii-><;-';-'V'. T;>•:•
lausuu lehti lopuJösi.
mielikuvitukseni oli tehnyt hänestä komean," liuomiota
herättävän jättiläisen. Miten hämmästyinkään, kun
näin aivan tavallisen ihmisen, keskimittaa lyhyemmän
midien^ joka v^lkomuodoltaan ei missään suhteessa
eronnut tavalliselta kuolevaisesta.
^:. «Yleisen käsityksen mukaan on «suuren ihmisen»
aina tultava myöhästyneenä ^ kokouksiin^ saattaakseen
.^kokouksen . jäsenet hengitystään pidättäen odottamaan
hänen ilmaantumistaan ja varottelemaan toisiaan:
«ts . . .-hiljempaa . . . hän tulee». Tällainen seremo­nia
ei minusta tuntunut liialli$elta, sillä sehän vaikut­taa^
^herältää kunnioitusta. > Miten, hä
saadessani ^ tietää, että Leniii tuli kokoukseeni, ennen
edbstajia: ja ^.painui johonkin nurkkaan, • antoutuen
muitta mVilkitta aivan jokapäiväiseen keskusteluiiyi kon­ferenssin
kaikkein yksinkertaisempien '. osanottajien
kanssa. En salaa, että tämä silloin näytti minusta tar­peellisten
käyttäytymissääntöjen rikkomiselta:
«Vasta myöhemmiru ymmärsin, että tämä Leninin
v-kainkertaisuiis ja vaatimaton käytös, pyrkimys jäädä
huomaamattomaksi tahi ainakin pysytellä syrjässä eikä
alleviivata ,vaikutusvaltaista . asemaiyjsa r:— eitä tämä
luonteenpiirre oli T eräs Leninin .-— uusien joukkojen
•uuden rjohtajanv' iii^iskunnan syvimpien «pohjasakko­jen
» 'johtajan, vahviimAista" puolista.»,
- ~ Työväenluokan vallanlcutnouksen ensimäinen as-keL
on köyhälistön; kohottaminen valtaluokan asemaan
kansanvaltaisuuden taistelun voittamisdcsi. — Marx.
enää ; riitäi i Tänä ; vuonna rakenne^
taan 117 uutta tehdasta j a myllyä:
ja kulutetaan yli 800 miljoonaa
ruplaa^ näihin - uusiin rakennuksiin
sekä vanhojen kozjatiksiin.. (Nämä
lainaukset o?i t : r i Strong tehnyt
hejnäk. 25 p. tänä vuonna.
ToimO^^ - M ^ on • teollisuudessa
kaksi :^äpyrkimystä: uuden: raken--
tamisen; laajentaininen ja;vanhojen
tehtaitten; tekniikan kohottaminen.
"Meidän on nyt harkittava oikea
Iiri ja teollisuutemme kehittämiselle.
Kapitalistinen maailma esimerkiksi
haluaisi myydä; meille puuviliktayar
roita. Mutta me sanomme:' E i liiin
paljoa 'Puu^villataväroita, vaan ko-:
neistöa puuvillatavaroi^en. valmis-
•tamiseksL,.-,Ei niiri paljoa autoja ja
traiktoreita, vaan koneistoa iirden
valmistamiseksi.-:' Kapitalistinen :maa-ilma
Eäluaa tehdä'meidät siitä riip­puviksi.
-Mutta ' me haluamme, olla
-itsenäisiä. Tämä on sangen tärkeä­tä
meille. Muussa, tapauksessa jo-naJdn
päivänä; kapitalistinen'maail­ma
äkWä vaatii vanhoja tsaarin vel­koja
Sieiltä,' joitten korot yksinään
ovat biljoonan ruplaa vuodessa, ja
meidän olisi tultava' sen vallanalai-;
suuteen ta^ jouduttava puristuksiiur
tavaroitten puutteessa.
~ "Äskeisessä puolueen kongressis.
sa oli kaksi teoriaa siitä minkälais­ten
tavarain maahan tuottamista
meidän olisi edistettävä. Vähem­mistö
(Sinovjev-Kamenjev-ryhmä.
-t Toim.) tahtoi myönnettäväksi
avoimesti, että Venäjä 'on^maanvil-jelysmaa,
mikä ' lähettää "^viljaa ja
tuotlaatehdastuotteital Mutta enem-:
misto (Kommunistipuolueen jphtp.
— Toim.) päätti, «ttä_sellainen pe­laisi
kapitalististen^ maitten kädin
ja saattaisi meidät niiden alaisuu^^
teen ja että meidän on kehitettävä'
teollisuuttamme tyydyttämään maan
tarpeita. . , >
"Tässä on metalliteollisuutemme
tärkeiii. Sillä pitkät ajat tämä teol­lisuus
raahusti kaikkien, muitten jä-lessä;
Jljutta 1924 äkkiä alkoivat
teollisuus, kuljetuslaitokset ja maan­viljelys
tarvita koneita, kiskoja, au­roja,
leikkuukoneita. > Niinpä metal.
liteolli&uus enemmän kuin kaksin­kertaistui
yhdessä vuodessa.
"Politiikkaamme kuuluu myöskin
pitää 'tuontia' vientiä -pienempänä.
Tätä ovat vastustaneet monet, jot­ka
eivät pidä sitä tärkeänä. Mutta
enemmistö päätti, «ttä se on tär­keätä.
Sillä jos m< m>ymme- 100
ruplan arvosta ja -ostamme 12&
ruplan arvosta, ori meidän deiväsrl
maksettava se 25 ruplaa kullalla.
Ja se merkitsee, että noidan on lä­hetettävä
kultaa pois maasta ja va­hingoittaa
se rahan^' arvoa. Kaikki
rae-muistamme miten möitä-jie pa-periniplat
vaivasivat On yäjttämpt-tömämpää
saada vaTmaa rahaa Hikr
kcelle kuin tuottaa maahan enem­män
ulkomaan tavarofifca.
"Jotkut ihmiset ajattelevat, että
on hyödytöntä puhua -talonpojalle
valtion teollisuudesta. Mutta teol.
lisuus on sangen tärkeä talonpo­jalle.
Ensiksi koska sen kasvu
alentaa sen omia.' veroja; Viime
nimelle.Näitä -vastaan on meidän
taisteltavartietäen, että osuustoimin­taa-
rakentamalla kylässä ja sen:.teT
hokkaaksi saattamalla me raken.
namme tieiä sosiali^iin.
^-"Osuustoimintaa on kolmea UC-j
i a : kaupassa,tnotaiinossa .'ja ImK
tossa.,.: Kukin : näistä - kehittyessään
johtaa myöskin toiseen;; .-'K^
on ; osuu^iminnan täydellinen ^muo-.
to j a kaikkien osuuslaitoksien tulisf
pitää < se vmielissään koettaessaan ve-
'iääC .jäseniään . kaikenmuotoisiin
osuuslaitoksiin,- «i; vain ostossa,^mut­ta'myöskin;
luotossa ;'ja tuotannossa.
"Valtion luotto esittää^ suurta
osaa . V - osuustoiminnallisen , luotto-unionin
kautta. Hallitus aiftaa trak­toreita
ga. koneistoa luotolla, mutta
se intaa: näitä pääasiassa .koUektii-;
veiller siitä syystä, 'että raha-palve­lee:
väestöä enemmän tällä tavoin
•ja :koska: se rakentaa tietä, sosialis.
miin.'
r ySuunnitellessamme tulevaisuutta
ei meidän tule v unohtaa nykyiää
pääpuutteita, jotka o v a t ' ; ( l ) t y o t^
tömyys; (^) korkeat' vähi,ttäishin-;
nat; (3) tavarain puute. Mutta tais­telussa
y näitä kaikkia -vastaan •ön;
pääaseen^;«valtion teollisantemme^^^j^^^^
saaminen^ sekä suuren ::kesknsteo!-t'
lisnuden >: että; pienempien paikallisf
ten ' knnnallisteollisuuksien... Valtion
Tiairfaän teollisuuden palyeltfeessa
olevien , «yöllisten hiknmäarä ^ on
l i M ä n t y n y t v. 1924,' jolloin se oÖ
1,520,000^ työläistä-ja o n ' nyt. 2^
300,00tf'ty5läista7^/Xaikessa: teolli­suudessamme,
suuressa j a pienessä,
o n meillä nyt y l i 7,000,000 työ­läistä.
Samaan m£aan- on-työtto^,
mien luku .alentunut vain vähän:
760,000—^716,O0oj ällä monet t a ­lonpojat
tnkvat yhä\ maalta etsi-
"^mään työtä laajenevassa teollisuu­dessa.
, , ' - *
"Muuan syy, miksi ei ole kyllikd
tavaroita kysyntää tyydyttämään,
on se, että talonpojat eirat -enää
maksa ^suuria rahamääriä imaaloor.
deille j a hallitukselle. Talonpojan
verot-1913,. olivat .10 ruplaa henki­löä
kohti, mutta 1925 . vain 3%'
iTipIaai Myöskään ei- talonpojan tar­vitse'maksaa^
vuolaraamaaloordille.
Tämä maaloordeille ja tsaarille
maksettu raha meni ulkomaille sun.
xeksi ; osaksL NykyMn: haluaa t a ­lonpoika
ostaa, tavaroita 'sillä. Niin
että- vaikkapa teollisuutemme s i ­vuuttaa
ennen .sotaa vallinneen; tuot-tannon,.
ei se ole läheskään kylliksi
talonpojalle. Samalla on meidän
taisteltava korkeita vähittäishintoja
vastaan, jotka johtuvat tavarain
vähyydestä; ,:OSuuslaitoKsien avulla
- "Neljästoista puoSuekongressipäätr
t i : vahvistaa ulkomaakatipan mono­polia
ja kohottaa "valtion, teollisuut­t
a ; rakentaa Neuvostoliittoa talour
delHsen itaenäissryden suuntaan;
saattaa voimaan ;i^ästäväisyys ja
'hopea tavarain -vaihtuminen valtion
J a osuuskaupoissar tehostaan-paran­nettua
tekniikkaa teollisuudessam
me; auttaa pienten paikallisten neu-vostotepllisuuksien:::
leviämistä ja
paikallista alotekykyä; auttaa far-mausta
levittämällä; ..parannettuja
menettelyjä, teolKsoimaUa; farmaus-ta
j a vahvistamalla osuuskuntia ja
kollektiivisia ryhmiä.
"Kaikissa näissä asioissa > työläiset
valtion teollisuudessa ja talonpojat
osuuskunnissaan rakentavat isosialis.
mia.'; ^ Tov..
V Työväenliike Ranskassa.: on suu- etta
iNBSti^erilaistq kuin esim. Englannin
ja . Saksan työväenliike. Varsinkin
'on Ranskan työväenliikkeessä hu
mattava eri suuntien , ransaslukui.
suus j a niiden ^suuntien runsaslukuir:
det. Tämä johtuu suureksi osak­si
siitä, että-Ranskalaina maailman-;
sotaan asti^oli paljoa heikompi teol­lisuusmaa
^^kuin^esift*.. Saksa itahi
linglanti. Ennen sotaa oli Ranskas­sa
verrattain vähän suuria teoUi-:
suuslaitoksiä, -joihin olisi keräänty­nyt
suurempia ^työläisjoukkoja, sen
sijaan Ranskassa oli huomattavan
svmri ';ioukko = käsityöläismallisia>-työ-laitoksia,
joissa työläisten luku nou­si
vain^; muutamaan kymmeneen. '
Tämä jätti työväenliikkeeseen
pikkuporvarillisen {leimansa. Työ­läisten
keskuudessa' oli monin pai­koin
vallalla käsitys, ^ttä.työläisten
ei tarvitse ottaa osaa politiildcaan.
Tällaista käsitystä käyttivät hyväk­seen
jo silloin voimassa olleet PP-;
liittiset^puolueet..; Monet kaiken­karvaiset
herrashenkilöt kutsuivat
itseänsä, ^sosialisteiksi j a monet t u ­livat
sosialistiseen puolueeseenkin,'
päästäkseen :rtyöläisten äänillä^: par­lamenttiin.
Mutta täällä tuonlainen
edustaja' kokonaan, unohti ^ "sosialis­minsa"
ja siirtyi avoimesti proleta­riaatin
vihollisten,leiriin. "Miltei jo­kainen
nykyisen fianskan^huomattar
vampi porvarillinen poliittinen :-hen-:;suoriletukai.
kilö on käynyt läpi^ tuon historian'
(Millerandv Briau4i* Herriot^ Cle-menceau^
vainaja y.m.).
kutsumaan . kommunistiseksi
puolueeksii : • Tämän päätöksen; joh­dolta
oikeistosiipi V Renaudelin joh-
'dölla erosi puolueesta.
Se,, että; kommunistinen:, puolue
muodostui tällä tavoin;, eikä eroa­malla
sosialistisesta puolueesta, toi
myös y mukanaan kielteisenkin puo­lensa.
'cJPuolueeseen jäi paljo horju-
-via aineksia, jotka Jtnenivät kommut
• nistien mukana vain sen -takia, että
nämä \olivat; saaneet puolelleen e-dustajakokouksen^
enemmistön. --Tä.
män takia ^.Ranskan kommunistisen'
puolueen pitikin käydä sitkeitä; s i ­säisiä
.taisteluita, ennenkun se va-pautui
- vieraista' aineksista. Tämän
,ohessa puolueeseen liittyivät par-
'haat työläisainekset syndikalistien
riveistä j a tapahtui tämä liittyminen
tov. Monmusson johdolla. He itu-livat
- vakuutetuiksisiitä,^ että kom­munistinen
puolue on:: ainut puolue
Ranskassä,;;joka todella: ja johdon­mukaisesti
spuolustaa proletariaatin
etuja; j a ajaa vallankumouksellista
politiikkaa.
: Ranskan kommunistisessa puolu-eesgayon:
noin 60,000 jäsentä; ; Puo-;
lueen - pää-äänenkännattÄJa on *{Hu-manite",
jota"" leviää noin 200,000
kappaletta. Puoluetta j'ärjeste-tään
- tehdas- ja työpaikkasolujen:
pohjalle,: mutta ei tätä : uudestaan;
järjestelyä ole vielä saatu ;loppuun
t^nsa ennen kaikkea niillä koAoh.
to maksuilla,-jotka on k a n r S T
semlts-ja joiden avulla se
tanut ylläpitää ja laajentaa eri^t -
mialojaan. -lisäksise on pemSa^
«an.vaatimuksia vastaavan valist,^
Ja .opmto-osaston. ,
Järjestön ' dsäisestä kokoonj,a-nosta
lausutaan m. m., että s a a X
.kun-tyonantajam i ^ J e s t ö t - S^
vat. yleensä ajamaan mikäU mahdor
lista vain suppeita ryhmäetuia. TZ
Idi "<^omite des F^rges"
n ^ n mitä vastakkaisimpia etap,^.
famyksm^ja Mvittämän ne koL'
naan. Jos tarve niin vaatiL Se'
koettaa; siis. iaattaa toisistaan fiin.
pnvaka- raakametallin hankJaiat
jotka tahtovat rayydä tavaransa
korkeimpiin hintoihin, ja raaka.ai
neiden jalostajat, jotka tahtovat
saada raaka-aineita mahdollisinunjm
halvoiUa hinnoilla; Eli, kutea eräs
"Comite des Forgesin" jäsen lau­sui,
kerran: koetetaan yhdistää ke-tut
ja iaijat. Vaikeata ei ok ar-vata.
Kutka siinä vetävät lyhemmän
tikun.
Johtavien elinten tehtävistä* sanoi
taan m. m.:
"Comite des Forgesin" muodosta­vat
joJ(tokunta ja sihteeristö. Jos
useita jäseniä on poissa kokouksesi
ta, on sihteeristön johtajan käsis­sä
Upko valta. Komitean jäsenmuo-to
on yksinvaltainen.
Kysymykseen, miksi etevätkin''jä­senetluovuttavat
määräämisoikeu-den
yhdelle ainoalle henkilölle^ jo­ka
saattaa; vetää toiminnan suunta,
viivatkin, vastataan kirjassa:
Enempää kuin korkeammat up­seerit
eivät halua - tuhlata aikaa pit.
k i i n , neuvotteluihin, eivät komiteaa
jäsenetkään halua käsitellä ykatyi-siä
xyhmäetuja. Sihteeristön johta­ja^
pn sentä^den tällä alalla pääteki­jänä
järjestössä. Hän ei ole ainoas­taan
varapuheenjohtajana itse komi­teassa,
vaan'myös "Comite des For-gesiin"
kuuluvien alaosastojen sih..
teerinä,: osastojen, jotka huolehtivat
rautateiden ; rakennustarpeiden ja
sotatarpcliden i hankkimisesta, toimi­vat
kaivoksilla j;n.e. Sitäpaitsi on
hän; -komiteanS hyväntekeväisyyslai-*~
tosten,:" vakuutuskassojen, tapatur­mavakuutuslaitosten
y.m. hallinnois.
sa. - Mutta ennen kaikkea hän on
eri tuottajaryhmäin yleissihteeri ja
metalli- >Ja ; -vuoriteollisusyhtymän
pääedustaja ja juuri tässä ominai­suudessa-
hänellä on suuri mahtinsa -
ja vaikutusvaltansa.
-•'r'^^;;;;:;-;.;:;. :v-:; ; - . v , ^ - ' •.
TAPATURMAT JA NIIDEN SU.
RULLISET SEURAUKSET
Puolue . tekee voimakasta työtä
ammattiliitoissa.;' "Ranskan' (ammat­tiliittoon
kuuluu .noin '700,000 jä.
r Tällaisten johtajain menettely sentä.eU noin .kymmenesosa kaikista
vei, työläisjoukoista : uskon ; poliitti-: työläisistär Aikaisemmin kaikki am-siin
ifuolueihin; Työläisten keskuu- mattiliitot kuului-vat: Yleiseen- työn-
.teen; levisi sellaisia; käsityskantoja, ^iliittoonv^^^^C^
että porvaristo: voidaan voittaa vain johtajat erottivat;- kuitenkin ^ s i i^
ammattiliittojen toiminnan r:: avulla^ vallanknmonkselliset ammattiliitot,
jota syndikalistit erikoisesti; ajoivat. Tällöin viimeksim^init|ut; niuodosti-
Tälläkin hetkellä ovat:; syndikalistit vat oman ; Yhtenäisen .'työnliittonsa,-;
verjrättain voimakkaasti edustettuna joka ^j|i^; kommunistisen'; puolueen
Ranskan : työväenliikkeessä.; - X johdon ; alainen. Vaikkakin vallani
Ranskan sosialistinen .puolue oli
jo ennen sotaa reformismin liomeh-:
duttama. Sodan,aikana sosialistiset
johtajat tukivat avoimesti • porvarisi
toa.: Mutta puolueen vasen; siipi;
sai yhä :enemmän:;ja enemmän kan.*
1 natusta ja -vuonna 1920 pidetyssä
'—^Mitäkö me tahdomme? ; Ei mitään vähempää
kuin koko maailman työläisille.«
vuonna laski farmivero S22 «»iUoo- ^ ^ ^ ^ . ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ päätettiin liit-nasta
235 miUoonaan, kun taas -XonUntemiin j a ruveta puolu-teollisuusvero
nousi 904 miljoonas: • '
tn 1,341 miljoonaan. Ja toiseksi:
koska ; parannus " yaltioiv^eollisuu-dessa
merkitsee talonpojan tekjiii-kan
parannusta-parempien ja f hal­vempien:
aurojen,; "työvälineitten : ja
kaikenlaisten - tavarain .kautta. .
:'•;••••• ;• \ - r-:';;':.2!-;•:•*;,;';.!;;;cS;;';".'''; :;';•':•
"Samalla, kun tyoläirieri^ rakentaa
sosialismia valtion ' teollisuudessa/
rakentaa talonpoika sitä yhtä'hyvin
kylässä osuustoiminnan kantta^ n^-
kä neuvostoTaltion. f vallitessa ; on
myöskin tie sOsialiamifn. Tsaarin
Venäjällä oli osuustoiminta tekemi-
EI-INKUSTANNUKSET YHDYS-VALLOISSA
/ihdysvaltain työviraston raport­tien'-
riJQ olivat elinkustannuk­set
kesälmulla 74.8 pros. korkeam-mat
kuin kfesäkuulla 1913. '^
Tämä'taso on noin 1.6 pros. ala­puolella
joulnk 1925 vallinneen ta-.,
soh, mutta vähän yläpuolella kesafc
kum reformistisiin.järjestöihi'n, niin 1925'valinneen tason. V^^rattMa
+s».s 'v. 1920, jollohi elinkustannJ^*
nousivat korkeimmilleen, on »H?'
neri taso 16 pros. alempana. ;;-';;:,-
-kumouksellisten w ammatilliffiin; jär­jestöihin
kuuluu enemmän jäseniä
New Yorkin yliopiston lukuohjel--
jmaan on otettu; turvallisuuskysymys
teollisuudessa - ja yleensä elämässä.
Tämä'lienee erisimäiiien kerta, kuu;
tällainen aine on kiinnitetty yli- .
opistollisiin kursseihin. Mutta sii­hen
on täysi syykirt.
Tilastojen mukaan vuodelta 1925
sai mainittuna vuotena Yhdysval­loissa
84^000 • ihmistä surmansa ta.
paturmissa ja 2,000,000 vaarallises­ti
loukkaantui. Lisäksi tuottivat
tapaturmat aineellista vahinkoa ar- .
vion mukaan 1,000,000,000 dollaria.
Merkillisin puoli noiden tapaturmien
suhteen on se asiantuntijain väite,
että ainoastaan 10 prosenttia noista
tapaturmista oli sellaisia, joita ih- ,
misvöimin eli ihmislaittein ei olisi
vpitu: estää, jos vain . olisi tehty
kaikki mitä tehdä voidaan ihmis­hengen
ja omaisuuden turvaamisek­si
työssä j a elämässä.
Suurin osa > tapaturmista tapah- .,
tuu siten huolimattomuuden kautta,
liiallisen kiireen ja vai-omattomnu-den
tähden. Amerika on aina ollut,
tapaturmien suuri maa, niinkuin se -
on suuri' muillakin aloilla. Mutta
tapaturmat opettavat kaamein lu­vuin-
mitä meiltä puuttuu turvalli­suuden
suhteen työmailla, rautateilT
lä^ maanteillä, kaduilla ja muualla
ihmishengen turvaamisen suhteen.
ei~tämä kuitenkaan riitä, sillä kaik-
Idaan ;:ammattiliittoihin' kuuluu vain
10 ipros. • työläisistä. ...Tämän takia
kommunistinen ;r puolue käykin - laa­jaa
taistelua työläisjoukkojen vetä­miseksi
\amä)attiliittoihin.
RANSKAN TODELLISET HALLITSIJAT
äässa-
; : N .
Ranskassa on ilmestynyt "Comi-iedesPorgesia";
(metallitrustia) kä­sittelevä
kirja^ jonka' on • tehnjrt
tunnettu lakimies Rrellet. - Kirja
luo \ valliistusta • siihen ; valtaavaan
mahtiasemaan,; jonka tämä Ranskan
sunrteoollisuuden' yhtymä on saa­vuttanut
j'a jonka johtava mies Pinot
oURuhrin alueen miehityksen v-var-
- Sama tyovirasto osottaa era
toisessa raportissaan, että työn taot-tavaisiius
on kohonnut autotnotan-noksa
siten, että nyt yksi ™/« ^ J " ! "'
(taa 210 pros. enemmän kuin
jeli toisin sanoen, kun työtaso 19H
• oU 100,' ön se nyt 310. Kanta- J»
•riitj;aa myös niihin syihin, joista''.terältuotaniiossa on työtaso nyt .-
tämän" järjestön vaikutusvalta' ja kun se 1914 oli 100. J a l ^ " " !;
YmMaoVhit»i; ,OVatt: johtuneet,• ;: "-nss>en: '.'j-ävsel nie. t ;•.._.•;••-- y' o< T .licn^CR- SllS «.si­eivät
näet ole ainoastaan« metalli-j
a hiiliylimyksiä, "Varnl istuvat Ke
TOyos monien 'suurehkojen ' yhtiöi­den,
pankki6nv ja rautateiden joh­tokunnissa
- seka "parlamentissa.
Kirjassa esitetään etta "Comitede^
sinaisena alkuunpanijana.- ' Kirja .Forges" on saavuttanut suuren -val-tannossä
se on 217,Jisäys siis ii''
paperipaotannossa 12.6, hsays o
Ien 26» V ,
'Yleensä tehdasteoUisnudessa «
työteho kohonnut^ 75 P " ^
1914. Mutta pä5.oman '^^}^^
kasvaneet satoja prosentteja ene^
män kuin työläisten palkat
'••'Ms!.