Vapaus, October 28, 1929

              Oet2g
VAPAUS
«•Jr • f TmOä». W<
YATASS (Ukvtr) , ^
T O m i T T A J A T t • •
•L C. HSO. A. VAAKA. B. A. TENHCKEN. M. PAKKER (P<*i«u»lo), A. PAIVIO.
mAOSHDOUTi _ _ ,^ ^, ,
. UJIOTOSHINNAT VAPAtTOESSA: „.^»I , - ; V M * Sfle
n k M C U v I flgrfya*!»» «tBUt»». .
Saim, prosentin amenkahdsttuiia
Näyttää silta, että suurin osa nylgrpäivien amerilfrtfiiisiata voidaiaa
uittaa loassa j a tuixneltdcsessa, heidän ^ t i n<msematta vastarintaan, jos
vain samassa'syötetään heille riittävä annos pajukoyttä sataprosenttisen
aznerikalaisundöi mainioista saavutuksista, edistyksestä, hyvinvoinnista
ja mahtavuudesta. ^ '
V Amerikalainfeh luoldcatiedoton työläinen saattaa tuntea pöyhkeile^
vää kansallista ylpeyttä "oman maansa*' voittoisaa tähtilippua kohtaan
Hän tuntee olevansa kiitollisuuden velassa maalleen siitä, että on syn­tynyt
mahtavan kansakunnan jäsendcsi, ja nurkumatta raataa voittoja
isännilleen, uskoen **edistyksen ja hyvinvoinnin** ylistyslauluihin, vaikka
l m mt BilloiB taUnm Ma «sMSMa ctuiidteea
Bla«aat J. V. KANnASTO. iiiUeeaboltsJ*.
^ . . ^ n«,»«^ nitaa .11. tocturim « » . fla«.«y«i.pU^g» » ^ n ^ «k5p««D».
T<p«d« f lait». H « « « t o JW. K« l«r BalUI^. 4 »»^»^Sf. P j A d ^ Ot
P « IM {• btomei Ubcrty BalMiai. 37 Umt St. Pafcelto g « 7 W ^
Romahdus osakepSrssissä—munan ilmiö riisto-saaliin
epätasaisesta jakamisesta
Viime viikolla tapahtui Wall-kadun osakepössissä niin suurenmoi­nen
ja äkillinen osa3;keiden hintain lasku, että s i l l e vetää vertoja vam
saman osakeporssin katasirofimainen romahdus maailmansodan alussa,
1914 jolloin pörssi jouduttiin sulkemaan seitsemäksitoisla viikoksi.^ INy-kvisen
romahduksen seuraukset tuntuivat yli koko mantereen, Canadassa-k
i n Torstaina laski New Yorkin pörssissä osakkeiden markkmahmta
kymmeniämiljoonia dollareita minuutis^. Tuhansista puoli varakkaista,
kuponginieikkauksesta eläneistä loisista tuli keppikerjäläisiä muutamissa
i tunneissa. Lukuisat professionaalit, aramaUilaitoiset työläiset, jotka o l i ­vat
pikku säästöillään ryhtyneet kokeilemaan osakehuijareiden peha,
menettivät niinikään kaikkensa. Näille aineksille totesi romahdus kat­kerasti
sen, että osakekeinottelu johtaa hejdät rikastumisen asemasta
. itsemurhahankkeihin.
Entä missä ovat romahduksen syyt?
Wall-kadun osakepörssi ei ole semmoinen laitos, mitä voidaan aivan
mielivaltaisesti johtaa sinne tai tänne. Päinvastoin se on hyvinkin tark­ka
vaaka, joka ensiksi osottaa minkälaiset mahdollisuudet monopolisti­s
e l l a kapitalismilla on pusertaa yliarvoa, liikevoittoa palveluksessaan ole­vilta
työläisiltä; toiseksi se osottaa sen, miten" riistäjä- j a loiseläjäluo-kan
keskuudessa tuo yliarvo jakaantuu. On luonnollisesti myönnettävä
että mielivaltaisesti johdettuja teollisuusalaa koskevia osaldceiden hin­t
a i n nousuja tai laskuja ilmenee ikäänkuin poikkeuksena yleiseen sään-
Vuoden 1914 pörssiromahduksen syynä oli kapitalistisen talouden
yleismaailmallinen lamaannustila. Yliarvon kiskominen työläisten seU
känahasta ei ollut silloin mahdollista, koäkä teollisuuslaitokset olivat,
huonon tavarankysynnän takia, miltei tykkänään joutilaina. Tällä, haa­v
a a ei ole asian laita vielä aivan samanlainen. Yalen yliopiston talous­tieteen
professori Irving Fisher näet osottaa tilastojen avulla, että osake-pörssin
luettelossa olevain korporatsionien riistosaalis on yleensä lisään­tynyt
viimeisen kolmen vuoden kuluessa. J a vaikka osakkeiden hinnat
ovatkin nopeasti kohonneet, niin ovat liikevoitot kohonneet suhteellisesti
yhtä nopeaan tahi nopeammin. Riistosaaliin lisääntymisen sanoo profes­s
o r i Fisher Johtiivan jpääomien laajakantoisesta trustiutumisesta, jätti­läismäisten
trustien tieteellisestä, johtamisesta, työläisten äärimäisestä
rii8tänu8e3tä,y.m. Mutta-miluta^ ku^en esim. yleis­hyödyllisissä
laitoksissa, joissa on' äskettäin tapahtunut suurenmoisia
trustiutumisia, lankeaa suurentunut riistosaalis yksinomaan osakkeiden
omistajille, sillä näiden laitosten bondien omistajille maksetaan vain
inäärätyn suuruista korkoa. • Kun tämä riistosaaliin epätasainen jakaan­tuminen
kehittyy kyllin suureksi ristiriidaksi, johtaa se, romahdukseen
Ojsakepörssissä.
iv" T kuten alussa jo huomautettiin^ tuhoisaksi
pienemmille ioiseläjille. v Heidän omebuutensa joutuu suurten finanssi-porhojen
saaliiksi, jptka tieteellisellä tarkkuudella seuraavat osakepors­sin
vaa*an nousuja j a laskuja. Kuvaavasti lausuikin finanssiporho Mor­ganin
johtava liiketoverl Thomas W. Lamont torstaina, että "me pidäm­me
nykyistä tilannetta osakepörssissä enempi teknillisenä kuin oleellise-
>na ja että siitä tulee; olemaan seurauksena (tilanteen) korjaus."
Briiannian iyottSmyyspulma ja Canadan vehnä
^^^^^^^^^^ ft^ yhtenä ilmiönä, on jatkuva ja yhäti l i -
" «ääntyvä työttömyys. Semmenkin kapitalismin syntymämaassa, Britan­niassa,
on se muodostunut yhdeksi kaikkein vaikeimmaksi yhteiskunta­taloudelliseksi
probleemiksi. Britannianr hallituspukilla nykyään istu­va
työväenpuolue nimitti valtaan noustessaan erikoisen työttömyysmi-nisterin,
jonka tehtävänä on keinojen löytäminen työttömyyden lieven­tämiseksi.
Tämä toimi anneniin J . H. Thomas'ille, jonka juudasmai-
'se työläisiä kohtaan bn surullisen kuuluisa. ^
T^ Canadaan. Hän aikoi
tänne järjestää erikoisen siirtolan, mihin voitaisiin sijottaa Britannian
työttömiä suuressa mittakaavassa. Mutta Canada, jollei on työttömyyttä
aivan riittävästi itsellään, asettui yksimielisesti vastustamaan Thomasein
suunnitelmaa. Nyt keksi Thomas uuden ' suunnitelman. Canadan on
vehnällään vaihdettava hiiltä Britannialta. Britanniaan rakennetaan suu­ria
vehnäsäiliöitäcanadalaista vehnää varten. Työttömät brittiläiset saa­vat
työtä säiliöiden rakentamisessa ja Canadaan tuotavan hiilen kaiva­misessa,'
selitti Thomas. /
^^^^-^^^^ •' N vierailusta kulunut jov muutamia kuukausia ja
työttömyystilanne Britanniassa käy yhä vakavammaksi. Puoskari Tho­masein
jutut Canadan vehnän käyttämisestä Britanniassa, niin mieluista
kuin se olisikin Canadan vehnänviljelijöille, olivat vain pelkkää sana­helinää.
Väst'ikään ovat näet kapitalistiset lehdet kertoneet, että Bri­tannia
ostaa sadanmiljoonan peson arvosta vehnää Argentinasta, koska
siellä on vehnä halpaa ja koska Argentiina puolestaan ostaa Britan­nialta
rautatietarpeita ja muita tehdastuotteita.
Canada, joka itsekin on kapitalistinen teollisuusmaa omine työt-tomyyspulmineen,
ei pysty pelastamaan eikä tahdo pelastaa emämaata
työttomyysprobleemista. Välillisesti saattaisi Britannian suurta työttö*
myyttä lieventää vain ystävällisiin diplomaattisiin ja* kaupallisiin suhtei-siia
ryhtyminen työläistenpä talonpoikain maan, Neuvostoliiton kanssa,
j(4Ea voisi vuosittain ostaa satojenmiljoonien dollarien atyosta sekä ras­kaan
efta keveän teollisuuden tuotteita Britannialta. Todennäköisesti
täytyykin Thomas*inhenkiheimolaistensa kera nyt, kun Neuvostoliitossa
vieraillut Britannian liikemiesten komitea on julkaissut raporttinsa ja
knn ^työttömyys käy yhä uhkaavammaksi, ryhtyä yhteistoimintaan Neu­vostoliiton
kanssa ja ehdoilla, jotka Neuvostoliitto määrittelee.: 4
hän itse jääkin kaikesta osattomaksL Hän äänestää republikaaneja tahi
demokraatteja — kuinka kulloinkin sattuu — sillä hän elää vielä lauma-vaistojensa
vallassa, joita suuret kapitalistiset päivälehdet ohj^ailevaU
Sadan prosentin amerikalainen houkkio ei näe, että hänen halli
tuksensa, joka ulospäin edustaa maailman voimakkainta imperialistista
tuksensa, joka ulospäin edustaa maailman voimddcainta imperialistista
mahtia, on sisältä mätä. Ja kun mätä sattuu silloin tällöin pursumaan
pinnalle, on löyhkä käynyt jo niin tutunomaiseksi, ettei se herätä huo
miota.
Niinpä viimeiset Washingtonin skandaalit eivät jaksa nostaja mi­tään
kuohuntaa. Muistamme uutiset, miten laivarakennuskapitj|Iistit oli­vat
ylläpitäneet täydellistä lahjus- ja urkintakoneistoa kongressissa sekä
lähettäneet agenttinsa, Shearerin y.m., kansainvälisiin laivastoneuvotte-luihin
ajamaan laivastolisäyksiä, saadakseen siten sotalaivatilauksia. Sa­malla
taasen puhutaan tunnetusta asiasta, että Yhdysvaltain lainsäädön-tölaiJfsten
ympärillä parveilee kokonainen lauma' kapitalistiyht)m3ien
agentteja, kuin raatokärpäset haaskan kimpussa, kärkkyilemässä etui­suuksia
valtion ja suuren yleisön kustannuksella.: Näiden "lobbyistien"
päävehkeilijänä on toiminut Joseph R. Grundy-niminen suurporho, joka ko­kosi
miljoonan dollarin rahaston Hooverin "runnaamiseksi" presiden­tiksi.
Demokraatit,, jotka tätä nykyä ovat alakynnessä valtiovarojen ros-vouksessa,
ovat syyttäneet, että Grundy on tullitariffihankkeiden yhtey­dessä
onnistunut keplottelemaan Pennsylvanian teollisuudenharjoittajille
8504,000,000, jotka erinäisillä tariffimuutoksilla tullaan kiskomaan kulut-tajil^
ta j.n.e.
Nämä ovat vain pieniä tapauksia, jotka osoittavat, mitkä vaikutti­met
pelaavat amerikalaisessä politiikassa. Niistä aikomaan vähän puhu­taan,
kuten siitä, miten rahaministeri Mellon hankki suurille trusteille
miljoonien dollareiden veropalautukset. Joskus toimitetaan nimellisiä
tutkimuksiakin, kuten Fallin-Sinclairin öljyskandaaleissa. Mutta kaikki
jälleen rasvataaan hyväksi, eikä kukaan aseta näiden suurrrosvojen isän­maallista
rehellisyyttä kyseenalaiseksi.
Amerikan imperialismin synnyttämäin luokkavastakohtain ja -risli-riitain
kehitys tekee kuitenkin työtään. Sellaiset jutut, kuiiiSacco-Van-zett-
juttu, Gastoniajuttu y.m. saattavat laajat joukot ajattelemaan ja nä­kemään
kirotun kapitalistisen järjestelmän todellisen luonteen. Seu­raava
askel on vallankumouksellisen joukkoliikkeen vahvistaminen, joka
yksm kykenee vapauttamaan työväenluokan painajaisestaan. B. T.
talven ^Jaksi lopettaa ko)umIcBet,:iran
mdtä el <de kuin 3 jSsentä, vsan Jos
«uunme kolmekin lisää, n i i n Jälleen
voimme atkaa tnfmimftan.
E i M n saeitft olb täällä kuin ioSsa
farmari Ja ntittehkfn m mentävä t ai
vella artMotftftiin. ^1 Öle paperipiUtten
t«>knonlr>»m asiaa omilta mailta.
KnilanaJkfn kävljpkn a i k a takape­rin.
Kyläzir asukkaista kiuäL Lempi H a ­kala.
Suremaan Jäi isä A . Bakslaperhei
neen. tytär Ja puoliso A n t t i Hakala
sekä V i k k i . A n t i n velL — Sf. K .
Coldie, Ont.
Missä Coldie oib Jotta Vapauden l u ­kijat
saavat tietääi missä yllänimitett?
paikka ori, sauiMm, että tämä* on 38
m a i l l a kaukana Fort Williamista, län­nelle
menevän C. R - r a d a n väirella
suomalainen uudisasutusalue: Ii^tään
kylän tapalska ei ole radan varrella,
eticä sitä ole ,slvuinmallakaari. " H o -
mMeadikämppIä^'Vato on metsikössä
yhtäällä j a tölsaalUt j a niiden välillä
n i i n upöttoyät polut, ettei, aivan mata-avartisllla
kengillä öle mukava läh-eä
naapurissa käymään. Osa kämpis­tä
on jäänyt autioksi, k u n tonteilta ori
loppuriiit havupuut; joiden hakkauk­sen
varassa on ainakin aluksi Jokaisen
i-ahattoman "homesteadarin" leivän
saanti. Ankaran Ja pitkäaikaisen työn
panttina ori pellon teko maahan. Jo­k
a on täynnä suuria kantoja Ja k i ­viä.
Osai kuitenkin raivaa Jatkuvasti
rämeikköä, kyntää Ja kylvää, vaikka-'
pa suuririuriat kannot Jäävätkin tols-taiseksi
peltoon klerreltäväksl.
Ajikaraa Ja Ilotonta on näiden
maanvUjelyksen uranuurtajaln elämä.
E l riitä varat usein käydä kaupurigls-sa
katkomassa näytelmiä Ja tansseja,
Ja puhujairi selostuksia kuulemme har­voin.
Pokasahan ääni on se konsertti
mikä soi korvissamme. Kuten metsä-työläisille
yleensä ori se ainoana viu­luna,
minkä ääntä on tilaisuudessa
kuulemaan pitkiin aikoihin. Osa tä-^
män perukan "homesteadarelsta" keit­tää,
, itse mojäkkansa, kun perhe dri
Suomessa j a osa on poikamiehiä. Jos­k
i n kohta niiksikin vanhoja.
Muutama päivä ^takaperin käytiin Mount Royalin kukkuloilla,
mitkä sijaitsevat-lähellä Montrealia, leikk^otaa. Kukkulaa puolusti-150
miestä käsittävä vaxiisväen joukkue kuularuiskuineem Hyökkääjänä oli
kuusisataa miestä jalkaväki Vuorensolat muuttuivat kädenkäänteessä
tuimaksi yhteenottopaikaksi, kiväärit rätisivät ja tuli läiskähteli ilmassa,
-r-.Canadan iniperialistiddn pitävät iskujbukkojaan^.kuimossa-sisäisten ja
ulkonaisten, vihollisten varalle.
Järjestäytymisen välttämättömyyden
j a yhteistoiminnan merkityksen olem­me
yriunärtäneet Jotenkin yksimieli­sesti
(muutamaa vanhoillisuuden su­mussa
haparoivaa lukuunottamatta).
Sen on oma riistonalainen elämämme
Ja yleinen työläisten elämän Ja kuo-lemaJSi
seiuaamlnen meille opettanut
kuten sen pitäisi opettaa kaikkien a-lojen
työläisille. Mutta eipä vain näy-*
ta sitä Saikki riistetyt tajuavan, vaik­ka
el^nä.oUsl miten puutteellista ko­vasta
raadannasta huolimatta
Järjestöllistä toimintaa olemme p i -
tärieet yllä kuluneen kesän ajan Jok­s
i k i n ^ännölUsestL Toivon, että Jat-
Snomalafsen orakoltfi^jan papeiipuu-kämppä.
Jossa ori työskepneUyt noin
40 miestä, on tässä lähistöllä > ollut
käynnissä Jonkun aikaa. Muttaäellä^
k i n kuuluu puuttuvan änsiom^dölli-suus,
sHIä neljä dollaria 8 Jalkaa pit­kien,
paperipuiden katkasusta koortil-ta
peräti huonosta metsästä pxäxna
selvää kieltä sUtä, ettei; vbii fparhaiten-käan
yrittäen saada mitään työttö-mäin
aikojen varalle, Työläiset ovat-k
i n esittäneet lurakoitsljaU^ nuOcsun-ylennysvaatimuksen,
kuten r Port A r t ­hurissa
viimeksi pidetyn edustajakoko­uksen
päätös edellyttää. Simen saivat
he ; Jyrkän kielteisen vastauksen Ja
tuon "japparelden" tavallisen, röyh-keilyri,
että "menkää, kyllä winnlpe-gissä
o n paljon miehiä". E i ole tiedos­sani
millä kaimalla on asiat mainitulla
kämpällä tällä kertaa. ^ ; • v
Sanianlaisla nälkämaksuja tarjob
toinenkhi tämän alueen jappairi. Joka
suUrJapparina on tarJoUlut "japeja",
Ja "säkkärikämppä"-paikkoJa,. mutta
ely ole vielä löjrtänyt sellaista pölkky-päätä.
Joka olisi hänen: tarjouksensa
hyväksynyt, Japparit unohtavat sen,
heidän mielestään k a i pikkuseikan, et­tä
katkaisijan pitää saada, työstään
elatuksensa, eikä siihen riitä se heikr
ko ruoka, minkä he kämi^llään anta­vat,
sillä metsätyötä e i ole a i n a saata­vana
Ja työttöiriät a j a t k i n vaativat r a ­haa,
Jota ei saa silloin, kun jokapäi­väinen
ansio menee Jappareille ruo-kamaksuun.
TällaUsteri syiden pakpittamina ryh­tyvät
työläiset laMcotalsteluun niin
metsä- kuin muillakin työaloilla Ja
meidän ehdoton velvollisuutemme on
tukea niitä taisteluita, kapitalismin
vainoista Ja terrorista huolimatta.
Luokkien välinen taistelu. kiihtyy, —
rintama lujaksL ~
. Toverltervehdyksln,
* ^ . , . • Hans.
Eckville, Alta.
KokoaTOsicdta. Tämän kuun 16 pnä
oli suomalaisen Järjestön osaston ko­kous.
Jossa keskusteltiin^ kaikenlaisl-t
a osastoamme koskevista asioista.
Muun muassa keskusteltiin. Jos voitai­s
i i n hankkia soiton Ja l a i d u n opetta
j a naapmiosaston kanssa yhteisesti.
Tulokset keskustelusta i ^ t ä n e e tuo
nempana. — Pantiin alulle ison oh
jelmailtaman hommaaminen yhteisesti
naisliiton Ja Elspethln osaston kanssa
marraskuun ajalla
qsaston toiminta on oUut hiljaista
koko ^ryskesän, vaan nyt, k u n syksyn
kiireet on ohitse, niin koetetaanpa
saada taasen toiminta elpymään.
Elspethln osaston näyttdijät tule
vat Uhertynhaaiille näytöskappale
"Metsäjätkät j a heidän morsiamensa"
Izaossa marraskuun 1 p:nä. Tulkaapa
kuulemaan j a nälcemään, niin saat­te
nauraa aivan kylläksenne.
KelUtys se menee eteenpäin täällä
kin (vaikka alaspäin), k<^ka joku v i i k ­ko
takaperin o l i nuoria poikia murtau­tunut
XckviUen - Co-op.., stooriin
vieneet sieltä jonkun summan rahaa
ja paperosseja y.m, pientä tavaraa.
Myös oli kauppalassamme joku nuori
koulutyttö esiintynyt sikahumalassa
joidenkin miestoverlensa seurassa. A -
siasta tulee oikeuskuulustelu.
Nyt kun on suomalaisen järjestön
JäsemTntäysaika, niin tulkaapa far­marit,
isät, äidit Ja nuoret j a yhty­mä
Jäseniksi suomalaisen järjestön o-sastoon.
Siellä on tilaisuus keskustal­l
a Ja keksiä keinoja edellämainittujen
epäkohtien poistamiseksi. Juoppous-pahe
on suurta nuorison keskuudessa
täälläkin. E i ole sitä Utama- Ja tanssi-tilaisuutta.
Jossa eivät- nuoret esiin­tyisi
juovuksissa. Se näyttää jo stltä
että he.ajattelevat, että ei se ole mies
eikä mikään joka el ~esiiriny n i i n Juo­vuksissa,
että räkä on Uivilla. Muistu-
.tus nijiue Imlpaniaisille henkilöille
jotkaIkuljettävat sitä mökäöljyä hu-vltilalsuufcdin,
että heittävät pois moi­sen
hali>a-arvoisen ammatin ettei tar­vitse
Jälestäpäin katua. Jos, heidät il-mlanrietaan.
— Joku.
Juttua musiikista
Löjrtyl asia, josta el ole paljon kes­kusteltu,
nimittäin^ musiikista. Aino­astaan
pari "muslikkeria" ori Vapau
dessa tehnjrt Jpitakhi havedimoila ja
ehdotuksia.,
Meidäin pailckakuimalla olisi hyvä
mahdollisuus suureen orkesterilri, s i l -
ä pn paljbn nuoria, jotka yrittäisivät
mutta yleisön tietämättömyys musil-
^ s t a Ja huono johtaja e s t ä ^ t kehityk­sen.
•• ' y,;
Oleri kuulut sellaisen orkesterin
soittavan. Joka ön kbyälla melulla
soittanut ' paria, kolmea kappaletta
puolitoista vuotta, jia isoiri osa yleisös-
» luulee ne aina uudeksi j a kovasti
kehuvat.'
Minä en ole koskaan soittanut h a ­nuria,
mutta aijon ruveta, sillä mei­dän
paikkakunnalla ori tullut piano
a viulu vanhanaikaiseksi orkesterissa,
ehkä seri tähden, ettö Johtaja ei. pane
r a j a a instrumenttien soittoon. NUh,
a oikeinhan se siten on. Mitä virkaa
pianolla j a viululla siinä on, k u n tor­vet
soittavat tahdit yan. soolot niin
kamme ditä edeUeeri yksimielisesti Ja
että riekin. Jotka ovat olleet tähän
asti ss^Jäs^ tulevat Joukkoomme.
Nykyisiä tämän mantereen lakkotais-teluja
olemme koettaneet avustaa voin-timme
mukaan, möneri antaessa aino­at
rop<msa.
Iltamaa fujestimme lokakuun 12
lÄtvän Illaksi, n i i h i n toivoimme saa-liuvan
Jokaisen paikkakunnalla asu­van,
kuulanaan i l l a n kuluksi sitä oh-
Jehriaa (vaikka heikkoakiri), mitä siel­lä
esitettiin. Mutta kaikki eivät k a ti
soneet sirine tuloaari k a i arvolleien so­pivaksi,
kostet olivat pois. Toivomuk­semme
on, että ensi kuun 9 päiv&i i l ­tana
saavumme jokainen, Ä sillote
on uudestaan taikidtus viettää Ilta
yhteisesti. Ohjelmaa esitämme tietys­t
i , laulamme, lausumme Ja luemme
Jokainen ymmärtää miten tarpeeni;^
nen-^tällaineri illanvietto bn m ^e
met^BS^ .asuville, onhari se~ edes vä­hän
vaihtelua Jokapäiväisen kämppä-ellänSn
harmauteen.
Heärst, Ont.
Osastotoimirita on; ollut hyvin h i l ­jaista,
on mennyt jäseniä pois talvek­si,
mutta ehkäpä taasen tulevat ke^
väällä. Onhan meiUä sentään ollut
keko kesän ajan Joka lauantai-llta
milloin mitäkin. Heaististakin ovat
tuoneet ohjelmaa j a näytöskappaleen
"Vapaaviikolla",-
Marrastenri 2 päivänä on meillä
taas näytöskappale nimeltä "Kiusan­kappale"
j a muutakin ohjelmaa. T u l ­kaapa
taasen Joukolla Ja tuokaa t u l ­lessanne
ohjehnaa, sillä meillä on
pienei voimat.
Jäsenxyntäys on käynnissä tämän ja
ensi kuun aikaooa.Ja a n l d n j ö k a i l u -
kovaa, ettei k a u n i l m i ^ Ja heikoua-pia
ääniä kuulu. J a yleisö on sitä pa^
remmin tyydytetty mitä kovemmalla
äänellä kappale soltetaari. J a antaa­han
se sen : virkistävän tuimelman
näille hanurin soiton ihailljoUle —
aivan kuin sotaan lähUes^.
Olen kysynyt muutamilta, k u n ovat
hirveästi taputtaneet käsiään, että
onko 'tuo teidän mielestä kaunista.
Minulle on vastattu: "niinhän ne s a ­novat!"
He eivät itse tiedä, M vaari
aploteeraavat k u n joku muu sanoo sen
Jhyväksi. K u k a sitten dli se alkuperäi­nen,
joka tykkäsi tästä sotamarsän
s o i t o s t a ? . . . .
Olen senkin huomannut että ylei­sössä
löytyy sellaisia henkilöitä. Jotka
eivät halua nähdä yhtä ta£ toista nuorr
ta^ orkesterissa kun he eivät ole hy­vissä
väleissä vanhempain kanssa, l u ­kuunottamatta
onko lapset hyviä soit­tajia
t a i ei. J a taas Jos e i Johtaja J y k -
kää Liisasta, n i i n Liisan veli Ja sisko
pitää panna myös pois.
E l se ainakaan vie mu.«ilkaali.sten vol-mien
kehitystä eteenpäin. Jos persoo­nallisista
syistä pannaan pois. orkeste-vassa
t u l l a uusia Jäseniä. Kaikki Indk.-
katietoiset työläiset, tulkaapa Järjes­töön,
sillä joukkojen ^ 5 on-hyödyttä­vää.
Meillä o n myös j ö katto päämme
lälUä Ja paikka, m i h i n voimme men­nä.
Englanninkieltä puhuvat hommaa-:
vat kirkkoa Ja olen fjätanyt uutisista.
rista. Tällainen tuntuu uskomattomal­ta,
mutta se on tapahtunut. M|nä. o-l
i s i n sillä kannalla että osastojen j o h ­tajat
— kun o n kjrsymyksessä lyöläis-nuorlson
kehitys r— pitäisivät nuoria
orkestereissa Ja antaisivat heille ensi
tiloja, panisivat heitä soittamaan
myös n i i h i n paiUudhhi. Joissa he saa^
TOtttenatia Jonkun sentin, antaisi ne
Johtajien varilutvlätut Ja yeteriifjii-
. soittajat <dla kaimattajlna. k u n e i k e r -
eta saammei: suomalaista.Jirmalansa-ran varsinainen:, yleisö meidän osas-naa.
samassa kirkossa. Mitä minä y m - j toissa ypm»rrä niäi paljon musiikista
mäntän tämän ymifiristön väestöä että se auttaisi nuorisoa eteenpäin. Ja
n i i n eiköhän haan ote sopivampi seu- mikä sttnä on, k n n osastot maksavat
rustelupaiUka,^ sillä sehän on raata-
Jain yhteinen Ja oma kokoontumis-paikka.
'
mieluummin ulkopuolella osastcm ole­ville
soittajille vaikka kuinka paljon fl-man
"kikkimtstä", samoin Jollekulle
Osastoa tyacokons on haalHla m a r - hanurin soittajalle, mutta on kaqhis-rask.
3 päivänä, alkaen i e l l o 2 päivai-| tus. Jos pmässa jätjestSssä kasvaneille
IS. Ea>ettakaapa taas tUDä k a i k k i ko- *soittajme idtää maksaa vi^kka he
koukseeu TTuäa jSseniS' otAäAn 1 mittaMvnt pffiyimn^ny IVOtä k a n -
käa JärJ^tOön. ^ »wor.? riattäa barjcritella monta vuotta yhtä
Naisten homm&ta vähän. Päätimme instrumenttia, k u n sitä dE kummäla
k u n hanurin opPil muutamassa v i i ­kossa.
T a i sitten scdttaä mtmalla, jos­sa
annetaan sille arvo. Ja antaa suo­malaiset
osastot Jäädä syrjään.
E i hiullsl että suomalaiset ovat
ajattelemattania. Jepetin k i r j o i t u a i n ­nostutti'<>
minun y^dzjoittamaan mitä
minävblen nähnyt, kuullut Ja kpkonzt,
Js minä olen samaa midtä Jepetin
kanssa että pitäisi saada yhteisiä ko-
>otdcsia Joka paikassa-ja ryhtyä yksi­mielisesti
avustamaan näitä musiikki-hankkeita.
Mfnun mielipide on, että
nuoret menevät muualle soittamaan
kun eivät saa kannatusta meidän
missä osastoissa. — P i l k k i.
mmmmim
Fort Williamin näyt-tkmo
"Mätkeläiset!!' «nsivilta
Fort Willlariiin näyttämöllä on taas
ensi lauantaina marraskuun 2 ijälvä
klo puoli 9 liialla mlelenkllmiolla odo­tettu
ensi-ilta, nimittäin rUotsalainei;
ihanan kaunis laulunäsrtelmä "Närke-läiset".
Mainittu näytehnä kuuluu eh­dottomasti
alansa parhaisiin, sillä s i i ­nä
kuvataan kansan elämää niin mo­nessa
muodossa j a lisäksi on lähes p a ­rikymmentä
kaunista laulua lisäämäs­sä
näytelmän tehoa. "Närkeläiset"
kuuluvat vielä siihen "vanhaan hyvään
ohjelmistoon", kuten on.yleinen tapa
sanoa« kun tulee puhe jostain ennen
nähdystä. Siiksipä tuntuukin täällä
WMamissa olevan yleisön mielenkiin­to
hyvin korkeassa kurssissa ensi-lltaa
odottaissa Olemme koittaneet saada
liikekannaUe" kalkki mahdolliset l a u -
luvoiriiat. mitä täällä on j a sen " N ä r ­keläiset"
ehdottomasti vaatiikin, sillä
siinä on useammaUa näyttelijällä l a u ­luja.
Lauhilliselta puolen tunnemmekin
olevan mi& kertaa kokolailla varmal­la
maaperällä. Esityksen mielenkiin­toa
lisää vielä sekin, että Aino Turu­nen
esiintyy ensikerran Wllliamln
iVölfifevaltuutetta U.- ' Nurminen
käytti, asiassa pfuheenviKmm. jossa
moitti kaupungin virastcdssa .vallitse­m
a leväperfiisyyttä JaSvaatt tarkan
tutkimuksen toinwftripanpmista kalkis­sa
kaupungin vinutolssa. Jotteivät tä-mliikaltaisiet
kavallukset enää uusiin-tuisL
Hän efafitotti. «ttä asetetiaisihi
viisl-Jäsenlnai ktanitea. Jonka tulisi
t u t k i a tätä aäaa sekä kaupungin muit­ten
laitosten raha-asiain hoitoa. Aä-a
n valmistelu olist Jätettävä vahnistus.
Eliökunnalle, Jonka fadee esittää se
valtauston seuraavalle kokoukselle, jos­sa
sitten ehdotetun komitean jäsenet
määrättäisiin.
N u r m i s ^ puheen otti pariinsataan
henkeen nouseva kuuntelijayleisö vas­t
a a n kätten taputuksina, Porvaitval-tuutettujezk
keskuudesta kuului kehoi-t
u k d a puheenjohtajalle, että tämä a n ­taisi
tyhjerinyttää parvekkeet.
V A N K I E N BIXXBÄ KASVAA
näyttämöllä, nyt (Inkerin) osass^ jo­k
a onkin näytelmän nais-päärooli.
Olemme tilaisuudessa kuulemaan s i l ­loin
Aino Turusen heleän lauluäänen,
Samoin toiset naiset laulutehtävissä,
mteri Impi Maine, H i l m a Mattson ja
Elma Järvelä, esiintyvät tänä syksynä
ensi kertaa. Mies pää-osat laulavat
Wähiö Kääriäinen, j a W i U Berglurid.
Näytelmän humopripuoli on tällä ker­taa
uskottu Lauri Semelluksen j Ja Jack
Jacksonin hartioille. Vakavampaa
puolta edustaa W i h t o r i Tuomi, Lyydia
Tuomi Ja Helkki A n t t i l a . Olemme k o i t ­taneet
panna harjoitukseen kalkkem-riie
ja toivomme saada yleisölle tarjota
mitä nautittavimman i l l a n "Ntb-keläis-ten"
ensl-illassa.
Olemme onnJstimeet myöskin saa­maan
. säestämään todelliseiv piaiio-
1 lalteiiijari' Mrl" Laakson. Hänen n i ­mensä
täällä Williamissa timnetaan
ehdottomasti parhaiden pianistien
eukkoon kuuluvaksi j a el kaipaa sen
e n e m i ^ mainostamista.
Lippujen hinnat olemme pitäneet
ennallaan, etukäteen 40 senttiä .ovella
45 senttiä, vaikka laulunäytelmän
harjoitus Ja esitys tulee enemmän
raaksamaan. • Lippuja , ori saatavana
etukäteen haalilta, saunalta j a polka-a
l o l t a MyösMn kuvia esityksestä.
Siis lauantaina marraskuun .2 I K U -
vänä Port WilUamin haali taals t u ­patein-
täjrteeri, Ituteri oli "Eräriiaan
i-itarien" ensi-lllassa; Alkaa ' varmasti
varmasti: täsmälleen, tervetuloa lä­heltä
Ja kaukaa J a VaisinkinlählsiBU-dun
farmarit 'pankaapa ^tämä t i l a i ­suus
mieleenne. — P . W : n e n.
Viime syyskuun lopulla oli vankeja
maan eri vankiloissa y h t 7,291 vasta­ten
samaan aikaan viime vuonna 6,383.
Kuritushuonevankeja oli näistä 3,628
(3.471), vankeusvankeja 1.161 (1,039).
sakkovankeja 1.664 (1.132) sekä tut-
.Mntoyankeja 613 (492). Huomattavin
lisäys viime vuoteen verrattuna on
siis havaittavissa sakkovanklen luvus­sa.
Koko lisäys viime vuoteen verra­ten
on siis 908 henkilöä. Yleinen I l ­miö
on. kuten tiedetään, että vankilu­ku
helmikuussa on korkeimmillaan.
Kuluvan vuoden helmilniussa oli van­keja
7,750. Tilastosta ilmenee myöskin,
että tämä huippuluku joka vuosi on
säännöllisesti kohoimut, joten yllämai­nittujen
lukujen perusteella arvostel­len
näyttää todeimäköiseltä. että en­si
vuoden helmikuussa vankien luku
tulee saavuttamaan uiiden huippiien-nätyksen.
"
TYÖTTÖMTTDEN LIEVENTÄMINEN
Tasavallan presidentti on hyväksy­nyt
hallituksen esityksen eduskurinalle
lisämäärärahan myöntämisestä työt­tömyyden
lieventämiseksL Esityksessä
ehdotetaan, että. tarkoitusta varten
myönnettäisiinL lisäyksenä kuluvan
vuoden menoarvioon 8 mUj. mkan suu­ruinen
lisämääräraha rautatieraken­nuksia
varten varattuun määr^Uahaan.
-7
V I L S K M A N EI HALUNNUT
K U V A T T A V A K S I
V A L O -
K u n Vilskriianista piti ennen van­k
i l a a n passittamista ottaa valokuva
sekä sormenpään jäljet y . m tuntomer­kit,
kieltäytyi V. alistumasta tähän,
perusteUen kieltääntymistään sillä, et­tei
laki sisällä siitä riiltääri määräystä.
Lopulta hän kuitenkin lienee älistimut
valokuvattavaksi. • .
K u n tällainen kleltäytymirien on
tiettävästi laatuaan erisiniälnen Suo­messa,
on siltä koetettu hankkia yksi­tyiskohtaisempia
K t i e t o j a PoliSsl- ja
tutkintovirariomaiset kuitenkin kieltäy­tyvät
kertomasta asiasta mitään. Y k s i ­tyiseltä
taholta saatujen tietojen mu­kaan
on maassa olemassa v a i n sisäasi­ainministeriön
antama kiertokirje po­liisilaitoksille,
jossa aimetpm mää­räyksiä
tuntomerldden ottamisesta
vangituiksi Julistetuista ' henkiiölstä.
Laissa sen sijaan e£ öle mitään tällaista
määräystä olemassa.
HELSINGISSÄ V A L M I S T U N U T TÄ­NÄ
VUONNA 8,i73 U U T T A A -
SUINHONETTA
TUOM. V I L S K M A N HÄIKÄILESiÄ-
TÖN K A V A L L U K S I S SA
Tutkimukset varatuomari Vilskman-in
miljoönakavalluksen Johdosta ovat
olleet pysähdyksissä syystä, että on o-dotettu
Helsingin rahatoimikamarin
illntarkastajain lausuntoa. Nyttem­min
on tämä lausunto jätetty asian
tutkijöiUe.
Kavallustensa suorittamisessa on V.
esiintynyt aivan tavattomalla häikäl-emättömyydellä.
Osoitteeksi isiitä, k u i n ­ka
rohkeasti hän menetteli epärehelli­sissä
hommissaan,! mainittakoon, että
eräälle henkilölle, jonka o l i suoritetta­v
a maksu leimamerkeislÄ eräässä t o n -
tinlunastusasiassa, soitettiin rahatoi­mikamarin
asiamieskonttorista kontto-r
l a j a n päätyttyä. Soittaja oli tuomari
Vilskman. Joka ilmoitti samana päi­vänä
lähtevänsä ulkomaamatkalle ja
huomautti, että kysymyksessä oleva a -
sia oli välttämättä sitä eimen k o r j a t t a ­v
a K u n asianomainen henkilö tällöin
Ihnoitti, ^ ettei asia ole n i i n sekava, et­tei
joku muukin k u i n rahatoimikama
r i n asiamies vcdM ottaa vastaan r a -
lamäärää, vastasi Vilskman, "ettei k u -
kuun muu kuin hän ole oikeutettu
suorittamaan tällaista tel^tävää. Seu­rauksena
o l i , että puheenaoleva v a r ­sin
huomattava summa Joutui Vilsk-manin
^ s i i n . ~
Kaupungin raJEermuskonttorista an­nettujen
tietojen mukaan on vuoden
alusta loppuun mennessä, tarkastettu
piirustukset 77 uudisrakerinusta, 31 l i ­särakennusta
j a 105 sellaista raken­nusta
varten, joissa o n suoritettu kor­jaus-
j a multa töitä. Rakennuksissa on
yhteensä 824 asuinhuoneistoa eli yh­teensä
1,704 asuinhuonetta.
Kuluvan vuoden yjjdeksän enshnäi-sen
kuukauden aikana on v ^ l s t u n ut
118 uudistaloa, 27 lisärakennusta ja
75 taloa, Joissa on suoritettu muutos­töitä.
Vahnlstuneissa taloissa on 4,119
asulnhuoneustoa eli 9.482 asuinhuo­netta.
Syyskuun lopussa olivat perustuis-työt
käynnissä 8 uudistalossa. Ja muu­raustyöt
21 tsaossa. Sisustustöitä uo-ritettiin
kuukauden lÄättyessä 40 t a ­lossa.
Keskeytyneinä olivat työt 17
i-akennuksessa. Muutostöitä suoritettiin
J:uukauden lopuUa 21 talossa.
K A U A N SAI K A V A L T A A PANKISSA
Olemme jo alkaLsemmin maininneet,
että Kansallisosakepankin Savonlinnan
konttorin kassanhoitajatar, neitt Aino
Huotari on pidätetty .eräiden maini­tussa
pankissa tekemiensä kavallusten
takia. Sillohi Jo m a i n i t t i i n , että k a -
Kavallakset ttonaerat 24 mSJ.
...matkkaaa. -
Helsingin kaupunginvaltuuston ko­kouksessa
fielosU ^kaupunginjohto A .
Castren tuomari Vilskmanlri kaval­luksia
Ja a s i a ^ suoritettuja tutki­muksia
Tuomari Vilskmanin ori to­dettu
kavaltaneen toistakymmerieltä
henkilöltä eri suuruisia^ summia
y h t 2,430,008 m k . , K u n Vilskmanin
hallusta oli saatu lelmamerl^Jä yht.
527,580 mkan 20 pennin arvosta Jää
hänen vastattavakseen 1;905,^ mk.
80 pu
vallukset ovat huomattsiyan suuria.
Savonlinnan poliisilaitoksen taholta
tehtiin Savonlinnan raastuvanoikeu­delle
virallinen ilmoitus siitä, ettämai-nltun
pankin Savonlinnan konttorin
kassanhoitajatar, neiti : A i n o Huotari
omankin^tunnustuksensa mukaan on
kavaltanut pankin varoja ainakin 500.-
000 markkaa. Kavallukset ovat Jatku-eet
10 vuoden aJaiL Varmaa loppusum­maa
ei vtää vcdda sanoa, sillä pankin^
kirjojen tarioustus Ja poliisikujiluste/
lue ovat vielä kesken.
. K a v a l t a j a - n e i t i on (dlut pankin iFf;^'
saneitinä 15 vuotta Ja k u u l uu
tavalkoäin. .
Minkälaista onkaan .
den hoito, k u n tällaisia kaysauksia
saa Jatkua 10 vuotta ennen wa ne
sattumalta tulevat i l m i ? : ,
MtnkfiTnlseHä luottamukseUi t S P ^
seen pankkiin voi yläisS srih&utua?
mmm