Vapaus, February 11, 1927

              Sisa 2 Perjantaina, helmik. 11 p;nä—Friday, f eb. 11
VAPAUS
Canadan saomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ÖBjestjy Sndburyssa, Ont-, maanantaina, keskiviikkona
Ja perjantaina. * -
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ABVO VAARA.
Begistered at the Fost Office Department, Ottawa,
a» «econd class matter. •
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
Uehed in Sndbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday. • •
I L M O T U S H I N N A T ^ ' A P A U D E S S A j _
NaimaUmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
A%ioliittoonmeno flmotukset 60c palstatumna.
Nimenmnutosilmotukset 50c kerta, $1JOO 3 kertaa.
Syntymäilmotukset ^ . 0 0 kerta, $2.00 3 kertaa.
Ävioeroilmotukset ?2.00 kertaa, ?3.Ö0 kakfli kertaa.
Kaolemanilmotukset $2.Ö'0 kerta, $50c lisämakBU
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmptukset 50c kerta, ?1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajiea ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bld^r Lome
SL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sodbury, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauxmtaina. keskiviikon lehteen tiistaina ja
per3antain_lehteen to^talna_keno^Jj_päiväll&.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta eneimiliBeen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liiKkeenboitajan per­soonallisella
nimellä.
' J. V . KANNASTO^ LUkkeenhoitala-
Kiinalaiset vaalivat täydellistä
itsenäisyyttä
Kiinan kansalliBvallankumouksellisen hallituksen ul­koasiain
ministeri Eugene Tshen antaa brittiläiselle
imperialismille läksyjä' Kiinan uudessa vallankumouk­sellisessa
diplomatiassa, kirjottaa kommunistipuolueen
pää-iianenkannattaja. Tshen seuraa Tshitsherinin jäl­kiä..
Hän repii sen to^copyhyyden harson, mikä on
aseteltu verhoamaan Englannin ulkomaa-a»iain viras­ton
murhaavia manööverejä. «Me myönnymme teidän
laillisiin pyrkimyksiinne enemmän kuin puoliksi», ju­listi
Englannin ulkoasiain ministeri Chamberlain Bir­minghamissa
pitämässään «jalomielisessä» 'puheessa.
«Ei ole kysymys siitä, tuletteko te tapaamaan meitä
puolimatkassa^ enemmässä koin puolimatkassa tai siinä
' kohdassa, mihin päättyy kolme neljäsosaa matkasta.
Teidän täytyy tullo perille saakka, rakas Chamberlain»,
kualiiu kansallisvaHankumouksellbten vastaus tähän.
Ei ole kysymys siitä, mitä te nyt inyontaisitt<g'meille
näiden «laillisten pynrkimyksien» muodossa, vaan siitä,
roinkälaiaia myönnytyksiä mfe teemme teill^, jos hy-välöcmmc
näemme.
Rrittrläisten nieltaväkei on tämä epämieluista, diplo­matiaa.
Brittiläiset joutuivat vastatusten samanlaisen
raadan vilpittomyydesi kanssa, kun bolshevikit tulivat
Venäjän herroiksi. Samaten tapahtui brittiläisten kai­vostyöläisten
viiraeiden lakon aikana. Brittiläiset ka-pitatisliV
ja hallitus olivat tottuneet Kierciniaaii kaup­poja
Hodgesin ja ThotnaS^ kaltaii^ten
joihin tehosi kehuskelu pprvärisleh^tössä ja luokka-yhtdätohninnan
xtiaitdollisiet palkkiot. Kun he jou
tulvat vastatusten kaivostyöläisten liiton johdossa ole­vien
X Cookin ja Herbert Smitliin kanssa, niih^kai'^
vosten omistajat ja hallitus tuliviat yminalle, naiden
miesten «itsepäisyydeh» ja «kohtuuttomuuden^ joh­dosta.
Heidän täytyi olla' tekemisissä luokkataisteli-jaio
kanssa,' jptJca kieltäytyivät tulemasta lahjotuiksi tai
imarrelluiksi. ^ "
Kiinan kansallisvallankumöuksellista hallitusta Mei
liioin voida lahjoai eikä imarrella.' Sen pelottaminen
ci käy päinsä seii paremmin. Samaan aikaan, kun
Baldwinin hallitus teeskentelee .«myöntymistä enem­män
kuin puoliksi»^ on 20,000 brittiläistä sotilasta
maikalla' Shanghaihin. Tshen aivan oikein tulkitsee
tämän yritykseksi kiristää kansallisvallarikumoiikseili-silta
«pakoUa» sopimuksia, jotka olisivat mahdolli­simman
edullisia Suurbritannialle. Tämä on suurin
brittiläisten joukkojen keskittäminen Kiinaan sen jäl­keen,
kun brittiläiset pakottivat Kiinalle opiumikaupan.
» Ramsay MacDonald on vetänyt jokaisesta nuorasta
saadakseen kansallisvallankumoukselliset antamaan pe­riksi
brittiläisten suuremmalle sotilaalliselle voimalle.
Hän on ilmaissut olevansa yhtämieltä Chamberlainin
«myönnytyksien» «herigen» kanssa. Englannin työ­väenpuolueelle
lähettämässään vetoomuksessa selittää
Tshen, että MacDonald voi pettyä, ellei Shanghaihin
keskittyviä joukkoja kutsuta pois; Tshen osottaa sel­västi,
että vain todellinen työväenhallitus voi pysyvästi
muut;aa Suurbritannian suhteita Kiinan kanssa.
eina sellaiset opettajat ja luennoitsijat, jotka pitivät
itseään vääräoppisina valirtsevaan viralliseen kantaan
nähden, pidättivät itselleen vapauden opeltaa' näitä kä­sityksiään.
Multa nyt on kaikki toisin. En yhdessä­kään
niistä opistoista, joissa vierailin kahdeksan tu­hannen
mailin pituisella matkallani, tavannut jälkeä­kään
akateemisista vapauksista. He eivät udcalla" pii-hua
ajatuksen vapaudesta edes perheittensä jäsenille,
koska he pelkäävät kirveen putoavan, lausuu \earing.
He pitävät suunsa Iciinni. Uskooko Butler, että ylir
opistojen luennoitsijat todella ovat vapaita liittyäk­seen
opettajien liittoon, joka kuuluu Amerikan työ-väenliittoon.
Jos hän uskookin, niin opettajat ja luen­noitsijat
eivät usko.
Nearing vakuuttaa, että vallrtsei'* «American Pian»
toisin sanoen avoimen työpajan-järjestelmä, jota myös­kin
yliopistoissa noudatetaan, tarkottaa luennoitsijain
ja opettajien albtamista, aivan samaten kuin yhtiön
ammattiyhdistys alistaa työläisiä tehtäbsa. — Lopuksi
kehottaa kirjottaja Columbian yliopiston presidenttiä
katsahtamaan ensin ympärilleen ja sitten vasta anta­maan
lausuntonsa.
Tunnettua näet on, että lukuisa-määrä • yliopistojen
professoreja on erotettu toimistaan vapaamielisten ka
sitystensä takia. Sama tilanne, joka Tennesseestä laa­jenee
toisiin valtioihin, ;nyt jo koImeenk>inmeneen val­tioon,
kehitysopin suhteen, vallitsee jo pääasiallisesti
yliopistoissa.
Imperialisini alistaa tieten orjakseen. Järjen ja kä
den proletariaatin on yhdyttävä yhteiseen taisteluun
ja Amerikan korkeimmat oppilaitoksetkin kehittävät
tavallaan varaväkeä siihen. Mutta sellainen liitto saat­taa
käydä päinsä vain tunnetun teorian pohjalla. Työ­tätekevän
luokan kehittynein aines on osaltaan valmis
siihen, lausuu yhdysvaltalainen toverilehti.
Ontarion kansa- ja eri-koiskonliijen
saantien moat;a^
nua kohtia
Pyydämme : Vapauden toimituk­sen
vastaamaan seuraaviin kysy­myksiin;
.
Voiko opettaja Ontarion karisa-koulusääntöjeh
perusteella vaatia
ran myönnämme, että uskonto onjmään. Kuluneen viikon aikana on
kansan unijuomaa; kuten Harx. ai-i useampia käsien ylöskoinennuksia
koinsan lausui, niin on syytä kiel-! tapahtunut eri osissa kaupunkia.
No. 17-r>ia27
l ä ä nousevalta nuorisolta moisen
unijuoman saanti^-etenkin kun sii­hen
on vielä semmpiset edeilytyk-cet
ka:n Ontariossa.
t Toimitus.
Tiedemiehen valhetta vastaan
Columbian yliopiston presidentin Nicholas Murray
Butlerin vuotuisessa raportissa mainitun opiston hal­linnolla
mainitaan, että^maan'yliopistot ovat «ainoat
vitpauden tyys-sijat» Amerikassa, Butler vertaa yli­opistoja
valtioon ja kirkkoihin, joissa kummassakin
on suvaitsemattomuus vallalla, jotavastoin yliopistot
muka vain ovat «tiedon ja hengen vapaudeidcehtoja».
Lausuntoon tarttuu Scott Nearing, kysymällä: Ke­nen
hengen? - .
Ei suinkaan oppilaitten hengen ja ajattelun.
Nearing kuvaa kuinka yliopbtojen oppilaat muodos­tavat
viikailijpiden reservin, jota propageerataan luen­tosaleissa,
alistetaan virallisen oppikirjan uskontoon ja
vangitaan alistuvaisuuteen ryöstöjarjestelmän alaiseksi,
jotka .kaikki tunnetaan «yhteiskunnallisen . järjestyk-,
sen:^ nimellä. / '
Kirjottaja edelleen kertoo matkasta^ lännelle, jossa
hänellä oli tilaisuus tutustua yliopistojeh oppilaskun­nan
mielipiteisiin, oppilaitten, joita uhataäii erottaa
opislfustaveUejiyät lopeta ja. hajota kedcUudessaan toi­mivia
r.»va]iaamit^isiä' klubeja.: 4^inä tapasin joukon
oppilaita^ joitat on erotktii ppist sen tdua, että he
oyat kölettaneet Icoinmuhistisia propagandaa koulu­nuorina*
^ k u u t e e n . » ' . .. r •
Samoin on .opettajan laita. ..So vno
hanasta miestä j a . ..
Tässä esitämme muutamien flnglannin ja Canadan
työväenliikkeissä tunnettujen miesten lausimtoja Kii­nan
kansallisesta vallankumouksesta ja siitän miten
siihen ja imperialististen ulkovaltojen aseelliseen se­kaantumiseen
olisi heidän mielestään suhtauduttava^
«Olisi ei-valtiomiesmäistä ja epäisänmaallista käyt­tää
puolueensa (Englannin työväenpuolueen) hyväksi
tilannetta, mikä on täynnä vakavia mahdollisuuksia.»
-^J. H. Thomas.
«Siinä tapauksessa, että Englanti joutuisi sotaan Kii
nan kanssa, tulisi meidän tehdä kaikkemme estääksem
me armeiamme olemasta menestyksellinen.»
- - A . A. Piircell.*
«Vaikka ammattijärjestöllä ei ole ollut kokousta ser.
jälkeen, kun nykyinen rettelö siellä alkoi, tulisi se vär*
masti avstustamaan asestettujen canadalaiaten joukko­jen
sinne lähettämistä. Järjestynyt työväestö kautta
maailmiantiilce vastustamaan brittiläisten sekaantumis­ta
taisteluihin Kiinassa.» - r - /Tom Moore, Canadan am­mattijärjestön
puheenjohtaja.
«Kantonilaisten (kansallisvallankumöuksellisten)
joukkojen nousu tulee varmasti heikentämään britti­läistä
imperialismia. Se tulee myÖs vaikuttamaan
voimietuttavasti (kansalliseen vallankumous-) liikkee­seen
Intiassa. Se vpi päästä niin pitkälle^ että työläi­set
saavat vallan käsiinsä. Kansallinen. liike on yoit-tanu^
sangen suuren työtätekevien jdukkojen kannatuk-een.
Tilanne Kiinassa yoi kehittyä sainaten kuin vai-lankiinijpus
Venäjällä. Kerenski johti demokraattista
vallankumousta ja tuli pyyhkäistyä syrjään proletari
aatin toimesta.» — John MäcDpnold, Canadan ,kom
munistipuolueen sihteeri.
Leninin, Lieblmechtin^ ja Luxembut-grin
muistojuhlat onnistuneita
Eri kaupungeista saapuneet tiedot osottavat, «ttä
kommunistipuolueen ja nuorisoliiton toimesta viime
kuun ajalla järjestetyt Leninin, Liebknechtin ja Lux­emburgin
muistojuhlat muodostuivat yleensä onnislu-neimmiksi
kuin edellisinä vuosina. Tämä tddistaa sitä,
että kommunistinen liike edistyy ja lisää vaikutusval­taansa.
' ' . •'. .
Muutamissa, suurimmissa paikoissa, kuten Torontos­sa,
Montrealissa j.n.e.,;järjesti nuorisoliitto puolueen
ivuslamana Liebknechtin ja Luxemburgin ja puolue
Leninin muistojuhlat. Pienemmissä taas järjestettiiii
vain yksi muistojuhla. Kommunistipuolueen kutsusta^
Leninin muistoa kunnioittamaan saapuneista työläisistä
oli täyttynyt Standard-teatteri Torontossa, Prince Al-r>
erl-haali Montrealinsa, Royal-^eaiteri Vancou\'erissa ja
Variety-teatteriin, joka on yksi suurimmista Gialgaryssa,
eivät päässeet läheskään kaildcivhaluiliset, kun «se täyt­tyi
jo kello kahdeksaan mennessä ja ovet määrättiin
suljettaviksi».
Kädet irti Kiinasta
Vancouverista, B. C.,; tiedotetaan, että siellä v.k. 30
pAsi järjestetty f/rotestikokous, jossa vaadittiin «käsiä
irti Kiinasta», oli onnistunut erittäin hyvin. Satoja
jäi tilanpuutteen takia kokousta varten' >-uokratun teat­terin
ulkt^uolelle. Kaksikymmentä prosenttia koko­uksen
osanottajista oli kiinalaisia. Votmakassanainen
päätöslauselma hynäksj-ttiin^ .Siinä luvattiin tukea
kaikkia yrityksiä, joilla pyritään estämään canadalais-ten
sotajoukkojen lähettäminen Kiinaan. Kokous ke-hotti^^
aikkia työväen^ jsTmuita asialle myötätuntoisia
järjestöjä ryhtymään toimehpiteihin yhteisten «käde!
irti Kiinas£a»-komiteain muodostäiniseksi. iT^OTOri Wilr
liam Moriorty oli-pääpuhuja.: -
Torontossa on kommunistien .toimesta kutsuttu täksi
päiväksi eri työvoi y.m. järjestöjen konferenssi, ^ös-sa
tullaan muodostamaan yhteinen «kädet irti Kii-nasta
»-komitea, -jonka taitavaksi tullaan jättamäani «kä­det
irti Kiiniista»-tjannuksen: pröjpagc«raam^ ja, tar-t
peenvoatimien . protestitöimenpiteitten järjestäminen ja
johtaminen.
Sudburyn piirin metsä-työläisille
Valmlstaatumiifin edtutiaj|akokpasta
rartea
: Puutavaratyöläisten:
lapsia rukoxlemaan Jja painamaan j teoUiSUUSKit ä M O l t ä •
paansaL_alas; j a elleivät lapset sitajs 5
tee, onko-opettajalla oikeus' ra^-! r»»««»»»»»»»«»»«»»«*«»»»««»»»»»«»«"«»«"
gaista heitä?
Onko opettajalla oikeus rangais­t
a semmoisia- lapsia^ jotka sattu­malta
myöhästyvät f koulusta, kun
monen heistä täjrtyy; pitää itse tie­t
ä auki noin . kolmen mailin pituu­delta;'
j a kun oijettaja itse myö
liästyy, niin fcän kääntää kellonvii-sarerta
taaksepäin f q^lassa, ; siten
todetakseen eitä häh on ollut täs­mällinen?
Onko opettajalla oikeus opettaa
korkeakoulukurssia tavallisilla kan-sakuolutunneilla
Bemmoisille lapsil­le,
jotka eivät enää käy kansakou­lua?
K: L .
K. L : n ensimaiseen kysymykseen
löydämme vastauksen Ontarion
kansa- ja erikoiskoulujen yleisten
sääntöjen 13 pykälästä. Siinä sa­notaan
muun muassfr.
Jokaisen- kansakoulun opetus­päivä
on .kairattavia raamatunluke-misella
ja>Herranrukoukscn ker­taamisella,
ja ^opetettava, joko
. Herranrukouksella tai . jollakin
muulla, valistusdepartementin
hyväksymällä rukouksella. Mutta
oppilasta, jonka vanhemmat ta;
holhooja semmoista vastustavat;
ei saa pakottaa ottamaan osaa
minkäänlaisiiif uskonnollisiin me­noihin.
Jos vanhemmat tai holhooja
vaativat, ettei oppilas saa ollq
mukand uskonnollisten seremoni­ain
suorituksessa, on tämmöinen
vaatimus täytettävä; jos' koulu-huoneustossa
ei ole asianmukais­t
a odotushuonetta tai muuta so­pivaa
paikkoa, ön raomatunluke-minen'
ankbraiii ilmäin' vallitessa
J ä t e t t ä v ä opetuspäivän loppuun
E t t ä yllämainittu säädös tuli­si
toteutetuksi,, tulee opettajan
ennen uskonnollisten menojen al­kamista
pitää tarpeeksi pitkän
väliajan, jonka |.kulaessa dskpn;
toa vastustavaixj,' lapset tai hol­hokit
voivzit poistua hiökkahuo-neesta.
^ •
Jos vanhemmat tai holhooja
vastustavat lajpäensa tai holhok-kinsa^;
uskonnollisiin menoihin o-sallistumista,
intitta Vaativat et­t
ä lapsensa on jäätävä luokka­huoneeseen
niitten kestäessä, on
opettajan siihen suostuttava e-dellyttäen,
että. , lapsi esiii^ty^
säädyllisesti uskonnollisten me­nojen
' aikana. • [
Jos joku lapsi,, jolle on han­kittu
vapautus uskonnollisten
menojen suorit^misesta^ saapUu
luokkahuoneeseen vasta, sitten'
kun uskonnolliset menot ovat jo
suoritetut, ei tällaista poissaoloa
tule lukea koulun sääntöjen rik­komiseksi.
.' '
Toiseen kysymykseen on vaikean-ainen
löytää kirjaimen tarkkaa vas­tausta,
sillä opfBttajien oveluus
n ä y t t ä ä ylittävän kaikki heitä var­ten
laaditut säännöt.. Kurinpidolli­sista
seikoista säädetään aikaisem­min
maihittujen sääntöjen kuuden­nen
pykälän eräässä kohdassa 4cui-tenkin*
seuraavaa:
Eutcn kaikille union jäsenille lie­nee
tunnettua pidetään Canadan
puutavaratyöjäisten teoUisuusJiiton
vuotuinen konventsioni Port Art­hurissa
" maaliskuun 5 päivänä.
Tähän kokoukseen on keskusko­mitea
suunnitellut lähetettäjväksi
Sudburyn piiristä korkeintaan kaksi
edustajaa, sillä rahavarat t eivät
myöntäne useampien edustajien lä­hettämistä.
Edustajat olisi valitta­va
seuraavista' keskuskomitean eh­dokkaiksi
asettamista tovereista: A .
Reinikainen ja Kalle Jalonen nuo­rempi,
Beaver Lakelta sekä Kalle
Suutarinen ja Hannes Sula Sud-bnrysta.
Kaikki nämä toverit ovat
tunnetut union vanhimmiksi j a in-nokkaimmiksi
jäseniksi j a ovat pit­kän
ajan toimineet työväenliikkees­sä.
Kämpillä työskentelevien toverien
on pidettävä kokous j a toimitetta­va
äänestys, missä kukin jäsen saa
ilänestäa yhden ehdokkaan puolesta.
Äänestyksen tulos on heti ilmotet-tava-
keskuskomitean sihteerille os.
H. Sula, Box 69, Sudbury, Ont.
Edelleen on tärkeätä, että kämpillä^.
työ3kenteleväfe^ toverit laativat alus­tuksia
konventsionille esitettäväksi.
Ne on myös .läbetetiävä keskusko^
initean sihteerille. Kun keskusko­mitean
k ä y t e t t ä v i s ^ on perin vä
haiset varat, - niin olisi kämpillä
työskentelevien toverien toimitetta­va,
keräys edustajien matkakustan­nusten
suorittamiseksi.
Sndburyssa pideiä&n maanantai
na t.k. 28 päivä kello 8 illalla L i -
berty-haallUa kaupungissa olevien
union jäsenien kokous, missä toimi­tetaan
äänestys, johon mennessä
kämpillä toimitettujen äänestysten
tuToicset pitää. oUa täällä yhteehlas-kemista
varten. -
Elleivät taliavarat salli kuin yh­den
edustajan lähettämisen, niin
useampaa ci lähetetä. •
Sudbury, Ont., helmik. 9 p. 1927.
' Sudbiiryn piirin keskuskomitean
puolesta:
Hannes Sula, sihteeri.
kauppahuoneissa, asunnoissa j a ka­duilla.
Laihanlaiset ovat kuitenkin
saaliit olleet, vain joitakin dollarei­ta.'
"• • • • •
Kaupungissa on kyllä joitakin ar-meliaisuusyhdistyksiä,
jotka tarjoo-
-rat vapaita aterioita. Mutta nämä
ovat niin pieni pisara nälän sam­mutuksessa,
kun nälkäisiä on tu­hansia,
e t t ä itse asiassa" vapaat ate­riat
eivät merkitse mitään. Ja tuo­ta
armopalaa saa nälkäinen jonottaa
niin Icauan, e t t ä nälkä ehtii tulla jo
«nsimäisille saajille uudelleen, en­nenkuin
. viimeiset ovat päässeet
haistamaankaan tuota Jaihaa armo­palaa.
1
Kaupungin porvarilehdet tiedotta­vat
suurin otsikoin ja kuvin C. P .
' ja* C. N . rautatieyhtiöitten suurista,
miljoonia dollareita maksavista koh­dakkoin
Torontoon rakennettavista
hotelleista. Niinikään monista muis­ta
useampia miljoonia maksavain
rakennusten rakentamisesta julkai­sevat
mainitut lehdet kuvia j a k l r -
jotuksia. Tämä tehdään ikäänkuin
niiden tuhansien .tyydytyks<dcsi, jot­ka
pitkin kaupungin katuja kulke­vat
vailla työtä. Sillä mitään tie­toa
ei ole koska nuo mahtavat työt
alkavat. Mutta näille porvarilehdil-le
on tavanmukaistaj e t t ä aina t ä ­hän
vuoÄen aikaan tiedottavat näis­t
ä kymmeniämiljoopia maksavista
töistä rauhottaakseen tätä työttö­mänä
viruvaa joukkoa. Siinä ne
melkoisesti onnistuvatkin, koska m i ­t
ä ä n suurempaa liikehtimistä eikä
asia,lli3ta,: järjestettyä vaatimusta
ole tänäkään talvena työttömien ta­holta
esitetty kaupUngin hallinnolle,
vaikka työttömien luku onkin ko­kolailla
iso.
Leasiden siltarakennuksella itä-
Kivinen, nuorempi, _ lausues yleisön
tervetulleeksi; runon: lausui T?äinc
Vuorimäld; joukkolaulria esittivät
nuoriso-osaston jäsfenet. Sitten seu­rasi
J . Virralta puhe,, joka kosket
teli nuorison kasvatusta j a kehitys­t
ä sekä. nuoriso-osaston osnntta sii­hen.
Kuultiin Viljo Mäen esittämä
kertomus, laulua; Signe Antilalta ja
englanninkielinen näytelmä "What
Money Can Do". Sen esittivät
nuoriso-osastolaiset. Esifcya sujui
hyvin. Bveilyn "Rauhatonta ylei-söä"
esitys ei luistariirt oikein hy-vih
vähän harjotuksen vuoksi. Vielä
e s i t t i ' Robert Nelson jotaiiin ja lo­puksi
esittivät nuoriso-osaston jäse-net
kuvaelman "Vasara j a sirppi"
Tilaisuudessa k e r ä t t y kolehti tuot­t
i fcaitkiaan 21.20 dollaria, josta
lausumme, kiitokset yleisölle.
S. j . täkäläisen osastoa kokoiu
pidettMn sunnuntaina t-k. 6 p:nä.
Kokouksessa hyväksyttiin y.- j a u.-
seura Jymyn tilit. Uusia jäseniä
hyväksyttiin 7. Worth!ngtonin ke­räyslistoilla
tiedotettiin kerätyn
kaikkiaan 27 dollaria, minkä sam-man
rahastonhoitaja oli lähettänyt
perille. Hyväksyttiin Swedi3h-Ame-rican
linjan kirjelmässä tehty tar-jouBj
koskien varjokuvien esity?ti-osaston
-hyväksi.
Painikilpailut tulee v.- j a u.-seu-r
a Jymy toimimaan ensi kuun toi­sena
päivänä. Samassa tilaisuudea-sa
pidetään sisänestaruuskilpailtit.
Koettakaahan', pojat valmistua näitä
kilpailuja varten, että pääsisi;tte
hakamieheksi. — Hiihtomiehiä tul­laan
seuran puolesta lähettämään
Timminsin kilpailuihin.
Tov. Georg Isberg, entinen pu­nakaartilainen
ja Muurmannin le-gionalainen,
on täällä sairastanui
jo pitemmän ajan. Hän tuli tänne
syksyllä työnhankintaan, mutta jou-kauntin
työttömät vaativat kolmi- tui heti sairaaksi j ^ ^ on d l n t vuo-päiväistä
työviikkoa otettavaksi käy- teen omana jo kuusi kuukautta
KILPAILUKUTSU
Ainoastalm täten -kutsutaan kaik>
kia C. 8. t. urheiluliittoon kuuluvia
seuroja jäsentensä k'äutta osallistu-maan~
., .,
- , ' -, \y \
C s. t. arheilnliiton kiihtomcsta-ruuskilpailuäin.
täntöön, siten saadakseen useam­mille
työttömänä olevalle kauntin
asukkaalle työtä. Sanotulla siltara
kennuksella pitäisi pitää seitsemän-iQrmmentä
prosenttia kauntissa asu­vaa
työvoimaa ja ''kolmekymmentä
kaupungissa asuvaa. Työt sillalla
ovat yleensä hyvin hiljaisessa käyn­nissä.
OsMton nayttomo parhaillaan har-jottelee
näytelmää Asa. Tämä näy­telmä
on hyvä työväennäVtelmä.
Koulajen. asetuksen säädösten
alaisena on pääopettajalla ylin
m c ^ ä y s v a l l a . .kaikissa järjestä­mistä,
valvontaa ja kurinpit4>a
koskevissa seikoissa.^ (Jos kou­lussa
ei ole useampaa kuin yks.'
opettaja, on hän luonnollisest
pääopettaja.)
Kolmanteen ky'symykseen ;^vasta-taan
aikaisemmin mainittujen sään­töjen
kahdennessatoista pykälässä
seuraavaan tapaan":
Viidennen luokan oppiaiheita on
opetettava kansa- ja erikoiskou­luissa,
jos niissä on siihen
kelvollisia j a s i ^ ' h a l u a v i a oppi­laita.
Viidennen luokan oppiai­neet
ovat samat: kuin korkeakou­lujen
alempain. luokkain 'oppiai­neet.
•
Semmoisilla. < seuduilla, . joissa
on lähellä korkea- tai j ^ o k o u -
luja," ovat' l^nsakoulujen johto­kunnain
o i k e u t e t t u j a t O r k a s t a -
^ jan luvalla. varaamaan niihin
pääsyn bppiläille- sensijaan että
oppilaita opetettaisiin kansakou-
, luissa. , •; . '.
Tässä yhteydesisä lienee; asian­mukaista
hupnäuttaa,; ett^, erikoi­sesti
puolueemme 'jäsenteni j a kaik­kien
edistysniieliBten^. . t y ö l ä i s t en . t u ­l
i s i ottaa vakavanfharkinnffli -alai­seksi
Ontarion IcBX^^ ezikoiskoTr-lujen
sääntöjett^f kplniänne^^
pykälän varaaman vapautuksen us-
'konnohopetukseen nähden. Jk>s ker-jotka
pidetään asianomaisen luvan
perusteelt^a Heaver Lakella helmik
27 p:nä, alkaen kello 2 ip.
Toivoen rtmsasta osanottoa, ja
valmiina vastapalvelukseen, merkit-cemme
toverillisesti tervehtien .
- v.- j a u.-seura Jehu.'
Aug. Virta, Lauri Laine, -
puheen j . sihteeri.
Iviipailttöhjelma: Mestaruushiih-dot
miesten 20 km. j a alle 1$ v
poikain •. 5 • km. matkoilla. ' Naisille
3 km. • yleinen kilpailu ei mes­taruudesta.
>.
JMSaräyksiä: Kilpailijain on.'ol­tava
puolta tuKtia ennen kilpailujen
alkamista s. j . Beaver Laken osas-
,ton talolla. Kilpailuissa noudate
taan voimassa olevia sääntöjä. Pai'
kintoja jaetaan seuraavasti: 20 kml
kilpailussa viisi, naisten j a jpoikain
kilpailussa kolme kussakin: -
Niille, jotka ilmottautuvat ennen
21 p. 6s. . N . Piispanen, Box 95.
Wörthingt6n, Öht., varataan vapaa
asunto. ' • ^v-,-
TonNäon
Aluista loppuun kulkee juoni jän­nittävänä
j a näytelmän aikana pal­jastuu,
e t t ä Asa, näytelmän keskei­sin
hen&ilö, koneseppä, kulkurina
knlkien, onkin aatelisverta omaava,
tilckaan aatelismiehen^ ja taa^
seii rikkaan kartanonomistajan ole­tettu
tytär loppukädessä paljastuu
köyhän puutarhurin tyttäreksi, jo­ka
kohta sjhntyissään on varastettu
tai 'Vaihdettu rikkaan kartanonher­ran
vaimon kuolleena synnyttämään
lapseen. K':-;
NaytelmäB!sä palavasti kuvataan
yallasluokan . mbtaaiittomuus ja' r a ­hanhimo,
jonka saavuttamiseksi o l ­laan
valmiit tekemään mitä ' vaan.
Samalla fesiintyy näytelmässä työ­väenluokan
jokapäiväinen elämä,
sen ilot j a surut sekä loppukädessä
varmat otteet, joilla lähtevät, kes­kuudessaan
harjöteljtua vääryyttä
poistamaan. Näytelmä ori harvinai­sen
.rikassisältöinen kuvatis Suomen
kansan etetystä elämästä, joten on
toivottavaa, että esitysiltana paik-;
kakunnan työväestö sankoin joukoin
rientää täyttämään katsomon. Näy­telmä
esitetään lauantaina, helmi-kuiTn
Sjie päivänä, joten koettakaa
jokajnen järjestää niin, että on t i ­laisuus
nähdä tämä hyvä työväen-näytelmä.
Voimistelua j a urheilun harrasta­jat
paikkakunnalla. Osaston voi­mistelu-
j a urheiluseura Yritys on^
onnistunut saamaan innostuneet ja
"kokeneet johtajat mies- j a naisvoi­mistelijoille,
samoin paininopetta-j
a n . ; Ja: jokaisessa lajisssi on osan­ottajien
luku huomattavan suuri.
Mutta e t t ä koko paikkakunnan suo­malaiset
urheilun harrastajat voi­taisi
saada yhteen, ottaa Yritys uu­sia
jäseniä seuraan jokaisena har-jotusiltaha.
Seuran härjotukset pi­detään
osaston hnoneustolla: nais­voimistelijat
harjotteleyat torstai-iltaria;
mifehet, painijat j a voimis­telijat,
sunnuntaina 2—5 sekä t i i ^
tai-illalla,
. Voimistelijoilla on avarat huo­neet
harjottelua yairten ja hjryäi
välineet, joten jpkiunen paikkakun­nalla
oleva työläiänrheilija, heitä
velttous ja saavu. osanottajasi voi-mistelu-
ja uriieiluseura Yrityksen
t o i m i n t a a n . S e n ^kautta samalla yh­distyt
kpko Oanadaa käsittävään
työläisurheilijain liittoon. — J. •
Työttömyys j ä '«Iita joktuTa Inir-jnos
on taasen tällä kertaa pahim­millaan
kaupungissa oleyan työväes­t
ö n keskuudessa. Viralliset tilas­totkin
kertovat työttömäksi rekiste­röidyn
toistakymmentätuhatta. Mut­ta
näiden Virallisten' tilastojen ulko­puolella
on ainakin vähintäin toi­nen
samanlainen joukko^ joka on
virunut työtönnä. jp parisen' kuu-kantta,
ehkä enemmänkin. Työttö­myyden
j a seii aiheuttamat seura­ukset
ovat myös • alkaneet' näky-
Lääkärit Belittäyät e t t ä häntä vai­vaa
keuhkotauti. Isberg on talou­dellisesti
hjrvin huonossa asemassa
Tuttavansa ovat hänen suhteensa
kääntj'neet viranomaisten puleea,
mutta huonolla tuloksella. Hän on
t ä t ä kirjottaessa varsin heikko, että
todennäköisesti hän knölee ..ennen­kuin
lääkärit ehtivät hUuet Toron­toon
lähettää, minkä he ovat hivan-neet
tehdä.
• - •
Kalakukko- eli basketti^iltaraaa
toimii 8. j . täkäläinen osasto ensi
sUnnuntainia, siis t.k. 13 pmä. Täs­tä
iltamasta tulee yksi t)aaskimpi3
mitä On' vietetty pitkään aikaan
Muistakaapa kaikki johdattaa aske­leenne
haalille, sillä fliellä lähtei
silloin 'surtrt^ppis.^^ i^^^^^
(Aseta ieuraavalla kerralla ko­neesi
siten, e t t ä rivit tulevat har­vempaan.—-
Korjaaja.)
NORTH BRANCH, ONT.
Jäsenistölle huomioonotettavaa.
Solujien yhteinen kokous pn T. Sal­mijärven
asunnolla helndkuun 30
p. Jokaisen jäsenen, jos suinkin
on mahdollista, on saavuttava töo-hon.
kokoukseen.
Tyomaauutisia ei meillä ole. Mie­het
ryömivät lumikinoksissa, etsien
kuusien j a palsamien vesoja, joi­ta
ajavat kasaan sen mitä kokoon
saavat., Vaimot rähmLvät kanalain
j ä navettain väliä. Mutta semmoi­nen
työmaa katsotaan liian akka­maiseksi,
joten siitä puhuminen ei
kannata, vaikka se työmaa kuiten­kin
tuhansilta Ganadankin työläis­naisilta
. r i i s t ä ä sielun, se on hen­kisen
minuuden, puhumattakaan
terveydestä ja hyvinvoinnista. Se
on kieltämätön tosiasia, että joka
rn^nee maalle niiden taloudellisten
pakkojen' edessä niitä kapitalismi
tuo työväenluokalle, niin siellä saa
j ä n n i t t ä ä koko f perheensä työvoiman
äärimäiseksi raadannaksi, josta puu­te
on palkkana.
Meidän kylässä on muottamia pen-ninnappuloita,
jotka vaalien aikoi­na
• h ä ä r i v ä t pääoman etujen rak­kaina
kaitsijoina: Murheellisen ku­van
luovat nyt vaalien gälkeen nuo
penninnappulat, joille vaalien aika­na
näytti olevan maailma auki. Hei­dän
konipahaset kulkevat samassa
tahdissa Kuin / kiinalaiset, se on pe­räkkäin,
'yäildia niiden liitäisi oDa
KIRKLAND. LAKE, ÖNT.
^ NooriscKosastpn'" prbpa^ndasltaina
Viime sunnuntaina muodostui sun-renmoiseksL
y ä k ^ _ pH tiiaisonteen
k d ^ n t y n y t p^jb Ja^ o iu oli
rtmsäaäti. ' T i l a ^ U d e s a a ^ ^ ^
ohjelmanumeroista' mainitsei^ -väin
muotanua. Avanspnlieen piti A .
parihevosia. Ukko p ^ a , j o yli vii­sikymmenvuotias,
- > i s t u u . k y y r y s s ä
elävänä todistuksena ' ^ t ä , että ka­pitalismi
pn hänestä ottanut kaiken
mitä on oUut. Ja että lopuks"
myy ukko heille pienen> sielunsa
uvatuista penneistä, jotka ovat saa­matta
j ä pysyvät.
Kuva ön murheellinen. — Se on
yhtä murheellinen niihin toisiinkin
nappuloihin nähden. Mutta erää­seen
Kusba,»*järjestön kannattajaan
nähden se^ on rkalSkein ^JmurheelK-sin,
kni) t i e t ^ j ä mnJBtaa- sen, et­tä
North Branchin.i;^sj^^ kerran
antoi : Imnene suosjtidcseir; .-yenäjälle
menoa varten j a - e t t ä häiJ oli inno-.
ksr-Kasbas-järjestön asianajaja.^
Meille kylän asuHcaiile heidän
pennien . tavottelusta' on ; se • vähin-k<^
että n i e U l ä e r n y T t - ole teitä.
SiUpin ei öUut noitBt^nappnlpi-t
a ; ' m e öäimme «
Nyt noille olinaiiedin^' y ^ l ^ ^
katoan 75 dollaria vaalics edelB