Vapaus, February 2, 1922

              VAPAUS
iCuisdss «BomatoJscDtySfrSestSB äänenkannattaja, xlmes-
Sndbuiyssa, Osx, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PtJBO, J. W. SLUP ,
Vagtaava toimittaja. Toinutussihteen.
VAPAUS
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Ful^
lisIied in Sndbnry, Ont., every Toesday, Thursday and
Öifeorday. • • - •
: Advertising rates 40c per col. Inch. Minmium charge
tor dngle iJJsertion 75c. Discount on standing advertise-inent
The Vapaus is the be^ advertising medium among
fiie Finniah People in Canada^
pknessa loiärassä sitä on cUmmsa iiiiBdllä, Idbus-ottamalta
paatavarateoIUeuutla. Näin ollai olisi ole­tettava
eUa^Hlsuu£keskuksessa elävät ja teollisuus-nrootoshinta
40c palstatuumalta/ — Ahnj hinta kerta-flmotukaeäta
76c. — Kuoleraanilmotukset $!?;00 (muiato-värsyistä
60c. kultakin.lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
ilmöt. alin hinta ^2.00, nimenrauntosilm. (muuten kuin
aviu»;ttoilmotu8tfin yhteydessä $2.00 kerta.Avioeroil-
.motukset ?2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tukset
$2,00 kerta. —nalutaan tieto ia osoiteilmotukset
«1.00 kerta (3 kertaa ?2.00). ~ Kaikista ilraotuksista.
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
- TILAUSHINNAT: ;
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. . ^
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk. $1.75. , _.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, e» tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joille on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellii.
f. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomc St, Puhelin 1038,Postiosote: ,
Box 69, Sodbury, Ont.
. Rc^stered at the Poat Office Department, Ottawa, as
fiecond class matter. -
Itä ja Länsi
'. Olemme useissa kirjoituksissanune aikaisemmin se­lostaneet,
mitenkä lännen puutavaratyöläisten järjestö
<m ottanut ratbisevan askeleen kohti vallankumouksel­lisen
työväenluokan ainoaa tietä, tietä, joka ennemmin
taikka myöhemmin. tulee ei ainoastaan saamaan koko
mailman työväestön jakamattoman kannatuksen, mutta
lisäksi vielä sen aktiivisen avustuksen, joka on väittä-matoin
kapitalistisen järjestelmän hävittämisebi. Län­nen
puutavaratyöläiset ovat käsittäneet, että Kolman­nessa
Internationalessa ja Punaisessa iTaloudellisessa
Kansainvälisessä, yhdistyneenä mailman ^vallankumouk­sellisen
työväenluokan eti^vartiostoksi ^n olemassa se
voima, joka kykenee takaamaan työväenluokan voiton
mahdollisuudet ja siksi tuota kumouksellista liikettä on
kannatettava, ei ainoastaan tunnustamalla se, mutta
myöskin yhtymällä sen aktiiviseksi osaksi. '
Lännen puutavaratyöläiset ovat teollaan osottoneet
olevansa suuresti Idän puutavaratyöläisistä edellä.
Heidän pyi:kimyksensä on tehdä järjestöstään todellinen
työväenluokan järjestö, järjestö, joka d ole sitä aino­astaan
sahoissa, mutta joka on sitä myöskin teoissa.
Jo silloin kun lännen puutavaratyöläisten järjestö erosi
canadalaisesla OBUtsta, tinkimättömänä teollisuuksit-tain
jätjästymisen kannattajalla, saattoi huomata,: että
järjestön .vastainen, taktiikka tul^ olemaan,selvempää
ja kauaskantavempaa, kuin mitä Idän puutavaratyö-laisten,
jotka olivJui maantieteellisen jäirjestymiäen kän-nalk.
Tuo oletus on nyt toteutunut. Senpätähden
>Voikin - merkitä järjestölle ansioksi aikaisemmin otta­mansa
.;li;qpnan.; Lännen puutavaratyöläisten järjestöl­lä
tuleoJ nähtävästi olemaan suuri vaikutus Canadan
puutavaratyöläisten järjestämisessä, vieläpä yleensä
Conaddn kumouksellisessa työväenliikkeessäkin.
Samaa ei voida sanoa Idän puutavaratyöläisten
järjestöstä, joka on nykyisin menettänyt kaiken merki­tyksensä.
Siitä on vetäytynyt syrjään sekin vähäinen
osa mkankielistä väestöä, mikä siihen aikojen kuluessa
liittyi. Sama on suhde muittenkin Idän putavaratyö-läisten
järjestöön kuuluneiden kansallisuuksien suhteen.
Ranskalaiset jotka muodostavat suuren enemmistön idän
puutavarateollisuudessa ja josta osa oli aikaisemmin
Järjestön jäseniä, on vetäytynyt siitä syrjään. Loisto-
: aika, jota idän puutavarätyöläistenkin järjestö ensi
innostuksessa sai kokeaj on mennyltä. Tietysti on
yleista lamaannusta työläisten järjestöissä yli Canadan
tapjthtunut, johtuen se taloudellisesta" tilanteesta ja
suuresta työttömyydestä, mutta jos minkään niin juuri
idän- puutavaratyöläisten järjestön määräävimmän ai­neksen,
suomalaisten työläisten fanaattimaisen ja työvä­enluokalle
vahingollisen taktiikan ja esiintymisen
syyksi voidaan laskea järjestön toiminnan mitättömiin
luisuminen, Idäp puutavaratyöläisten järjestö muö
dostuu nyt yksinomaan vissistä ryhmistä suomalaisista
ja sellaisenaan ei järjestöllä ole, eikä voi olla mitään
merkitystä Canadan työväenliikkeessä, eipä edes puu
tavaratyöläisten järjestönäkään.
Jokainen joka vähäkin on tutustunut maan varsi
naisen aineksen^ englanninkieltä puhuvain työläisten
psykologiaan, on myöskin tullut yhä enemmän vakuu
letuksi siitä tavattomasta itserakkaudesta, jota luo
kansallisuus omaa. Ja kun asia on siten, on aivan
turhaa odottaa, että he tulisivat yhtymään järjestöön,
jolla on ulkomaalaisen järjestön leima. Tehdäkseen
Canadan työväenliikkeelle palveluksen olisi Idän puuta
varatyöläisten järjestön hykyisen johtavan aineksen
ensi työkseen tutkittava tilannetta ja muutettava
taktiikkansa. On luovuttava ajatuksesta, että kaikki
pitää olla niinkuin vissi suomalainen ryhmä tahtoo
koska se ei missään tapauksessa eikä milloinkaan tule
olemaan määräävänä tekijänä tämän maan vallanku
moukseUisessa, enempää taloudellisessa kun poliitti
sessakaan työväenliikkeessä. Senpätähden onkin vai
mistaudultava vain toimimaan työväenluokan yhteisedun
kannalta, sillä ainoastaan siten voi työväenluokka
voitokkaasti kulkea lopullista päämääräänsä kohden.
Mutta ei ainoastaan puutavaratyöläiset, vaan sen
lisäksi myöskin yleensä läimen työläiset ovat idän
työläisiin verraten osottaneet vallankumouksellisempaa
ja selvempää luokkataisteluoppien ymmärtämistä. Ca­nadan
huomatuin. teollisuuskeskus on idässä ja vain
pohattain riistämät työläis^ omaisiv^ kumouksellisem-mmi
mielialan, mutta asia on kokonaan päinvastainen.
Sensijaan, että idän työläiset omaisivat järjestymiseen
nähden työväenluokan vallankumouksellisiin j ä r j ^ i -
hin etevämmyyttä, saaran^ alinomaa viestejä^ eitä työ­läiset
lännellä rakentavat järjestöjä, jotka ovat vallan­kumouksellisia
ja pyrkivät sen sijaan^ että tuhlaisivat
aikaansa taisteluihin tobia työläbiä vastaan, kohdista­maan
koko taistelun painostuksen juuri kapitalisteja ja^
kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää vastaan.
Mistä tämä kaikki sitten johtuu on vaikea paikal­leen
sanoa. Kuitenkin oletamme olevamme koko lailla
oikeassa, jos sanomn^, että lännoi työläiset ovat tie­toisempia
ja valistuneimpia yhteiskunnallistep kysy­mysten
ymmärtämisessä ja työväenluokan eteen astuvien
pulmien ratkaisemisessa. Tämä pitää paikkansa kaik­kina
aikoina ja kaikkiin työläisiin nähden. Miksi ei
siis myöskin tässä tapauksessa? Työväenluokan jär­jestötkään
eivät ole olemassa vain sitä varten, että
niiden sisälle tunkeudutaaii ja yhteiskunnallisista asi­oista
tietämättöminä huidellaan sinne tänne, välittämät­tä
vähääkään siitä mikä on järjestön ja yleensä työ­väenluokan
yhteinen etu ja päämäärä. Idän puutava­ratyöläisten
järjestön aina vain pienenevään merkityk­seen
on suurimpana syynä juuri ne itsekkäät pyyteet,
mitkä tuon järjestön sisällä ja erikoisesti juuri suoma­laisten
fanatiikkojen, ja työväenliikkeestä tietämättömi­en
johtavissa asemissa olevien toimesta ovat olleet
järjestifesä vaikuttamassa. Järjestö voi uudestaan elpyä
jä kasvaa vain siinä tapauksessa, että sen toiminnassa
tulee tapahtumaan muutobia jaettä taistelu sen sijaan,
että se kohdistetaan toisia työläisiä ja työväenjärjestöjä
vastaan, jotka ovat vallankumouksellisen taktiikan
kannalla kohdistetaan kapitalistista tuo^tojärjestel-mää
vastaan ja että se tulee kansainvälisyyskysymyk-sessä
hyväksymään Punaisen Taloudellisen Kansainvä­lisen
periaatteet jä toimimaan niitten mukaan. Vain
tällaisen muutoksen aikaansaaminen voi taata idän
puutavaratyöläisten järjestön menestymisen mahdolli­suudet
työväenjärjestönä, ja Canadan yallankumöuk-sellisen
työväenluokan taisteluihin edistävänä vaikutta­jana;;
.
suurpyövelin päiviltä-päästäjä
.
Berlinin Rote Fahnen kirjeenvaihtaja on Moskovas­sa
kohdannut sen (espanjalaisen syndikalistm, joka
viime, maaliskuussa avoimella Madridin kadulla antoi
«ansaitun palkan» pääministeri Datolle. Tämän
espanjalaisen työläisen nimi on Ramon Casanellas.
Viime syyskuussa onnistui hän Pariisin, Berliinm ja
muiden paikkakuntain' kautta pakenemaan Neuvosto-jälle
siitä huolimatta, että hänen kihtiereillään
käikWalla hääri espanjalaiset vainukoirat taikka'näiden
rii^tauiajpon yllyttämät ulkomaiset kytät, joille, kuten
tunnettua, oli myönnetty ruhtinaallinen kiinniottopal-kinto
--- I milj. pesetaa! Päästyään proletaarimaan
isälliseen huo^^ä^ä^traJssä lukemattomat muutkin vai-lankuiöoukselliset
ovat löj^läneet varman turvapaikan,
Casanellaskin vasta tilaisuudessa huomaamaan
»nikä ääretön ero ^on vallankumoukselliselle työläiselle
niiri äärettömästi ylistellyneuroppaläisen demokratian
jä länsimäissä niin huonoon huutoon saatetun Venäjän
pröletaäridiktatuurin välillä. Sen sijaan,, että häntä
länsiAäissa ajettiin takaa kuin villieläintä, lausui
Neuvosto-Venäjä tervetulleeksi hänet, anarkistin ja
terroristisen sjTfidikalisiin, utelemalU hänen mennei­syyttään,
vaatimatta häneltä mitään tulevaisuuden «us­kontunnustusta.
Otti hänet vastaan avoimin sylin vain
siksi, että valkoiset pyövelit olivat luvanneet hänen
päästään palkinnon,, ja ettei hänellä ollut muutakaan
turvapaikkaa. ^^^^ • ,
Lehden kirjeenvaihtajan udeltua syytä hänen anar­kistiseen
tekoonsa^ vastasi Casanellas:
— Minkäkö vuoksi surmasin Daton? Miltta tässähän
ei ole mitään täsmällisiä «minkä vuoksi»; Teko oli
yksinkertaisesti välttämätön, torjumaton. Niin ei
voinut jatkua, ymmärrättekö? '
Ja Casanellas alkoi kertomaan, että Dato oli Es­panjan
omistavan luokan yleispyöveli, joka samalla
yritti luihuilla parlamenttaärisilla korulauseilla tekey-tyipä
jopa työväestön' ystäväksi. Haneh aikanaan
kehitettiin huippuunsa tapa murhata «pakoa yrittäes­sä*.
Lukemattomia espanjalaisia työläisiä surmattiin
Datpn aikana tällä yhtä salakavalalla kuin julmalla
tavalla^ Mutta Dato ei" sittenkään ole tämän menetel-män
kefeijä. Kunnia siitä tulee kaikkien noskeläisten
epäjumalalle, pää-Npskelk Karl liehknechtiä ja
muita saksalaisia tovereja niitettäessähän tämä porva­rien
murhapatenltikfeittiin. Dato vain kehitti sitä
edelleen.
Kuriöeiä-hänfen itsehsä vubro tuli kokea oman oppin­sa
jhanuus,saada ihaksaa saastaisella hengellään tuhan­sille
työläisille tuottamansa, kuolema ja kidutus. Kos­toin
välikappaleena oli Casanellas. Mutta vaikka espan­jalaiset
viranomaiset tietävät tämän'väfsin hyvin, yri­tetään
sadoista hänen tovereistaan t^dä syypäät tähän
«rikoseen», niin että syyttömäin on vielä Datön kuole­mankin
jälkeen kärsittävä hänen sala- ja julkimiH-ha-järjestelmästään,
kunnes Espanjan työväenluokka antaa
st7/e surmaniskun. —TKT.
r.j 1 1K!
TpT. BogdaaoTio alostes PtetAria
Työväenjärjestö joka ei vastaa luokkavaalimuksia,
joutuu pelkäksi päällekatsojaksi nykyisessä luokka­taistelussa;
toisin sanoen, sellainen järjestö joutuu
epäsuorasti auttamaan työväenluokan vihollista.
Vallankumouksellisten työväen unioitten toiminnan
perusteena tulee olla vallankumouksellisten joukkojen
suora toiminta pääomanomistajaluokkaa vastaan. .
Pietarin neuvoston istunnossa
marraskuun 26 pnä esitti Korkeim­man
kansantalousneuvoston puheen­johtaja
tov. Bogdanov alustuksen
uudesta talouspolitiikasta ja tuotan­non
järjestämisestä sen merkeissä.
Meidän taloatemme , tuli neljä
vuotta kestäneen kansalaissodan tu­loksena
täydelleen rappiotilaan. He­rää
itsestään kysymys, emmeko ole
tehneet todellakin virhettä, kun ai-kaifiemmassa
toiminnassamme olem­me
pitäneet johtavina muita talou­dellisen
politiikan perusteita kuin
nyt. Eikö olisi pitänyt toimia ny­kyisillä^
keinoilla jo kolme ' vuotta
sitten. '
. Historiallisjet esimerkit puhnyät
meille kuitenkin, että meidän otta­mamme
on ainoa oikea. Ei tule
unohtaa, että: kaikkina näinä vuosi­na
me olemme saaneet puolustaa
Neuvostotasavaltaa niin ulkoa kuin
myöskin^ sisältäpäin tulevilta- hyök­käyksiltä,
SiiÄ varten, että,olisim­me
voineet tyydyttää lukuisilla rin­tamilla
taistelevaa armeijaamme,
meidän tuli »panna käyntiin kaikel­la
ankaruudella elintarvetakaväri-kointi.
Meidän tuli pitää vissi lu­kumäärä
työläisiä tehtaissa valmis­tamassa
asestusta. Tehtaat takoivat
aseita piinaiselle' armeijalle, eikä
meillä ollut mahdollisuuksia elvjrt-tää
lamaannustilaan joutunutta' te­ollisuuttamme
ja toinen toisensa pe­rään
pysähtyivät tehtaat ja vähitel­len
koko Venäjän talous saaviitti
täydellisen pysähtymisen.
Mutta heti, kun me saimme mah­dollisuuden,
saavutettuamme täydel­lisen
Voiton kaikista Neuvosto-Ve­näjän
Vrbollisista, levähtää, hengäh­tää,
jännitimme me kaikki voimam­me
teollisuuden elvyttämiseen, sillä
siinä on oleva yksi pelastuksemme,
meidän . tulevaisuutemme. ^ joskin
neljä vuotta sitten Venäjän vallan­kumouksen
vauhti oli niin suuri,
että se antoi aihetta luulla yleis­maailmallisen
vallankumouksen ole­van
lähellä, niin nyt me näemme,
että Länsi-Europa saa vielä kulkea
monta etappia> ennenkuin sen pro­letariaatti
kykenee heittämään ka­pitalismin
ikeen päältään. Koke­mus
on meille osoittanut,' että pi­tempiaikaisen
levähdyshetken saa­tuamme
me emme voi olla ilman
suhteita ulkomaihin.
Taloudelliten politiikan muutos.
Kaikki tämä johti meidät taloudel­lisen
politiikkamme Vaihtamiseen
toiseen. Me^ aloimme talonpoikais-tosta.
Se muodostaa 90% koko
Venäjän väestöstä ja on selvää, et­tä
meidän tulee tehdä kaikkemme
saadaksemme sen puolellemme. Tä­män
me voimme, saavuttaa vain aut­tamalla
talohppikaistpa sen ; talou­den
kohotlämiäeteä. Me Vaihdoim­me
iäinkaran elintäHetakavarikoinnin
luontaisveroon äfttieh" itse samalla
talonpojalle tilaisuuden itfee, määrä­tä,
mitä tekee liikaviljäh ..kanssa.
Tästä seuraa ta;vät:ävaihäoii >ate.y
Talonpojalla ei ole: itsellään hähelje
välttämättömiä esineitä. Meidän
tulöe tyydyttää jhantä inahdoilisim-man
täydellisesti, jotta hän voisi
tuntea itsensaT'hyvinvoivaksi Neu­vostovallan
puitteissa. Heräsi ky­symys,
mistäi me voimme saada 'va­rastoja
tätä tavaravaihtoa' varten?
Tietenkin teollisuudiBstamme. Mut­ta
me olimme siihen määrin vähän
kykeneviä elvyyttämään sitä valta­kunnallisilla
keinoin, että meidän
tuli pikaisten tulosten saavuttami­seksi
jättää pieniä ja keskinkertaisia
tehtaita yksityisten yritteliäisyyden
varaan ja käsiin. Nämä nimittäin
tuntevat paikalliset markkinasuh­teet
ja ovat kykeneviä nopeasti el-vyttämääh
pienempiä, työlaitoksia.
Näinollen me kävimme^ kahta lin­jaa
pitkin. Toiseltapuölen palaut­tamalla
yksityisomistusta, toiselta-puolien
samalla tyydyttäen talonpoi-kaiston
tarpeita.
Edelleen on meidän eteemme as­tunut
päiväjätjestykseeh ' kysymys
ulkomaisen pääoman saamisesta mu­kaan,
niin kutsuttujen konsessiooni-en
myöntämisestä, lainan saannista.
Ei tule näet unohtaa, että kokonai­nen
sarja työlaitoksia entiseen ai­kaan
riippui ulkomaista., Ne olisi
edelleenkin parasta jättää sellaisiin
olosuhteisiin. v ; ^ '
Pääkysymyksenä, päätehtävänä on
elvyttää omin neuvoin ja voimin
valtion suurteollisiius. Sehän Vain
voi työskennellä Varaston synnyttä­miseksi
meidän hyvinvointiamme
varten ja luoda perustaa proletari­aatin
^diktatuurin' vallitessa. Ulkor
maista pääomaa me emme voi pääs­tää
kaikkialle, kahdeksas neuvos­tojen
" edustajakokous antoi tunnus­lauseen
-r- jättää teollisuuden' syn'
nyttäminen paikkakunnille. Toisel-tapuolen
itse hallinnon desentrali-soimisperiaate,
toiseltapuolen sentra­lisoida
johto kautta teollisuuden.
Pitäen tätä, ohjessääntönämme, me
annammekin paikkakunnille, läänin
kansantalousneuvbstoille teollisUUr
den järjestettäväksi paikallisten olo­suhteitten
tuntemuksen ja läheisyy
den puitteissa.
VBctouuoIoea voi tapahtua vain
poikkeustapauksessa. Tässä suh­teessa
on välttämätön mitä tarkin
harkinta ja varovaisuusvja vain var-m
u u 8 kykenemättömyydestämme,
omin voimin synnyttää jotain olkoon
perustana työlaitosten vuokralle an­nossa.
Pietarin kansantalousneuVos-ton
ottama kanta tässä kysymykses­sä
on täysin oikea ja, ansaitsee hy­väksymisen.
Trustit .Rinnan tämän työsken­telyn
kanssa on järjestettävä laitok­sia
myöskin keskustan taholta. Mei­dän
tulee luoda yhtymiä' ottamalla
huomioon kaikki järjestämisen poh­jaksi
ja perustaksi kelpaavat ainek­set.
On perustettava n. k. trusteja.
Nämä trustit järjestomuodoltaan
voidaan jakaa neljään eri kategori­aan.'
'
Ensimmäiseen tulevat kuulumaan
työlaitokset, joita yhdistää saman­lainen
tuotanto ja sama alue. Toi­seen
trustimuotoon tulevat kuulu­maan
ne työlaitokset, jofka tuotan­noltaan
oVat erilaisia, mutta ovat
keskitetyt samoihin paikkoihin. Kol­mantena
muotona oVat trustit, j ot-ka
käsittävät yleisvaltakunnallista
arvoa omaavien tuotteitten valmis­tamiseen
tarpeellisia laitoksia. Lo­puksi
neljänteen, ja viimeiseen trus­timuotoon
kuuluvat laitokset, jotka
sijaitsevat kaukana toinen toisis­taan,
mutta Ijoitten tuotanto täy­dentää
toinen toista. •
• Synnyttämällä näitä neljää er
tyyppiä olevaa trustimuotoä me
olemme pitäneet ohjeenamme yksin­omaan
taloudellisia näkökantoja.
Pietarilainen teolUtaut. Pietarir
laisen teollisuuden kanssa olemme
me menetelleet seuraaVasti: i Me
olemme kaiken sen antaneet Luo­teisen
aluen teollisuusbyroolle' ja
vain muutamia tehtaita otamme hoi­dettavaksi
keskustasta käsin ja tä­mä
joutuu niitten erikoisesta yleis-
V a 11 a kunnallisesta merkityksestä.
Niinpä ent, Rozengrantzin tehtaan
me olemme liittäneet yleiseen vas-kitrustiin,
koska' tämä tehdas on
tärkeä maanpuolustusta ja kulje-tustointa
nalvelevalle teollisuudelle.
Taloudellisen elamSn elpyminen.
Näinollen järjestämällä suurteolli­suutta
täysin noudattaen kahdek-
•sannen Ylv. neuvostojen edustaja­kokouksen
ohjesääntöä, nie seUraa^m-me
täysin taloudellisia näkökohtia.
Vjittaan edelleen muutamiin trus-teihin,
jotka ovat vielä jääneet mai­nitsematta.
Sellaisia ovat etelässä
oleva terästrusti, joka yhdistää Pet-rovskin,
Mokkeijvsekih ja Jusovkan
tehtaat ja joka on saanut itselleen
joukon maataloudellisia tiluksia. Se-veroles
(Pohjoinen Metsätrusti), jo­ka
yhdistää sUuremmoiseh yli 24
miljoonaa desiatiinaa käsittävän
metsäalueen. Tähän trusViin me
olemme liittäneet yli 40 sahalaitosta,
jotka siiaitsevat Valkeanmeren lä­hettyvillä
ja jotka tulevat valmista­maan
vienniksi kelpaavaa puutava­raa.
Näinollen Severoles voi tävsin
turvata itsensä eikä i vaadi keskus­tasta
yhtään varoja.
Mitä tulee sitten trustien halliri.
toon, niin me olemme antaneet mlta
täydellisimmän , toimintavapauden
jättämällä itseliemme vain kontrolli
ja valvontatehtävät. läänien kan-säntalousheuvostot
suorittavat ny­kyisin
huomattavan ty^ön ja muuta­mat
niistä : ovat uuden taloudellisen
politiikan puitteissa jo saavuttaneet
suuria tuloksia. Niinpä' Valko-Ve­näjä
jo neljän kuukauden aikana on
saattanut työlaitoksensa täloudelli-
.silla perusteilla 'sellaiseen kuntoon,
että kun se kääntyi meidän puoleem­me
rahalainan p3^n5Tlä, me an­noimme
lainan ollen täysin vakuu­tettuja
aikanaan tapahtuvasta takai-:
sin suorittamisesta.' Novgorodin'
kansantalousne\ivösto tulee toimeen
saamatta meiltä yhtään kopeekkaa
'a vieläpä on' aikaansaanut tavara-
VäihtöVärätkih. Ilh "ääraa kuiten­kaan
sitä^ että eräillä seuduin työ
on heikkoa. Niinpä koko Uraali on
jäänyt jälkeeJ», Mutta- yleiskuva-antaa
toiveita Venäjän taloudellisen'
elämän täydellisestä" elpjmiisen mah­dollisuudesta.
TeolHsunden muonittaminen. Te­ollisuuden
järjestämisen jälkeen he-'
rää kysymys tietenkin sen muonitta-'
misesta,' Ennemmin : ei • muonitta-:
misesta tietenkään voinut olla pu-j
hettakaän. Nyt meillä on kaikki
toimintamahdollisuudet tarkoin las­ketut.
Kokoamamma luontaisavero
ia polttoainevarastot on jaettu työ-laltoksittain
turvattuamme punaisen
armeijan, laivaöton ja valtion muo-fnituslaitökset.
Edelleen täydentääk-i
semme muonitusvarastoamme mei­dän
tulee käydä laajaan' tavaravaih­toon.
Tähän tarkoitukseen i r v i t ­tävä
tavaramäärä voidaan saada
vain työn tuotannollisuuden lisäänr
tymisellä. Näinollen me turvaamme
kaikki 3,600,000 työläistä, jotka
ovat jääneet valtiomuonitukseen.
Meidän tulee työskentelyssämme
asettua kauppiaan asemaan ja tä­mä
tällä hetkellä. on> kaikkein vält-tämättohiintä
ja kaikkein vallanku-raouksellisinta
työtä. Vain kilpai­lu
ratkaisee' voiton. Jääkö ^e pik-
UmEtVSKUSTANNUkSET:
S Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla |3.5o kaisiita
5 Kj^kää erikoif&urssia suurille summille.
Kaikki rahavälityksemme numeroon 941 asti
S me ilmotnksen mukan jaetut Helsingistä asianomaislue ^ ' " ^ |
s ottajille, viimeset niistä tämänk. 3 p. S
|Box69, TAPAUS, g u ^ , ^ ^^j
S Torontossa ottaa rahavälitykaiä vastaan A. T HilJ i-?.» ^
5 fair Ave. * ' BeBe.|.
liiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiirimgiiiniiiiiiiiiniiitiiiiiiiiiiiiiiin
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinii"iiiiimii"HiiHiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiirii,ii„,,,,,,,,„^
Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille ilmott^n V 5'
levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: S
BEAVER LAKE- ONT.
COBALT,ONT.
FORT WILLLVM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHILD, ALTA.
COLEMAN, ALTA.
LEVACK, ONT.
Kuka on seuraava'?
TIMMINS
SUDBURY
SOINTULA
WEBSTER C0ENER<5
SALMON ARM ^
pUMBLANE. SASK.
LAPPI, ONT.
TOV. VAPAUDEN KONTTORI 5
niiiiiiiiiiiiiiiiniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiifiiinuimnH
kuvuokraajan, ulkomaisen konsesio-neerin
vai Neuvostotehtaan käsiin.
Työskentelemään tulee menestyk­sellisimmin
se, joka antaa tuotteita
halvasta ja parempilaatuisina. Ko-jiottamalla
tuottavaisuutta ja työn-laatua
me kilpailulla tukahdutamme
nousevan kapitalismin..
Finansoimiskysjmiykset me myös­kin
järjestämme uuden taloudellisen
politiikan periaatteitten mukaan.
Valtiopankki tulee myöntämään lai­noja
tavaraa vastaan, tulee rahava­roilla
ylläpitämään työlaitoksia rja
ryhtymään toimenpiteisiin - ruplam-nie
valutta-arvon lujittamiseksi.
' Mitä tulee työn järjestämiseen,
niin siinä suhteessa kysymys on jär­jestymässä
ja joulukuun 1 pstä tu­le
täysin selväksi.
: Konsessiooneihin nähden on sa­nottava,
että niitten epäonnistumi­nen
on selitettävissä sillä, ^ t t ä ul­komainen
pääoma vaatii meiltä sel­laisia
takeita, joita me emme sille
voi myöntää.
Kuten olen jo sanonut, on huo­mattavissa
maan taloudellinen elä­män
kukoistumaan pääsy, Ennen­kaikkea
on tälle antanut vauhtia
kollektiivinen muonitus. Esim. Do-ninlaaksossa
on mieltäkiiiinittäviä
numerotietoja havaittavissa. Vielä
kesäkuussa oli työskentely vähäistä
eltntarpeitten puutteen vuoksi. Elo­kuussa
saatiin nostetuksi 9 miljoo­naa
puntaa kivihiiltä, lokakuussa
töitten järjestämisen muututtua: saa­vutettiin
hiilen saannissa jo 33 mil­joonan,
puiidan määrä. Mutta ei
kuitenkaan ole liian toivchikkaana
katseltava näitä numeroita. , Me
olemme vielä teollisuuden nousemi­sen
alkuasteissa, Ei tule. näet unoh­taa
sitä, että luvut joita meillä ön
käsillämme, merkitsevät perin m'
jos vertaamme niitä siihen, mitä
ennen sotaa saavutettiin. Malm»'
saadaan nykyisin 4% entiseen rcr-raten,
kretonkia valmistetaan 1%'
j a parhaimmissa tapuksissa 20 ^
30%. Apteekkitavarain tootanuoZ
sa olemme päässeet yli sota-ajan
tuotannon. Kuitenkin on ,
teolljsuutemme asema meildttäTä
jossain määrin riippuvaksi jiiti •
suunnattomasta pulasta, mikä on
synt;jmyt Lännessä. Niinpä k e -
rikassa on malmia saatu 24 BHjoti-nan
tonnin asemasta vain 11 mOj.
K u n V . 1920'Englannissa, rahtauj
oli 100%, o n se nyt alentunut 34^-
:n. Siellä siis ei pula ole vielä saa­nut
ratkaisua, mutta me asteettain
olemme siitä vapautumassa,
Pietarissa — tässä vallankiimonk-sellisessa,
proletaarisessa kaupungis­s
a . — on erittäin tärkeätä saada
j u u r t u m a a n se käsitys, että talou­dellinen
työskentely on mitä vallan-kumouksellisinta
työtä, että täällä
pn välttämätöntä saada aikaan työ-k
u r i , jotta voittasimme viholliseni- :
me — Tasavallassamme vallitsevan
pikkuporvarillisen aineksen. Tais- ,
teiua tulee' käydä tavarakilpailon
linjalla j a meidän suurteollisuntem-rae
on oleva aseena perustan lasi^.
miseksi proletaariselle valtiolle. Me
olemine siihen määrin lujittuneet,
että voimme vaihtaa taistelumetoo-deja
j a porvariston tukahduttamises­ta
siirtyä eräänlaisiin keveimpiin
otteisiin, toimia niin, että saavutam­me
mahdollisimman nopeita tulok­sia.
Pääasia on kuitenkin oleva se,
että Venäjän proletariaatti omak­suisi
j a pääsisi täysin käsittämään-uuden
taloudellisen politiikan perus­teet.
liefipiteitä
(Jatkoa n:ro 13:ta;)
".••;ni.. •
lupauksensa mukaan meni Gallio
oikeushuoneeseen. Palattuaan siel­tä
selitti hän seurueelleen:
— Asia, jota nrinut kutsuttiin tuo­mitsemaan,
oli niin mitätön kuin
suinkin ja varsin naurettava. Kun
astuin istuntohuoneeseen, oli se nii­den
; juutalaisten kirjavan joukon
valtaama, jotka Korinthon satamas­sa
likaisista myymälöistään myyvät
meriniiehille mattoja, kankaita ja
pieniä hopea- ja kultaköristSita, He
täyttivät ilman • kimeillä huudoilla
ja .^ympeällä piikinhajulla. Minun
oli vaikeata käsittää näiden saho­jen
mefkitystä ja minun täytyi aika
lailla ponnistella janmärtääkseni, et­tä
muudan näistä juutalaisista, Sos-tenes
nimeltään, joka sanoi olevan­sa
synagoogan johtaja, syytti erästä
toista juutalaista jninälattomuudes-ta.
Tämä jälkimmäinen, joka on
hyvin ruma, vääräsäärinen jä kie-rosilmäinen,
on nimeltään Saulus
taikka Paulus, ja on hän jonkun ai­kaa
harjoittanut matonkutojan äm
mattia Kömthossa; hän ön lyöttää
ytynyt yhteen Roomasta 'karkoitettu-jen
juutalaisten kanssa valiiiistaak-seen
telttakangasta ja cilicialaisia
vaatekappaleita vuöhenkaTVÖista.
He puhuivat molemmat yhtä
kaa ja varsin huonoa kreikkaa. w-sitin:
kuitenkin,, että Sostenes syjtti
Paulusta siitä, että tämä oli saaps-hut
huoneeseen minne Konnttoa
juutalaiset pitivät tapanaan kokoon­tua
joka lauantai, ja että han oli
koettanut puheillaan harhaannutte
uskolaisiaan ja saada heidät paiv^^
lemaan jumalaansa tavalla, joka sou
heidän lakejaan vastaan. Enempaa
en tahtonut kuulla. Ja £
olin suurella vaivalla saanut he Ja^
vaikenemaan, sanoin " ^ • " ^ ' ' f '
että jos he- olisivat saapuneet vaii
tamaan minulle jostakin väaryydj^
tä taikka väkivallasta. i^K^^J"^
vat joutuneet kärsimään, nun ou._
kuunnellut heitä kaikella asian
timalla huomaavaisuudella. ^
nyt' kun oli kysymyksessa v a n »
nakiista ja,ajatusten eroajg
koskeva heidän lakinsa
ei minullä-ollut mitään as. n^^^^^
tekemistä e u k ä ^ ^ t / a t t ^ . , ,
män laatuista kiistaa. Taman^^^^^^
keen erosin heistä sanoen^
täkää valinne miten parhaiten
dattefj , , ,r
si-uJsa. mAi tliäshtueivvataksot amsjielvAaav^m^ n^agi
viisaaseen 'päätöfe""'^ .^..-^ m-
_ Heidän tyhmän lu^^een:J
kaista ei ole ynmiartaaj^^^.
vastasi Gallio.. Nämä ibm^^^