Vapaus, August 17, 1922

              Torstaina, eloL 17 p. — Thursday, August 17.
• T A P A U S,
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy'
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Lfterty) /
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-fehed
in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
^atarday.
Advertising rates 40c per ccl. inch. Minimum cnarge
for single insertion 75c. Discount on standing advertiset
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada. • ,
nmotushinta kerran j'alaistuista ilmotuksista 40c.
pa]«tatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset oOc.
kerta, $1,00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
$3.00 kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilraotuksista-pitää raha seurata mu-kana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
01.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5.50, puoli vk.
88.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetLämään.
gajtsJi a^iarpiesten joill? on takaukset. '
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puhelin 1038^Postiosote: ,
Box 69, - Sudbury, Ont.
Jog' ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseer
örjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimePn.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja,
Bcgistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset ^pitää olla kont-toris.
sa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3, • ' ' • "\ j'
Kiskurien jumaloima työväen -
johtajatyyppi
Se joka Saksassa eniten hyötyi sodasta, oli Hugo
Stinnes, Ennen sotaa oli hän varsin huomaamaton
persoonallisuus, mutta sodan aikana ja sen jälkeen
kohosi' hän maansa huomattavimmaksi ja rikkaim-maksi
mieheksi. Hän omistaa kokonaisia teollisuus-aloja,
kaivoksia, rauta- ja sokeritehtaita ja icokonaisen
ajokoiraparven sanomalehtiä omassa maassa sekä eri­näisiäyrityksiä
joukossa muita maita. Niinpä on hä­nellä
;laivaveisfämö Bremenissä, missä valmistuu At-lanninj
kyntäjä toisensi perästä. Nämä saavat nimensä
Saksan kuuluisimpain «sankarien ja hyväntekijäin»
mukaan; Tirpitz, Hindenburg jne. Viimeksi valmistu­neen
laivan nimenä on «Karl Legien».
Kukas se sitten tämä suuruus on? kysyy varmaan
moni lukijoista, jotka eivät ole tarkemmin tutustuneet
keisarillisen tasavallan kaikkiin merkkimiehiin. Hän
oli «työväen esitaistelija». Kolmenkymmenen y^oden
ajan oli hän edustavin mies Saksan ammatillisessa työ­väenliikkeessä
ja kuolemaansa asti vfime vuoima 8-
miljoonaisen Sakean maäjärjestön puheenjohtaja.
Mutta ammatillinen liikehän on kapitalistien kar-voissa
kiinni ja taistelee kynsin hampain näitä vas­taan.;
Mistä siis johtuu, ett äteollisuuskuningas Stinnes
kastaa jätliläi^laivanäa vihollistensa johtajain nimellä?
Par^ntfl pntaa Stinneksen vastata. Hän lausui itse
laivan vesillelnskemistilaisuudessa, piissä pii läsnä
Itsppij |Qveri ja prcsidemtl Eb^rt; yij.n,p}ä merjup
Teereita; ja multa korkeita lierroja: Emme olleet kai­kessa
yhtä mieltä mutta Legien oli kunnianmies, jota,
oli arvostettava. Linnarauha työläisten jiJ työnostajain
^älillä 'sodan flikona oli suureksi osukäl hänen ansios-tä&
Hv (Slö. että työläiset vapaaehtoisesti luopuivat kai-kislä
[)a|kkalilkkei8tää« ja lakoista ftylkljäin hyväksi,
jolta nätiiä saiVat vapaasti ]^äkua sellaisiksi valaiksi,
kun esiin. Stihnesh Vallankumouksen puhjetessa,
joUoiti kaikki i}alld oli työläisten käsissä ja teollisuutta
uhkiasi yhteiskunnallistuttaminen, lausui Stinnes, oli se
Karl Legien, joka «viisaalla ja mittamääräisellä» esiin­tymisellään
pelasti isänmaan (laivanvarustajain, teh-tailijain,
huijarien ja kiskurien isänmaan!) Hän pe
leki aloi|,teen työläisten ja työnostajaiii väliselle työ-yhteisyydelle
ja tälle ajatukselle jäi hän uskolliseksi
kuolemaansa asti!
Näin suurkiskuri Stinnes. Legien siis käytti vai­kutusvaltaansa
ammatillisessa liikkeessä estääkseen työ­läisiä
ottamasta haltuunsa mikä heille oikeudellisesti
kuului, ja teki tämän ajankohtana, jolloin Saksan
kapitalismi vapisi kuolemaansa ja piti yhteiskunnal
listuttamista jo kiertämättömänä asiana. Ja nyt suit
suttaa Stinnes hänelle ylistystään, eikä suinkaan syyt
tä. Sillä «toveri» Karl Legien oli kaiken hyvän li
saksi työläisien palkkaama, otti maksun petoksensa
uhreilta! Ja nyt tulee «Karl Legien» jatkamaan Karl
Legienin uskollista uraa kapitalismin palveluksessa.
Vallankumouksen petturien
i tuomio
Venäjän sosialivallankumouksellisten oikeusjuttu on
päättynyt. 'Jutun käsittely vallankumoustribunaalin
edessä kesti täsmälleen kaksi kuukautta. Tämä oikeus­juttu
on historian merkillisimpiä ja suuriailieisempia
tapauksia.
Venäjän proletaarinen työväenlasavalta asetti syyt­teeseen
entisen vallankumouksellisen puolueen 34 joh­tajaa
törkeistä valtiopetoksista työväentasavaltaa vas­taan
» Jutun yhteydessä esitetyissä todistuksissa k-ävi
päivän selvään ilmi (porvarilehtienkin kirjeenvaihta­jien
vakuutuksen mukaan), että sosialivallankumouk-sellinen
puolue, joka ennen taisteli leppymättömästi
ja vilpittömästi tsaarivallan taantumusta vastaan, oli
lyöväenvallankumouksen kriilillisimmillä hetkillä pet­tänyt
vallankumouksen asian, muuttunut vastavallan­kumoukselliseksi,
liittyen entisten vihollistensa, tsaari-laisten:
Koltshakin, Denikinin, Wrangelin, Judenits-1
hin sekä mailman kaikkein taantumuksellisten kanssa
yhdessä taistelemaan työväen tasavaltaa vastaan sen
kukistamiseksi, toimien imperialistien rahastamana ja
avustamana. .
Juttu on myöskin siitä merkillinen, etta kolme huo-matuinta
syytettyä oli katunut täVkeät rikoksensa ja
kääntyivät neuvostovallan todistajiksi, tuomiten- mitä
ankarammin sanoin puolueensa teot ja paljastaen sen
johdon katalat toimenpiteet. Näistä todistuksista käy
ilmi, että entinen vallankumouksellinen puolue on vi­kapää
mitä uskottomammin törkeisiin rikoksiin ja
synteihin työväen vallankumousta vastaan.
Multa paatuneimmat rikokselliset, enin osa van­geista
pysyi edelleenkin rikoksiensa takana.
Tämän jutun yhteydessä on käynyt myöskin entis­tä
selvemmin ilmi, mitenkä kavaltajasosialistit kaikissa
maissa ovat valmiit tukemaan taantumusta ja vastaval­lankumouksellisia
tekoja. Näiden puolueitten johto­henkilöt
ovat nimittäin kaikkialla asettuneet puolusta»
maan Venäjän sosialivallankumouksellisten mustia ri­koksia.
He ovat vaatineet sitä, mitä porvarivaltiotkaan
eivät ole julenneet vaatia, nimittäin näiden työväenval-lan
petturien vapauttamista. Nämä työväen petturit
ovat lähettäneet vaatimuksen toisensa jälkeen neuvos­tohallitukselle,
että sen on vapautettava nämä rikol­liset.
Ne ovat pitäneet myöskin suurta melua työväen
oikeusistuimen puolueellisuudesta. Ja kuitenkin monet
porvarilehtienkin kirjeenvaihtajat ihmettelevät sitä
suurta vapautta, mikä syytetyille annettin oikeuskuu-lustelusea.
Ne kertovat mitenkä syytetyt saivat pitää
pitkän pitkiä poliittisia puheita, selostaa katsantokan-tojaan
ja siten rakentaa j)uheissaan perusteelliset väit­teet''^
tekojensa puolustukseksi.
Ja nvt kun tuomio on langetettu, on ilmeisen selvää,
ettei tvöväen vallankumouksellinen oikeus ole langen­nut
vikapääksi matalamieliseen kostoon, se vain tahtoo
puolustaa proletaarisen tasavallan olemassa oloa. Syy­tetyistä
nimittäin tuomittiin toisen tiedon mukaan 12
ja toisen 15 kuolemaan, näistä kolme, jotka ovat jo
katuneet suuret syntinsä ja pitkäaikaisella toimin­nallaan
osottaneet tehneensä parannuksen,, taistellen
kuumimmassa tulessa puna-armeijan rintamilla, on ar­mahdettu,
toisten kuolemaantuomio on jätetty käytän-töönpanematta.
ehdolla että sosialivallankumoukselli-nen
puolue lakkaa vastavallankumouksellisista toimen­piteistään.
V
Mutta vaikka työväen oikeus osottaa näitä katalia
vehkeilijöitä vastaan näin suurta laupeutta, iilvoo kai­ken
mailman sosialipetturien lehdistö «punaisesta hir-mnvallasta.
» Ne kirjoittavat toimituskirjoituksia kuin­ka
bolshevismi muodostaa Venäjällä samallaisen hir-muhaltiiuksen
kuin tsaarivalta. " Mutta liämä lehdet
visusti salaavat tuomittujen suuret rikokset. Joten
tässäkin' paljastuu näiden sosialiipetturien äärimäinen
epätehellisyys työväen vallankumousta vastaan.
"Tämä historiallinen oikeusjuttu oii^kuitenkin tehnyt
syvän ja laajakantoisen vaikutuksen mailman prole­tariaatin
laveihin pphjaJterroksiin, sikäli kuin ne ovat
oljeet tilaisuudessa sitä tosiasiallisesti seuraamaan.
Nämä joukot ovat kääntyneet tämän jutun aikana epäi»
Jevistä. alvustakälgojista; lyÖväeil Vallankumoukseii ja
Venäjän neuvostovallan iampimiksi puolustajiksi.
Ja Venäjän sosialivallankumoukselHsen puolueen,
vallankumouksen petturin ja kavaltajan on historia
tuominnut kuolemaan. . . ^ l i . . . . . . •
Mitenkä sosiäHvallankumouksellisten Voimat Venä­jällä
alkavat hajaantua, murtua ja kääntyä moraalises­ti
rappeutuniilla vastavallankumouksellista puolueen
suuntaa vastaan käy ilmi Moskovassa heinäk. 12 p,
julkaistusta 17m toimivan sosialivallankumouksellisen
julistuksesta, joka on laadittu Slotoustin kaupungis­sa,
UraaliSsa. Lausunnon ydin kuuluu seuraavasti:
«Seifi johdosta, mitä Timofjejev vallankumoukselli­sen
tribunaalin edessä on julistanut, on meillä vanhoil-a
toimivilla sosialivallankumouksellisen puolueen jä-senillir
selitettävär^ttä meidän on tunnustettava syyl­lisyytemme
vuosieriä 1917 ja 1918 puoluetoimintojem-me
takia. Me osotamme puolueemme keskusjohdolle
äärimiijSisen vakaan vaatimuksen, että sen on lope-lettäva
aseellinen «taistelunsa neuvostovaltaa vastaan.
Me pidämme sitä välttämättömänä sosialivallankumo­uksellisen
puolueen todellisten ja yleisien mielipiteitten
vakiinnuttamiseksi ja vaadimme vanhojen sosialival­lankumouksellisten
puolueen jäsenten koolle kutsu­mista
harkitsemaan puolueen likvideerauskysymystä.
Me olemme vakuutetut siitä, että enemmistö puolueem­me
vanhoista toimivista jäsenistä on valmiina likei­sesti
toimimaan yhdessä neuvostovallan ja kommunis­tien
kanssa tarkotuksella uudelleen nostattaa Venäjän
taloudellista elämää ja yhteisen rintaman muodostami­sessa
maailman kapitalismia vastaan taistelussa.
«Tlmofjejevin selostus vallankumoustribunaalin
edessä taistelun välttämättömyydestä helmikuun val­lankumouksessa
julistetun hallitusmuodon puitteissa on
hyljättävä ja sosialivallankumouksellisten yhteinen
kokoomushallitus ajatus työväenluokasta etäällä ole­vien
ja interventsioniajatusten läpitunkemien ainesten
kanssa on väärä.
«Me käsitämme, että* toimivien ja§enien asioitten
kulkuun sekaantuminen ei veisi enää sen pitemmälle
kuin joukon vallankumouksellisten hautakumpujen
nousemiseen Uralissa ja Volgan Siperiassa. Tämän
vuoksi pidämme mc vain neuvostovallan muotoa oi­keana.
Timofjejevin selostukset ovat rikoksellisia.»
Historian lahjomatpn käsi on kirjoftanut Venäjän
sosialivallankumouksellisen (lue: sosialistipetturien)
puolueen kuolemantuomion. Samaten se on tekevä kai­kille
niille puolueille ja ryhmille, jotka asettuvat
suurta proletaarista vallankumousta vastaan taistele­maan
ja vehkeilemään.
ierkk^äivä Veiijän
ainmattiyhdistys-liikkeessä
Pietarin «Vapaudessa» kirjoittaa
tov. K. Rovio: Maanantaina heinä­kuun
3 pnä vietettiin Venäjällä
Yleisvefiäläisen A m m a t t i liittojen
Keskusneuvoäton toiminnan viisi­vuotisjuhlaa.
Viisi vuotta ammatillisen liikkeen
historiassa on ainoastaan hetkinen.
Ihmiselämässä se on lyhyt aika,
mutta Venäjän ja myös koko maa­ilman
ammatilliselle liikkeelle on
näillä viidellä vuodella ollut tavat­toman
suuri merkitys ja vaikutus.
Venäjän ammatillisen Hikeen
historiassa voidaan havaita, suurin
piirtein katsoen, kolme kautta: en­nen
V. 1905 vallankumousta esiin­tyvät
ammatilliset järjestöt, 1905
vallankumouksessa toimineet ja sit­ten
V. 1917 helmikuun vallankumo­uksen
jälkeen syntyneet ammatil­liset
järjestöt. Ensimäisen kauden
amm.-järjestöistä ei kannata pal­jon
puhua. Ne olivat kainoja yri­tyksiä
työväenjoukkojen järjestämi­seksi
viattomilta näyttävien tarkoi­tusperien
nimessä mitä vaikeim­man
tsaari^isen sortovallan olosuh­teista.
Nämä olosuhteet eivät suo­neet
pienempiäkään^ mahdollisuuk­sia
todellisten ammatillisten jär­jestöjen
luomisgenr
y . 1905, vallankumouksessa syn­tyy
Venäj^lä ensikerran todella
suuria ammatillisia joukkojärjestö-jä.
Vallankumoukselliselle kaudelle
ominaisesti ammattiliittoja syntyi
toinen toisensa jälkeen v. 1905 ku­luessa
ja tempaa mukaansa järjes­tettyyn
toimintaan satojatuhansia
työläisiä. Ammatillinen toiminta
pääsee siinä määrin juurtumaan,
että ammatillisen liikkeen yhtenäis­ty
ttämisen ja keskittämisen tarve
pakottaa kutsumaan koolle yleis-venäl^
isen ammattiliittojen konfe­renssin.
Mutta tämä työväen jär­jestötoiminta
ei tullut pitkäaikai­seksi.
Vallankumouksen voimien
vähetessä taantumus vähin erin riis­tää
työväen vallankumoukselliset
saavutukset ja toinen yleisvenäläi-nen
ammattiliittojen konferenssi v.
1907 kokoontui Pietarissa puoliks'
salaisesti ja sen jälkeen taantu­mus
sulkee ammattiliiton toisensa
jälkeen ja luo sellaiset olosuhteet,
että ennen pitkää kaikki ammatil­liset
järjestöt kuolevat. .Koko työ­väen
vallankumouksellinen toimin­ta
kehittyy melkein yksinomaan
maanalaiseksi / työksi bolshevikien
puolueessa. Työväen toiminnassa al­kaa
vuosina 1912—13 näkyä nou­sua,
perustetaan cPravda»-lehti,
ammatillisia järjestöjä yritetään he­rättää
henkiin j,n,e., mutta v. 1914
syttynyt imperialistinen sota pyyh­käisee
kaiken pois.
V, 1917 helmikuun vallankumo­uksen
jälkeen ammatillinen järjes­täytyminen
tapahtuu kuumeentapai-sella
voimalla. Valtavina joukkoina
liitytään ammatillisiin järjestöihiiv
järjestöjä syntyy .kuin sieniä sa­teella,
ne paisuvat ja kasvavat sa­tumaisen
nopeasti. Kun näin syn­tyneillä
ammatillisilla järjestöillä
ei ollut sanottavasti mitään ko­kemusta
menneisyydessä, — yli­päänsä
ei Venäjän työväenluokalla
erikoisten historiallisten olosuhtei­den
vuoksi ole ollut tilaisuutta jär­jestettyyn
joukkotoimintaan — pu­humattakaan
vanhoista perinnäista­voista,
melkein kakkien ammatti­liittojen
toiminta alkuaikoina oli
järjestömuotojen, toimintatapojen
etsintää,-^ kokeilua. Tästä järjestö-muotojen
• kaaoksesta vähitellen sel­kenee
ja vakiintuu Venäjän am­matillisen
toiminnan sopusuhtainen
järjestörakenne. ' Alkuaikoina ra­kennetaan
liittoja erilaisten järjes-töperiaatteider
pohjalla; eräät no­jautuvat
teollisuusliittoperiaattee-seen,
eräät ammatittain järjestymi­sen
periaatteeseen. Liittojen raken­teessa
näinollen vallitsee mitä suu­rin
kirjavuus, puuttuu riittävä yh­teys
eri liittojen välillä, keskitetty
johto y.m.s. Taloudellisen taistelun
kärjistyessä kapitalistien sabotaas-hin
johdosta ammatillisten järjestö­jen
ohella syntyy rinnakkaisjärjes^
töinä tehdaskomiteoita, jotka eräil­lä
paikkakunnilla muodostavat omia
liittojaan.
Ammatillisen toiminnan vakiin­tuessa
ja laajetessa syntyy mitä
kipein tarve yhtenäistyttää ja kes­kittää
tämä toiminta. Näin syntyy
liittojen keskustoimistot, ammatti­liittojen
neuvostot. Kesäkuussa v.
1917 kokoontuu Pietarissa yleisve-näläinen
ammattiliittojen konfe­renssi,
joka panee pohjan Venä­jän
järjestyneelle amm. liikkeelle.
Tämä komitea muodostaa tehdas-komiteoista
ammatillisten järjestö­jen
perusjärjestön: kunkin liiton on
nojauduttava toiminnassaan tehdas-komiteoihin,
sitä paitsi se hyväksyi
järjestömuodoksi teollisuusliittope-riaatteen:
kullakin tuotannon .alalla
yksi liitto. Sen päätöksistä oli epäi­lemättä
tärkein ammatillisen toi­minnan
keskuksen muodostaminen,
siellä näet valittiin ensimäinen
yleisvenäläinen a m m a t t i l i i t t o j en
keskusneuvosto. Tosin konferenssi
ei tälle keskukselle antanut kaik­kia
keskitetyn johdon oikeuksia,
vaan ainoastaan neuvonnan ja edus­tusoikeuden,
mutta silti keskuksen
asettaminen oli suurmerkityksellistä
Venäjän verrattain kirjavalle am­mattiliikkeelle.
Juuri tästä keskuk­sen
valitsemisesta oli v.k. 3 pnä
kulunut viisi vuotta.
Tärkein, minkä tämä ensimäinen
keskus suoritti, oli Venäjän am­mattiliittojen
ensimäisen edustaja­kokouksen
kokoonkutsuminen v.
1918. Tällä kokouksella on ollut
uranuurtava merkitys Venäjän
aijim.-liikkeessä, se asetti täysival-raisen
johdon: Yleisven. Ammatill.
Keskus-Neuvoston, joka on sitten
kyennyt oikein määrittelemään am­mattiliittojen
tehtävät elettävänäm­me
olevana lii.storiallisena kautena.
Se on ollut auktoriteettinen ja to­della
johtava keskus Venäjän am­matillisessa
liikkeessä.
Näinä viitenä vuotena on Venä­jän
ammattiliitoilla ollut neljä täy-.
sivaltaista edustajakokousta, joissa
on lähemmin määritelty ammatti­liittojen'
tehtävät ja järjestömuo-dot,
joissa on yksityiskohtaisesti
pala palalta rakennettu Venäjän
vallankumouksessa mitä tärkeintä
osaa näytellyttä ammattiyhdistyslii­kettä.
Artikkelin rajoitettu tila ei salli
muuta kuin aivan ylimalkaisesti
haahmoitella ääriviivoja tästä toi­minnasta.
Meidän pitäisi puhua
minkälainen osuus oli ammattilii­toilla
työväen taistelussa ennen lo­kakuun
vallankumousta ja sen jäl­keen,
kuinka olosuhteitten muuttu­essa
ammatillisten järjestöjen toi­minta
on muuttunut, kuinka am­mattiliitoissa
aluksi johtavina; ol­leet
menshevikit, työväen asian ka­valtajat,
karkoitettiin pois ja kom­munistit
tulivat johtamaan liikettä,
pitäisi puhua ammattiliittojen osuu­desta
kansalaissodassa, kuinka ne
mobilisoivat tuhansia, kymmeniätu­hansia
jäseniään ja tekevät pal­jon
muutakin neuvostovallan tuke­miseksi.
Kaikesta tästä ja paljosta
muusta ammattiliittojen toiminnas­ta
pitäisi puhua. Niinkuin sanottu,
tila ei salli, mutta johtopäätös tä­män
toiminnan tarkastelusta on se,
että ammattiliitot ovat kunnialla
täyttäneet velvollisuutensa. Ne ovat
olleet mahtavana tukena neuvosto­vallalle.
'
Venäjän ammattiliitoilla, lähinnä
Pietarin, on ansioita kansainväli­sen
vallankumouksellisen liikkeen
järjestämisessä. Täältä lähti aloite
vallankumouksellisten ammattijär­jestöjen
kansainvälisen järjestön
luomiseksi. Yleisv. Amra^-liitt Kes­kus-
Neuvosto asetti kansainvälisen
ammatillisen toimiston, joka jär­jesti
ja kutsui koolle punaisten am­matillisten
järjestöjen ensimäisen
maailmankongressin ja on kansain­välisen
punaisen ammattijärjestön
voimakkain tuki.
Erehtymättä saatamnje sanoa, et­tä
Neuvosto-Venäjän vaikeimmat
ajat on sivt^utettu, ne ovat jää­neet
taakse. Kun näissä vaikeissa
oloissa, keskellä verisempiä taiste­luita,
äärimmäisen nälän ja puut-teitten
alaisena V*näjän ammatilli­set
järjestöt • ovat kyenneet järjes­täytymään,
löytämään oikeat jär-
" j e s t ö - j a toimintamuodot, löytämään
i vihollisensa ja lujittamaan sekä si-
• säisesti että ulkonaisesti, niin var­masti
lähitulevina aikoina Venäjän
ammatillinen liike tulee yhä enem-m
^ lujittumaan ja voimistumaan.
Amerikan kauhu-valta
Porvarilliiiakin ääniä rauhantaitte-lijain
vapauttamiseksi
vankiloitta.
. Vanha jaaritus Yhdysvaltai.i
korkeimman potenssin vapaiidesta
joutui maailmansodan aikana va­laistukseen;
' joka Viittailee• 'valista•
maan pölkkypäisiritäkin' siitä, että'
porvarillinen demokratia on' käikis'-
sa maissa yhtä ja' samaa: vaara
ja turmio kaikelle mikä kantaa to­dellisen
vapauden nimeä teossa ja
ajatuksessa, Joukottain vapauden-taistelijöitaj
proletaarisia .eturivin
miehiä, lynkattiin tai ^teljettiinV sir-vottpman.
• pitkiksi; ajoiksi • vahkiloi-hih.
Tämä jatkuva terrori herättää
arvostelua jopa porvarilisissakrn
piireissä. Aikakauslehti -The :Nati<)in
esim. Jttlkaise kehöituksön kunnial­lisille
ämerikalaisillje anomusliik-keen
tukemiseksi, joka o^ paiitu
alulle niiden poliittisten vankien
vapauttamiseksi, jotka menehtjnrät
Amerikan vankiloissa vielä nytkin
— neljä vuotta jälkeen sodan päät­tymisen,
Kehoituksessaan lausuu
lehti m.m.:
«Vähitellen on valtion vankiloita
tyhjennetty poliittisista vangeista
joko peruuttamalla rangaistukset
taikka presidentin armosta. Mutta
vielä, 4 vuotta rauhanteon jälkeen,
istuu 89 henkilöä vankilassa sen
ainoan rikoksen tähden, että ovat
rohjenneet ajatella ja sanoa, että
työväenluokalla on kaikki menetet­tävänä
mutta ei mitään voitettava­na
maailmansodan jatkamisesta. E i
ole mitään järkeä siinä logiikassa
taikka moraalissa, että Eugene
Debs vapautettiin mutta Chaplin,
Thompson ja Doran, puhumatta­kaan
iww:läisistä, saavat edelleen­kin
värjöttää ristikkojen takana.
Poliittisten vankien asema on
melkein pahempi kuin ' tavallister.
rikollisten. Leavenworthissa on van­keja,
joilla on vastuullisia toimia
vankilan verstaissa^ konttoreissa ja
iltakouluissa, ja jotka ovat saanee^
pusertautua vääryyksiä vastaan tur
vautumalla kunnollisuuteensa. Tääl­lä
saavat nuo hehkuvan vapauden-tunteen
apostolit istua teljettyinä,
henkilöt, jotka ovat ajatelleet ja
mielineet tehdä jotakin toveriensa
hyväksi, olla teljettynä yhdess3
meidän suurten vankilaimme pie­nessä
harmaassa maailmassa, joka
on täynnä raakuutta, jatkuvaa lah­jontaa
ja turmelusta ja hirvittävää
sukupuolista alennusta. Ja nämä
ihanteen ihmiset, jotka uskovat jo
honkin yli yksilöllisten etujen, ovat
alistetut, tämän periaatteettoman
kenraali Daughertyn' politikoitsijan
mielivaltaan. Tällainen mies se on
vääryyksiin liittämässä vielä louk­kauksetkin,
kuinka muka taantumus
ja mielenmuutoslupaukset ovac
väljttämättömät vapauden ehdoksi,
vapauden, jota vangitut rauhantais-telijat
eivät tavoita armon vaan oi­keuden
perusteella.
Amnestiavetoomus on osin myös
myötätunnon osoitus henkilöjä koh­taan,
mutta laajemmin katsottuna
on se vetoomus Amerikan kunnian
puolesta ja lausunto- ja ajätusva-pauden
pyhänä pitämisen puolusta­mista
demokratian perustuksena.
Kuinka voisimme levollisina seura­ta,
että ne, jotka lausuvat meidän
ajatuksemme, vaikkapa nyt epäkyp­sällä
ja kiihkeälläkin tavalla, joskin
sitä syvemmällä- vakuutuksella, saa-vat
värjöttää" telkien takana mutta
me kuljemme vapaina?»
Fascistilahtarien rie­hunta
Italiaissa
Kommunistisen It{(ernationaIen ju­listus
sen johdosta.
Villipetoina riehuvat, viranomais­ten
kannattamat -ja oikeistososialis­tien,
välinpitämättömyydellään kan­nustamat
f aseistit jatkavat raaka-la^
ismaisia Väkivallant^oj^an Nämä
ujiseereista ja muista ; «sivistyneis­tä
» porvarinuorisosta kokoonpannut
murha- ja . murhapolttojoukot ovat
payannassa'^keski1ityneei, vallanneet
työpörssin 'ja tehneet siitä pääma­jansa.
Tämän jälkeen polttivat he
paikkakunnan osu\i^>toiminnallisen
keskuksen. Työläisten tämän joh­dosta
julistama lakko jatkuu. Roo­massa
on julistettu yleislakko. Am­matillisen
liikkeen julistamaa suur­lakkoa
saboteeraavat liikkeen joh­tajat,
'samaan aikan kun he ja so-sialidemokratit
neuvottelevat halli­tukseen
astumisesta.
Lahtarijoukot vuodattavat työ-läisverta
pitkin maata. Nyt on ky­symyksessä
serratilaisten kannanot­to
: joko nousta oikeistolaisen Tu-,
ratin ja porvariston kanssa taistele­vaa
. proletariaattia . vastaan taikka
yhtyä kommunistien.,kanssa j a ryh­tyä
aseistamaan- proletariaattia suo­ranaisen
taistelun käymiseksi lah-tariporvaristoa
^ vast?ian.. Saapuneet
vaalitiedot .osoittavat, että pian ko­koontuvassa
sosialistikongressissa.
tulee olemaan suuria vasen siipi, jo­ka
on valmis tekemään proletaari­sen
velvollisuutensa ja käymään
yhdessä kommunistien kanssa tais­telua
työväenluokan puolesta.
Joko — taikka.
s. , •
Kommunistisen' Internationalen
toimeenpaneva komitea on osoitta­nut
Italian työläisille julistuksen,
jossa tuodaan esiin, että joko ryn­tää
proletariaatti eteenpäin taikka
tekee sen taantumus, joko voittavat
vallankumoukselliset sosialistit re­formistit
taikka päinvastoin,'joko
on Serratin ja hänen kannattajainsa
taisteltava Kommunistisen Interna­tionalen
riveissä taikka poistuttava
näyttämälötä. Manifesti päättyy:
«Italialaiset työläiset! Sosialistit,
ammattiyhdistysläiset, kommunistit!
Näette, miten oikein Kommunisti­nen
Infernationale on arvioinut ta­pausten
kulun. Te, italialaiset kom­munistit,
erositte sosialistipuoluees-
-ia. pienenä vähemmistönä, jav nyt
olette te vähitellen muodostuneet
kasvavaksi mahdiksi. Teistä on tu­leva
proletaarinen mahti, jahka ym­märrätte
koota kaikki vallankumo­ukselliset
työläiset yhteiseen tais­teluun
hätää ja fascistisen taantu­muksen
lisääntyviä hyökkäyksiä
vastaan, jahka ' ymmärrrätte kau­pungeissa
ja maaseudulla koota mil­joonia
ja jälleen miljoonia pro­letaareja
tunnuslatiseella: proletaa­rinen
työväenhallitus. Proletaariset
vallankumoukselliset jäsenet sosia-hdemokraatisessa
^^^^
t€ nähneet, n^inne oiett,
j seuratessanne horjuvia ^ £
rikkeessänne väl''r.r.e g -
sen Internation2len"'ia,,,,:^.
ta ette rikkoisi väleir.;
nnstien kanssa. Tehkää 7 :,
Imen selvitys reior.'n':.--r-'
j a liittykää kommur.i^-e":V:";
kää kommunisteihin ^^^7,
ja hänen kannattajiaaV '.
elleivät nämä mieli' yn-.-:.
mahduksensa selviä opet'-S
reformistiset petturit' \iä'
litseminen! E l ä k ö ö n ' v ä v ' '^
sellinen luokkatainelu "^-1
vastaan! Eläköön Ko.."J.-,
Internationale, tämän "t-johtaja!
Italian vallank-rro
set työläiset, sulkekaa
Kommunistisen Internat-.j-a
pun ympärille!
— •o-
2 ja puoli Interni
nale tehnyt teli
tävänsä
Olemme jo mainninneot,'
Internationalen lehdistöjsi
rinnyt vilkas keskustelu --e"
tamisesta 2 Internationale-ja
toinen riippumattoniai.-:
kannattaja on yhtymistä va?t;
hävettää kaikkien vaaht/:.;te
lankumousfraasien jälketn
että kaikki on ollut turhv
hengen vaiva. Mutta toijet
tavat sitä jopa intohimoise.=ti.
pä kirjoittaa leipzigiläiner J
artikkelin kansallisesta ja k;
välisestä yhtymise.stä, niis.ä
tuksessa hän selittää, että
semmat sosialidemokratise: ir
tionalien väliset kiistakv.r,-r
ovat aikoja sitten kadonneet j
2 Internationalekin on sisim::i
«muuttunut». Ja Janssen jatl
«Tällä ei ole sanottu ,eti
Internationalelle olisi ollut
riallista-^tehtäväänsä. Sen oli
aikana ja sen jälkeen kocf.av
lankumoukselliset puolueet j;
nen kaikkea taisteltava Kolm
Internationalen! diktatuuria va
joka aluksi lumosi niin rr.jni
ropalaisia puolueita, ja täten
rittanut suuren tehtävän, joka
lut mahdollinen 2 Internation
•sen takia, että se oli kuomi
linnarauhan ja sotapolitiikan j
tätavalla.»
Berliniläinen toyerilehti hi
uttaa, että tässä on nyt 21 ]
nationaleen lukeutuville tyoli
mustaa valkean päälle mitä v
heidän interiiationälensa oli
massa: olla huonoon huutoon
leiden scheidemannilaisten sija
taistelussa kommijnismia vas
Ja tällaisesta vilpittömyydesti
saata olla muuta kuin kiitoll
Martya ei olekaan
pautettu
Ranskan- senaatin antan^.äa
nestian ei olekaan sovellutettu '.
tyyn, tunnetuun vallankumouk
seen matruusiin, jonka sotaoi
keinotteli Mustanmeren kap
johtajaksi. Tämän uskoniatt^m;
man raukkamaisuuden johdoäta
Ranskan kommunistipuolue ant
maansa työläisille julistuk^sn, j
se kehottaa vihan vimmjin
telemaan" tällaista hallituskurju
vastaan, Martyn vapauttani iseks
tulevan, porvarillisesta turmelul
ta ja rikollisuudesta vapaan vei
d'n yhteiskunnan luomiseksi.
: - O -
Nuorten taistelijatt
rien voitto Ruotsiss
Voittoon päättyneen telefoon
'en taistelun johdosta kirjoittaa '
holmalainen toverilehti:
Nuoret naiset Tukholmassa
Göteborgissa, jotka ovat käyi
taisteluaan niin sympaattiseäti, .
donmukaisesti ja sitkeästi, c
näinmuodoin saavuttaneet täyd^
sen voiton. Tämä menestys on
kauniimpi, kun koko porvarilli
lehdistö (keikkein raaimpine ja
vottomimpine aseineen) asettui 1
nätinhallituksen kielteiselle kani
le.
Joka oli tilaisuudessa ieuraam;
telefonistien lakkokokouksia, ei i
nut olla tekemättä vertailuja
mallaisten kokousten kanssa i
matillisen liikkeen varhaisemmi
taisteluvuosilta, N j i sai todeta
man liekehtivän innostuksen, san
uskon menestykseen, 5a<iiar. nh
ushalun kuin silloin ja tämä nu
joukko teki sen v ä l i t t ö m ä n vai!
tuksen, että oli kysymys voito:
hinnalla millä hyvänsä. SiHä ta
televain työläisten keskuudessa
nykyään juuri tapaa tätä lU^i
luottamusta omiin voimiin. K--H'2
ei pettänyt, kaikkia elahytti l'aot'
va toverillinen hyökkäyshalu. }o
juontaa juurensa siltä ^^a^jdel
jolloin ammatillista liikettä ei v:f
oltu puristettu nykyisiin pakkom^
töihinsä keskusneuvotteiuineen. jo
ta jäsen?t ovat suljetut, Maajsr;'
tö pidättävänä ja taaksepäin tyo
tävänä voimana ja virallinen
tysl ja sovittelumenettely paatai
telutukahuttajana. Lennätin- ja
lefooniliitto ovat olleet moi=ten va
kutusten; ulkopuolella, ja UrioU <•