Vapaus, February 24, 1925

              KAISKIEN MAITTENf TTÖNRAATAJAT THTEISRENTABIAAN! TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAIN KÄSIIN HALLTTUSVALT
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 24 — 1925 Federated Pressin jäsen. Tiistaina. helMilt. 24 p. — Tues., Feb. 24tli. 1925 IX Vuoslk.—VoL IS
Ilosi
täDee WasliiiigtoDissa ensi syksynä
Lontoo. , — Jotensakin vannana
voidaan pitää, että 'Washingtonis3a
tulee •olemaan nusi, aseistariisumis-konferenssi,
mutta e i ennenkuin -en­si
syksynä. Siihen päätökseen on
päästy Yhdysvaltain eroavan lähet­tilään
Frank B, Kelioggin j a B r i ­tannian
ulkoasiain sihteerin, Austen
Chamberlainin kesken.
Chamberlain oli yhtä vähäpuhei-nen
parlamentin alahuoneessa kuin
yhdysvaltain edustajakin on ollut
— vastaili vain kyselyihin, että hän
on asiasta epävirallisesti keskustel­lut
Yhdysvaltain lähettilään kanssa,
j a että siitä parasfaikaa neuvotel­laan,
r
Mikäli luullaan tiedettävän, on
alotteen tuohon konferenssihom-maan
tehnyt Kellogg, mutta oli
Chamberlain siihen antanut hänelle
hyvän tilaisuuden. Moleibpam sa­notaan
olevan täysin yksimielisiä
itse konferenssin pitämisestä sekä
myös sen ajasta j a paikasta. Ainoa
seikka, mikä herättää epäilystä, on
Ranskan j a Japanin suhtautuminen.
Viimeisessä Kansainliiton kokouk­sessa
nämä vallat pontevasti yritti­vät
saada Kansainliittoa — vaan ei
Yhdysvaltoja — kutsumaan asekon-ferenssin.
Mutta nyt tämä Englan­nin
ja Yhdysvaltain sopimus konfe­renssin
pidosta Washingtonissa teki­si
tyhjäksi kaikki toiveet Kansain­liiton
sekaantumisesta asiaan.
Washingtonista viimeksi saatujen
tietojen mukaan suhtautuu sekä J a ­pani
että Italia suosiollisesti kon­ferenssin
pitoon Washingtonissa.
Niin ollen riippuisi tuuman toteut­taminen
vain Ranskasta.
'Yhdysvaltain puolelta ei nyt,
enempää kuin v. 1921 pidetyssä­kään,
asekonferenssissa, ole aiko­muksena
tehdä esitystä maaiota-joukkojen
vähentämisestä, vaan yk­sistään
laivastojen pitämisestä koh­tuuden
rajoissa. Kysymys maaspta-joukoista
on amerikkalaisten mieles-
' -tä piibtaästi europpälMneri 'kysymys,
ja jos niitä tahdotaan rajottaä, on
alote tehtävä jonkun Europan val­lan
taholta.
Sensijaan että viime kerralla r a -
jotettiin ainoastaan suurten taiste-lulaivojen
lukumäärä, on nyt t a r -
kotuksena ulottaa rajotus myös pie­nempiin
sotalaivoihin, etupäässä ve­denalaisiin,
jotka Englanti: puoles­taan
mielukicaiTOmin haluaisi pois­tettavaksi
kaikkien maiden laivas­toista,
mutta jos ei siinä onnistu,
kuitenkin vaatii suuresti 1 vähennet-täväksL
—
Joidenkin tietojen mukaan tah­toisi
Englanti saada konferenssin
ohjelmaan otetuksi myös ilmalaivas-tojen
suuruuden raj^ttamisen. E h ­kä
ilmestyy ;nuitakin valtoja tätä
vaatimusta tukemaan, jolloin . i l m a -
varustelunkin vähentäminen tulisi
kysymykseen.
Viimeksi Pariisista tulleet tiedot
viittaavat siihen, että.^ Ranskassa ei
olla - ensinkään innostuneita koko
aiottuun konferenssiin, koska se on
lähtenyt englantilais-amerikkalaises-ta
alotteesta. . Täällä vielä mieii-karvaudella
muistellaan, kuinka
Ranska edellisessä Washingtonin
konfere'n5sissa joutui Britannian ja
Yhdysvaltain puristukseen, niin et­tei
ranskalaisilla ollut muuta teke-mistä
kuin taipua heille annettui­hin
määräyksiin. Jos ei nytkään
Ranskalle anneta muuta sananvaltaa
kuin ottaa vastaan kutsu konferensr-siin
ja siellä kuunnella englantilaie-amerikkalaisten
ennakolta valmiiksi
harkitsemia ^päätöksiä, joihin sen
täytyy alistua, niin silloin on yhtä
hyvä kieltäytyä tuoh«n konferens:
siin osaaottamasra.
Edellisessä konferenssissa ranska­laiset
saivat estetyl^i kaikki rajo-tukset
vedenaljtisten suhteen^ sillä
ainoastaan vedenalaisten avulla he
voivat, Ranskan rannikoita varjella
ylivoimaisen brittiläisen laivaston
hyökkäyksiltä. Vastapainoksi esti
Britannia apolaivbjen. vähentämi­sen,
koska se tarvitsi niitä taistel­lakseen
vedenalaisia vastaan. - V i i ­me
konferenssissa Ranska tyytyi
kymmenen vuoden ajaksi 20 pro­senttia
heikompaan panssarilaivas-toon
kuin mitä Englannille j a Y h ­dysvalloille
jätettiin — .4)ääasiassä
sentähden, ettei 'sen rahallinen t i ­lanne
olisi silloin myöntänytkään
suurten taisteluläivojen rakentami­seen
ryhtymistä. Nyt kun uuden
konferenssin tarkotuksena on myös
vedenalaisten sekä« apulaivojen ra-jottaminen,
ei ranskalaisilla ole pie­nintäkään
innostusta koko juttuun,
vaan suhtautuvat kysymykseen var­sin
varovasti.
Ranskan suuret velat niin Yhdys­valloille
kuin 'Britannialle j a sen
kovin kireä rahallinen asema voine­vat
silti vielä panna sen kuuntele­maan
velkojiensa kutsua.
Taasen juttua venäUu-s^
tä agitatsioni-rahastosta
Ruikuttaa uskonnon
puolesta
, New York. — Niiden tiedotusten
perusteella, että New Y-orkin kou­luissa
koetettaisiin saada uskonnon
opetus käytäntöön, on Vapaa-ajatte-'
lijain yhdistyksen esimies Joseph
Iiewis tehhyt pyynnön koulujen yli­tarkastajalle,
että ennenkun mihin­kään
myönteisiin toimenpiteisiin
ryhdytäänvalistusviraston taholta,
tulee tästä kysymyksestä pitää ylei­siä,
karisalaiskokouksia, joissa rat­kaistakoon,
josko lapsille saa opet­taa
uskontoa edes ulkopuolella ta­vallisten
koulutuntienkaan. Lewis
sanoo moisessa suunnitelmassa "nä­kevänsä
sen kiilan, jolla koetetaan
saada uskonto juurrutetuksi koulu­järjestelmään".
New Yorkin Kirkkojen L i i t o n joh­tomies,
tri Walter, Howlett väittää,
ettei suunnitelmalla ole minkään­laista
tarketusta saada yhteyttä
kirkon j a koulun väiaie, mutta sur­kuttelee
kylläkin sitä seikkaa, että
New Yorkin lapset saavat liian vä­hän
uskonnollista tai moraalista
opetusta. Hän väittää, että kau­pungin
1,200,000 lapsesta ainoas­taan
400,000 saa uskonnollista ope-
.tusta. • •
Kirkkojen Liiton johtomiehen rii-kutus
tuntuu ikäänkuin kaamealta
kaiulta kaukaisesta, sjnil^stä keski­ajasta.
Mutta ^ t ä huolimatta on
se päiväjärjckyksessäk^^
kjrmrmenenen vuosisadan kaikkein
mahtarintman valtafcunnan suarim-snassa
kaupungissa. :
Venäjän ammatillinen
liike
Moskova. -— Venäjän ammatti­liittojen
keskushallinnolla oli taro-mik.
31 p:nä kokouksensa. Sihtee­ristön
raportti edellisen vuoden toi­minnasta
osoitti yhä vilkkaampaa
liittymistä ammatilliseen liikkee­seen,
mikä riippuu osin yhä voi­makkaammasta
, teollisoitumisesta.
Ammattijärjestön jäsenmäärä oli
viime vuoden alussa 5 milj, 560,-
000, mutta saman vuoden joulu­kuun
loppuun mennessä jo 6 milj,
430,000. Noin, 88 pros. jäsenistä
suorittaa nykyään säännöllisesti jä­senmaksunsa.
On vallinnut suh­teellisen
suuri työttömyys, mutta
sen lieventämiseksi on järjestetty
hätäaputöitä, joissa «n ollut 200,-
OjOO työläistä. Ammattijärjestön
asema on erinomaisen hyvä j a sen
järjestökoneistoa on voitu suuressa
määrin pienentää- Innostus sivis­tystoimintaan'
on ollut erittäin suu­ri
ja y l i miljoonan järjestyneen työ­läisen
on yhtynyt tässä tarkoituk­sessa
muod jstettuihin työväenker-faoihin,
joiden lukumäärä j a jäsen­luku
lisääntyy lisääntymistään.'"
Ammattijärjestön lähimpänä pää­määränä
on nyt toiminnan ulotta­minen
maaseudulle mahdollisimman
suuressa määrässä-
Lapsi tulen uhriksi
St. Calharines, Ont, — Ent. v a l ­tuusmies
Win. W . Park oli vai­nonsa
kanssa lähtenyt rotaryklapin
tansseihm, jättäen kofane lastaan'
yksan kotiin nukkumaan. Kello 11
aikana yöDaetas sotsveteraani ohi.
Icnikiessaan huomaa savan' nouer
vaa rakennuksesta j a k a a l i lasten
hätähuudot. Särettyään ikkunan sii­tä
huonesta, josta huudot kuului­vat,
hän vaivoin sai pelastetuksi
kaikki kolme poikaa palavasta r a ­kennuksesta.
Lapset vietiin kiireim­miten
sairaalaan, mutta keskimäi-nen
pojista, 9-vuotia8 " B i l l y " , oli
tokehtunot savuun eikä häntä mil­lään
saata virkoamaan. Toiset kak­si,
vaikka olivat pahanlaisesti pala-neet,
toivotaan Jäävän henkiin. B a -
kennaksen arvellaan syttyneen ylen-määrin
kuumentunee ta savojohdos^
ta.
Chicago. — Yhdysvaltain Work-ers
Partyn Chicagossa olevat kan-sallisvirkailijat
nauravat niille C h i ­cago
Tribune-lehden Riiasta saa­duille
uutisille, joiden mukaaii
Workers Party saisi Moskovasta .tä­män
vuoden aikana 340,000 dolla­ria.
Oletettu virallinen asiakirja on
sellaisen henkilön allekirjottama, jo­ka
on ollut kuusi kuukautta en­nemmin
pois virastaan, kuin mainit­tu
väärennetty dokumentti on päl-vätty,
samaten labor partyn muo­dostaminen
— jota varten rahat
muka on myönnetty — oli tykkä­nään
jo. silloin hyljätty ;asia, jolloin
rahat sitä varten pitäisi luovutetun.
j» _
Mitä komiteat tulevat
maksamaan
Ottawa. — Canadan viljankisit-telyä
tutkimaan asetettu komitea,
joka vasfikään on saanut lausun­tonsa
valmiiksi, on tullut kaikkiaan
maksamaan 169,707 dollaria. Ko­mitean
puheenjohtajana oli vetoo­musoikeuden
tuomari W, F, A , Tur-geon
ja muina jäseninä karjatalou­den
professori Saskatchewanin yli­opistossa
W, J , Rutherford, talous­tieteen
professori Albertan yliopis­tossa
A, McGibbon ja eräs meille
tuntematon suuruus,' J ^ e s G,
Scott, Quebecista, joka lienee ollut
yhtä etevä .viljankasvatiiksen ja kä­sittelyn
tuntija kuin 'nuo toisetkin,
ammattialastaan päättän, ovat.*
Samoihin aikoihin lopetti työnsä
myös paperipuu-komitea,' joka istul
vain lyhemmän aikaa, eikä bcniäh-deh:
tullut maksamaan kuin 75,672
dollaria. Tämän komitean puheen­johtajana
oli J , Picard, Quebecista,
ja jäseninä: A. B. Kerr," Torontos­ta;
R, W, McLellan, vFrederictonis-ta;
J . E , Sutherland, Ciyde Riveris-tä,'
N . S, ja W, Anstie, Vancouveris­sa-
. ' : • ^- -:•
. Puheenjohtajan päiväpalkka oli
$35 ja jäsenten ?25, Sen lisäksi
maksettiin hiin puheenjohtajalle
kuin -jäsenille «15 ..dollaria päivältä
kullelcin "ruokarahaa" sekä matka­kulut.
Siis teki'puheenjohtaja 50
dollarin päiviä, j a jäsenet 40 dolla­rin
päiviä,
Kallista se., järkikulta siis on
muillakin — ei vain meidän luen-noitsijo
illa.
— ' . o- '—•—-
Tekevät rahaa porva­rien
pelkuruudella
Pariisi. — Täällä tehdään mel-icoista
liikettä myiymällä vakuutuK-sia
vallankumouksen varalta. Kom­munistien
valtaisen mielenosotiuk-sen
jälkeen Jaures'n ruumista saa
tettaessa Pantheoniin alkoi tämä
valtuutusliike kaikessa hiljaisuudes­sa,
mutta on sittemmin kehittynyt
niin laajapiirteiseksi, että vapaa­mieliset
lehdet ovat nostaneet me
takan siitä, kuinka taantumukselli­nen
sanomalehdistö alinomaisella
vallanktimoushälyyt3'ksellään vain
tarkottaa puristaa noille, vakuutus­yhtiöille
rahoja, suotta pelottele­malla
poloisia porvareita.
Vakuutuskirjat turvaavat omai­suuden
kapinoilta, kansannousuilta,
kansalaissodalta ja vallankumouk­selta..
Vakuutusmaksut ovat vielä
verraten alhaiset, ja muutenkin y h ­tiöt
puolestaan väittävät* antautu­neensa
tälle vakuutusalalle tyydyt­tääkseen
yleisön vaatimusta, eikä
rahoja kiskoakseen, '
7 Taantumukselliset lehdet lyövät
ahkerasti hälsrtysrumpua. Sellainen­kin
vakava historioitsija kuin Jac­ques
Bainville eräässä vanhoillisten
äänenkannattajassa, vertaillessaan
valtiorahaston nykyistä tilaa L u d -
vik X V I : n aikoäiin, sanoo: "Ludvik
kuudennentoista kukistumiseen -oli
pääasiallisena syynä sie, että valtio­velkojen
korot nielivät enemmän
kuin puolet valtioveloista ;—, ja nyt
ne nielevät kaksi kolmatta-osaa."
Työrettelöitä tulossa
Uudessa Seelan­nissa
Wellington, N . Z. — Täällä pe­lätään
syntyvän laajakantoisia
työselkkauksia. Sovitteluoikeuden
päätökseen tyytymättömät satama­työläiset
kieltäytyivät käsittelemäs­tä
linjalaiva Botoruan lautia muu­toin
kuin ylimääräisellä maksulla,
Isännistö ei suostu työläisten vaati­mukseen,
vaan ilmottaa, ettei tois­tenkaan
laivojen lastaukseen ja
purkaukseen oteta miehiä, ennen­kuin
Botorua on lähtövalmiina.
Yleinen liikenteen seisahdus näyt-tää'kiertämättamält$,
Austraalian merimieslakon jälki­mainingit
myös ulottuvat t^nne. Sa­tamatyöläiset
ieltäj'tyivät Icoske-masta.
M o e r i k i , aivan lastiin, laiva
kun oli sa«ipi9m t satamaan unioon
kuulu m a t r t o ^ lU miehistöllä, , S i ­moin
ppistui ffarama laivalta osa
miehistöä senjohdosta, että Moeri-kin
järjestymättömän miehistön pi­ti
sillä palata Austraaliaan.
• • — _ _ i U i - _ o _ • • •
AMERffiiLAINEN
SANANVAPAIUS
New York. — "Olen pahoillani,
mutta valtioviraston kanssa tekemä,
ni 'sopimuksen mukaan, en voi ot­taa
vastaan sahomalehtiraportterei-ta,"
Tuo kreiyi Michael Karolyin, Un­karin
tasavallan entisen presidentin
lausunto vahvistaa hänen ystäväin-sä
ennemmin antamat selitykset, et­tä
Karolyi oli laskettu tähän maa­han
vierailemsuin vaimonsa luona
ainoasta-au sillä ehdolla, että hän
vaikenee poliittisiin kysymyksiin
nähden, Karolyi ön mielipiteiltään
radikaklinen, j a Forthyn diktatuu­rin
vinoUfnen.
Amerikan Kansalaisvapauksien
Liitto pn ryhtynyt taistelejmaan moi­sia
ehtoja vastaan, j a järjestää s i ­tä
varten protestikokouksen. joka
tullaan i^tämään Astor hotellissa
maaliskuun 7 päivänä j a jossa pu­heenjohtajana
tulee toimimaan John
Haynes Hohn/' v - - v ,
"Mikäli aikakirjoista voidaan saa­da
selvää, ei valtioviraston puolelta
ole koskaan ennen ryhdytty moi­seen
suuntukkimiseen," Belittää
Kansalaisvapauksien Liitto, Mis­tään
laista eikä menettelytavasta
ei löydy sellaista Valtuustusta, jon­ka
mukaan jonkun ulkomaisen hal­lituksen
vastustajain: suut voitaisiin
trukkia. Tämä maa on tähän saakka
ollut juuri sellaisten henkilöitten
turvapaikka. Kreivi Ka.rolyin maan­mies,
Louis Kossuth otettiin vas­taan
avosylin. Unkarin yksinvallan
vastustajana,
^'Käsittääksemme on Amerikan
pankkiirien ja Unkarin hallituksen
väliset^ finanssisuhtect syynä siihen,
että' valtiovirasto on ottanut huo­mioonsa
Yhdysvalloissa olevan U n ­karin
lähettilään tektmän protestin
Karolyin maahan laskemiseen näh­den,"
selostaa Kansa^isvapauksien
Liitto.
Unkarin diplomaattisella edusta­jalla,
jolla on vaimona Gladys
Vanderbilt, sanotaan, olevan huo«
mättävän vaikutusvallan Wa8hing^
tonissa. (F. P,)
• • • o— ' • •
Tätä ei tehdä työläisille
Hamilton, Ont. ^ ^ Kolme , kau­pungin
veronkantotoimiston palve­luksessa
ollutta apulaista Ernest
King, Arthur Harttey j a George
Saunders, oli kauntin rikosoikeudes­sa
vastaamassa siitä,' että yhteisin
tuumin olivat kavaltaneet kaujjun-gille
kuuluvia verotuloja noiii 3,-
000 dollaria. Syytetyt tunnustivat
rikoksensa/ja tuomari Evans päästi
heidät ehdonalaisella tuomiolla,
"antaakseen heille tilaisuuden hank-^
kia takaisin entisen hyvän maineen-
Panssarilaiva on sitten­kin
paras ^^auhan-
'kyyhkynen'/
Washington. — JImavarustelua
koskeva kiista on joutunut uuteen
I vaiheeseen, kun presidentti Coolidge
julkasi hänen määräyksestään ase­tetun
erikoisen laivastokomitean
lausunnon, jossa sanotaan komitean
tulleen siihen päätökseen, että tais-telulaiva
vielä on "meritaistelun lo­pullinen
ratkaiisija" j a etteivät len­tokoneet
"koskaan tule olemaan sii­nä
päätekijöinä".
, Viime syyskuussa asetti presi-dfentti
mainitun komitean tutkimaan
lentokoneitten, taisteluläivojen ja
vedenalaisten aluksien suhteellista
arvoa, sodankäynnissä, ja on komi­tea
ratkaissut kysymyksen taistelu-laivojen
eduksi. Siihen ei presi­dentti
omasta puolestaan sano sitä
eikä tätä. Mutta hän ilmottaa kan­nattavansa
sitä komitean mielipi­dettä,
että ensikädessä on ryhdyttä
vä muuttamaan vanhoja taistelulal-voja
uudenaikaisemmiksi (mutta el
tykkien kantavuutta lisäämällä);
lentokoneitten-kuljetuslaivojen ja
niihin sijotettavain lentotasojen val­mistaminen
on oleva toisella sijalla,
j a kahden 10,000 tonnin risteilijän
rakentaminen kolmannella. Komi­tean
ehdottama kulUnkiarvio näistä
ensi hätään tehtävistä varusteluista
nousi 80 fnilj, dollariin vuodessa
kolmena vuotena. Presidentin mie­lestä
summa oli kuitenkin liian
korkea näin rauhanaikaiseksi kus­tannukseksi,
jonka tähden hän tinki
kaikista komitean- ehdotuksista, niin
että ainakin ensimäisen vuoden ar­vio
aleni 30 milj. dollariin. Viime­mainitun
rahaerän suoeittelee pre-sidentti
kongressin lisättäväksi sään­nölliseen
laivaston menoarvioon.
anassa
Sullivan, Ind. — Kaupungin lä-hestöUä
olevassa City Coal Co :n
kaivannossa tapahtuneen* kaasurä-j^
hdyksen uhriksi on joutunut 51
kaivosmiestä. ; Räjähdys tapahtui
perjantaiaamulla kello 10,
Räjähdyksen tapahtuessa oli kai­voksessa
työssä kaikkiaan 121 mies­tä,
vaan kaivoksen toisella osalla o l ­leet
mffehet pelastuivat.
" Kaivos on ^ollut käynnissä vasta
vajaan vuoden ajan. Räjähdyksen
oli aiheuttanut se seikka, tettä kai-väuskone
joli, puhkaissut reiän van­haan,
oman onnensa nojaan jätet­tyyn
kaivokseen, josta" kaasu söyk-syi
uuteen kaivokseen j a syttyi kai­vosmiesten
lampuissa olevasta vai
keasta.'
Pelastusjoukkueet olivat saaneet
kaivoksesta ulos jo 16 miehen ruu
miit, vaan 35 on vielä kaivoksessa.
Kaivosaukon ympärille on ko
koontunut l^uhansia ihmisiä, ^ niiden
•joukossa kaivantoon salpaantunei­den
miestet) omaisia, vaimoja ja
lapsia. . Viranomaisilla on *o|llut
täysi työ pitää joukon kylliksi
etäällä kaivosaukosta.
Wieni. — Terroristiset veriteot
ovat todistuksena Bulgariassa nyky-ään
vallitsevan sisäisen tilanteen
vakavuudesta. Murhia tapahtuu
harva-se-päivä. Yhtenä iltapäivänä
murhattiin Sofiassa kommunisti-edustaja
toveri Strachimlroff ja
eräs vahtisotilas, Pilijppopelissa taas
ammuttiin kuoliaaksi kaupunginkir-j
u r i , ja poliisipäällikköä haavotet-tiin.
Hallitus on ilmottanut ryh­tyvänsä
ankariin toimenpiteisiin
terroristeja vastaan — vaikka se
jäänee uhkaukseen, koska ainakin
edellämainitun kommunistiedustajan
murhaaja on päässyt pakenemaan, —f '—o— _ "
Dominion hallituksen
**rahtisota"
Työn vaaroja
Winnipeg, — Kaksi miestä sai
surmansa j a kolme sai vaikeita vam­moja,
kun höyryputki C. P. B. y h ­tiön
We8tonis3a olevan konepajan
voimahuoneessa räjähti. Miehet
työskentelivät korkeapaineisen höy-ryputkijohdon
korjaustyössä, kun
räjähdys tapahtui. Kuolleet olivat
nimeltään Robert McKenna ja H ,
Sunimers,
\ Ottawa, — Täällä oli epäilty, et­tä
hallitus on kuuluisan Prcstonin
raportin johdosta jo allckirjottanut
sopimuksen apurahan antamisesta
Sir William Petersenln kanssa tä-män
aikomalle laivalinjalle. Nyt
on tullut Ilmi, että näin on todella
tapahtunut, Peterscnillä ei tosin
vielä ole kuin kak^ •vähäpätöistä,
6,000 tonhin kantoista rahtilaivaa,
mutta on hän sitoutunut rakenta­maan
kymmenen uutta "ajanmu­kaista"
alusta puolentoista vuodon
kuluessa. Vuotuinen hallituksen
apuraha nousee 1,375,000 dolla-
>riin, mutta voidaan sitä joko ko­rottaa
taikka vähentää liikkeellä
olevain laivojen lukumäärän mu­kaan.
RIitään ei ole mainittu mui­den
avustetta vain laivojen koosta
kuin noiden kahden ipätö laivan,
jotka ovat valmiina.
Vaikka hallituksen omat laivat l i ­sätään
tuohon Pctöijjienln tulevaan
laivastoon, el niillä yhteensä voida
kuljettaa tuskin kahdeBkymmeheB-psaa
Canadan vientiviljasta. Ani­harva
, onnellinen siis vain tulisi
nauttimaan niiden alemmasta rah­dista.
Koko touhu näyttää siis
varsin- lapselliselta j a vähän-merklt-isevältä
kalkille muille, vaan e\
\''Slr"-:Petersenille.,:;^:i<v-.T- '^r':-yr--
! Vl^ä omituisempaan valoon tulee
asia, kun jotkut "pitkämieliset"
ovat kai^raneet esille kappaleen tä­män
samaisen " S i r " i n entisistä asl-oimisistB'
Canadan hallituksen kans-sa.
Yli 25 vuotta takBpe,rin samai­nen
herra tarjoutui samalla; tavoin
— o m ^ uuden laivalinjan laitta­malla
— hankkimaan mellje hai-ventmat
laivarahdit. Jos hallitus s i ­tä
vähä niinkuin avustaisi. Siljoi.
nen Charles Tupperin hallitus suos­tui
pienempään avustukseen; mut­ta
vasta sitte kun laivalinja bn
kunnossa, ja vaati Peterseniltä 10,-
000 dollarin rahatakauksen siitä,
että hän tarkottaa totta ja ryhtyy
laivoja hommaamaan. Mutta Pe­tersenln
puuhista ci tullut mitään.
Hänen • talletuksensa olisi ollut me*
netetty,' mutta Canadan hallitus ja
parliamentti hyvänhyvyyttään antoi­vat
äijälle rahansa pois. Nykyinen
hallitus ei edes ole mitään takausta
vaatinut.
Näyttää siltä kuin saisi vastapuo-lue
tästä hallituksen menettelystä
erinomaisen aseen — kalkkien en­tisten
lisäksi — nykyisen hallituk­sen
kukistamiseen. Hyvä niinkin.
Kaivosmurhain suh^1-
teellinen lukumäärä
lisääntynyt Yhdys- .M
Valtoissa
Wa8hington, D. C. — Sisäasiain»
departementti pn näinä päivinä joi*
kaissut selostuksen hiillkaivanhbissa; 5
Vanha farmari joutu­nut
satimeen
Lethbridge, A l t a .— Pohjosesta on
saatu tieto siitä surullisesta lopusta,
joka tuli 67-vuotiaan farmarin
Creoirge A . Holdenin osaksi, hänen
ollessaan- kahden naapurinsa k a n ^
eräästä vanhasta Hyljätystä kaivok­sesta
noutamassa kannatuspöUckyjä
poltfcopuikseen, kun katto y h t ä k^
sortui j a Holden jäi sinne sortuman
alle. Toverit ehtivät paraiksi pa­kenemaan-
Heidän käsi^ksensä
smkaan sai Holden surmansa p a i -
Moni työläinen, joka., itsensä tai
omiensa hengen pitimeksi pn jou­tunut
luvattomasti anastamaan
muutaman dollarin, on armotta pas­sitettu
vankilaan, yhtään välttämät­tä
hänen entisestä tel tulevasta
maineestaan. Ja kqitenkin kersku­man,
että " l a k i on sama kaikille".
vielä näkyvissä. Mutta kun tove­rit
hetken kuluttua palasivat^ oli
tapahtunut nusi sortuma. Ja kaivoa
oli tulessa — tuli vannaan oli syt­tynyt
Holdenin mukana olleesta
lyhdystä. Monta päivää tekivät
naapurit Ja ystävät työtä pelastaak­seen
Holdenin ruumUn, mutta yri^
t^s- o l i sekä vaarallinen että hyödy-tön^
Ja Jäi ruumis sinne palavaan
Jcalla; H n e n kasvonsa olivat siOoinluivDkeee^
Canadan hallituksen
laiva tulessa
Kingston, St. Vincent, Länsi-In­tian
saaristo, — "Barbadpksesta
saapuneitten tietojen mukaan on
Canadan hallituksen rahtilaiva C a ­nadian
Navigator syttynyt tuleen,
kun laivalta , purettiin lastia, jona
oH mm. 600 rautetynnyriä kaasu-öljyä.
Tulipalo alkoi hlrveästä-^rä-jähdyksestä,
Joka tappoi neljä työ­miestä.
Miehistö koetti voitavansa
palon sammuttamiseksi Ja laivan
pelastamiseksi, mutta kun siinä ei
onnisUittu, Ja j>3lo uhkasi levitä sa-tamalaitteihln,
katxastiin kiinnitys-köydet
j a laiva hinattiin ulomm^-
si merelle. Kapteeni sattui ole­maan
maissa palon alkaessa.
Karjalan kansan sivis­tyslaitos
Petroskoi. — Tässä kaupungissa
»toimiva 'Suomenkielinen Opettaja-
Opisto (Pedago/finen Teknikumi)
valmistaa työkoulu-opastajia ensi t i ­lassa
maaseudun 1 asteen kouluja
varten. Se on toiminut jo neljä
vuotta. Keväällä 1924 siitä pääsi
5 opastajaa. Se on vähän. Ensi
keväänä pääsee 17.
Koulussa nyt opiskelee 113 oppi­lasta,
joista 70 on karjalaista- —
Tämän sivistyslaitoksen perustami­nen
on Karjalan kansan ensimäisiä
itsehallinnollisia tekoja. Edelleen
se on yksi niitä aseita, joita Kar­j
a l a n väestö käykää oman sosialis­tisen
tulevaisuutensa rakennustyös­sä..
Opistoon otetaan ensi syksynä 30
uutta oppilasta valmistumaan opet­tajiksi
Karjalaan.
• • —o—
Lakon tehneet edusta-
. jat lujille -
^ Rooma. —-Muutamia päiviä sit­ten
fascistipuolueen yleissihteeriksi
nimitetty' "Cremonan tyranni" F a -
rinacci vaatii/-ryhdyttäväksi tehok­kaisiin
toimenpiteiriin niitä edus­kunnan
Jäseniä vastaan, Jotka poi-kottavat
liaUitusta o l e m ^ poissa
tapahtuneista tapaturmista vuoden
1924 ajallat Sen mukaan sai maan
hiilikaivannoissa viime, vuoden i ^ a l
la 2,3 81 miestä tapaturmaisen kuo­leman.
Vuonna 1928 kuoU hifli-kaivannoissa
kaikkiaan 2.458 mies-tä,
siten-viime vuonna 77 vähem- --\-
män kuin edellisenä vuotena. • •
Tuo tapaturmaisten kuolemanto-, '
pausten, pienempi luku viime vuori-na
ei kumminkaan merkitse sitä,
että suhteellinen määrä . olisi oflut ,
pienempi, päinvastoin o^i se s u u - , ,
rempi, sillä vuoden 1924 ajalla ^ i ; ^ '
5,27 miestä tapaturmaisen kuole-:
man jokaista miljoonaa hiilitonnia:
kohden, mikä kaivannoista nostot-^
tlln, Jota vastoin sitä edellisenä
vuotena 5.25 miestä Jokaista mil­joonaa
tonnia kohden,. joten suhde- * Ti
luku ei suurestikaan muuttunut. \t
Mutta pehmeänhiilen kaivanrioissa
tapaturmaisten kuolemantapausten. " .'is|
suhdeluku kasvoi huomattavasti, oi- Kj]^
Ien vuonna 1923 S.46 j a viime , Ji-j
vuonna 4.03 Jokaista, mlUoonaB'hU-;:);;'''^|M
litonnia kohden, mikä kaivettiin esll- §1
le. Tämä suhdeluvun kMvamirien
Johtui melkein ykslrioriiaari rfijäh-dyksistä,
mitkä aiheutuivat kaivos- !
tomusta Ja kaasusta. .
Edelläesltptyt tiedot on otettu
eri valtioiden kaivostärkastajain te- 1
k9ml8tä tledonnannolsta hallituksen /O
kaivoavlrastoon. ' --H
Rautoihin tarttunut :m
kettu tiuTäutiinut il
^/.Anuseen-,."'!;^^
Penibroke, Onfc/;-r--.;Kun-;pyydy»«;v
täjän^ r a u t o i h i n : - ^ r t t i i n u H^
^•rien''kettiivhuomäMi^ei;''^
da rautoja irtautumaan vasemmas-ta
takajalastaan, kiskoi raudat
mukaansa Ja laahasi perässään.pit* , ,^
kää kettinklil, kunnes saapui J f ; L a - , • i]^^
velien asbnnPlle apua pyytämfiän. ,"^1
Lavelle heräsi "siihen, että kuuli etu- >
oveaan kynsittävän. Avattuaan .
oven hän hämmästyksekseen näki , ' '
ketiiri, raudat Jalassa,'pyrkivän ai- .11*4
sällc. Päästettyään raudat, huoma- , v =;iI
si Lavello käpälän paleltuneen mel- ^ -
ko pahoin. Kettu näytti hyvin t y y - , ,M
tyvälseltä, kun mies sitä rupesi hoi- , ^ M
telemaan, Ja Jäi mielellään vangiksi .
Laveilen farmille, Jossa se nyt ott.
Kuolettavan hdkkote-risyyden
paränniii»-
St. Louis, Mo. —Tä^^^^ .
tavetcraanlcn •hospiteälinylilääkäri-iH^^
t o h t . ; P . ; . E . . Johnson :ilmottaa_;;kek-VV:'vi'-'tf
slneehsä uuden menpttelytavan, j o i ' . ' , -}\
la hän luulee voivansa parantaa t ä - , . . Uiy^M
hän asti varmasti kuolettavana p l - , , 4vf*|f|
detlfyä hämäräperäistä veritautia, ' 'I
Joka tunnetaan nimellä "anemia ; V. ;y|
perniciosa" (pahanlaatuinien veret- ,'
töimjrys). Parannuskeino pprustnu: ' j l ^ t j l^l
erityisesti tätä tarkotusta varten "^^A
sovellutettuun verensiirtoon. . ''"''vi
Viime heinäkuulla tuotiin yllä- ' ^^j^
mainittuun hospltaaliiri niin heikos- -
sa tilassa oleva sairas,
kyennyt kävelemään eikä
sanut puhua, Ja niin kalman kalpea,, 1 >|
kuin tälle 'taudille : on.:;ominaista..
Verikoe osotti, että siinä Verimää- .', ,:\
rässä, missä normaali-ihmisen'», veri ~ ' \\
sisältää 5,000,000 punaista veriso-^ ; f
lua, bänen verensä sisälsi ainoastaan ' I l
60,000. "Nyt tämä potilas painaa '-., \
"ZOO paunaa," sanoi toht. Johnsöny
"sitävaistoin kun hänen painonsa ',^'1
hospitaaliin tuotaessa oli alle iOÖ^^^ S f^^
paunan. Häneen ei ole verta siir-retty
enää jälkeen viime ssryskuun
10 päivän. Mies 00 näöltään täy- .7}!^
sln terve j a saa käydä kotonaan Jo- „ ,^ „,
ka pyhänseutuna." i '^l
B, ; ^ - - . ' h ä n - : : { | : : ? f i | i
kä edes Jak- ' '^1
eduskunnan istunnoiissttaa., Näiden _
poikottajien palkat on pidätettävä ,
mmm Ja heidän edustajaoikeutensa lak­kautettava,
tuumii Farinacci, väit­täen
epärehellisyydeksi «itä, että
vaallpiiriään edustamaan valitut
miehet • eivät • täytä ^ - velvoIUsuuksi- ^
aan, vaikka nostavat palkan rtoimes-. f
taan Ja nauttivat-vapaata matkus;:-:.;|Ä|f^^^
tusoikeutta valtion rautateillä ynnä ' ^-i'
muita .edusmiesoikeuden tuottamia
etuja.
JParinacci siis heti näyttääoSevansa • ^.-...^li.^
tiukempi. J a neavokkaampi mies - S i | t ^^
kuin Mussolini « n ollut. '\ J,T
:-'''^mmmm0mmM^^