Vapaus, September 30, 1922

              T Y Ö L Ä I S I L L Ä ON: YKSI VIHOLUNEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUEJ YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PÄÄMÄÄRÄ!
Työväen vapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä voi
työväenluokin voittaa!
Ko. 113. - 1922. Lauantaina, syyskuun 30 p. — Saturday» Sep. 30. VI Vuosikerta-VoL VI
Kreitan kuninga» eronnut. Sulttaa­ni
valniUtelee pakoa. jugosla-viassa
kerrotian myöikin vailide
tun kuningasta.
Ateena. — Kuningas Konstantin
on luopunut Kreikan kruunusta poi'-
iansa prinssi Georgen hyväksi, il-fi
moitettiin täällä virallisesti keski­viikkona.
Julistuksessaan Kreikan
jjansalle kuningas selittyä «kansa-liunr.
an etujen, rauhan ja yhtenäi­syyden
hyväksi» hän on luopunut
iriiunustaan poikansa hyväksi.
Oli pakko luojpua.
Kapina armeijassa ja laivastossa
ja valtava mielenosotus pääkaupun-niissa,
missä kuninkaalle annettiin
ainoastaan yksi tunti aikaa luopua
truurustaan, pakottivat Konstan­tinin
eroomaan.
Saatuaan pääkaupungin mielen-osottäj?
en ultimaatuny'n, kuningas
heti kutsui neuvotteluihin kenraali
fenäläis-japanilaiset
neuvottelut rau­enneet
Japani kieUiiytyy poictamatta jouk­kojaan
Shalinin niemimaalta. Neu-vostoedustaja
tuomitsee Japanin
militaristiset vehkeilyt.
Englanti lisiiK sotajoukkoja ja lai­vastoa.
Kemal keskittää sota­voimiaan
hyökkäystä varten. Ei
hyväksy liittolaisten rauhanehto­ja.
Chang Chung, Manshuria,
Japanin, Kaukaisen Idän tasavallan
sekä Venäjän neuvostohallituksen
edustajien välinen konferenssi päät­tyi
maanantaina tuloksetta, Japa­nin
kieltäännyttyä määrittelemästä
aikaa, jonka ajan kuluessa se tulisi
viemään joukkonsa pois pohjois-Sa-halinilta.
Konferenssin istunnot siirrettiin
Menaxin, jossa neuvottelussa tul- viime viikolla kummankin puolen
tiin siihen johtopäätökseen, että jäädessä odottamaan ohjeita halli-asema
on vallankumoukselisten kä- tuksiltaan, Venäjän tehtyä vaati-sissä
ja, että kuninkaan on erottava, muksen, että Japanin on vietävä
Eversti Gonatas, jonka nimi oli
allekirjoitettu ilmalaivoista jaettui­hin
manifesteihin, missä vaaditaan
kuninkaan eroa, pidetään yhtenä
vallankumouksen huomattavampana
. johtajana,
*
Mitä osaa työväki näyttelee?
Mitä osaa näyttelee työväki Krei­kan
vallankumouksessa, joudumme
kysymään. Uutiset ovat niin tar­koin
siviililöityjä, että niissä yri­tetään
täysin salata se tosiasia, et­tä
Kreikan vallankumouksellinen
työväki pelaa suurta osaa vallan,
kumouksessa.
Kuitenkin ovaf sensuroidut uuti­setkin
pakotetut myöntämään, että
on olemassa kahtalaisia vallanku­mouksellisia,
toiset tahtovat jyrk.
kiä puolustustoimenpiteitä Traaki-an
säilyttämiseksi Kreikalle, toiset
taasen ovat jyrkästi kuningasvaltaa
ja scdan jatkamista vastaan. Uuti­sissa
myöskin viitataan »ettei prins­si
George tulisi ottamaan vastaan
kruunua. Ja on ilmeistä ettei val-lankuniousaaltoja
kyetä sillä pysä.
yttämään.
Valiar.lcumouspalo leviää myöskin
meriväen keskuuteen.
'Tiedonannoissa kerrotaan että
vallankumous leviää kuten kulku­tauti
merisotaväen keskuuteen. Me­risotilaat
kieltäytyvät tottelemasta
amiraalejaan ja nämä ovat kykene­mättömiä
saamaan aikaan kuria ja
järjestystä.
Sotilaat kieltäytyvät luovuttamasta
aseitaan. ,
Kuniouspalo armeijassa on saa­nut
lisää vauhtia sen johdosta, et-tä
kapinalliset sotilaat aijottiin rii­sua
aseista. Sotilaat ovat kieltäy­tyneet
luovuttamasta aseitaan.
Vaativat myöskin parlamentin ha­jottamista.
Sotalaiva Lemnosin saapuessa sa­tamaan,
täynnä kapinallisia sota­väkeä,
annettiin kapinallisten puo­lesta
ultimatumi, jossa vaaditaan
nykyisen parlamentin hajoamista ja
kansan ministeristön muodostamis­ta.
On ilmeistä että proletaarinen
vallankumousliike on sangen laajal­le
levinnyt Kreikassa, mutta toi­selta
puolen on huomattava, että.
porvaristo pyrkii pääsemään mää­räävään
asemaan, löyttäytymällä
vallankumouksellisten mukaan säi­lyttääkseen
edelleen vallan hallitse­ville.
Kuninkaan vaihdos Jugoslaviassa.
Berliini. — Vallankumoukselliset
— mustakätiset militaristit — ovat
>ulistaneet ruhtinas Georgen Ju­goslavian
kuninkaaksi ,tänne saa-puneiiten
epävirallisten tietojen
mukaan. Julistusta seurasi verinen
yhteenotto. Kroatslälaisten desen-tralistien
tiedotetaan kannattavan
vallankumouksellisia.
Ruhtinas George on kuningas Pe-ter-
vainajan vanhin poika, hän kiel­täytyi
ottamasta kruunua vastaan
^S0& isänsä seuraajana, jolloin hä-aen
veljensä Alexander tuli kruu­nun
periUiseksl.
Snlttaani bommaa pakoa*
Samanaikaisesti edelläolevien wn-
&tea kansaa flmoitetaan Turkin
pois joukkonsa Sahalinilta, jota se
aikoo pitää hallussaan siksi, kunnes
Nikolajevskissa tapahtunut 600 ja­panilaisen
murha tulee muka hyvi­tetyksi.
Matsudaira, Jai)anin lähetystön
johtaja, ilmoitti tänään venäläisille,
että Japanin hallitus on kieltäänty.
nyt määräämästä aikaa, jonka ku­luessa
joukot tullaan siirtmään pois
kysymyksessäolevalta alueelta. Hän
selitti Japanin itsepintaisesti tule­van
pitämään aluetta miehitettynä
takeena siitä, että ^Nikolajevskin ve­rilöyly
tulee hyvitetyksi.
Edelleen ilmotti Matsudaira, että
Japanin on mahdoton suostua Ve­näjän
vaatimukseen ,että Japani te­kisi
lupauksen Sahalinin evakuoimi­sesta
alkutoimenpiteenä Venäjän
neuvostohallituksen kanssa käytävil­le
kauppasopimusneuvotteluille.
Matsudaira senjälkeen ehdotti, et­tä
konferenssi hajaantuisi, sitten
kun hän oli syyn konferenssin epä­onnistumiselle
vierittänyt venäläis,
ten harteille.
Neuvostohallituksen edustaja
Adolf Joffe otti tämän haasteen
vastaan ja selitti: «Venäjän kansa,
jonka asukasluku on 150,000,000 ja
jonka maa käsittää kuudesosa maa­pallosta,
ei voi suostua siihen, että
sitä pidetään barbaarikansana. Ko­ko
maailma paheksuu Japanin toi­meenpanemaa
Sahalinin valtausta.
Vieläpä sellaisetkin neuvostohallituk
sen viholliset kuin Yhdysvaltain
valtiosihteeri Hughes, tuomitsivat
Washingtonin konferenssissa Japa­nin
sotilasvallan laajentamisen Si­periassa.
»
Joffe selitti venäläisten saapu­neen
konferenssiin toivorikkaina
kauppasopimuksen solmiamisesta ja
Siperian kysymyksen sovittamisesta
Mutta, lisäsi hän, venäläiset eivät
voineet suostua siihen, että Japani
pitää iSahalinia takeena sellaisen
verlöylyn hyvittämisestä, josta ,a-panilaiset
sotajoukot itse ovat vas­tuussa.
Konferenssi senjälkeen lykättiin
toistaiseksi yhteisen sopimuksen pe­rusteella.
Venäjän lähetystön odo­tetaan
menevän Pekingiin jossa he
toivovat voivansa ryhtyä Kiinan
kanssa neuvottelemaan kauppasopi­muksen
solmimisesta.
o
Konstantinopoli. — Samalla kun
Angoran ministeristö keskustelee
liittolaisten konferenssikutsun joh­dosta.
Turkin kansallisten armeija
keskittää voimiaan kiireisesti Gha­nakin
rintamalle. Mustapha Ke-malilla
on jo Kum Kalesissa, mikä
sijaitsee Dardanellein salmen suul­la,
1,100 miestä, 5,000 miestä Ad-ramytissa,
10,000 Sanakin seu­duilla
ja suuria osastoja muilla alu­eilla,
lähellä salmia.
Turkkilaisten sotajoukkojen ko­mentaja
arvelee sotajoukkojen kes
kityksen hyökkäysvalmiiksi olevan
täydellisen syysk. 30 p., jolloin
Smyman evakuoimisaika kreikka­laisista
pakolaisista päättyy.
Brittiläiset niinikään vahvistavit
puolustusasemiaan .ollakseen val­miit
ehkäisemään jokaisen Kema-lin
hyökkäysyrityksen.
Marmorameri ja Bosphorus sal­mi
ovat täynnään uudenaikaisia so­talaivoja.
Brittiläinen laivasto kä­sittäen
nyt kuusi panssarilaivaa,
seitsemän taisteluristelijää, 20 tor-peedonhävittäjää,
useita submarii-neja
ja jättiläismäisen ilmailulai-vaston.
'Samalla kertaa on englan­tilaisten
maajoukot' kasvaneet aina
30,000.teen.
Turkki esittää vastaesityksen.
Sikäli kuin Mustapha Kemalin
edustaja, Hamid Bey Konstantino-polissa
on ilmoittanut, ei Turkin
nationalistien hallitus voi hyväksyä
liittolaisten esittäjiä rauhan ehto­ja.
Vaan uskotaan Turkin tulevan
vaatimaan englantilaisten sotajouk­kojen
kuletuksen lopettamista ja
turkkilaisten sotajoukkojen etene-misoikeutta
rauhan konferenssia
odotellessa Turkille kuuluville alu­eille,
Samoin tulee Turkki vaati­maan
Venäjän, Persian ja Belgian
kutsumista osanottajiksi rauhan
konferenssiin.
Nationalistien virallista vastaus­ta
liittolaisten rauhan ehtoihin ei
ole vielä esitetty.
-o- —
JulaistussB manifestissa uhkaa työ­väki
käyttää suurlakkoa. Toimin­nan
neuvoston herättämiseltä pu­hutaan.
Lontoo. — Työväenpuolueen toi­meenpaneva
komitea on julaissut
manifestin, jossa uhataan yleisla­kon
kautta ehkäistä sotaaikeet
Turkkia vastaan.
Samalla puhutaan toiminnan Neu
voston henkiin herättämisestä, mi­kä
perustettiin ehkäisemään Eng­lannin
liittymistä puolalais-venäläi-seen
sotaan.
Sotaan varustautuminen kuiten­kin
yhä jatkuu huolimatta työväen
protesteista ja uhkauksista.
Mesopotamian matkalla olleet il-mailuosastot
on jätetty Chanakiin.
. O;'
Syyttää brittiläisten hävittävän ra­kennuksia
ja teitä.
Sotilasupseerrt muodosttineet väliai­kaisen
halituksen.
Sembatin puoliso seu­rannut
miestään
Tuskin ennätti saapua tieto van­han
s o s i a 1 i demokraattiveteraahi ^
Marcel Sembatin kuolemasta, vete- Jclman Traakian Turkille palauttu-
Ateena. — Vallankumoukselliset
ovat vanginneet kuningas Konstan­tinin
ja muodostaneet upseereista
väliaikaisen hallituksen siihen asti
kunnes uusi parlamentti kokoontuu.
Viime tiedoista päättäen on vai
lankumouksen johdossa militaristit,
jotka tahtovat muodostaa Kreikan
puolustamaan Traakian maakuntaa,
säilyttääkseen, sen . edtelleen Krei
kalle..
. —o—»—
Turkin mahdoiliset rau-^
hanehdot liittolaisille
Vihollisuudet väliaikaisesti vältetty.
Asema kuitenkin yhä kriitillinen.
Lontoo. — Mustapha Kemal, va.s-tatessaan
kenraali Harringtonin ul-timatumiin,
jossa tämä vaatii turk­kilaisten
sotajoukkojen poistamis­ta
puolueettomalta alueelta, vält-tää
puhumasta mitään sotajoukko-jcnsa
poistamisesta, mutta sen si­jaan
kieltäytyy tunnustamasta puo
lueetonta aluetta. H^n syyttää
brittiläisiä rakennusten ja teitten
tuhoamisesta. Nootissaan lausuu Ke­mal
kuitenkin yhtyvänsä liittolais.
ten toivomuksiin, että yhteenotot
välttyisivät,
— — o - - .
Stinnes-huijaus ja Sak­san
proletariaatti
Berlini 8/9. — Työajan pidennys
on j^ksi niistä ehdoista, joille Stin-nefiscn
tunnettu jätti sopimus rnn?^
kalaisen suurkapitalismin kanssa pe­rustuu.
YlityÖajan sovelluttaminen
sa k salaisessa kaivosteollisuudessa
on tämän suunnitelman toteuttami­sen
ensimmäinen a.skel.
Nootissaan liittolaisille kieltäytyy
tunnustamasta mitään päätöstä
missä ei ole osallisuutta.
Smyrna. — Yussuf Kemal Bey,
Turkin kansallisen hallituksen ulko­ministeri
matkusti keskiviikkona
Angoraan, mukanaan luonnos na­tionalistien
vastauksesta liittolai.s-,
ten rauhanehtoihin. Nationalistien
vastauksen ymmärretään käsittä­vän
seuraavaa:
1. Ennen rauhan konferen.ssin
avaamista nationali-ijtit -tulevat mie­hittämään
kaikki strategiset ase­mat,
voidakseen kyetä lävitse aja­maan
täydellisesti nationalistien oh-
Kongressi ylittänyt
presidentin veto-oikeuden
Washington. — Kongressin edus­tajahuone
hyväksyi keskiviikkona
sotilaitten boonuslain, hyljäten pre­sidentin
veto-oikeuden. Laki tuli
hyväksytyksi 258 äänellä 54 vas­taan.
Senaatissa ei laki kuitenkaan saa
2/3 äänten enemmistöä ja niin ollen
se raukeaa.
sulttaanin ja hänen ministeriensä
sekä hoviseurueensa valmistelevan
pakoa Sveitsiin.
Turkkilais-kreikkalainen sota on
siis johtanut kruunupäitten kukis­tumiseen
ja vallankumoukseen jo
useissa maissa. Ja jos sota jat­kuu
Ja laajenee kapitalististen im-perialistien
pyyteitten johdosta, on
myöskin vallankumous varmasti
saava yhä laajemman jalansijan
Europasäa.
raanin, joka aina suursotaan asti
kuului proletariaatin tietoisimpnn
esitaistelijoihin Ranska.ssa, kun jo
saapuu sanoma hänen puolisonsakin
kuolemasta. Tämä ei voinut kes­tää
jälkeenjäämisen toivottomuutta,
vaan lopetti revolverin laukauksel­la
henkensä päivää jälkeen miehen­sä
kuoleman. Rouva Sembat oli,
kuten aikaisemmin miehensä poliit­tisella
alalla, uranuurtajia taiteen
alalla, ollen itse taidemaalari. Kum­painenkin
nautti elämässään pro­letariaatin
.taholta suurta suosiota.
Heidän avioleämänsä oli mitä on
n eilisin, ja elähytti heitä samat
ihanteet ja sama maku. Sen takia
olikin rouva Sembatille miehensä
menettäminen liian raskas isku.
Hän ei ottanut vastaan mitään su-ruvalituksia,
vaan sulkeutui huo­neeseensa,
ja kuten sanottu, päivän
perästä seurasi miestään.
Pariisilainen toverilehti huomaut­taa
aivan oikein ,että tapaus muis­tuttaa
legendaa, missä prinsessa
seuraa tuskin vielä kuoleman kyl-mentämää
rakastettuaan.
<h——
Sanoo turkkilaiset syyt­tömäksi
Smyrnan
paloon
Pariisi. — Ranskan ulkovira-sto
misen suhteen.
2. Kaikki brittiläiset sotajoukot,
jotka nyt ovat matkalla rintamalle,
on kutsuttava takaisin ja brittiläis­ten
täytyy luvata olemasta linnoit­tamatta
puolueetonta aluetta.
3. Nationalisteilla tulee olla oike.
us miehittää Traakia ennen rau.
han konferenssia.
4. Nationalistit pidättävät itsel­leen
oikeuden asettaa kyseenalai­seksi
vissejä muita kohtia liittolais­ten
rauhan ehdoissa.
5. Nationalistit va.stu8tavat Traa­kian
ja Marmora meren a.seistuksen
hävittämi.stä, sen sijaan ei vastus­teta
Dardanellein linnoitusten !här
vittämise.stä.
6. ' Neuvosto-Venäjä, Ukraina ja
kaikki muut Mustan meren vallat
on kutsuttava rauhan konferens­siin.
7. Siinä tapauksessa, että liitto­laiset
hyväksyvät edellämainitut
rauhan ehdct, nationalistit suostu,
vat aserauhaneuvottelun pitämiKcen
liittolaiskenraalien kanssa Mudani-assa.
8. Kolme päivää jälkeen Mudani-an
aserauhankonferenssin rauhan
neuvottelut on alotettava Smyrnas-
88.
Isma Pasha, turkkilaisten länti-
Saksan ammattijärjestö ja sosia-lidemokratiset
edustajat hallituk­sessa
ovat koettaneet selittää työ­väestölle,
etteivät he ole tietäneet
mitään Stinneksen sopimuksesta ei­vätkä
sen ehdoista. Rote Fahnc
huomauttaa tämän johdo.sta, että.
vaikkapa nyt otettaisiinkin täydestä
tällainen uskomaton väite, joutuisi
maan proletariaattia uhkaava ää.
retön vaara vain sitä räikeämpään
valoon. Jos nimittäin Saksanmaas­sa
ollaan jo niin pitkällä ,että Stin-nes
voi valtion tuotantoviilineillä
ja arvoilla sekä työläisten työvoimal
Ia tehdä mitä hän tahtoo, ilman et­tä
valtakunnan hallituksella ja var­sinkaan
sen so.sialidemokratisilla
ministereillä on mitään tietoa sii­tä,
jos herra Stinnes rajattomalla
itsevaltiudella tekee miljaardisopi
muksia, joiden kustannukset Saic-sän
työväenluokka saa maksaa, niin
todistaa tämä kaikki vain, ettii
suurkapitaali on jo pystyttänyt sel­laisen
raakalaismaisen diktatuurin,
e'vti sitä va.staan tarvitaan koko
työväenluokan yhdistynyt' voima,
jos tämä mielii välttää perikadon-
Kovaksi onneksi paiskaa Ruhrin
alueen vuorikaivo.styöläisten johto
naamarinsa juuri samaan aikaan,
kun berliniläinen johto vannoo sie­lunsa
helvettiin siitä, ettei se ole
mukana Stinneksen huijaukses.sa.
Avoimessa julistukse.ssa hyökkäävät
nämä arkailematta pidennettyä työ.
aikaa vastaan taistelevien kaivos­työläisten
selkään vaatien noudat­tamaan
johdon .stinncsläisten kans-
•sa tekemää ylityösopimusta! Kun
tämä sopimus juuri o'n Stinneksen
jättihankinnan pääehdoista, niin
joutuu ammatillisen johdon viatto­muus
kerrassaan surkeaan valoon.
Mutta Ruhrin alueen kaivostyö-läi.
set ovat nou.sseet johtajainsa pe­tosta
vastaan, konferen.ssi.ssaan syys
kuun 7 pnä ovat he luoneet omat
elimensä tai.stelun käymiseksi al­haalta
käsin, ja .siten vetäneet vii­van
Stinneksen laskujen yli. Tä­män
johdosta on odotettavissa, että
alueen kaivospamput tulevat yh.
de.ssä ystäväinsä, reformististen
<:työväenjohtajain» kanssa, iske­mään
suuriskun, joka .sattuu koko
Saksan proletariaattiin ,ellei tämä
pysty sitä torjumaan.
—o ;—
Moskova. — Neuvostohallitus,
Suur Britannialle, Ranskalle, Itali.
alle, Kreikalle, Rumanialle, Jugosla­vialle,
Bulgarialle ja Egyptille lä­hettämässään
nootissa Läheisen Idän
konferenssin johdosta, varottaa Eu-ropan
valtoja jälleen sivuuttamasta
niitä maita, joilla on suoranaieia
ja läheisiä etuja Dardanellein suh­teen.
Nootissa painostetaan, että Ve'.
n^Sjä ei tule tunnustamaan mitii^
sellaista sopimusta, minkä teossa
se ei ole ollut osallisena.
Nootissa, minkä on lähettänyt
virkaatekevä ulkoministeri Karac-han,
julistetaan että Europan vallat
eivät ole ryhtyneet oikeisiin toi­menpiteisiin
tilanteessa, mikä uh­kaa
kietoa sotaan kokonaisen sar­jan
kansakuntia. Neuvostohallitus
On sitämieltä, että ainoastaan voi­makas
sekaatituminen saattaa pai-kallistuttaa
kreikkalais-turkkilai-sen
sodan ja säästää Kaakkois-Europan
uudelta verileikiltä.
Turkin suveriniteetti tunnustettava.
Alexandra Kollontat nimitett]^ Nor*
jan lähetystöön.
<Neuvostohaliitu.s>, lausutaan noo­tissa,
<on sitämieltä, että Läheisen
Idän kysymys riippuu yhden ainoan
kysymyk.sen varassa, ja se on Tur.
kin kansan oikeuksien tunnustami­sesta
ja Turkin Huveriniteetin pa­lauttamisesta
pääkaupunkiin.sa Kons
tantinopoliin ja salmiin nähden.
«Salmien kulkuvapaua on tärkeä
pääasiallisesti Mustan meren val­loille.
Venäjälle ja sen liittotasa-valoille
sekä , Turkille, nämä maat
käsittäen suurimman osan Mustan
meren rannikosta.»
Neuvostohalituksen nootissa ka­tegorisesti
protcsteerataan sitä seik­kaa,
että Suur Britannia on anasta­nut
Venäjän oikeudet, jolla Turkin
jälkeen on oleva ensimäinen sija
salmien vapauden suhteen. Noo­tissa
selostetaan että Europan suur­vallat
eivät ole milloinkaan ennen
tahtoneet väittääkään, etteikö näin
oli.si asian laita, jopa mentiin niin
pitkälle, että 1916 luvattiin Kons­tantinopoli
Venäjälle.
Neuvostohallitus vaatii pikaista
konferenssin kutsua, johon kutsu-taan
osanottajiksi kaikki ne maat',
jotka rehellisesti haluavat rauhaa
tJisa-arvoisilla perusteilla ja jotka
kunnioittavat .Turkin itsenäisyyttä
ja oikeuk.sia omiin alueisiinsa näh­den.
Englannin vastaus Venäjälle kier­televä.
Englannin hallitus ön vastannut
neuvostohallituksen nootin, sanoen
liittolaisten kutsuman.rauhan konfe­renssiin
olevan «jatkoa Sevre.^in
rauhan sopimukselle», joten Venii-jää
ei kutsuta siihen takia kun se
ei ole ollut osanottajana mainitus­sa
sopimuksessa. Englanti kehottaa
Venäjää tulemaan «sivistyneeksi»
valtioksi ja liittymään Kan.sain Liit­toon,
jonka kautta se tulee .samaan
osanoton salmien kontrolliin.
Moskova. — Neuvostohallitus oa
nimittänyt tunnetun venäläisen vai-lankumousnaisen
Alexandra Eol'
lontain Norjaan menevän neuvosto­hallituksen
lähetystön varajoht8Jalc«i
si. Lähetystö lähtee matkalle lo­kakuun
5 p. Kollontai tunnetaan jo
ennen Venäjän vallankumousta huo­mattuna
johtohenkilönä bolslievild-»
liikkeessä ja on laajatietoinen, tar­mokas
ja kyvykäs nainen.
Joku aika sitten arvosteli Eollon
tai ank&rasti neuvostohallitusta sen
uuden talouspolitiikan johdosta ja
esiintyi kommunistisen oppositionin
johtajana. Joittenkin tietojen mu­kaan
piti hänet erotettaman kom­munistipuolueestakin.
Mutta ettei KoUontain oppositio­ni
ole sitä mitä täkäläinen duluthi-lainen
«Industrialisti» ja muut Ve­näjän
vallankumousta vastustavat
ja multaavat lehdet ovat koetta­neet
uskotella, näkyy selvästi siitä
luotosta mikä hänelle on annettu,
nimittämällä hänet tärkeän poliit­tisen
lähetystön varajohtajaksi.
Tämän nimityksen kautta on Neu
vosto-Venäjä asettanut naisen suu.
rempaan ja tärkeämpään luottotoi-meen
kuin yksikään muu suuri kan­sakunta
on naiselleen antanut.
• o • • •
Kommunistinen Internationale ke<
hottaa mailman työväkeä ehkfii»
somään imperialistisen sodan.
Halifax. — Hirmumyrsky mikä
raivosi viime viikon lopulla Bermu­dassa,
sai aikaan 200,000—2.50,000
punnan vahingon. Myrsky tuhosi
satoja taloja joko kokonaan tai
o.sittain ,hävitti teitä ja puistoja
Tunnustetaanko Venäjän vaatimuk­set?
edustamaan Turkkia aserauhaneu-viraHiseL
seirtZeLa7^'lm7t^h"!'"''^'^^^ ^"'^^^^^ ««»««^ i''^'*'
taa saaneensa tiedon Ranskan yliko-f'^^^ konferenssissa.
missaarilta kenraali Pelle'ltä ja jvihollisuudet väliaikaisesti väitetty,
amiraali Dumesnilta Konstantino-ynnä
kaikenlaista omaisuutta. Yk-sen
rintaman ylipäällikkö tulee tiilrakennuksetkn .sortuvat kuin
joiden perusteella turkkilaisia voi­taisiin
pitää syyäpäänä Sniyrnan pa-loon.
Mutta toisaalta vakuuttaa ul-kovirasto
saaneensa murhaavia to­distuksia
Kreikan armeijan harjoit­tamista
julmuuksista ja kauhun-töistä.
korttipaketit. Monia pienempiä lai.
voja niinikään tuhoutu.
.Jälkeen edeläolevan nootin lä­hetyksen
kerrotaan kuitenkin Lon­toosta
tulleis.sa tiedonannoissa ote­tun
uuden pohdinnan alaLseksi Ve­näjän
kutsuminen konferenssiin. Ja
.sanotaan mielipiteen kääntyvän sii­hen
suuntaan että tunnustetaan Neu
vosto-Venäjän o.sanoton rauhan
konferen.ssiin ja mahdollisesti ai­kaansaatavaan
sopimukseen olevan
parhaan menettelyn, koska tärkeät
edut salmien vapauteen nähden on
kieltämättä tunnustettava.
o —
Irlannin työväki vaatii
tasavaltaa
Moskova. — Neuvo.sto-Venäjän
liittolaisille ja Balkanin valloille
lähettämän nootin kintereillä seu.
raa Kommunistisen Internationalen
julistus kaikkien maitten työläisÖ'
e, jcssa heitä kehoitetaan teke.
mään kaikkensa ehkäisemään ceu-ropalaisten
imperialistien» syökse-mästÄ
kaakkois-Europaa uuteen hir^
vittävään sotaan.
Turkkilai.set sotilaat, punaisen
armeijan voitoista innostuneinai
ovat murskanneet liittolaisten suun^
nitelmat Turkin kansan orjuuttami­sesta.
Vetoomuksessa korostetaan,
että brittiläinen imperialismi uh­kaa
mailmaa uudella sodalla, johon
kietoutuvat kaikki Balkanin raaat.
o
Kreikan sotalaivat
poistettava M i n
vesiltä
Liittolaiset määräävät Kreikan poi8<
maan laivastonsa.
Dublin. — Irlannin työväenpuo-
. jlueen edustajat, hyväksyttäessä par-tin
Kemal Pashalle Smyrnaan, jos.;iamentissa vapaavaltion perustus-sa
hän ehdotti Kemalin ja britti-:'akia, vaativat kuninkaan nimen pois
Ateena. — Britannian ja RanS'
kan ulkovirastot ovat lähettäneet
nootin Kreikalle, vaatien sitä heti
poistamaan laivastonsa turkkilai­silta
vesiltä, koska niiden läsnäolo
on omiaan vaikeuttamaan rauhan
saavuttamista.
Liittolaiset ovat antaneet mää­räyksensä
Kreikalle sen johdosta,
että Mustapha Kemal on protestee-rannut
Kreikan laivaston oleskelua
vastaan Bosphorus salmella.
-—~—o——
Mitä on tapahtunut
loordi Frenchille?
pölistä, ettei ole mitään todi.stuk!5ia,i Konstantinopoli. — Sodan sytty- - - - - - - i t,, • • ... , i - . m-
_._.-„.-.... minen Ison Britannian ja Turkin Jäisten kenraalien kokoontumista he pyyhkimi-sta perustu.slaista. Tasta
Itimiten Mudaniaan tai Ismidiin, huolimatta hyväksyttiin peiuslaki
missä voitaisiin parhaiten neuvotel- alkuperäisessä muodossaan.
välillä vältettiin ainakin väliaikai-sesti.
Kemalistien yhdennellätoista
hetkellä ilmottaes.sa, että he tulevat
noudattamaan puolueettorauutUase-rauhakonferenssiiu
saakka.
Kenraali Harrington lähetti noo-la
nykyisestä kriitillisestä tilantee-s-ta.
Kenraali Harringtonin nootti
KeraalilTe sanotaan oHeen mitä so-rinsfllisin
oisäUöltäfln.
Työväen edustajat selittivät, että
Irlannin kysymys ratkee vasta sit­ten
kun Irlannista tulee työläisten
tasavalta.
Lontoo. — Salaperäi.syys varjoo
kenttämarsalkka loordi Frenchin
liikkeitä, joka äskettäin sai Ypres.
sin kreivin arvon. Viime viikolla
nähtiin loordi sotamarski' Downing
kadulla, mutta sitten häntä inter-juuvattiin
Pariisissa, joiroin hän sa-noi
olevansa vain persoonallisella
vierailulla.
Viime lauantaina kertoivat sano­malehdet
hapen matkustaneen ui
koviraston edustajaha Ismidiin, ta­paamaan
persoonallisesti Mustaphs
Kemalia.
Nyt nlkovirasto kuitenkin kfe!
tää tietämästä mitään loordi Frenc
hin liikkeistä. Loordi Frendiin ei
notaan nauttivan Mustaplia iKei^
lia iliiailua ja .jretäv/Tttä