Canadan uutiset, September 10, 1925

              TtmiBtf Nl!SWSPÄPER IN CANADA AND THE BEST AD^nSRTlSINO MEDIUM.
7 I
m
SUOMALAINEN SANOMALEHTI CANADABS4 JA PAÄA£I LMOITUSVÄLINB
S O V I N N O L L I S U U S Y H T E I S I S S Ä , V A P A U S Y S S I T Y I S I S S Ä J A H Y V Ä N T A H T O I S U U S K A I K I S S A ASIOISSA.
NUiAIERO 37 Torstaina, Syysk. 10, 1925 — P O R T A R T H U R , C A N A D A — Tliiinsday, Sop. 10, 1925 XI Vuosik.—Voi. X L
CAlfADAN VALTIiOLLI
iSET VAALIT.
Tapatuvat iGkaknim 29
päivänä.
Piilinessaan viimo lauantaina
iltapäivällä valitsijoilleen Rich­mond
ITillissii. Ontariossa, ilmoit"
t i pääministeri Maekenzie King
aikovansa V|Cdota kansaan uusien
. .vaalien kani l a . i Parlamentti' t u :
loe näin oileul laskettavaksi ha­jalle
ja uudet vaalii on määrätty
t apal i t u v i k s i torstaina lokakuun
29 i)äivänä. ^
Tuheessaan, joka oli pisin mitä
piiäministeri on pitänyt li.allituk-sessa.
: ollessaan, pääministeri
K in,i:c ilmoitti olevan erikoisesti
neljii kysymystä:, jotka aiheutti­vat
uusien vaalien toimeenpane­misen.
Nämä|° kysymykset ovat:
kn Ik u 1 a i t osk y fK' m y s s i i r t oi ai su ii*^
kysymys, finanssikysymys ja se­naatin
uudistukyymys. Ainoas­taan
verekseltään kansan valit­sema
alahuone! jolla oli .valtuulv
set näitä nsioita varten, saattaisi
päiiniinisterih käsity.ksea. mu­kaan
käsitelliinäitii kysymyksiä.
: ja ainoastaan hallitus, jolla oli
huomalla va kannatns alahuo-
.neessa. saattnisi teliokkasti puut­tua
niihin.
y^amalln, \- ilmoitti i')iiäministeri
että hallituksessa -|tulee tapahtu­maan
pari muutosta. Siirtolais-;
min. Hon. 'T. A , "Robb tulee ralur
ministerik.si^ Hon. AV. S. Fieldin-pin
tilalle ja ITon. G. N. Gordon
siirtolaisministeriksi "Mr. Robbin
tilalle.
Neuvostohallituksen kauppa- .
lähetystö Englannissa,.
J . G. Eremin I ja hänen' muka­na
n sa " s u u r i 11 a . o s t ole s i 11 a ' E n g - ,
lännissä Tiikkunut. -venäläinen
kauppalähtystö . pudisti elokuun
.]oi)ussa jah)istaan Enpclannin to­mut.
— Niistä, lö milj. dollarin
tilauksista, joiden. kanssa he
sa a i~)u i v a t En £rl a n t ii n. s a i v a t v e-,
.niiläiset sijoitetuksi vain pienen
murto-osan. :
Jvaupalt. eivät •. " r o t s i n e c t " . sik­si,
että enirlantilaiset tehtailijat
eivät halunneet myydä velaksi,
eikä venäläisillä ollut rahaa.
Entrlantilaiset sebstival sävyi­sästi,
m u t t a . tinkimättömästi, et­tä
he eivät voi tehdä kauppaa,
koska lie Epävakaisen luoton an­tamisella
saattaisivat itsensä tu­kalaan
asemaan. | Pankit, joita
on pyydetty takaamaan 'ostok­sia',-
eivät ole siihen suostuneet.
Ainoastaan kuuden, .liikkeen
kanssa tekivJit venäläiset pieniii
kauppoj-a, maksa en tilauksista
osan käteistä j a saaden lopun ve­l
a k s i . •
Suomalainen filminäyttelijätär
' mennyt naimisiin.
''' •'Nuorempi Nixon-sisaruksista,
Marion Nixon, .suomalainen .fii­ni
in ä \' tt e 1 i j ä t ii r, on m en nyt nai"
misiin nyrkkeilijä Joe Benjamin
kanssa; Mr.. Benjamin on m.m.
sa avu t ta nu t Iku uluisuut ta sillä­k
i n , että hän seurasi maailman­mestari
Jack Derapseyn esimerk­kiä,
korjauttamalla lätän -peru-nanenänsä
konkomaiseksi, Pian
nenänsä korjauksen jälkeen jou­t
u i Dempseykin rakkaussuhter
siin ja meni naimisiin.
Fordin tuloverot valtiolle
^ 20 milji.
Su u r im m a n t u 1 o v er o n IVT i ch iga'
nin piirssä vuonna 1924 ansai"
tuista tuloista on maksanut Hen­r
y Fordin^ yhtiö. Henry Fordin
henkilökohtaiset tuloverot olivat
2,608,808.85: ja hänen poikansa
Edselin ^2,158.0r)r).99 sekä Fördyh-tiön
16,493,100.91 dollaria, joten
yhteensä Fordien tuloista suori­tettiin
valtiolle y l i ^ O m i l j . doUa"
r i a .
Kieltolakimiehet vangitsevat
sotaveteraaneja.
iMaailmansodan veteraanit, jot­ka
saapuivat Tulsaan, • Oklaho­massa
pitämään vuotuista^ koko­ustaan,
saivat liyvän muistutuk­sen
siitä, ettii ei heilläkään ole
vajiautla rikkoa Yhdysvaltain
perustuslakeihin lisättyjä laki­pykäliä.
Kieltolakimiehet olivat
h u om a lu 1 e e t : h e i d ii n j o u k ossaari
joitakin juovuksissa j a sen syyn;
takia tekivät tarkastusmatkan
hotelleihin, jossa oli veteraanien
päämaja ja vanji-itsivat seitse-niiintoista
. veteraania. . .
. Etsijiit saivat. ; h a l t u u n s a : v i i s i
korillista viikijuomia, ja 18 mies­tä,
niistä 17 veteraanien konven-
'ionin edustajaa, sai lähteä tut­kitta
viksi.
•Vaikka tutkinnon jiilkeen kaik­ki
vani!:itut: edustajat vapautet,-"
h'in, herätti• tapahtuma veteraa-
•lien kokouksessa tavatonta .kiih­koa.
Vnno: i t s e mi s e n j o h d o st a p a n i ­va
t : V e t e ra a n i en k' o n v e7i t i on i n
virlcailijat.. jyrkän vastalauseen
kieltolalvivalvojain . toimenpidet­tä
vastaan.
M U S C L E S H O A L S IN
V O I M A L A I T O K S E T .
Seitsemän vuotta kestäneen työn
jälkeen on suuren joen vesi lo­pullisesti
valjastettu.
Eräs lausunto Suomesta. •
: Australiassa pidetyssii' Teosofr
sen ^Seuran vuosikokoukse.-^sa
1 a u s u i . k o ko u Ic s e n puh e e n j o h t a j a,
Cambridpfen yliopistossa- tutkin­tonsa
suorittanut hindulainen,
M r . ; C Jinerajadassa.: seuraavat
huomattavat sanat Suomesta •
" J o i l l a k i n pienillä kansoilla on
hyvin .suuri l a h j a annettavana
s uu r e m m ill e k' a u so i 11 e. Su o mell a
nn jotain hyvin huomattavaa an"
netavissa, ja se on sen arkkiteh
tuurissa. On määrättyjä arkki­tehtuurisia
kiisityksiä. jotka te
voitte - tavata Suomessa, jotka
ovat kahdennenkymmenennen
vuosisadan ' mahdollisuuksien i l
maisumisia >— uusia \ ajatteliiia-
.noja graniittimassassa. Siellä,
havaitsemiani . käsityksiä ^ e i ' t a ­rraa
missään muualla. Euronassa;
ia minä mainitsen tämän siksi,
.koska - me olemme t a i p u v a i s i a . ar
vostelemaan näitä pieniä kansO-v|"i|
ja vähämerkityksellisiksi, kun f^i
niillä ei ole armeijoita tai laivqs-toja,
tai eivät ne pidä suurta
ääntä maailman asioissa, alutta
j o l l a k i n tapaa ne ovat maai'.nian
johtavia.
Seitsemän vuotta kestäneen ra­kennu
s t \' ö n j iii ke en o n j ätt il ä i s-mainen
AVilsoniji pato nyt saatu
valmiiksi ja ensikerran elok.. 29
p. käänettiiui Tennessee-joen vesi
k o i 11 i n i i t ä s u u i' i a t u rb i in i k o noi­ta,
jotka tulevat varustamaan
voi maa uusill e etelän teollisuus-latoksille.
Kymmenen päivän
koetusajan jälkeen tullaan - nois­ta
huikean suurista koneista yh-distämiiän
en.simiiinen .'10,0,00 he­vosvoimaa
antamaan sälikövoi-maa
sitii tarvitseville. Paikoil­leen
' on asetettv : kolme muuta
turbiinia ja voimalaitoksella on
vielä . tila a kym monelle m uull e,
joten tämä "\Vilsonin pato voi t äy
' dellise.sti käytettynä antaa y l i
600,000 hevosvoimaa teollisuuslai­tosten
palvelukseen.
Voimalaitos on yksi suurimmis­ta
insinööritaidon.' saavutuksista.
Palolaitos, joka valjastaa tuon
s n u r e n j o (»n v e d en voi m a 1 ä h t e ek"
si, on 5,000 jalkaa pitkä ja joen
pohjasta : kohoaa; se 122 jalkaa
korkealle. Alkuaan suunniteltiin
että voimalaitoksilla tarvitaan
r),000miestä, mutta tämä luku­määrä
on nyt ainoastaan 2,221.
Tä h ä n sa a k k a on laitoksen ra-kentamiseoTi
kulutettu 51 miljoo­naa
dollaria,. Lopullisesti eivät
voimalaitokset ole: valmiina en­nenkuin
vasta kesäku,un 1 päivä­nä
1926.
Turkkilaiset heittävät tur.
baaninsa.
Tui-kin presidentin. Kemalin,
kehoituksesta ja hänen esimerk­kiään
souratcn alkavat turkki­laiset
suurin joiikoin luopua tur­baaneistaan,
kalpakeistaan ja
muista tunnusinerkillisistä päähi­neistään,
^liehet käyttävät hat­t
u j a ja naiset pudottavat verhon
kasvoiltaan. Kemal sanoo moi­sen
naisten . piinaamisen johtu"
neen miesten omapäisyydestä ja
ahdasmielisyydestä.:.
jMyöskin ovat kellot, jotka^j-tä-hän
saakka ovat osoittaneet turk­kilaisten
aikaa, käännetyt mui­den
Europan .kellojen kanssa sa­maan
aikaan. Kemalin politiik­ka
tähtää turkkilaisten yleismaa-ilmallistuttamiseen
niin pukeutu
misessa kuin muissakin elämän-tavoissa.
Teihaknn kiivih.iilikaivoksessa
1 äh eli il Pin gjan gin ICoreassa. on
tapahtunut Isuuri räjilhdys, jos^
sa puolitoista satlaa kaivosmiestu
on menettänyt lienkensä.
. Moskovasta. saapuneen sähkö­sanoman
mukaan on Mongolian
lälietystö julkaissut selostuksen,
minkä mukaan Mongolian halli­tus
on antanut karkotusmäärä-yksen
American Museum of Na­tional
. H i s t o r y n ' retkikunnalle,
jota johtaa R oy Chapman And­rews.
Syynä karkotukseen on
tehtyjen sopimusten rikkominen;
Mongolian hallitus selittää, etta
sen sijaan että tutkimusretkikun­ta
olisi ollut puhtaasti tieteelli­nen
,oli sen matkaan salakulje­tettu
Britannian armeijan luut­nantteja
ja brittiläinen konsuli-sihteeri,
sekä varustettu k a i k i l la
mahdollisilla sotilaallisilla väli­neillä
vaikoilujen tekemistä var­ten.
,, „
Uusi laivalinja Canadan ja
Irlannin välille.
Brigadi-kenraali Edward Bek
lingham on kutsunut perusta­van
kokouksen uutta laivayhtiö^
tä varten, joka parhaillaan te­kee
: alot.teita avatakseen uuden
l a i v a l i n j a n välittämään liiken­nettä
Blacksod lahdesta, Mayo
kauntista, Irlannista Canadan
satamiin. Eräs amorikalainen
rahamies tulee uuden yhtiön pre­sidentiksi.
. K e n r a a l i Bellingham sanoo,
että tästä .uudesta yhtiöstä tulee
paisumaan valtava liike ja toi­votaan
siitä valtalinjaa Europan,
Amerikan j a Australian välille.
Sodanaikaisen romaanin su-surullinen
loppu.
Brittiläisen armeijan eversti
Jack Leacroft, joka: joukkojen
mukana oli sotarintamalla ja tii­li
Englannista ensin Belgiaan,
tutustui siellä varakkaan belgia­laisen
kauppiaan tyttäreen, jon­ka
nimi oli ]\Iarie Louise l^ernier.
Seurauksena : tututslumisosta oli
että he menivät avioliittoon.
Eversti ei joutanut nauttimaa^
I)a]jon avio-onnestaanf vaan hä­nen
täj^tyi joukkojen matkassa
mennä rintamalle. Toisen Mar-nen
taistelun jälkeen ilmoitettiiu
Leacroft kadonneeksi. Luultiin,
että liiin on kaatunut. Nuori
vaimo su)'i lyhytaikaista avio-on*
neaan, suri miestään ja suruaan
unohtaakseen -aikoi lähteä ulko­maille.
Hän toteuttikin aiko-mnksonsa
ja matkusti Yhdysval­toihin.
Siellä meni hän toisen
kerran avioliittoon tehtailija
^Yalter J. P i t z p a t r i c k i n kan.ssa
j a elämä knlui tavallisessa tah­dissa.
l\lrs; Fitzpatrickin eteen ik
maantui eräänä päivänä, noin
vuosi sitten, kaupungin kadulla
hänen ensimäinen michensii, e-versti
Leacroft, joka oli vaimo­aan
hakenut jö pitemmän aikaa
sekä Englannista että Belgiasta
j a x^iimein Yiiflysvalloista.Kolita-us
oli yllttävit. Eversti kertoi
menettäneensä j M a r n e n taistelus­sa
räjähtävän pommin vaikutuk­sesta
muistinsa^ joka vasta vuo­sien
päästä palautui. Hän oli
tuntemattomana ollut ensin
Ranskassa ja sitten kotimaas­saan.
Eversti Leacroft ehdotti
vaimolleen että tiima ottaisi a-vioeron
nykyisestä miehestään,
mutta vaimo nauroi tuoliaiselle
ehdotukselle niin kevytmielises­ti,
että eversti jätti hänet kadul­le,
aikoen etsiä itselleen toisen
vaimon.
Mrs. Fitzpatrick löydettiin sit­ten
• a s u n t o n sa ke i 11 i ös t ä k u o 11 e e-ua.
Hän oli vääntänyt auki
keittiön uunin kaasuvälvit. . K y ­symyksessä
oli itsemura.;
Hänen miehensä oli' matkalla
Del an d i ssa', ; F l a . , j o n ne lä h e t e t-t
i i n 'shkösanoma-vaimon surulli­sesta
lopusta. \Muutamia tuntia
sen jälkeen kun .Mr, F i t z p a t r i ck
oli sa an u t sä h k ösa n oma n vn im on
sa kuolemasta, hän ampui itsensä
h otellissa. Fi tz pa rick oli ollut
vaimostaan erossa vuoden. Hän
erosi vaimostaan kun kuuli tii­man
ensimäisen miehen saapu­neen.
K E I N O T T E L U T FLORI
D A N M A I L L A.
Suuri petkuttajain yhtiö saatu
selville.
T E R Ä S Y H T I Ö T Y H TY
VÄt.
100 milj. pääoma.
Otis Steel, Trumbull Steel ja
Midland Steel Products yhtiöit'
ten välillä ovat päässeet keskit­tymään
siihen pisteeseen, että
yhtyminen yhdeksi suureksi k o r
porationiksi on mahdollinen. Uu­den
yhtymän yhteiseksi • pääo­maksi
tulee sata miljoonaa dol­l
a r i a . \
Uudeii teräsyhtymän päämielye-nä
tulee toimimaan E. J . Kulas,
Cftvelandista, Ohiosta. Hän. on
nykyisin^ • päämiehenä Otis jä
Midland yhtiössä ja tulee näin­ollen
hänen johtonsa alaiseksi
myöskin •Trumbul-yhtiö. Yhtiöit­ten
nykyinen yhteinen pääoma
on" $33,000,000, mutta uudelleen
muodostettuna tullaan pääomaa
korottamaan . sadan miljoonan
summaan saakka laskemalla liik-
^keelle osakkeita, '
Kansainväliset lentokilpailut
lokakuulla.
Englantilaiset ovat salaisesti
rakentaneet vähintäin * neljän
mailin nopeudella minuutissa
kulkevia lentokoneita, joita he
m. m. lähettävät kaksi kappalet­t
a lokakuusaBaltimoressa pidet­täviin
kansainvälisiin lentokik
pailuihin, missä kilpaillaan S c lr
nederin maljasta.
Kuuluisat englantilaiset lentä­jät,
Bert; H i n k l e r ja H e n r i Biard,
tulevat edustamaan .maatansa.
Molemmat koneet ovat vesitasoja
j a on nii"ssä salaisesti rakennettu
Napier moottori. Siinä tapauk­sessa,
että toinen miehistä ei ky-keneisi
lentämään, lentää Hink­l
e r molemmilla koneilla. Hänet
nimittäin tunnetaan mieheksi,
jonka hermosto ei vapise min-käänlaisesa
vauhdissa, ei siinä"
kään hirmuisessa puristuksesa
mihin ihmisen hermot joutuvat
kiitäessä neljä mailia minuutissa.
Samalla tiedotetaan Parisista,
että ranskalainen lentiijä^ijFer-nand
Lasne, on rikkonut .maaiV-manennätyksen
tuhannen kilo­metrin
matkalla, lentäen sen
248.7 kilometrin nopeudella tun­nissa.
Entinen ennätys oli 221.-
775 kilometriä tunnissa.
Lennon jälkeen sanoi Lasne pi*
akkoin yrittävänsä rikkoa ame-rikalaisen
Harold H a r r i s i n ennä­tystä
2,000 kilometrillä, minkä
Harris on lentänyt 183,83 kilo­metrin
nopeudella tunnijäsa.
F l o r i d a Laud Companyn presi
dentti Jacob Factor ja muut hä­nen
apulaisensa on määrätty van­gittaviksi
postin käyttämisestä
petkutustarkoituksiin. : Tämä
petkuttajajoukko saatiin selville
k a k s i kuukautta kostiiiicen. tut-
Ivi m u k s e n j ä 1 k e e n . Y li t iö o n t e h -
nyt $1,000,000—$1,500,000 arvo.s-ta
liikettä Floridas.sa olevilla
k i i n t e i m i s t öi 11 ä. 1*a i t s i Foc t o r i a
ovat syyttoesGcn joutuneet Mau­rice
E. Druckre, IL II. Ileinus.
II. J . Iliinmelstein ja Newton
Felman. jotka kailUvi^vat yhtiön
virkaili.joita ja rodultaan juuta­laisia.
Postitarkastajan hallussa ole­vain
tietojen mukaan on Factor,
ennenkun hän yhtyi: Florida
Land Gompauyyn, petkuttaneet
itselleen $500,000 "öljymaiden"
myynnillil Englannisa.
FI o r i d a n y h t i ö o s t i 1 a a jo j a
maa-alueita Orange kauntissa,
Floridas.sa, joita sitten myytiin
Chicagossa ja. muissa keskilän­nen
kaupungeissa keskimäärin
$100 l i i n n a l l a lotilta. Maat. ovat
olleet aivan arvottomia ja mit-kiiän
yhtiön antamat tiedot mais-t
a ei V ä t oi e pit än e c t p aik ka an-sa.
Jaalalla yli Atlannin.
Näyttääkseen toteen, että vii­kinkien
käyttämää reittiä At­lannin
pohjoisosassa voidaan
vieläkin käyttää nienostykselli-s
es ti p i e n il le p u r j e a 1 u k' s i 1 le, s a a-pu
i koi m e norja Ia ista. toissa tors­taina
New Y o r k i n karanteeniin
46 jalan pituisella jaalalla. M a t ­ka
Bergenistä oli kestänyt 80
päivää. Eräs samanluontoinen
p u r j e h d u sse u r u e,, j o k a 1 ii h t i m a t
kalle Europasta vuonna 1924
amerikalaisen kirjailijan Willi­am
Nuttingin johdolla, joutui
teille tietämättömille.
Y H D Y S V A L T A I N ÖLJY-T
U O T A N T O .
Afrikalainen profeetta surman­nut
100 ihmistä.
Suurta huomiota on herättii-nyt
alkuasukasten keskuudessa
Belgian Gougossa väkivaltainen
kastainincn, jota on toimittanut
eräs . alkuasukas-iiroreotta . Wva-nalesa,
>lumalan i)oika. Hän
saarnasi, että Jumala oli lähettä­nyt
jiänet vapauttamaan sorret­t
u j a alkuasukas ro tn ja, ja tiimiin
saa v u 11 ami s e k s i • o n a I k u as u k ka a i
kastettava sillä tavalla kuin hän-tä
oli kaikkivaltiaan taholta ncu'
vottu. Hänen m(!nettelynsäon
upottaa', tähän uuteen uskoon
kääntyjHM>t jokeen.
Ennen kastetoimitusta hän il
moitti kokelaille,, että; he ])oistir
vat kasteessa tästii maailmasta ja.
p a 1 aavat t a k ais i n. p uh d i st et tuin a
ja s o rt a Tn a 11 om i n a, • k n ten v a 1 k o i-set
ihmiset. Kastettavat upotet
tiiu jokeen pitkäksi aikaa. Jos he
• i' -, - .--- - . - -
palasivat hengissä, olivat lieidän
sielunsa puhtaat, mutta - jos ho
kuolivat, olivat heidän •syntinsä
niin suuret, että he eivät voineet
saada niitä anteeksi.
Tämä fanatiikko hukutti use-s
sa ky li ssä • e n e m m ä n • k.i i i j i . sa t;
alkuasukasta. Tämän: jälkeen lä
h e t t i : Belgian hallitus poliisipat
1' ui li n • p ai k a 11 e t o i m i 11 a m a a n t a r
kastiista. Profeetan yllyttämin;
ta p poi v a t . a 1 k u a su kka at k aiki V
poliisit. Paikalle -lähetettiin toi
nen patrulli ja siitäkin tapettiin
10 poliisia. Lopuksi lähetettiii
se u d ui 1 e.. SO tila it a EI izab et h vii le s-tä.
jokta piirittivät kylät ja van
gitsivat 60 alkuasukasta ja löy •
sivät 55. kasteessa henkensä me
netläneen ruumiit.- .Mwaulase/
pääsi pakenemaan.
I L M A I L U O N N E T T O -
M U U D E T .
Am e r i k a n raakaöljyn kok on a i .s-tuotanto
v. 1924 on 7M.010,000
tynnöriä, 18.467,000 tynni)riä vä­hemmän
kuin V. 1923, ilmoittaa
haHituksen kaivosvirasto. ; Tuo­tanto
on ollut suurin, .iniinkuin
edellisenäkin ' vuotena, Keski-
Lännen valtioissa, tarkalleen sa­noen
375 m i l j . tynnöriä. Valtioit­t
a i n laskettuna on Galvfornm en­simäinen,
228,933,000 tynn(huä,
ollen Icui t en k in su m ni a lä h e s 44:
milj. tynnöriä pienempi kuin e-dellisenä
vuotena. Oklahoma on
toisella sijalla, 173 milj. tynnö­riä,
ja Texas kolmannella 124.
m i l j . tynnörineen. Sitten seuraa
järjestyksessä Arkansas,.' AYyo"
ming, Kansas j a Louisiana.
Kauppadepartementin mukaan
on m a ah an tu on t i v. 1924. oi 1 ut
77,775.000 tynnöriä, 4,2 milj. vä­hemmän
kuin sitä edellisenä vuo­tena.
Suurin osa t u o t i i n Mexi-kosta.
Vienti samana vuonna on 17,9
m i l j . tynnöriä, 588,000 tynnöriä
enemmän kuin V. 1923. V i e n t i on
kohdistunut etupäässä Ganadaan.
Joulukuun lopussa V. 1924 oli
Amerikassa 299,100 Öljykaivoa
tuottavalla kannalla. Keskinker
täinen tuotanto kaivoa kohden
on ollut 6,2 tynnöriä päivässä.
Vastaava luku v. 1923 6,6 tynnö­riä.
Koko maan öljykaivojen yhtei­nen
arvo on laskettu 1,022 mil­joonaksi
, d o l l a r i k s i . Vuoden lo­pussa
oli varastoissa 400;738,000
tynnöriä öljyii, 26 m i l j . tynnö­riä
enempi kuin y. 1923 lopussa.
Öljyn kulutus v. 1924 747,5
m i l j . tynnöriä. Tästä summasta
puhdistettiin 643,7 milj. ja käy
tettiin polttoaineena raakana
103 8 milj. tynnöriä. Kulutus
32,6 milj tynnöriä suurempi kuin
V, 1923,
Ranskan vastukset Syyriassa.
Kapinaan nousseet drusses-hei
molaiset ovat pommittaneet Su
eidaa, niissä on ranskalainen, va:
rustusväki saarrettuna ja etti-sissisota
jatkuu, muualla... Tähär
mennessä on 2,000.. ranskalaista
kaatunut.
Kairosta saapuneessa Exchan"
go-toimiston sähkösaomassa sano­taan
.et t ä: k- a I) 1 n a 11 i s e t .•. j e h e 1 d r u
se heimolaiset, ovat vallottanee.t
huomattavan Syyriassa. Eufra'
joen oikealla puolen olevan ran.^
kalaisen DeirEs-Zorin linnoitus
paikan, ja vanginneet- varustus:
väen. Kaupunki on Syyrian huo­matta
vimina. :• :Sähkösanomass;'
lisätään, että kapinallisuus on le
venemässä Syyriassa ja että
ranskalaiset perheet kiireest
po; st u V a t Sy y ri a s t a. Väest ö on
ranskan: rosvouksista ääriramil
leen suutuksissa.
Tilanne Syyriassa oh hyvir
kriitillinen, mitä osoittaa se, dt
tä^Marokon sotarintamalta, missi'
kipeästi tarvittaisiin lisäjoukko
ja,_on lähetetty Syyriaan 5,000
sotilasta ja lisää lähetetään 7,00r
miestä, ]\lutta tuokaan sotavoi
ma ei kykene enää kukistamaan
Syy r ian k a i)in a a, sillä k' y m meni v
tuhansia--kapinrdlisia on jo aseis
sa.
: Yleensä on nmhamettilaisessa
maailmassa-levotonta liikehtimis
tä Ranskaa vastaan.
Kluxien merkki sanoma­lehtiin.
K u K l u x i t ovat hakeneet yksi
tyisoikeuden .omalle merkilleen
kolmeenkymmeneen sanomaleh­teen.
Merkki o n " K o u r i e r " kir­joitettu
k-kirjaimella.Sanomaleh-des
ilmestyvät eri valtioissa. ; K u
K l u x i e n lehtien luku on lisääuj,^
tymässii. Joku aika . sitten oi
heidän hallussaan vain 22 sano­malehteä.
Myrsky ruhjonut Shenandoah-laivan.
Tulipalo Duluthissa.
Suuri tulipalo oli toissa lanan
tai-iltana Duluthissa kun Cutler
Magner yhtiön kalkkiuunit pa­loivat
poroksi. Kaikki, paikka­kunnan
palokunnat oli kutsuttu
paikall-^ sammuttamaan tulta ja
estämään sen levenemistä lähei­siin
satamalaltteisin. Tulen tuot­taman
vahingon arvellaan nou­sevan
noin $400,000.
Syyskuun 2 p :vänä tuotiin Yh­dysvaltain
suuri ilmalaiva She'
nandoah säilytysvajastaan Lake-hurstissa,
N. J . , ja kiinnitettiin
ankkuritorniinsa, josta se sitten
lähti matkalle . keskivaltioihin.
Matkan oli mäiirä kestää viisi
päivää.ja palauksen piti tapah­tua
viime sunnuntaina tai maa­nantaina.:
Yhdysvaltain ilmatoi'
mistosta ennustettiin laivalle
suotuisaa säiitii matkan ,suori-t
uksen aikana. Mielenkiinnolla
jäätiin sitten odottamaan tieto*
tojia matkan suorituksesta.
Ensimäinen tieto, joka mat­kasta
tuli, oli kuitenkin sellai­nen,
että tämä jättiläislaiva oli
myrskyn käsissä mennj-^t kol­meen
kappaleeseen ja tuhoutu­nut.
Sen miehistöstä oli .15 me­nettänyt
henkensä, niiden jou*
kossa päällikkökunta. Shenan-doah
oli.ehtinyt: matkallaan Ohi­oon,
BcUe . Y a l l e y n kohdalle, k u n
myrsky sen yllätti syysk. 3 päi*
viinäv Myrskyn ajaessa laivaa
viidenkymmenen mailin nopeu­della
tunnissa laiva koetti suun­taansa
muutellen hakea laskemis-paikkaa.
]\lutta myrsky ehti e*
d(|]le ja murti laivan kolmeen
kappaleeseen, jotka tulivat maa'
han eri paikokihin.
Onnettomuudesta hengissä pe*
'.astuneiden miesten ja upseerien
pi i el e n m a 11 i n sä i 1 y m i s t ä j a v el* •
vollisuuksiensa täyttämistä tu-h.
on jälkeen kiitetään aivan suu'
: renm(|)iseksi. Onnettomuudessa
menettivät henkensä muun mir
assai komenetajat Lanstowne ja
Hancock.
Havaijin lentoretkeliä yksi •
lentokone kadonnut.
Yhdy.sy altain ilmailu voimat o-
Jivat suunnitelleet 2,100 mailia
pitkän yhtämittaisen lentoret-ken
San Franciscosta Havaijin
saarelle kolmella lento koneella.
Lento alkoi syysk, 1 päivänä
vain kahdella koneella ja takeet
sen onnistumisesta näyttivät ole­van
hyyät> sillä aina 200 mailin
pääliän oli. sijoitettu sotalaivoja
olemaan avuullisena, jos lentä*.
jdle tapahtuisi jotakin vastoin­käymistä.
Kaikista varokeinois-t{
ji huolimatta . tapahtui kuiten­kin
sellainen onnettomuus, että
yksi lentokoneista joutui kadok­siin
ja( sitä c i ole löydetty vaik­ka
tarmokatsa hakemista on suo­ritettu
•sotalaivoilla ja toisilla
lentokoneilla. Omituista on, että
lentokone pääsi katoamaanjvaik-ka
se oli lennätinyhteydessä
vartiolaivojen kanssa ja ilmoitti
svvn hätälaskuunsa. Gasoliinin
puute, näet pakotti lentokoneen.
keskeyttämään matkansa ja vii­meisenä
: ilmoituksena se pyysi
pitämääi^ itseään silmällä j a ole­maan
tarvittaessa apuna. Kok.
mannen lentok orteen matkalle
lähtö on tämän tapahtuman joh­dosta
lykättiin.
Mutta tälle kolmannellekin
lentokoneelle tapahtui sitten on-nettom^
uus. ' K u n • se muutamaa
päivil myöhemmin lähti, lentoret-kelle,
n i i n se kone vian takia pu­tosi
San Franciscon lalvteen ja:
upposi. Sen miehistö kuitenkin
pelastui.
Tunnettu cowboy menettänyt
kätensä.
Tunnettu cowboy Jos McKed-die,
joka / voitti 1923 mestaruuden
suopungin heitossa Calgaryssa,
menetti syysk. 3 päivänä käten­sä
lassotessaanSudbury^sa villiä
hevosta. Suopunki o l i , j o l l a k in
t a v a l l a sekautunu hänen kätensä
selkäpuolelle kun hän oli: saanut
suopungin silmukan " b r o n c o n"
kaulaan ja hevonen veti.käden
aivan poikki rannenivelestä Mc*
Eeddieu voimatta sitä estää, :j